1522. "tuos on siul lihajässäkkä kainaluo 
tappajaisiks" (oudolta tuntuva toisilla 
tapattaminen, vieraat eläimet=vieraat 
tavat).

1523. "mnää jakasi se lämmintleevä nii 
muntten kappalan ku meil väkki o" 
(lämpimän leivän kappaleisiin).

1524. "siitä jaettiin sittel lämpimäisijä" 
(uutisleivästä).

1525. "kiisselihä om paksuo joatkuo" 
(paksua jatkua, venyvää).

1526. "kun se olvi ol käinettä, sittev viätiij 
jakajaisia toiseen taloo" (olvi käynyttä, 
vrt. olut).

1527. "myö täs just juattii näit nuottakalloi, 
ni annetuaa siulkii keittikalat jakajaisii" 
(kalojen jakamista).

1528. "ko oli kylymät huonehet niin eihän se 
jaksanun nousta" (taikina).

1529. "s on kisko hyvir ruaallista, s on niij 
jaksattavaa" (kisko=verileipä, jaksattavaa
=ravitsevaa).

1530. "syötihin heti jaksoksehen iltaseks" 
(puolukoita, jaksamista antamaan,
tuoreena syöminen).

1531. "jalakalihat" (palvattiin auringossa, 
keväällä).

1532. "joka on oikei kova ravunsyöjä, nii se 
syöp hassit ja kaikki, ettei jääk ku pienet 
jalkaset" (hassit eli kidukset).

1533. "täkkä ja jalakareijet ja siipispankka 
keitetääj ja syyvvään" (metsälinnusta, 
täkkä=rintaliha).

1534. "jamakka pilkotaa siit veitseel ristii 
rastii, sit siint tehhää rahkaa" (uunissa 
paistamalla, jamakka=kuorimattomasta 
tai kuoritusta maidosta hapatettu piimä).

1535. "jamakkakakkara" (piimäpiirakka).

1536. "kova jamakkamaito" (uunissa 
paistettu piimä).

1537. "piirakka ja jamakkamaito ol 
oikijaa kesäruokaa" (myöhäiset eli 
vieraat kesäruuat, omasta luonnosta 
vieraantuneet lantalaiset).

1538. "eiks kelpua syvväkseinä, iha hyvä 
jamakkamölly" (piimäruokien nimiä).

1539. "mää sie siivitsemää se maito 
pottiloihe saahaa jamakoimaa" 
(jamakoimaa eli piimimään).

1540. "ensi maito myrähtyy, sit vast 
jamakoituu" (maidosta piimäksi).

1541. "puuro jamistu vahvaks, kun ol 
kauvah hellim piellä" (jamistu eli 
sakeni).

1542. "näät kirnupiimää meil jamotettii 
potis" (potis eli saviruukussa).

1543. "maito pittää viijä kylmää paikkaa 
ettei jamotu" (jamotu eli happane).

1544. "maito pantii pattaa happanemmaa, 
jamottummaa" (padassa hapattaminen).

1545. "oom minä syönyj jankkie paljo" 
(maidosta ja verileivästä keitetty velli 
tai kuivista leivänpaloista keitetty 
puuro).

1546. "nyt ee oo voeta syyvvä ku on 
pottuja ja soossija, voeta pittää jatkattoo 
tuonnemmaks aejjaks" (voi, potut ja 
soosi).

1547. "perna on hyvä taikinan juuren jatke, 
höystää viä makuaki" (perna eli peruna).

1548. "viilipiimie tehles laitetaan kehluan 
rieskamaituo jatkopiimäm pielle" 
(rieskamaitoa=tuoretta maitoa, 
jatkopiimän=venyvän piimän).

1549. "niitä sammalia jauhettiin" (omat 
jauhot).

1550. "ne ei ruvenna jaohaotummaan ne 
voekukan juuret" (kahviksi jauhetut).

1551. "rukkiijjauhoist keitettii tulem pääl 
jauhaputroo" (rukiista jauhoputroa).

1552. "kivillä kuj jauhattivat se jäi rouhheiks" 
(rouheiks eli karkeiksi, käsikivillä jauhetut 
jauhot).

1553. "niitä ei oes saanna jaohattoom mutta 
se ukko jaohatti salloo" (saanut jauhattaa, 
petäjän kuoria, oman kieltäminen ja vieraan 
laillistaminen, nykysuomen synnystä).

1554. "sitä pit ennen aekaasa jaohoon niillä 
jaohenkivillä" (jauhin eli käsikivillä).

1555. "jäe vähän karkeeksi kun jaohinkivillä 
jaohettiin" (omat eli karkeat jauhot).

1556. "jauhinpuuro" (käsikivillä jauhettu).

1557. "sit pittää laskee alemmaaks, sit hiä 
tekköö hienoi jauhot, a ko nostat ylemmääks, 
sit hiä tekköö järjää jauhot" (omat käsikivet, 
vieraat myllyt).

1558. "jauhohylly" (survotuista marjoista 
ja jauhoista laadittu pöperö).

1559. "sehän pit ollah hirveen kuivoa että se 
jauhoontu" (petäjän kuoren, vrt. paahtaminen).

1560. "jauhokakot" (ohraiset leivonnaiset).

1561. "päält veenkää kassettii kaik ennen ku 
kiukaasse pantii, muuto jääp jauhokkaaks" 
(kastettiin vedellä, piirakat).

1562. "pittää männä jauhokivil jauhamaa 
uutisputro" (oma käsin jauhaminen).

1563. "alusta leipätaikina pohjoo myöten 
jotta ei jäis kuivia jauhomykyjä" (mykyjä 
eli möykkyjä).

1564. "monta kertaa laitettiim perunamämmii 
ja jauhomämmii yht aikaa mut kyl se 
perunamämmi om parempaa" (peruna ja 
jauhomämmit).

1565. "ennakkoim pyhjettiij jäneksenkontil 
jaohonkivei" (pyyhittiin jauhinkiviä,
kontil eli käpälällä, taikoja).

1566. "sitte ku vähä tarvihti jauhoja 
nii jauhonkivillä vaa jauhettii" (oma 
jauhontarve, vähäistä).

1567. "ku on oikein tulenkarvanen arina se 
viskathan jauhontomua että se ottaa liian 
kuuman siitä" (viskataan jauhontomua  
arinalle, polttamisen vältteleminen).

1568. "puut o solokeita jauhopettäetä" 
(suoria ja solakoita, petäjän ottamiseen 
käytettyjä).

1569. "jaohopuolukkoo" (sianpuolukoista 
ja jauhoista laadittua survosta).

1570. "tattarjauhoist laittoit tattarputroo, 
otrist otraputroo mut ruisjauhoist ol vaa 
jauhoputroo" (ruis eli jauho, vieraista 
jauhoista vanhin).

1571. "jauhopeällyskakkara" (tuohilevyn 
päällä paistettu ohraleipä).

1572. "tuli semmottia jauhorahkasia, ku oli 
huonosti jauhot vispattu" (rahkasia eli 
kokkareita).

1573. "pithä siin olla jauhosokurii, ko soppaa 
keitti vaik marjoist" (omat marjat, vieras 
sokuri).

1574. "se koattiij jaahotullep pöövälles 
sittel leevottiil leeviks" (kohonnut taikina, 
missäpä leivottu ennen pöytiä).

1575. "jaohoteokset" (ohrajauhopiirakat).

1576. "tuoha sitä jelttaa miullekii vähäse" 
(jelttaa eli vehnäspitkoa).

1577. "illala, tehthii löysi jästi, ja aamula se 
sotkethiij ja" (jästi eli hapantaikinan juuri,
vrt. hiiva).

1578. "illala se ensim panhaan vasithuun 
jästipythyyn, jossa olit jästit, kuivetut, 
lämmin vesi, sem piti oorninkista hoitaap 
pytyn että se säilyy jästi" (pytyissä pidetyt 
taikinanjuuret).

1579. "ain ja jäätytettii ja siit nuorrutettii" 
(nuorrutettii eli sulatettiin, aitassa 
jäädytettyjä leivonnaisia).

1580. "aamuruokhaan kuului kala ja jos liha 
oli sitä" (omilta kuulostavat aamuruuat,
vrt. aamupäivä).

1581. "lihak korjathan, ensin ne tietenki hajotethan 
lumele, sitte kylmettymhän johonki" (talvella
säilyvät lihat).

1582. "kohennappa sitä tulta kun tämä keitto 
tässä vaen johottaa eikä ala kiehua" (oma tuli, 
omat astiat, omat ainekset, omien ruokien
vaatimukset).

1583. "täti johrol hän tek" (tädin johdolla, pullaa,
vanhemmilta oppiminen).

1584. "mää täs suhavutaj jonkum pläti" (pläti eli
ohukaisen, lainasana).

1585. "tää ov viäl sellaist jolakkaa, ei tää ol viäl 
tarpeeks hapant" (maito).

1586. "maito jolliintu kylymässä ja ei juossu 
piimäks" (maidosta piimäksi).

1587. "maito jolimustu ni ettei se nyt meinoa 
hapata ollenkoa" (maidon hapattaminen).

1588. "voi voi ku oj jollistunnut toi maito, 
vaikka vetee panin illal" (jollistunnut eli 
hapantunut, huonosti säilyvät maidot, 
tarkoitettu nännistä imettäväksi).

1589. "koiranjolokkereilla tullee maha 
kipijäksi" (jolkkereilla eli juolukoilla, 
syödyt ja parantavat marjat).

1590. "sikiöt on persoja jolokkeroille" 
(sikiöt eli lapset, marjat=oman terveyden 
lähteitä).

1591. "jollonnii jos sattu se pan lihhoo 
paestumaa" (paistettu ja keitetty liha).

1592. "siihem meni aeka paljo maetoa 
kun jonkaallaesen juuston teki" (maidosta 
juustoksi).

1593. "kyllä äitekis sej jäläkihin tatiista 
jonkummoista sienasoosia teki" (tateista 
sienisoosia, vrt. nähtyään toisen tekevän).

1594. "veritaikinasta hiärrethän sellaanem 
pitkä jono ja kiärrethän sellaanej jotta s on 
niinkun kyrsä" (kierretyt kyrsät).

1595. "niitähän tehthin suurep pussiliset ja 
viethin ulos, nes sielä jonotuit" (jonotuit 
eli kovettui, verileivät).

1596. "no jopa kävi jopelosti ku huitu kaatu 
laattialle" (huitu eli piimä).

1597. "ku hyvästä mailosta tehlään, niin kyllä 
se keltaseks käy" (juusto, kuivattaessa).

1598. "otappas tästä hyvvää puolukkamehua, 
se jorkasee" (jorkasee eli virkistää, omat 
piristeet).

1599. "kun jorssirokkoo särpää niin kyllä kokka 
seisoo" (mieskuntoa antava kiiskirokka).

1600. "jorvat ja täkät" (kuivattiin linnuista, 
muut lihat keitettiin ja syötiin vellinä, jorva
=jalan yläosa, täkkä=rintapala).

1601. "ja joskus otim minä aena muutammii 
keltasijjaa rouskuja sieltä kankkaelta" 
(rouskujen ystävät).

1602. "joskusham me keitto saahaan sieltä 
sitteh hyväkij ja" (ongituista kaloista).

1603. "ko se olis joskuskaan olluv velliä mutta 
ko se on aina puurua" (puuroa inhoavat, 
vrt. viljaa hylkivät).

1604. "se ol nii makkiita niot" (koivun mahla, 
omat makeiset).

1605. "no ota tuost nyt vähä jouvuketta, enneko 
käyvvää syömää" (jouvuketta eli välipalaa).

1606. "sehä se jouvvutettiil lämpimäesleiväks" 
(ensimmäinen leipä, kokeeksi paistettu).

1607. "meijä luanistiki ny oikke hyvi joulleip, 
tul nii hyvä setsuri ja varilimppu ja kalttiaist et" 
(leipien nimiä).

1608. "jouti keittää, muttei jounnu jähäryttää" 
(jonkun polttaessa suunsa).

1609. "ei ne jouvvah homehtummaa" (leivät).

1610. "saavakkin tuala mettäkulmilla semmosen 
tiinuunsan nij jouten syäväk kaiken talvee" 
(syövät koko talven, tiinuun säilöttyjä hirven
lihoja).

1611. "myö syötiim mansikkahettua, ja se ol 
joute hyveä" (hettua eli marjamaitoa).

1612. "ee ne ihan niij joutuisalla siivuulla ooh 
hyvät" (pohtimessa puhdistetut puolukat).

1613. "ne silakkalohkot oli sitte hyvvää ruokaa 
ja joutu hyvin" (silakkaperunat).

1614. "myö tehtii uottajaisiks paistikkaisii enne 
ko joutu lounat" (uottajaisiks eli välipalaksi, 
lounasta odotettaessa).

1615. "kohta hiilikko joutuu, piäsettä syömään" 
(hiilikko eli uunin suulla kypsennetty 
nostattamaton leipä).

1616. "ei ne oos sev veroja vies olliet puolat 
ku survotut, vien tekkiit korijaks, mut puolat 
joutu hallakaks" (vedessä olleet puolukat, 
survottuihin verrattuina).

1617. "juhlaolvi se oli sahtia" (vieraat juhlat,
vieraat mallasjuomat, omat kaljat=omista 
aineksista).

1618. "tahotko tahasta syyvväl leiväjjuurta 
jullutella" (luettiin taikinakorvon 
ääressä).

1619. "se on niij juloma keitettävä" 
(kuikka, sitkeä ja pahanmakuinen, 
syötäväksi kelpaamattomat linnut).

1620. "se syö niij julumasti ettei ilikee 
ihmiste aekaan syyvvä" (ihmisten 
aikaan, vrt. valoisan).

1621. "se o juloma makkeeta" (liiasta
makeudesta, vrt. sokerin lisääminen).

1622. "siitä sae jo julometum paesti" 
(ukkometsosta).

1623. "noot tikkelperipuskat o surkei 
pireltävii kun niis on noit piikkei nii 
julmettunneest" (tikkelperipuskat eli 
karviaismarjapensaat, lainasanoja).

1624. "ennen piti kolmasti päiväs syäräj 
jumpata" (piti syödä, vieraalta tuntuva 
kolmesti syöminen).

1625. "se sai käyläj juniav vaa hiljaksie" 
(sahti, hämeen sahtipitäjät).

1626. "annat taekinah hapata, leiväj juurej 
junnatella" (loitsusanoja).

1627. "ol rattonen ku hiiluksessa mujjuskel 
juntit" (juntit eli lantut, vieras juures, omalta 
kuulostava nimi, voinut tarkoittaa aiemmin 
jotain omaa juuresta).

1628. "keitettii junttei veres, tehtii junttihautaa"
(hautaa eli haudetta, vrt. paistetut haudikkaat).

1629. "siällä jualaam pivaa" (pivaa eli kaljaa).

1630. "ei vettä vihala juua, eikä toisen tarpeen 
tähe" (veen pyhyydestä, juomista vanhin).

1631. "minä keitteeh hurraotij juoksetosta, 
se kuj joutuu nii äkkijä" (juoksetosta eli
piimäjuustoa).

1632. "mahlajaa juoksetettiin noist koivust 
keväil" (elämän puu, elon antaja).

1633. "se juaksetetaan se liämi siittä ettei 
siitä sakkeeta tu" (juoksutetaan liemi eli 
vierre mäskistä, sahtia tehtäessä).

1634. "loppuvoima juaksetettiin nuukaa siin 
kuurnalla" (loppuvoima, sahdin sakoista).

1635. "kokkelia tehessä kurri juoksetettaa 
uunissa taeh hellam piällä" (kurri eli
kuorittu maito, maitoruokien nimiä).

1636. "juoksetoslämmitös" (saatiin
lisäämällä kuumennettuun maitoon 
piimää tai viiliä).

1637. "meirä hajetham puhurah vesi 
tuasta juaksovasta kohorasta" (puron 
juoksevasta kohdasta, omat vesijohdot).

1638. "jokohal lie isoj juoksiel liha 
porisemassa" (ison juoksijan, hirven 
kiertonimiä).

1639. "juoksuttiit mahalaa ja kuis hyvvää 
kaljaa siint tul" (mahlasta laadittua kaljaa,
mallasjuomia vanhempaa).

1640. "ei stä voik käymeem pistee ennenku 
on juaksutettu se tohon astiaan" (juoksutettu 
vierre olkien tai katajanoksien läpi, sahdin 
valmistusta).

1641. "tehtii oekee juoksuttae se kalja" 
(juoksutetut kaljat).

1642. "kuurinassa ijätetää, missä se sitte 
juoksutetaanki se sahti" (puisessa kuurnassa,
idätetään maltaat).

1643. "saespa vielä semmoista juoksutus
lämmitöstä ku äet ennen keitti" (kovaksi 
juoksutetusta piimästä ja keitetystä maidosta 
laadittua ruokaa).

1644. "sooj jo vähä juolaantunutta, kyllä se 
pian happanee" (lievästi hapanta, myrtyä).

1645. "älä jätäp päiväseh, se juolaintuu" 
(maito).

1646. "tää maito ov vähäj jualakkoo, sit ei voi 
syälä" (jualakkoo eli hapanta, vrt. juolukka).

1647. "maito oj juoliet, ei siit voi mitien keittie"
(huonosti säilyvät maidot).

1648. "jualukkoi ku syätiin nii rupes kivistääm 
päätä" (syödyt ja parantavat marjat).

1649. "siitä juolukasta tullee hirviän soppaa" 
(hyvää soppaa).

1650. "juolukoita syöty sinänsä, tai keitetty 
niistäki sylttiä tais soppaa" (sylttiä eli hilloa, 
vrt. hilla).

1651. "juolukkapuuro" (juolukoista ja 
ruisjauhoista keitetty).

1652. "juolukkasoppa" (juolukoista ja 
perunajauhoista keitetty, vieraiden jauhojen
korvaaminen omilla=vanhempi oma ruoka).

1653. "ves o kaikkii kallista juomoa" 
(kalleinta juomaa, vanhin eli pyhin).

1654. "kohtuus syömäs, kohtuus juomas, 
kohtuus unessakkii" (sanonta).

1655. "karpaloistkii tehtii juomaa, karpalovettä" 
(marjoista tehdyt juomat, omat mehut).

1656. "juomaa tehtihin ennen jouluksi ja 
pitoohin" (juomaa eli kaljaa).

1657. "kun saa hyvää juamista nim menee 
luihij ja ytimii" (juoman voimasta).

1658. "kumpaa te tahrotte olut vai juamist" 
(kaljaa vai sahtia).

1659. "juomista pittää ruvetap panemmaa" 
(juomista eli sahtia, vrt. juoma=suopursuista 
keitetty tee).

1660. "kovana aikana juomuja keitethin 
ja piimässäkim piethin" (juomuja eli 
niittysuolaheiniä).

1661. "ennen tehtiij juamukoista puuroo" 
(juamukoista eli juolukoista).

1662. "juomukkoi keitettii, pantii putelii 
talveks" (säilöttiin keittämällä,
juolukoita).

1663. "juamukkapuuro" (juolukoista ja 
jauhoista keitetty).

1664. "maithon sitä keitethän, juomumaitoa" 
(maidosta ja niittysuolaheinistä keitetty 
ruoka).

1665. "ennem pantii juapikoi mustikoin 
sekaam piirakkaan" (juapikoi eli juolukoita, 
yhenvärisiä).

1666. "sitten se pantiin siihi kuurnallej 
juoksemaaj, ja se pit ollam makiet joka sielt 
tippu" (mäski, kuurnalle juoksemaan).

1667. "maito pataa, viiliä sekaa, juoks sitte se 
maito" (juustoa tehtäessä).

1668. "maeto juoksee viiliks" (juoksee eli 
hapattuu).

1669. "kun se maito oli juossuj jotta se oli sinisenä" 
(sinisenä eli hapattunut).

1670. "se paistuu siellä, ja juoksee samalla"
(uunijuusto).

1671. "kalapaist juotattaa" (paistin ystävät).

1672. "kalja sitte oli juatavana semmonen 
omatekone hyvä kalja" (omatekonen eli
hyvä).

1673. "minä lähäri hakemhaj juatavaa kun 
niij janotti" (janoon juominen).

1674. "eihän se maito ooj juotavaa kun se 
oli syötävää se maito" (juotavat ja syötävät,
vrt. luomumaito).

1675. "juatavaa oli ai kesteis" (kesteissä, 
juotava=kalja tai sahti).

1676. "heinänajjaaks kumminki tehtiin 
juatavaa ja oli sitä usseim muullosinki" 
(heinä eli helleajaksi).

1677. "juatava pilettii tiinussa" (käymässä).

1678. "vasta kun se toiseem päivään kävi se 
oli juotavaa" (toiseen päivään käynyt kalja).

1679. "juovikoist kuminki simmost pöpöre" 
(tehtiin pöperöä, juolukoista).

1680. "siittä pitäs tulemaj juavuksiin ko 
niitä juavukoita paljo syä" (juovuttavat 
eli parantavat marjat).

1681. "juavukam marjat ei maistunum 
milteen" (mauttomia, vrt. pöperöksi 
laittaminen).

1682. "ei se saa juavuttaa" (sahti).

1683. "ja kotonna, sit myö keitettii 
viel makiaa oltta, se ei olt juovuttavaa" 
(väkijuomien alkuperää, pyhiksi
laadittuja taikajuomia, vrt. haltijoille 
valmistettuja).

1684. "taes taekina juppiutua korvon 
sissään, ku ee meinoo millään lähtee 
poes" (taikinakorvot).

1685. "jupu" (muikuista ja perunoista  
laitettu ruoka, vrt. juputtaa).

1686. "siittä ei tule herraa vähhääkhän ku 
palihhaaltham pannee maion, se jurahtaa 
aivaj juustoksi" (heraa, poron maidosta).

1687. "siitä tullee jurakka jos se liiaksi 
kuummuu" (jurakka eli kova, juustosta).

1688. "ihan ovat vielä ruakoja, kovia 
jurnakkeita, antaa heijän kypsyä ja pehmitä" 
(perunoiden, puhutaan kuin eläville 
olennoille).

1689. "keitettiin oikkeej jurnakka soussi" 
(jurnakka eli vahva).

1690. "kirnuta jurnahutappa sie tuo 
päälissaavi voiksi" (voiksi kirnuaminen).

1691. "tehtii sit hyvi hienoks ni jot ne ol 
ni jot tuntu justii" (piirakan kuoret,
hienoks=ohueksi).

1692. "jopa oli puurua justhin ko ei sitä 
mulle liijenny" (väärältä tuntuva ilman 
jääminen).

1693. "ei huttuva tarviip pureksija, 
se paenuu mahhaan niitän nimijää, 
ku voan nielasta jutkaottaa" (pureksitut 
ja nielaistut ruuat).

1694. "onko sieniä syöty – juu, kyllä jokku 
syä mutta ei paljo" (sienten syömisestä, 
kasvaa paikoittain=syödään paikoittain).

1695. "siellä keitettiin juuppaahi" 
(juuppaa eli marjapöperöä).

1696. "astijaam pannaam marjoja ja 
ruvisjaohoja, ja se on sitte puolukkajuuppaa" 
(juupan ohje).

1697. "tehään mustikkajuuppoa" 
(marjaruokia).

1698. "ei ennen juuppahan sokerija 
liijenny niinko ny" (omat eli sokerittomat 
juupat).

1699. "juupataha nämä mustikat 
ruvisjauhojen kans" (juupataha eli survotaan, 
valmistustavasta annetut nimet).

1700. "ku otrista tehtiij juur einel leipään 
niim pahhoa siitä tul" (ohrista leivänjuuri).

1701. "nauris ja räätikäs oli ensmäiset juurekset" 
(ensimmäiset vieraat juurekset, vrt. omat eli 
luonnostaan kasvavat).

1702. "ohraleipee varten ei juurta laitettu iltasilla, 
ei tarvinna niim paljor rupsii" (rupsii eli hapata).

1703. "se on taekinaj juur ensim mutta sitten ku 
alustettaan siitä tulloo tahas" (juuresta tahakseksi).

1704. "piti sitä juurta nousta härkilöihmään vyöläki" 
(yölläkin).

1705. "pane jokii tomu jauhoja" (tomu jauhoja, 
taikinanjuureen, vrt. joukkoon).

1706. "hauvvikas ja silakka ol pääruoka, ei sitä juur 
muuta ollu" (haudutetut ruuat).

1707. "siaan skinkkuu, sallatii, madet ja perunoit, 
juurikasloodaa ja paistii" (laitettiin jouluksi, 
made omaa, ehkä paisti, riippuu lihasta).

1708. "juuriskhautta tehtin kahrel taval, kuuman 
kivete joukos ja paras kans keitetti" (hautta eli 
haudikasta, kivillä hauduttaminen).

1709. "ei ol munes aikka juurisklootta ollukka" 
(lanttulaatikkoa, loota=lainasana).

1710. "pittää panna juurivesi jo happanemmaan, 
että saa leipuva hapantaleipää" (vesi johon 
taikinanjuuri tehtiin).

1711. "hapantaikina juurustetah elelliseen iltaan" 
(taikinan juurustaminen).

1712. "siit tul sellain sakee pöperö sittej ja se 
juurrutettiin" (taikinanjuuri).

1713. "juusto keitettiin sillä laella että, pyhäks pantii 
uunii iso kattila ja se siellä rieskoej jälestä paestu 
oekeeh hyväks" (kattilallinen maitoa).

1714. "siis se onki juustoo ku kiukaast otetaa" 
(kiukaassa paistettu juusto).

1715. "ku se tul juustolle niim pantii vormu ja annettii 
heraj juosta sellaasest raost" (vormu eli muotti).

1716. "vähän sitte lämmitethin, haalistethin sitä maitoa, 
että se tuli juustolle" (maito juustolle).

1717. "se otettiin sitten sej juustokannem päällej ja, 
uunil loisteella ni paistettiin" (leipäjuuston 
paistamiseen käytetty pyöreä lauta).

1718. "ensi se ol juustokähäs, sit pantti juustolauram 
pääl lakke kuivama" (kehäjuuston kuivattamiseen 
käytetty lauta).

1719. "Rieska-Riikka leipoo juustoleiväj ja paistoa 
uunin suussa ja läpytteä" (juustoleipä=paahtamalla 
kypsytetty ohut juusto, leipäjuusto).

1720. "pit leppäselä kalikala sevottooj juustopattoo, 
ni sit sae punasta voeta" (lepästä liukeneva 
punainen neste).

1721. "meijä lapset syöp nii mielelleä juustopiimeä" 
(uunijuustoa).

1722. "sittek kuj juusto oli koottu kehhään klimppiin 
niin se nostettiij juustoprykkään" (puuastia jonka 
loukon kautta hera valui pois, juustoa kehään 
puristettaessa).

1723. "juustorehot net on ymmyräiset juuri 
sirkilön jälkhiin" (juurista punotut juustokehät, 
juustojen paistoalustat).

1724. "mettumaarina tavathin syäräj juustoressua" 
(uunijuustoa juhannuksena, vieraat pyhät
=vieraat ruuat).

1725. "juustosarja" (päreinen juustojen
paistoalusta).

1726. "juustokiitaks ne sano sitä ko mä muistan 
ko äitiki paistoi juustoa sillä" (päreistä punottu 
paistoalusta).

1727. "juustovelliä tehtii sillä lailla jotta maitovelhim 
panthij juustompaloja" (vellin ystävät).

1728. "mikä riena hänellä nyt lienöö kun ei tule voeksi 
vaekka sitä kuin jylykyttäsi" (voin jylkyttäminen,
vrt. lainasanalta maistuva kirnu).

1729. "hirvellihasta paistettii oikeij jymäkkä paisti" 
(omat paistit, omasta lihasta).

1730. "jyrreetä tul puurosta, viimene kouralline ol liikoo"
(kourallinen jauhoja, omat mitat).

1731. "suuret nauriht vietih kuoppah ja pianist keitettih 
jyrkköi" (kuopat, omat jääkaapit).

1732. "miä keitin ne naurisjyrköt" (naurisruokien 
nimiä).

1733. "listijes jo erotettih jyrkkönauriht" (kokonaisina
keitetyt nauriit).

1734. "jyrkköpata ol jo tulel mut ei se viel kiehunnu"
(jyrkköpata eli perunapata, ruuan nimi aineksia
vanhempaa).

1735. "tuoppas jytystä pöytään" (jytystä eli ruokaa,
oma j, vieras r).

1736. "koetan tässä jytystelläk kuivettunutta rieskaa" 
(paremman puutteessa).

1737. "jytystää syä" (kuivaa lihaa).

1738. "saharin tarttee olla jyvävväkistä, 
niettä toopillisesta miäs oj jo täysi mettijäinen" 
(päähän käyvät taikajuomat, vrt. sahti ei saa 
humalluttaa).

1739. "ennen ku, ensmene riih tapetti ni ain, 
kesikivel jauhettiin ja keitetti ivepuuro" 
(jyväpuuro, käsikivillä jauhetuista jyvistä).

1740. "männym parkkia syätiin sittej" (parkkia 
eli petäjää eli pettua).

1741. "tämä rasva pitäs jähmetytteäj ja lohkojav 
valamiiks" (jähmetyttää ja lohkoa).

1742. "tä suosi ov vähäj jähmeät, mut kum mä 
lämmähytän niin kyl tät viel syö" (suosi eli soosi).

1743. "köyhinä vuasina niistä leipääkit tehtiij 
jäkäleistä" (jäkäläleipää).

1744. "siin ol joka sorttia, siin oli noit kalliojäkäleit 
ja kaikkia" (tamppuleivässä, omat luomuleivät).

1745. "jäkälä pittää ottoat talave alta pois, se on 
sillor ruokasampi ja makkeampi" (makeampi 
syksyllä, keruuajat).

1746. "märkänä nes syövät sitä" (jäkälää porot,
vrt. jäisenä).

1747. "jäkälähiilikon saen syyväkseni" (hiilloksessa 
paistetun jäkäläleivän).

1748. "kylmar kööhi vuasi sit jäkäli jäkäljaahoks 
käytetti" (oma vilja, metsän viljaa).

1749. "kyl jäkälleip ol karmia syär" (karmia eli 
liian väkevä).

1750. "van se jäkäläleipä niin se tul niiv väkevvee"
(vrt. väärään aikaan kerätty).

1751. "teällä kyllä jäkäläleipeä syötiin" (Pihtiputaalla,
oikean suomen etelärajaa).

1752. "jäkäläleipää se kansa on tehty" (leipää
isohirvenjäkälästä, vrt. väkevänä pitäminen).

1753. "jäkälärieskaa tehtiij jäkälistä jokka kuivathiij 
ja panthiin sitheeksi sitte vähän ohrajauhojaki" 
(jäkälärieskaa, kuivatuista jäkälistä).

1754. "ei jäkälist paljanas mittän tul, oikke jaahote 
joukkon kaike niit tällätti ja siit tul sit jäkältaikina" 
(jäkälätaikina, vrt. petäjä).

1755. "paisto ja hämmenti sitä jäkälävellii" 
(jäkälän ystävät).

1756. "kun on kerkiissy ja siis kerkiää jällee, 
siis on hyvä leipä" (kerkiissy eli noussut).

1757. "se annetti siin jälentty, mässentty, 
et tul vahvemppa" (kaljan).

1758. "paa ny vie tämä soppa vähäksi aikaa 
kiehuun, tämon ihan vie jäleetä" (jäleetä 
eli jäykkää).

1759. "juuri syötiin, ei sitä jälekkäen jaksas syyvä"
(liiasta syömisestä, väsyttää, heikentää).

1760. "pantii uunii hautumaa" (puolukkapuuro).

1761. "lirpotinta syötiin jälisteeks" (lirpotinta 
eli marjakeittoa, omilta kuulostavat ruokien 
nimet).

1762. "petukan jäleltä" (petukan eli 
pettuleivän).

1763. "ei esiarinal leipä on nii hyvää kun 
sittej jälkiarinan" (vrt. jälkiuunileipä).

1764. "jälkarinal sit paistuu huonommast 
ne leivät" (jälkarinal eli uunin jälkilämmössä).

1765. "jälkiheitto on ensipäätä laimeempaa 
viärrettä" (viimeinen oluterä, jälkitippa).

1766. "jäläkikeittoja niistä marjosta" 
(tehtiin pitoihin, jälkiruuaksi).

1767. "jos sitte kolomekki uunija paisto ni, 
sittej jäi vielä neljäntee uunii niitä jäläkleipijä" 
(jälkileipiä eli jälkilämmössä paistettuja).

1768. "tällettii jälklöylyy kypsentymää 
marjamämmi" (kiukaassa hauduttaminen, 
kiukaat=muurattuja uuneja vanhempia).

1769. "mahtaakhan noo leivät jälkilöylys 
kypsyy" (löylys eli lämmössä).

1770. "sitä oli ensiuunilleipää ja sitte 
jäläkipaistolleipää" (ensiuuni ja jälkipaisto).

1771. "eihän siit jälkpäästä enää muuta 
saa ku kaljaa" (olutta valmistettaessa, 
olut ja kalja).

1772. "jäläkipöytähän pantihin piroos 
makooset ruaat" (makooset, vrt. makeat).

1773. "jälkipöyrässä olikim paljo hauskempi 
syärä, ei tarttenu aatella että muillekkir 
riittäs" (ruoka kerrallaan).

1774. "pivvoess om pannukakkua elin nisua 
jäläkiruuvvaksi sopan kansa" (pidoissa).

1775. "puuroo aina laitettiin sinnej jälkiuuniin" 
(jälkiuunipuuro).

1776. "kun ei meilän äiti enäh pannu puita 
uunih, se paisto ne leivät samas ne tul 
jälkuunisii" (leivän paistajat).

1777. "kyl toi jälkuunilleipä on nii makiet, 
ettei se kaipaa särvintkä" (makeaa, 
vrt. makoisaa).

1778. "lapsille pit kotii ropiese ottoa jälttä" 
(omat herkut).

1779. "pyhäoamun läksiit oikei kättäpite 
metseä jälttä syömeä" (kättäpite eli varta 
vasten, omat pyhät, jältän aika).

1780. "pettää jälshä se parempata ol" 
(koivuun verrattuna).

1781. "tätä syöneet tätä pehmettä jälttee" 
(pehmeää jälttä).

1782. "jälttiä syötii kiskottii kuoruksinee 
päivineen" (kumman puun).

1783. "se jäls ol niim makijoa" (koivun).

1784. "aij ai ku tuo koivuj jälsä on imelee" 
(imelää inhoavat).

1785. "mie söi koivujältettä" (imelästä 
pitävät).

1786. "jo on huonoja jauhoja, ku taikina 
jältistyy niin, ettei kuonnu käsissä" 
(jältistyy=sitkistyy, kuonnu=muovaudu).

1787. "tua liha on niin sitkiää notta sitä 
pitää syärä jälträtä niin kauva" (jälträtä
=kalvaa, jyrsiä).

1788. "koevuj jälävihäm parempata om"  
(jälvin ystävät, vrt. jältän).

1789. "kalsiam makuine, sellaine jäläkkä, 
ettei olel lauhkia" (makuja kuvailevat 
sanat).

1790. "kyl se raaka liha oj jämerää syärä" 
(jämerää eli sitkeää).

1791. "jämmeä velli" (vrt. jämähtää).

1792. "leppärieskoo kuj jämmäyttää kupusa täytee 
nii eipä heikko hivele vielä huommennakkaa" 
(leppärieskaa, vrt. leppä=veri).

1793. "ompa jämäkkä keitto, tätä ku pistelee niin 
ei näläkä nakkele" (keitot ja rokat).

1794. "ompa jämäkkää sahtia, melekein päähän 
mennee" (melkein).

1795. "alusta pulkkataikina oikei jämäkäks"
(pulkkataikina eli vehnäleipätaikina, 
vrt. pulla).

1796. "tuo huttu on niin jämäkkee jottei sovi 
suuhunkaak" (hutut, puurot ja vellit).

1797. "leipä ku ei tahtont keritä sanottii että se 
jämöttää siinä" (keritä eli nousta).

1798. "ahavookos sitä nyt syyvään vai 
keitetäänkös sitä jäniksen jälistä" (keitettävän
loppuminen).

1799. "jäniksen jäläkijä ja hauvimpossaoksija, 
ei paljo höystyk keitto kummastakkaa" 
(saa ihmeisiin).

1800. "jäneksem puojista pittää lähtä leipää 
noutamhan" (metsästä, omat puodit).

1801. "se ol varm asi, et ko mee äi metäs ol, 
ni saatti jänespaisti" (äijä metässä).

1802. "syöp se näläkäenev vaekka jänispaestin" 
(vaikka, vähän lihaa, vrt. jäniksen pitäminen 
pyhänä eläimenä).

1803. "ko pani niitä ispinöitä siihem päällen 
niiv voi peto ko se jänespaisti oli hyvvää" 
(ispinöitä eli hienoksi hakattua talia).

1804. "meillä keitettihij jänespupua" (keitetty 
jänis, vrt. puputtaa).

1805. "on niin kovia jänteit ettei tahlom milliän 
saalar rikki näih huonol hampail" (jänteistä 
lihaa).

1806. "siin ei oup paljo lihhoo muuta kun 
sitkeetä jänteetä" (jänteiset kohdat, parempi 
jättää linnuille).

1807. "jänttirieska" (veteen tehty ohraleipä).

1808. "mitä ne miähet siä jäpii kunne ne tus 
syämään, vaikka minä jo aikaa sitte niitä 
käskin" (jäpii eli viivyttelee).

1809. "sitäk et tullo aikanah, ny soon nii 
jäppääntynneht kovaa ja sakiaa" (puuro, 
omat ruoka-ajat=ruuan valmistuminen).

1810. "jäppäintööhän se puuru, kun kuleksii 
siin päiväkauret eikä kutaah syä" (jäppäintöö 
eli pilaantuu).

1811. "se ei jeäs semmoseks jäpykäks jos 
huonostil liikkuu ja kohovvaa" (huonosti 
noussut leipä).

1812. "leipäjauhot mie tahon järjii, sit tulloo 
leipä sijallista" (sijallista eli kunnollista).

1813. "kyl siin ol järe rokka" (järe eli hyvä,
rokan ystävät).

1814. "ei se saanu ollal liika paljo hapanta 
muttei järriiv vähänkän" (sahti).

1815. "ei nyt järil laehaks viitip panna" 
(mehua).

1816. "jauhoin järitin yksii huttujauholoi ijät 
ja onnet" (käsikivillä).

1817. "se valihtoo ruokoa, ei ota järestään" 
(vrt. luu lihan valitsijalle).

1818. "ee sua lonija, vuan pittää ottoo järkijään"
(lonija eli valikoida, oikea syöminen).

1819. "älä kroukis siinä, ota järkiähään" 
(järkiähään eli valikoimatta).

1820. "oj järkijjääh hyvä ruoka perreellä" 
(hyvä ruoka, vrt. itse keksitty).

1821. "ol siinä järkleippeekkiij jos ol vehnäleippeekkii"
(järkileipää eli ruisleipää).

1822. "sillä otrarieskalla on niim monta nimmee, 
se oj järkirieskoo ja kovvoo rieskoo" (rieskojen 
nimiä).

1823. "siin oh hyvä järkruoka perreellä" (järki eli 
arkiruoka).

1824. "järkiruuvilla tässä om pärjäelty, ei oo ollu 
erikoesie herkkuja" (herkuttelun myöhäisestä
alkuperästä).

1825. "ne melkeij järkisensä kaikki savustetaan"
(ahvenet, savukalan ystävät).

1826. "ei tää liha oo viel oikee kypsää ko on näi 
järskiää" (järskiää eli kovaa).

1827. "purrar rustua elim muuta joka järskää 
hampaessa" (purra rustoa, luomuliha).

1828. "kaike kiirie keses heä kiehautti kalakeiti 
mut kalat jäivät järtsäkäks" (kiirehtimisestä, 
johtaa virheisiin).

1829. "katok kun lihakkiik on niin järtsäkkee 
järsiik eikä tästä hamppaillakaak suak urakkoo" 
(saa hampailla urakkaa).

1830. "järvihullu menee rääpyksiä puhkomhan" 
(muikkuja perkaamaan, ison järven rannalla 
asuvasta).

1831. "eikä noi Säkyläm pualiset syänys silakkaa 
lainkaa, ne söi järvikallaa" (meri ja järvikalat).

1832. "järvitaemenesta tulloo oekee hyvä 
kalakukko" (kukon ystävät).

1833. "sit ku tuuvvaa puhtaita olkii yksi järäs, 
sit se pannaa kahtaa pyttyyhen, sit pannaa ne 
varit maltaset olkiim piäl pyttyyhen" (varit
eli kuumat maltaat, oluen valmistusta).

1834. "melekeen se meni jäsenihi, teki sellaaseksi 
veltoksi" (sahti, humalajuomisen myöhäisestä 
alkuperästä).

1835. "illalliin ruoka laskija jäseniin" (laskee 
jäseniin, antaa voimaa).

1836. "se meni jäsenihi" (siikavelli).

1837. "mustikkavelli sehän se piti jäsenessä meän"
(piti jäsenessä, terveenä).

1838. "se nyljethään vuothaan jalat, ja sitte sitä 
mukkaa ku nahka lähtee se on jäsentty jalat ja 
viskattu koirile, ei luita katkottu senku jäsenestä" 
(jäsentty eli paloiteltu nivelistä, poron jalat).

1839. "meil ko ei olt iätä, meil pantii lunta 
kuoppaahen" (lunta kuoppaan, elämää 
ennen jääkaappeja). 

1840. "se jäskähtää ja kuartuu jos ei sitä 
sekooteta ja tampooteta vähä väliä" 
(puuro).

1841. "jästileipääki sitä syyvä saattaapi, 
vai hapalleipä seou oikee miehise miehe 
ruokaa" (hiivaleivät ja hapanleivät).

1842. "kylläpä se puuro jäsähti sakiaksi" 
(liikaa jauhoja).

1843. "ei niitä annetas siinä jäsöttää että 
perimäisep palavat ja etumaiset taikinana" 
(leipien paistamista).

1844. "haoskallaisestis se näky emannoivan, 
sitä tuli sitä ruuvanjätettä hirveem paljo" 
(ruuan haaskaamisesta).

1845. "jätteet heitettiin tunkiolle, ei sitä silloon 
syäty maksaakaan niin kun ny, menemhän 
nakattii sekin" (nakattiin menemään, 
vrt. linnuille).

1846. "mehusta tul vähä liika jäökkeä, pittää 
lisätäv vettä" (mehusta jäykkää, omat
marjamehut).

1847. "jos sit syöpkii, nii saap jäystellä ijää" 
(ijää eli kauan, sitkeät ruuat).

1848. "mie jäntehii jäystelenkii monaist" 
(jänteiden ystävät).

1849. "jäystii sitä luuta ko koira ikkää" (luiden
ystävät).

1850. "tuo Matti o ni hijas syömää ku se jäystättiä
joka pallua ni kamala kauvva" (oikeus omaan
tapaan syödä).

1851. "se tulloo paras jäätärieska" (happamaton 
rieska, karkeista ohrajauhoista).

1852. "ne pilettiin ulkona vaaj jeässä ni, ne pysy 
hyvänä" (karpalot, pakkanen=oma pakastin).

1853. "kalakukot jeähän kämähti" (sisällä
vai ulkona).

1854. "annetaa maijjoj jiätyvä, jiässä se säilyy 
hyvänä" (jäädytetty maito).

1855. "ku jiävyttää liha nii säelyyhä se"
(jäädyttämällä säilöminen).

1856. "jeävytettyjä semmosia tuimia muikkuja"
(tuimat muikut).

1857. "jäävytethin talvella" (liha).

1858. "kuka jääp viimeseeks syömää nii sitä 
sanotaa jot se jääp perreevvatsaaks" (perheen 
vatsaksi, sanonta).

1859. "no eikö sull ollum mittääj jähykettä kun 
annot kiehuap paam puolillee" (keittämään
oppiminen).

1860. "Matti jäähytteli simppuserpaa ku se oli 
nii tulista" (simppuserpaa eli soppaa).

1861. "siinä se ur ruoka pöyvällä, menkkää 
jähyttellee" (odottamaan jäähtymistä).

1862. "mie alan jo jähyttelemhän" (kuumaa 
keittoa).

1863. "älä jähärytäp puuruas" (lämpimänä
syöminen).

1864. "ei toimita syyvvä variltaa, jäähytettää 
ni siit se on hyvvää" (marjakeitto, variltaa
=kuumana).

1865. "mnää anna vellinki hiuka jährättä, 
em mnää saak kiahuvanas hotkituks" 
(vellin jäähtyä).

1866. "älä nys suutas polta olotan nyk kun se 
vähäj jählähtää" (jählähtää eli jäähtyy).

1867. "sittä kun se jiähäätettään niin sittähän
se sakkoo" (sakenee, marjakeitto).

1868. "ku eähtyvät ni laitettii vakkaa ja vietii 
ruokasuojaa" (lehikäiset, lehdellä paistetut
ohuet puolukkaleivät).

1869. "pahkakuppiim pantiiv vaivattu voi ja 
vietiij jääkuoppaaj jähtymään" (pahkakuppiin 
jäädyttäminen).

1870. "haes sinä nuoremmakses ne kalat sieltä 
jeähuoneesta" (jäähuoneesta, kylmästä aitasta).

1871. "sitä pijettihij jäähuonenna" (vanhaa kotaa, 
ruokien säilytyspaikkana).

1872. "pitkin talavee sae tehäk kukkoja kuv vua 
otti jiäkalloo" (kalakukkoja, jäädytetyistä 
kaloista).

1873. "myö pantii hailit niinikkää jääkkäisen 
kiehumaa" (kiehumaan jäisinä, tuoreet hailit 
eli silakat).

1874. "a talveel ko tahoit nuorruttaa leipää, 
pit viijä leipä iättymää ulos, no sit pantii se iäkäs 
leipä varrii kiukaahen" (jäätynyt leipä kuumaan 
kiukaaseen).

1875. "tääl o viel hiukka tämmöst jäämälämmint 
ruokka" (puoliksi jäähtynyttä).

1876. "antasinhan miä tuat serpaa, mut soon jo 
nii jäämälämmint" (lämpimänä syödyt ruuat).

1877. "on tiälä vielä jiämälämpöstä keittova" 
(serpat ja keitot).

1878. "viivyyt niin kauvan, jotta ruaat on jo aivan 
jääpälämpöösiä" (paheksuen).

1879. "jääsäthiin, tehthiij juuritaikina, ja jääsäthiin 
se ja, illala tehthii" (jääsäthiin, pantiin käymään).

1880. "ei nyt ennä rieska tehäkhän, aivan 
jääsäytethän" (annetaan käydä, rieska=käymätön, 
hapantamaton).

1881. "voi on niin jönistyny, ettei taho saaha erää"
(erä voita).

1882. "täst tulia leveit pytkyjä kun teä limppu 
on sellaist jönssäkkeä" (limpusta pytkyjä).

1883. "leivottiin kommeita jötköjä ja riävää niin 
että sitä oli si" (jötköjä eli pitkoja).

1884. "jörkkyä keittiit" (kasvis-lihakeittoa,
omilta kuulostavat nimet).

1885. "min en kehanna talaveks sientä kuahatak" 
(vrt. tuoreena syöminen).

1886. "kaaka ku tulleepi, nii se tietääpi pittoi 
loppumista" (levymäinen vehnänen, pullapitko, 
vrt. kakku).

1887. "koakkareita on tullunna huttuun" (hutun
keittäjät).

1888. "em mie mikä ämmä oo, eij oo viel ämmän 
kaakku paistettu" (ämmän kaakku, vrt. isoäidin,
vanhimman naisen).

1889. "se ain viimoseeks tehtii kuakku, ko ol 
piirakat jo tehty" (kaakut ja piirakat, vrt. piira).

1890. "ennem pyhiks paistettii kuakkuloi" 
(omat ja vieraat pyhät).

1891. "kaakonpallaa" (kevään ensimmäinen 
kalakeitto, syöty ennen kaakkurin saapumista).

1892. "keitetti nukulaisist kaali" (nukulaisist 
eli nokkosista).

1893. "ohlakkeel lehtii ja nokkosii keitettih ja 
kaaliks sanottih" (omat ja vieraat kaalit).

1894. "tekiit nokilaisist koalia ja sitä veteliit"
(nokilaisist eli nokkosista).

1895. "paukun ja vihaisen lehtie ne uutti koaliks"
(paukun=nurmikohokin, vihaisen=nokkosen,
kaaliksi uuttaminen).

1896. "lapset ain kaaliit nää kiisselkattilat"
(kaaliit eli kaapii).

1897. "kylläpäs sinä huonoks kualit, tiältähä 
sua huttuva vielä koko perreelle" (astioiden
kaaliminen).

1898. "söevät tuon keiton niin tarkkaa ettei 
pattaaj jiänt kuk kualijaeset" (patakeitot).

1899. "syökiät lapset kualikkiet kattilast" 
(kaalikkeet eli tähteet).

1900. "rohkee rokan särpää, kainolle ei jeä 
kaalikkeitakaak" (sanonta).

1901. "kaalkollamo" (kaalirieska).

1902. "ku ennev vanhah keitettih ohlakkehist 
sellaist vellii, kaalmuttii, ja sit ku vet vattah 
täys, nii kyll ol taas vahva" (kaalimuttia eli
ohdakkeista keitettyä velliä).

1903. "kualrieskasta suap ottoop poekkeen sel 
lehen, kyllä se maku on tarttunna jo paestuissa" 
(kaalinlehdellä paistettu ohrarieska).

1904. "ei miulle oikeen teä koalruoka maistu" 
(kaalia inhoavat).

1905. "ryssäs söi nim pahukseks kaalsoppa" 
(vieraat eli viljellyt kaalit).

1906. "kerran suveessa ne aina keitti sitä 
kaalivelliä" (kerran suvessa, omilta kuulostavat 
kaalit).

1907. "meillä tykäthän kaalivellistä" (kaalin 
ystävät).

1908. "ko kauvvav valikoittee jää kaape kättee" 
(kaape eli kaavittu ruuan loppu).

1909. "suomu kaapitahan kalasta veittellä"
(milläpä ennen veittiä).

1910. "niitä paistettiin siinä valkeel loisteessa, 
kaappiaiskakkoja" (taikinan tähteistä paistettuja 
leipiä).

1911. "laovam peällä sitä voa koaputettii, siitä se, 
suomu poes" (kalasta, vrt. kiven päällä).

1912. "kaarhneista keitethin puuroa" (kaarneista 
eli variksenmarjoista, marjapuurot).

1913. "siis keitän kaasitsaa, vetelää kaasitsaa
niiku särpimeks" (kaasitsaa eli liemiruokaa).

1914. "ämmä kasnasi kesällä suolaheinii yliselle"
(kuivasi suolaheiniä, omat mausteet).

1915. "mää hämmentämmää, jottei kaassa pala 
pohjaa" (ryyneistä keitetty puuro).

1916. "mist ryynilöist sie keität kaassaa" 
(ryynipuurot).

1917. "sukunassaks sie sitä kuassaa keitit"
(sukunassa, vrt. vieraat rautapadat).

1918. "otrast tulluo paras kuassa" (otrast
eli ohraryyneistä).

1919. "pittää jättää kaassa vähä rouhakammaks, 
ei pie keittää liemuskaa" (keitetyt kaassat,
vrt. haudutetut).

1920. "kaavelpulikalla kaaveltoetiin se hyvih 
hienoks" (piirakan kuori).

1921. "kaaveltaikina o hyvä laittaaj jo elelliisenä 
päivänä" (palikalla kaulittu taikina).

1922. "tee silmäkaavil yhtä suurii, ei niit mittaa 
tartte" (piirakoita, silmän mukaan tekeminen).

1923. "taikinapytty pit kaapii, sitä sannoit 
kaaviaiskakkara sem pantii siihe jo paistumaa 
enne ku leivät joutuit" (kakkarat ja leivät).

1924. "se ol kaaviaiskakku, ku kaik leivät olliit 
pyörtetty" (pyörtetty eli pyöritetty).

1925. "kiisseli ku keitettii nii ain mäntii sitä 
kattilaa kaavitsemmaa" (lapsena).

1926. "kun tulessa poltteli siinä niin se karsta 
lähti poes kun koavitti voan, tulessa poltteli 
voan" (poltteli kalan tulessa, suomustamista 
vanhempaa perinnettä).

1927. "niistä kattoo se syätävä jos antaa liikaa 
kuumita" (paistikkaista katoaa syötävä, 
jos pitää tuhkassa liian kauan).

1928. "lihan uus lihottoa, kalan uus kavottoa"
(uus=raaka liha, kavottoa=laihduttaa).

1929. "puurojauhot vain kahathi, niistä sitte 
sihirathi vellijauhot" (kahathi=jauhettiin, 
sihirathi=sihdittiin).

1930. "taaripotti käes sit käytii kahenne 
istumaa uuni pääl" (taaripotti=kalja-astia, 
kahenne=kahdestaan).

1931. "kahistip päevvääv ves muutettiin niihin" 
(liotettuihin sieniin).

1932. "suvel syötiin kahlistie" (kahdesti päivässä, 
vrt. talvella kerran).

1933. "leip tule sukkelan kahiaks, kuiviaiseks, 
ei o se väärtti ko uutennas" (kuivuvat leivät,
vrt. homehtuvat).

1934. "panehan nyt kahmakoura niitä jaohoja 
pattaa" (kahmakoura eli kahmalollinen,
omat mitat).

1935. "kamahlolla pantiih huttuuj jaahoja" 
(kahmalolla eli kourilla).

1936. "käöppä uistelemassa heittokallaa, 
mina käön kahamalollisen uusia pottuja 
niin saahaan kalakeitto" (omat kalat, 
vieraat potut).

1937. "ka ku kahamuvaa kaikki suurimmat 
palaset" (kahmii itselleen lihanpaloja,
tekee väärin).

1938. "jäit ruvatak kun niin kavvan kahnit 
ulkon" (omat ruoka-ajat, ruuan ollessa 
valmista).

1939. "minnäe olin kuuvennellatoesta enkä 
olluk kahvee maestellu" (kahvinjuonnin 
vieraasta alkuperästä, afrikasta varastettu 
piriste).

1940. "herrat ol nii kahvilloa, käivät juomas 
täs kahvia vähä väliä" (vieraat herrat,
vieraat kahvit).

1941. "prouva meit on kahvittanu" (vieraista
asioista pitävät kaupunkilaiset, eurooppalainen 
keittiö=varastettu keittiö).

1942. "ei ennen syäty nii kauheeh hianost 
kahvelil ja veittel, kivikupis vaa jokaanen 
uitti pernampalast veitten nokas" (kivi eli 
savikupissa).

1943. "siel ol oikei kohvelitkii käsis syyves" 
(kahvelit eli haarukat, lainasana).

1944. "eikä kahvelinta muuta kun sormim 
pisteltiiv vae" (sormin syöminen, vanhinta 
perinnettä).

1945. "nyt on toas kahvikkaeta" (kahvikkaita 
eli voikukan juuria, kahvin korvikkeina, 
toisaalla paahdettuja puolukan lehtiä, 
omat ja vieraat kahvit).

1946. "kaffikukka" (pietaryrtti).

1947. "tuas om puhas lusikka, maista onko 
tuimaa" (tuimaa eli väkevää, maistamalla 
oppiminen).

1948. "mul tul ehto viel kaffeooroi" (ooroi 
eli vieraita).

1949. "joka kerranhan tuo on kahvepannu 
eänessä" (eänessä eli kiehumassa).

1950. "älä nakkele mua niillä kaffetpiruulla"
(kaffeepiruilla, takiaisista).

1951. "emmä met välitä ottaa evästouhua 
matkhan mithän otamma vain kahvitouhut" 
(touhut=välineet, ainekset).

1952. "hyvä kaffevet tuattin kannul kaukkanki 
hyväst lähtest" (puhtaiden vesien aikaa,
ennen "edistystä").

1953. "kum minä lapsena olin niin, kyllä kai, 
sitä seisaviltaan sai syyvä" (lasten syömisestä, 
vieraat pöydät=vieras pöytään pakottaminen).

1954. "ennä kaik joest tuoti tsaajuvesi" (joesta
teevesi).

1955. "nehä ne olliitkii hyvvii piirakat, ei sitä olt
kaihokaa vehnästä" (hyvii eli vehnättömiä).

1956. "makjaa ko syöp nii kaihovaa jottai suolasta"
(makeasta suolaiseen).

1957. "aamulla murukkaisen söi" (söi vähän,
harvalle maistuva aamuruoka).

1958. "rokka ol kaikkii hyyvvää koko pitoruuvist"
(rokan ystävät).

1959. "tuores vesi on kaikkiim makuisaa" 
(juomista vanhin).

1960. "silloin se ol kaekkijan näläkäenem 
paekka, silloin ne söe pettäätä" (pettäätä 
eli pettua, jäniksiltä opitut ruuat).

1961. "savolainem pulloposki syöpi puurol 
leivän kansak kiantalainen kaitakasvo 
kalavellil luikkovaa" (puuron ja kalan 
syöjät, kiantalainen=suomussalmelainen).

1962. "semmosek kaipaa oikeen kun on 
tottunu vanhoja ruakia" (kaipaa vanhoja 
ruokia, joita söi lapsena).

1963. "mitä sitä nyt tarvittoo teherä, 
teköö silloon kun tahtoo ja päähän 
kajahtaa" (jouluruuista kysyttäesssä, 
vieras juhla=vieraat tavat, omat pyhät
=tunteen mukaan).

1964. "halastii selältä sitä selekäruotova 
myöten näev veettii veistellä että se tul 
kahtiappäe noe" (halkaistiin lahna,
vrt. sormin puhkominen).

1965. "viätii siit kuappaa jossa ne säily 
eikä pakkain päässy niih kajoamaa" 
(kuopat, omat jääkaapit).

1966. "se kur ruuvval laittooh hurrauttaa 
nin siin ei kauvvan kakatella" (kakatella 
eli viivytellä).

1967. "syäs suus tyhjäks ennenkus puhuur 
rupeet, äläkä siinä pala suusa kakella" 
(ruoka suussa puhumisesta).

1968. "äeti ennen keitti kum millon oli vähän 
sitä joukkoo niitä kakkaroeta" (keitetyt
kakkarat).

1969. "tehhääv vua otratahas ja siitä taputettaal 
levveeks se kakkara, sitte se keitetääm paassa 
ja voen kansas syyvvään" (kakkaroiden ohje, 
syödään lämpimänä voin kanssa).

1970. "mie puolikalla ajelen kakkarat levyiks"
(palikalla eli kaulimella).

1971. "sit pantii kakkaram piäl silitettii se 
rahka" (rahkakakkarat).

1972. "syökää kakkaroi enneku jäähtyyt" 
(kakkaroi eli ohukaisia).

1973. "ko ol suur pere paistettii riehtilän 
täyteisii kakkaroi, a ko ol pien pere, sit valettii 
pienii kakkaroi kolmet nelja yhel riehtilääl" 
(perheen koon mukaan paistaminen, 
riehtilä=varreton paistinpannu).

1974. "lepäkkäetä kun tehtiin niistä tul hyvä 
keitto, ne pikku kakkaroeks tehtii" (lepäkkäetä 
eli veripalttuja, leppä=veren kiertonimiä).

1975. "velli om parempaa kus son kakkaraasta" 
(vellin ystävät).

1976. "kakkaralauvat pantii tuoliloi tai 
penkkilöi peäl ko ruvettii piiroa tekkuo" 
(laudat joiden päälle leivonnaiset asetettiin, 
pöytien myöhäisestä alkuperästä).

1977. "siula on hyvvee kakkaraleipee ihan 
otan lissee vaikka ei oo näläkäkää ennee" 
(nälkään syöminen).

1978. "sellane kakrapalikka ol ja sen kans 
ajeltii sit nii hienoks ko suinkii" (hienoks 
eli ohuiksi, piirakoiden kuoret).

1979. "kakkarapärriellä nostellaan uuniin" 
(piirakoita, päreellä).

1980. "kyl niit kakoi aikataval saa leippuk ko 
mukulakkim palajantakka voikakku pyytävä" 
(mukuloille leivotut kakut).

1981. "neek kaku leevotti samast taikinast ku 
rukise leeväkki mut nousutetti" (nostatettiin).

1982. "niill o semmonel laattakivi iso kivi sitte, 
joka panhaan kyljele ja siihin sitte se kakku 
paistumhaa" (lappalaisilla paistinpannuna,
vrt. kuumassa hiekassa paistaminen).

1983. "mie luulen, että kakokki on jo paistuhneet"
(kakot eli kakut).

1984. "vieraz leip ei lihotuta, vieras kakku ei 
kaunissuta" (sanonta).

1985. "ne on semmosia kakkuja, em pikkuleipijä 
malttana tehä" (kakku=vuoassa paistettu makea 
leivonnainen).

1986. "ku se on tuota virtakallaa ja sen veri, 
ja harrin kuut, se on kakoiksi maininko hyvä" 
(kuut eli rasvat, vanhemmilta kuulostavat 
kakut).

1987. "sitä tehtiiv vaan kakkokaukaloo" 
(uutisleipää, puiseen kaukaloon jossa 
taikina alustettiin).

1988. "ne oli ny hiukam pyyleempiä että 
ne oli kakkumaisia paremmin" (hiivaleivät, 
happamiin verrattuna).

1989. "se kakskertaan keitettiin se olut" 
(olut=lainasana, vrt. kalja).

1990. "ahvenel on suomukset nii tiukast kii, 
jot niis on aika kalttuamine suomustais, 
enneko ne irt lähtyöt" (suomustamisen 
alkuperää, milläpä suomustettu ennen
veitsiä).

1991. "ko uunhim pannee, sehän nousee
kakskuoriseksi" (huonosti kohonnut leipä).

1992. "petäjöä sytimä" (sytimä eli jyystimme,
vrt. syy, syödä).

1993. "sieltä löytäy moniehan hillon ta, niitä 
syöpi" (hillon eli hillan, omat karkit).

1994. "naiset syötih enemmän soppipuolella, 
miehet syötih peräpuolella paremmin" 
(pöytien myöhäisestä alkuperästä,
vrt. tuli tilan jakajana).

1995. "hoi Vasa, syömäh kutsuttih" 
(syömään kutsuminen).

1996. "tävvem mahan söi" (täyven 
mahan ilo).

1997. "syöjii vuotan" (odotan syöjiä, 
metsästä palaavia).

1998. "sanottih sitä i jotta kun pyhissä 
maituo ta kaloa syöpi jotta niistäki muka 
reähkä tulou" (reähkä eli synti, vieraat
pyhät=vieraat tavat, omat paastot=aitoja, 
johtuvat ruuan puutteesta).

1999. "tämä om minuu myö hyvä syömine" 
(minua myöten hyvä, itselle sopivien
syömisten löytäminen).

2000. "ei kai sienet pätä itsen syömizekse" 
(päde itsen syömiseksi, sienten syömisen 
paikallisuudesta, oudon makuisia).

2001. "syömiin om pandu, tulgoa syömäh" 
(syömään kutsuminen).

2002. "nälläs syömiine magenou" (mausteista
vanhin).

2003. "rupiema, kahen syönnäv väli" (vieraat 
rupeamat, vieras kolme kertaa päivässä 
syöminen).

2004. "syöndaig on rauhaigu" (rauhan aika,
vrt. osa kiireistä työpäivää, vastakohtia).

2005. "pedranliha on valgei, pitkäd on säigehed"
(säikeistään liha tunnetaan).

2006. "marjukuass on notkei" (marjapuuro).

2007. "konz ugodih särgikalua, sid laitah" 
(laitetaan särkikukkoa).

2008. "särgikidzud ei lasse liendä ni midä, 
kiiskoikidzu ehki liemen laskoo" (liemikalat).

2009. "ahvenkidzuz roih liemi parembi, 
a särgikidzuz roih pahembi" (kitsuista eli 
kuivatuista kaloista).

2010. "minä lain särgikurniekkua" (kurniekkua 
eli kukkoa).

2011. "huttuo särvetäh" (syödään, vrt. särvin).

2012. "hapatettih maituo ta röppyö loajittih 
ta särvettih sem petäjän keralla" (petäjän 
keralla syötyjä ruokia).

2013. "särvä vai rokkua ga nälgä lähtöy" 
(särvä rokkaa, vrt. syö lusikalla).

2014. "liendä särbiä" (liemen ystävät).

2015. "liendy särvin tävven vatsan" 
(täyven vatsan ilo).

2016. "häi kai rokat särbi, ni sinul ei 
dättänyt" (ruuan jakamisesta).

2017. "tämän suupalazen vai lopen 
da i lähten" (lopen eli viimeistelen, 
kiireetön elämä).

2018. "töistä tultih, syötih iltani" 
(iltasen ajankohdasta).

2019. "siitä keitämmä suurimasta 
maitoh semmosem putron" 
(suurimoista maitopuuron).

2020. "suurimoa pannah pudroh, 
piiroah, koassah, rokkah" (putrot, 
piiraat, kaassat ja rokat).

2021. "magieda piiruada paissetah, 
suurimpiiruada, rahkapiiruada i 
marjapiiruada" (suurimo, rahka ja 
marjapiiraita).

2022. "suurimpudroa pannah piiroah 
dai tsuppoih, särbimeks syvväh kokoin 
kel" (täytteeksi ja särpimeksi, tsupoi
=kolmikulmainen piirakka, kokoi
=pieni leipä).

2023. "käsikivillä kun suurrettih, niiv 
vähäsen kohotettih kivie, jotta tulis 
jyriempäini" (käsikivillä suurtaminen, 
vrt. suurimo).

2024. "myö kivel jauhamma da suurramma" 
(jauhamme ja suurramme).

2025. "pikusen on suvieni rokka, syö pois" 
(suvieni eli lämmin, vrt. tulinen).

2026. "kur rupiet puhastamah, suomitetah 
suomut pois, ta siitä vasta avatah maha" 
(puhastamah eli perkaamaan).

2027. "suonetoi liha on hyvä syvvä" (suonia 
inhoavat).

2028. "suosammalda syödih männyt kezän 
moni" (syötävät sammaleet).

2029. "puolamarjat ne oli survottu jo sielä"
(marjahaudikkaassa).

2030. "oli miula talveksi survottuo buolamarjoa"
(talvivarat).

2031. "survomal panimmo marjat puttsih"
(putsiin eli puuastiaan).

2032. "sudra notkoi tämä kiisseli" (liian 
notkeaa).

2033. "maido mäni moah, ei jeänyh kui 
ihmani pohjah" (meni maahan, tekevälle
sattuu).

2034. "yhissä da rubiemmo pättsih panemah, 
näppipiiroat" (näpeillä yhistetyt piiraat).

2035. "marjapiiruan jälgeh suu kui reppänä 
musta" (marja eli mustikkapiiraan,
marja=metsämarja).

2036. "sie kuumenna siinä, kiukoan suussa, 
kun tuli siula palau" (kiukaan suussa 
kuumentaminen).

2037. "pidäu panna tämä sevotus kiuguan 
suuh" (sevotus eli sekoitus).

2038. "suolaheiniä söimmä" (heinien aika).

2039. "suoluheineä syvvä voib itsel" (itsen 
syötävät heinät).

2040. "rindoa röyskytteä, ku suolaista 
rokkoa syöt" (suolan lisäämisen myöhäisestä 
alkuperästä, vrt. suolaheinät).

2041. "liemi on suolaine" (liian suolaista,
outo maku).

2042. "ei ole suolua rokassa" (suolan
lisäämiseen tottuneet, ennen aikojaan
kuolleet).

2043. "linnullihoa kuivatettih kiukoassa, 
nin se ei siitä pilautun" (syksyisin).

2044. "ne livotettih, ta siitä suolattih, 
korvoloih suolattih talavekse" (sienet, 
milläpä säilötty ennen suolaa).

2045. "suolan kera keitettih eli ken 
kiukoassa paisto" (keitetty ja paistettu 
lintu, vrt. korvennettu).

2046. "lahna, haugi, säyneä i särgi suolatah 
silakaksi" (silakka=suolattu kala).

2047. "sieni on suolaten syödävy, gribaa 
keitetäh" (sienet ja gribat, vrt. tatit).

2048. "sienii suolatah, gribua kuivatah" 
(vieraat ja omat säilöntätavat).

2049. "suloa lihad da pane rokakse" 
(sulata lihat).

2050. "suloa kalad da puhkoa" (puhkoa 
eli perkaa, jäiset kalat).

2051. "sulgazima metson" (sulkasimme 
eli kynimme).

2052. "lihat sulavui, rokaks voibi panna" 
(lihojen sulattaminen).

2053. "moin oli magei, hos suus suli" 
(suussa sulavat ruuat).

2054. "sulttsinoa ajeltih niin hienokse 
jotta, se hiilillä kiukoan suussa paissettih" 
(vieraat sultsinat, oma kiukaan suussa 
paistaminen).

2055. "pyöryzä kuori ajellah rieskas 
tahtahas, paissetah pätsis, voijetah voil, 
suurimahani pudro pannah sydämeks, 
rannat keännetäh" (sultsinan ohje).

2056. "otetah katatah i syyväh, heän 
om muigiene" (muikeat suolaheinät).

2057. "kirgui aijoin syömäh, ei ole vie 
kalani kyps" (kirkui syömään, liian 
aikaisin).

2058. "suhevui vezi, terväh kiehastuu" 
(kiehumisen ääniä).

2059. "vezi moas suhkahtih kiehuhez" 
(maahan keittämisestä).

2060. "suimie on syömäh" (suimie eli 
ahne).

2061. "kaiken suimi" (suimi suuhunsa,
vieraana pidettyä käytöstä).

2062. "suittoh panoo talveks" (suittoh eli 
säästöön, eloa talven varalle).

2063. "marjoa suittoa talveks" (suittoaa eli
säilöö).

2064. "eluo pidäy suittoa talveh varoi" (talven
varalle, vrt. lainasana ruoka).

2065. "kalakukkuo loajitah ta siiroata loajitah"
(siiro=rahkasta valmistettu juuston tapainen
kakkara).

2066. "loajitah leipöä ta kalakukkuo, sankie, 
rieskaista, kalittoa, röhörintoa" (leivonnaisten 
nimiä).

2067. "sreäpittih kaikki sulttsinat, kaikki 
kakkarat, mitä vain suinki" (sreäpittih eli 
leivottiin, vrt. rääppiäiset).

2068. "sreäppie pikkaraisie olattoja" (olanja
=ohukainen, lainasanoja).

2069. "meilä tänäpeänä sreäpitäh" (vieraat 
viljat=vieraat leipomista tarkoittavat sanat).

2070. "siendä puhassetah soruloista" (soruloista
eli roskista).

2071. "ta siitä se sotettih, sanottih sotennaksi"
(leipomista, omilta kuulostavat sanat).

2072. "sotke jauhod marjoin keskeh" (omat 
ja vieraat jauhot).

2073. "töntsöikse sotkietah dauhuo da mardoa"
(töntsöikse eli soseeksi).

2074. "sevotetau rugehizez dauhos taigina, 
muigieh vedee, ei drozdoa" (drozdoa eli hiivaa, 
vierasta alkuperää).

2075. "tahasta sotkie" (taikinaa).

2076. "älä kiisselii sormeile, vuot annetah" 
(odota vuoroasi).

2077. "marjan sokko" (mehu).

2078. "sitä soattau ni siltäh syyvä, se on niin 
kypsi" (syödä siltään, kuivattua lihaa).

2079. "sillä soatto keitteä, siinä kiehu vesi"
(tuohiropeessa, omat astiat).

2080. "suarittuo riäppyö söimmä"  
(paistettuja muikkuja).

2081. "vois ku suarit kalan, niin om magie 
syyvä" (voissa saarittu kala).

2082. "kala zuariiheze, void ottoa iäre" 
(kuulostaa lainasanalta, vieras voi vai 
vieras astia).

2083. "smorodinas keitetäh varennoa" 
(mustaviinimarjoista, varennoa eli
hilloa).

2084. "yläh tuli silmävezie tuomah" 
(omat silmät, vieraat kaivot, 
vrt. silmäke).

2085. "sitkie koassa, venyjä" (liian 
sitkeää, koassa=puuro).

2086. "zitkoi koassu" (vetelä puuro, 
vrt. sitkeä).

2087. "nizuin on zitkoi syvvä, terväh 
nälgeittäy" (nisut eli vehnäleivät, 
eivät vie nälkää).

2088. "skanttsa, nelläkolkkani, 
pitkulittsa, avonani, rannad ei rupitetut, 
vai keännetyd, kuored rugehizet, 
paissetut, syväin kartohkas" (skanttsa 
eli sultsina, täyte perunasta).

2089. "pyhimpäivin syvväs skantsoa 
lämmälleh majjon kel" (vieraat pyhät, 
vieraat pyhäruuat).

2090. "meilä siitä kum petäjät takkoih 
keärittih ta kannettih, venehet tuotih kotih 
ni siitä vielä se peältä kaikki silvotettih se 
kaikki silpa pois" (silvotettih eli kuorittiin 
petäjälevyt, vrt. pettusaaret).

2091. "sinikivie kerätäh juomista keitteä"
(keittämiseen kerätyt kivet, metalliastioita 
vanhempaa perinnettä).

2092. "sinikivie on rajakkoloil metsäz, 
ned ei mureta duomizen keittähez" 
(murene keitettäessä).

2093. "siend ei silläs syvvä, voidu da laukkoa 
sieneh pidäy" (lisätä sienten joukkoon,
laukka=sipuli, ruohosipuli).

2094. "tahtas silmil on, hyvin nouzou tahtaz"
(taikina silmillä).

2095. "siihi pantih putroh voita silmäkse 
kesellä" (voisilmät).

2096. "piirailavvale piiroad ojjendellah, 

konzu sydämet pannah" (ojennetaan laudalle, 

ennen täytteen panemista).

2097. "maiduo siibilöijäh padah" (vrt. siivilä).

2098. "siibilöijäh maiduo padah kadajazesta 
läbi" (katajan läpi siivilöiminen).

2099. "sigoi därgieh keitetäh, on syvvä parembi 
vahalaukkuu" (sigoi=mustarousku, vahalaukku
=karvarousku, keitetyt sienet).

2100. "mikäli ov vettä, sikäli se ei pala" (rove, 
tuohiastioissa keittäminen).

2101. "lahna, haugi, säyneä i särgi suolatah 
silakaksi i säilytetäh vuozie" (suolataan 
silakaksi, silakka=suolakala).

2102. "silakuttu kai katketah korred, kuiv äjjäl"
(silakuttu eli kuivuuttaan, silakka-sanan
alkuperää).

2103. "syötih sientä ta kaloa ta semmoisie"
(omat ruuat, terveellisiä).

2104. "puizuot ollah sienilöinke, heih on litsattu 
siendä" (litsattu sientä, puuastioihin).

2105. "siendy zoaritah voiz, suolatah talvekse"
(paistetaan voissa, lainasana).

2106. "siendy suolatah ta marinujjah" (vieraita
säilytystapoja, vrt. marjanoida).

2107. "sienikuasad, gribakuasat, häi ne kai keitti"
(sieni ja tattikeitot).

2108. "ompa se sienikorvo vajonnut jo pohjapuolih"
(sienikorvo, puinen saavi).

2109. "paissa sienikukkuo" (sienikukot).

2110. "sienilämmitys" (maitoon keitetty 
sieniruoka).

2111. "jo sihiendi vien, terväh kiehuu" 
(terväh eli pian).

2112. "sihizöu pada kiuguassa, kiehuu" 
(kiehumisen ääniä).

2113. "siimestyi tämä kohta, ga sih lähemmö 
syömäh" (siimestyi eli varjostui, ulkona 
syöminen, kesän iloja).

2114. "siidä hyö syötih siinä, illaissettih" 
(iltasen syöminen).

2115. "rahkasta loajitah semmoni siiroa" 
(siiroa eli pashaa).

2116. "siiruu äjjämpiän syvväh" (äijäpäivänä 
eli pääsiäisenä, vieraat pyhät=vieraat ruuat, 
vrt. äijäpäivä=karhun heräämispäivä, 
joutsenten paluupäivä).

2117. "veitselläh siirräldi totkut" (totkut eli 
kalan sisälmykset).

2118. "kai söi siiserdi, ni midä ei toizil dättänyh"
(ahmi kaiken, tapojen vastaista).

2119. "purra sydämet kattilaz vilustumah juuval"
(sydämet=piirakantäytteet, juuval=vadille).

2120. "dogo seemen hämennit" (hämmensit 
täytteen).

2121. "midäbo sydämii piirualoih laittanneh"
(sydämii eli täytteitä).

2122. "pedäjän syväinkojoa leiväks otetah" 
(sisempää kuorta, leipäpuut).

2123. "syö enzi nälgäh syväinkokoidu" 
(kokoidu eli kakkaroita, peruna tai 
ryynitäytteisiä).

2124. "se toas sanottih jotta sieklomatointa 
jauhuo ei pitäis leipuo" (seulomatonta 
jauhoa).

2125. "ta siitä ne jauhottih käsikivellä ta 
siitä ne sieklottih" (jauhomista seuraava 
seulominen).

2126. "sieglohuu sit puhtahat roih leivät" 
(puhtaista jauhoista puhtaat leivät).

2127. "elä tseremooni, rubie syömäh" 
(vrt. vierailta tuntuvat "ruokarukoukset", 
oma kiitollisuus=tekoja).

2128. "moas seurahtah rokku, äjjäl kiehuu" 
(seurahtah eli kuohahtaa maahan, oikein 
keittäminen).

2129. "i kuin muijotus lieu valmis, lieu muigie, 
nin silloim vasta sevotat taiginan" (muijotus 
eli hapatus).

2130. "ezmäi syväin sevoitetah, sit kuori laitah"
(piirakoita laadittaessa).

2131. "sydämelline kokoi" (sydämelline 
=täytetty, kokoi=pieni ja pitkulainen leipä, 
omilta kuulostavat leipien nimet).

2132. "selgyruodu ota iäre kalal, panemmo 
silakakse" (silakka eli selkäruodoton 
suolakala).

2133. "seluo pidäy koassoa, anna poav ei"
(seluo=sekoittaa, koassoa=puuroa, poav
=pala pohjaan, vrt. paadu, pata).

2134. "sienen ker segai keitämmö grivat 
talvel" (sienet ja grivat, vrt. tatit).

2135. "segal vez on, ei soa juvva" 
(juoda sekaista vettä, juotava vesi
=selvää, kirkasta).

2136. "syö kaloa, mie selitän" (selitän 
eli puhdistan ruodoista).

2137. "marjoi selitteä" (puhdistaa, 
vrt. selvittää).

2138. "myö karbaluo tuuleh lassemma, 
sellitetäh" (selitämme karpaloita 
tuulen avulla).

2139. "sienet sellitän kai veitsen ker hyvin" 
(sellitän veitsellä, vrt. paloittelen).

2140. "pidää mardat sellittää" (marjojen 
selittäminen).

2141. "sellitä sienet, älä madozii dätä" 
(matokohtien poistaminen).

2142. "muarjat sellitettih" (sellitettih eli 
puhdistettiin).

2143. "mardad on vie sellityksiz, varennah 
näh" (hilloa varten).

2144. "selgyliha on luukaz" (selkäliha 
luinen).

2145. "selgidimed om magied, selgyluuz" 
(luuytimet makeat).

2146. "no tahas sakiekse savotettih, hienoni 
kuori ta sihi kaloa pantih" (kalakukkoa 
tehtäessä, tahas=taikina).

2147. "voirieskoa loajittih, savotettih sakieseks"
(savottaa sakeaksi, vrt. sauvottaa).

2148. "lihat savuvuttih" (savustettiin).

2149. "syö istuolleh, a elä seizualleh" (oikein 
syöminen).

2150. "konsa vett ei satan niin aina ulkona syötih"
(ulkona syöminen, sisällä syömistä vanhempaa
eli pyhempää).

2151. "sitä rehennysrieskoa loajittih tsäijyn 
keralla, lämpimänä syyvä" (lämmintä rieskaa, 
teen keralla).

2152. "nälgä vattsoa saugoaloo, emmogo lähe 
syömäh" (nälkään syöminen).

2153. "ensin oli soatrokka kum makoamasta 
nousima" (lainasana, aamiaisen syömisen 
vieraasta alkuperästä).

2154. "zauhtrokka syyväh nostuo koufin ker"
(vieraat talot=vieraat tavat).

2155. "ennem murginoa zauftrokojjah" 
(murkina, vrt. morgon).

2156. "nagriskuopam pardahiel luo on 
savalimpuud, hallattuu hoaboa libo pedeädy" 
(nauriskuopan puita).

2157. "mämmie loajitah, kiukoah lykätäh, 
kuni kettu nousou ta imittyy, siitä pieksetäh, 
anna happanou ruokavälin, luotih ammulletah" 
(mämmin ohje, luota=puulautanen).

2158. "sappehin on rokku, ei soa syvvä"
(sappehinen).

2159. "mähännäd on sappehizet, ei soa syyvä"
(mähännäd eli mädit).

2160. "sapen katskera on liemi" (sapen 
pilaamat ruuat).

2161. "kalan sappi pidäv iäreh lykätä, 
liemen karrendau" (ääreen lykätyt 
elimet).

2162. "nälgä sammui syödyö" (nälän
sammuttaminen).

2163. "sammuttoa januo" (juo vettä).

2164. "nällän sammutti syömini" 
(syömisen tarkoitus).

2165. "vezi juotatuksen sammutti" 
(juotatuksen eli janon).

2166. "nällän sammutti se rokku" 
(vrt. ruoka, roka).

2167. "marjasanki" (happamattomasta
taikinasta laadittu marjatäytteinen
leivonnainen).

2168. "ta i petäjästä olen sankie loatin"
(pettujauhoista, omat aineet=omat 
leivonnaiset).

2169. "sielä loajittih kalittoa, kakkaroa, 
möykyistä, sankie, kalakukkuo" 
(leivonnaisten nimiä).

2170. "sangie koassa" (paksu puuro).

2171. "kalakukon keralla syötih 
potakkakeäntölaitoa" (perunaruokien
nimiä).

2172. "sitä ei panna kohuomah vain 
samassa i paissetah" (panna kohoamaan, 
rehennysrieskaa).

2173. "sammalleiby" (sammaleesta 
leivottu, vrt. jäkälästä).

2174. "huondekses sai ku ollah, 
sit suus sulajad ollah" (vuassuleivät, 
yön yli kaljassa uitetut).

2175. "sageneksendeli koassu, ga 
notkaimmo" (koassu eli puuro).

2176. "no tahas sakiekse savotettih, 
hienoni kuori ta sihi kaloa pantih" 
(kalakukon ohje).

2177. "sakien hutun suurimoa ta maituo 
kiukoassa hauvotamma" (suurimoista 
haudutettu maitopuuro).

2178. "huttu on sagie a linda notkie" 
(linda eli velli).

2179. "voirieskoa loajittih, savotettih 
sakieseks" (voirieskat).

2180. "käsin, näin kulakoilla sotettih 
suorovaini, sakieni rieskataikina" 
(nyrkeillä sotkeminen, kaulimia
vanhempaa).

2181. "voin sulates pohjah jeäy saksu, 
peal nouzou heried" (saksu=sakka, 
heried=herat).

2182. "sagoi koassu, äijähkö puutui suurimoa 
panna" (sakea puuro, liikaa suurimoita).

2183. "zakuskoa pidäv ottoa keral mettsäh 
kävvez, kassalih kaloa, maiduo, voidu" 
(zakuskoa eli eväitä, lainasana).

2184. "ne oliki ympäri räystähien alla, 
vielä päiväpuolella paremmin" (kuivumassa 
poronlihat).

2185. "räystähäz lihoa pietäh, kuivatah" 
(myöhäiset räystäät, vrt. kuivatustelineet).

2186. "loajitah leipöä ta kalakukkuo, sankie,
rieskaista, kalittoa, röhörintoa" (leivonnaisten
nimiä, röhörinta=pieni neliskulmainen 
piirakka).

2187. "hapatettih maituo ta röppyö loajittih 
ta särvettih sem petäjän keralla" (röppyä,
pettujauhoista maitoon sekoitettu velli).

2188. "katso maidoo röbäytit ryndähäl" 
(paheksuen).

2189. "syö tarkemba, älä röbäytä maidoloi 
muah" (tarkasti syöminen).

2190. "rözäi syyvä tuhmah loaduh" (rözäi 
eli sottaa).

2191. "koassa kiehuo rödzötteä" (koassa 
eli puuro).

2192. "elä sie pane niin täyteh astieta kum 
peälittsi männä röpäjäy" (kiehuu yli).

2193. "loajitah kaikemmoiset rostokat, 
kalitat, räpsyt, kakkarat, sulttsinat ta muut 
hyvät" (leivonnaisten nimet lainaa,
vrt. vieraat jauhot).

2194. "siitä loajittih seäntä osrajauhosta 
ta maijosta ta yksi laita vain keännettih 
jotta paremmil lapie mäniis alla" (räpsyn
ohje, ohratäytteinen piirakka jonka reuna 

käännettiin yhdeltä laidalta).

2195. "koasan keitti notkiem moizen" 
(liian notkean).

2196. "reäznättylöih puutuin, pandih 
muijen jällil syömäh" (oudoksuttu muiden 
jäljillä syöminen, vrt. "ravintolat").

2197. "särbäy ryöpsäy rokkoa duvvaz" 
(juuvasta, vrt. maljasta).

2198. "hiilavoa särbeä ryöpsytteä" (ryystää 
kuumaa rokkaa).

2199. "rokkoa särbäy ryöstäy" (ryystää,
särvätyt ruuat).

2200. "räkittiä pyörözet" (paistaa pyöreät 
piirakat).

2201. "räkitin leiväd, hätkehköm pätsis piin" 
(räkitin=paistoin ruskeiksi).

2202. "pätsi leiväd räkittäv äjjäl, ei sua maltoa 
pastoa" (räkittää eli polttaa, liian kuumaksi
lämmitetty).

2203. "pohjukuoren kai on hiilele räkitännyh" 
(polttanut, piirakoiden pohjat).

2204. "leivä räkityi parahuolleh" (paistui 
oikein, kuoren väristä katsominen).

2205. "pyöröne räkittyy" (pyöreä piirakka).

2206. "leiväd räkityi, ga sentäh voibi syvvä" 
(räkityi eli paloi).

2207. "räkityndeä leivät kai mustettih, peälitsi 
palettih" (paloivat päältä).

2208. "ryyni" (ryyneiksi survottu pettu).

2209. "ryyppimizeh duvvah tsoajuu" (juodaan 
teetä, kuumaa).

2210. "magain ryyppyzen" (ryyppysen eli hetkisen,
vrt. ryyppäämisen ajan).

2211. "rokkoa ryystäy" (ryystää rokkaa).

2212. "liendy ryystäy" (ryystetyt ruuat,
vrt. särvätyt).

2213. "kehtoaa vettä ryysteä netse" (kehtaa 
ryystää, vesi=yksi jumalaisista).

2214. "käzikivi rudzajau dauhojez" (käsikivillä
jauhaminen).

2215. "hauvin kum puhkoat, peset, siitä ruotoat"
(hauen laittaminen).

2216. "rubiemma tsoajuo duomah" (tsaijua
juomaan, vrt. juomaksi kutsuttu tee).

2217. "hyö illal gu tuldih, ildastu syömäh 
ruvettih" (iltasen ajankohdasta).

2218. "särki onki hyvä kun kuivau, siin ei 
ole ruotaista kun kuivau, ruotaset mänöy 
pehmiekse kiukoassa" (kiukaassa kuivatut 
kalat).

2219. "ne kalitat rupitettih sillä keinoij 
jota se pisy seämessä se putro" (rupitettih
eli rypytettiin, puurolla täytetyt kalitat).

2220. "rupita piiroat, soata pättsih" 
(pätsiin saattaminen).

2221. "i silloim piiruan korkan myö 
rupitamma randazista ylähästä alah, 
a ken rupittau alahasta yläh" (korkan
=kuoren, randazista=reunoista).

2222. "sreäpnät iskeyvytäh, rusehutah" 
(sreäpnät eli leivonnaiset, lainasanoja 
molemmat).

2223. "ka kiukoah kul lyyväh se levy, 
se ruskehtuu, puoli i toini, se ruskehtuu" 
(petäjälevy, paahdettaessa).

2224. "niijem peällä siveltih hienoseh 
kuoretta enneim paistamista, se siitä 
kaunehemmaksi isköy, rusehutah" 
(möykkysten päälle, kuoretta=kermaa).

2225. "ne kum vähäsen kuivahti, niinkur 
rusotti, palettih, ne vielä paremmat oli, 
ne kitsut" (kiukaassa kuivatut kalat).

2226. "ruma on syömäh, ei ole tsirttsu"
(ruma=ahne, tsirttsu=nirso).

2227. "ken syöbi kaikki syömized da 
juomizet se on ruma syömäh" (ruma eli 
ahne, vieraina pidetyt piirteet).

2228. "liha ruohka, eule haudun" (ruohka 
eli raaka, hautumisen odottaminen).

2229. "ei kypsy kiitteä, ei ruohku moittie" 
(sanonta).

2230. "ruohkani vie on rokka" (ruohkani
eli raaka).

2231. "kalakukko katso om paras ruoka" 
(parhaat ruuat).

2232. "nälgä käsköö näppäräks, ruuvan tarvis 
rohkiaks" (sanonta).

2233. "ruogaza rokka" (ruokasa, vrt. lihaisa).

2234. "ruokkie, tiähtel, korjukseh panna" 
(pannaan korjukseen, vrt. korjataan 
talteen, vrt. tähteet).

2235. "rautalanka se ruostuu, vain koivuvittsa
se ei piloa lihoa" (lihojen kuivaamiseen
käytetyt koivuvitsat).

2236. "rozmuh jauhuo pannah, sagennetah 
i lieu tahas sagie" (rozmuh eli taikinan
juureen, lainasana, hapantaikinoissa
paljon vierasta).

2237. "rozmu jiäu taiginah" (taiginah eli 
taikinatiinuun).

2238. "kalitta kokitettih, a rostoka krupitettih"
(rostoka=ohrajauhoista leivottu avoin pyöreä 
piirakka, vrt. kokot).

2239. "rostakka taputetah hienosekse, laijat 
rupitetah, laijoista nossellah jotta se jeäy keski 
hauvalleh" (vieraat rostakat, omat kuvaukset).

2240. "rastavaks varustetah liha, piirai, 
kurniekad, tsupoid" (rastavaks eli jouluksi, 
itäinen ja läntinen nimitys, oma puuttuu, 
vrt. kuukautta ennen saapuva talvi, kuukautta 
jälkeen palaava päivä, omat pyhät=oikeista 
asioista iloitsemista).

2241. "torvet pitää rouhii huhmareh" 
(rouhia huhmariin, torvelle käännetyt 
petäjänkuoret, pettujauhojen valmistusta).

2242. "rouhitah kagroa huuhmarez 
valloikse da kyrzikse" (kauraa huhmarissa, 
valloikse=pannukakuiksi).

2243. "rouhintahini" (rouhittu pettu).

2244. "rouskuhine liha" (rouskuhinen 
eli rustoinen).

2245. "kaloa voibi keitteä robehel, migäli 
on vetty, sigäl ei pala" (keittää ropeella, 
vesi estää tuohta palamasta).

2246. "mie olen kalah rakas, se i ruka" 
(ruka=hyvä, mieluisa, vrt. ruoka, 
vrt. ruka=pihka).

2247. "se om minul ruka, syvvä hyvä" 
(ruka eli mieluisa ruoka).

2248. "rokkoa keitettih" (rokan ystävät).

2249. "on keyhä ta korie, ei ropehesta 
rokkua särvä" (jokaisella ruualla 
astiansa).

2250. "ku suurusta pannah keittoh ni 
keitetäh kaloa tahi lihoa tahikka mitä 
ni siitä se ku keitetäh ni siitä se or rokka" 
(rokka eli suurustettu keitto).

2251. "mardarokka" (marjarokka).

2252. "endzimäzeksi kurnikka pannau, 
siid rokkoa keitetäu" (kurnikka eli kukko).

2253. "rokka oli katsmera" (katkera).

2254. "rokka on kui tykky, ei kogo höyrähä" 
(ei höyryä, vähän nestettä).

2255. "rohkie rokan särbie, kainol kalanliemi 
kadoo" (sanonta).

2256. "gribarokka" (tattirokka).

2257. "kidzurokka" (kuivista kaloista keitetty 
rokka).

2258. "vasta särviimmä rokkua" (särviimmä,
vrt. ryystimme).

2259. "puuhine malla rokkia syuvessä" 
(puinen malja, vrt. pahkainen).

2260. "liharokku, lihoa, vetty, suurimoa" 
(rokan ohje).

2261. "sienirokku" (sienirokka).

2262. "rokkavuin, söin kylläl" (rokkavuin, 
söin kylliksi).

2263. "rokka kyps on, tulgoa syömäh" 
(rokalle kutsuminen).

2264. "kiehuu ropottau rokku" (rokan 
ääniä).

2265. "niitä kun selitettih sieklassa ne 
pyöri vain ne jyvät, ta tähkät selkii paella 
ta yhteh tukkuh tuli mitä oli roskoa ta 
murtuo semmoista" (selvitettiin jyvät, 
sieklassa eli seulassa).

2266. "kakkara, ensin loajittih vesi eli 
maitoh pantih, ta vehnäjauhosta valkiesta 
hämmennettih siihi veteh semmoni notkie, 
rosmiessaksi sanottih" (taikinan juurta, 
lainasana).

2267. "kun kalittoa loajittih, se piti hyvin 
tihiellä siitalla siitata ne osrajauhot" 
(siitata eli sihditä).

2268. "muigiez razmoiz laitah huondeksel 
hapoi ennen sotkendoa, a sotkehuu razmoi 
on tahtaz, nostuu on taigin, voalihuu da 
pastahuu leiväl kuuluu" (rasmoista hapoiksi,
hapoista tahtahaksi, tahtahasta taikinaksi).

2269. "taigin on sevoitettu, rozmoit kävväh 
mujjetah" (rozmoit=taikinanjuuret, mujjetah
=käyvät).

2270. "se paistuo rivahti niin kuohkieksi"
(kuohkeaksi paistaminen).

2271. "roahto, rieskumaido pavoiz libo 
leppäiziz rengizis ku happanou, kannates 
kuoritah eäre, kuorittu maido pavois 
pättsih pannah, kiehuu, sid vilustutetah" 
(rahkamaidon ohje, rengi=sanko).

2272. "lintu pitäy järkeh soattoa, nyhtie, 
roajie, korventoa" (saattaa järkeen,
pyydetyn linnun laittamatta jättäminen
=järjen vastaista).

2273. "se roajotah, palotetah" (poron ruho,
roajotah=paloitellaan).

2274. "syvvähhäi niidy roakkoi" (roakkoi 
eli rapuja, lainasanoja).

2275. "paissoin raakkuo" (paistetut ravut).

2276. "Vana raakkuloida keittäu" (keitetyt 
ravut).

2277. "kun nyhittih pois sulat ta, korvennettih 
ta siitä roanittih ta pestih" (pyydetty lintu).

2278. "roatsakka liha, kessen kiehundoa"
(roatsakka eli raaka).

2279. "rohkie rokan särbäu, a tyuni ana 
tyunistelietsöu" (sanonta).

2280. "ridzustu pidäy keitteä, muudu 
midäbo keitäd" (ridzustu eli kuivattua 
kalaa, talveksi varattua hätäruokaa).

2281. "älä ribizytä muruloi, pyhki tukkuh"
(älä murusta).

2282. "komssu laez rippuu, laukkoa pietäh"
(komssu eli kori, talveksi kuivatut
mausteheinät).

2283. "mäne riputa lihat ordeh" (ripusta 
lihat orteen, kuivumaan).

2284. "riputuksiz on liha räystähäz" 
(lihan kuivauspäivät, vrt. ahavaiset).

2285. "rokkoa sitä keitettih rikeneh"
(rikeneh eli usein).

2286. "kala rikkaaduu kezällä aitassa" 
(rikkauduu eli pilaantuu, kesä
=tuoreena syömisen aikaa).

2287. "voi lämbimässä rikkauduu" 
(pilaantuu).

2288. "kalat lämmäz rikkavuttih" 
(rikkavuttih eli pilaantuivat, 
vrt. liikapyynti, vrt. vieraat
pyydykset).

2289. "kalat koaritah, ku kalat rikki 
männäh" (koaritah eli haisevat, 
pahaksi päästäminen, ei kuulosta 
nälkäisten toimilta).

2290. "lihat kuivata pidäis kuin ei 
rikkouvuttais" (raa´an lihan ongelmia, 
pilaantuu nopeasti).

2291. "tahas rikkoudu kuin äijäldi 
muigieksi mäni" (meni liian muikeaksi,
pilaantuvat hapantaikinat).

2292. "pidäy lihat kypsehyttyä, jottei 
rikkouvuttais" (kypsä liha, säilyy 
pitempään).

2293. "kalad rikoi räkki" (räkki eli helle).

2294. "vein viluh, ga tävvelleh rikkoih" 
(pilaantui, vaikka vein viluun).

2295. "rikotahez, nenäh tullah kalad"
(tullaan nenään, haisevat).

2296. "ylen on riima hoikkani, kannates" 
(riima eli kerma eli kannates).

2297. "ennen vanhaz ei riisuu ni tietty" 
(tiedetty riisistä, aasiasta varastettuja 
ruokia).

2298. "riissuu ostin kaasakse" (riisiä 
puuroksi, ostetut eli vieraat ruuat).

2299. "söi riiviköittsi kiirehel" (kiireellä 
syömistä oudoksutaan, vrt. "pikaruoka").

2300. "riehtilällä kakkaroa paissetah" 
(riehtilä=varreton pannu, kakkara
=veteen tai maitoon tehty ohukainen 
tai pannukakku).

2301. "pane mujehkaloi riehtiläl" (muikkuja 
pannulle).

2302. "paissat kiuguassa hiilyzillä a kiuguosta 
suaduo voijettih i oldih hyvät" (kiukaan hiilillä
paistaminen).

2303. "siitä riehtilällä paissettih kiukoansuussa"
(kiukaan suussa paistaminen).

2304. "riehtiläl zoaritah kaloa, piiroa keitelläh"
(paistettu kala, keitetty piiras).

2305. "riehtiläl valloidu, kyrzeä pastetah" 
(valloit ja kyrsät).

2306. "riehtiläl zuaritah kartohkoa, koofeidu, 
tsupukkoa, pastetah blinoa da piiroadu" 
(riehtilällä paistettuja asioita, tsupukka
=kolmikulmaiseksi taiteltu puurolla
täytetty piirakka).

2307. "riehtilkyrzy, riehtiläm pohju voitah 
voil, keitetty kartohku kuoritetah, survotah, 
sid maiduo sih pannah da riehtiläl pätsis 
pietäh, oal pannah valloi libo sultsinkuori" 
(kyrsän ohje, kartohku=peruna).

2308. "riehtilkyrzy on riehtilän suuruz, 
peälitsi voitah kypsettyy" (voidellut 
leivonnaiset).

2309. "meän emändä riehtilöittsöö ainos"
(paistaa rautapannulla, vieraiden asioiden 
alkuperää).

2310. "pestyy nagristu pannah puttsih, 
sit keskiputsil hiilavoa kivie, kiviem peäl 
nagristu, sit puhtaz ribu kattieks, nagrehed 
havvud ehtäs säh, sit syöt haudoa" (kuumien
kivien päällä haudutetut nauriit).

2311. "ollougo kurniekan kuori laittu rieskaz 
vai hapatetus" (kukon kuori, rieska=tuore, 
hapattamaton taikina).

2312. "riesku taigin, sotkiettu, ei mujjonnuh"
(sotkettu, ei hapannut).

2313. "rieskua piiruadu luaitah, suurim
syväindy" (suurimotäytteisiä piiraita, 
rieskataikinasta).

2314. "paissal leivär riesaltah" (riesaltah
eli hapattamatta).

2315. "kapani rokka petäjäisen riesan kera"
(kuivakalarokka, petäjärieska, vanhempia
talviruokia).

2316. "rehendyksel pastetah riesku, voaksoa 
levei, sormen därevyz" (vaaksan leveä, 
sormen järeä).

2317. "se kur rieskani leivottih, semmoni 
pyörykäini" (pyöreät rieskat).

2318. "siitä leivottih se taikina leiväkse 
ta rieskasekse ta kalakukokse" (leivät, 
rieskat ja kukot).

2319. "rieskupiirai azutah verekses 
tahtahaz, rugehizez, kuori gu sultsinal, 
reunazet kiänäldetäh sydämele päi" 
(rieskapiiraan ohje, verekses eli 
tuoreesta eli hapattamattomasta
taikinasta).

2320. "rieskatahas da muigie tahas" 
(rieska=hapattamaton, muigie
=hapatettu).

2321. "käsin sotettih osrasesta jauhosta 
suorovaini, sakieni rieskataikina" (käsin 
sotkeminen).

2322. "reäpöi liemen hyvän laskoo" 
(reäpöi eli muikku).

2323. "zoaritah voil reäppöi riehtiläl, 
ezmäi kiehastutetah vähäz veiz" 
(kiehautetaan, ennen voissa 
paistamista).

2324. "reäpöihötti verekselleh vältäy, 
a muul aigoa ei maksa" (pienet muikut, 
välttää tuoreena).

2325. "pane mujehkaloi, reäpöikaloi 
riehtiläl" (riehtiläl eli pannulle).

2326. "laittih riäpöikurniekkua, laittih 
ahvenkurniekkua" (muikkukukkoa, 
ahvenkukkoa).

2327. "kadzmera on reäpöimmähändä" 
(katkeraa, muikunmäti).

2328. "reäpöimmähänd, a syvv on hyvä häi" 
(mädin ystävät).

2329. "repua kylvettih" (nauriin nimi
tverin-karjalassa, lainasana).

2330. "hillu ravien hyydeä" (hillu eli hillo, 
hyytyy nopeasti).

2331. "pidää panna pliittah kuivaa lomuu, 
anna kiehuu raviamba" (polttopuita 
pliitta eli liuskekivelle, omat liedet).

2332. "rehennysrieska, paissettih kiukoan 
suussa rehennyksellä" (rehennys=kiukaan 
suulle vedetty hiillos tai puhtaaksi luudittu 
kiukaan etuosa).

2333. "rehennys on kiugoan suussa dai 
hiillos hingalom peässä" (hiilloksella
paistaminen).

2334. "kiuguah pidäu varustua rehennys, 
stobi hiän piiruat piälittsi russendais"
(ruskentaisi piiraat).

2335. "rehendyz om pätsin eiz" (eissä eli 
suulla).

2336. "pane kattil rehendyksel, anna vezi 
hiilduu" (hiilduu eli lämpiää, vrt. hiillos).

2337. "hiiliköllä paissettih rehennysrieskoa"
(hiiliköllä eli hiilloksella).

2338. "no siitä konsa lämpisi jotta alko 
olla hiilipuoliellah, siitä taikinast otettih 
tahasta ta siitä taputettih hienosie rieskoja, 
siitä paissettih kiukoan suussa" (omat
kiukaat, omat rieskat). 

2339. "sitä ei panna kohoamah vain 

samassa i paissetah, hiilie vähäni siirretäh 
kiukoam pohjalta, ta se rieska siinä 
rehennyksellä paistuu" (ei kohoteta, 
rieskataikinaa).

2340. "panemma rehentymäh sankit 
hiiloksella" (sanki=ryyni, peruna tai
marjatäytteinen kakkara).

2341. "hambahiz rauskoa rauskuliha" 
(rustoinen liha).

2342. "pada kiehuv lumella" (ulkona 
keittäminen).

2343. "rokka raudavui" (otti makua
rautapadasta).

2344. "rokku raudavui, hätkem poas 
seizoi" (vieraat rautapadat).

2345. "rauttsu" (mädistä ja maidosta
laadittu keitto).

2346. "kuopaz oovosid razetah talvel"
(razetah=tulevat rapeiksi, oovosid
=viljellyt vihannekset).

2347. "miän kohilla paissettih raznoida 
piiruada, paksuo i hienuo" (rapeita
piiraita).

2348. "siitä sitä kuumennettih sitä 
merajuo" (merajuo eli hylkeen rasvaa).

2349. "ne rasvaset kohat meruttih" 
(meruttih eli sulatettiin, karhun
lihasta).

2350. "elä ota keitoksi ylen razvaista 
lihua" (keittolihat).

2351. "siitä pannah tsiitaluo siih, 
se on siitä rasvapiiroata" (tsiitaluo 
eli sulamatta jäänyttä rasvaa).

2352. "vai ratskeh menöy kalal, 
ku deritäh" (jeritäh eli suomustetaan
kalaa).

2353. "rannat tatsotat stobi hiän pyzyis 
kapusta siämessä" (rannat=reunat, 
kapusta=kaali, siämessä=piiraan
sisällä).

2354. "eläkä suolie puhkoa, jottei ravat 
peäse lihoih" (suolien poistaminen).

2355. "kakkarua naine paistau rapakkua, 
kummane katkielou kädeh, ei voi kiärie" 
(rapakat kakkarat, vrt. rapeat).

2356. "rapakko kokoi" (rapeat 
leivonnaiset).

2357. "paissettih hyvin kovaksi rahkaksi 
ta siitä korvoloih pantih ta vejep peällä" 
(korvoloih eli sankoihin, rahkat).

2358. "syötih viilie, ta kiukoassa paissettuo 
rahkamaituo" (maitoruokia).

2359. "sitä meilä rahkamaituo paissettih, 
paissettih hyväkse semmosekse kovakse 
se maito" (paistettu maito).

2360. "a miän magieda piiruada 
paissetah, suurimpiiruada, rahkapiiruada, 
marjapiiruada, kaikemmuosta" 
(makeat piiraat).

2361. "elä näpi joka palasesta, syö rajastah"

(omat "pöytätavat", pöydät=myöhäistä 

eli vierasta perinnettä).

2362. "nyt sie maitona makasit, kellitit 

kesäissä voina, rapakossa rajoittelit" 
(ruuista keksityt luvut).

2363. "ahvenia meil ei suomussettaa" 
(vrt. omat eli metallittomat työkalut).

2364. "salattii liemeks keitetäh" (salakoita).

2365. enetsit kuivaavat kalaa ja lihaa 
talven varalle (kutsutaan nimellä poxi).

2366. enetsien talviravinto koostuu 
kaloista, villipeuroista, riekoista ja 
muista metsälinnuista.

2367. enetsien kesäruokiin kuuluu 
linnunmunat ja marjat (sieniä ei 
pidetä ihmisten ruokana).

2368. nenetsien pääruokiin kuulu 
raaka ja keitetty poronliha ja raaka 
ja hapatettu kala.

2369. nenetsien herkkuihin kuuluu 
raaka poronliha, poron veri ja luuydin 
(syödään heti kaatamisen jälkeen, 
uskotaan auttavan tauteja ja kylmää 
vastaan).

2370. nenetsien kesäruokiin kuuluu 
kalat (pääruoka), hanhet ja sorsat 
(parhaana pidetään hanhen 
koipilihaa).

2371. nenetsit pyrkivät syömään lihan
verekseltään (isompi saalis voidaan 
savustaa).

2372. nenetsit pitävät poronlihaa 
talviruokana (syödään kalan tavoin
jäisinä lastuina, lisäruokana kuivattua 
ja savustettua kalaa).

2373. nenetsit pitävät valkoisten 
kalojen vatsapaloja terveyttä edistävinä 
(syödään voimaa tarvittaessa ja 
vatsavaivoihin).

2374. nenetsit eivät laita eläviä kaloja

kiehuvaan veteen (pidetään "vääränä").

2375. hantit savustavat ja kuivaavat 
kalaa talven varalle (osa jauhetaan 
kalajauheeksi).

2376. hantit syövät kalaa keitettynä, 
kepissä paistettuna, leivottuna, raakana 
ja jäisinä suikaleina.

2377. hantit säilövät kalaa kuivaamalla,
savustamalla ja suolaamalla (tiettyjä 
kaloja (karpit) syödään vain tuoreena).

2378. hantit maustavat kalaruokia 
tuomenmarjoilla ja suolaheinien 
lehdillä.

2379. hantit syövät hirven, poron ja 
peuran lihaa raakana ja keitettynä 
(raa´an hirvenlihan syömisessä 
rajoituksia).

2380. hantit syövät pyydettyjen 
eläinten sisäelimiä, luuydintä 
ja verta.

2381. hantit säilövät lihaa 
kuivaamalla, savustamalla, 
suolaamalla ja jäädyttämällä.

2382. hantit syövät joidenkin 
turkiseläinten lihaa keitettynä 
(orava, jänis).

2383. hantit syövät vesi ja 
metsälintujen lihaa.

2384. hantit syövät liharuokien 
kanssa puolukoita ja karpaloita 
(yhteen sopivat maut).

2385. hantit lisäävät kalakeittoon 
kuivattuja marjoja (toisaalla öljyä 
tai kalajauhoa).

2386. hantit säilövät puolukoita ja 
karpaloita jäädyttämällä.

2387. hantit syövät mustikoita ja 
juolukoita kalaöljyn kanssa.

2388. hantit laativat jauhoa kuivatuista 
tuomenmarjoista.

2389. hantit lisäävät leivonnaisiin verta, 
mätiä, kalaöljyä, lientä, kalajauhoa tai 
marjoja.

2390. hantien ruokiin kuuluu kala, liha 
ja marjatäytteiset piirakat (paistetaan
ulkona saviuuneissa).

2391. hantit pitävät viljapohjaisia ruokia
myöhäisinä tulokkaina (valmistuksen
kerrotaan alkaneen 300 vuotta sitten).

2392. hantit syövät "valkoisia kaloja"
(moksan-siika, nelma-siika).

2393. hantit eivät syö "mustia kaloja"
(ahven, hauki).

2394. hantit syövät "harmaita sorsia"
(tavi (xensi), haapana (vujav), jouhisorsa 
(kurek)).

2395. hantit eivät syö "mustia sorsia".

2396. enetsit kutsuvat jäätyneestä kalasta
tai lihasta tehtyä ruokaa sanoilla ai bad.

2397. enetsit kutsuvat keväisin laitettua
ruokaa sanalla poxi (valmistetaan ennen 
kärpästen ilmestymistä, ks. jukola).

2398. hantit kutsuvat jäätynyttä rasvaa 
sanoilla potam voj (vrt. voi).

2399. nenetsit kutsuvat rasvaa / voita / 
öljyä sanoilla jur ja yur (j=y).

2400. enetsit kutsuvat rasvaa sanalla du
(tu=sisäelimissä oleva rasva).

2401. selkupit kutsuvat rasvaa / öljyä 
sanalla cos (vrt. soosi).

2402. selkupit kutsuvat voita sanoilla 
tur ja ur (vrt. turkki).

2403. nenetsit kutsuvat palaa sanalla 
pal (vrt. palko, paljon).

2404. nenetsit kutsuvat lihaa sanoilla 
namca, namza, amsa, mamza, namsa 
ja amza (namcy=syödä, namnyala
=maistua hyvältä).

2405. nganasanit kutsuvat lihaa sanoilla
sjahi ja sahy.

2406. nganasanit kutsuvat lihaa sanalla 
namsu (vrt. namu, nassu).

2407. enetsit kutsuvat lihaa sanoilla osa 
ja uda (vrt. antaa osa).

2408. enetsit kutsuvat maukasta lihaa 
sanoilla osa äsä.

2409. selkupit kutsuvat lihaa sanoilla 
maci ja waci (vrt. massi, omaa rahaa).

2410. nenetsit kutsuvat ruokaa / ruokalajia
sanoilla nawor ja nawar.

2411. nenetsit kutsuvat ateriaa sanalla 
naworma (w=b, vrt. napostella).

2412. nenetsit kutsuvat ruokaa / ravintoa
sanalla mi (vrt. mis=metsänhenki).

2413. selkupit kutsuvat ruokaa / ateriaa
sanalla apsi (vrt. napsia).

2414. selkupit kutsuvat aamiaista sanalla 
coy (c=s, y=i, vrt. soi-din).

2415. nenetsit kutsuvat ruokaa sanoilla 
namal ja nawar (vrt. nauraa, tekee 
iloiseksi).

2416. enetsit kutsuvat ruokaa sanoilla 
oddud ja uda (vrt. uta-järvi).

2417. nganasanit kutsuvat ruokaa 
sanoilla namsu ja namsa.

2418. nenetsit kutsuvat syömistä 
sanoilla namz, naworcy, namsy, 
namcy ja mamsi (nawla=syöttää).

2419. enetsit kutsuvat syömistä 
sanoilla od ja ode.

2420. nganasanit kutsuvat syömistä 
sanoilla namsa, namu ja nama 
(vrt. laittaa naamaan).

2421. nganasanit kutsuvat syömistä 
sanalla alsa.

2422. nenetsit kutsuvat jauhoja ja
suurustettua keittoa sanoilla ja, ya, 
jä ja janseu (vrt. ja=maa, tomu).

2423. enetsit kutsuvat jauhoja 
sanoilla dasa ja dauda. 

2424. nganasanit kutsuvat jauhoja 
sanoilla dja ja dja namsu.

2425. selkupit kutsuvat jauhoja ja 
viljaruokia sanoilla muka ja porsa.

2426. nenetsit kutsuvat jauhamista 
sanalla silpas (vrt. silppoa).

2427. selkupit kutsuvat jauhamista ja 
murskaamista sanalla kipemtika
(vrt. kitka).

2428. nenetsit kutsuvat viljaa sanalla 
janzaew.

2429. nenetsit kutsuvat akanaa / kuorta
sanalla xobako (b=w, vrt. kova).

2430. nenetsit kutsuvat maitoa sanoilla 
moloko ja malaka (vrt. malka, malla,
maka).

2431. selkupit kutsuvat maitoa sanalla nima
(vrt. ima, imeä, emä).

2432. nenetsit kutsuvat leipää sanoilla nan, 
nyany ja neänj (vrt. nanna).

2433. enetsit kutsuvat leipää sanoilla kirba 
ja kiroba (vrt. kirpeä, kiva).

2434. nganasanit kutsuvat leipää sanalla 
kiriba.

2435. selkupit kutsuvat leipää sanoilla nan 
ja nay.

2436. nenetsit kutsuvat rieskaa sanalla lyeska
(vrt. lyeka=haljeta, vrt. lieska).

2437. nenetsit kutsuvat ruuan laittamista
sanoilla perinschum, perensjum ja pirenzsx
(vrt. pere, perhe, pestä).

2438. nenetsit kutsuvat keittämistä ja
kypsentämistä sanoilla pilingam, pyilyinam, 
pyirye ja pyiryeaw.

2439. nenetsit kutsuvat kiehumista sanalla
pires (vrt. piristä).

2440. nenetsit kutsuvat keittämistä / ruuan
laittamista sanalla pisj (vrt. piisi).

2441. nganasanit kutsuvat keittämistä / ruuan 
laittamista sanalla hiridi (vrt. hiili).

2442. selkupit kutsuvat paistamista sanalla
piriko (vrt. pirkko).

2443. nenetsit kutsuvat keittämistä sanoilla
loxombas ja xamadas (x=k tai h).

2444. nenetsit kutsuvat kypsymistä sanalla
xolkas (vrt. hokata).

2445. nenetsit kutsuvat kiehumista sanalla
loxomcy.

2446. enetsit kutsuvat keittämistä sanalla 
piri (vrt. piri pintaan).

2447. selkupit kutsuvat keittämistä sanalla 
musiriko (musiripil=keitetty, vrt. musa,
muska, muuskata, muusi).

2448. nenetsit kutsuvat linnun munaa 
sanoilla sarni, sarqnyu, sartni, sarniu 
ja sarnae (vrt. sari, sanni).

2449. enetsit kutsuvat linnun munaa 
sanalla mona (vrt. moona).

2450. nganasanit kutsuvat linnun munaa 
sanalla monu (vrt. monta).

2451. selkupit kutsuvat linnun munaa 
sanalla en.

2452. nenetsit kutsuvat suolaa sanoilla ser 
ja sier (vrt. ser=valkoinen, lumen värinen).

2453. selkupit kutsuvat suolaa sanalla saek.

2454. nganasanit kutsuvat kalaa sanoilla 
koli ja koly (nenetsit halia ja halja).

2455. nenetsit kutsuvat mehua sanalla tjebt.

2456. nganasanit kutsuvat mehua sanalla 
tsibta (vrt. tippa, tippua).

2457. nenetsit kutsuvat luuydintä sanoilla
kaewa, kama ja xaewa (vrt. kaivaa).

2458. nenetsit kutsuvat luuydintä sanoilla
höwä ja hywä (hyvä-sanan alkuperää).

2459. nganasanit kutsuvat luuydintä sanalla 
kojmu.

2460. nenetsit kutsuvat lientä sanoilla wiji 
ja yewey (vrt. ji=vesi).

2461. enetsit kutsuvat lientä sanoilla bui ja bue 
(b=w, bu=vesi).

2462. nganasanit kutsuvat lientä sanalla by.

2463. nenetsit kutsuvat suurustettua keittoa 
sanoilla ya ja jaj wiji (vrt. ya, ja=jauho, 
jauhovesi).

2464. enetsit kutsuvat suurustettua keittoa 
sanoilla bui, dasa bui ja bue.

2465. nganasanit kutsuvat suurustettua 
keittoa sanoilla bya ja byi.

2466. nenetsit kutsuvat keittoa sanalla 
jewaej.

2467. selkupit kutsuvat soppaa / rokkaa 
sanalla keni.

2468. nenetsit kutsuvat puuroa sanoilla 
kaca, kafa ja xaska.

2469. enetsit kutsuvat puuroa sanalla kasa 
(vrt. karjalan koasa).

2470. nenetsit kutsuvat juomista sanoilla 
nelsy ja nercy.

2471. enetsit kutsuvat juomista sanoilla 
ixrus ja ixoroe.

2472. nganasanit kutsuvat juomista sanoilla 
bytydi ja bydhy (by=vesi, vrt. vihi, pihi).

2473. nenetsit kutsuvat juomista sanalla 
nerpas.

2474. selkupit kutsuvat juomaa sanalla
utirko (ut=vesi).

2475. nenetsit kutsuvat teetä sanoilla saj, 
syaj ja syay (vrt. karjalan saiju).

2476. enetsit kutsuvat teetä sanoilla cai 
ja tae (nganasanit cai, vrt. saija, taija).

2477. nenetsit kutsuvat tupakkaa sanalla 
syar (vrt. syara=sitoa, vrt. sara).

2478. selkupit kutsuvat tupakkaa sanalla 
copi (vrt. soppi, piippu=konsan,
vrt. konsanaan).

2479. nenetsit kutsuvat mätiä sanalla 
tyiryebya (bya=vesi, vrt. tyriä).

2480. nenetsit kutsuvat taikinaa sanalla 
xusa (vrt. husa, husoa).

2481. nenetsit kutsuvat lohkoa / viipaletta 
sanoilla jutek, yutyek ja yutyer.

2482. nenetsit kutsuvat leipomista / 
paistamista sanoilla jabtsbas ja yabca 
(ja, ya=jauho, tomu).

2483. nenetsit kutsuvat sekoittamista 
sanoilla yayebta ja yayebtampa.

2484. nenetsit kutsuvat hämmentämistä 
sanalla xultsots (vrt. hultso, huttu).

2485. selkupit kutsuvat sekoittamista / 
leipomista sanalla korpitko.

2486. nenetsit kutsuvat nälkää sanalla 
nawortsawa (vrt. napa, panna napaan).

2487. selkupit kutsuvat nälkää sanalla 
amna (vrt. ana, antaa).

2488. selkupit kutsuvat janoa sanalla 
pakkimotka (pakki=vatsa).

2489. nenetsit kutsuvat makua sanalla 
nawu.

2490. nenetsit kutsuvat hajua / tuoksua 
sanalla nabt (b=w tai u, vrt. nauta).

2491. nenetsit kutsuvat sipulia sanalla 
padjadaej (vrt. vihreä, ruohosipulit).

2492. nenetsit kutsuvat siementä sanalla 
saewko.

2493. nenetsit kutsuvat hunajaa sanalla 
maw (w=u, vrt. maukas, makea).

2494. nenetsit kutsuvat tuoretta sanalla 
yilyebyey (yilye=elävä).

2495. nenetsit kutsuvat tuoretta sanalla 
sawa.

2496. nenetsit kutsuvat raakaa sanalla 
najabaej.

2497. selkupit kutsuvat raakaa sanalla 
cental.

2498. selkupit kutsuvat kypsää sanalla 
socimpil (vrt. sossia).

2499. nenetsit kutsuvat kypsää sanalla 
xolkabaej.

2500. nenetsit kutsuvat maukasta / 
herkullista sanalla namnalada
(vrt. nannaa, namia).

2501. nenetsit kutsuvat makeaa sanalla 
saxarjada.

2502. selkupit kutsuvat makeaa sanalla 
nunitil (vrt. nuolla).

2503. nenetsit kutsuvat katkeraa sanalla 
jibtsada.

2504. nenetsit kutsuvat hapanta sanalla 
tibej.

2505. selkupit kutsuvat hapanta / katkeraa
sanalla parrinnil.

2506. selkupit kutsuvat suolaista sanalla 
saekil.

2507. nenetsit kutsuvat kuivaamista sanalla 
tirangas.

2508. nenetsit kutsuvat höyryä sanalla syun
(vrt. siunata).

2509. selkupit kutsuvat nylkemistä sanoilla
unnaelmim toiko (pacitko=erottaa lihat).

2510. nenetsit kutsuvat pilkkomista sanalla 
ladats.

2511. selkupit kutsuvat paloittelemista sanalla
pacalko (c=s).

2512. selkupit kutsuvat leikkaamista sanalla
matiko.

2513. selkupit kutsuvat nyrkillä hienontamista
sanalla kaettiko (vrt. katkoa).

2514. nenetsit kutsuvat sientä sanalla tudoko.

2515. selkupit kutsuvat sientä sanalla taksil.

2516. selkupit kutsuvat pähkinää sanalla setki.



"tsulkavo on rugehine, tobjembi kokkoi, pidulittsu" 
(pitkulainen ruisleipä).

"tsulkavo roih pehmiembi syvvä, hätkembän kestäy, 
enembyölleh matkah näih laitah" (laitetaan
matkaan, evääksi).

"pata hillakkaiseh kiehuo tsupettau" 
(ruuan odottaminen).

"marjat tsupissuttih kuivaes" 
(vrt. supistuivat).

"tsupoi, kuori kagras, sydämeks pudruo 
maijoz da ozrazez libo muus suurimas, 
kuori keännetäh kolmekokkazeks tsupoiks" 
(tsupoin eli supon ohje).

"valloi pastuu riehtiläl pätsis kegälehiem 
peäl" (valloi eli pannukakku).

"koassu, majjoz da suurimaz havvoh pätsiz"
(pätsissä haudutettu maitopuuro).

"putropata kiehuo tsuptsettau"
(kiehumisen ääniä).

"rokka kiehuo tsuptsettoa"
(kaikki hyvin).

"tsosnakaz on toine duuhu gu laukaz" 
(valkosipulissa kuin sipulissa, 
vrt. ruohosipulissa).

"keitti tsouhaskoitti kaloa"
(mitäpä kalaa).

"huttuu tsongoad sormel, ed ota luskal" 
(lusikalla syödyt ruuat).

"siitä keännettih ne seämehpäin ne kuorel 
laijat päistä näin, jotta ei tullun niin 
tsoherat ne peät, ne tuli tasaset"
(tsoherat eli suipot, piirakoiden 
laatimista).

"tsoksuttav vai sienii pilkou" 
(pilkkoo sieniä).

"mie suvennav vähäsen tsäijyö" (suvennan 
eli lämmitän teetä).

"mustoi on hyvä tsoajuks" (mustikkatee,
marjoista vai lehdistä).

"tsoaju tulel on, elä lähe" (yhdessä
juominen).

"ennen ei tsuajuo juodu jogo päivie, kylyn jälgeh 
vain juodih" (kylyn eli saunan jälkeen).

"tsoajud juoduu viered muata" (teen jälkeen
maata).

"tsiriks marjua keriän" (tsiri=kuumilla 
kivillä paistetut puolukat, marja
=puolukka, metsämarjat).

"hauvid ollah tsingautumas, pidäy ottua pois"
(tsinkautumassa, kuivumassa ahavassa).

"tsirennäd laimmo tänäpäi, keitimpiiroad" 
(tsirennät eli paistetut ruuat,
vrt. rasvassa keitetyt).

"siitä koatah se sula rasva pois ta 
siitä jeäy ne ahkut, ni se on tsiitaluo"
(sulatetun rasvan pohjalle jäänyt 
sakka).

"rasvat kum meruttih pätsissä, siitä ne 
tähtiet oli tsiitalot" (meruvat
rasvat, vrt. sulavat).

"kegrillä luajittih tsiidalopudruo" 
(rasvapuuroa).

"tsigloimarjoa ei syvvä" (variksen
marjoja).

"myö lahuo syömmö da tsiiloivetty juommo"
(lahoa ja nokkoshaudevettä, niukoista
ajoista puhuttaessa).

"pada kiehuu tsihizöy" (kiehumisen
ääniä).

"voita kum merutah, tsaksu jeäy pojah" 
(tsaksu eli sakka).

"teä on vie luun tsaguroa poaz" 
(tsaguroa eli palasia).

"kaloa riehtiläl tsarahutti, vois keitäldi"
(voissa keitetyt kalat).

"on vie rokan tsahkuo vähäni ildazeks"
(vrt. tähteitä).

"akku pani tsainiekan tulel da duodih 
yhtes hyviz mielis" (vieraat teekannut, 
oma yhdessä juominen).

"elä tsakita huttuo, syö hyväsistä" 
(tsakita eli hotki).

"drotson on sormie kahtu jämei libo sormen 
levevyz, leikatah palaziks syvvez" (vieraat 
pannukakut, oma kuvaus).

"totkuhine laudu" (totku=kalan sisälmykset, 
perkeet).

"totkuvui käit puhkatez" (sotkeentui 
totkuihin).

"pidää kartohkat torkata" (torkata 
eli raastaa, perunat).

"suurii kartohkoi vallitsin da niidy 
vai torkailin da kuivain" (suuria
perunoita).

"torvet pitää rouhii huhmareh" 
(torvelle kierretyt petäjälevyt).

"toorossa suluo luajitah" (tooro,
torto=kuurna). 

"torrossa olutta keitettih" 
(vrt. suloa).

"taloloida myöt torrot oldih" 
(vieraat talot, vieraat oluen 
keittäjät).

"rokku solahtih moah, tobj on tuli" 
(kiehui maahan, tobju=suuri).

"kuin uuhha keitetäh, niin siidä kalad 
veitäh torelkoilla" (uuhha eli 
kalakeitto).

"pane torielku täyzi rokkaa" 
(posliinilautanen).

"em minä torielkan ker rubie syömäh" 
(vieraina pidetyt astiat).

"a voibi syvvä patsoin ker, silloi toittsi 
sienen ker" (patsoin eli paistikkaan).

"toizem päiväne käuvöu strokkoa loadimaa" 
(häiden toisena päivänä, vrt. rokkaa, 
r-alkuiset lainasanat).

"ei muiten tule toimeh, evästä pitäy olla 
matassa" (eväiden syömisestä, 
pidetään heikkoutena).

"tillistyi muigoi vuassu" (vuassu 
eli kalja, happani).

"pidäz luadie tedrempudruo" 
(imelää puolukkapuuroa tai
marjamämmiä).

"tevokset, piiruat, paissokset" 
(leivonnaisten nimiä).

"tevoz on sydämenkeraine" 
(täytteellinen).

"tevoz on, kuz on kuori da syväin"
(kuori ja sydän).

"piirai, pyöröi, sultsin, tsupoi, valloi"
(tevoksien nimiä).

"meän akat tevossetah" (leipovat, 
leipä=myöhäinen lainasana).

"palau zoardau, terväizeh tuli ku 
puuttuu" (saartaa eli paistuu
nopeasti, liekeissä).

"rubiemma illastamah" (iltasen aika).

"jos se tarvis vain on semmoini jotta 
tarvittsis tsäijyö ni sen kul loatiu 
vain tuohiropehen" (tuohiropeessa 
keitetty tsäijy eli tee).

"ei vettä vihal juuva, eigä toizen tarbehiks"
(veden pyhyydestä).

"siitä keänettih ne seämehpäin ne kuoren laijat 
päistä näin, jotta ei tullun niin tsoherat ne peät"
(piirakoiden laatimista).

"sieklasta läpi valutettih, jotta se läksi oikein 
tarkkah se hera" (seulasta, mehu).

"kivel lauvoilla taputteli niitä" 
(kivellä laudoilla, kakkaroita,
ulkona leipominen).

"siidä do leibie taputellah, alennellah, 
da dätetäh liikkumah" (liikkumah
eli nousemaan).

"siitä pantih kiukoalla, kiukoansuuhu, 
hiiliem päällä, siitä näin käsi se 
taputettih" (hiilien päälle, taikina).

"talvella siitä poahettih niitä" 
(petäjän kuoria).

"oli sientä suurek korvot kul läksimä talvella"
(korvot eli sangot, omia talviruokia).

"oli miula talveksi survottuo buolamarjoa"
(puolukoita).

"kun hyvin takriu, lähetäh ruuvost 
itsestäh" (takriu eli kypsyy, kala).

"kagroa pannah kattilah kiehumah vedeh, 
jyvät pehmieks, nosseteh komssah valumah, 
pättsih, rouhitah, tuulletah" (talkkunan
ohje).

"talkunuo luajitah ozrazesta jauhosta" 
(ohrajauhoista).

"liharokkah pannah talkunoa"
(mitäpä ennen talkkunaa).

"talkunoa sevoitetah lihaliemeh"
(rokat ja liemet).

"talkunjauhoz laitah pyöröin syväindy"
(pyöröin eli pyöreiden piirakoiden 
täytettä).

"sienirokku, siendy, talkundauhuo, 
vetty, suoloa" (sienirokan ohje).

"tagavuozin söimmö puuda, sammalda"
(omat viljat).

"joga päiviä koume da nelli kerdua 
keitiimmö kalua" (kalaruuan ystävät).

"tahas sakiekse savotettih, hienoni 
kuori ta sihi kaloa pantih" (kalakukkoa 
tehtäessä).

"rieskasen loajit notkiemmasta tahtahasta"
(tahtahasta eli taikinasta).

"muigie tahas" (muikea eli hapan).

"riezani tahas" (rieskataikina).

"piiroatahas" (piirastaikina).

"pidäh sotkie tahas" (tahaksen
sotkeminen).

"se tahtas se nouzoo, kävyy, sit voalitah"
(voalitah eli leivotaan).

"sevoita tahtas" (sekoita, vrt. sotke).

"taikinah illalla pantih jauhot happanomah"
(hapantaikinaan).

"tahasta otettih taikinasta" (taikinasta 
eli taikinatiinusta).

"siitä huomeneksella sotettih se taikina"
(sotkettiin).

"loahittih kalakukon keralla potakkasankie, 
taikinasta taputettih ta potakkoa peällä"
(vrt. perunapiirakoita).

"taigin do pudzizou nouzou" (putsisee,
elävä olento).

"taiginatahas vualitah, piiruatahas pieksetäh"
(taikina ja piiras tahakset).

"rodih kaheksan möykkyy taiginuksest"
(taikinuksesta syntyvät möykyt).

"katso pada kiehuu, tsurskaa viluu vetty, 
ann ei maah mene" (maahan keittämistä 
vältellään).

"taigim muiguou tsubajau" (supajaa,
elävä olento).

"vähäzel vai tsubiskah kiehukkah, elä raviel keitä"
(raviel eli kovaa).

"reäppöi tuli ku tsäpperäzeh, kahittsi keitteä"
(kahdesti keittää, muikkuja).

"razvu tsärizöy hyvin, kai pirskuu"
(vrt. lasva, r=l).

"tsärähytä voissa kalat" (vrt. rasvassa, 
kuussa, saatu eri lähteistä).

"syöy rötkyttäy tuhmasti"
(vrt. sotkien, oikein syöminen).

"tuimalla maikuou" (maistuu).

"keitto tuli tuima" (tuima eli 
mauton).

"liziä suolua k on tuimu"
(vrt. tuima eli väkevä, vastakohtia 
tarkoittavat sanat).

"hengästynd aigoa ed vuota, tulehizen syöd"
(syöt tulisena, vrt. ruuasta nouseva henki).

"tulemaks ildaista keitetäh" (tulemaksi,
kotiin tulon ajaksi).

"tulemal k olis kala kiehunuh, pädis syvvä"
(tulemalle keittäminen).

"tulemaks syvvä varusta" (varusta,
laita ruokaa).

"tules korvendau" (lihaa).

"keitom pissällän tulella"
(tulelle pistäminen).

"lintu kun soatih, se nyhittih ta tulella tuossa 
korvennettih" (linnun korventaminen).

"akku pani tsainiekan tulel da duodih yhtes hyviz mieliz"
(teetä, yhdessä juominen).

"kuass on tulel" (kaassa eli puuro).

"suu paloi, moin on tulini rokka"
(oma tulisuus, kuumuutta).

"käsikivillä kun suurrettih, niiv vähäsen kohotettih kivie, jotta tulis jyriempäini"
(suurrettiin eli jauhottiin).

"kyllä niistä rokka tulou" (kaloista 
vai lihoista).

"vezi moal tuloo" (tulee eli
maistuu, vrt. tuoksuu).

"puul tuloo vezi" (maistuu,
puiset astiat).

"lohta oli, se ruskie kala tulou"
(tulee eli tuoksuu, ruskie=punainen).

"tuorez liha, vasta iskietty"
(tuores eli veres).

"leibeä tuoressuttoa, kastoa liemeh"
(omat ja vieraat tavat).

"turittau kiehuu sumiu"
(kiehumista kuvailevat sanat).

"hyvällä duuhulla tulou"
(duuhulla eli tuoksulla).

"liha duuhulla tulou"
(lihan duuhu, vrt. juhu).

"hyväl duuhul tuloo syömine"
(hyvät duuhut).

"hapannuon duuhhul tuloo nenäh"
(huonot duuhut).

"pideä hyväl duuhul suu heitteä"
(jättää hyvä maku suuhun).

"suu pidäy jätteä hyväl duuhul hyvän 
syömizen jällel" (hyvät syömiset).

"myö karbaluo tuuleh lassemma, sellitetäh"
(selvitämme karpaloita tuulessa).

"marjoi tuulletah" (selvitetään 
tuulessa).

"buolua tuuldau" (puolukoita).

"vähäl sellitändäl on mardad, pideli hyvin tuuldoa"
(tuultaa, selvittää tuulen avulla).

"jos on tyhjeä sitä ropehel laitoa sielä yläpuolella veistä, niin se palau"
(tuohiropeilla keittämistä, vrt. rove=love).

"vattsa täyveks, suu tyhjäks" (sanonta).

"tylgeäy minuu sidä syvvä" (tylkää=inhottaa, 
etoo).

"tylgäimmöz nenis syömiziz" (tympäännyimme, 
saimme tarpeeksemme).

"kyllä siid oli tymäkkä keitto, hyvä oli syyvä"
(tymäkkä=sakea, täyteläinen).

"rohkie rokan särbäu, a tyuni ana tyunistelietsöu"
(sanonta).

"niitä meruttih kesällä kalarrasvoa, kiehutettih 
suolan keralla" (meruttih eli sulatettiin, 
mihin käyttöön).

"mi luudu piäzöy, ne keriä valgieh riebuh da 
pane tiähtel" (luiden kerääminen, vrt. palauttaminen 
metsään).

"mavustuksen täh on hyvä, voibi syvvä"
(hyvä maku).

"metson täkäss ollah pättähät niise" (täkässä
=rintalihassa, pättähät=selkälihat).

"täkkähäm se om paras" (liha).

"täkässähän se on enil lihoa"
(eniten, linnussa).

"täkkä se om paras liha ta paksu"
(paras ja paksu).

"jo pihkam mehuvuttau, tuogoa lapsed metsäs 
tuohipalaizel tämänkevällisty" (tämän 
kevällistä pihkaa, vrt. mahlaa).

"tulgua syömäh, juomah mejjän ker"
(syömään kutsuminen).

"pyörölöi täpytteä" (pyöreitä 
piirakoita).

"vagahizen keiton tärväzid liijalla suolalla"
(omat keitot, vieras suola).

"tätsytteä marjat töndzöiks" (töntsöksi 
eli soseeksi).

"hutum painimeks tätsytetäh buoloa"
(puolukkaa).

"säynöätä rokasti verkon täyteh"
(vrt. rokka).

"syö täyzi vattsa" (syömään
kehottaminen, ruuan laatijan
oikeus).

"tävvem mahan söi" (täyven
mahan ilo).

"pättsih vai täydenny pada pane, sid menöy muah"
(menee maahan, ruuan hukkaamista).

"lihapadoa pidäv täyttelehteä, vetty lizätä"
(lisätä vettä, haudutetut padat).

"vähäizel täytäskännen siend astieh"
(sieniastiat).

"marjua panemma, juodah mätsennämmä" 
(juodah eli vatiin).

"töntsöi, buoloa pieksetäh, ruizjauhuo keskeh"
(puolukkaruokia).

"keitä uhoverkkua siijoista"
(keittoa, kuulostaa oudolta,
siika=arvokala).

"konsa vett ei satan niin aina ulkona syötih"
(metsäpirtillä oltaessa).

"siitä ne kahtoalta päin ummissettih se, kalakukko, jotta ne kalat jeätih 
sinne seämeh" (kalakukon laatimista).

"voassa pietäh umbinazes putsis"
(voassa eli kalja).

"umbivois keitteli keitimpiiroat"
(vrt. rasvassa).

"tulgoa syömäh, kala kiehuu uduks" 
(uduksi eli pehmeäksi).

"keitä i verestä uuhua ildazeksi" 
(uuhua eli kalakeittoa, kirkasliemistä).

"matikaz vereksez lähtöy hyvä uha"
(vrt. kuha).

"uuhka" (keitetty kala).

"uuz on vie liha, ei soa syyvä" 
(uusi liha, puoliraakaa).

"uuzigo vai kyps olloo leibä"
(uusi vai kypsä).

"syö järestäh, elä pallahie lihoja uuti"
(uuti eli ongi, keitosta).

"uuta marjat" (uuta eli siivilöi, 
vrt. uute).

"pitkä se on talven selkä, ehtyy kalakorvoset"
(korvoset eli sangot, säilötyt kalat).

"oli meil vagoinvarboa da kukoimpiidzoida"
(teenä, vatun ja metsäruusun lehtiä).

"vagoivarvoiz aiga hyvä tsoaju lähtöy"
(vatunvarvuista, tsoaju eli tee).

"vagoitsuaju juvv on hyvä"
(vattutee).

"luu lihan valittsijalla"
(sanonta).

"ylen on syömizen vallitsija"
(vieraita tapoja, vrt. nirso,
ronkeli).

"valloi, kagraista libo ozraista jauhuo 
sevoitetah vedeh notkiezeks, paissetah 
voijetul riehtiläl, sydämettäh, kolmetsuppuni" 
(valloi=ohukainen tai pannukakku, tsuppuni
=kulmainen).

"se kun sielä paistu hyväkse, otettih pois ta se 
oli siitä valmis" (kalakukko).

"syömiine on valmis, hod ruveta syömäh"
(vrt. ruoka, rokka).

"illalla ruvettih valmistamah illaista"
(iltasen ajankohdasta, vaihtelee,
vrt. vuodenajat, aiemmin päivällä
syöminen).

"vala tsoajuo" (saajua eli teetä).

"tsuaskah tsuajuu valoi" (teetä,
tsuaskah eli kuppiin).

"vala majjod padazih"
(maitopadat, vrt. puuro).

"otat kiukoasta kun oj jo kypsi neät kun alkau valuo"
(kalakukon kiukaasta).

"elod vanuu, suamah pidäz lähtie"
(elod=ruuat, vanuu=vähenee).

"söimmö valgieda sammalda"
(syötävät sammaleet).

"pie yhtelleh vierahan vara tagan"
(vieraan vara, ruokaa).

"kel on varaa, sil on hyvä pirujja" 
(pirut=pidot, vrt. pi=yö).

"moah varahutti keitosta"
(ruuan hukkaamista paheksutaan).

"varennan ker tsuajuu juotettih" (hillon 
keralla teetä, vrt. hillo=lakkahillo,
varennu=vattuhillo).

"buolu varennu" (puolukkahillo).

"mustoi varennu" (mustikkahillo).

"orhoi varennu" (mesimarjahillo).

"vari vezi" (vari eli kuuma).

"varevui kiehumah" (varevui eli 
lämpeni).

"kiehuu varizoo äijäl" (varisee
eli porisee).

"varizou kiehuu koassu"
(koassu eli puuro).

"rokku varizou hyppeäy moah"
(hyppää maahan, kiehuu yli).

"kaloja paissetah vartahalla"
(vartaalla paistaminen).

"a jo se om meilä varustan tsäijyt ta lämpimät"
(teet ja lämpimät syötävät, talvi).

"huomneksella kiuguassa varussat hartsut päiväksi"
(aamulla kiukaassa, hartsut=ruuat).

"pidäu piirailla varustua siämi"
(siämi=sydän, täyte).

"varustakkua evästy" (vrt. eviä, 
kuivattuja).

"pidää matkal lähties varustaa evähät"
(matkalle eli pitkälle matkalle).

"nossetah lusikalla eli kapussalla siih kuorem peällä"
(piirakan täyte).

"huomnuksella taigina vassattih, duuri oli pandu iltasella"
(taikinan vastaaminen).

"illal sevoitetah, huondeksel vastatah, sid netku nouzou, sid vualitah"
(vastatah eli alustetaan).

"vatsantävven söin" (täyven
vatsan ilo).

"kuorem pannah eri, i vatulletah härkimellä" 
(voita tehtäessä, kuore=kerma).

"vavarjovarennu on tsuajun kele hyvä"
(vattuhillo, teen kanssa).

"vavarno mänöu piiraih i varenjah"
(piiraisiin ja hilloon).

"vavoitsuaju" (vatunlehdistä 
haudutettu tee).

"vehnäne tahas on sitkie"
(taikina, vrt. nisu).

"tänäpiänä paissettih vehnäistä kukkuo"
(vehnäjauhoista).

"vehkuleibiä syödih, juuret kuivattih da sid jauhottih da leiväkse 
pastettih" (paistettiin leipää, vehkanjuurijauhoista).

"veäldä reynembä maidopadaine, k ei pala" 
(palamisen vältteleminen).

"sitkie koassa, venyjä" (koassa eli 
puuro).

"pedran maksasta verekselläh sua hyvän keiton"
(pedran eli villiporon).

"kalat syö verekselleh" 
(tuoreena).

"verekselleh syvväh kalad"
(verekseltään).

"vereksikkäized nämäd om madehuod"
(mateet).

"tahodgo vereksyttä kalaista"
(vereksyttä eli tuoretta).

"kalakukko loajitah näin soikiekse, seämeh verekset kalat,
laijak keännetäh ta kiukoah pannah" (kalakukon ohje).

"se on veres tä niim makie syyvä"
(veres ja makea).

"siitä pantih paksut leivät kasattumah, ei niitä syöty
vereksenä" (kasattumah eli kuivumaan).

"se ov verestä kaloa" (verekseltään
syödyt ruuat).

"keitä verestä uuhua ildazeksi" 
(uuhua eli kalakeittoa).

"syögeä, lihat on verekset"
(vrt. veriset).

"mie syön verestä rokkua" (verestä
eli tuoretta).

"verestä kalua syuväh" (vereksen
kalan ystävät).

"verin on liha, pezemättäh ei pidäs suolata"
(lihan käsittelystä).

"vez itsez nouzou tsuajun duoduu" (vesi 
eli hiki, teetä juodessa, itseä lämmittävät 
juomat).

"ajeltih kuoret hienoset, siitä hyviv vetelästä taikinasta
se seämi loajittih, äkiessä paissettih" (kohahusta 
leivottaessa).

"vejä kyuguasta pada" (kiukaassa
paistaminen, vrt. savipadat).

"vetkei koassu" (vetelä puuro).

"koasan vetkistytittö, syömäh etto tulluh"
(koasan eli puuron, syömään=tultava
ajallaan).

"vedrevyi koassu, äijän vetty panid" 
(vetristyi, notkeni).

"kala on murakka, vetkä"
(vrt. mureaa, kypsää).

"mie do kogo korvon puhkain tänä piänä, kun tuatto oli nuotan vevossa"
(puhkain eli perkasin, korvollisen kaloja).

"viälittyö kalua" (väälittyä eli
kuivattua, kapakalaa).

"vienhädä on, duotattav äjjäl" (veen
hätä eli jano, oikeat hädät).

"vienhädä tuli, läht on avoamattah"
(lähde eli avanto, vrt. lumen
sulattaminen).

"vienjuotatukseh pädöv i tsuajugi"
(janoon, teekin).

"ensin hauvottih kiukoassa, no siitä ne pantih siitä 
vienompah kiukoah, kuivamah siitä" (haudotut
ja kuivatut ruuat).

"kyugua on vieno, ei paissuttu piiruat"
(vieno eli haalea).

"pätts om moine vieno, ga räkitännöyg leivät"
(räkittää eli paistaako).

"päts on vieno, ei pasta"
(oikea lämpö, paistinpätsit).

"leiväd ollah tänäpäi vienot" 
(vrt. raa´at).

"vienohuten en voi näidä leibie syyvä, nätsäkäd ollah"
(nätsäkät eli

"pätsin vienondid, roahtomajjod ei kypsetä"
(rahkamaidot).

"piiroat pätsih voibi panna, jo viendui"
(oikean lämpötilan odottaminen).

"vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy monet suutkat livottoa"
(liottaa, suutkat eli vuorokaudet)

"vihain on vahalaukku suolaz olemattah"
(vihaset sienet, lievästi myrkylliset).

"vihakka on vahoi" (vahvero).

"vai ku suolaz istuo, ga suola vihakkuon leikkaa"
(rouskuista, liottaminen suolaa vanhempaa).

"haijahetah muikiella, nämä ov vihissytty"
(kalat, pilaantuneet).

"keitto ov vihistyn" (vrt. yli kaksi
päivää vanha).

"vihkosta läbi laskietah suluo" (kuusisesta 
siivilästä, sulo-kaljaa).

"kuore viöy toizen maguzeksi rokan"
(vrt. huonona kalana pitäminen).

"leikkua möykyz viibalo" (möykyz eli
limpusta, omilta kuulostavat
leipien nimet).

"kaksi viibostu muroitti" (viipaletta, 
liemeen).

"ei meilä vilkoilla syöty, aivan näpillä myö syötih" 
(näpeillä syöminen, vanhinta eli aidointa perinnettä,
vilkka=haarukka).

"a kuin jähytäh niin syömmä"
(piirakat).

"vilulles syvväh vetty da siendy"
(kylmiltään, vrt. talvivarastoja).

"vilusta tsuajuu, ilmai palat"
(teetä, poltat suusi).

"pidäy nostoa vilustumah" 
(keitto).

"liemi vilustuu, tulgua syömäh"
(lämmin liemi, lämmittää).

"anna rokku kodvazen vilustuu"
(vilustuu eli jäähtyy).

"kirgai vingahutti syömäh"
(kirkaisi, oudoksuen,
tapojen paikallisuudesta).

"pertii myö vipsahuu, syömisty varustau"
(varustaa syömistä, omat varuskunnat).

"virdavezi hyvä on keitokseks, ga juuva ei ole magie"
(keitosvesi ja juomavesi).

"virduvezi ei ole kaivoviem moine, ei ole moine puhtaz"
(omat kaivot=lähteet ja hetteet, vrt. saivot).

"viruskoa pastetah, nizustu lapsil"
(pieniä vehnäsiä).

"vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku"
(lihoja kuivattaessa).

"vualima tahtahan tähän kotvaseks kuni taputamma"
(tahtahan eli taikinan).

"tuosta tulouki hyvöä leipöä kum mie hyvin sen voalin"
(voalin eli leivon).

"leivät voalitah liikahtamah"
(kohoamaan).

"liikkuhuo pidää heijät pättsih panna"
(pätsiin leivät).

"vuara, ivyt, vejet, kivet yhessä" (vuara=kerralla 
valmistettu oluterä).

"ynnäh torron ken, ivyt i kaikki subi kutsutah voaraksi"
(olutta, tverin-karjalassa, vrt. voassa).

"on tämä voassa muigien kilpakka"
(voassa eli kalja).

"kui muiguoo voasaks, ga sit voassaputtsih"
(muiguoo eli happanee, pannaan puiseen
putsiin).

"tejjän vaassu on hyvin jandunnuh"
(jandunnuh=käynyt, väkevöitynyt).

"koivun viasa" (vaasa eli mahla, 
vrt. vanhemmat mahlajuomat).

"muiguov voassuputtsi supettau"
(supettaa käydessään).

"ensimem paissetah rahkamaito, siitä pannah 
seisoantahista, siitä voita, kuoretta, ta siitä 
kotah painumah" (keittokodat).

"voidu pieksetäh härkimel puaz libo rengizez"
(padassa tai renkisessä, puuastia).

"kannateksez voidu kalaitetah" (kannatekseksi
eli kermaksi).

"ainahan se oli tapa antoa, pyöhittsijäistä, kun tultih 
voijant aikana" (lämpimiä piirakoita, voideltaessa).

"tevoksii vojjaskattih, terväh ruvetas syömäh"
(tevoksii eli leivoksia).

"piiroa laitah, ajellah, yhissetäh, paissetah, voijellah"
(työn vaiheita).

"voijepuolet panemma vassakkah ta toas panemma sitä putruo siihi,
jotta se pehmenöy" (sultsinan ohje).

"piiruat kuin jo paissuttih, pidäu hiät voidua siivellä"
(voidella siivellä, piirakat).

"vuassu ku pannah jandumah, se väittyy"
(olut, väittyy eli väkevöityy).

"söitkö lohta luotaselta, sirotitko siiran päitä"
(luotaselta, vrt. lautaselta).

"voirieskoa loajittih" (voirieskaa).

"loajittih voirieskoa tsäijyn kera"
(tsäijyn eli teen).

"kultaset keät voitajalla" (sanottiin 
maistiaisia toivottaessa).

"otahav vieras voitajaista" (voideltuja 
leivonnaisia)

"ota voitajaizia" (voitajaisia).

"ottakkua voideliezii" 
(voideltuja leivonnaisia).

"tule voideliezil" (voitelesille,
lämpimiä leivonnaisia syömään).

"paissamme äkiessä kiukoansuussa, siitä voilla voijamma"
(äkiessä eli kuumassa).

"ollah vielä voitamatta, vast ottima kiukuasta"
(piirakat)

"piiruat kuin jo paissuttih, pidäu hiät voidua siivellä"
(voidella siivellä).

"huttu, keitetty rugehizesta jauhosta, sagie"
(sakeat hutut).

"nagrehen vuolehtestu pannah rokkah" 
(lohkoja).

"lai vuolehtestu liemeh"
(vuoltuja lohkoja).

"pane kalah nagrizvuolehukset"
(vrt. lastut).

"vuoltih hienokse" (nauriit kukkoon).

"min vuollen soau, sen nuollen syöy"
(sanonta).

"linnullihoa kuivatettih kiukoassa, suolattih vähäni 
ta kuivatettih kuivakse, nin se ei siitä pilautun"
(lihan kuivaamista).

"vuassu ku pannah jandumah, se väittyy"
(olut jantumaan eli vahvenemaan).

"vägevähkö on vie vuassu" (vielä,
vrt. jo).

"tsoaju väittyy" (tee hautuu, 
väkevöityy).

"tsuaju väityi" (väityi eli hautui).

"tsoaju pideä väitytteä" (väityttää
eli hauduttaa).

"tsoaju vägevyi istues" (hautui
liian väkeväksi).

"lihasyömin on vägevin" 
(väkevin, vrt. voimaa
antavin).

"tsaaju on vägevy, minä en mostu vägevää juo"
(väkevää inhoavat).

"värtsöikoassoa syvväh" (suolaheinistä 
keitettyä puuroa).

"mullistuttih kalad, väzlistyttih" 
(happanivat).

"syöy näykkiy ku neärittäy"
(oikein syöminen).

"nällän vätsäkkö oliz, jogo ruvetannes syömäh"
(vrt. nälän nostattamat tunteet).

"heitä vätskändy, tule syömäh" 
(vätskändy eli inttäminen).

"segaks pandih puudauhuo ruizdauhol"
(puujauhot, puu=petäjä tai koivu).

"minä k yhtistän, ga minum piiruad ei paleta"
(piiraat pala, tekemällä oppineet).

"keitimpiiroad, näppipiiroad, noizijatpiiroad, syväinkokoid yhtistetäh"
(yhistetyt leivonnaiset).

"häi tuloo kodih murginal omah joukon ker"
(murkinan ajankohdasta, vrt. aamukalasta
tai metsältä palaaminen).

"ka ei ole yhtänä keittuo jälellä"
(keiton ystävät).

"yhteh palah söi kai" (yhteen
palaan, kerralla, vieras ahneus,
oma nälkä).

"ylen kylläzeks söin" (elämän
suuria iloja).

"leiväd mendih ylen" (paistui liikaa,
kohokuorisiksi).

"taigin notkoi, sendäh kokoid ylem mendih"
(liian notkeaa, kokoid=

"marjad ylendi hambahad" (ylenti,
teki helläksi).

"buolad ylendettih hambahad"
(puolukat, vrt. marjat). 

"siidä paned liikkumah, siidä hän kohahtau"
(nousee, vrt. kohahdusrieska).

"yli vuuet oli kala katkielmatoi"
(katkeamaton kala, omat elot).

"heil on oma leiby, kestäy yli vuvved"
(oma leipä, vrt. omista aineksista).

"söin söin da vie jäi ylittsi"
(ylitse jääminen, aiheuttaa
ongelmia).

"yllyndälleh on, elua syvvä juvva vatsu täyzi"
(syödä juoda vatsa täysi, harvinaista).

"taigin yläh nouzoo pöhkäy"
(elävä olento).

"siitä taikinasta sitä tahasta nossetah lusikalla eli kapussalla 
siih kuorem peällä, keännetäh ne kuoret ylähäksi päin"
(piirakoita tehtäessä).

"keväizil pietäh lihoidu ylägaldarim peäl seinäz rippumaz"
(ylägaldari=aitan yläkerran silta, parvi).

"rokka on ylen suolani, kai ynnäh suuda polttau"
(suolan käytön vieraudesta).

"ynnälline möykky leibiä"
(möykky-leivät).

"algamatoi leib on ynnälline"
(kokonainen).

"siigukalan voi ynnälleh suolata"
(kokonaisena).

"ynnälleh pani kalan kurniekkah"
(kurniekkah eli kukkoon,
kur-niekka).

"piirua ynnälline, katkuamatta" 
(kokonainen piiras).

"ottau ynnältäh vettä puisesta" (suoraan 
astiasta, paheksuen).

"no se on ilkie kun kauhasta ynnälteh vettä juuvah"
(puhtauden vaaliminen).

"tämä vaassu on vaste kolme yöhiine, syldy vie on lievy"
(vaassu eli olut).

"sagoi koassu, äjjähkö puutui suurimoa panna"
(sakeni puuro).

"rokan äimelgöitid, razvoa panid äjjän"
(liikaa rasvaa, vrt. lihaa).

"kontiel liha on äimelä syyvä" (äitelä, 
imelä, vrt. oikean makuisina pidetyt 
poro ja hirvi).

"äimelä, tätä en voi syyvä" 
(vieraat maut).

"voidu pandih, äimel on kai"
(äimelä, liian rasvainen).

"soppu on äimel" (soppa).

"potsinliha on ylen razvaine, syvvä on kai äimel"
(vieraat siat, vieras rasvan maku).

"siitä loajittih pienie rieskasie ta äkiessä paissettih 
ta voilla voijeltih silloin lämpimänä" (rieskanen, 
pieni rieska).

"lämmitettih oikein äkiekse kiukoa ta siitä työnnettih 
sinne nakrehie pienillä vakoilla" (hautumaan, mitäpä
haudutettu ennen nauriita).

"äglästi söi kaiken, minul ei jättänyh ni vähästy"
(teki vastoin tapoja).

"kun pahua syöt, razvasta, voit öglästyö" 
(pahaa, liian rasvaista).

hantit kutsuvat jäädytettyä poron rasvaa 

sanoilla potom voj (vrt. voi).

mordvalaiset kutsuvat jauhamista

ja murskaamista sanalla jazams

(javoms=erottaa).

mordvalaiset kutsuvat ruokaa

sanalla jarsa (jarsams=syödä).

mordvalaiset kutsuvat keittoa

sanalla jam.

mordvalaiset kutsuvat syömistä

sanalla porems (vrt. purra).

mordvalaiset kutsuvat kaljaa 

/ simaa sanalla pure.

mordvalaiset kutsuvat kiehumista

sanalla lakams.

mordvalaiset kutsuvat hillon

tai keiton keittämistä sanoilla 

pidems ja pijems (vrt. pidot).

mordvalaiset kutsuvat murskaamista

sanalla porksams.

mordvalaiset kutsuvat lihaa

sanalla sivel (vrt. sivellä,

sivaltaa).

mordvalaiset kutsuvat juomista

sanalla simems (vrt. sima).

mordvalaiset kutsuvat syötäviä

heiniä sanalla emez (vrt. emäs,

emäksinen).

mordvalaiset kutsuvat taikinaa 

sanalla capaks (capamo=hapan).

mordvalaiset kutsuvat puuroa

sanalla kasa.

mordvalaiset kutsuvat sipulia

sanalla curka (c=ts, vrt. turka).

mordvalaiset kutsuvat kuorimista

sanalla vatkams.

mordvalaiset kutsuvat säilömistä

ja varastoimista sanalla tastams

(tasto=vanha).

mordvalaiset kutsuvat nälkää

sanalla vacoci (vacodo=nälkäinen,

vrt. vatsa).

mordvalaiset kutsuvat kuivaa

sanalla koske (koskems=kuivua,

vrt. koskea).

mordvalaiset kutsuvat maitoa

sanalla lovso (vrt. lov=lumi).

mordvalaiset kutsuvat haistamista

sanalla niksems (nilems=niellä, 

nolams=nuolla).

mordvalaiset kutsuvat voita

sanalla oj.

mordvalaiset kutsuvat hiivaa

sanalla orgat.

mordvalaiset kutsuvat lihan

leikkaamista sanoilla peckems sivel

(sivel=liha).

mordvalaiset kutsuvat pähkinää 

sanalla peste.

mordvalaiset kutsuvat paistamista

sanalla restams (r=l, lesta).

mordvalaiset kutsuvat verta

sanalla ver.

mordvalaiset kutsuvat raakaa

sanalla verek (kypsä=sezevks,

kenerez, vrt. vereksinen).

mordvalaiset kutsuvat siementä

sanalla vidme.

mordvalaisten makuihin kuuluu

lambamo (makea), salov (suolainen),

sepej, sepey (katkera) ja capamo 

(hapan).

mordvalaisten ruokasanastoon 

kuuluu sivel (liha), capaks (taikina),

yam (keitto), peste (pähkinä),

potmo oy (rasva), med (mesi, hunaja),

lovso (maito), topo (juusto),

oy (voi, öljy), poza (juoma),

arvo, med (mesijuoma), pure (kalja)

ja al (muna).

mordvalaiset kutsuvat pureksimista

sanalla porema (imeskellä=potams,

vrt. käsin syöminen).

mordvalaiset kutsuvat keittämistä

sanoilla lakams ja pidems

(panems=leipoa).

mordvalaiset kutsuvat aamiaista

sanoilla valsken yarsamo

(obed=päivällinen, coksnen 

yarsamo=lounas).

udmurtit kutsuvat kotitekoista

kaljaa sanalla sur.

udmurttien tarjoiluihin kuuluu

mustaherukasta, koiranheisipuun

marjoista ja villeistä kirsikoista

laaditut juomat (tarjotaan laulaen).

udmurttien laittamiin ruokiin 

kuuluu nyan (hapanleipä), zyreten 

taban (hapankakut), pannukakut,

milim (puuro), liha ja sienitäytteiset

juustokakut, keitot (shyd, mausteiksi 

omia heiniä), kalja (sur), sima (musur)

ja marjamehut.

udmurtit syövät enimmäkseen

keitettyä lihaa (myös

kuivattuna ja leivonnaisissa,

aiemmin lihaa syötiin vain 

syksyisin ja talvisin).

udmurtit kutsuvat nokkoskeittoa

sanalla pusnerenshyd (pusner, 

pusneren=nokkonen).

udmurttien ruokiin kuuluu

sienet (gubi), marjat (budos emysh), 

mausteheinät (turn-kuar, kuivataan

talveksi), hapanleivät ja kakut

(ohrajauhoista ja tattariheinistä),

leivotut mykyt / nyytit (pelmeni), 

keitot eli shydit (kala, sieni, 

nokkonen) ja erilaiset hapanmaitoruuat 

(yolpyd, chyrs yol, yolvyl, noky).

udmurttien ruokiin kuuluu 

kalapiiraat (chorygen nyan) 

ja koiranheisipiiraat (shuen 

nyan, marjoista tulee makea 

maku). 

udmurtit kutsuvat mesijuomaa

sanalla musur.

udmurtit kutsuvat kesäisin

tehtyä kotikaljaa sanalla sukas.

marit kutsuvat ruokaa sanalla

kotsmo (sij=ruoka ja juoma,

pajrem sij=juhlaruoka, 

sijlash=kestittää vieraita,

vrt. sija).

marien juomiin kuuluu tsaj 

(tee, tsajlanash=juoda teetä), 

sheryvyd (makea vesi, mehu)

ja pura / kavak pura (kotikalja).

marit kutsuvat lihaa sanoilla 

shyl, tsitsi ja pyze (paj

=paistettu liha, pyzym 

sholtash=keittää lihaa).

marien laittamiin ruokiin  

kuuluu podjör (pataruoka), 

jör (maustettu ruoka, liha), 

tutlo jör (maukas liharuoka),

koravats, palysh (pyöreä 

lihapiiras, lihapuuro), shylan 

shyr (lihakeitto), pyze kogylvo 

(lihapiiras), kollem (kalaliemi)

ja kolshyr (kalakeitto). 

udmurtit kutsuvat ruokaa 

sanoilla sijon ja köttyr.

udmurttien juomiin kuuluu kuzmo 

tsaj / nap tsaj (väkevä tee) 

ja ljab tsaj / kuzer tsaj 

(laiha tee, vrt. tsaiju).

udmurtit kutsuvat lihaa

sanoilla syl ja yl syl 

(raaka liha, vrt. syltty).

udmurttien ruokiin kuuluu shyd 

(keitto), lym (liemi) ja syl lym 

(lihaliemi).

unkarilaiset kutsuvat ruokaa 

sanoilla etel, elelem ja ennivalo 

(juoma=ital, innivalo, juoda

=iszik).

unkarilaisiin ruokiin kuuluu 

hus (liha), husleves (lihaliemi),

halaszle (kalakeitto) ja 

gombaleves (sienikeitto).

ersalaiset kutsuvat ruokaa 

sanoilla pisha ja jarsamka 

(simemapel=juoma, simems=juoda,

vrt. sima).

ersalaisten ruokiin kuuluu

tsaj (tee), syvel (liha)

ja jam (keitto).

moksalaiset kutsuvat syömistä

sanoilla kamshams, methems, 

pemodems, sivoms ja ärhtsams 

(sjokoräms=syödä kalaa, 

kopordams, simoms, tsepadems

=juoda, vrt. simo-järvi).

moksalaiset kutsuvat lihaa

sanoilla paj, puksha ja sivol.

moksalaiset kutsuvat keittoa

sanoilla läm ja shongaräm 

(vrt. liemi).

marien omenaruokiin kuuluu 

omenahillo (olma varenge, dzem),

omenamehu (olma vyd, sok)

ja omenapiiras (olma kogylvo, 

piroznyj, omenapuu kasvaa

villinä volgalla).

unkarilaiset kutsuvat keittämistä

sanalla forr (föz=paistaa,

syt=leipoa, f=p).

unkarilaisten vanhoihin 

(ugrilaisiin) ruokasanoihin 

kuuluu vaj (voi), kenyer (leipä) 

ja le / leves (liemi).

unkarilaiset laativat leipäjauhoja

pyökin kuoresta ja terhoista.

unkarilaiset keittävät hilloa

koiranruusun marjoista, vatuista

ja villeistä mansikoista.

saamelaiset laittavat 

pyydettyjen kalojen mädin 

erilliseen ropeeseen.

saamelaiset laativat velliä

kolotusta petusta.

marit jauhavat jauhoa

tattariheinistä (josta laaditaan

leivonnaisia).

marit loihtivat voin keralla

(shyshmö yi kuze shulen kaya, 

osalzhe tuge pytyzhe,

kuten voi sulaa, sulakoon

vahingolliset voimat).

saamelaisten makuihin kuuluu 

poeea, pooea (katkera), hekka 

(makoisa), pisker (kirpeä), riieas, 

rieeas (kitkerä), jiesas, jiessas 

(hapan), veeta, veetas, vettas 

(tuima, vähäsuolainen), njoles, 

njollaas (suussa sulava, rasvainen, 

vrt. nuolaista), suuvres, suvras 

(hapan), njäälgis, njalga, njälgis 

(makea, vrt. nälkä, jälki, jäkälä), 

säältis, salttas (suolainen), kuastis, 

kuasta, kuasti (hapan, liha, kala,

vrt. kusti, kuisti, kastaa), aspas, 

aasvas, asvas (makea, herkullinen), 

kaarhkas, karka, garka, karggad, karked, 

karkke (karvas), kuohtsah, kuohtsa, 

guocca, kuoca, kuocc, kuzz, kicc, koccek 

(hapan, katkera, vrt. kuusi, kusi),

njaalgie, njaalges, njaalkie, njalke,

njalges, njäälgis, njääljes, nalges, 

nalke (makea, vrt. nilottaa, mahla), 

bittjedidh, pihtjas, bacca, pocca, pocci, 

pecc, pecce (katkera, vrt. pihta, petäjä), 

joott (hapan), käcmmer, käcmros (imelä), 

suors (kitkerä), njoddi (maistuva), aasvas 

(makea), nänn, njääljes (makea, vrt. nanna,

nänni), njääljes, njälsteei (maukas),

njuobras, njuobrsos (vähäsuolainen) ja

asva, aasmede, aasmies, asvas (makea, 

herkullinen).

saamelaisten ruokasanastoon

(ruoka-ajat) kuuluu ehidasmäälis 

(illallinen, ehtoollinen,

vrt. ehtiä), tuelesveärr (aamiainen, 

vrt. tulla, tuli), jeäkkesveärr 

(illallinen), jeäkkespoorram 

(illallinen, vrt. purema, puuro)

ja peivv-veärr (päivällinen,

vrt. vero, vara).

saamelaisten ruokasanastoon

(juomat, liemet) kuuluu veärrliomm 

(keitinliemi), vuola, vuolluu (olut), 

sahted, saavtam (sulattaa vettä lumesta, 

vrt. sahti, sapta), leskid, leskiim 

(kaataa, valaa, vrt. leskinen), julestid, 

juuleest (ryypätä, siemaista, vrt. yule), 

njamestid, njaameest (imaista, vrt. naama), 

juvattid, juuvvat (juottaa, kelvata 

juotavaksi), uaivadud (päihtyä, juopua),

savdud, saavdum (juoda, särpiä), julastah 

(ryyppy), mielkki, mielhi (maito), 

kosko (jano, vrt. koski), juhamas, juhamus 

(juoma, juotava, vrt. juha=joki), 

juke, juvgedh, juuhkat, juhkat, jukkat, 

juuhad, juukkad, jugged, jukked (juoda,

vrt. jukka, juha, juuka), lieme, liäbma, 

liepma, liebma, liema, liomm, limm, leme 

(liemi), njoorudh, njorrat, njoorrat, njorrat, 

njoarrat, njorrid, njuorrad, norred, nierred, 

nore (kaataa, valuttaa, vrt. noora, nuora), 

voodjudh, vuahtjoot, vuohtjuot, vuohtjot, 

vuoccot, vuaccud, vuäccad, vuezzed, vieccad, 

voco (herua), jukkoottam, jukkootti (humaltunut, 

humaltuva), ciolgg, ciolgas (laiha, juoma,

vrt. tilkka), läivv, lääives (laimea, mieto), 

messnummus (herottuminen, vrt. messu, messi, 

mesi), vuaccmos (heruminen, vrt. pussi), 

paajjtummus (heruttaminen, vrt. paju, paajanen), 

jolstok, julstok (juoma, kulaus), juukkamodd

(juoman himo), juuggalm (juominki), juukkmos 

(juotava), lagga, laaga (suolaliemi), 

muerjjsäpp (marjamehu), vuäivvoottad (päihtyä), 

jugstatted (janottaa, vrt. juksata), koskkloottad 

(janottaa, vrt. koska), jukkoottad (humaltua), 

messned (herottua), vuaccad (herua), paajjted 

(heruttaa), cee (tee), sahtti (sahti,

vrt. mahlan nimet) ja räsiteeja (ruohoista 

keitetty tee).

saamelaisten ruokasanastoon

(ainekset, ruokien nimet) kuuluu 

vuoamriävska (riekkokeitto), vuasta (juusto), 

lahca, laavca (kerma), vuoja (voi), suohad 

(puuro, vrt. suohad, suohis=sakea), vuojapeeci 

(voipettu, siianrasva-pettu-herkku), salgii 

(muheva keitto, lihainen), määli (keitto, 

velli), pecimääli (pettuvelli), piärgumääli 

(lihavelli), meini, meeini (mäti, vrt. me-eini,

haltijanimet), kuumpas, kumppas, kumpus (kampsu, 

veripalttu), määlis, maallas (keitto, ruoka,

vrt. mallas, mälli), herttamäälis (hernekeitto),

piärgumäälis (lihakeitto), kyelivuosamas 

(kalakeitto), goolmese, gualmas, kuolmas, 

guolmas, kulmas, kolmes (pettu, vrt. kulma, 

kalma, kolme), guapsa, kuopsa, guoksa, kuopss, 

kups, kips, kopse (mäti, vrt. vrt. kuksia, 

kupsahtaa, lohien kutu), munnie, munnee, monnie, 

monne, manne, mane, maann, mann, menne, mone 

(muna, vrt. manala, mennyt), vuoje, vuajja, 

vuojja, vuodja, vuoggja, vuoija, vuoij, vujj, 

vijj, voje (voi, rasva, vrt. vuota), njääljes 

(karkki, vrt. nilottaa, mahla), miott (mesi, 

hunaja), vueddes-sadd (juuri, juurikas), 

vuastt (juusto), njuämmelveärr (jäniskeitto), 

kuolmas (jälsikerros, petunteossa), kuellveärr 

(kalakeitto, vrt. vero, vara), kuurnkaz, kuurnik 

(kalakukko, vrt. kuurna), kuellpäll (kalapulla), 

viskksaz (keltuainen), vuezzveärr (lihakeitto,

vrt. vesa, metsänhaltija), vuezzliomm (lihaliemi), 

muerjjsängg (marjapiiras), muerjj-jävv (marjapuuro), 

kuäll (viili), jävv (velli), maankos (munakas), 

koorakveärr (rokka, vrt. kuiva keitto), pueidd, 

puoidd (rasva), hutt (huttu), piecchutt (pettuhuttu),

palvvpiecc (paahtopettu), meinn-njuud (mätisurvos,

vrt. meinata), kuobbar, poorramkuobbar (puremasieni, 

vrt. syötävä) ja keattmos (keitos).

saamelaisten ruokasanastoon (liha) kuuluu 

vakka, vaaha (potka), ooda, oddam (luuydin,

vrt. ottaa), salga, saalga (höystö, lihanpala 

keitossa), mielgalopsa, loopsa (rintapalan 

jatkeena oleva luuton kaistale), luuppad, 

luuvam, lopa (irrottaa paistin tai lavan 

luut lihoista, vrt. loppasuu), luvastid, 

luuvast (irrottaa paistit toisistaan,

vrt. luu, luvata), lyejistid, lyeijist 

(irrottaa paistit toisistaan, luita 

rikkomatta), puakkud, puahui, pokkuu 

(kuivua liikaa, kuivalihasta, vrt.

paakku), eertig (kylkipala), peedi, pede 

(täkkä, linnun rinta, vrt. pe-edi, pete,

veeti), pyeidi, pyeidi (kuu, sisusrasva, 

tali), oolas, oollas (pintarasva), nuuras, 

nuurras (nurus, konttiluu, ylin luu lavassa 

tai paistissa), saparas (tyhjä suoli josta 

kuut poistettu), easkes, easka (leikattu 

pala, vrt. askaa), times, timmaas, timma 

(pehmeä, kypsä, vrt. timmi), piärgu

(liha, vrt. pirkka, parkua), koskepiärgu 

(kuivaliha), ooddjie, odtjee, oottjie, 

odtje, oazze, oazzi, vuezz, vuenz, vienze, 

once (liha, osa, vrt. ottaa, oottaa, ossi,

ensi, essi), bootskie, bosskee, pooskie, 

poske, boaske, poaski, puäckk, pueck, pieck, 

pocke (potka), buagnjoot, puotnjuot, puotnjot, 

buodnjot, puannjud, puännjad, puenned, piennad, 

pono (kastaa rasvassa, vrt. panna, penna), 

ridda, rihta, ritta, ritt, ridd, rite 

(teuraspuolisko, sisus), ruojvie, ruoive, 

ruowje, ryevji, ruvj, riejva, rovje (raaja, 

teuraan osa, vrt. roiva), dähke, tiehkke, 

daekke, tekki, teäkk, tiekk, tiexke, tekke 

(luuton ja vahva liha, suomen täkkä,

vrt. taakka), säurr, sääures (tiivislihainen,

vrt. sauri), koskkvuezz (kuivaliha), särdd, 

särgg (lihakappale, viipale, vrt. särkeä,

särvin), vuezzkuskk (lihapala, vrt. kuskata),

pälvveed (palvata, savustaa), suovveed 

(savustaa), pälvvad (palvata, paahtaa),  

särddad (paloitella kylkeä), vooimik 

(viipale), piett (täkkä, linnun rintapala,

vrt. pietu), veällaivuezz (savuliha), 

cuobbunjuoll (rusto), suostt (rusto,

vrt. suostua), paastvuezz (paistinliha),

cuägg (kimpale, vrt. taaki, taakka) ja 

cuoppos (suikale, vrt. tuoppas).

saamelaisten ruokasanastoon

(leivät, leipominen) kuuluu taaiga, 

taiguu (taikina, tahna, vrt. taika), 

sotkad, soodham, suatka (sotkea, 

vaivata), väividid, vääivid (vaivata), 

kakkid, kakkiim (leipoa rieskaa,

vrt. kaki), suvrastid, suuvrast (suurustaa),

liäibud, liäibum, leibum (leipoa),

fiärrud, fiärum, fierrum (hämmentää, 

vaivata, vatkata), moivarah (murunen), 

jaavvuh (jauhot), leibi, leeibi (leipä, 

vrt. leibi=leppä), täigi, tääigi (taikina), 

suuvram (suurimo), kahhaan (jauhopaakku), 

limppo, limpo (jäkälälimppu), suuvras, 

suvras (suurus), loppiittas (juoksute, 

juuri, vrt. loppi, loppua), njuodas, 

njuottas (tahna), javvu, jaavu (jauho), 

kakku, kaahu (kakku, rieska), meäkkai 

(leipä), vooras (leipä), muekkuum (vaivattu),

väivvuum (vaivattu), suvrrleibb (hapanleipä), 

cappesleibb (hapanleipä, vrt. sappi), 

jävv (jauho), jävvmäll (jauhovelli), 

jee´el-cuägg (jäkälälimppu), jee´eltokk 

(jäkälätukko), käkk, maannkäkk (kakku,

vrt. muna, kuu), täävvmos (kaulitseminen), 

leibbpastti (leivän paistaja), vääljummus 

(vaaliminen, leipominen), ceärstai (leipä), 

suakkeed (suurustaa, vrt. sakea), vääljed 

(leipoa), täävvad (kaulita), väsnn (taikina), 

suuram (suurimot, ryynit), riezzummus 

(ritistä, vrt. rieska), käkk (rieska), 

käkkcuaggam-muorr (rieskan pistelypuu) ja

säännj, sängg (piirakka, vrt. sa-anja,

sa-anki, haltijanimet).

saamelaisten ruokasanastoon (kala) 

kuuluu cuoppa, cuopa (kalanliha), 

renskid, renskiim (perata), euommid, 

euommiim (suomustaa, vrt. emmi, empiä), 

euomastid, euomast (suomustaa), 

euallud, eualum, eoollum (perata, 

suolia, vrt. ellu, allu), koskeeh 

(kapakala, kuivattu kala), ruannih 

(kapakala, selästä halkaistu), 

vuossamkyeli (keittokala), koskam 

(kapakala, kuivattu kala, kerran tai 

kahdesti halkaistu), kuskadiämaas 

(kuivattu kala, halkaisematon, 

kiduksista vartaaseen tai naruun 

pujotettu), siskalas, siskalasah 

(sisälmys, sisälmykset), vardasas, 

vardasaa (kapakala, vrt. varras), 

coppe, tsuohppa (kalanliha, vrt. soppa),

cuoppa, cuopp, cupp, cixp (kalanliha), 

roodaskooskam, väärdeskooskam (kapakala,

kuivattu kala), käpplok (kalanpala),

kuellcaalli (kalanperkaaja, vrt. 

sallinen), njuov, njuovv (perkausjäte), 

kuellvuojj (kalan voi, rasva), kaamminukkes 

(kapahauki), koskknukkes (kapahauki), 

koskk-kuell (kapakala, vrt. koskinen), 

koskkam, kooskam (kapakala), tuärak 

(kapakala), värvvkooskam (kapakala), 

koskk-kuellkerres (kapakala-ahkio), 

cuomsted (suomustaa), kuoksted (rokastaa 

kala), cäälled, cälsted (perata, puhkoa), 

njipcsted (panna kala vartaaseen, vrt. 

nipsaista), cuomsteei (suomustaja), 

veällaikuell (savukala), cuomas (perkuujäte, 

vrt. suomustaa), lohtt (perkuujäte, vrt. 

lohi), paastkuell (paistinkala), jionnukkes 

(pakastehauki), jionnkuell (pakastekala),

lipss (ontelo, vrt. lipsahtaa) ja tälvikyeli 

(talvikala).

saamelaisten ruokasanastoon

(vartaat, orret) kuuluu passeem 

(paistaminen, paistinvarras), 

väärdis, vardas, varda (varras), 

njiptjoot, njiptjuot, njibtjot, 

njipcad, njiipcas, nipcas, nipcs, 

nipco (loimuta, paistinvarras), 

koskkeemnuerr (kuivatusnaru), 

olgg (kuivatusteline), inneemcääcc 

(kuivatusvesi), kuettolgg (kuivausorsi,

vrt. ulku), koskkeem-muorr (kuivauspuu), 

piollmuorr (kuivauspuu), koskkeempaalkas 

(kuivausvarras), ärdd (lihankuivausteline,

vrt. arto), vuezznjiipcas (lihavarras)

ja paidummuora (petun paahtamisessa 

käytetty puuhaarukka).

saamelaisten ruokasanastoon (kuvailevat 

sanat) kuuluu tahtaa (luinen, ruotoinen), 

siema, siemman (siemen, vrt. sima, 

siemaista), kuopa, kuoppuu (home, vrt. 

kuoppa), retta, reeta (herkku), kuvdad, 

kuuvdai, kovda (kiehua yli), suuppad, 

suuvam, sopa (kaluta), puurrad, puuram, 

pora (syödä, purra, vrt. por-heimo), 

vuossad, vuosam (keittää), pevvirussad 

(laittaa ruokaa), kalanattad (tulla 

kylläiseksi), maizad, maaizam (lämmitä 

haaleaksi, vrt. maisa), kozzad, koozam, 

kazza (lusikoida, vrt. kaasa=puuro), 

njadded, njade (maistua, vrt. nate, jatta), 

piddeed, pidam (paistaa pannussa, vrt.

pitää), pihted, piivtam (paahtaa, vrt. pihti, 

pihta), justed, justam (jyystää, järsiä), 

susted, sustam (kaluta, vrt. susa, susi), 

puradid, puurad (syödä, pureskella), rettadid 

(herkutella), meeidid, meeeeid (loitontaa 

tulesta, pataa), häskidid (haaskata), 

suvrodid (hapattaa), kuardid, kuardam 

(korventaa, paahtaa, vrt. karsta), euaskudid 

(jäähdyttää), kalagid, kaalaag (pilaantua, 

hapantua), havragid, haavrag (hapantua, 

pilaantua, vrt. hauras), suvragid, suuvrag 

(hapantua), jiesagid, jiessag (hapantua, 

maito), sehhid, sehhiim (sekoittaa), 

potkid, potkiim, puatkee (katkaista, vrt. 

putki, potka), loppid, loppiim, luappee 

(hapantua), abbasid (kiehua yli, vrt. appaa), 

eollid, eolliim, euallee (suolia, perata, 

vrt. elli, olli), purastid, puurast (puraista,

syödä vähän), keeealistid (kokeilla, maistaa), 

mälistid, määlist (keittää ruokaa), njalhostid, 

njalhoost (hotkaista), vuostid, vuostiim 

(tehdä juustoa), tuoldattid, tuoldat 

(kiehuttaa, vrt. tulettaa), purattid, puurat 

(syöttää, kelvata syötäväksi), tyelttid, 

tualtam (kiehauttaa), siävuttid, siävvut 

(sekoittaa, vrt. savu), muivid, muiviim, 

moivee (sekoittaa), laigod, laaigom (lohkoa), 

kiäsadud (kesääntyä, liha tai kala), luakkud, 

luahum, lokkum (lohkoa), fiärkkud, fiärhum, 

ferkkum (paloitella, silputa), euaskud, 

euaskui, eoskuu (jäähtyä), kuasmud, kuasmui, 

kuosmuu (kärventyä, vrt. kuosmanen), possud, 

possuu, passoo (paistua), kuastud, kuastui, 

kostuu (hapantua, liha, kala, rasva), 

niästud, niästum, niestum (syödä eväitään,

vrt. nastola), verkki, veerhi (aines, laji), 

purramusverkki (ruokalaji), myesi (makupala,

vrt. mesi), niesti (eväät), purram (purrama,

ateria), puurism (syötävä, ravinto),

purramlusto (ruokahalu, vrt. luusto, lysti), 

ravadas (ravinto), pajalas (jälkiruoka), 

poros, porroos (syötävä, vrt. poro, porottua),

vuasus, vuassus (keitollinen, vrt. vasu),

tolmis (ravitseva), hersku, heersku (herkku,

vrt. herua), piämmu, piämu (ruoka, vrt. pimu,

pi-amu), ampo, aappat (kiehua yli, ampua), 

tsaabedh, tsaahpat, tsahpat, cape (leikata 

paloiksi), tsiekkie, tsähkee, tsiehkie, 

tsiehkke, cekke (viilto, vrt. siekailla),

civne, tsivnah, tsiunijtit, ciwna (käry,

vrt. siunata), ceker, tjakkere, tjahkar, 

tjakar (rusto, vrt. jakke, jahkailla),

ciuna, ciiun, civn (käry), cagar, coouvar, 

cooggar, cevar, cegr (rusto), goordedh, 

gordeet, koortiet, kortet, goardet, koardid, 

kuärddad, koarded, koardad, korte (paahtaa, 

kartata, vrt. syödyt heinät), goostie, gosstee, 

koostie, kostes, goastes, koasti, kuästt, 

kuest, kieste, koste (hapantunut), guoppedh, 

guahpat, kuohpah, kuohpa, guoppa, kuopa, 

kuopp, kubb, kipp, koppe (home, homehtua,

vrt. kipata pois), muävaasidh, muovas, muovvat, 

muoves, muovvad, muovvad, move (eltaantua), 

nielgie, nälgee, nielkie, nielke, naelge, 

nelgi, neälgg, nielg, nelke (nälkä), njuvdedh, 

njuddeet, njuvtiet, njuutet, njuwdet, njuvded, 

njuvdded, nuvded, nuvd, nuvte (survoa), njuotskes, 

njuaskas, njuoskas, njuockas, nuckas, nicks, 

nocke (kostea, raaka, vrt. nuoska), njuorkes, 

njuorges, njyergis, noargas, norkes (rusto, 

marin nöryo), oolluot, ollot, oallot, oallud, 

voalled, olo (kaluta), baihteet, paajhtiet, 

paihtet, baitet, pästid, pästted, pasted, 

paste (paahtaa, paistaa), beäbmuo, beäbmoo, 

piepmuo, piebmo, biebmo, piämmu, piomm, pemmo 

(ruoka, ruokkia), borredh, borrat, porrat, 

porrot, borrat, puurrad, poorrad, porred, 

pore (syödä, purra), bottaasidh, buhtanit, 

pohtanit, pohtonit, bottanit, puttanid, 

pottned, pote (kiehua yli), salga, saalka, 

salka, salgg, salgted, salke (höyste), 

soogeke, suahkada, suohkat, suokkad, suohad, 

sugged, sikked, soke (sakea), suppedh, suhpat, 

sohpot, soppat, suuppad, sobbed, sope (kaluta), 

duoldedh, dualldat, tuoltat, duoldat, tuoldad, 

tuolddad, tulded, tilded, tolte (kiehua), 

värries, varres, varas, vooras, veras, vers, 

veres (tuore, vrt. veri), feärroot, fierruot, 

fierrot, vierrid, viorsed, virsed, vero 

(hämmentää), aasvas (ennen syömätön), tuomeei 

(höyryävä), cuäckkai, cuässai, cuässas, cuäckkas 

(jäähtyvä), kittum (keitetty), äbbai, äbsteei 

(kiehuva), vaalmas (valmis, kypsynyt), 

kiorggnam (kypsä), laaddi (kypsä), säurr, 

sääures (kypsä, mehevä, murea), suorssi, 

suorssos, suorsjeei, suorssjootti (käryävä, 

käryttävä), rommai, rommsos (muruinen), 

meärkkneei (pilaantuva), njuobrr, njuockk, 

njuockas (raaka), räinn (raaka), tolmmes, 

tolmmsos, tolmmeei (ravitseva), vuojji, 

vuojtem (rasvaton), pesttel, pesttlos (riittoisa), 

rittjtem (riittämätön), tähttai, tähttas 

(ruotoinen), moosk, mooskas (sakea, vrt. moska), 

suokkad, suokkes (sakea), tuokkad, tuokkes 

(sakea), suddi (sulava), suuddtem (sulamaton),

njuobrr, njuobras (suolaantumaton), seillai 

(säilyvä), ciireei (tirisevä), meäkkai, meäkkas 

(uunituore), njarbbes, njarbbad (vetelä, 

puurosta), lohtted piezz (laatia pettua), 

jeäves (eväs), parddoottmos (ruuan hautuminen), 

härcc (herkku), joortem, joortummus (hämmentäminen), 

mannveärr (jälkiruoka, vrt. manna, kuu), pävvar 

(keittäjä), kitti (keittäjä, vrt. kiitos), 

kuorddi (korventaja, vrt. kuorti), innummus 

(kuivattaminen), koskkummus (kuivattaminen), 

keärstos (käristys), njälgsmattmos (makeuttaminen), 

määkk (maku), njoodd (maku), salgg (mauste), 

lahccoovvad (viiliytyä), ruvvjed (vatkata), 

vierrjed (vatkata), suotkkad (vatkata), ruokkad 

(varastoida, vrt. rukka), lohtted (tehdä 

pettupuuroa, vrt. lohtu), koolgted (valuttaa), 

ciireed (tiristä), kodded (teurastaa, vrt. 

peuran nimet), ähtted (teurastaa), kodded (syödä,

vrt. raakaa lihaa), vuappad (syödä), vestted 

(syödä maasta), kozzad (syödä lusikalla),

mottjed (survoa), njuvdded (survoa), norddad 

(survoa), tolccjed (survoa), silljed (suodattaa), 

koolvced (sirotella), roppad (ropauttaa, 

sirotella), kalvved (sirottaa), caappad 

(silputa), silljed (siivilöidä), seullad 

(seuloa), seäjjad, siejjted (sekoittaa), 

seäkkned (sekoittua), moivvjed (sekoittaa),

pähtted (paahtaa), pästted (paistaa, paahtaa), 

caappad (paloitella), ceäkkad (paloitella),

koskkeed, kuskkeed (paloitella), ruottjed 

(paloitella), tuunnjed, tuonnjed (palaa 

pohjaan, vrt. tuunata), puunjjed (palaa 

pohjaan, vrt. puunata), jionneed (pakastaa), 

puolsted (pakastaa), pästted (paistaa), 

pästtjed (paistua), tuäveed (napsia), 

jaavved (nakertaa), meässad (pusertaa, 

vrt. mässätä), paaccad (pusertaa), cärvvad 

(pusertaa, vrt. särvin), maaljed (murskata), 

mottjed (murskata), muaccled (murskata), 

norddad (murskata), läiveed (laimentaa), 

salggeed (maustaa), njooddced (maistella), 

njadded, njääljsted (maistua hyvältä, 

makealta), suovvnjadded (maistua savulta), 

cääccnjadded (maistua vetiseltä), cuollad 

(lintata, liiskata), sieltted (laimentaa), 

ruokkad (kätkeä), keärsted (käristää), paakked 

(kyniä), inneed (kuivata), koskkeed (kuivata),

kuärdded (korventaa), ciireed (kiehua), 

äbsted (kiehua yli), ketted (keittää), 

siillad (kaluta), maaljed (jauhaa), juekked 

(jakaa), tuomeed (höyrytä), pävvroossad 

(hääriä, laittaa ruokaa), parddoottad 

(hautua), paakkeed (hauduttaa), puennjad 

(kastaa liemessä), kaallasvuott (kylläisyys), 

vallj, valljvuott (kylläisyys), paazztos 

(tähde, vrt. paasto), ruokkmos (säästäminen,

säilyttäminen), seillummus, seeiltummus 

(säilöminen, säilyttäminen), ruakksaajj 

(ruokasäilö), siejjtos (sekoitus),

veärrvuäjtos (ruokalepo), poorramrääuh 

(ruokarauha), caavas (rouhe), kuskk (pala),

kooidas, koidas, koida (laiha, laimea, 

vrt. koittaa), näggat, naakkit, nakkes, nagges, 

naggid, nagges, nangas, nanke (sakea), 

boorkedh, bodhkanit, pootkanit, porhkanit, 

boatka, potka, puotkkned, poatkned, pietkid, 

potke (murtaa, katkoa, vrt. potka), raahpada, 

rahpat, rappad, raappad, rabbed, rape (mainio, 

runsas, vrt. rapea), sirrat, sirrood, seertted, 

sirxed, sirraned, sire (erota, levitä, vrt. 

sirotella), naanas (kiinteä, vrt. nanna), 

bästedh, bassteet, pastiet, pastet, bastet, 

pasted, pastted, pested, peste (pistää, 

vrt. paistaa) ja puannjad, puennjad (kastaa 

kastikkeeseen).