TULEHMO

1. kiukaan ensimmäiseen lämmitykseen 
kuuluu halkojen latominen pesään 
leveämpi pää edellä (muulloin 
ohuempi pää).

2. kiuas pyritään kutomaan yhden 
päivän aikana (ennen päivän 
laskemista).

3. vepsäläinen pätsi sijaitsee pirtin 
oikeassa takanurkassa (pätsin 
vieressä lapsen kätkyt).

4. vepsäläiset muuraavat pätsin 
nupukivistä ladotulle perustalle 
(savesta ja luonnonkivistä).

5. uusi kiuas pyhitetään kaatamalla 
pohjalle järvestä haettua vettä  
("tämä on teidän valtias").

6. uuden kiukaan kunniaksi juodaan 
haikujaiset eli kipunaryypyt.

7. kiuas kohdistetaan etuovea päin 
(suu ovea kohti).

8. uusi kiuas pyhitetään ottamalla 
järven pohjasta "mitä ensinnä 
käteen sattuu", viemällä esine 
kiukaan pohjalle ja loihtimalla 
"tämä on teidän valtias".

9. uusi kiuas kudotaan "yläkuulla, 
etelätuulen aikaan" (ettei tulisi 
katkuinen).

10. "jotta arinan ois pitännä tulla 
hyväm paestamaan pantii siihej 
muurahaispesöä, sit havvu kasteltii 
vees, sit havvuttii kiukaan arina" 
(arinan pyhittäminen).

11. "kun oli kolomena yönä 
perätystem pietty samassa paekassa 
tulta niin siihen asettu jo haltie" 
(haltijan asettuminen).

12. udmurtit pitävät tulisijaa 
kualan eli kotipyhäkön pyhimpänä 
paikkana (ylitseen ei saa astua, 
tulisijaa tai patoja ei saa koskettaa 
turhaan, tulisijaa ei saa koskettaa 
pesemättömin käsin).

13. udmurttien mukaan padan
ripustimilla on suojelevaa voimaa 
(kosketetaan kun lähdetään 
matkalle tai toivotaan suojelusta). 

14. kotitulen haltijan uskotaan 
suojaavan pahoilta silmiltä 
ja pystyvän lakkauttamaan 
raesateen. 

15. udmurtit pitävät tulisijan 
ympärystä naisen alueena ja 
kualan takaosaa miehen 
alueena.

16. kiukaan puhdistamiseen
kuuluu tuhkien poistaminen, 
kivien pyyhkiminen havuilla 
ja tuhkan takaisin laittaminen 
(kourallinen, "tuhan 
sikiämiseksi").

17. vanhan asumuksen tulisija 
peitetään maalla tai merkitään 
paaluin (haltijan entinen sija,
kohdellaan kunnioituksella).

18. marien kiuas sijaitsee 
mökin peräseinällä, otsa oveen 
päin (pöytää vastapäätä, 
ovesta vasemmalle). 

19. mordvalaisten kiuas sijaitsee 
mökin keskellä (kotaperinteen 
jatkumoa). 

20. udmurttien kiuas sijaitsee 
"ovensuusta oikealle, suu 
päätyseinää kohti".

21. karjalaisen pirtin kiuas 
kudotaan pyöreistä maakivistä 
(kylmiin kohtiin mähkä eli 
möhkäkiveä, tulen käyviin 
kohtiin rasvakiveä eli vestokiveä 
eli harmaata tai mustanpuhakkaa 
musarokiveä).

22. "anna maata maanhaltija, 
pellettä levätäkseni, iäkseni 
ja ajakseni" (uuden kiukaan 
ensimmäistä tulta sytytettäessä, 
viritetään kiehisellä).

23. nenetsien tulisijaan kuuluu 
kattilaa kannatteleva symsy-tolppa 
(jota pitkin pyhänä pidetty savu 
nousee taivaisiin), tolppaa koristavat 
seitsemän puista päätä (ylisen tasoja) 
ja tolpan päähän veistetty Minlei-lintu 
(kotitulta ja savua pidetään naiselle 
kuuluvina).

24. nenetsinaiset järjestävät symsy
-tolpalle ja tulelle nibtara-nimisen 
savurukouksen (joka ilta ennen 
nukkumaan menoa).

25. saamelaisten mukaan tulen 
tulisi palaa "aina kun kodassa 
on ihmisiä" (sammuttamista 
vältellään, tulisijan vieressä 
pidetään puita uutta tulta 
varten).

26. "kiukoa meren kivistä, patsas 
saaren paasiloista" (saarelaisten 
kiukaat).

27. "tuli nuorin nukkukoon, kuni 
Väinämön tupessa, vesi vanhin 
valvokoon, kuni autuvaassa 
alanteessa" (ensimmäistä tulta 
viritettäessä).

28. "anna onni ollakseni, suo 
rauha eleäkseni, hyvin aina 
asuakseni" (ensimmäistä tulta
viritettäessä, isketään elävästä
puusta saatuun taulaan).

29. kiuas laaditaan ensimmäisen 
paikalla poltetun tulen kohdalle
(tärkeää että palaa aina samassa 
kohdassa).

30. "annoimpa kättä kiukuvallen, 
vilut kivet kiukuvassa, ei niinku 
isoni koissa, annoimpa kättä 
liejokselle, vilut hiilet liejoksen, 
ei niinku mammani kotona" 
(annoin kättä eli silitin).

31. mansien tulisijassa asustaa 
tulenjumalatar Naj-ekwa (tuli-emo, 
rakas-emo, seitsemän-kielinen-emo). 

32. mansit uhraavat Naj-ekwalle 
laskemalla tuleen rasvaa ja ruokaa 
(ekwaa muistetaan perhe ja 
sukuhaltijoille uhrattaessa ja 
kaikkina pyhinä). 

33. mansit pitävät tulen ääniä ja 
liikkeitä Naj-ekwan puheena.

34. mansit pitävät kotitulta lämmön, 
valon ja ruuan lähteenä ("kaikki mikä 
yhteydessä tuleen muuttuu pyhäksi"). 

35. mansien mukaan tulenhaltija 
("elävä tuli") varoittaa vaaroista, 
syö puuta, nukkuu kytevissä hiilissä 
ja herää puuta lisättäessä. 

36. mansit eivät töki tulta metallisilla 
esineillä (vierasta alkuperää).

37. mansien mukaan tuli "elää ja omaa 
hengen" (hengen uskotaan elävän liekin 
sinertävässä osassa).

38. mansien mukaan tulisija yhdistää 
majan osia toisiinsa ("tekee majasta 
kokonaisen").

39. mansien talvimajan tulisijana 
toimii maapohjalla seisova 70-80cm 
leveä tyvestä avonainen kiuas johon 
kuuluu savesta muurattu savupiippu 
(sijaitsee etuovesta oikealle tai 
vasemmalle). 

40. mansit latovat kesäkodan 
tulisijan soikion muotoon.

41. mansit kutsuvat tulta alkuperän 
mukaan (ukkoselta saatu tuli, puulta 
saatu tuli, kiveltä saatu tuli, kotitulta
pidetään väkevimpänä). 

42. mansien tulenhaltijoihin kuuluu 
talvimajan savupiipussa asustava 
Lowja-xum (xum=mies).

43. mansit kutsuvat tulenhaltijoille
laadittuja pyhäköitä nimellä aras kan
(tulen paikka, vrt. kanta).

44. mansit eivät päästä kotitulta 
sammumaan (sammuessa ollaan 
"kuin läheinen olisi kuollut").

45. sanalla kiuas tarkoitetaan 
pyöreistä kivistä ladottua tulisijaa 
(inkerin kiuka, karjalan kiukoa, 
vepsän kiudug, saamen giwgas). 

46. kiuasta tarkoittaviin sanoihin 
kuuluu liesi (lieska-sanasta, viron 
loosk=kiukaan suun yläpuoli), 
pätsi (venäjän sanasta pec) ja uuni 
(ruotsin sanasta ughn).

47. tulisijaan yhdistetään sanoja 
patsas (saamen bazze, kiukaan 
ulkonurkkaa tukeva pylväs, lieden 
takaosa), otsa (udmurtin az, komin 
vodz, kiukaan etuosa, yläosa, huippu 
tai edusta), hiillos (viron ildo, liivin il, 
saamen silla, tulen hehkua tarkoittava 
salasana, vrt. ilta) ja sysi (liivin syz, 
saamen cadda, mordvan sed, marin 
sy, mansin syli, hantin söj, samojedin 
sij, puun palamisesta syntyvä hiili, 
noki, hiillos tai hehkuva hiili).

48. tulisijan alkuperäistä nimeä 
voidaan etsiä tuli, sysi, pesä, kivi 
ja kehä sanojen yhdistelmistä 
(tuli-kivet, tuli-pesä) ja näihin 
yhdistetyistä tulenhaltijoiden 
nimistä (mansin Naj=jumalatar, 
tuli, Naj:n pesä, tulta pidetään 
elävänä olentona jonka suojaksi 
ladotaan ympyrän tai soikion 
muotoinen pesä).

49. "ukko uunilta puheli, pätsiltä 
pätövä ukko, kiero-silmä kiukovalta" 
(kiukaan ukko).

50. "oven suussa, alla orren, 
kattilan pitosijoilla, kolmen koukun 
koskovilla, pölkyn pyöryvän nenässä" 
(tulisijan sijainnista).

51. "aisa, aisa, tainen aisa, koivuset 
molemmat aisat, patas kiini 
kiukoassa, reppänä liki lakea" 
(tulisijan kuvauksia).

52. saamelaiset välttelevät tulisijan 
yli kulkemista tai ojentamista 
(pyhä tila).

53. saamelaiset ennustavat tulen 
äänistä (äänekäs rätinä tietää 
vieraita). 

54. saamelaiset vierittävät karanneet 
kekäleet takaisin tulisijaan.

55. mordvalaiset eivät päästä tulta  
sammumaan (poikkeuksena talon
isännän tai emännän kuolema 
jolloin sytytetään "uusi tuli" puita 
hankaamalla).

56. vepsäläiset kutsuvat kotitulen 
haltijaa nimellä Päcinrahkoi 
(pidetään nokipäisenä, haltijalle 
uhrataan laittamalla puuroa lieden 
perälle).

57. tulen tekemiseen käytettyjä 
välineitä pidetään pyhinä 
(säilytetään pirtin pyhässä 
nurkassa).

58. kotitulen uskotaan kuljettavan 
pois huonoa ilmaa.

59. "nous ylös piikuuein, puhu 
tulta, tuo pärettä, miu tulta 
tehäksei, valkijoa valloaksei" 
(tuleen puhuminen).

60. "tulen tuuvalta kottii, ei enneä 
emmoin tunne, eikä tulinoapurit" 
(tulinaapurit, viereisen tulen 
pitäjät).

61. "miks ei pannut miu emmoi, 
pannut tuutusta tullee, voaaruu 
keski valkiaa" (keskivalkea, 
tulisijan sijainnista).

62. "kekäleistä miun on keräs, 
sysipuista synnytteli" (kekäleistä 
eli sysipuista).

63. hantit pitävät tulta yllä päivin öin 
(pidetään elävänä olentona). 

64. hantien mukaan tulenhaltija 
inhoaa vettä (ei sammuteta vedellä). 

65. hantit syöttävät tulelle "rasvaisia 
maistiaisia" (uskotaan kiittävän 
rätinällä).

66. vatjalaiset kutsuvat tulenhaltijaa 
Tulen emaksi (kykenee poistumaan 
tulisijasta, vrt. kipinät, vrt. haltijoiden 
eläin ja ihmishahmot).

67. vatjalaiset puhuttelevat Tulen 
emaa sanoin "hiilihinsä hiuvetkohon, 
kypeniinsä peittyköön".

68. mordvalaiset antavat ruuasta 
ensimmäisen osan Kiukaan emolle 
("Kiuas-emo sinä olet keittänyt 
ja paistanut, sinulle kuuluu 
ensimmäinen pala").

69. obinugrilaiset kutsuvat tulta 
nimellä näi (nainen, tulisija=näi-rät, 
jokaisella tulella oma "tulityttönsä" 
joka kykenee vierailemaan toisissa 
tulisijoissa).

70. "tukal on tuletta olla, 
vaiva suuri valkietta" 
(tulettomuudesta).

71. "tukela on tulilla toisen, 
vaiva toisen valkiella" 
(oman tulen tärkeydestä).

72. hantit kutsuvat kotitulta 
nimellä tut sax (vaatteiden tuli, 
tulelle annettujen vaatelahjojen 
mukaan, vrt. sakset). 

73. hantit kutsuvat tulenhaltijaa 
nimin Tul-naj (tuli-nainen), 
rakastaja ja Naj-anki (tuli-emo).

74. "ves on vanha valvomaa, valkia 
makkaamaa, tul nuori nukkumaa" 
(tulen jäädessä ilman valvojaa).

75. selkupit pitävät tulta (ty) elävänä 
olentona, liekkejä tulen vartalona, 
kipinöitä (tyj saj, vrt. saija) tulen 
silminä ja polttopuita (tyj apsot) 
tulen ruokana (vrt. apposet).

76. selkupit pitävät Tyn ambaa 
(tulen emo) tyytyväisenä tulta 
ruokkimalla ("syö kaikkea mitä 
ihmisetkin syövät").

77. selkupit pitävät kotitulta (ty) 
järjestyksen, rauhan, lämmön ja 
valon antajana.

78. selkuppien mukaan kotitulen 
sammuminen tarkoittaa jonkin 
loppua (jos sammuu kesken 
tarinan lopetetaan kertominen 
siihen).

79. selkupit muistavat Tyn ambaa 
(tuli emo) puhdistamalla tulisijan 
kerran vuodessa (lakaistaan siivellä) 
ja polttamalla ensimmäisessä 
pesällisessä "punaisella kankaalla 
peitetyt seitsemän puuta".

80. selkupit keräävät Tyn amballe 
"sellaisia puita joista pitää"
(amba=amva=ava).

81. "puu puhas, jumalan luoma, 
älä piuku äläkä pauku, lehä kuin 
leppä, hoha kuin honka, ole 
suloinen tultuani, niin myös 
lähettyäni" (luettiin polttopuille). 

82. nganasanit kutsuvat tulisijaa 
nimellä tori (to=tuli, vrt. hantien 
rät, vrt. rätinä, rättö).

83. nganasanit kutsuvat tuluksia 
nimellä tuuy.

84. hantikodan / majan vieressä 
sijaitsee tavallinen tulisija ja iso 
savupiiputon saviuuni (ruokaa
laitetaan sisällä ja ulkona).

85. "piti tuluksilla iskeät taola 
palamaan, se on ollun niin 
alakuperästä" (tuluksilla 
kipinä taulaan).

86. "savesta oli sitte se arina, 
avian silijä savesta juntattuj ja 
tervankuusella kovotettu ettei 
se terva päässym maahan" 
(savesta arina, tervankusella 
kovetettu).

87. "arinasavveen tarttee panna 
santaa vähär runsaammi" 
(santaa eli hiekkaa, arina
=saviuunin pohja).

88. "mää kuuliv vanhaan 
aikaan sanottavan että niim monta 
kertaa ko uunia korjaa niim monta 
arinaa se kypsentää" (itse tehty
eli itse korjattu).

89. "ei ollum muuta valoaenetta 
kup pärennuotijo kätteen" 
(kannetut nuotiot).

90. "joka estip pani uunii valkee 
ni siittä piti jäärä haltii" (haltija, 
ensimmäisen tulen laatijasta).

91. "puhu hiilistoo, jos alkaat hiilet 
kiihkota" (puhu eli puhalla).

92. "uunir rinta on vielä hualii" 
(vrt. otsa, kutsutaan elävän 
olennon nimillä).

93. "hajuaa kum pyhä tuhka" 
(tuhkien hajuista, vrt. pyhissä
menoissa poltetut kataja ja 
pihtakuusi).

94. "hammaskivestä tehtii se 
leiviuuni ja arinat saven kanssa" 
(hammaskivestä eli graniitista).

95. "no se oli semmonen 
keittokeppi sii sit ja siin oli kaks 
hankoa ja kattila pistethi sihen kepi 
nokha ja tuli alla" (keittokepit, 
rautaisia ripustuksia vanhempia).

96. "harriskaiset kävyt palaa 
paremmin kum muut" (harottavat 
kävyt, omat polttopuut, maasta 
kerättyjä).

97. "väel kannetti vettä hardial, 
saviloil ja uhluizil" (tulipalon 
sattuessa).

98. "vel miägi muissan gu pärettä 
poldetti" (poltettiin pärettä).

99. "tervas pärred kaig palloid gu 
ei old lamppuloja" (tervaspäreet, 
tervaspuista saatuja).

100. "homuksest panti kiuka lämpimä"
(homuksest eli aamusta).

101. "sis kiukka gu lämppis, hiled va 
kiukkasse jäiväd" (omat kiukaat).

102. "mond lämmidöst siä lämmidid"
(monta lämmitystä).

103. "pa vel yks lämmikko" (lämmikkö
eli pesällinen).

104. "my poldimma vued ymbäri 
merenajjoa" (meren rantaan ajamaa 
puuta ja kaislaa, inkerissä).

105. "natalan su" (natalan eli 
kiukaan aluksen).

106. "natala olikki kiukkan al nigu 
toine kiukka" (nat-ala, vrt. tulen 
n-alkuiset nimet, naj).

107. "hiled nissedä maha" (niistetään, 
palaneesta päreestä).

108. "emänaizel on käed noez" 
(emänaisen tuli).

109. "orred olti ymppär kiukkada, 
siz orzil kaik kuivadetti" (kiukaan 
ympärillä, kuivausorret).

110. "koivuhili se vet kauvvam palla" 
(palaa kauan, lämpöpuu).

111. "se oli kiukam peril sel yläzikkuna" 
(yläsikkuna eli räppänä).

112. "meil keidetti kiukas pudroa, 
sis hä sil kiukas kihu i hautu" 
(kiukaassa keittäminen, liesi
ja uuni).

114. "palaga otsalle" (otsalle 
eli loppuun).

115. "kiukan selgä ov vari" 
(kiukaan osia, vari=kuuma).

116. "sid ei pölly kiukan selgä" 
(pölly eli kipunoi, verellä 
voideltaessa, vrt. tulen väri).

117. "mä etsimä kuiva sydydettä, 
temmä tulen" (tulen tekeminen).

118. "pa öks tuikkoi palama" 
(tuikku).

119. "kaks ja pul vaksa" (päreen 
pituus).

120. "kiukaz oh hyvä vedo" (hyvä 
veto, ilma kiertää, vrt. vanhemmat
savupiiputtomat kiukaat).

121. "taita oli vinka ku pädä noizi 
kivistämmä" (vinka eli häkä).

122. "elä pa kiukada kin tullo vinka" 
(kiuasta kiinni, vrt. peltiä).

123. "hö ei hervinned vinka ku hö 
ollid ikkässe eläned mussas perdiz" 
(mussas eli savupirtissä).

124. "humukset ku noizi yllä, siz 
viritti kiukal lämpimä" (kiukaan 
virittäminen).

125. "tuhed vuhahtid palama" 
(tuohet, vrt. tu-hi).

126. "kiuka on kovast kuma, anta 
paljo äkkyä" (äkkyä eli lämpöä).

127. "oli kovvi äkykäs kiuka" 
(äkykäs, vrt. äkäinen).

128. "ne männö ägä punaizeks" 
(kiukaan kivet).

129. "hililöin ägä" (sininen liekki).

130. "panin koivustu halguo, 
pättsih jurahutin" (vieraat työkalut
=vieraat halot).

131. "pane dusku kiini, eigä lämmät 
mennäh pihal" (juska=pyöreä puinen 
kansi, peltien edeltäjä).

132. "teän kiukoa on hyvä paistamah 
kun se näin hyvin sreäpinät isköy" 
(iskee eli paistaa, leivonnaiset).

133. "hiiled on höydelökse kylmetty, 
tuhkaks mendy" (hiilistä tuhkaksi).

134. "pätsiz lämmeä höngeä" (hönkää 
lämmintä).

135. "savuu hyöhkeäy, ei soa ni silmii 
avata" (hyöhkää savua silmiin).

136. "tulet häikettih, moata ruvettih" 
(häikettih eli hiipui, tulen mukaan 
eläminen).

137. "hiilet otettih pois ta se 
oikein hyväisesti puhassettih" 
(puhdistettiin kiuas, Tulen 
emon sija).

138. "kiukoan ottsa huohlassa 
ollah kuivassa voattiet" (kiukaan 
yläpuolella, huohla=kattiloiden 
kannatinpuu).

139. "kiugua ku lämbyöh, missä 
tul äijäldi palau, se on i huohla" 
(tulen yläpuolella oleva tila jossa 
pidettiin kannatinpuita).

140. "kiukuo huohtau lämmintä" 
(huohtau eli hohtaa, vrt. hohkaa).

141. "ägiedä pätsis hoardoa" (haartaa,
ägiedä=kuumaa).

142. "tulehmo hoardoa" (tulisijan 
nimiä, vrt. mo-päätteiset paikannimet).

143. "tulehmos hiilet hoastattoa" 
(hoastattoa eli puhuu, hehkuvista 
hiilistä).

144. "hoastehelleh on hiiled" (hiilien
kieli).

145. "kegäleh hoastav vie" (haastaa
hehkuessaan).

146. "kattil riputetah huahloih tulem 
piäle" (haahloihin).

147. "hoahlu rippuu voarnas, kattil 
rippuu hoahlaz" (haahla=tulisijan 
yläpuolella puisessa tapissa riippuva 
pykälöity kannatin).

148. "ogaloa on hoahlas" (haahlassa 
6-7 pykälää).

149. "naiset kiukoan lämmitti ta 
pyyhittih, hiilet vejettih hinkalom 
peräh" (kiukaan puhtaana pitäminen, 
Tulen emon muistamista).

150. "tuli hiiskau tulehmoz, pilkettäy" 
(hiiskaa, tulehmo=tulisija, hiillos, 
nuotio).

151. "pidäis hiileh hiiskuttua" (puhaltaa 
hiljaa, vrt. hiiskua).

152. "hiilava hiilos, kun on äijä hiiltä" 
(hiilava=tulikuuma, äijä=paljon).

153. "hiiletöi om pättsi, kai on kylmänyh 
kybenettömäks" (kipinättömäksi).

154. "oled aiga hiilikäbälä" (tulen 
vaalijat).

155. "kiukoa alko olla hiilipuolillah, 
oli vielä palajoa ta oli hiiltä" (palajaa 
ja hiiltä, palamisen vaiheita).

156. "hiilipättsi" (suuri umpinainen 
pätsi, vrt. pienet avokiukaat).

157. "elkiä hiilosta liikuttuat" (tulen 
pyhyydestä).

158. "kuni hiiled lohjottau hiilostas, 
tsihvan heittäy perttih" (hiilloksen 
ja sihvan eli hään yhteydestä).

159. "hiilostu kydöy, vieras tulou" 
(hiilloksesta ennustaminen).

160. "midäbö sie pätsin eis hiäriät" 
(hääräät, pyhä paikka).

161. "kiukoa henkeäy lämmintä" 
(henkää eli hönkää).

162. "kiukoata havutah mäntysellä 
havulla" (kiukaan havuttaminen).

163. "kiogoam pyyhindä havu" 
(kiukaan pyyhintään käytetty).

164. "tsuurukivi hablistuu, 
murendoa pätsin" (tsuuru eli 
rapakivi, haurastuu).

165. "pätsin ez on ligahine, 
pidäv vallata" (vallata eli 
valkaista, pyyhkiä pätsin 
edus).

166. "arinam myö savesta 
teimmä" (arinan=tasaisen 
pohjan, savipätsit).

167. "kainalonkorento, kiukoan
kainalossa tsäinikän ta kattilan" 
(teekannua tai kattilaa
kannatteleva keppi).

168. "lapsed mändih kaluloin 
keriändih" (keräämään kaluja 
eli oksia, polttopuiksi).

169. "kereä kaluu da viritä roojo" 
(roojo eli rovio, nuotio).

170. "lepän hallot pilkotah kalukse" 
(vrt. oksan paksuisiksi, halkojen 
polttamista pidetään tuhlauksena).

171. "mie otin hallon dai särrin 
hänen kaha" (halkojen polttamisen 
myöhäisestä alkuperästä, vääristymän 
taustalla vieraat työkalut).

172. "kainalpieliskön toi rizuu metsäz" 
(kainalollisen risuja, omat polttopuut).

173. "pättsi myöndyy, tuogoa hos 
kalikkuo, lykimmö pättsih" (myöntyy 
eli jäähtyy).

174. "kattilankehä" (tuohesta punottu 
kattilan alusta).

175. "keitto kun kypsy valmeheksi, 
kattilapuu piti ottoa pois tulem peältä" 
(kattilaa kannatteleva puu, vrt. vieraat 
rautakoukut).

176. "kattilpuu moah pystetäh, 
noggah laital ogal, mis pangu rippuu" 
(pistetään maahan, nokkaan pykälä,
johon kattilan sanka).

177. "kiukoan iessä oli avonaini hinkalo, 
hiilet tuhkalla katettih" (hinkalo=kolo 
johon vedettiin hiilet ja tuhkat).

178. "mipä tiälä vielä niin katskuau, 
nokkah mänöy" (katskuau eli käryää).

179. "sanottih jotta pahamies siinä 
keittäy jos se jeäy siih" (kattilapuu,
tulen päälle).

180. "kattilan kehä, kahtenkerdaine 
tuohine rengaz, kolmen sormen 
korgevuz, loukko keskel" (tuohinen 
kattilanalus).

181. "äijä on keglehtä pätsis" (äijä
eli paljon).

182. "pidäh sammuttua keglehet 
kiukuasta" (väärältä tuntuva 
palamiseen puuttuminen).

183. "kun ei ollut puuta puikkosta, 
nin toi kerran kelahaisie" (toi kerran 
keloja kun ei löytänyt puikkoja,  
omat polttopuut).

184. "lizää lomuu, anna raviemba 
kiehuu" (lomu=maasta kerätty 
polttopuu, vrt. loimu).

185. "pandih kiberänokka tulehmol" 
(pannun lempinimiä).

186. "kivestä kiukoa kuvottih, sihi 
pirtil loukkoseh" (kudottiin kivistä,
lattiassa olevaan loukkoon).

187. "kivie pidäz lähtie tuomah 
pättsih näh" (kivipätsit, vrt. savi).

188. "ollah kivessä" (kiviä 
hakemassa).

189. "kiveh mendih" (hakemaan 
kiukaan kiviä).

190. "jos ei kuna peänä ollum 
paistamista nin sanottih jotta kiukoa 
jäi lesekse" (jäi leskeksi).

191. "mettsäpirtissä oli seämeh
lämpiejä kiukoa, kivilöistä kuvottu" 
(seämeh eli sisäänlämpiävä,
savupiiputon).

192. "mäni kiukoan peräh istuih" 
(lämmittelemään).

193. "mie venyn kiugoalla kun on vilu" 
(venyn kiukaalle).

194. "kiugoat loajitah savesta i 
kirpitsästä" (kirpitsästä eli tiilistä,
ostettu=lainasana).

195. "kiukoanahjo" (syvennys johon 
hiilet vedettiin).

196. "kiugoanaluzin" (hirsikehikko 
jonka päälle savikiuas muurataan).

197. "kiugoahavulla kiugoada 
pyyhitäh" (havulla, omat työkalut
=omista aineksista).

198. "kiukoankorva" (savikiukaan 
kyljessä oleva ulkonema).

199. "kiukuankorva" (kiukaan päällisen 
reuna tai kiukaan ja etuseinän välissä 
oleva paikka jossa pidettiin polttopuita).

200. "kiukoanottsa" (kiukaan suun 
yläpuoli).

201. "kiuguah hodu padoida panna on 
kiuguanottsa" (patojen paikka).

202. "kiukuampatsas" (kiukaan kulmassa 
oleva tolppa josta lähtee orret pääty ja 
sivuseiniin).

203. "kiugoampatsas on aluzimessa kiini, 
pattsahah ylähäksi om pilitty kagla da 
sihi pannah orret" (patsaan rakennetta).

204. "kiukuampohja" (vrt. lainasanalta 
maistuva arina).

205. "kiukuanselkä" (selkä eli päällys).

206. "kiugoanselgä on loajittu suurista 
pliitoista, poaderoista" (pliitoista eli
laakakivistä, avonaiset ja katetut 
kivikiukaat).

207. "kiugoanselällä moattih" (ison 
saviuunin päällä).

208. "kiugoansuu" (etupuoli).

209. "on tsihvan kitskeräine" (tsihvan 
eli hään).

210. "kohmavuz lähti pätsil peästyy" 
(kohmeus käsistä, lämmön antaja).

211. "kohendele lomuloi, anna parembi 
paletah" (lomuloi eli puita, vrt. loimu).

212. "kohenda tuldu, ei hyvim pala" 
(tulen kohentaminen, palamaan 
auttamista).

213. "pätsin kogelos pietäh padoi" 
(saviuunin kolossa).

214. "koivuni hiili" (poltetun puun 
mukaan kutsuminen).

215. "pätsin eim piäl on savehine 
kolpakku" (pätsin eduksen päällä,
savesta muurattu kupu).

216. "uksipuoles oli hiilostu da 
huahlat" (ovenpuolessa, hiillos 
ja kattiloiden kannattimet).

217. "kormu" (sytykepuu).

218. "kormupuu" (nukkujien 
jalkoja suojaava puu).

219. "kiukoassa on korva" (korva 
eli kylki, reunus).

220. "lämmin koti ta oman kiukoan 
korva" (omat kodit).

221. "kiukoan korvalla piettih 
kuivamassa" (vaatteita).

222. "riputa kotskah kattil" (kotskah
eli koukkuun).

223. "kotkansiivel pyhkitäh pätsinetty 
da selgeä" (pätsin pyhittäminen 
väkevällä taikakalulla, vrt. metson).

224. "padane om pätsin kougelos" 
(koukelossa eli kolossa).

225. "äkie oli kiukoa, leivät krätsvähti" 
(kärvähti).

226. "hyvin savuo guurie, virie ei" 
(savuttaa, ei syty).

227. "savuu guurii" (tupruttaa).

228. "kuuttsupätts om pihal, savine kui 
riihem pättsi, piälits om puuhine katoz" 
(pihalla oleva katettu saviuuni).

229. "kuuttsupätsis pedäipuudu, kelie 
poltetah" (poltetaan keloja, elävien 
puiden kunnioittaminen).

230. "ylen hätken kydelehtäy tulehmo" 
(kytee pitkään).

231. "kydevyttih hiilet tulehmoz" 
(kydevyttiin, vrt. kytönen,
tulen suvut).

232. "pättsi kydöy, pakkazed roitah" 
(tietää pakkasia).

233. "kynsipuu" (nukkujien jalkoja 
suojaava puu).

234. "kybenyt pakui pätsiz" (pakui
eli lennähti, vrt. paukahti).

235. "tuohikäbryllä kiuguada viritetäh" 
(tuohikerällä).

236. "pitäy tuohus käyvä ta tuli panna" 
(tuohus=vahakynttilä, vrt. tuohi).

237. "pättsi palau köhäittäy" (köhii, 
elävä olento).

238. sanalla kuuni tarkoitetaan tuhkaa 
ja tuhkasta keitettyä lipeää (saamen 
gudna, marin kon-wut, wut=vesi, 
komin kun-va, va=vesi, vrt. kuona).

239. sanalla ker tarkoitetaan kiuasta 
ja avonaista kiviuunia (viron keris, 
udmurtin gur, komin gor, hantin kor, 
vrt. ke=pyöreä).

240. sanalla sieni tarkoitetaan koivussa 
kasvavaa taulakääpää (saamen tjatna), 
sytykettä ja taulaa (marin sen), koivun 
kääpää ja sytykettä (hantin sänoy), 
puussa kasvavaa sientä (mansin seniy) 
ja hiiltä, hiillosta ja tulta (unkarin szen).

241. sanalla patvi tarkoitetaan sytykkeenä 
käytettyä taulaa, kääpää ja koivupuuta 
(nenetsin peme, enetsin fece, nganasanin 
fuu, kamassin pome, f=p, vrt. pese).

242. sanalla muorra tarkoitetaan 
polttopuiksi kerättyjä keppejä (saamen 
muorra, unkarin moragy, vrt. murtaa).

243. nganasanit veistävät tulenhaltija 
Tuli-kuoikan sijaksi ihmishahmon 
(haarautuvasta oksasta, vrt. kuika,
kuka, koika).

244. nganasanit keräävät talven 
polttopuiksi jäätikköpajuja (vrt. paju 
puista vanhin).

245. nganasanit kutsuvat sytykkeitä 
sanalla nofuoma (f=p).

246. nganasanit kutsuvat kääpiöpajuista 
saatuja sytykkeitä sanalla nomo
(vrt. pajujen nimet). 

247. nganasanit kutsuvat tulisijaa 
sanalla nato (vrt. sukulaisnimi nato, 
vrt. karjalan natala).

248. nganasanit kutsuvat tulisijan 
takana olevaa paikkaa sanalla san 
(kattiloiden ja keitettyjen lihojen 
pitopaikka, vrt. sanna, sanni).

249. nenetsit kutsuvat taulaa sanalla
piemä (vrt. peme=patvi).

250. nenetsit kutsuvat tulisijaa sanoilla 
tjumiu ja toemoe (yhdyssanoja, 
vrt. mia=kota, vrt. moi).

251. nenetsit kutsuvat tuluksia sanalla
tujesek.

252. nenetsit kutsuvat tulikiveä sanoilla 
tumboa, tumba ja tupa (pa=kivi, 
vrt. tumpata, tehdä tulta tulikivellä).

253. nenetsit kutsuvat tulisijassa elävää 
naispuolista haltijaa nimellä Myad 
pukhutsya (haltijalle laaditaan uusi 
vaatekerta hyvien tapahtumien jälkeen, 
vaatteiden ompelemista pidetään 
tytöille suurena kunniana).

254. nenetsien mukaan Myad pukhutsya 
auttaa synnytyksessä, parantaa ja suojelee
naisia ja lapsia (lapset esitellään haltijalle 
heti syntymän jälkeen).

255. nenetsit kutsuvat tulisijan alla elävää 
haltijaa nimellä Yamunya pukhutsya
(vanha-maanalainen-nainen, ya=maa).

256. nenetsit pitävät Yamunya pukhutsyaa 
suojelushenkenä ja tulen vartijana (haltijalle 
ei laadita kuvaa, vrt. saamelaisten ahkkat).

257. nenetsit kutsuvat tulisijaa sanalla tu.

258. selkupit kutsuvat tuhkaa 
sanoilla siw ja syw (w=b tai u).

259. selkupit kutsuvat uunia 
sanalla soyor (vrt. saven nimet).

260. selkuppien talvimajaan 
kuuluu pajunoksista ja savesta 
laadittu uuni (savella muurattu 
puukehikko).

261. hantit pitävät kodassa tulta 
vuoden ympäri (vrt. ruuanlaitto, 
sääskien karkottaminen).

262. mansit kutsuvat patojen 
ripustimia sanalla putjiw (jiw=puu, 
patapuu).

263. hantit pitävät polttopuiden 
etsimistä ja pilkkomista naisten 
työnä (vrt. kaikkea tuleen liittyvää).

264. hantit eivät kaada eläviä puita 
polttopuiksi (voidaan kaataa vain 
pyhien esineiden valmistamiseen 
tai uhrimenoihin).

265. selkupit muuraavat 
talvimajan saviuunin vitsoista 
sidotun puukehikon ympärille 
(muodoltaan pitkulainen).

266. marit kutsuvat kotitulen 
haltijaa nimellä Konga avam 
(ava=emo, vrt. konkanen, 
kontkanen).

267. marien mukaan Konga 
avam auttaa vaivoissa jotka 
syntyvät ruokaa laitettaessa, 
polttopuita tehtäessä ja tulen 
äärellä työskenneltäessä. 

268. marit pyytävät Konga avalta 
lapsia ja perheonnea.

269. marit kutsuvat uunia sanalla 
korjga (vrt. ker-sanat).

270. marit kutsuvat tuhkaa sanalla 
lomaz (vrt. lomu=polttopuu).

271. marit kutsuvat tulta sanalla tul.

272. marit kutsuvat tulen tekemistä 
sanalla oltem (ol-tem, vrt. tol).

273. marit kutsuvat tulen 
kohentamiseen käytettyä keppiä 
sanoilla tul bondo (vrt. ponttonen).

274. hantit kutsuvat keittopuuta 
sanoilla put jux (veistetään kierosta 
puusta, vrt. patapuu).

275. saamelaiset latovat kodan 
(kuvas) keskelle kiviä tulen sijaksi 
(tulta pidetään yllä märillä koivun
oksilla, tulen ylle ripustetaan kattila 
lumen sulattamista varten).

276. saamelaiset valmistavat taulan 
(duovli) koivussa kasvaneen käävän 
pehmeästä sisuksesta (kuoritaan, 
kuumennetaan tuhkassa tai keitetään 
tuhkavedessä, kuivataan).

277. saamelaiset kutsuvat polttopuita 
sanalla latna.

278. saamelaiset kutsuvat kiehumista 
sanalla tullte (vrt. tulistua).

279. saamelaiset eivät ota lahoja puita 
polttopuiksi (kuuluvat tautien haltija 
Ruoidnalle, uskotaan pääsevän kotaan 
puiden mukana).

280. sanalla sysi tarkoitetaan hiiltä, 
sammunutta hiiltä ja hehkuvaa hiiltä 
(saamen cadda, mordvan sed, hantin 
söj, mansin syli, nenetsin sij, enetsin 
tu-sio, selkupin siidje, kamassin si, 
vrt. saija, sija, siita, tuli-sija).

281. sanalla sine tarkoitetaan 
hiiltä, kekälettä, tulta ja tulen 
hehkua (saamen cidna, unkarin 
szen, vrt. sinertää).

282. sanalla tänk tarkoitetaan 
kuivattuja leviä, jäkäliä, sammalia, 
juuria tai saroja ja näistä laadittua 
helposti syttyvää jauhetta (komin 
teg, hantin tönk, mansin tank, 
vrt. tankata, tenkanen, tönkkönen).

283. sanalla ec tarkoitetaan 
lämmintä, kuumaa, punaisena 
hohtavaa ja kuumilla kivillä 
lämmitettyä vettä (saamen 
accagas, mordvan ezda, mansin 
istam, vrt. esa, asa).

284. sanalla palo tarkoitetaan 
palavaa, tulessa olevaa, 
kaskea ja tulipaloa (viron pala, 
saamen buolle, mordvan pulta, 
vrt. pultanen, tulen sukuja).

285. sanalla ker tarkoitetaan 
avonaista kiuasta, kiukaan 
ylempää kaarta, kiukaan kiviä 
ja saunan kiuasta (viron keris, 
udmurtin gur, komin gor, 
vrt. kerä, kero, kehä).

286. sanalla kuuni tarkoitetaan 
tuhkaa, tuhkavettä ja lipeää 
(saamen kudni, marin kon, 
komin kun-va, va=vesi, 
vrt. kuuninen, konnevesi).

287. sanalla katku tarkoitetaan 
savua ja palaneen käryä (viron 
katk, mordvan kacamo, komin 
kocis, vrt. kaasu).

288. sanalla kipinä tarkoitetaan 
tulesta lenteleviä hiukkasia ja 
höytyviä (viron kibe, saamen 
gappa, komin kin, vrt. kipinen, 
kapanen, kinnanen).

289. sanalla por tarkoitetaan 
palavaa, paistuvaa, syttyvää, 
suurella liekillä palavaa, roviota 
ja tulipaloa (viron peren, komin 
purd, nenetsin para, enetsin forada, 
selkupin poru, kamassin poro, 
vrt. palaa poroksi, vrt. por-uhrit).

290. sanalla säke tarkoitetaan 
kipinää ja sytykettä (suomen säen, 
mordvan seje, vrt. säkenöidä).

291. sanalla pil tarkoitetaan tulen 
tekemistä, palamista ja vaalimista 
(mansin palt, unkarin ful, 
vrt. piltanen, paltanen, pultanen, 
tulen sukuja).

292. sanalla tuy tarkoitetaan tulta, 
palamista ja tulisijaa (hantin tut, 
mansin täwot, unkarin tuz, 
vrt. tuija, tuta, vrt. tuska, tulen 
polttama).

293. "tulen ker älä kirvota tanhuoh pärien 
nohoihuttu" (pudota lattialle palavaa 
päretikkua, nohoihut).

294. "nogevutin käet kegälehien nostellez" 
(tulen vaalijat).

295. "heän pyyhäldi novet kattilasta pois" 
(oudoksuen-ko, nokea pidetty pyhänä).

296. "kiuguan otsass on nogie" (tulen jälki).

297. "nogimustu, sidä mustembua et sanuo 
malta" (omat värit).

298. "hiili pois niistöö, jotta valkuu tuli" 
(tuohuksen niistäminen, vrt. päreen).

299. "niistä tuohuz, katso löllöttäy palav äjjäl" 
(palaa liian nopeasti).

300. "savie mätskyttäy pättsih panou" 
(laatii saviuunia).

301. "savie vai natskuttau, pättsii loadiu" 
(savipätsit).

302. "nakkua lomuu pättsih" (lomuu 
eli maasta kerättyjä puita).

303. "tuorestu halguo pättsih tuotto, 
mähäkkeä, etto tuo kuivoa" (mähäkkeä 
eli märkää puuta, hyvää kydettämiseen 
ja savustamiseen).

304. "myönnyttelim pättsii, g ei ole vie 
myöndynyh" (myönnyttelin eli odotin 
jäähtymistä).

305. "musta on kui hiili" (omat värien
nimet, kuvailevia).

306. "mustu gu pätsin otsu" (pätsiin 
vertaaminen).

307. "anna hyvin hiiled mustuu pätsis" 
(vrt. hiilillä värjääminen).

308. "Pänttö nousi kiukoankorvalla 
köllöttämäh" (lempipaikka).

309. "moriu hiilie" (moriu eli kiusaa, 
tuleen kajoamisesta).

310. "iskimet on olluh, sie muailman 
allus" (iskimet, tulentekoa varten).

311. "seämehlämpiejä kiukoa, kivilöistä 
kuvottu" (sisäänlämpiävä kiuas, 
vrt. uloslämpiävä avonuotio).

312. "tuli läpähtih jo, sid minägi nouzin" 
(tulen mukaan nouseminen).

313. "tuli läbäjää" (tulen kieltä).

314. "viriöö lähkähteäteh pakkulis tuli" 
(viriää pakkulissa, taulakäävässä).

315. "tuldu löhkäin palamah, tervaizet 
hallot palau" (tervahalot leiskuvat).

316. "pättsi lämbiöö löhötteä" (vrt. löhötä 
tulen ääressä).

317. "sie harakoil lämmitäd, et pane ylähäzie 
umbeh" (vrt. mennä harakoille).

318. "pane kengät pätsin eussal lämmäh" 
(lämmäh eli kuivumaan).

319. "vez on lämmäz" (lämpiämässä kiukaalla, 
kotituli=elämisen keskus).

320. "mie nouzen kiugualla, lämbietsen" 
(lämmittelemään).

321. "lähti mettsäh puuda tuomah" 
(hakemaan polttopuita).

322. "äijän on lomuo tässä metsässä, 
ei piäze kulkemah" (lomuo eli pudonneita 
oksia, luonnonmukaiset metsät täynnä 
kerättävää puuta).

323. "lähämmä lomuo käymäh mettsäh" 
(etsimään polttopuita, vrt. omituinen 
elävien puiden hakkaaminen).

324. "tuli läipettäv kattien ual, 
midä keitetänneh" (keittämisen 
paikka, vrt. keittiö).

325. "tuli läippäy tulehmoz" 
(läippäy eli leiskuu).

326. "tervaized hallod lyöhäy palajez" 
(lyöhäy eli loimuaa).

327. "pätsiz lyöhäsköittäy tuldu, 
vardoikkoa lapsed, kyvendy lykkeä" 
(lasten varoittaminen tulen 
oikuista).

328. "luo kenkät kiukualla kuivah" 
(luo=heitä, laske).

329. "tuli lotskoa pätsis" (tulen ääniä, 
vrt. lotskonen).

330. "kivestä kiukoa kuvottih loukkoh 
siih" (lattiaan jätettyyn loukkoon eli 
aukkoon).

331. "lonkoa ovie vähäni, jotta katsku 
mänöy pois" (katsku eli katku).

332. "jätä ovi lonkallah" (raolleen).

333. "pane uksi longalleh, anna savut 
vedää" (uksi eli ovi, tuulettamisen 
tärkeydestä).

334. "siitä pikkuni lonkattih niitä 
tuhkie jotta hiilet tultih näkyvih, 
ta siitä pärieh puhuttih tuli" 
(puhuttih eli puhallettiin, tulen 
yllä pitäminen).

335. "pättsi lohniu palau, tervaizet 
hallod on" (palaa savuttaen, vrt. pajuja 
polttavat sukulaiskansat).

336. "palau lohniu, savvuu andav äjjän" 
(savuttaa, palaa huonosti).

337. "täz on lohostu, voibi lomukse 
pilkkua" (lohkoista lomuksi).

338. "pidää lizätä lomuu, raviamba kiehuu" 
(raviamba=nopeammin, vrt. loimu).

339. "pättsi palau lipetykselleh, onnoako 
sambuu" (lipettää, palaa huonosti).

340. "liikuta hiiled, anna pättsi tulov 
yhteläine hiilavu" (yhteläinen hiillos,
vrt. paistamiseen käytetyt pätsit).

341. "liedzumaz on nogie äjjy, pidäs 
sordoa" (lietsma=pätsin kuvun 
sisäpuoli).

342. "liijos" (liedos, pätsin tulisija).

343. "kiukoa leästäy" (läästää, 
palaa suurella liekillä).

344. "kiuguan kun lämmittäu, 
kiuguan otsasta liästäu" (liästäu, 
lyö liekit).

345. "pättsi leädeä, ottsah tuli tuloo" 
(läätää eli läästää, kiukaan otsaan
tuleva tuli).

346. "pättsi liädäy lämmitez, räkittäy" 
(läätää lämmitessä, polttaa).

347. "tulda liehai ottsah" (liehahti 
kiukaan otsaan, vrt. liehanen, 
liehunen).

348. "pätsis tuli liehkäy" (liehkäy eli 
leiskuu, vrt. liehkit).

349. "pättsi liemoaa lämmeä" (liemoaa 
=leimuaa, liemu=pätsin suun yläreuna).

350. "tuli paloa liepotti, moin oli lämmäni 
moata" (lämmön antaja).

351. "ottsah tulda liepsai" (vrt. lieponen, 
liepsanen, lipsanen, tulen sukuja).

352. "ta ne oli kiukoat siitä semmoset 
vanhah aikah jotta ne ei viety sitä 
perähpäin sitä tulta, lieskoa" 
(vanhempien kiukaiden rakennetta, 
savupiiputtomia).

353. "tuli liezmah lieskahtih" (liesma
=pätsin katto, vrt. lieska).

354. "lieskakivi" (pätsin katossa oleva 
laakakivi).

355. "tulehmoh ku puhui, ga löyhkiendi 
palamah" (puhui eli puhalsi).

356. "löyhäsköitti tuldu, kai tulen
lendämät tuldih silmih" (löyhäsköitti
=lehautti, tulen lendämät=höytyvät 
ja kipinät).

357. "pättsi lämbiöö leäkötteä ylen äijäl, 
ägiedä andoa" (leäkötteä=palaa kovaa, 
ägiedä=kuumuutta, vrt. lääkkönen, 
laakkonen).

358. "mie pezen lembilauvan" 
(pätsin edessä olevan leveän 
suojuslaudan).

359. "pätsiz lämmeä lengäi" 
(lengäi eli hönkää).

360. "maguau lozankalla" (pätsin 
kyljessä oleva lauta, kuulostaa 
lainasanalta).

361. "lezank om pätsimbokku 
paltsalleh, polven korgevuz, 
ku porraz, kuz on leviembi, ga 
moatah, kuz on kajjembi, sit pätsil 
nostez polgietah sil" (saviuunin 
kyljessä oleva polven korkuinen
lauta).

362. "lesonka" (saviuunin tyvessä 
oleva kolo, halkoja varten).

363. "suurespertiz on leibäpätsit" 
(suuret=vieraat pirtit, vrt. ulos
kudotut paistinuunit).

364. "tuldu lehahuttelou, kai liedzumah, 
tervastu halguo pätsiz" (leiskuvat
tervashalot).

365. "lehevyi palamah, ku tuohel viritin" 
(lehevyi=lehahti, viritin=sytytin).

366. "hyväd on hallod, palau lehizöy" 
(lehizöy=palaa nauraen, vrt. lehinen, 
lehtinen).

367. "lehtipuuda halloks leikakkoa, 
elgeä havupuuloi" (polttopuiksi 
lehtipuita).

368. "nuodivoz on kaks kelii peälei, 
yhtez i toizes tsura on kirvehel leikottu, 
nethäi leikotekset syttyy palamah" 
(keloista laadittu nuotio,
vrt. rakovalkea).

369. "katsod ne laskendukived om 
mustad, e ulla laskiettavat, sit pidäy 
lizätä halguo" (laskendukivet=veden 
lämmittämiseen käytetyt kivet).

370. "laskendukived ruskiekse 
hiilutetah" (hiilutetah=kuumennetaan,
ruskiekse=punaiseksi, vrt. hiillos).

371. "tsihmerä laskeudu perttih" (katku, 
vrt. tsihva eli häkä).

372. "siidä karttah laski kivet pätsistä" 
(kuumennetut kivet, vesikarttuun).

373. "kivie lasketah lastazilla" (kuumia
kiviä, puisilla lastoilla).

374. "kivie palavua laskietah poukkuh" 
(palavia kiviä, pyykkiveteen).

375. "pätsin lagi" (laki eli sisäkatto).

376. "kylä kaikki lähtee ko haapii kuusen
oksil" (noet savupiipusta).

377. "ukko uunii luadii, akka savie andeloo" 
(yhteistyö).

378. "kotkaus" (tervaskannosta veistetty 
sytyke).

379. "koivun käznästä loajitah tagloa" 
(käävistä tauloja).

380. "käznä otetah puus, se poroks keitetäh, 
händä kuivatah pätsin selläl, hänes tuloo 
tagla" (keitetään ja kuivataan taulaksi).

381. "käznäh tuli tartuu, kuivata vain pidäu 
händä" (taula=kuivattu kääpä).

382. "koivuni tuhka" (tuhkan tunteminen 
hajusta).

383. "ei niät puuttut tuli, ei ku piitskahti vain" 
(puuttut=tarttunut, piitskahti=pihahti).

384. "pätsi piitskau, ei virie" (virie eli syty).

385. "siitä konsa tarvittih siitä pikkuni lonkattih 
niitä tuhkie" (lonkattih eli pöyhittiin tuhkia, 
ei päästetä sammumaan).

386. "tuli pilkahtih taloiz, jo nostih" (tulen 
virittäminen, ensimmäinen työ).

387. "pilkehtä pannah tulehmol kattilan oal" 
(pilkkeitä, pieniä puita).

388. "pilkkehil hiilostas keitettih" (hiillokseen 
laitetuilla lastuilla).

389. "pilkeh, vestetty, pättsin virittähez" 
(veistettyjä sytykkeitä).

390. "tulda ku saatih, piillä lyötih, taglah 
sih sytty" (lyötiin kipinöitä piillä taulaan, 
piikivi=tuontitavaraa, oma tulikivi
=katinkulta).

391. "piiz lähtöö tulikyven, ku iskimel isset" 
(iskimellä isketty tuli).

392. "iskoimel piih iskehyy tulikyvem pakkuu 
taglah" (kipinä pakkuu taulaan).

393. "huomeneksella kun noussah, piisih 
pannah tuli" (piisi=uunin kulmassa oleva
avoliesi).

394. "meil ei ollun sielä miun tyttökoissa 
piisie" (piisie eli liettä, pii-si).

395. "puhud, puhud, tuhaitad, tuli piiskahtah 
roih" (tulen puhuminen, vrt. tuhista).

396. "piiskahutti puhui tulen, valgei rodih 
perttih" (puhui eli puhalsi tulen).

397. "tulem piiskahutti" (leimahutti,
sytytti puhaltamalla).

398. "piiskottau tuli vähäizel tulehmoz" 
(piiskottau eli lepattaa hiljalleen).

399. "tulda puhui piiskutti hiileh" (hiileen 
puhuminen).

400. "tuldu piiskutim puhuin dai sain" 
(tulen saaminen).

401. "tulipielez lämbeilöö akku" (tulen 
pielessä, luona, vieressä).

402. "pielushalgo, poikki pätsiz muijen 
oal peräspäi" (pätsin perälle laitettu
poikittainen halko).

403. "pielushallod, yks perätsuraz, 
toine suutsuraz" (yksi perällä, 
toinen suulla, pielushalot).

404. "pielushallod om poikkizim, 
tereämbi pättsi viriöy" (pätsi 
viriää nopeammin, jokaisella 
omat tapansa lämmittää).

405. "kiukoa om peässyn, se havutah 
ta ruvetah paistamah" (peässyn 
eli lämmennyt).

406. "pättsi peäzöö terväh lämmäh" 
(pääsee, lämpiää nopeasti).

407. "kiuguah pidäu varustua 
rehennys, stobi hiän piiruat piälittsi 
russendais" (rehennys=hiilloksen 
viereen varattu kohta piirakoita 
varten, vrt. rehennysrieska).

408. "palav vai halguo da i peälyzräkki 
roih pättsih, muiten roih vienod leiväd"
(palavista haloista päällysräkki eli 
kuumuus, roih=tulee, vienod
=raa´at).

409. "pätsiz om piälyzräkkie äjjy, 
leiväd räkittäy hyvin" (räkittäy eli 
paistaa leivät päältä).

410. "ei ole piällysäkietä kiukoassa, 
rehennyksellä panemma pärettä, 
siitä isköy peältä kalitat" (äkietä
=kuumuutta, isköy=paistaa, 
kalitat=leivonnaiset).

411. "petsurkassa alazie i sukkie 
kuivatah" (petsurkka=uunin kyljessä 
oleva kolo, yhdyssana, vrt. samojedin
pe=kivi).

412. "petsolk om patsazlavvan oal" 
(petsolkka=petsurkka, patsas=uunin 
kulmassa oleva orsia kannatteleva 
pystypuu).

413. "pedeänhavu pädöö pättsii pyhkie" 
(havuilla pyyhkiminen).

414. "pätsim piälagie valvuau" (valvoo 
eli pitää silmällä, kuka).

415. "se pestih joka kevät laki virsulla 
i tsuurulla ta vihkoll oteltih moni 
moni kertah" (pätsin laen vedetön
peseminen, tsuuru=hiekka, 
vrt. noen pyhänä pitäminen).

416. "perttihalg om pitkembi ku 
kylyhalgo" (pirtti ja kylyhalot, 
halon pituus kertoo kiukaan 
koosta).

417. "kiukoan peräh istuin" (lämmön 
ystävät).

418. "patskiendih palamah" (paukahti).

419. "pedäjini halgo ei patska" (patska 
eli paukahtele).

420. "pätsi patskau lämmitez" (pätsin 
ääniä).

421. "kuuzine puu patsettau tulehmoz" 
(patsettau eli paukkuu, Tulen emon 
lempipuita).

422. "patskahteleh pättsi palajez" 
(patske=tulen puhetta, elävä olento).

423. "pätsim patsas" (pätsin kulmassa 
oleva orsia kannatteleva pystypuu).

424. "patsazlauda pätsin vierdä myö 
menöy" (pätsin patsaasta seinään 
ulottuva leveä lauta).

425. "nosta taigim patsazlavval, 
anna happanou" (patsaslaudan 
hyödyntämistä).

426. "pane puikkoa hiilokseh" 
(puikkoa=tikkuja, pilkkeitä, 
vrt. puikkonen).

427. "panga tuohus palamah" 
(vrt. päre).

428. "siitä pannah pirtti lämpiemäh" 
(ensin lämpö, sitten ruoka).

429. "pani siitä hiilokseh tulen" 
(hiillokseen tulen, hiillos ja tuli).

430. "pättsi puolitelleh lämbiey, 
parahilleh on tulevat hiilet" (tulevat 
eli tuliset hiilet).

431. "pätts om parahuolleh lämmäs" 
(lämpiämässä, lämpiämisen kesto
=omia ajanmittoja).

432. "ei sua kätty panna, palav om 
pätsi" (tuli opettaa).

433. "pätsin otsaz novet kydietäh, 
ga sit pakastah" (noet kytevät, 
tietää pakkasia).

434. "luahkannah kastuau tulihavun 
pätsim pyhkijes" (kastaa havun veteen,
oudoksutut eli vieraina pidetyt tavat, 
luahkanna=puuastia).

435. "pättsi kydöy, pakkazed roitah" 
(kytemisestä ennustaminen).

436. "pätsim paissos lämbielöö" 
(lämmittelee paistossa, vrt. paiste, 
paistaa).

437. "oikeim pit olla äkie kiukoa, 
jotta ne hyvin paistu" (äkie eli kuuma, 
leivonnaisia varten).

438. "äjjän om pättsi vienostunnuh" 
(vienostunnuh eli jäähtynyt).

439. "kiugoass on ottsa" (otsa eli 
suun yläpuoli).

440. "kiukuan ottsa suahah kiini 
ottsikivellä" (pidemmät otsakivet, 
luonnonkivistä ladottuja umpikiukaita).

441. "mäne i keryä oksua, ni keitämmä jouten 
ollessa tsuajuo" (tsuajuo eli teetä, maasta
kerätyt puut).

442. "oksansija on tervaine, ylen äjjy lähtöö 
savu oksantilaz" (savuttavat puut).

443. "hoahloiz on ogalad" (hoahloiz=tulisijan 
yläpuolella olevat keittoastian kannattimet, 
ogalad=lovet, pykälät).

444. "vilu tulou nim pitäy lähtie kiukoalla" 
(lämmön antaja, vrt. kivien varastoima
lämpö).

445. "pakkaine hot on, vie piemmöz lämmäz" 
(lämpimässä piettyminen, tuli=elämän 
ehto kylmässä pohjolassa).

446. "pättsi plypettäy lämbiöy tozieh" 
(pätsin ääniä).

447. "mänehäm makuamah tuonne puotiella" 
(kiukaan päälle, vrt. puotinen).

448. "kiukuam puaje" (puaje eli päällys, 
isot umpikiukaat).

449. "opittelez ongo puaje hiilav" (opittelez
=kokeile, hiilav=kuuma).

450. "pätsim peäl ku ryöhkeäd vetty, 
sit poaruu nouzuu" (poaruu=höyryä, 
löylyä).

451. "poadaruo peässetäh pertim pättsilöih" 
(poadaruo eli liuskekiviä, pirtin pätsiä
varten).

452. "kives poadaruo peäzöö tulem 
panduu peäl" (kivestä pääsee paateroita,  
kuumennettaessa). 

453. "poaderokivie pantih tuleh niijem 
puijem peällä" (paateroiden eli liuskeiden
laatimista).

454. "pohjuhallod ei paleta hyvin, 
tsihketäh" (pohjahalot eli halkopinon 
pohjimmaiset halot).

455. "halgopinoh pohjukerdu pannah 
karjemboa, a piälepäi hienomboa" 
(pohjakerta karjempaa eli suurempaa 
halkoa, vrt. karjalaiset).

456. "savie polgietah, sotkietah jalloil 
pätsin azujez" (pätsiä asuttaessa eli
tehtäessä, saven sotkeminen jaloilla).

457. "kovil olles yöt poltetah puudu" 
(kovilla pakkasilla).

458. "yks pratskeh menöy pätsiz" 
(pätsin ääniä).

459. "pratskevui palamah" (tulen 
elämää).

460. "nuo kuusiset halot paluassa 
pratskau" (pratskau eli ratskaa).

461. "miula oli kuuzizie halgoloja, 
polttoaissa ne äijäldi pratskettih" 
(Tulen emon lempipuita, kataja 
toinen, vrt. uhreiksi poltetut
puut).

462. "katso pratskoa pättsi, viriöö" 
(viriöö eli lämpiää).

463. "pättsi pratskav viriöy, kybenet 
säigäy" (kipinät säikää, säkenöi).

464. "lomut on märrät, palaes
vai pratsketah" (lomut eli maasta 
kerätyt polttopuut).

465. "pätsi lämbiäy pratskau" 
(lämpiämisen odottaminen).

466. "kyvendy priskau lattiel" 
(priskau eli sinkoilee, kipinöitä, 
aika tyynnytellä tulta).

467. "pätsil pandih jyveä kuivah, 
ned vai sie pritskahtellahez" (jyvät 
ritisevät, pätsillä kuivattaminen).

468. "lähil k om mettsy, ga prost 
on kerätä puudu regeh" (helppo kerätä 
puita rekeen, oma maasta kerääminen, 
vieras elävien puiden kaataminen).

469. "tulehmoh puhahutti tulihiileh 
tuli soaha" (puhalsi tulihiileen).

470. "hiilet otettih pois ta se oikein 
hyväsesti puhassettih" (kiukaan 
puhistaminen, Tulen emon hyvittelyä).

471. "tuldu puhelen hiilih" (tulen 
puhuminen).

472. "tules savu lähtöö buhnii" (savun 
ihaileminen, elävä olento).

473. "puikkoloilla tulda viritetäh" 
(puikkoloilla eli tikuilla).

474. "tuo pärepuikko kattilan oal tuldu 
panna" (sytykkeeksi).

475. "puikkoa halloz azutah keittäjez" 
(haloista veistetyt puikot).

476. "kylmeä puutui, ga vilu puistattau" 
(vilusta lämpimään).

477. "pätsin selläl puttelehtad lämbeiled" 
(lämmittelet, pätsin selällä).

478. "kuuzini puu ratskoa palaes" 
(ratskaavat puut).

479. "missä velles - puussa" (puussa, 
polttopuita hakemassa).

480. "puukoukul hiilii pätsiz veätäh, 
a kylyz veätäh laskendukivilöi" 
(vedetään hiiliä ja laskentakiviä,
veden lämmittämiseen käytettyjä).

481. "puukäkkyreä kuz ollou kerännyh 
vahnoin ajjoin" (puukäkkyröitä 
polttopuiksi, omat eli kerätyt puut).

482. "pättsi pyyhitäh havulla" (pätsin 
pyyhkiminen).

483. "veitäh hiilet hiilostah da tuhkat, 
sid jälgimäzekse pyhkitäh havul pättsi"
(tulehmon puhistaminen, tulen sija).

484. "savum perttih pyöhtäy" 
(pyöhtäy eli pyörittää).

485. "savvuu pertih pyöhtäldelöy" 
(pyörittää pirttiin, ilmanpaine 
vai tukossa oleva piippu).

486. "pyöhtättäy truba savuu, 
ei lask yläh" (truba=savutorvi, 
lainasana=lainatapa).

487. "savvuu pyördäy, punojen 
lähtöy" (lähtee punoen eli kierteinä, 
savun tarkkaileminen).

488. "päivän vallotes sammuta tuli" 
(päivän ja tulen yhteydestä, päivä
=lämmön antaja kesällä, tuli talvella,
päivän poissa ollessa).

489. "tuli kattilan oal pannah pärien 
vuoh" (päreiden käyttäminen 
sytykkeinä).

490. "soa tuli pärieh" (vrt. tulen 
antama valo, päre=kilpailee tulen 
kanssa).

491. "tulem puhutah pärieh" (tulen 
puhuminen).

492. "päretty pietäh pätsin virittäjez" 
(virittäjez eli sytytettäessä, vrt. valon 
tuojana).

493. "päreillä issuttih" (päreistä
viritetyllä valkealla).

494. "tulez om pärehiili, pakkaized roih" 
(hiilistä ennustaminen).

495. "tuli soa pärepuikkoh" (puikkoh
eli halkaistuun päreeseen).

496. "tuo pärepuikko tuldu panna" 
(sytykkeitä).

497. "päreroivon ker kävelläh" (roivon 
eli soihdun keralla).

498. "päreroiv on käez matkates jallai 
talvel" (jalan matkatessa käytetty 
soihtu).

499. "pätsinalustaz on hallot kuivaz" 
(halot kuivumassa).

500. "pätsinezi pideä olla puhtaz, 
sid roih lapset puhtahad" (lapset syntyvät 
puhtaina eli terveinä, tulen ja syntymän 
haltijoiden yhteydestä, vrt. saamelaisten 
ahkka-haltijat).

501. "pätsinkomeroz on koukkuu, 
kivenlaskendupiihted, labjad, siizmad"
(pätsinkomerossa eli keskissä pidettyjä 
esineitä, siizma=paistinpannun irtovarsi).

502. "nouze vain pätsinkorvalla, ga vilu 
lähtöy" (vilun karkottaja).

503. "pätsinkorvu, lavvad oal, savie peäl, 
kui kougelon lagi" (pätsinkorva=pätsin
kupeessa oleva syvennys jossa penkki
tai laudat).

504. "pätsinkorvulaudu om magoandah 
nähte" (makaamista varten, pätsi
=iso saviuuni).

505. "pätsinlaes savie kirboi, onnoako 
läbi loukko roih" (laes=katosta, kirboi
=putosi, loukko=reikä, roih=syntynyt).

506. "pätsinotts on kolpakan sydämez" 
(otsa=pätsinsuun yläpuoli, kolpakka
=pätsin savukupu).

507. "pätsimpallel istuu, jallat patsazlavval" 
(pallel eli reunalla).

508. "pätsimpatsaz" (pätsin nurkkaan 
tukeutuva orsia kannattava tolppa).

509. "pätsinperä on täyzi lomuu" 
(perä=takaosa, lomuu=kuivumassa 
olevia puita).

510. "pätsimpettsuized om pätsimbokaz" 
(petsuiset=pätsin kyljessä olevat kolot 
tai syvennykset).

511. "pätsimpettsuizis sukkii kuivatah, 
alaizii" (alaizii eli lapasia).

512. "pätsinpohjah savie pidää suaha" 
(savetut pohjat).

513. "pätsimpohjal leibeä paissetah" 
(vrt. leivinuuni).

514. "pyhki pätsinpohdu, panemmo 
leivät" (pohjalla paistetut leivät).

515. "pätsimbokkah hieroihes saveh" 
(hieroi savea, bokkah eli kylkeen, 
vrt. muurasi).

516. "lämmitettih pättsi, kai pätsim
bokku on hiilavu" (kai=koko, bokku
=kylki, hiilavu=kuuma). 

517. "pätsil kaksiel päi seinäd on 
vastal, tossapäi pannah pätsimbrujad, 
lavvad levied, särvelleh, sid mudoa 
laudoin korgevuoh, sit savie tahtaz 
ojjendetah, sit kirpittseä" (saviuunin 
osia, brujad=alushirret, kirpittseä
=tiiliä, lainasanoja).

518. "mäne pätsinrindah lämbiemäh" 
(pätsin rintaan, elävä olento).

519. "pätsinselläl magoaa talvel" 
(selläl eli päällä).

520. "pätsinselläl päriet kuivaz ollah" 
(kuiva kohta).

521. "on kannettu täyzi pätsinselgy 
lomuu" (lomuu eli polttopuita).

522. "pätsinselläl puikod ollah kuivaz" 
(puikod eli sytykkeet).

523. "pätsinsyväin ei ole murennuh" 
(syväin eli pesä).

524. "pätsinsuu mureni, pidäs kohendua" 
(tulen lyömät kohdat).

525. "pätsinsuuz on pudropadaine" 
(puuropata, vrt. kiukaan suussa).

526. "salmot vessettih, ristih lyötih, 
ta kivestä pättsi, ta siinä i kai" 
(siinä kaikki, vanhemmat kiviset 
pätsit).

527. "lämmitä pättsi da paissa leivät" 
(paistopaikka).

528. "lähemmä pätsillä maata" 
(makuupaikka).

529. "pätsim peäl sovat kuivas" (sovat 
eli vaatteet).

530. "pättsi puolitelleh lämbiey, 
parahilleh on tulevat hiilet" (lämpiää 
puolitellen).

531. "pätsin pani lämmäh" (lämmäh 
eli lämpiämään).

532. "sid rubiemmo pättsii azumah" 
(azumah eli rakentamaan, 
vrt. asunto).

533. "pättsihavu, pyhkittävy 
tuhkien, om pedeänvarbu korendon 
nenäz" (sauvan nenään kiinnitetty 
petäjänvarpu, käytetty tuhkien 
pyyhkimiseen).

534. "pättsikoukul hiilii veätäh 
pätsiz, hiilii kohendellah, kelg on 
raudaine, kelg om puuhine" (omat 
puukoukut, Tulen emo pitää puusta,
inhoaa rautaa).

535. "luadiu pätsin, savel voidau" 
(voitelee savella, pätsi=savella
voideltu umpikiuas).

536. "koivum pahkaz otetah 
pättsipallaine, latsustetah 
vähäizel" (koivun pahkasta 
pallaine eli muurauslasta).

537. "tätsytetäh pättsipallaizel 
kirpittsöi" (tätsytetään tiiliä
pallaisella, omat työkalut).

538. "pättsipatsazorred on hural 
käel ukses tullez, pattsahas kiini 
mollemmad, yks poikk ukseh, 
toine pitkin kylgiseineä päreorren 
oal" (pätsin patsaasta lähtevät 
orret, hural=vasemmalla, 
ukses=ovesta).

539. "pättsipatsazorred on latsud, 
kahten kämmenen järevyöd, 
niil astettu pietäh" (kahden 
kämmenen paksuiset orret).

540. "pättsiseinäl ei ol ikkunoa" 
(pätsiseinällä, vrt. huralla eli
vasemmalla seinällä).

541. "pättsitsuppu" (tsuppu 
eli nurkka).

542. "yhen pättsiyksen lämmitin" 
(pätsiyksen eli pätsillisen).

543. "pättsivyksin kaksin da 
kolmim pastoim piiroadu" 
(kaksi kolme pätsillistä, 
vrt. pesällistä).

544. "tänäpäi do kaksi pättsivysty 
lämmitin" (kaksi pätsivystä 
puita).

545. "maido pättsivyy tulendas 
sah ildas sah" (pätsivyy=paistuu, 
kypsyy rahkaksi, tulendas sah
=tulelle laittamisesta saakka,
kypsymisen aika).

546. "savuu pöhkähteleh" 
(silmiin).

547. "savuo silmih pöhkäi" 
(vrt. savupirtit, vrt. kodan
muoto).

548. "eihäi ne märrät pöhlöt pala" 
(pöhlöt eli pökkelöt).

549. "pöhölö magoau sie, kädeh 
otettavoa ei ole" (pöhölö eli laho 
puu, liian märkä poltettavaksi).

550. "pöhmerö puu köhötteä" 
(köhii palaessaan).

551. "tuhka pöläjää" (pölyää, 
käsiteltävä varoen).

552. "elettihin meilä ennen, oltihin 
ojan takana, ojapuita poltettihin" 
(poltettiin ojapuita, vrt. ojien
ympärille kaatuvat puut).

553. "iskettiin kalhittii tulusraudalla 
tulta piikivestä" (vieraat raudat, 
vieraat piikivet).

554. "ei niitä kalikkoja kannatte 
halakua, nep palavak kyllä silthän" 
(puiden halkomisen myöhäisestä 
alkuperästä, vrt. vieraat työkalut).

555. "määj ja poime kalikoita jotta 
soa jotain kypseks" (poimi kalikoita, 
omat polttopuut).

556. "eikööm pannav vähä lakkeista 
ravolleen, toesinaan kalijahtaa yöllä 
päähän" (häkä kaljahtaa päähän, 
ilman vaihtuminen).

557. "minä siellä tulisijolla hierousij 
jotta ne nokkeotusis" (vaatteet 
nokeutui, tulen ystävät).

558. "se kun ol hyvä taula, ei sitä 
tarvinna monestik kalakkauttook 
kun se ol tulessa" (taulaan isketty 
tuli).

559. "haes patapesin uunin kalakulta" 
(kalkulta=reunalta, otsalta).

560. "muurin kalakulla kuivattiij 
jalakineet, sukat ja rasat, kyllä siinn 
oli töönää" (muurin kalkulla, 
rasat=kintaat).

561. "sillom minä näen kun ne 
iskeek kalakutti" (tulta tuluksilla, 
vieraita tulitikkuja edeltäneet 
vieraat tuliraudat).

562. "paistuu niin kalapiaksi, ku tuo 
mun uunini oli jo niin jääpälämpöönen" 
(jääpälämpönen eli haalea).

563. "pirtti tunnu nin kalpeelta että 
täyry pistääv valu pessään" (valu 
pesään, vrt. valkea).

564. "pitää mar panna puita takkahan 
on niin kalasia että muutoon aiva 
hytäjyttää" (takaksi kutsuminen).

565. "pälkitty ne vain on, niinku 
hirsikappalhet, ettei ne kallus siitä" 
(pälkitty eli veistetty, uunin 
perustushirret).

566. "kyllä ne vanhat miehet niitä 
kaluksikskim puhuttel" (tuluksia 
kaluksiksi, vrt. taikakalu).

567. "lihapotti sai olla uuni kamanas" 
(kamana=uuninsuun viereinen 
leivinuunin sisänurkka).

568. "hiilet ol kamanos, sellane 
kopero aukko siin ja hiilet peitettii 
tuhal" (kamano=uunin edessä 
oleva syvennys johon hiilet 
vedettiin).

569. "muuta leipä kamantoo 
kypsymää, jos peräl uunii pallaa" 
(kamantoo eli leivinuunin 
sisänurkkaan).

570. "pankakattila riippukii siin 
kamanoos" (panka eli sanka).

571. "jättäkää hiilii vähä kamantoo 
et kiehuut putromaljat" (hiilillä 
keittäminen, maljassa keittäminen).

572. "uuni lämpis huonosti, kun 
kamanto jäi mustaks" (kamanto 
eli leivinuunin peränurkka).

573. "taolakeävän kun ottaa ja 
vuoloo poes kovan kamaran, 
pieksää ja hieroo ja lippeeseem 
pannoo" (käävästä taulaksi).

574. "mie aina lämmitän isoo uunii, 
että lämpijää toi kammarmökkikih 
samal" (isot talot=isot uunit, 
vrt. pienet mökit=pienet kiukaat).

575. "pak kamennot ja täytee puita 
ettei vaa keskpaikkaa" (kamennot 
eli uunin nurkat, iso uuni=vaatii 
paljon poltettavaa).

576. "kamentoo veettii hiilet kokal" 
(kokalla, vrt. kuokka).

577. "kovav valkeen kanh nee 
kiahuuvatte" (kovalla valkeella 
keittäminen).

578. "kannate" (keittoastian 
kannatinorsi).

579. "oli semmone hahla johonka 
voitiin se ripustaas se pata, sittek 
kannikkeesta" (hahlat, padat ja 
kannikkeet).

580. "miäkin teim monta nostint, 
kanttasiv viäl syrjätkin" (nostinta
=patalappua, kanttasin=reunustin, 
päärmäsin).

581. "ne kuattiin kevväällä silloj 
juhannukse eillä kannolleen" 
(kaadettiin kannolleen, seuraavan 
talven polttopuut, vrt. vieraat 
työkalut).

582. "eukot kantoo rupittaa mistä 
suovat" (kantaa polttopuita, omat 
eli kannetut puut).

583. "nää ov vaa kantopuita, 
mitä olem mettist kanneksinnuh" 
(kantopuita eli kantamalla tuotuja, 
omasta kiinni pitäminen).

584. "vanha piisi oli kyynärää joka 
kantille isompi" (piisi eli tulisija,
vrt. samojedin pi=kivi).

585. "olha niit siihe aikoa kantturoitakii 
ain läijäs" (kantturoita eli juurakoita,
läjässä poltettavaksi).

586. "ol särkemässä kantturoita" 
(pilkkomassa juurakoita).

587. "piäniä kapalehia koitan noukkia" 
(oma noukkiminen, vieras elävien 
puiden kaataminen, puut=luotu 
tuottamaan happea).

588. "koitappas käyrä sielä ranthella 
jos siel olis vähän kapalheita koi 
tuonne helhan suuria puita mahukka" 
(kappaleiden polttaminen).

589. "kapialt täält tuntuki, täyty pan 
valu pessä" (valu eli tuli, vrt. valkea).

590. "jos märrään kinttaan tällää 
ehtoosti muurin kylkeen kuivumaan 
ni kyl se on aamusti hyvin kapee poika" 
(muurin kyljessä kuivaaminen).

591. "sum pitää kaventoa jotta siihen 
tloo uunillak" (kaventaa suuhun 
päin, uuninlaki).

592. "sinne hää kapsi uunipääl 
makkaammaa" (lämmön ystävät).

593. "mikähää lie kiukaan pilant koi 
vejä senko lykkäjää sellasta kapukkaa 
tuva täytee" (kapukkaa eli sakeaa 
savua, vetävät eli savupiipulliset
kiukaat).

594. "nousoo siitä nyt emä kapukka" 
(sakea savu).

595. "nuo tuvan seinät on sauvu 
jo niin kapukoittant jot ne on ihan 
mustat" (mustat savutuvat).

596. "ne laskuot sauvvuu not 
kapukoituu kaik iha mustaks" 
(laskee savua, tervaspuut).

597. "jottan klapei tuoran taik 
kapulei" (vieraat klapit, omat 
kapulat).

598. "kyl noi karahkaiset puut sit 
präiskyy pesäsä" (karahkaiset eli 
kuusiset, Tulen emon lempipuita).

599. "tuotii järve takant kuorma 
kuivii karasteita, ne pallaat hyväst" 
(karasteita eli kuivuneita kuusenoksia, 
oikea metsä=täynnä poltettavaa).

600. "tuhalla peetettiih hiillos ja 
sitten toas karhasttiin" (karhastiin 
eli pöyhittiin hiillosta, tulen 
vaalijat).

601. "karhop pessää ettei kekäleet 
tukehu hiiliin alle" (karho eli 
kohenna).

602. "karhoa niitä kökähleitä pesässä, 
että pikemin palavat" (kökähleitä 
eli kekäleitä).

603. "savussa ne seäsket karkottuu" 
(tulen voimista, auttaa ihmisiä 
monella tavalla).

604. "siälä oli aika karkko puita" 
(karkko eli pino, vierailta tuntuvat
halkopinot).

605. "ristikarkkoon ne pantiin" 
(halot leivinuuniin, oma k, 
vieras r).

606. "larosin karku halkraitim 
päähä" (karkku=ristiin ladottu 
halkopinon pää, halkraitti
=halkopino).

607. "tee semmonen karkus 
pinom päähä etes mittä seeväst 
lyä" (karkus eli ristikkäislatomus).

608. "se on nin kauheestik 
karmunem pata" (karmunen 
eli karstainen).

609. "se on niin nokinej ja 
karmuttunnu" (pata, tiskaamisen 
myöhäisestä alkuperästä, 
tulessa ollut=tulen puhdas).

610. "limppu karppaantuu päält, 
mut sisält se jää raaks" (leipojat, 
tulen tuntijoita).

611. "pata karrettuu, jos tulel 
o yhtsuoroa" (karrettuu eli palaa 
pohjaan).

612. "karrii ku pois siit tiputti se 
o niistämist sit" (karrii eli karstaa, 
päreestä).

613. "tuohi palloa kärtyveä, laskuo 
nii pahhoa karrii" (karrii eli käryä,
vrt. tuohen kuoriminen ennen
polttamista).

614. "pären kans valkkia näytettin" 
(valkkia eli valoa).

615. "kun tulee suaja niin tulee 
pitkä karsi, kun tulee pakkanen 
niin kipunoittee" (karsi eli karsta, 
tulesta ennustaminen).

616. "ne oh hyviä syttypuina kun ne 
vähä siellä karsikoetuu" (karsikoituu 
eli kuivahtaa, uunin päälle laitetut 
puut).

617. "se on niikö karsinam piäle tehty 
se uun" (karsinan eli hirsikehikon).

618. "karsiseinä uunin kuppeella" 
(uunin puoleinen seinä).

619. "niihä se o tuo tuva lakkii, se ol nii 
karsittunt" (karsittunut noesta).

620. "uunin nyörit ol melekeen täynnä 
karstoo" (nyörit, vrt. hahlat).

621. "laepijosta laskettii karsta poes luutii 
kansa" (kodan laipiosta, vrt. keittokodat).

622. "nin karstaantunna, etteij käesijua 
sua" (tulisijan haahlat).

623. "ei niitä nää ennää niin kiiltävän 
karstasia laepijoeta kun oli vanahossa 
sissäällämpiävissä pirtissä" (laipijoita 
eli sisäkattoja, savupirtit).

624. "ko tehtii tuollasii karttuloi oksist 
ko katkottii polve pääl" (polven päällä 
katkotut oksat, omat puut=omin keinoin 
katkottuja).

625. "minä paniv vähäl lastuja pessään 
kun se tuntu niin karulta" (lastuja pesään,
kylmässä huoneessa).

626. "ota tua praastakka ja karvahra tuata 
valakiaa" (praastakka eli hiilihanko,
metallia=lainasana).

627. "kyllä ne sitte pallaa kun ne oekein 
hyväksi kassaopi" (kassaupi eli kuivuu,
polttopuut).

628. "puun kasileilla se huoneen 
lämmittää" (kasileilla=oksanpätkillä,
risuilla).

629. "jos pärreesee kasvaa pitkä hiil, 
tulloo suvi ilemat" (hiilestä 
ennustaminen).

630. "katapuu on valakianviriksi hyvää, 
ei siitoo rakennuksehe" (katapuu eli 
tervarosoinen puu, sytykkeeksi,
vrt. kata=isoäiti).

631. "savihan ajan olohon katkeili siinä 
ja murtu" (katkeili kiukaassa, savella 
vuoratut kiukaat).

632. "polttopäre piti olla sirkee päre, 
ei saant olla lylykäs eiko katkinaine" 
(sirkee eli suora).

633. "se ol nii kitkuine se tupa, kitkuine 
ja katkuine" (pärevalkeaa poltettaessa, 
savua inhoavat).

634. "hyvähän se on katosalta kanneksijak 
kuivija puita" (katoksen alta, puiden 
kuivana pitäminen).

635. "siin os kahtelu sillo eissä, ku tarttis 
tupa lämmitel laettooj ja eikä näöm 
miestä muassa eikä taevaassa" (puiden 
tuominen miesten työnä, vrt. kuvissa 
puita keräävät naiset).

636. "kyllä sitä kahtottihin semmosta 
puuta joka ei paukkunu" (kesäkuivalla, 
tulipalon pelossa).

637. "mää tekemää kattaa tulet, saahaa 
käyä keittämää" (kattaa tulet, vrt. katos, 
keittokatos).

638. "saiha kattila panna haahloi ja tule 
kattila ala" (kattila haahloihin).

639. "laittannu niik katon alla korjuu" 
(polttopuita korjuun, vrt. korjata 
talteen).

640. "elä vies sitä kirvestä kauvvoksi 
aekaa, isä rupijaa kohta vestämään 
syttölastuja" (sytykkeitä).

641. "miä laiton sin kintaas uunin 
kaululle kuivamaa" (uunin kaula, 
vrt. rinta, otsa, suu).

642. "levitettiin hiilusta kautta uunin" 
(hiilusta eli hiillosta).

643. "käöppä haen niitä lastuja että 
soahaan tuli" (tulen saaminen).

644. "eihä täs viel mittää vinkaa käy 
ku viel lämpijää uunikii" (vinkaa 
eli häkää).

645. "tuohi on kehakas ottamaa tule" 
(tuo-hi, vrt. tu-hi).

646. "ei niitä kehtoesi niitäkääk 
koevuja polttoan näen kuumalla" 
(oudoksuttu kuumalla polttaminen, 
luonnotonta).

647. "ne puut on niin kehenompalosia, 
että ne pittää ensin uunilla kuivata" 
(uunilla kuivaaminen).

648. "kiukkan kehä ja pesä" (kehä ja 
pesä, omat sanat=lyhyitä).

649. "jos piisim pahas keikisteleitöö, 
se oavoa sin yönä valkeavvahinkoa" 
(piisim=lieden, pahas=patsas, 
oavoa=aavistaa, tietää).

650. "kyllä se ol sev valkeenkin kans 
keinoo, mutta kystä saatiin sillainki"
(keinoo=keinottelemista, pärjäämistä, 
kystä=kypsää).

651. "pannu panttiil liehkasemmaan 
keitinkokkaan" (keitinkokkaan eli 
orresta riippuvaan koukkuun).

652. "lioksen yläpuolla ol keitinors" 
(keitinorsi=lieden päältä kulkeva orsi 
tai maahan viistoon lyöty seiväs).

653. "rannala pantiim pata keitimpuuhu" 
(omat keitinpuut, vieraat rautakoukut).

654. "käys hakemassa keitimpuu, 
mutta katot tuores riuku, kuiva syttyy 
palamaa" (keitinpuun valintaa).

655. "piisiv vieresä oli keitimpuu" 
(piisin eli lieden).

656. "keitinroakku" (roakku=koukku 
jossa pata riippui, metallia=lainasana).

657. "keitinselekoemen tekkoon 
tässon ensin ruvettava" (keitinselkoin
=maahan viistoon lyöty seiväs tai 
kahden pystypuun varassa oleva orsi).

658. "tänne en keitinselkiä muuta, 
siitä mie oon matti" (keitinselkiä
=tulisijan paikkaa, matti=varma).

659. "taitas olla viisainta muuttaa 
keitinselekää" (tulisijan paikkaa).

660. "keitiskorvakot" (keitinselkää
kannattelevat maahan lyödyt 
tukipuut).

661. "mikä ol keitospata hiiluksel tuos, 
siint vejeltii" (keitospata hiilloksella, 
iltasta syötäessä).

662. "panko päällä ol haahlaors 
ja siinä pattaa pittiit, keittipattaa" 
(pankon päällä haahlaorsi, 
keittipadat).

663. "keittokivet" (ulkona oleva 
kivilatomus jossa pidettiin 
keittotulta).

664. "keitto orressa se riippu se 
keittokoukku" (keittoastian 
kannatinkoukku).

665. "ei tääl olp poltettu munneem 
päevään ennää mukko keittovalkijaa" 
(keittämistä ja lämmittämistä varten 
poltetut tulet).

666. "kekälettä veivät toisee uunii 
sytykkeheks" (tulen ottaminen 
toisesta, vrt. tulen tyttäret).

667. "se sytty kahest kekäliest" 
(kekäleillä sytyttäminen).

668. "jiäp kekäle, vieraita tulloo" 
(kekäleistä ennustaminen).

669. "pittää kiukaaski oentaa kekäliä" 
(ojentaa eli kohentaa).

670. "niim puhras kum pestyk kekäle" 
(kekäleisiin vertaaminen).

671. "kyllä se on keljua kon on 
huonop puut ja kaikki" (huonot 
polttopuut, vaikeuttaa elämää).

672. "hienoksi sen vuolivat sen 
keltein peältä ja sisästä kansap 
poes sen hilipein" (käävästä, 
taulaa tehdessään).

673. "jopa toet ison kelleksen eehän 
tuo sovi tok uuniin" (kelles=tukki, 
pölkky, hako).

674. "nostele niitä kelleksiä sieltä 
kuivamaan" (polttopuiden 
kuivattaminen).

675. "traakathaan kelopajut sitte 
piisipuiksi" (vedetään kuoritut 
pajupuut, liesipuiksi).

676. "ne ko siin kevätahavas 
kempelöityyt ni siit senko pisteä 
kuurii" (kuurii eli halkosuojaan, 
pilkotut puut).

677. "tarttis hakata noi oksan 
kempurat piänemmäks ei ne 
tommosena maharup pessää" 
(vrt. pudonneet oksat, 
kuivuneet alaoksat).

678. "mäs tyttö hankkii kepakoeta 
mehtästä, että sua keittiä kahvija" 
(oma kepakoiden polttaminen, 
vieras kahvi).

679. "menest kerilöittemä sitä pessä" 
(kerilöittemä eli kohentamaan, 
tulen pesä).

680. "sit keriteltti uuni, veretti uun 
puhtaks tuhvast semsse uunluuran 
kans" (suurista uuneista kerrotaan 
palvelijoiden näkökulmasta).

681. "kuulamaam minä paan yhen 
tulikivikerraj" (kuulamaan eli 
tulipesän kattoon, tulikivistä 
ladotut kerrat).

682. "älä mää sin uuni ettee kert 
tääl peremmäl o hottuu vaik kui" 
(hottuu eli tilaa).

683. "ko hyviä syttöjä haethin se 
kattothin kesiöskanto eli tervaskanto, 
että se sytty" (syttöjä eli sytykkeitä).

684. "kesäkiukaat ei huol nii paljo 
lämmittää kuha vähäsev vaa 
tsuhauttaa" (vuodenajan mukaan 
lämmittäminen).

685. "eihä neä tällaiset hienot 
tuohen ketaliet, yhö ker lekahtoat, 
sillo ne sammu" (kelpaa sytykkeiksi,
liian ohuet tuohet).

686. "otetaan tosta mennessämme 
vähän ketkaletta kainaloomme" 
(ketkaletta eli kapulaa, maasta 
kerääminen).

687. "ko käit lämmittämmää 
kiukaata, ketit pärreitä kiukaav 
virikkeiks" (ketit=kuorit,
virikkeiks=sytykkeiksi).

688. "riihytä tuo hiilus ja kopista 
ketun pesät minä meen jo maata" 
(ketun pesät=hehkuvat hiilen
kappaleet, hiilloksen hiipuessa 
maaten meneminen).

689. "lattial luajuine, lehe kevveine" 
(mikä se on.. savu).

690. "em minä vaan arvais 
tämmösellä keväahavalla tommosta 
roihua takkaan teherä" (tuulen 
mukaan polttaminen).

691. "pitäis olla tuol kevätahavas 
pinolla kauva enneku ne kuivoat" 
(puut kuivumassa).

692. "ei pie keväthaplulla panna 
tulta uuniin" (keväthaplulla eli 
ahavalla, tulenarat puutalot).

693. "ei sielt hiile karu käy" (karu 
eli käry, hyvistä polttopuista).

694. "on menny karhu pesään" 
(sanottiin valkean sammuttua).

695. "kyllä se nyt pallaa jaaruaa tään 
päivää" (hitaasti palavista puita).

696. "kyllä muuri kuumaa jahkas" 
(poltetun pesällisen jälkeen,
vrt. muurata).

697. "kyllä se kivas nyt lämmintä 
jahkaa" (kivas=kiuas, jahkaa
=hohkaa).

698. "kylläpäs tuosta uunista nyt 
jahkua lämmintä" (lämmön lähde).

699. "sanotaaj jallaaks tohom pesän 
suuhun asti" (jalaksi, uunin alaosaa,
elävä olento).

700. "puujalallet tehty" (savutuvan 
uuni).

701. "jalkalauta" (uunin uloimmasta 
kulmasta seinään kulkeva lauta, 
luaslauta).

702. "se toi jalusta ol harmast kivest" 
(uunin jalusta).

703. "on semmonen koukku jolla hiilet 
veetään, monemmoista jekutinta pittää 
olla" (hiilet leivinuunista).

704. "jokhaam me leivoma hellässä" 
(hellässä eli hellassa, vrt. helle).

705. "ja kun ne om märkie ja jos 
mitennin niin ritisöö ne nuo kuusipuut" 
(märät puut, vrt. vettä inhoava
Tulen emo).

706. "jos saan kuivan kapalehej jos 
märijänki" (metsästä, omat eli 
kerätyt puut).

707. "johii ne kotvasen ennen kun 
uuni lämpijää" (märät halot).

708. "nyt om männyj jonnaa annahhan 
tulloo talavipakkainen, on sitä sittä" 
(savua ja häkää).

709. "jollui kans särä työnnettii uunii" 
(jollu=tela tai aluspuu, särä=lihan
paistamiseen käytetty kaukalo).

710. "nyt on uuni joutunnoa" (joutunut,
vrt. lämminnyt, siitynyt).

711. "hiillos joutuu" (tummuu, siityy).

712. "se on semmoin juhnus, ei sen töistä tut 
tuhkaa eikä pihkaa" (tuhkaa eikä pihkaa, 
omat vertaukset).

713. "kuivanneist juoppotukeist tulie hyviä 
palannaakelia" (polttopuita).

714. "johan sie taisit päästää juoksemhaan 
tuon pesän ulos" (päästää juoksemaan, 
pesällisen antaman lämmön).

715. "vasituita tervaksia, juurakoista 
halottuja" (paloi parilassa).

716. "juurakkovalakiaa pirettihin takas 
jotta näki keherätäj" (juurakoista tehtyä 
valkiaa).

717. "tuhkat koottiij joka pesästä juur 
tarkkaan" (vrt. tuhkissa elävät haltijat).

718. "mie hääjy juur ovem panna auki, 
täss on nii lämmin" (tulen ehdoilla
eläminen).

719. "voe tokkii kun tuo yks juurikan 
könikkä jäe tuonne uuniin palamata 
itekseen ihan" (tulen vaalijat).

720. "siin om paras polttaa jylkynhäisiä 
ko net ei pala niin äkkiä" (jylkynhäisiä 
eli halkaisemattomia puita, pienessä 
hellassa).

721. "uuni palaa jymittee" (uunin 
ääniä).

722. "Elkko tie tottoh valkko ja pan 
jyrkköi patah" (tottoh=takkaan, 
valkko=valkea, jyrkköi=nauriita).

723. "puita pannessa jysähtellöö" 
(uuni).

724. "sammuk se uun kun ei sielt 
kuulu miteä jytineä" (uunin
kuunteleminen, seuralainen).

725. "sittehä s oo, vuosikymmeniä 
jälestäpäiv vasta tullun nämä 
pöllinteot" (pöllin eli halkojen, 
vrt. vieraat työkalut).

726. "häkeätä ja jänkeätä, tinkeätä 
peällen" (häkäisestä ilmasta, 
tinkeätä=karvasta, kitkerää).

727. "pittää panna järestää tul uunii, 
jot kerkijää lämmitä enneko tulloot"
(järestää eli heti).

728. "ei otettu järkiää tulta" (hämärän 
tullessa, hämärikköä pidettäessä).

729. "kutku piätä järssii" (kutku
=häkä, järssii=kivistää).

730. "täytyy kovin tavattomista 
koivuj järäköistäkik klappeja tehrä" 
(vieraat kirveet, vieraat klapit).

731. "oon niin kovasti jäsäännyksis, 
ku on koko päivän pitäny häärätä, 
niinku olis ollu valakia hännän alla" 
(valkeaksi kutsuminen).

732. "taitaa jättees se sinun tulesi" 
(jättää tulesi, ennen kuin ehdit 
keittämään).

733. "uuni kerkis jättää" (jättää 
eli jäähtyä).

734. "nyt uuni jätti leivät, lämmin 
karkasi huraan käteen" (huraan 
eli vasempaan).

735. "jos se oli äkänen, sitä piti 
jeähyttää" (äkänen eli tulikuuma,
leivinuuni).

736. "elä huuvvat tupa jiähttyy" 
(huutamista inhoava tuli, 
kodinhaltijat=omien arvojen 
ylläpitäjiä).

737. "k oli jääkkäät puut siis 
perenain pani puut päreorsiil 
sulamaa ja kuivamaa" (jäiset 
polttopuut, perheen nainen).

738. "ei semmose jäätynyh halvop 
pala, haep puuhuanest paremi" 
(jäätyneet halot).

739. "mitäh siä pimeeh kaahit, 
pav valakeeta, ettäh näjet" (kaahit 
eli hiivit, tuli=päivän korvike).

740. "mie olen tuonup pahan ilmav 
varraa, ett ei tarttek kinoksessa 
kaalaa" (tuonut polttopuita sisään,
kaalaa=kahlata).

741. "tämä huane on niin kaapee, 
että tarttis tehlä pesääv valkeen" 
(tulen pesä).

742. "reppänäj jätät auk, se vettää 
kaik sen kaarum pois" (kaarun 
eli käryn).

743. "rasvooko on kuattu hiilokseen, 
kun se niin kuaruvaa" (kuaruvaa 
eli käryää).

744. "kahehhuaraineh hiil kun 
tulloo pallaissa, niin kakskielissii 
vierraita tulloo" (päreen hiilestä
ennustaminen).

745. "kaiken kauheita juurakkoja 
siinä poltethin, niin se piti olla iso" 
(piisi eli liesi, pii-si).

746. "takla ol nuin ikkääm piippuun
kaikutelttiin tul" (tuluksissa taula).

747. "kainalopuu" (padan kannatinta 
tukeva vino puu).

748. "toim minä jotakik koivun 
kaippuroita tonnep pesään, että vähä 
huupeentuu tää ilma" (huupeentuu 
eli lämpiää).

749. "siinä suukivellä se sun kakkaras 
parraiten paistuupi" (suukivellä, 
kiukaan suussa).

750. "kakkara paistettii kiukaal lämmitees, 
a leivät paistettii ku kiukaa jo ol lämmiint" 
(kiukaalla paistaminen).

751. "puu joka on vettynnä niin se on niim 
pöhelö jäötä että se ei palakkaa" (kelpaa 
polttopuuksi).

752. "kanabr on ylen syttyi" (kanerva, 
syttyy helposti).

753. "ylen syttyj on tervaine puu" 
(omia sytykkeitä).

754. "moin on räkki pätsin selgy, 
onnoako syttyy päriet" (räkki eli kuuma, 
pätsin selällä kuivatut päreet).

755. "siitä sytytti tulem pärieh tahikka 
noih vestosih" (vestosih eli lastuihin).

756. "sulailemmos pätsin kohtaz vilus 
tulduu" (sulailemme eli lämmittelemme).

757. "savie sotkietah jalloil pätsin azujez"
(pätsiä asuessa eli rakennettaessa,
savipätsit).

758. "pidäv vediä tuhkat pätsin sogeloz" 
(sokelosta eli kolosta).

759. "hallon soaleheh mändih" (halon 
saaleheen, vrt. saalis).

760. "huonehesta soaru huohtau" (soaru
=kuumuus, huohtau=hohkaa).

761. "tuli sambui släpähtih, moate ruvettih" 
(tulen mukaan eläminen).

762. "emändä tulen sai" (sai tulen,
vrt. saada=synnyttää).

763. "skiäpäz laittih taglua tuluksih" 
(käävästä taulaa).

764. "sinisavie on kujon suus, pannah 
pätsim pohjaks" (sinisavea, pätsin 
pohjaksi).

765. "sinisavi pättsii kohendoa on luja 
savi" (pätsin kohentamiseen).

766. "syväimpuuda tuo viritekseks" 
(syväin=sisus, ydin).

767. "syväinräkki räkitti pätsin sydämez" 
(räkitti eli kuumotti).

768. "pätsiz on kylläl syväinräkkie, 
leivät pastau" (syväinräkkie eli kivistä 
hohkaavaa lämpöä).

769. "ennen oldih sydämehlämbiejät 
perttit, pätsid moimat ku riihem pättsi" 
(sydämeh eli sisäänlämpiävät, 
savupiiputtomat).

770. "selo pätsis hiilet hyvin, k ei jiä 
kegälehty" (hiilet ja kekäleet, selo
=sekoita).

771. "pätsin selg on hiilau, ni kätt ei laske"
(hiilau eli kuuma, vrt. hiili).

772. "mene savikol k ollov vilu" (mene 
savikolle, savipätsit).

773. "savine kiugua" (saviset kiukaat,
vrt. savella valetut).

774. "savittsoo, savel voideloo" (pätsin
valmistusta).

775. "saviveel pättsie voijetah vallates" 
(voidellaan valaessa, savipätsit).

776. "savi nodrendettih da saviveil 
vallattih" (notrennettiin vedellä,
valaa, vrt. valkaista).

777. "Nihvo-teätä sano kum pättsie 
muurasi, notkiet on nivelet savulla" 
(valaminen ja muuraaminen, 
teätä=eno tai setä).

778. "piizistä savu nouzoo" 
(piisistä eli liedestä).

779. "sagieda savuo murdoa pättsi" 
(murtaa savua, vrt. murtonen).

780. "trubah uidiu savu" (trubah 
=savupiippuun, uidiu=poistuu,
menee, karkaa).

781. "savunkatsku om pertiz, 
on deännyh kegälehyt tulehmoh" 
(savuavat kekäleet).

782. "savuondan heitti pättsi 
kohendahuu" (heitti eli lopetti, 
kohentamisen jälkeen).

783. "savupertiz on orzilois sai 
savuo kui kylys" (orsiin saakka 
savua, savupirtit ja kylyt).

784. "savupertiz om pättsi mudasavez 
laittu, tsurkil peäl laddattu savie, 
rannoil kivie, trubaloukk ylähän, 
truba onnuz" (savupirtin pätsi 
mutasavesta, pölkkyjen päälle 
ladattu savea, reunoilla kiviä, 
savuaukko ylhäällä).

785. "pyydöpertid on savvupertid, 
pätsi lämbiäy sydämehpäi" 
(sydämeh eli sisään päin lämpiävä 
pätsi, vrt. savupiipusta ulos
karkaava).

786. "mie loajin savuksen tsakkojen 
tähen" (savuksen eli savunuotion, 
sääskiä karkottamaan, vrt. turpeen 
polttaminen).

787. "pehkopuu on savuksessa hyvä" 
(pehkopuu eli lahopuu).

788. "tuo netse lahoni tänne savukseks" 
(lahonen savupuuksi).

789. "savus ku laitah, itikät paitah iäre"
(itikat pakenee).

790. "lämmeä seiloau pertih pätsinotsaz"
(seiloaa eli huokuu).

791. "tuli seinustau seiniä" (seinustau 
eli mustaa, seinä-sanan alkuperää,
vrt. sinä, sini, sii).

792. "suomempätsiz on zadviskat, 
kolpakk on toizeh luaduh, aluz on 
onzi" (satviska=uuninpelti tai 
luukku, kolpakko=savukupu,
onzi=ontto).

793. "savennostoz ollah kirpitsäh 
niskoin" (nostetaan savea, tiilien 
polttamista varten).

794. "savikartain om puuhine, 
kattietoi, sih kirpittseä laitah" 
(puinen tiilimuotti, vrt. karttu).

795. "pättsi pidäy savestoa, voidoa 
peälitsi libo sydämez" (savestaa
eli voidella päältä tai sisältä).

796. "savesti pätsin, halgeilis stob ei"
(jottei halkeilisi).

797. "savie pieksettih" (pätsin tekoon).

798. "savel vallatah pättsi" (vallatah
eli valetaan).

799. "pidäy savie sotkie da pätsim pohju 
kohendua" (kohendua eli korjata).

800. "valgei sav otetah vallata, sinine 
da ruskei pättsii kohendoa" (valkea 
savi valamiseen, sininen ja punainen
kohentamiseen).

801. "joassiekkah laitas savie pättsih 
niskoi, vetty, savie, peskuu sotketah" 
(vettä, savea ja hiekkaa, pätsin 
valamiseen, jassikka=puinen 
kaukalo).

802. "eibähän pättsi virinnyh, sammu"
(virinnyh eli syttynyt).

803. "pättsii vallatah savel" (vallatah
eli valetaan).

804. "kodvan viriöy sahizou pättsi, 
hallod om märräd" (viriämisen
ääniä).

805. "anna vähäzem pättsi räydyy, 
älä vie liziä" (räydyy eli hiipuu, 
lisää puita).

806. "pätsi rävvyttiä pidäy, äjjän 
liekettäy räkkeh lizättyy" (rävvyttiä 
eli hiipua, puiden lisäämisen 
jälkeen).

807. "pättsi tsihki, tsihki, ga röhähtih"
(röhähti palamaan).

808. "häi kandaa römmättää lomuu" 
(lomuu eli polttopuita, maasta 
kerättyjä).

809. "räkkevytty pidäv uks avata" 
(avata ovi, kuumuuden vuoksi).

810. "sit ku vähäzen se pättsiine 
lämbiäu, räkki rodiau" (räkki eli 
kuumuus, vrt. räkki=helle).

811. "pertin räkeks soatoi, ei soa 
kogo korvie nostoa" (korvia nostaa, 
katonrajaan nouseva kuumuus).

812. "pannah räkistä savut, jottei 
ynnäh häkäytettäis" (savut sääskiä 
karkottamaan, omat hyttysmyrkyt).

813. "pättsi lämbiöö räzizöö" 
(pätsin ääniä, vt. räsinen,
räsänen).

814. "pättsi rätskyn andoi hyvän, 
kyvendy hyppäi" (hyppivät kipinät).

815. "kunne spitskad räigäid, ainos 
pidäy sinun jälgii etsie" (spitskad 
eli tulitikut, lainasana).

816. "pättsi tuleh räskähtih" 
(tulen ihme).

817. "pättsi hyvim palau räsköttäy"
(palamisen ääniä).

818. "pätsin räkendi, liddan halguo 
pani" (lämmitti liian kuumaksi).

819. "pättsi kybendäy, pakkazed 
roitah" (kipinöi, tietää pakkasia).

820. "pättsi rodzevui palamah" 
(elävä olento).

821. "pättsi lämbiöö rodzizoo" 
(lämpiämisen ääniä).

822. "otetah rannalta ruhkie, 
ne viritetäh palamah" (ruhkie 
eli veen tuomaa poltettavaa, 
vrt. väärältä tuntuva elävien 
puiden polttaminen).

823. "pättsi virii rohahtih" 
(rohahti palamaan).

824. "rohjakoitut pätsin eis 
seizohes" (rohjakoitut eli alat 
punoittaa).

825. "ridzajav virites havu" 
(ritsajaa syttyessään).

826. "kuuzine halgo palau ritsettäy" 
(tulen kieltä).

827. "pätsin rinnal maguau" (pätsin 
rinnalla, tulen ystävät).

828. "pane pättsih tuli da katso jottei 
liijaksi rögäjä palua" (tulen perään 
katsominen).

829. "pätsis tuli menöy bokkii myö, 
k ei löhöttäs pätsinsuuh tuli" (bokkii
eli kylkiä myöten).

830. "otsaagu, suu, selgy, bokku, kolo, 
ezi" (pätsin osia).

831. "riihipätts on savez libo kirpitsäz, 
vähästy suurembaine pertim pättsii" 
(riihen ja pirtin pätsi, kirpitsä=tiili).

832. "joko or riittyn kiukoo, voitko jo 
havuta" (riittyn eli jäähtynyt).

833. "äkii ov vielä kiukoo, anna riittyy"
(äkii=kuuma, riittyy=jäähtyy).

834. "riemepuu ei muga pala, musta 
syväin on" (rämepuu, musta sydän).

835. "raurikot hiiled ollah tulehmoz, 
kyv ei ielleh" (kyde eelleen, raurikot
=soraiset, kivimurskaiset).

836. "sid om pätsin ees padazes 
hiilavaa vetty" (hiilavaa eli kuumaa 
vettä).

837. "kahteh päiväh pättsi laittih 
rapsattih" (laittih eli rakennettiin).

838. "kuivat hallot rasahtuttih palamah" 
(vieraat halot, oma polttopuiden 
kuivaaminen).

839. "vein ajettu randuhiekku pannah 
pätsin saveh" (sotketaan rantahiekkaa 
saveen, pätsiä valettaessa).

840. "minä randaizel olem pätsin täz" 
(randaizel eli reunalla, lämmön 
ystävät).

841. nenetsit käyttävät polttopuina 
mustaa jäkälää (puuton alue, 
etelämpänä pajua, koivua, leppää 
ja maasta kerättyjä oksia).

842. nenetsit käyttävät polttopuina
pensasmaisia pajuja (pohjoisimpana
kasvavia puita).

843. nenetsit polttavat kuusta (talvi),
vaivaiskoivua (kesä) ja pajua (kesä).

844. nenetsit kutsuvat kodan 
savuaukkoa sanalla makodasi
(yhdyssana, ma=kota).

845. nganasanit kutsuvat savuaukkoa 
sanoilla nun´di ja nunsy.

846. hantit kutsuvat majan nurkassa 
olevaa avointa tulisijaa sanalla soxals
(puinen kansi=pulop).

847. hantit muistavat tulta uhratessaan
kodinhaltijoille (saa omat lahjansa).

848. nenetsit kutsuvat taulaa sanoilla 
piemä, piebmä ja pemq.

849. nenetsit kutsuvat tulisijaa sanoilla 
tjumiu ja taemae (yhdyssanoja, 
vrt. mya=kota).

850. nenetsit kutsuvat tulirautaa sanalla 
tujesek.

851. nenetsit kutsuvat tulen tekemiseen 
käytettyä kiveä sanoilla tumboa, tumbo 
ja tu po (tu=tuli, po=kivi, vrt. tumpata).

852. nenetsit kutsuvat oksaa / polttopuuta
sanalla pja (vrt. pia). 

853. nganasanit kutsuvat oksaa / polttopuuta
sanoilla hua ja huaa (vrt. hujan hajan).

854. enetsit kutsuvat polttopuita sanalla 
päd (vrt. pätäkkä).

855. nenetsit kutsuvat keittoastian 
koukkua sanalla paq.

856. nenetsit kutsuvat koukkua sanalla 
wada.

857. nenetsit kutsuvat uunia sanalla 
pyecy (vrt. piisi).

858. enetsit kutsuvat uunia sanoilla 
peci ja päci (vrt. pesä, pätsi).

859. nenetsit kutsuvat polttopuiden 
hakkaamista sanalla poyorcy
(pojor, r-pääte=myöhäistä,
vierasta).

860. enetsit kutsuvat polttopuiden 
tekemistä sanalla pätrus.

861. nenetsit kutsuvat tulen 
virittämistä / nuotion tekemistä 
sanalla pyata (vrt. pi=kivi).

862. nenetsit kutsuvat tulisijan / 
lieden yllä olevaa poikkipuuta 
sanalla tyi.

863. nenetsit kutsuvat liettä sanalla 
tyumyu (tulen kota).

864. nenetsit kutsuvat liettä sanalla 
xor (x=k tai h).

865. selkupit kutsuvat uunia / liettä 
sanalla sokir.

866. nenetsit kutsuvat tuhkaa 
sanalla tunziba (tu=tuli, vrt. tu-ntea,
tu-nnustella).

867. nenetsit kutsuvat hiiltä sanalla ja
(vrt. ja=maa).

868. nenetsit kutsuvat nuotiota sanalla 
todabts.

869. nenetsit kutsuvat sytyttämistä 
sanalla tumdas (vrt. tumpata).

870. enetsit kutsuvat tulen sytyttämistä 
sanalla cunis (c=s).

871. nenetsit kutsuvat sisällä olevaa 
uunia sanalla xät (vrt. kätkä, kätkeä).

872. nenetsit kutsuvat savea sanalla 
saed.

873. enetsit kutsuvat likaa sanalla noxi 
(vrt. noki).

874. nenetsit kutsuvat savupiippua sanalla 
truba (lainasana).

875. selkupit kutsuvat savupiippua sanalla 
turpa.



"pättsi tsuhkoa hillah viriöö" (viriää
hiljaa).

"pättsi tsuhkau, ei virie" (tulen ääniä).

"päretuli hiilduu tsikkah, ei anna valgieda"
(tsikkah eli pärepihteihin).

"enn iskiettih tsiksutettih, piettih tulehmos tuldu 
da iskimet piettih" (pidettiin tulta tulehmossa, 
ennen tulitikkuja).

"mene kattsomah jogo pätsin kivet tsihajau"
(pätsin kivet).

"pättsi tsihajau, märräd on hallod"
(pätsin ääniä).

"suokoiv om mähkättsy, jygei pätsiz, tsihizöv vai"
(sihisee, ei pala).

"keität tsihizytät märril kaluloil, kieh ei" 
(kaluloil eli polttopuilla).

"tsihkandalleh on pättsi, viriemizilleh"
(viriämäisillään).

"pättsi tsihki, tsihki, ga röhähtih"
(röhähti palamaan, elävä olento).

"yks kegäleh vai pätsis tsihvoaa" (tsihvaa
eli laskee katkua).

"e ulluh niidy trubatsiistoloi, itse tsiistittih 
keziä vaste" (nokikolareita, itse siistittiin,
toisilla teettämisen vieraudesta).

"ka totta se tuuli kisko kypenen katolla ta sieltä 
alkuh peäsi" (tulipalo).

"totto" (tulisija, takka).

"oli iskimet, taglad, niil tilgutettih tuli soaha"
(iskimet ja taulat).

"elä tiitteä pättsie, anna viriöö" 
(tiitteä eli liikuttele).

"siinä honkassa oli tervani roso, siitä vestimä 
lastuja ta siih tulen tsokkaima" (omia 
sytykkeitä).

"elä tuo niin tervaista halguo, siässä ne viritykseksi"
(säästä viritykseksi).

"tervapäre on hyvä pättsie viritteä"
(virittää eli sytyttää).

"tervupäre ylen äjjän savvuu andau"
(savupuut).

"niitä metsästä käytih siitä tervaksia"
(sytykkeiksi).

"tembua lomuu yskäne terväh" (yskäne 
eli sylillinen, polttopuita).

"tsuuruu saveh pannah pätsin loadihez"
(tsuuruu eli hiekkkaa).

"muuraukseh pitäy olla hienoni tsuuru"
(tsuuru eli hiekka).

"tsuuruhaudu on Hiizjärven rannal, siid otammo"
(hiekkaa, sorahaudasta).

"tsuurukivi hablistuu, vie murendoa pätsin"
(hablistuu eli haurastuu).

"ägei om pätsi, ei sua ni kätty tsökätä"
(ägei eli kuuma).

"tuleh tuhahtih pättsi"
(syttyi äkisti).

"elä mäne pätsin luo, tuhrit vuattiet da itse tuhrauvut"
(tuhrit, vrt. tuhka).

"kadai tuleh tuikahtah"
(kuivat katajat, sytykkeitä).

"tulen ku tuikahutti, valgoi gai pertti"
(valkeni pirtti).

"tulen tuikkai pättsih"
(tuikkaa, sytyttää).

"pättsi puolitelleh lämbiey, parahilleh on tulevat hiiled"
(tulevat hiilet, tuliset).

"hiilostu katetah tuhkal, anna pyzytäh hiilet tulevannu"
(hiilloksen kattaminen).

"tulihiiled on vie, älä salboa pättsii, katskeran andau"
(tuliset hiilet).

"tulipezäh pideä hyveä savie" 
(hyvää savea, vrt. tulen
kestävää).

"tulipezä on tulehmoz"
(tulen pesä).

"pättsi tupehtuu" (tupehtuu
eli sammuu).

"tupehtui pättsi, heitti palandan"
(vrt. tukehtui).

"meil ei ollun sielä miun tyttökoissa piisie"
(piisie eli rautaliettä).

"vielä paksusta puusta loajittih kiukoan suuh semmoni, 
sen kiukoan suun täytehini, siitä vielä savettih 
jotta ei mistänä peäsis kuumus sieltä" (kiukaan suun
täytehinen, umpikiukaat).

"ullozlämbiejy pättsi" (ulos ja
sisäänlämpiävät).

"vanhat kiukoat ei viety sitä perähpäin sitä tulta, lieskoa, 
kun se tuli suusta ulospäin vuivotah se savu" (savu ulos
kiukaan suusta, ennen savupiippuja).

"pättsi uumoaa lämmeä"
(uumoaa lämmintä).

"seinä uumoaa viluo"
(lämmin pätsi, kylmä seinä).

"pätsiz lämmeä uumavui, kui pättsilauvan 
avain" (pätsin laudan, raudattomat
pätsit).

"savella vallatah pättsie"
(vallatah eli valetaan).

"pätsin vali täyven halguo"
(vali eli mätti).

"pane kuivaa varbaa tuleh, anna paletah"
(varpaa eli maasta kerättyjä oksia).

"vastah päi ukseh tuulou, savuu ei veä eäreh"
(ukseh eli oveen, vrt. savupirtit).

"hiilikoukku kun oli millä kiukoasta hiilie veitäh"
(puiset koukut).

"hiilie pätsist veitäh" (kiukaat
ja pätsit).

"vierasta kättä ei pie uskuo muuval ku tulizie hiilie vedämäh"
(sanonta).

"sit koukul veitäh hiilet hiilostah da tuhkat"
(hiilet hiilostaan).

"veändöpuudu perähalloks ei pie ottoa"
(vääntynyttä, kierosyistä).

"vilu tulou nim pitäy lähtie kiukoalla"
(lähteä kiukaalle).

"a vilu on talvel, vai tullau perttii"
(lämmittelemään).

"tsihkandalleh on pättsi, viriemizilleh"
(syttymäisillään).

"tuogua virikehtä, tul ei pala"
(virikehtä eli sytykettä).

"eibähän pättsi virinnyh, sambu"
(sampu, vrt. sampo).

"syväimpuuda tuo viritekseks"
(sydänpuuta, jokaisella omat
sytykkeensä).

"viritesty pätsih pani"
(viritestä, viritä=syttyä).

"viritä tuohus" (valoa antavat 
tuohukset, vrt. tuohuksen
valossa tuulastaminen).

"märkä puu vitsajau kiukoassa"
(vitsajaa eli sihisee).

"puut ei paleta, vitsatah vain"
(märät puut).

"pättsi lämbiöö vohottoa"
(vohottaa).

"kaiken savittsoo, savel voideloo"
(voitelee savella, vrt. savetut uunit).

"vanhat kiukoat ei viety sitä perähpäin sitä tulta, 
lieskoa, kun se tuli suusta ulospäin vuivotah se savu"
(vuivotah=kupuun, vrt. savupiiputtomat savikiukaat).

"vuivoda on kiugoan otsan kohalla"
(vuivota, maistuu lainasanalta).

"siidä vain murdoloih ähkitetäh"
(tuikataan tuli, murdoloih=

"pättsi ägenöö palamah" (ägenöö
eli kuumenee).

"ägeni pättsi, pastau" (kuumeni,
paistaa).

"ägeimyölleh pättsi lämbiöö"
(elävä olento).

"ägevyi pättsi, hyveä halguo ku paloi"
(hyvät halot, vrt. puut).

"yhteh ägieh pideä lizätä halguo pättsih"
(yhteen äkiään, lämmön aika).

"ägei pättsi" (pätsi, vrt. päsi, 
pesä).

"ägei om pätsi, ei sua ni kätty tsökätä"
(tsökätä eli tökätä).

"lämmitti rävvytti pätsin, ga ärdyi palamah"
(ärtyi palamaan).

hantit kutsuvat tulen päälle 

laitettua vaakapuuta sanoilla

put-jux (pata-puu, mas-jux

=tulen molemmin puolin laitetut 

haarukkapuut).

mordvalaiset kutsuvat kotitulen

haltijaa nimellä Kashtom-ava

(auttaa ruuanlaitossa, lämmittää 

sairaita ja vanhoja).

mordvalaiset muistavat Kashtom-avaa

pitämällä tulisijan puhtaana.

ersalaisten mukaan Kashtom-ava

tekee keitoista ja leivonnaisista 

maukkaita (ensimmäinen lusikallinen 

/ pala emolle, laitetaan hiilille).

moksalaiset kutsuvat tulisijan

emoa nimellä Penyakud-ava

(penja, kud=koti, kota).

ersalaisilla isovanhemmat 

opettavat lapsia kohtelemaan 

Kashtom-avaa kunnioituksella 

(olemaan laittamatta

roskia tuleen).

mordvalaiset muistavat 

Kashtom-avaa valamalla

kauhallisen pyhitettyä kaljaa 

tulisijan salkoon

(pyhätapoja).

mordvalaiset kutsuvat savua

sanalla kacamo (c=ts,

vrt. katsamo, katsoa).

mordvalaiset kutsuvat 

tulisijaa sanalla tolbanda 

(tulen peti).

mordvalaiset kutsuvat tuhkaa 

sanalla kulov (vrt. kulo).

mordvalaiset kutsuvat lämpenemistä

ja lämmittämistä sanoilla ezems 

ja ezdems (ustoms=lämmittää).

mordvalaiset kutsuvat uunia 

sanoilla kastom ja kastomo 

(liesi=tombalango).

mordvalaiset kutsuvat puiden

pilkkomista sanalla laznoms

(lazoms=haljeta).

marien uuneihin kuuluu kyryme 

konga (savupiiputon saviuuni,

kongatul=uunituli) ja kyktysh 

(leivin / paistinuuni).

udmurtit kutsuvat uunia sanalla

gur (iz gur=kiuas).

unkarilaiset kutsuvat uunia 

sanoilla suto ja sytö (liesi=kalyha, 

tuzhely, vrt. hella).

moksalaiset kutsuvat uunia sanalla

pänakud (liesi=kuzbol).

marit kutsuvat savuaukkoa sanalla 

izitörza.

udmurtit kutsuvat lämpöä sanalla

shunyt.

unkarilaiset kutsuvat lämpöä sanalla

meleg (kuumuus=ho, hö).

ersalaiset kutsuvat lämpöä sanalla

lembe (kuumuus=pisi, vrt. lempi,

piisi).

moksalaiset kutsuvat lämpöä sanalla

lämbe (kuumuus=laskoma, pisi).

marit kutsuvat tulirautaa sanoilla

tulgyrtnö ja tulsavysh (tarkoittaa 

myös salamaa, vrt. tulen

synty).

marit kutsuvat kääpää sanoilla

mekshpongo, shen ja shenvongo 

(taulakääpä).

udmurtit kutsuvat kääpää sanoilla

mekan, senki ja senkigubi 

(taulakääpä). 

ersalaiset kutsuvat kääpää sanalla

sem.

moksalaiset kutsuvat kääpää sanoilla

oftal, shäämpanga, popal, shääm, 

shäämnä ja sääm (säämpanga

=taulakääpä).

marien pyhiin kuuluu kongagetse

(tulisijan päivä, omilta

kuulostavat pyhät).

unkarilaiset kutsuvat avointa

tulisijaa sanalla kandallo

(yllään pajuista punottu

savella valettu savupiippu).

marit kutsuvat tulisijan henkeä

nimellä Konga ava (vrt. kongin

kangas).

marien mukaan Konga ava auttaa 

lapsettomuudessa, perheonnessa,

ja tulesta / tulen lähellä 

saaduissa vaivoissa.

saamelaisten kiuas / uunisanastoon 

kuuluu hella, hela (hella, vrt. 

helottaa), täkkitulla (takkatuli,

vrt. taka), muvra, muuvra (muuri), 

täkkipotta (takanperä), poccee 

(savupiippu), täkkipoccee (avotakan

savupiippu), tullasaje (tulisija),

kallukedgi (otsakivi, takassa),

aalaazkedgi (arinakivi, vrt. alla,

alina), täkki, täähi (takka, vrt. tahi,

takia), ävli, äävli (kattilan tai padan 

hahlat, vrt. auli), oomman (uuni, 

hella), aarran (tulisija, vrt. arina), 

tinno, tino (piikivi), eieskas (halko,

vrt. eiska), cokkiittas (sytyke, vrt.

toki), hellacokkiittas (hellansytyke),

vyeles, vuallas (alunen), täkkiaalaa 

(arinakivi, vrt. ala, alanen, alakivet),

uubas, ubbas (pölkky, polttopuuta,

vrt. uppo), piihas, pikkas (tervas,

vrt. pihahtaa, pihka, piki), kuankku, 

kuanku (kannatinpuu, avotulella 

keitettäessä, vrt. kankku), oivaras 

(hakkuupölkky, vrt. oiva), piälkku, 

piälhu (pölkky), cocke, tjosska, 

tjoska, tjosko (pölkky, vrt. toskala),

coska, cuska, cockk, cock (pölkky,

vrt. juska), galde, galda, kolda, 

koldd, keld, kelte (pölkky, kelle, 

vrt. kellistyä), biktedh, bikteet, 

piktiet, piktet, biktet, pihted, pehtted, 

pikte (lämmitä, lämmittää, vrt. piki,

pihta, petäjän nimet), vagge, fagge, 

vagg, vang, venge, venke (vinka,

kattilakoukku, vrt. vankka, vinkeä), 

käämm (arina, vrt. kä-ämmä, haltijanimet),

kämmkeädgg (arinakivi, vrt. kämmätä),

älgg (halko), muorrlaadd (halkopino,

vrt. ladata), kiiugan (kiuas, hella,

vrt. kiiu-gan, kiu-as), kaddjemkuäkk 

(hiilikoukku, vrt. kuokka), koskkam 

(karkku, tulirauta), toll (tulirauta),

vagg (kattilakoukku, vrt. vakaa, vakka), 

vaggmuorr (kattilakoukun orsi), kettem

-muorr (keitinorsi, vrt. muori), soortok 

(keitinpuu), kiemnnmuorr (keitinpuu), 

kuäckknjos (kiehinen, vuoltu sytyke, 

vrt. kuskata), kaddjem-muorr (kohennuspuu, 

vrt. katja), kaddjemkuäkk (kohennuskoukku), 

kaddjeei (kohentaja), iiggas (kiukaan kivi, 

vrt. joka iikka), tenn (limsiö, piikivi, 

vrt. tennilä), pehttummus (lämmittäminen), 

lioggummus (lämmittäminen), lioggnummus 

(lämpeneminen, vrt. lokko, loukko, lokki,

loka), rennoovvad (karstaantua, vrt. rento, 

reino), täällad (karstoittua, vrt. tällätä),

pomilai (uuniluuta), tollpäikk (tulipaikka),

tollsaajj (tulisija, vrt. saada tuli), 

täkk (takka, tulisija), kääddes (takka,

vrt. kate), kämmkeädgg (takan otsakivi,

vrt. kätkä, ketkä, elävät kivet), täkkkobb 

(takanreunus, vrt. kopata, vrt. kuopas

=naisnoita), tollätt (tulipätsi, vrt. 

atte, haltijanimet), pästtemkiiugan 

(paistinkiuas), urr (muuri, vrt. urakka), 

reeppin (räppänä, savuaukko, vrt. repiä), 

ciekkat, ciehad, ciokkad, cigged, cikked 

(kätkeä, peittää tuhkalla, vrt. sikke,

siekailla), bierjes, bierjastit, pierjas, 

pärjas, baerjas, päärjas, pierjes, perjes 

(räppänän tuulisuojus, vrt. parjata),

biesie, biessee, piessie, piesse, baesse, 

peesi, piäss, piess, pese (pesä, vrt. 

bi-essi, vrt. bi=lämpö, päivä), täkk (sivu, 

vrt. takka), aimuräigi (ilma-reikä, 

vrt. aamu, ai-sielu), rieppene, riehpena, 

riehpien, riehpen, raeppen, reppin, reäppen, 

rieppen, reaxpan, reppene (räppänä), 

lunkk (luukku, vrt. lunx-henget, vrt.

maamajojen kattoluukut), uvna, uuvna 

(uuni), pualdimmuora (polttopuut),

kokemuora (kuiva puu, vrt. kokemäki),

muorrid, muorriim (hankkia polttopuita, 

vrt. muori, morottaa) ja duävlaa, dyöwlee, 

tuovlie, tuoule, duowle, tyevli, tuvll, 

tuvl, tovle (taula, vrt. tu-aula,

tu, to, ty=tuli).

saamelaiset sanovat kemnn toolltää 

ij keet (ei kattila tuletta keitä).

saamelaiset sanovat ij paakkas 

taautid tuäi (ei lämmin luita riko).