Joutavainen vastaa: Syntyvän kuun vastaukset

"Lämmin on kesäni päivä, oma koti lämpimämpi, vilu on olla pakkasessa, vilump on
vieraan katon alla".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta kotiin, asumiseen, saunaan, kodinhaltijoihin,
kotipyhäköihin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Ei meillä surulla syyvä, ei eletä huolen kanssa, meillä syyvveä ilolla, remun kanssa
reistatoa, näin meill on ikä eletty, polvi kaikki ponkaeltu".

SUOMALAINEN JA URALILAINEN KOTAPERINNE 

1. asumiseen liittyvien tapojen taustalla on säältä suojautuminen.

2. säältä on haluttu suojautua etenkin talvisin (talviasunnot kesäasuntoja 
järeämpiä).

3. vanhimpina säältä suojautumisen eli asumisen paikkoina voidaan pitää 

puiden ja kallioiden muodostamia harjanteita, onkaloita, kielekkeitä ja luolia 

(suomen puolella tunnetuimpia susiluola).

4. uralilaisten kansojen asumuksiin kuuluu erilaiset puoliksi maahan kaivetut 

majat ja kevyemmät maan päälle pystytetyt kodat ja majat.

5. asumusten paikoiksi on valittu eläinten suosimia paikkoja (porojen 

pysähdyspaikat, lintujen levähdyspuut).

6. joen eli veden läheisyyttä on pidetty tärkeänä (perinteinen asuinpaikka 
sijaitsee joen valoisalla pohjoisrannalla, suin eli vastapäätä sivujoen suuta).

7. perinteisten asuinpaikkojen nimiä on säilynyt haltijoiden nimissä 

(sosva-joen-lähteiden-ukko, lyapin-joen-keskivaiheiden-akka).

8. uralilaista asumista voidaan jakaa kahden vuoden eli vuodenajan mukaan 
(kesäasuminen 1-3 perheen kotakunnissa, talvikyliin siirtyminen ensilumen 

aikaan).

9. talvikylinä ovat toimineet jokien varsille pystytetyt 1-7 perheen muodostamat 
sukukylät (päivän matkan päässä toisistaan). 

10. talviasunnoiksi on rakennettu puoliksi maan alle kaivettuja ja maan päälle 

kaarien ja tolppien varaan pystytettyjä majoja (uusitaan seitsemän talven välein 

tai tarpeen vaatiessa).

11. kesäasuntona on toiminut kota jonka osien nimiä voidaan johtaa uralilaisten 
kielten kantamuotoon asti (tuhansia vuosia vanhoja).

12. kodan suosioon on vaikuttanut keveys, kuljetettavuus ja soveltuvuus 

pohjoisen elinoloissa harjoitettuun ruuan perässä liikkumiseen eli jutaamiseen

(kantasamojedin joto).

13. jutaamiseen kuuluva leirin pystyttäminen ja purkaminen on tehnyt kodan 

osista pyhiä (jokaisella esineellä tarkoin valittu paikkansa ja tarkoituksensa).

14. kodan luomaa pyhää tilaa voidaan ajatella "kehämäisesti" (elämän ylläpitäjä), 
"vaakasuorasti" (päivän puoli, pimeän puoli), "pystysuorasti" (kotamaa=alinen, 

savuaukko=ylinen), tulen mukaan (lämmön puoli, kylmä puoli), sukupuolen 

mukaan (miehen tila, naisen tila), iän mukaan (vanhojen puoli, nuorempien puoli), sukulaisuuden mukaan (sukulaisen paikka, vieraspaikka) ja haltijoiden mukaan 

(henkien tila, ihmisten tila).  

15. kotaa pidetään "elämää suojelevana kohtuna" jonka oviaukosta synnytään 
yhdestä olevaisuudesta toiseen (pimeästä valoon, levosta liikkeeseen). 

16. kodanpaikan valintaan kuuluu monenlaisia taikoja ja tapoja joilla perheen 
ja maan haltijat saadaan hyväksymään asuminen (vaivaa on nähty myös tulen 
ja veden haltijoiden lepyttelyyn, tällaisia tapoja voidaan kutsua tulijaisiksi tai 
tupaantulijaisiksi).

17. uralilaiseen kotipiiriin kuuluu kota tai maja, kaksi tulisijaa (sisä ja ulkopuolella), 

kotaa ympäröivä pihamaa eli kenttä, kantojen päihin rakennetut lavat ja aitat, 

kuopat, kuivaustelineet, vedenottopaikka, kotaa ympäröivät puut ja kivet (perheen

uhripaikkoja) ja kauempana metsässä sijaitsevat pyhäköt (miehillä ja naisilla 

omansa). 

18. suomalaisen kota-asumisen keskeytti vieraisiin elinkeinoihin (maanviljely, 
karjanhoito) ja rakennustapoihin (hirsitalot) siirtyminen.

19. hirsiasumisen vieraasta alkuperästä kertoo rakennusten omituinen muoto 
(nelikulmioita) ja myöhäiset lainanimet (tupa=saksan stub, pirtti=venäjän pirti).

20. hirsiasumiseen siirtyminen muutti asuinkodan pihakodaksi josta tuli perheen 
hengellisen elämän keskus eli kotipyhäkkö (udmurtin kuala).

21. aitoina uralilaisina rakennuksina voidaan pitää kotaa, majaa, laavun tapaisia 

tilapäisrakennelmia, maakuoppia, erilaisia lavoja ja aittoja ja alkuperäistä saunaa.

22. alkuperäinen sauna pystytetään maapohjalle kumpareen tai kupolin muotoon 
(pajuista taivutettu kehikko peitetään nahoilla, tuohella tai turpeella, "paju puista 

vanhin" eli rakennuspuista).

23. saunaa pidetään pyhänä olevaisuuden tasoja yhdistävänä paikkana 

("puu löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen, läpi kuumista kivistä, 

läpi saunan sammalista, läpi reppänän rehuisen, läpi taivosen yheksän, 

läpi kuuen kirjakannen").

24. löylyä pidetään alkuhenki Väinämöisen hikenä (ajatellaan valuvan maan 

kautta aliseen ja nousevan höyrynä yliseen, kylpeminen=pyhä toimitus, 

kotoperäisiä tapoja rukoilla).

25. alkuperäiseen kylpemiseen kuuluu sopivan paikan etsiminen, pajumajan 
pystyttäminen, kiukaan kivien etsiminen, tulen virittäminen, vastojen sitominen, 
kylpijöiden kutsuminen, löylyn heittäminen, alkuhenkien laulujen laulaminen, 

vastominen, hiljaisuudessa istuminen ja joessa vilvoitteleminen.

26. saunan eli hikimajan alkuperäistä nimeä voidaan etsiä volgalla käytetystä 
montsa-sanasta ja maja-sanasta (maa-sanan johdannaisia, alkuperäisessä 
saunassa istutaan maassa, "maan jumalattaren povessa").

27. kodinhaltijoiden palvontaan on sekoittunut monenlaista alkuperää olevia 

tapoja ja uskomuksia (yhteydessä sielujen jälleensyntymiseen ja sukulaisten 

henkien muistamiseen).

28. vanhimpana perinteenä voitanee pitää kehon eri osiin (hius) ja esineisiin 

sidottuja suojelushenkiä ja elävien tai kuolleiden ihmisten sieluille laadittuja 

haltijakuvia eli "kaksoisolentoja" (viedään kuoleman jälkeen hiitaan eli 

metsäpyhäkköön missä yhtyvät sukuhaltijoihin, elinvoimansa eli henkisielunsa 

syntyessä uudestaan sukulaislapseen).

29. metsäpyhäköissä palvottuihin haltijoihin kuuluu perheiden ja sukujen puoliksi

eläinhahmoiset perustajat ja suojelushenget eli toteemit (mansien huuhkaja-ukko 

Jipi-ojkan ihmispäästä lähtevät suipot huuhkajan korvat).

30. sukuhaltijoita pidetään ihmislajin vanhempana, parempana ja puhtaampana 
muotona (polveutuvat suoraan luojahengistä, elävät kesät eläinhahmossa, talvet 
ihmishahmossa, voivat muuttua kiviksi ja puiksi).

31. sukuhaltijat edustavat jatkumoa, sitä-mistä-tullaan ja sitä-mihin-pyritään, 

syvintä mahdollista luontoyhteyttä, ykseyttä.

JUONET, JUTAAMINEN JA
KODANPAIKKA

1. kodanpaikoiksi valitaan suojaisia aukeita ja tasaisia 
jokien ja järvien rantoja.

2. kodanpaikkaa valittaessa suoritetaan uhri Maan 
emolle.

3. talonpaikkaa voidaan tiedustella vuolemalla 
ilmaan ohuita lastuja (rakennus lastujen 
laskeutumispaikkaan).

4. talonpaikalla nukutaan yö ennen rakentamisen 
aloittamista (maanhaltijoiden toivotaan kertovan 
tahtonsa unessa).

5. talonpaikkaa voidaan etsiä kääntelemällä ympäri 
pihakiviä (suotuisa jos alla muurahaisia tai muita 
eläväisiä).

6. talonpaikan soveltuvuutta päätellään muurahaisten 
väristä (mustat=voi rakentaa, keltaiset ja punaiset
=ei sovellu rakentamiseen).

7. talojen alla olevia vesisuonia pidetään terveydelle 
haitallisina (rakennukset kuiville paikoille).

8. talonpaikan soveltuvuutta voidaan selvittää
nukkumalla yö maan tasalla (nopea unen tulo
=hyvä enne, "nukuttaa talossakin").

9. talvimajat rakennetaan jokien varsilla oleviin 
suojaisiin poukamiin (15-35 hengen talvikyliä).

10. kesäkodat pystytetään hiekkaisille rannoille 
ja päivänpuoleisiin rinteisiin hyvien pyyntimaiden 
lähelle (1-4 kodan ryhmiä).

11. kodan oviaukko suunnataan etelää ja perä 
eli pohja pohjoista kohti (etelä=kodan edessä 
oleva, pohjoinen=kodan pohjan suuntainen).

12. kodanpaikoiksi valitaan jäkälämaita 
ja jokien ja järvien päivänpuoleisia 
rantoja.

13. vanhoja asuinpaikkoja pidetään 
rakentamiseen soveltuvina eli maahisten
hyväksyminä (palaneet ja tuhoutuneet 
jätetään rauhaan).

14. talonpaikkaa selvitetään jättämällä 
maahan rasiallinen muurahaisia ja 
ennustamalla seurauksista (pysyvät 
rasiassa tai tuovat paikalle lisää neulasia
=suotuisa enne, häviävät yön aikana
=huono enne).

15. talonpaikkaa tiedustellaan jättämällä 
maahan kolme tuohirasiaa ja toivomalla
muurahaisten tuovan paikalle neulasia 
(hyvä enne).

16. talonpaikan soveltuvuutta selvitetään 
leipomalla kolme pientä ruisleipää, lyömällä 
maahan puinen keppi, lausumalla rukous 
ja heittämällä leivät vasemman olkapään 
yli (oikein päin laskeutuminen hyvä enne).

17. talon suuntaa voidaan arpoa pystyttämällä 
maahan neljä keppiä ja heittämällä pään 
yli emännän leipoma leipä.

18. marit valitsevat asuinpaikoiksi eläinten 
levähdyspaikkoja (lepoon ja nukkumiseen 
soveltuvia).

19. talonpaikkaa voidaan tiedustella 
kaivamalla maahan kuoppa ja lakaisemalla 
maa takaisin kuoppaan (jos sopii asumiseen 
kelpaamaton).

20. talonpaikkaa voidaan selvittää laskemalla 
maahan puun palanen ja ennustamalla 
seurauksista (jos allensa tulee eläväisiä 
kelpaa asumiseen). 

21. kotaa ei pystytetä hylätyn kodan paikalle 
(kehikko jätetään pystyyn syntymän 
ja kuoleman kunniaksi). 

22. kodan oviaukko suunnataan itää tai 
kaakkoa kohti (päivännousu).

23. talonpaikkaa voidaan tiedustella 
päivältä (polvistutaan maahan, 
uskotaan luovan suotuisalle paikalle 
kirkkaimmat säteensä).

24. udmurtit uskovat eläinten ja lintujen 
paljastavan talonpaikan liikkeillään 
(tarkkaillaan mihin pysähtyvät).

25. "pantu on paikoille hyville, asetettu 
armaille, suin pantu sulajokkee, päin tuo 
päivän noissentaa" (talonpaikan kuvaus).

26. "mikä veikon olka-päällä, kirves veikon 
olka-päällä, mikä kirvehen kasassa, lastu 
kirvehen kasassa, mihin lastu sinkahtaa, 
siihen tupa tehtäköön, kuka seinät veistelöö, 
setä seinät veistelöö, kuka ikkunat koloopi, 
isä ikkunat koloopi, kuka pöyän pyhkäsöö, 
äiti pöyän pyhkäsöö, kuka lattian lakasee, 
siso lattian lakasee" (talonpaikan arpomista, 
rakentaminen yhteistyötä).

27. udmurtit selvittävät talonpaikkaa 
katsomalla enteitä palavista oljista.

28. "maahiainen maanlainen, vaarain ja 
vetten haltia, pyytäisin maata maatakseni, 
en ijäkseni vaan ajakseni" (maahiaisten
omistama maa).

29. "izandaizet emändaizet, laskekat uöd 
magatta, suured i piened, i keskikiertahized" 
(makuupaikan pyytäminen).

30. talonpaikkaa voidaan tiedustella
makaamalla yö sen puun juurella jonka 
ääreen halutaan rakentaa (haltijoiden 
vastaus unessa).

31. maanhaltijoiden tahtoa selvitetään 
nukkumalla yö ensimmäisen hirsikerran
muodostamassa kehässä.

32. saamelaiset uskovat maan-alla-eläjien 
(mad-vuolas-jielli) viestivän tahtonsa 
asumisesta unissa (jos kielteinen
siirrytään toisaalle).

33. talonpaikkaa voidaan tiedustella
laskemalla kuusesta veistetty lastu joen 
vietäväksi (talo lastun pysähdyspaikkaan).

34. perheen lempiporojen makuupaikkoja 
pidetään suopeina kodan pystyttämiseen.

35. talonpaikkaa voidaan tiedustella
laskemalla jokeen hirrenpalanen, lastu 
tai puu-ukko (talo pysähdyspaikalle). 

36. kodinpaikkaa voidaan etsiä 
hiihtämällä tai kävelemällä päivän matka 
(koti paikalle missä päivä alkaa laskea).

37. talonpaikka varataan eli suojataan 
iskemällä tuli elävän puun taulaan ja 
kulkemalla tulen kanssa alueen ympäri 
(toisen tavan mukaan heitetään paikan 
yli kivi tai kirves).

38. talonpaikkaa tervehditään laskemalla 
maahan lahja sanoin "terve maa, 
terve tanner, terveemmät tervehtijät".

39. asuinpaikan kelpoisuutta voidaan
selvittää maassa pyörivien hyönteisten 
väristä (mustia=hyvä enne).

40. talonpaikkaa voidaan selvittää
heittämällä maahan kivi ja tarkkailemalla 
minkä värisiä hyönteisiä kiven päälle 
nousee. 

41. talonpaikkaa voidaan tiedustella
hautaamalla maahan kolme kiveä ja 
katsomalla tuleeko kivien alle muurahaisia 
(maan väki).

42. karjalainen pirtti pystytetään aukean 
pohjoisreunaan tai rinteen etelään 
antavalle puolelle (päivänvalo). 

43. koivuista mäkeä pidetään haluttuna 
talonpaikkana.

44. järven läheisyyttä pidetään tärkeänä 
talonpaikkaa valittaessa (juomavesi, 
pesuvesi, kala).

45. järvenrantaan rakennetun talon ikkunat 
suunnataan järveä kohti ("jotta on somempi 
kahtoo"). 

46. mäen päivänpuoleista rinnettä pidetään 
suopeana asuinpaikkana ("ei halla niin syvek"). 

47. pirtin peräikkuna suunnataan puolipäivää 
kohti (muut ikkunat niin "jotta päivä käyp 
ympär"). 

48. pirtti rakennetaan "päivään perin, 
suvea kohti, pitkin maata ja otshin suveh 
päin". 

49. talonpaikkaa voidaan etsiä pihamaan
kiviä kääntelemällä (jos alla mustia 
muurahaisia munineen paikka "osakkahemp" 
eli onnekkaampi). 

50. punaisia muurahaisia pidetään huonona 
enteenä asumiselle.

51. talonpaikkaa voidaan tiedustella 
pystyttämällä hankeen pitkä oksa tai keppi 
(kaatuu itsekseen=hyvä enne).

52. lähteen läheisyyttä pidetään tärkeänä 
asuinpaikkaa valittaessa (veden tiedetään 
löytyvän sieltä "mis on paju", "mis utu pyssyy 
kauemman kesäl", "mis kohas kaste heinässä 
on kauemman").

53. hyvän talonpaikan uskotaan "höyrähtävän 
lämpimälle öisin".

54. mäkiä pidetään hyvinä talonpaikkoina 
(ohjaa sade ja sulamisvedet rakennuksista 
poispäin). 

55. mäkien pohjoisrinteitä vältellään kylmyyden 
vuoksi ("täs o halla vierahan"). 

56. mäkien etelärinteitä pidetään lämpiminä 
ja valoisina ("sulat päivärinnat"). 

57. notkelmia ja sammalmaita vierastetaan 
kosteuden ja hallan vuoksi. 

58. järven läheisyyttä arvostetaan talonpaikkaa 
valittaessa ("järvi ko huoltaa lämmint").

59. mustia muurahaisia pidetään hyvänä enteenä 
asumiselle, mauriaisia huonona ("mauriaine majan 
muuttaa, muurahaine kokovaa"). 

60. kusiaisten uskotaan tuovan taloon riitaa eli toraa 
("vihasii elävii"). 

61. talon lähellä sijaitsevaa muurahaispesää 
pidetään hyvänä enteenä.

62. talonpaikkaa voidaan etsiä nukkumalla 
maassa yö täysissä vaatteissa (haltijan 
saapuessa yön aikana istutetaan paikalle 
talon uhripuu).

63. vanhan isännän tai emännän kuollessa 
nukutaan yö talon uhripuun juurella 
(kuulostellen maanhaltijan tahtoa 
asumisen jatkamisesta).

64. talonpaikkaa voidaan tiedustella keppiä 
heittämällä (jos pää osoittaa pohjoiseen
maanhaltija vastustaa rakentamista).

65. kolmea ensimmäistä talonpaikalla vietettyä 
yötä pidetään vaarallisina (haltijan ei uskota 
saapuneen paikalle).

66. "läks on höyhen höytämää, kukon sulka 
suljamaa, höyhen lens sille moaalle, millä maall 
on puut punaset, puut punaset, maat siniset" 
(talonpaikan etsintää).

67. "suven suurilla jälillä, karhun kämmenpeän 
sijoilla, pohjais-puolella jokio, päivä puolella 
mäkie" (talonpaikan kuvaus).

68. "pohjoispuolella jokia, päiväpuolella mäkeä" 
(ihmisasutus joen pohjoispuolelle, eteläpuoli 
eläinten ja haltijoiden aluetta).

69. talonpaikkaa pyhitetään kiertämällä 
alue elävän puun taulaan sytytetyn tulen 
kanssa ja polttamalla paikalla tulta kolme 
päivää (haltijan uskotaan saapuvan unessa 
kolmantena yönä).

70. naispuolisen maanhaltijan uskotaan 
tuovan taloon kodinonnea, miespuolisen 
metsäonnea ja haltijaparin iloa ja hupaa.

71. talonpaikkaa pyhitetään nukkumalla 
maassa yö, odottamalla maanhaltijan 
ilmestymistä ja suorittamalla uhri 
ilmestymisen kunniaksi (haltijaa 
pyydetään vastaanottamaan lahjansa 
sanoin "Mannun ukko, Mannun eukko, 
mainio manuen emäntä, maan ehtoisat 
eläjät, maan vartijat vakaiset, tullos 
nyt kullan muuttelohon, hopean 
vaehtelohon").

72. maanhaltijan ilmestymispaikka 
pyhitetään haltijalle (ei kuljeta tai 
rakenneta, vrt. puun istuttaminen
paikalle).

73. hantit suuntaavat asuinmajan 
oviaukon jokea kohti (perheiden 
käyttämät metsäpyhäköt majoista 
yläjuoksulle päin).

74. "pertti on petäjikössä, kodini 
koivikossa" (pirtinpaikkoja).

75. "heitän suoni, heitän maani, heitän 
hiekka rantaseni, vaihan valkehet veteni, 
muihin mustihin vesihin" (hiekkarannat 
ja kirkasvetiset järvet).

76. sanalla nummi (samojedin num) 
tarkoitetaan kodanpaikaksi soveltuvaa 
tasaista ja hiekkapohjaista kukkulaa 
tai mäenlakea (lähellä Numia eli 
Numalaa).

77. maanhaltijan hyväksyntää pyydetään 
sanoin "nyt olen minä tullu, uusi vieras 
tähän, Maan emä, manteren haltie, anna 
yön rauhus, päivän terveys, anna syyä 
syöntä-aikana, anna juua juonta-aikana, 
anna maata makoanta-aikana".

78. maata tervehditään sanoin "terve, 
Moaemä, Moaemä, kallis kandajani, 
ruskie moa i musta moa, terve, valgie moa, 
anna rauha tervehysi, anna rauha tervehysi 
uusill tulokkahill, ota omaksi, suvaitse i 
luubi".

79. saamelaiset pitävät päivänpuoleista 
rinnettä (baeive-radda) hyvänä kodan
paikkana (valo, lämpö).

80. mansiperheiden suojelushaltijat 
(pupit) ottavat osaa asuinpaikan haltijalle 
järjestettyihin menoihin (osa uhratusta 
ruuasta perheen suojelushaltijoille, 
osa paikan haltijalle).

81. "terveh, moa, terveh, mantu, 
terveh, moa, manteren haltie, anna 
rauhaa, tervehyttä, elää moanpaikalla" 
(lausutaan "vereksil paikoil" 
asetuttaessa).

82. talonpaikkaa pyydetään Maan 
emolta lahjoja antaen (luvaten olla 
maalle hyvä). 

83. helposti sydäntyvää Maan emäntää 
voidaan lepytellä sanoin "terveh moa, 
terveh manto, terveh tervehyttäjälle" 
(rakentaessa koetut ongelmat haltijan 
tyytymättömyyttä).

84. hantit selvittävät leirin suuntaa 
nuolen kärkeä heittämällä.

85. hantit eivät leiriydy eläinten polkujen 
tai pesien lähelle (kuuluvat eläimille,
tilaa kaikille).

86. selkupit rakentavat talvikylän pää ja 
sivujoen risteykseen (suin eli vastapäätä  
sivujoen suuta). 

87. selkupit nimeävät talvikylän sivujoen 
mukaan (kylään muutetaan ensilumen 
aikaan).

88. nenetsit kutsuvat yhdessä jutaavien 
sukulaisperheiden muodostamaa 
leiriä nimellä nesy (suku=yerkar).

89. nenetsit kutsuvat rekikulkuetta 
nimellä argish (reki=khan, kulkuetta johtaa 
nuori tyttö miesten ajaessa sivuilla).

90. samojedien rekikulkuetta johtaa perheen 
emänainen (lapsi matkustaa toisessa reessä, 
naisten rekien selkänojissa pyhiä kuun ja 
päivän kuvia).

91. nganasanien rekiletkaan kuuluu 2-3 poron 
vetämiä miesten rekiä (iryanka), 3-5 poron 
vetämiä naisten rekiä (insyudakonto), 
poronnahoin (fantuy) peitettyjä tavararekiä 
(kunsyby´e), kotapuita kuljettava reki 
(ngyuyusya), kotapeitteitä kuljettava reki (diye) 
ja petitarvikkeita kuljettava reki (tobo). 

92. "vaimot ja lapset ensimmäisissä 
ahkiois, kotapiljaset venyvät viimi 
ahkiosta" (kotapiljaset=kotapuut, 
ahkioiden järjestys sama kuin 
sukulaiskansoilla).

93. "taloja seihtemää asti yhessä 
kihelmässä" (kylien koosta, 
kihelmä=ryhmä, rykelmä).

94. "se on oikein emäkyläläisiä" 
(emäkylä ja sivukylät, vrt. emäjoki 
ja sivujoet).

95. "käivät tarpomassa vähä ettäämmäl 
emämaast" (emämaasta eli kotiseudusta, 
vrt. vieraalta kalskahtava "isänmaa").

96. "tää Iitti ol ennen emäpitäjä" 
(pitäjät ja emäpitäjät).

97. "veli kerto et häl löysi semmosen 
hiijen syväm mäjen johon hän aiko 
laittaat talonsa" (talonpaikkoja).

98. "nyt ne talot on taas erillään ninku 
ne on alumperinkin ollu erillään" 
(vieri viereen rakentamisen 
vieraasta alkuperästä).

99. "se on suorah eteläh päij ja perä 
sit pohjasii" (etuovi etelään päin).

100. "tuo koskenalusta on jäätynny 
avian umpehen ko nuin uhkuu kovasti" 
(sulana pysyvät koskenalat,
sula=helpottaa pyytämistä
ja veen käyttöä).

101. "ed nä päiväl laskua, ed päivän 
noisua" (huonosti valitulla 
talonpaikalla).

102. "mäen gukkula on godi tehty" 
(outona pidetty kodinpaikka 
inkerissä).

103. "meijer rannal ov valkia liva" 
(liva eli hiekka, vrt. liiviläiset).

104. "meil oli ikkunad merre" 
(mereen päin, rantalaisilla meri 
päivää tärkeämpi).

105. "meil om mäem päl koid" 
(koti mäen päällä).

106. "meil om paljo pedäjäist metsä" 
(kuivat petäjäkankaat).

107. "kodi on tehty kuivalle pengerelle" 
(kuivat kohdat).

108. "teijeh honehed on käbiäs paikka, 
kuivam pugram päl" (huoneet käpiällä 
eli kauniilla paikalla, kuivalla pugralla
eli kummulla).

109. "tehti kodi mäer rinta" 
(rintamäkeläiset).

110. "meil on taza randa, livapohja" 
(liva eli hiekka, rantalaiset).

111. "meijjen kodi ov surem metsän 
sizäz" (metsäläiset).

112. "a ku meil ollid vesseläd rannad" 
(rantojen ystävät).

113. "se ellä ärez" (sisämaassa, 
kaukana joesta).

114. "järvirannaz da tulipielez, 
kaikiz vesselin elaigu siid on" 
(järveläiset).

115. "siinä on hyvä dägälikkö" 
(leiripaikaksi).

116. "jylheiköl selläl elämmö" 
(jylhällä selällä, maan selät).

117. "juonnanda" (kulkea jonossa 
ahkioilla, vrt. jutaa).

118. "kylmäni kun oli, nin siitä 
käytih tsunalla juontamah" 
(tsunalla=kelkoilla, juontamah
=kulkemaan).

119. "regeh kannoimmo, da siit 
kodih juonnimmo" (juonnimme 
kotiin, ajoimme jonossa).

120. "juondajez vajoad riet pannah, 
ei sua täyzii regilöi panna" 
(juontaa=kuljettaa tavaraa rekien
tai ahkioiden muodostamassa 
jonossa).

121. "junguralleh om piha, ei liga seizo" 
(kalteva pihamaa).

122. "hyö eletäh jogirannal" (jokelaiset).

123. "dogirannaz eletäh" (vrt. Jokisten 
suuri heimo).

124. "venehel ollez on yks randu jogitsurah, 
toine moarandah päi" (jokiranta ja maaranta,
joen puolet).

125. "jogitsural on hieru" (hieru=kylä, 
tsura=puoli, syrjä, suunta).

126. "vihmui lumed otti, jeätandereks jäi piha" 
(tantereeksi piha).

127. "jeätanner on, ei soa ni kävellä" 
(jäiset tantereet, vrt. ihmisten 
polkemat).

128. "illenikäz om piha, seizoi ei soa pyzyö" 
(illenikäs, illenjää=musta jää).

129. "voaralaizet" (vaaroilla asuvat).

130. "midä sie haudasijah rubied elämäh" 
(haudasijah eli kosteaan notkopaikkaan).

131. "siä pidä elätelläkseh, kus parembi on" 
(jutaamisen eli vuodenaikojen mukaan 
liikkumisen kantava ajatus).

132. "miul on elännes sielä jover reunassa" 
(elänne eli asuinpaikka).

133. "kuuvet eläjät oltih siinä niemellä" 
(kuuvet eläjät, vrt. kuusi perhettä).

134. "eleä ekotteli kotitörmälläh" 
(kotitörmä).

135. "aziett en lähe kyläh" (kylien vieraasta 
alkuperästä, nykyiset kaupungit).

136. "souva siitä meän rannan alattsi" 
(meiän ranta, oma "maanomistus",
perustuu läsnäoloon, vrt. tyhjillään 
olevat rahamiesten huvilat).

137. "alembazel puolel jogie seizou hieru" 
(ihmisasutus joen toisella puolella, 
toinen puoli eläimille).

138. "ahoks kondu jiänyh" (kontu
=koti, tila, talo).

139. "mibo kaivoloi teil, kaivandahinig on, 
vai silmäkaivo" (silmäkaivo eli lähde, 
omat ja vieraat kaivot).

140. "teil on hyvä eleä, k on kalasija" 
(kalapaikan tärkeydestä).

141. "kannarvikol elämmö" (kuivat
kanervikot).

142. "kameikol elämmö" (kameikolla
eli kiviperäisellä maalla).

143. "kapakad om meän rannat" 
(kapakad eli kiviset).

144. "se kylä on metsän kesses" 
(metsäkylät).

145. "joven da dorogan keskez on riihi 
da kyly" (oudoksuttu teiden lähelle 
rakentaminen, doroga=kärrytie,
lainasana).

146. "se kylä meän kyän ker kohakkah, 
jogi välis" (jokikylät, vrt. kylä=talo).

147. "koikaz on se taloi, viis kodie on" 
(talossa viisi kotia, sanojen alkuperää).

148. "koikaz on se taloi, yhten levon 
oal erize perehed" (kodikas talo,
kaksi perhettä yhden katon alla).

149. "koinsija on kaunehel kohtal täz" 
(kodinsija).

150. "koinsija on ylähäzel kohtal" 
(ylähäsellä eli korkealla, tuulisia 
kohtia).

151. "kohtutsural meid eletäh" 
(vastarannalla).

152. "häi eläy kohti meih" (vastapäätä).

153. "jogo tuldih kohtoveh kerähmöh" 
(kohtoveh=vastarantalaiset, kerähmöh
=kokoukseen).

154. "sarai on joven kohtaz, jogie vaste" 
(sarai eli lato).

155. "teätän talon kohassa mejän talo oli" 
(teätän eli enon, omien lähellä 
asuminen).

156. "miän kylä on hyvällä kohalla" 
(hyvän kohan valitseminen).

157. "kohtaz astuu, toizel tsural" (kohta=vastaranta, 
tsura=puoli).

158. "kohtaz ehätimmöz" (ehättää=kuljettaa 
veneellä).

159. "meän kodi on koivikos" (koivujen
ystävät).

160. "mejjän konnunaloa on järvem piäs säh" 
(järven päähän saakka, konnunala=pihapiiri,
vrt. vieri viereen kaavoitetut "rantatontit").

161. "kylä on tuaz lähil, ga minä sih kyläh ni 
konzu vi en ole käynnyh" (kylien vieraudesta).

162. "kosken korvas ku eläd, ga ainos kohu 
kuuluu" (kosken kohua oudoksutaan, 
vrt. melussa elämään pakotetut 
kaupunkilaiset).

163. "tämä pertti unda korotuttoa, ei anna 
ni moata" (korotuttaa unta, huono enne, 
parempi vaihtaa paikkaa).

164. "miula oli nellä viis kovaista siinä 
kangahalla" (4-5 kotaa, kotakankaat).

165. "kossennissaz om meäm mökki" 
(mökinpaikkoja).

166. "kodiryhjy" (talojen ryhmä).

167. "kus kyläz eläd" (missä kylässä,
vrt. kylä=talo).

168. "männäh semmoseh kauneheh 
merenlahteh, kuhu voit elosijan loatie" 
(kodinpaikkoja, meri=iso järvi).

169. "kukkural elää" (kukkulalla).

170. "Rauvallambi, kumbi oli kylän alla" 
(lampikylät).

171. "kudamoa kyleä oled" (mitä kylää, 
vrt. sukua).

172. "kustaba sie olet" (olla jostain, 
olla jotain).

173. "Tuhkalazen mökki on karulla 
mualla, kannarvikko kazvau ymbärih" 
(mökinpaikkoja).

174. "juaman kyllez eläy" (juaman eli 
maantien kyljessä, oudoksuen).

175. "Loginkylä on kylgikylä" (kylkikylä 
eli syrjäkylä).

176. "kylävälim päiväz matkoaa" (kylien 
välisestä etäisyydestä).

177. "elä kyläyvy, tule teräväiseh poikes" 
(nopeasti pois, kylien vahingollisesta 
luonteesta).

178. "kyläne" (pieni kylä).

179. "kyläkeskem päiväz astun" 
(kylien välin).

180. "paremb on paha kodi, mikui hyvä kylä" 
(omat kodit, vieraat kylät).

181. "kylän ilo, koin kondii" (kylillä käyvästä 
miehestä).

182. "tulgua kylänkeskeh" (kylän keskellä 
pidettyyn kokoukseen).

183. "kylämpaginoi ei pie uskuo" (kylänpuheita, 
vrt. "uutiset").

184. "kyläsyömisty syöz, omoa syömist ei pie" 
(kylän syömiset ja omat syömiset).

185. "kohtalaine" (vastarannalla asuva).

186. "kentti" (joen tai järven rannalla sijaitseva 
kodanpaikaksi valittu kuiva ja tasainen nurmi 
tai hiekkamaa).

187. "hukantakkuo niillä kentiköillä kazvau" 
(hukantakkua eli ukonpartaa).

188. "kenttiheiny" (kotakentillä kasvava heinä, 
kankea ukonparta).

189. nenetsit kutsuvat rekikuntaa nimellä 
argish (rekien muodostama jono).

190. nenetsit jutaavat n. 5 tuntia päivässä 
(matkan aikana pysähdytään 3-4 kertaa, 
reitti sama joka vuosi).

191. nganasanit jutaavat 3-4 toisilleen 
sukua olevan perheen kotakuntina 
(jokaisella perheellä (4-8 ihmistä) 
oma kota).

192. sanalla wop tarkoitetaan lumeen 
kaivettua nukkumakoloa (mansin vapi), 
lumessa yöpymistä (toisiinsa kääriytymällä, 
hantin jol-wapiji), turkiksiin kääriytymistä 
(nenetsin waw), leiriä tai nukkumapaikkaa 
(enetsin baca), makuusijaa (nganasanin 
boba), istumapaikkaa (selkupin kuopto), 
yhdeksi yöksi tehtyä väliaikaista leiriä 
(selkupin kopte) ja metsään tehtyä 
makuupaikkaa (kamassin bapu,
vrt. vappu, b=v).

193. sanalla palva tarkoitetaan kylää ja 
taloryhmää (hantin puyol, mansin pawol, 
unkarin falu, vrt. paalu, palata, f=p).

194. sanalla nuokahtaa tarkoitetaan 
pysähtymistä, levähtämistä, huilaamista 
ja torkahtamista (mordvan nuvse, hantin 
noyol, mansin nunt, unkarin nyug, 
nuokahti=aika levätä).

195. sanalla nek tarkoitetaan polkua, 
jälkeä, uraa, talvipolkua ja leveää polkua 
(hantin nin, nenetsin nedarma, kamassin 
normi).

196. sanalla onkalo (kantauralin wonki) 
tarkoitetaan talon päädyssä olevaa koloa 
(viron ungas), luolaa (saamen vuoggo), 
pesää (saamen vuonk), kiven alla olevaa 
koloa (saamen vuogka), maassa olevaa koloa 
(hantin wonx), hautaa (hantin wanxe), 
syvää kuoppaa (mansin wonko), luolaa 
(nenetsin wank), isoa kuoppaa (enetsin 
baggo), pesäkoloa (nganasanin banka) 
ja pientä kuoppaa (selkupin qoqqa).

197. sanalla kolo tarkoitetaan lomaa, 
rakoa, halkeamaa, aukkoa ja lohkeamaa 
(saamen kallo, komin kolas, hantin xol, 
vrt. pesäkolo).

198. sanalla kylä tarkoitetaan asumusta, 
kotia, taloa, talojen rykelmää, vierailuaikaa 
ja jutteluaikaa (viron kula, saamen galli, 
mansin koäl, vrt. kyläillä).

199. sanalla katu tarkoitetaan porojen laidunta, 
laidunmaata ja talvilaidunta (saamen guotto, 
nenetsin xadu, nganasanin kotukie).

200. sanalla juntu tarkoitetaan polkua, reittiä, 
uraa ja puuhun lovettua viittaa (hantin juc, 
mansin jos, vrt. Jusu, Juntunen).

201. nganasanit kutsuvat yhdessä jutaavia 5-7 
perheen muodostamia pyyntikuntia nimillä
malir ja maia (vrt. Maija).

202. nganasanien rekikuntaan (reki=kanta) 
kuuluu kendusa (kevyt reki jolla kuljetetaan 
kotapeitteitä ja petivaatteita), kunsuma (naisen 
rekeä muistuttava tavarareki), nadumie 
(koristeltu naisen reki jossa korkea selkänoja), 
nuuse (kodan salkoja kuljettava reki) ja suojundu 
(tavarareki).

202. nenetsit valitsevat leiripaikan jäkälien 
mukaan (paikkoja joihin porot pysähtyvät 
syömään).

203. nenetsit iskevät leiripaikan keskelle 
porojen ajamiseen käytetyn kepin (khorei, 
kepin kohdalle ensimmäinen kota).

204. nenetsit järjestävät reet puoliympyrään 
kodan ympärille (naisten reet ja tavarareet 
etupuolelle, miesten reet ja haltijareki 
takapuolelle, haltijareki kodan keskustaan 
osoittaen).

205. nenetsien käymälät sijaitsevat kaukana 
leiristä (miehillä ja naisilla oma paikkansa).

206. nenetsit kutsuvat rekikuntaa nimellä anas 
(naisen johtama).

207. nenetsit antavat porojen valita leiripaikan 
(mihin pysähtyvät syömään).

208. nenetsit kutsuvat kylää nimillä asy ja yässy 
(vrt. asua, asikkala).

209. nenetsit kutsuvat avantoa ja lähdettä nimillä 
nierme ja nermq (vrt. norma=talvipolku).

210. nenetsit kutsuvat luolaa nimellä taalje
(vrt. talja, taljojen avulla luolissa eläneet).

211. nenetsit kutsuvat kotien muodostamaa leiriä 
nimellä myadyrma (mya=maja, kota).

212. nenetsit eivät pystytä kotaa jäkälien (niada) 
päälle (muuten jäkälän henki (niada khekhe) 
suuttuu).

213. nenetsit kutsuvat rekien muodostamaa jonoa 
nimellä miud (kahdeksan rekeä / jono, johtajana 
perheen nainen).

214. nenetsit lyövät porojen ajamiseen käytetyn 
kepin (tiur) kodan keskipaikan kohdalle, ajavat reet 
kodanpaikan ympärille ja päästävät porot vapaiksi 
(valjaiden irrottaminen miesten työtä).

215. selkuppien talvikylä koostuu 2-4 
joen törmälle kaivetusta talvimajasta 
(hiekalla tai turpeella katettuja).

216. selkuppien jokikuntaan kuuluu 
kymmeniä sukua olevia perheitä jotka 
käyttävät yhteistä pyhäkköä (ylävirrassa) 
ja kalmistoa (alavirrassa).

217. selkupit kutsuvat jokikunnan 
johtajia nimillä kok ja sengira 
(vrt. kokka, kokous).

218. selkupit kutsuvat jokikunnan 
aluetta nimellä pontar (reuna).

219. selkupit kutsuvat jokikunnan 
kokousta nimellä takol.

220. selkupit jakavat maita perheiden 
maihin (çevcom), yhteisiin pyyntimaihin 
(matarym, kaukana asutuksesta) 
ja yhteisiin jutaamismaihin 
(edika-da-conje).

221. sanalla säla tarkoitetaan rekien 
lastaamista ja tavaroiden nostamista 
rekiin (kantauralin säli, selo).

222. sanalla juta tarkoitetaan irtaimiston
ja kotatarpeiden pakkaamista rekiin 
(kantauralin jutta, joto).

223. sanalla saxi tarkoitetaan perille 
saapumista (kantauralin laqo, laqa).

224. udmurttien heimot koostuvat 10-30 
sukukylästä joilla on yhteinen perustaja 
ja suojelija (heimototeemi).

225. udmurtit kutsuvat totemistista sukua 
nimellä mer (vrt. Meri, Mervi, Merinen, 
Meriläinen).

226. nenetsit kutsuvat reellä ajamista 
sanalla ädda.

227. nenetsit kutsuvat rekeä nimillä 
kod ja kodu (vrt. kota).

228. hantit kutsuvat 2-3 majan kylää 
sanoilla aj puyol jay (yhden kylän väki, 
joen tai järven rannalla, asukkaita 10-15).

229. hantit kutsuvat jokivarsilla asuvia 
jokien nimien mukaan (äs jay (ob-joen väki), 
waya jay (vakh-joen väki), wat joyen jay 
(vasyugan-joen väki)).

230. hantit kutsuvat ihmisten asuinpaikkaa 
sanalla put (yhdistetään toteemin nimeen, 
shapartki put, sammakon lasten paikka).

231. nenetsit merkitsevät leiripaikan 
viemällä porojen ajamiseen käytetyn 
kepin (horei) lähimmän kukkulan päälle 
(toisen tiedon mukaan keppiin sidotaan 
valkoinen nahka, vrt. vierasta alkuperää
olevat liput).

232. hantit kaivertavat viittoja (juh pos) 
puiden kylkiin ja irtonaisiin kuoriin 
(sisältävät käden kuvia, perheiden 
tunnuksia ja liikkeistä kertovia viestejä).

233. mansit kaivertavat yöpymiseen 
käytetyn puun molemmille puolille 
perheen tunnukset ("niin monta lovea 
kuin yöpyjiä").

234. hantit käyttävät viittoina oksille 
nostettuja jäkäliä ja sammalia, puihin 
veistettyjä lovia, puista taitettuja oksia, 
oksille nostettuja keppejä ja oksilta 
poistettuja lumia.

235. mansien talvileiriin kuuluu uusi ja 
vanha asuinmaja, sauna, aitta, kalmisto,
suojelushaltijan puu, järvi, uhritulen sija 
ja uhripuita (leiripaikkoina jokirannat, 
metsänreunat ja soiden ympäröimät 
kuivat saarekkeet).

236. komit kutsuvat jutaavien perheiden 
kulkemaa reittiä sanalla vörga.

237. komit jutaavat tuttujen jokien, järvien 
ja soiden kautta (vieraita maita vältellään).

238. komit kutsuvat matkan puoliväliä 
sanoilla dzhyn tui (vrt. tuli).

239. komit kutsuvat 5-7 reen kulkuetta 
nimellä argashi (maistuu lainasanalta,
vrt. rekien myöhäinen alkuperä, 
vrt. vanhemmat itse vedetyt ahkiot).

240. moksalaiset rakentavat kylät jokien 
varteen (hyville kalapaikoille).

241. marit kutsuvat kylää nimellä jal 
(vrt. jalnak=eläin).

242. marit kutsuvat tietä nimellä korno.

243. marit kutsuvat laumaa ja tokkaa 
nimellä kiito (vrt. kiitos, kiitää).

244. marit kutsuvat rekeä nimellä ter 
(vrt. terve).

245. udmurttien mukaan alkuheimonsa 
liikkuivat ruuhilla ja porojen vetämillä 
pitkillä puilla (vastakohtanaan etelästä 
tulleet kansat jotka liikkuivat hevoskärryillä 
ja purjeveneillä).

246. udmurtit kutsuvat sukukyliä pesiksi 
(Ivzkar, Ivz-joen pesä).

247. udmurtit kutsuvat kylää johtavaa 
vanhimpien neuvostoa nimellä kenesh.

248. udmurtit kutsuvat kylien välistä 
avunantoa nimellä veme.

249. udmurtit eivät puutu toisten kylien 
asioihin (ellei pyydetä apuun).

250. komien mukaan alkuheimonsa 
elivät maanalaisissa majoissa "kalaa 
ja lihaa syöden".

251. komit kutsuvat sukukyliä kareiksi
eli pesiksi (Kudym kar, Kureg kar).

252. hantien jokikunnilla (iokh) on 
yhteiset kalastus ja metsästysmaat 
ja omat osuudet sivujoesta (yhteis 
ja yksityisomistusta).

253. hantien kylään (yksi tai useampi 
perhettä) kuuluu asuinmajoja (joka 
perheellä oma), ulkorakennuksia, 
1-2 aittaa, ulkona oleva saviuuni,
kesäisin käytetty tulisija ja puisia 
telineitä astioita ja työkaluja varten 
(yuganin hanteilla 29 tällaista kylää 
joissa asuu 605 ihmistä, n. 20 ihmistä 
/ kylä).

254. hantit kutsuvat periytyviä maita 
nimellä ugodie.

255. saamelaiset jutaavat kesällä 
perheittäin ja kerääntyvät yhteen 
talveksi (läheistä sukua olevat 
perheet voivat liikkua yhdessä).

256. saamelaiset kyläilevät toisten 
perheiden luona (lahjoja vieden).

257. saamelaiset kutsuvat talvikylää 
nimellä sijdd eli siita (koostuu 
keskenään sukua olevista perheistä 
ja näiden pyyntimaista).

258. saamelaisiin siitoihin kuuluu 
Suonnjelsijdd (suonjoen siita) ja 
Peäccam sijdd (petsamon siita).

259. saamelaiseen rekiletkaan kuuluu 
raidogeres (tavarareki), lohkkegeres 
(kannellinen ruokareki) ja vuodjingeres 
(ihmisiä kuljettava reki).

260. saamelaiset kutsuvat rekikuntaa 
nimellä raidu (suomen raito, 
pidetään lainasanana).

261. saamelaiset kutsuvat kolmen poron 
vetämää rekeä nimellä sani (pidetään 
myöhäisenä keksintönä).

262. saamelaiset kutsuvat kylää, leiriä 
ja sukua nimellä sijjt.

263. saamelaiset kutsuvat tietä nimillä
keajjn ja luodda.

264. saamelaiset kutsuvat polkua nimillä
junn ja poalkas.

265. saamelaiset kutsuvat satamaa nimellä 
sattk (rantautua=seajjve). 

266. saamelaiset kutsuvat porotokkaa 
nimellä binna.

267. saamelaiset kutsuvat hiihtämistä 
sanalla cuoigat.

268. saamelaiset nimeävät talvikylät 
(sijdda) sijainnin mukaan (joki, järvi).

269. saamelaiset kutsuvat periytyviä 
kalastusmaita nimellä kudda (jaetaan 
perheen käyttämiin ja "varalla oleviin" 
eli periytyviin).

270. sanalla ura tarkoitetaan polkua ja 
tietä (saamen oarre, mordvan uraza, 
vrt. ura urkenevi).

271. sanalla neks tarkoitetaan jälkiä, 
polkua, tietä, hirvien polkua, eläinten 
polkua ja talvipolkua (hantin nin, niyot, 
nenetsin neda, nedarma, kamassin 
normi).

272. sanalla pänt tarkoitetaan polkua, 
risteystä, tienhaaraa, jälkiä ja vaatteiden 
viivamaisia koristeluja (koristelut=polkuja, 
komin pad, hantin pent, vrt. pentti).

273. sanalla polku tarkoitetaan poljettua 
kohtaa (suomen polku), maahan tai 
lumeen poljettua uraa (hantin poyol), 
pieneen jokeen laadittua patoa tai porttia 
(hantin poxot), kalapatoa (mansin puwlol), 
siltaa (nenetsin pul, enetsin fudu) ja joen 
yli kaatunutta tai kaadettua puuta (kamassin 
pulu, selkupin pelli, nganasanin fuli).

274. sanalla taiva tarkoitetaan aluetta, 
seutua, paikkaa, maata ja ajanjaksoa 
(saamen taiwa, hantin tayi, unkarin taj, 
vrt. taival).

275. sanalla tar tarkoitetaan kodin ympäristöä, 
lähellä olevaa ja vastapäätä olevaa (marin toran, 
udmurtin doro, mansin tark, vrt. Tarkka).

276. sanalla tärjä tarkoitetaan työreen rimoja 
tai pohjaa (suomen tärjä), juurista tai oksista 
punottua koria (viron tari), rekeä (marin tir), 
tulisijan pohjapuita (hantin taros) ja vierekkäin 
olevia asioita (mansin tares).

277. sanalla utka tarkoitetaan jälkiä, reittiä, 
polkua, vesistöjen välistä kangasta tai salmea 
ja vesistöjen välistä kulkevaa polkua (hantin 
oxot, mansin axt, unkarin ut, nenetsin nut, 
enetsin uri, nganasanin noaja, selkupin watta, 
kamassin azi, vrt. uta).

278. sanalla wuj tarkoitetaan keskikohtaa, 
puolta, rajaa ja päätä (komin vijta, mansin 
wejol, vrt. viitta).

279. sanalla en tarkoitetaan paikkaa, kohtaa, 
seutua, suojaisaa paikkaa ja piilopaikkaa 
(udmurtin in, unkarin eny, vrt. eno).

280. sanalla latu tarkoitetaan lovea, viiltoa, 
jälkeä, suksien jälkeä, hiihtopolkua ja maassa 
tai puussa olevaa uraa tai syvennystä 
(saamen lahtto, marin lodo, komin lu). 

281. sanalla pukt tarkoitetaan jonkin ohitse, 
läpi tai kautta kulkemista (saamen bokte, 
marin pokten).

282. sanalla sire tarkoitetaan paikkaa, sivua, 
reunaa, äärtä, paikkaa johon siirrytään ja 
paikkaa johon porot siirtyvät (suomen siira, 
viron siirda, mordvan sirä, siirtyä-sanan 
alkuperää).

283. sanalla tora tarkoitetaan yli menevää, 
poikki menevää ja joen yli menevää 
(joet heimojen rajoja, ylittäminen johtaa 
torailuun, saamen doares, mordvan 
torks).

284. "nägyjäl kohtal kodi loikottau" 
(oudoksuen, vrt. suojaisessa 
kohdassa).

285. "siitä tsunam peräh sivotah ne, 
hiihnoista ne porot, ta toas tsuna ta 
toas poro ta, niin tä niin" (raidon
kuvaus, tsuna=kelkka).

286. "niityt ollah lähembän, a suot 
ollah loitomban" (kotia).

287. "nagriskuoppu laitah rindiel, 
kuh ei vezi nouse" (vieraat nauriit, 
omat kuopat, vrt. nauris-sanan
vanhempi merkitys, talviruuaksi
kerätty männyn siemen).

288. "tässä pädöö möhöttiä" 
(lepopaikat).

289. "mänömatkal ota regeh" 
(reessä kulkemisen vieraudesta,
vrt. autot).

290. "menomatk om meil suodu myö" 
(suota myöten, vrt. paluumatka).

291. "urostsura maltau venakse, 
a naistsura ei malta" (kylän miehet 
puhuvat venäjää, kaikki isommat
kylät vieraiden perustamia tai
hallitsemia).

292. "rungoa poltetah mägikyliz" 
(kaskea mäkikylissä eli venäläisten 
kylissä, vieraat kylät=vieraat 
elinkeinot).

293. "mäne sie, mie myössyn" 
(myössyn eli palaan takaisin).

294. "häi lähti jaamaa myöte 
astumah" (jaama=polku, tie).

295. "muuttavui toizeh kohtah 
elämäh" (elää kohtaa).

296. "sil kohal on aiga hyvä eleä, 
kui om mustoa kudzoihutta" 
(mustat kusiaiset, hyvä enne).

297. "oma mua om mandzoihud, 
vieraz mua om mustoihud" (oma 
maa mansikka, vrt. metsämansikoita 
kasvava).

298. "muolas koht on netse, eigo 
voiz netsih kohtah mennä miehel" 
(muolas eli kaunis kohta, oman 
kohdan valitseminen vs. miehen 
kohtaan meneminen).

299. "moailma, täkäläini valkevus" 
(maailma=tunnettu maa, paikat 
joissa on kulkenut).

300. "maailmas kävelles saat kaikkee 
nähtä" (kävellä maailmaa).

301. "ollougo sinne muamatku vai 
vezimatku" (maa ja vesimatkat).

302. "mie muansilmiä katson" 
(katson maansilmiä, tarkastan 
maata asumista varten).

303. "leppiä kuz on enembäl puolel, 
se om muansilmälleh" (muansilmälleh
=liian vetistä asumiseen, veestä pitävät
lepät).

304. "ku ruvetah kodie luadimah uvvel 
muasijal, sit kivilöi nostellah da suoritetah, 
muatah yö" (nostellaan kiviä ja maataan yö, 
haltijan vastauksen uskotaan tulevan unessa).

305. "moatiloa hyveä pidäv ettsie koin loadiez" 
(hyvän tilan etsiminen, vrt. pyyntimaiden 
varastaminen (metsätalous) ja tuhoaminen 
(maatalous) ja maattomien pakottaminen 
kaupunkeihin, "edistys").

306. "täl mual pädöy eliä" (hyvä kohta).

307. "oma moa mandzoi, vieraz moa mustoi" 
(mansikka=kangas, mustikka=korpi).

308. "mettsäpertti oli uuzi, korgiella 
särkällä lammin rannalla" (särkkä
=kuiva hiekkamaa, vrt. harju).

309. "emmo kehtannuh tulla kodih, 
mettsyperttih däimö yökse" (metsäpirtti
=paikka missä yövyttiin pyyntimatkoilla,
vrt. laavu).

310. "hejjän taloi on mäinotsal" 
(mäkeläiset).

311. "metsäkäz on kondu" (metsän keskellä 
oleva kotipaikka).

312. "meil on kaikki matassa, meil om pannut, 
meil or ruuvat, meil on kaikki" (kevätleiriin 
siirtyminen, omasta kiinni pitäneet).

313. "dogo vaara matkaau sujesta pohdazeh" 
(matkaa eli näkyy, suvesta pohjoiseen, 
vaarojen mukaan liikkuminen).

314. "pädöö matkata leiletteä hyväl seäl" 
(hyvällä säällä matkaaminen).

315. "elgyä seizattakkua matkuajua, 
ana mänöy rauhassa" (jalan matkaamisen 
pyhyydestä).

316. "manderez olimmo syömäs" 
(saarelaiset).

317. "manderez i on äijiä paremb eliä ku 
suarez" (manterelaisten mielestä).

318. "manderez olin käymäs" (vieras 
paikka saaressa kasvaneille).

319. "souvamma soaresta mandereh" 
(saarelaisten elämää).

320. "vieraz moa mussikkane a oma 
mantzikka" (valoisat mansikkamaat,
pimeät mustikkamaat).

321. "muad i mannud, koid i konnud" 
(mantu ja kontu-sanojen alkuperää).

322. "meri pauhaa ylen äjjäl, ei saa ni 
läz lähetä" (ei saa lähetä, meren rannassa 
asumisesta).

323. "miuh luottavui, mius soav venehen 
Joakkolah käyvä" (vrt. jaakko=joutsen, 
jaakkola=joutsenten suosima lahti).

324. "myö elämmä lotkossa" (lotkossa 
eli notkossa, vetisiä).

325. "kodi seizou lodman reunal" 
(notkon reunalla, vähän parempi 
paikka, voi sortua).

326. "mejjän kodi on loitombi, emmo sih 
kyläh myö jiä" (kylien vahingollisesta 
luonteesta, tuhonneet jo monta polvea 
suomalaisia).

327. "luajin liskan puuh" (liskan eli 
pilkan, omat viitat).

328. "kui liennetto työ mejjän rannale 
tänne libunnuh" (meiän rannalle).

329. "miän uhozall on äijä linduo" 
(meiän uhosalla eli takametsässä, 
jokaisella perheellä omat rannat 
ja metsät).

330. "tänäpäi libo huomei lähtemmö" 
(ilmojen mukaan lähteminen).

331. "lieterannal pädöy kezäl eliä" 
(pätee elää kesällä, kesiksi rannoille,
talveksi sisämaahan, vrt. kalastus
ja metsästys).

332. "lieterannal on hyvä kezoida kylbie" 
(rantojen ystävät).

333. "siinä niinkul leväheltih, kum matattih" 
(suuren puun alla, vrt. omituiset 
"huoltoasemat").

334. "käytih siih levähtämäh kun souvettih" 
(oman matkaamisen luonteesta).

335. "vain se kun oli semmoni levällini, 
kuta missäi, eri paikassa elettih" (talot levällään, 
omat kylät=harva-asutusta).

336. "tulipalo ei sidä polta, se kylä on levälleh" 
(kylä levällään, vrt. tulen vastainen vieri viereen 
rakentaminen).

337. "siid on niitul mejjän lebävyskohtu" 
(niityllä lepäyskohta, omat lepopaikat).

338. "siid on hyvä lebävökohta pilvizez da tuuli 
koskoo" (varjoisa ja tuulinen kohta, kesällä ja 
talvella eri lepopaikat).

339. "voithan vestiä tuola lassuksella, jottei 
koko piha ruhkauhu" (lassus eli veistopaikka, 
jokaisella työllä paikkansa).

340. "lasteikko" (lastumaa, pihamaa).

341. "el lähe lapil lavuilla, kotapojam 
polkuloilla" (vieraita latuja vältellään).

342. "mie siidä lausta poikki hiihin" 
(ladusta poikki, oudoksuen).

343. "suksiladu moin on dorogaine sinne 
mettsäh kaidu" (metsään johtava latu, 
omat talvitiet).

344. "regyön ladu" (rekiladut).

344. "lajjembaine taloi" (laitimmainen, 
vrt. Laitila, Laitinen).

345. "järvem pindazez elämmö" 
(järven pinnan tasalla).

346. "jovem pindaizez eletäh juuri, 
otsin jogeh päi" (joen pinnan tasalla, 
jokea otsin eli kohti).

347. "pietymmä vähäzeksi aigua da 
keitämmä tsuajuo" (pysähdymme ja 
keitämme teetä).

348. "siitä oli toas pikkuni matka jokie, 
siitä oli Venehlampi" (maailma eli
tunnettu maa).

349. "pistäm pilkat pihjaloih, rastit voarojer 
rakoih" (pihlajat ja vaarat, omia tienviittoja).

350. "pilkad laittih puuloih mezal ollez, 
koja nillattih kirvehel" (mezal=metsällä, 
koja=kuori).

351. "metsäz loajid itsel pilkkunokkohon" 
(pilkkanokkohon eli pilkoilla merkityn 
polun).

352. "ka meän kylässä ni ket ei ollun, 
kun oli pieni kylä" (pienet sukukylät, 
käytännössä haja-asutusta).

353. "peähimmäini talo" (päähimmäinen 
eli laitimmainen).

354. "vain se peälikkö peäsi uimalla 
Kirvessoareh" (päällikkö eli kyvykkäin).

355. "sanal on peällikkö, hänen sana peäl 
jeää" (sana jää päällimmäiseksi, 
päällikkyyteen yhistetään ruumiillista 
ja henkistä kyvykkyyttä).

356. "kuusem persieh loajittu" (kota).

357. "ta kun ei ollum mitänä missä 
moata, puum persiessä vain oltih" 
(persiessä eli juurella).

358. "kahen kallivon kesessä, paju 
pehkom persiessä" (kalliot ja puut, 
suojista vanhimpia).

359. "siel oli pertti, sielä kevätettih" 
(kevätettih eli pidettiin kevätleiriä, 
vakinainen talvipaikka ja sen 
ympärillä olevat pyyntimaat,
oman elämän malli).

360. "suveh otsin oli se pertti" 
(suveh otsin, etelää kohti).

361. "toine toizele peräh ajetah" 
(peräkkäin ajaminen eli 
jutaaminen).

362. "nellä perehkundoa läksi yhteh 
matkah" (perhekunnittain 
jutaaminen).

363. "pakoitettih rahvaz joaman 
roadoh" (pakotettiin tien tekoon, 
"valtateiden" eli vallan teiden 
sairaasta alkuperästä).

364. "pagosija minul on jo katsottu" 
(pakosija eli piilopaikka, vrt. omituiset 
"sodat", vieraiden tappaminen 
vieraiden käskystä).

365. "mänit veäröä pajehta" 
(pajehta eli tietä).

366. "jos mänet oikeim patehin, 
niin kossut kotihis" (kostut kotihisi,
omat tiet=johtavat kotiin).

367. "järveh otsin" (järveä kohti 
rakennettu).

368. "rantah otsin kun oli se pertti 
heilä" (rantaa otsin eli kohti).

369. "päiväh otsin on kodi" 
(päivää kohti, otsa-sanan
alkuperää).

370. "päiväzeh otsin on kodi" 
(päivää kohti rakentaminen, 
vrt. hautaaminen).

371. "osoau kotih" (osaa kotiin, 
tutuilla alueilla pysytteleminen).

372. "järvehpäi om pertti otsin" 
(otsin eli päin).

373. "kodi on jogehpäi otsin" 
(jokea otsin, rantalaisille 
vesi päivää tärkeämpi).

374. "minne oli matassa sinne i 
mäni" (matkan suunnitteleminen
ja toteuttaminen).

375. "meil vien kannandoa ei ole 
loitton" (veen läheisyys).

376. "vessel on olendukohtu hänel" 
(vesselä kohta).

377. "tämähän on oivam paikka eliä" 
(oivallinen paikka, hyvän kohdan 
löytäminen).

378. "täs kohti pidäv ojjustuo matkah 
suksiladuu myö" (omat ladut=itse 
tehtyjä, johtavat omiin paikkoihin, 
vieraat ladut=latukoneella tehtyjä,
johtavat vieraisiin paikkoihin).

379. "pitkäm matkan tagani" 
(pitkät ja lyhyet matkat, 
vrt. omituiset "kilometrit").

380. "monta virstoa pitältä 
panimma" (ansoja metsään, 
vieraita "kilometrejä" edeltäneet 
vieraat "virstat").

381. "teältä kul läksi niin kotvan sitä 
sai soutoa plakuttoa" (vesitiet).

382. "kembo sinne menöy, moizeh 
kohtah" (ihmisille huonot kohdat, 
jätetään eläinten käyttöön).

383. "siitä samoin oli karsittu ta 
poalitettu jotta mistä osatah kävellä, 
kun käveltih metsällä" (karsikot ja 
paalit eli pilkat, omia viittoja).

384. "hos kunne mänet kiukkanaizeh 
paikkah niin pualitetah, jotta ozuais 
toizengin kerran sinne" (kiukkanaizeh
=outoon, pualitetah=merkitään 
pilkoin).

385. "pideä poalittoa, ku emmo toittsi 
yöksyiz männes" (ettei yöksyttäisi 
toiste, yö=johtaa eksymiseen).

386. "poalitusta myötem piti matata" 
(paalitusta eli pilkoin merkittyä 
polkua, vrt. ansapolut).

387. "Seämärveh meän joamat pajetah" 
(Seämärveh=Sydänjärveen, meän 
joamat=meidän tiet, järvi asumisen 
keskipisteenä).

388. "sinn on juoni juostavoa, 
polku poimeteltavoa" (juonet 
ja polut).

389. "pohjoizrannalla ei ole kylöä ni 
mimmoista" (omat rakennuskaavat, 
vastaranta=eläimille ja haltijoille 
pyhitetty).

390. "mejjän saaril on kaksi poigaa" 
(saarelaiset).

391. "kylä om poikkeh voaroa" 
(poikkeh eli toisella puolella, 
vrt. pyhinä pidetyt laet).

392. "meil oli miss oli meän koti, 
siin oli soari, poikki joven" 
(kodinpaikkoja).

393. "mie siidä lausta poikki hiihin" 
(ladusta poikki hiihtäminen, 
pidetään vääränä).

394. "meidy polsitah, k emmo ole järven lähil" 
(polsitah eli syrjitään, kauempana asuvia, 
vrt. isot järvet, vrt. vieraiden valloittamat 
asuinpaikat).

395. "Misin kyläs poltetah nurmie" 
(kaskiviljelyn outoudesta, vieraat kylät
=vieraat elinkeinot).

396. "ennen kolmim polvin oli yhtes taloiz" 
(kolmea polvea yhdessä talossa, taloiksi 
kutsutut sukukylät).

397. "meän suoll on äijäldi polvikkahie 
puida" (oma suo, oma metsä, oma ranta, 
asuttaa=omistaa, vrt. vieras rahan avulla
omistaminen, estää omaa omistamista
toteutumasta).

398. "keännäm polvet sinnepäi matkah" 
(matkaan valmistautuminen).

399. "jogi polvittelou" (polvittelou
eli mutkittelee, vrt. sukupolvet, 
vrt. jokien mutkissa sijainneet 
asuinpaikat).

400. "luajin liskam puuh" (liskan, 
vrt. paalin, pilkan).

401. "punalmukses pidäy menn oigieh 
kädeh" (punalmukses=polkujen 
solmukohdasta, oigieh kädeh=oikealle, 
tien neuvomista).

402. "punalmukses on kodi hänel" 
(vrt. risteyksessä, vierailta maistuvat 
r-alkuiset sanat).

403. "niittuloim puolez on hyvä kondu" 
(kontu=tila, talo, pelto).

404. "ollah puolez matkaz" 
(puolessa matkassa).

405. "puolez matkaz ollah" 
(tärkeänä pidetty hetki, 
vrt. puolimatkassa 
sijainneet pyhäköt).

406. "päiväzeh päi puoli koiz" 
(päivän puoli).

407. "ajetah hyö puoleh välih, 
i puolez väliz on mägi" 
(mäet=pyhäköiden paikkoja).

408. "puoliväli jäi käymätä" 
(vrt. pitkien taipaleiden varrella 
sijainneet uhripuut ja kivet, 
vrt. jutaamisreitin puoliväli).

409. "mägiläzet ku mendih mettsäh 
ruadoh, maiduo otettih puzuh" 
(maitoa juovat mäellä asuvat 
kaskiviljelijät, vieraat asuinpaikat 
ja elinkeinot, miehet venäläisten 
jälkeläisiä).

410. "kaivuo pidäiz buurie" 
(pitäisi porata kaivoa,  
lainasana porata, omat kaivot
=lähteitä).

411. "järvehpäihine ikkun" 
(järveen päin, vrt. järven 
katsomiseen).

412. "päiväh ezin om pertti" 
(esin eli kohti, vrt. otsin).

413. "päiväs sellin on kodi, 
ei päiv ottsah pasta" (päivään 
selin, oudoksuen).

414. "päiväzeh ezin on kodi" 
(päivän lapset).

415. "päiväzeh otsin on kodi" 
(vrt. kota).

416. "kyllä siin on talo päivän
kämmenellä" (päivän kämmenellä, 
avoimella tai korkealla paikalla).

417. "päivämpaistamatoi kohtu" 
(asumiseen kelpaamaton).

418. "tyttö tyyri moarikaine, aja tänne 
toarikaine, tälle puolle jokija, päiväm 
puolelle mäkijä" (asuinpaikkojen
kuvauksia).

419. "sinne suari suajelo, kunne suaren 
puut näkyy, niin on meiän elom tääll, 
kuin on kaste heinän pääll" (saaressa 
asumisesta, uskotaan suojelevan asujia).

420. "tule, surma, suota myöte, tallaa 
talvitietä myöte" (suot, omia talviteitä).

421. "hyvä tässä on miesten olla, armas 
naisteni asuva, ei tässä syven syömät 
puutu, juuven juomiset vähene" 
(syömät ja juomiset, elämän ehtoja).

422. "ne on asettunhek kalavetter rannale" 
(ensimmäiset asujat).

423. "onko täällä kalavia nuo järvet" 
(kalajärvien läheisyys).

424. "minkälaine kalavuos oli ni sen jälkee 
siel oltii" (oltiin pyyntipaikalla, 
vrt. kevätleirissä).

425. "no ei tästä sinne oo kun kalikan nakkoos" 
(kalikan nakkaus, omat mitat).

426. "se o siin meä kallos" (talo, mäen kallossa 
eli rinteessä).

427. "se äijän tupa ol simmotes jyrkkäs mäen 
kalttos" (kaltossa eli rinteessä).

428. "se on koko matka vähän semmosta 
myötäsen kalppaa" (myötäseen kulkeminen,
vrt. myötämäki).

429. "eikös täälä olek kalsia nukkuak ku tuo 
pohjanem puhaltaa" (suojaisen paikan 
etsiminen, vrt. omituinen aukeille 
rakentaminen, pelto-suomi=pelto-ruotsi).

430. "ompa kalsiat huonhet" (tuuliseen 
kohtaan rakennettu).

431. "noon meilä nii kalttoset maat jokheen 
päin" (jokeen päin kallistuvat maat,
oikea pohjanmaa=eli kalajoistaan ja
metsistään).

432. "täst kamaralt ei lähetä, jos ei väkise 
pois ajeta" (hyvän kamaran löytäminen).

433. "kanervainem polku vaa" (johti kylään, 
omat kylät=pieniä sukukyliä, lähekkäin asuvia 
sukulaisperheitä, vrt. kärryteiden varsilla 
sijaitsevat vieraiden asuttamat "verokylät").

434. "teä meije paikka on enemmä semmoist 
kankastavoa moata" (kangasmaata, hiekan, 
mäntyjen ja kanervien ystävät).

435. "kyllä suomen kansast on semmosia 
jokka kulkevat tasan" (tasan eli alituiseen, 
vrt. jutaavat).

436. "se oli kaikki kantamisesa" (tuotiin 
kantamalla, metsäpolun päässä olleeseen 
kotiin, tavaran keräämisen myöhäisestä 
alkuperästä).

437. "tiä elämine käyp nii raskaaks tällasessa 
paikassa missä kaikki tarpeet on kantosassa" 
(oikea paikka=tarpeet lähellä, väärä paikka
=tarpeet kaukana).

438. "tulee niir raskaaks ku tuo vesiki on 
kantoses" (veen läheisyys).

439. "semmoinen kappeinem poloku" 
(johti kotiin, omat kodit=omilla
paikoilla, vrt. omituiset "kaava-alueet").

440. "onhan täst sinnek kappalem 
matkaa, ei se niil likeil ok kun näyttiä" 
(kappaleen matkaa).

441. "se oli kappaleessa talosta hete" 
(kappaleen matkan päässä, hetteet
=omat kaivot).

442. "vahingonsiip kapsas ku pantih 
kuraponnih toi tupa, että se mätäm pija" 
(pantiin tupa kuraiseen paikkaan, 
puu ja kosteus=huono yhdistelmä).

443. "ei sinne ollut tietäkää, kulettiin 
kapulasiltaa tännes Sääskenkylää" 
(omilta kuulostavat kylät).

444. "polokuja ja juntuja vain oli" 
(polut ja junnut, omat tiet).

445. "sinne ei oo mittää tietä ku pien 
karjaurtti" (urtti, vrt. ura).

446. "ei sinnet Tervalammille oum 
muuta tietä kun karjopoloku" 
(teiden myöhäisestä eli vieraasta 
alkuperästä).

447. "Klaukkalam mäes tarttis ain olla 
karru ku tukkei viä" (vieraat stukkien
kaatajat, vieraat mäillä asujat).

448. "siel on karsikkaita, niitä rupiaa 
pian näkkyyn, niitä myöten ossaa 
kulukia" (karsikkaita=puita joista 
on karsittu oksia, viittoja tarvitsevat
eivät tunne metsää, eivät tunne 
päivää).

449. "kuiva kuk karsikko" (metsään 
karsittu viittapuu).

450. "se on nii sorja se häne kartanuose 
paikka" (sorjan paikan löytäminen, 
helpompaa ennen vierasperäistä 
"maanomistusta").

451. "heittänyv vaij joir rannallek 
kartanomaan itelleen" (kartanomaan 
eli pihamaan, vapaiden kohtien
asuttaminen).

452. "aja kasus kylät suurenivat ja tulivat 
yhtee" (kylät suurenivat ja yhdistyivät,
vrt. "kaupungit").

453. "kyllä min oesir ruvennuh hyvin 
kattoen semmosellep paekallet talon 
tekkoon" (liian karulle paikalle).

454. "kylä ne oli jo kolmekkir ryssäv virstaa 
kaukana käynee" (vieraita kilometrejä 
edeltäneet vieraat virstat).

455. "tiän kauttek kyläär raha tuaraan" 
(teiden taustalla omituinen rahan 
kerääminen, "markkinatalous").

456. "siinol keihakka mökin paekka ihar 
rantaäpräällä" (mökkiläiset=itselliset,
omasta kiinni pitäneet, vrt. talolliset).

457. "talo on keihkeellä kohti" 
(keihkeellä eli kauniilla).

458. "alako talo männikön syrjästä 
kellerteä" (suojaisat männiköt).

459. "ne on ne talot kun kontit naolassa 
kun ne kelluu siellä vaaran kuppeissa 
ja kylykiissä" (vaaroilla asumista 
ihmetellään, tuulisia paikkoja).

460. "kuivoa moata pit olla, se ei soakka 
olla suota eikä vesistä moata" (kuivalle 
maalle rakentaminen).

461. "tuossa kenkulaha se latokii sais olla 
ku muuvvala on niiv vetelee" (kenkulla, 
ympäristöään korkeampi kuiva kohta).

462. "ompa siinä somalla kenkämällä talo" 
(somat kenkämät, kuivat kohdat).

463. "se oli ihan kennäm peäl" (kennään 
eli kumpareen päällä, kylä).

464. "heä laitto talluose siihe kenneäle" 
(talonsa kennäälle).

465. "ensi ol meijä talo ja sit siin kenneämmäl 
Tolki paikka" (meijän talo ja Tolkin paikka).

466. "tuo mökki sievällä niemellä kepottaa" 
(niemet, omia asuinpaikkoja).

467. "siin oliki nel kyllää yhes kerhos, 
joki voa välis" (neljä kylää yhessä kerhossa,
omaa vai vierasta).

468. "paremp on tähe jäämää, ko kese 
uupumaa" (oman liikkumisen luonteesta, 
voimien mukaan).

469. "oli yö ja keskitaipaleella särky reki" 
(keskitaipaleella, taipale=kylien väli, 
vrt. taivaltaa).

470. "nin Hyämmäenkylä oli jaettus sillai 
kahteen kestipiiriin" (omilta kuulostavat
kylännimet, vierailta kuulostavat mäillä 
asujat).

471. "se on niih huonossa pohjukassa se 
niihen asuimpaekka, kun siihen ei piäse 
oekkeem misttääp päen kesäessä aekana" 
(omien asuinpaikkojen luonteesta, 
suojassa häiriöiltä).

472. "kesäkenttä" (saamelaisten 
kesäinen asuinpaikka).

473. "niil on semmosep pikku kesäsiat" 
(saamelaisilla, pienet kesäsiat meren 
rannalla, vrt. talvikylät sisämaassa).

474. "heil on kesäsija tuola puolen" 
(jokea, kesä ja talvisijat).

475. "siin on kesätuvat Viskailammir 
rannal" (kesätuvat, kesämökkien
taustalla omaa ja vierasta, oma
=kalastusleiriin siirtyminen).

476. "sain minä kynttä kettoom 
pistee kun Lepolasta tulin vähättömän 
taipaleen" (vähättömän taipaleen, 
taipale=pidempi matka).

477. "mikä vuoren voivuttaa, 
ketolaisen köyhyttää" (vuorelaiset 
ja ketolaiset, vrt. sukulaiskansa 
marien jakaminen vuorimareihin 
ja niittymareihin).

478. "kyl se kattoi ittelläs mökin 
paikan, maakin ympäril on paljast 
ketun multaa" (ketunmultaa eli 
punaruskeaa hiekkamaata,
toisen joutomaa=toisen pyhää
maata).

479. "keveä väli" (helppokulkuinen 
taival).

480. "se puu niin katvaa" (katvaa 
eli varjostaa, puiden huomioon 
ottaminen kodinpaikkaa valittaessa).

481. "meijänniim mua kun käypi 
tähäl Lammujjärvveej ja sitte kahtteel 
lamppiin" (järvien ja lampien läheisyys, 
omat ruokakaupat).

482. "tunturilappalaiset muistelthiin, ko het olthiin 
suomenpuolela porokylänsä kansa, het ajethiin 
Muonihoon" (liikkuvat porokylät).

483. "sehäm minua eksytti kun siinä kankaalla 
oesip pitänym minun tievostani ollan niittysauna" 
(näkömuisti, oman liikkumisen pohja).

484. "nii sipsuttelimmo paljai jaloi yks kaks ai, 
ja kenkät olkapiäl" (kesän iloja).

485. "ovat kulukeneet suamet ja saaret" 
(suomi-sanan alkuperää).

486. "näit oli viis, jaa, kuus taloa" (viisi ja kuusikin 
taloa, omien kylien koosta).

487. "nehän tul yksih askelehih" (yksiin askeliin 
kulkeminen, vrt. talvipolut).

488. "jalan sitä männä joakerrettii pitkijäki matkoja" 
(omat matkat, omin jaloin kuljetut).

489. "pitkät matkat talotonta matkoo s ooj juamoo" 
(talotonta matkaa eli jaamaa, salotaipaleesta).

490. "jaama, kessää talavea kulettiin sitä" (kesäisin 
ja talvisin kuljettu tie).

491. "kukas tuala tulla jaamastaa" (tulee hiljakseen,
omaa liikkumista).

492. "eihän täh ny niin vihalaasen kiirusta oo, 
jaamitelhan vaan hilioollensa" (kiireen 
vältteleminen).

493. "kävellä jaamoo niin hilijain ettei sitä viitti 
oottaa" (liiasta hidastelusta, keskitie).

494. "siinä se kulukkeej juanttaa muihem mukana" 
(tyttö, oma oppiminen=omilta oppimista).

495. "jälekkäin astuu juantaat" (jälekkäin 
astuminen, vrt. juoni=polku).

496. "mitä se on semmone juarikoittelemine, 
kävele kunnollie" (kunnolla käveleminen).

497. "mevvaa elel kyl myä täält peräs tulla 
jahrutah" (yhdessä liikkuminen).

498. "kun ol jakamattomat moat" (maiden 
jakamisen eli vieraille jakamisen myöhäisestä 
alkuperästä, vieraat päättäjät=vieraat lait
=vieraat maanomistajat).

499. "sillon kun ol koko pitäjäs jakamatoinna" 
(koko pitäjä jakamattomana maana).

500. "tämä oli tämä meän kylä s oli jakamatoin" 
(omat kylät eli sukukylät).

501. "mitäpäs minä mistiih huoli, eij oj jalanaloa 
moata" (maattomat eli huolettomat, oikeassa 
suomessa=paljon maata, vähän maanomistajia, 
jos yhtään).

502. "ka jalan tulin koko matkaj ja jalan arvelem 
männäkkiik" (oma liikkuminen, pitää terveenä).

503. "eihä sinne oo matkoa kun joku jala heitto" 
(jalan heitto, omat mitat).

504. "semmosie jalankulukovie lähtöö van ei lähek 
kärrytietä" (jalankulukovie eli jalan kuljettavia, 
omat ja vieraat tiet).

505. "lählin ihan jalansyten sitä sannaa viämään" 
(omat sanat, kulkevat jalan).

506. "minull eij oot tullus siellä Kivijärvillä 
käövvyksi vaen nyt minä lähej jalansyten" 
(jalan syten, varta vasten).

507. "jalasjäläkee myö ku männää" (jalasjälkee,
reen jalasten jälkijä myöten).

508. "kylä senkin äijän on vaan aina mentävä, 
nin kauvan kuhan vähänkin jalkansa juttaa" 
(jalkansa jutaa, vrt. jutaaminen).

509. "läksin silt jalalt patikoimua takasii päi" 
(tunteen mukaan liikkuminen).

510. "kävelthin siinä yhesä messäpolokua suorhan 
yhtäjalakaa" (yhtäjalkaa liikkuminen).

511. "tottahan sitä metässä jottaaj jalakahuikkuu 
sattuu" (jalkahuikkuu eli kapeaa polkua).

512. "se läht niilt jalkaimiltaa" (kiirehtien, 
oudoksuttu asia).

513. "niit ol semmossi jalkkastem polvoi" (polvoi 
eli polkuja, jalkapolkuja).

514. "ne jalakaisim män jo oamulla" 
(liikkeen aika).

515. "jos avojalon kuluki niin soatto viisastella 
että jalakasim minä tulin" (avojaloin
kulkeminen).

516. "mä tuli sitä jalkkastempolkku pitki 
Hirstemäe ylitte" (omaa liikkumista).

517. "jalka jalkaa" (kuljettiin lumihangessa,
yksiin jälkiin astuen).

518. "menin jalkajalkaa, ku ei päässy reellä" 
(jalka ja rekikelit).

519. "minä lähin teitä kahtomaan ihan 
jalakajantussa" (jalkajantussa,
vrt. jantu=voima).

520. "ihan turhat jalkajuonet olliit" 
(turhasta matkasta).

521. "täytyy tästä taas lähtee hiljaseej 
jalkajuaneen" (juoneen eli matkaan,
vrt. Matkajoki, matka=vesimatka).

522. "kylhään sinne piesie jalkajuonella 
helposti" (juonella eli polulla).

523. "sitähäj jalakajuonesa kulijettihin 
tästä poikkis syjämmaitten" (sydänmaat 
ja ihmisten asuttamat maat).

524. "tulpas se viimisel hyvä jalkakel" 
(jalkakeli, soiden jäätyessä).

525. "ee sinne oo kuin kinttupoloku, 
ee piäse muuten kun jalakakyyvillä" 
(oikea eli tietön suomi).

526. "eihää sinne o ku jalkamatka" 
(omat paikat, sijaitsevat jalkamatkan 
päässä).

527. "mie jalkamatkas menim Pukaroilleh" 
(Pukaron kylään).

528. "moantieltä ov vielä jalakamatkoa 
par virstoa" (vieraat maantiet, vieraat
virstat, omat jalkamatkat).

529. "jalkapatikas mää meinaan virsuttaa" 
(virsuttaa eli kävellä virsuilla, kesäkengät).

530. "jalakapatikalla mänttiin" 
(omaa liikkumista).

531. "mentih jalkapatis koko matka toiseh 
kyläh" (kylien etäisyydestä, vrt. päivän 
matka).

532. "tota jalkpolkko pisim pääse, se tupa 
o juur polvom parttal" (jalkapolkko eli 
polvo).

533. "jalakapolulta hairahttaa mänemmään 
karjopolullej ja sillon on arka eksymmään" 
(jalka ja karjapolut).

534. "tästäki oivallettihi, tästäki oli kovat 
jalakapolut" (oivallettiin, vrt. oikaistiin).

535. "jalkaportahii laitetaa jokijen yli" 
(jalkaportahii eli pitkospuita).

536. "suon yli piäsöö jalkaportaita myötä" 
(vrt. soiden kiertäminen).

537. "on kyllä levveät ojat, mutta jalakapuut 
siellä männöö ylite" (omat sillat, väliaikaisia, 
liikuteltavia).

538. "myö kulettii jalkatoral" (toralla eli 
patikassa).

539. "tuosta metärreunasta lähttöö jalakaura" 
(jalkaura eli polku).

540. "ka jalakavaivoillaahhan tuosta piäs" 
(turhasta matkasta).

541. "jalakopuita myöter ropako yl kulettii" 
(ropakon eli vetisen paikan).

542. "hiä vua jamistautuu lähtemiä" 
(jamistautuu eli valmistautuu).

543. "a sie taijjat vua jamistautuu matkal" 
(matkalle jamistautuminen).

544. "tualhaan ne istovatten ja 
janaalvatten taas jälleh niist tiän 
tekemisiist" (turhaa huolta ja riitoja 
aiheuttaneet tiet, vrt. "tierasitus").

545. "kuhhaan tässä jannutellaan, 
sittä lähettään" (jannutellaan eli 
kerätään voimia).

546. "kun Soijinvoarallem männään niin 
jo näkkyy" (meiän mökki, vaaralaiset).

547. "siinhä se mökki on siin jovehoaras" 
(mökin paikkoja, pyyntipaikkojen lähellä).

548. "tuas Hirvem Matil kun siin on ne 
joehhaarut, niin siin oj joka vuas" 
(kututuroja kaloille, mökin viereisessä 
joenhaarassa).

549. "tuossaha se Miinam mökki o juen 
korvala" (joen korvalla, niemekkeessä).

550. "tos oli tossa joensyrjällä tossa töyryllä" 
(toinen mökki).

551. "kattos kun joentakulaisetkii on tullu 
tänne puotii" (joentakulaisetkii eli joen 
takana asuvat).

552. "juohauta mullen, millon ollaan sen 
leski-Iitan mökin kohalla" (oma harva-
asutus, vrt. tiheään rakennetut "kaupungit", 
vastakohtia).

553. "siin suon poikki menee sellain johle 
jota myölen pääsee kulkeh" (omat tiet, 
luonnon luomia).

554. "niitä oli kuinka kaukoa lie ollukkaas 
sieltä Kuittijärven ympäriltä niin niitä, 
joesta kylistä ne olivat" (järviä ympäröivät 
kylät, vrt. kylä=talo).

555. "se män johkuu pilemmälle ku otti 
eväst mukahasa" (pidemmät matkat).

556. "se kärritie on nyt sellane jolleikko, 
jot on paha kulkii" (vieraat kärrytiet, 
nykyiset maantiet, maksaa veroja
=maksaa vieraiden asioiden yllä
pitämisestä).

557. "on sinne jompsittu askeltie" 
(paksuun lumeen).

558. "ei se tämä latu enähä huomena puota, 
ko yön aikana jonahtaa" (puota=upota, 
jonahtaa=kovettuu).

559. "ko polokija tillerrät, niin jonettuu 
yön aikana" (poljettu lumi, kovettuu yöllä, 
omat tiet, eivät maksa mitään).

560. "Hermanni Taavetti jonnoitti minnuu 
ku mie tuli hei peltojaa myöte" (jonnoitti 
eli moitti minua, vieraat peltojaan vartioivat 
herr mannet).

561. "kyllähäm myö nyt joutem männään, 
kum piästiim paremmallen tiellej, ja taukos 
satamastaki" (omaa liikkumista).

562. "joutukua joutsast muihe mukkua" 
(joutua mukaan, yhessä liikkuminen).

563. "jouvvu, jouvvu, toist jo lähtööt" 
(yhessä lähteminen).

564. "jost ny jourus vaa sano äm ko kylä 
palo" (vieraat kylät, vieraat kyläpalot).

565. "ko jouvvuimmo suureks jo sit 
kuljailimmo ja, käimmö vierais" 
(kuljimme, kävimme vieraissa).

566. "met menthin niitten juannetta 
myöten" (juonnetta eli jutaamisjälkeä, 
oikean suomen jäänteitä).

567. "elo tekkee hyvän jäljen, juantheen" 
(elo eli porotokka).

568. "vaiva se on juvata näin kuumalla" 
(kesällä jutaamisesta, jutaamisajat
=kevät ja syksy).

569. "juvattaja" (edellä ajava, lapinkylän 
judatessa eli muuttaessa, vrt. Juva).

570. "pakka juhmahteloo" (pakka eli pihamaa).

571. "se kävellä julukutteli mukin Sotkajärvessä"
(mukin, mennen tullen).

572. "oli siinä kerram pien kylä vaen nyt se 
oj jo jumalammehtänä" (kylä eli mökki,
oma asutus=tilapäistä).

573. "mittee sie junnoot ku et jo ala tulla" 
(junnoot eli viivyttelet, vrt. junnata).

574. "eiköhän täss ooj jo junsaaltu niim palio, 
jotta om paras lähtiäm matkahan" (junsailtu 
eli vitkasteltu, vrt. junnailtu).

575. "sittel lähärethin luhurille, niitä juntuja oieti" 
(juntuja eli polkuja pitkin, vrt. oikaisten).

576. "ei sinne meet tiätä kuj juntu vaan" 
(vieraat tiet, omat junnut).

577. "nek käveli kaikki yhtä juntua" (juntua 
eli polkua, vrt. talvipolut).

578. "aivan niillem pakkaa hätä tullaj jokk on 
erempänä nuasta juaksuusta" (edempänä 
juoksevasta vedestä, veen tärkeydestä).

579. "pehmiöin paikkoin ylitten pantih juaksoo" 
(juoksoo eli riukuja).

580. "myö tok ihaj juoksujalassa paenelttiin" 
(juoksujalassa, vaarallista metsässä).

581. "juoksun kytkeä mentiin" 
(puolijuoksua).

582. "se lähti oekein juoksum potkassa" 
(ihmetellyt juoksijat, vrt. juoksemista 
välttelevät eläimet).

583. "Jussi tuli juoksum pötkää meillej" 
(mikä hätänä).

584. "siint otettii juontoves" (juonto eli
juomavesi, lähteestä).

585. "meill on ni huanoo vettä että nykkit 
tuli noij juantuvaista pyykkiä" (huono vesi, 
huono asuinpaikka).

586. "yks jos tek juoperoo sen tien, 
niin toeset ajo jälessä" (ajetut tiet, 
vrt. rekiurat).

587. "eipä sitä muuta olluk kun kävelläj 
jupattiin, ja venneellä mentiin tuonnej 
jokisuuhun" (kesällä liikuttaessa).

588. "hirvithä minnuukii pimiäl männä, 
mut mie vaa juristaisi" (pimeä hirvittää
päiväeläintä).

589. "mie juristi luontoi ja mänin" 
(juristin eli rohkaisin luontoni).

590. "kyllä sitä oppii jurruttelemhaan 
kum pitkiä taipaleita kulet" (oppii
jurruttelemhaan, liikkumaan hiljaa).

591. "eipä niitä niitä syömmoan taipalija 
nin justiin ossoos sannoo" (sydänmaan 
taipaleita, oikeaa eli tietöntä suomea).

592. "siinä on yks Lapim pere, net eij 
ole jutanhet missää" (jutaamisen 
vähentyminen ja loppuminen, 
vrt. luonnottomaan paikallaan 
asumiseen pakottaminen,
"suomen valtio").

593. "lappalainen ku talohommans 
on ottanu matkaans ni juethaan" 
(matkaan otetut talot eli kodat).

594. "venheiläki net on jutanhet 
lappalaiset joskus ku on rantaveet 
niv velehot ettei milhäm pääse 
ranthan" (velhot eli laajat veet, 
vrt. kevättulvat).

595. "mutta ei neh jua, perheen kah" 
(lappalaiset, jutaa perheen kanssa, 
kuten ennen).

596. "kevälä lähethin jutaha katto 
silloi juethin oikeala mallila" 
(lähdettiin jutaamaan keväällä, 
oikean suomen kaikuja).

597. "jutamakeino" (kulkureitti 
jota porolappalaiset käyttivät 
siirtyessään laidunpaikasta 
toiseen, vrt. Kautokeino).

598. "jutamaväli" (päivässä kuljettu 
matka).

599. "n on hyä ne jutokonhee" 
(jutokoneet eli kulkuvälineet, 
sukset).

600. "jutokylmä" (jutaamiseen sopiva 
sää, keväinen pakkassää).

601. "kulkea juthon" (juthon eli
joutuisasti).

602. "tämä tie on niin jyryllä notta reki 
pakkaa siristämähän ojahan" (jyryllä 
eli notkolla, tie=rekitie).

603. "se talo on siin miän jysmäkkiel" 
(jysmäkkiel eli kumpareella).

604. "siinä mäej jyrkänteessä niillä om 
mökki" (talot ja mökit).

605. "pahat tiä oli, men et jytis kärryt" 
(vieraat kärrytiet, nykysuomen eli
mannesuomen alkuvaiheita).

606. "jäesekkö sinä tulit vaem maese" 
(talviset vaihtoehdot).

607. "olipa lysti ajjaar rapsutellaj jäesin 
Kajjaanista Vaalaan" (Oulumeren yli).

608. "pääsee sinnej jäisin ja pääsee 
maisinki" (liikkumista helpottavat jäät, 
pääsee oikomaan).

609. "mutta sitte ko se alakaa jäistämhän 
ni täytyy ollas sielä, saunala saaresa" 
(täytyy olla saaressa, vrt. ohuiden jäiden 
aika).

610. "a siul männyö koko päivä täs iellie 
jällie kulkeis" (turhaa liikkumista 
oudoksutaan).

611. "siin on kolomet talua jälekkää 
jokitörmällä" (jokitörmät, omien
kylien paikkoja).

612. "on se matka vähäm pitkämäinej ja 
kune sinne on näin talvella jäljejjuntua" 
(jäljen juntua, vrt. talvipolkua).

613. "meenasiv vallan öksyä sinne, 
kune olluj jäljejjuntua koko tiällä" 
(juntu-sanan alkuperää).

614. "toisen jälest on hyvä kulkii" 
(jälekkäin kulkeminen).

615. "kylläpä nuo osoovat jäletysten 
kulukiik" (vanhinta talviliikkumista, 
eläimiltä opittua).

616. "s on niinku jänkänsuortua 
ollut tuossa näjjen kylläiv välissä" 
(jänkänsuortua eli pitkä suo).

617. "niil om maita, matalat siivot 
maat, ja jänkkäreijät" (lappalaisilla 
kulkuteinä, jänkkäreijät=kapeat ja 
pitkähköt suoaukeat, metsämaiden 
välissä).

618. "mie olin silmät huarallua ja 
muuteki jäppämöisissäin jot mite 
se Matti sen järve yl selkijiä, ko ol 
yksöine jiä" (yksiöinen jää, 
vettä uhmaavat).

619. "ei se ol järjelist meininki et 
ruppe tommossi vesikuljussi maat 
raevama" (vesikuljussi eli vetiseen 
kohtaan).

620. "siit neet tuli pitkij jokee ja sitte 
sihe mäkee juu ja, siit mäjest ylöös 
sitte ai järjestää ja kaikki silvisin kum 
miä juttelin sitte" (omaa liikkumista).

621. "oli siellä taloja järestään" 
(joen varrella, vrt. mökkejä).

622. "ukko meinoo muuttoo tuvaj 
järestään toeseen kohi" (vanhempi
eli luonnonmukainen rakentaminen, 
liikuteltavaa).

623. "no, järjetön, kyllä se on kolmesattaa 
vuotta, vanhaa tämä kylä" (vrt. maan
alkuperäisväestön eli kantasuomalaisten 
3000 vuotta).

624. "kuvas siel nyj järvejjätöss on 
asunnu" (järvenjätössä eli entisessä 
järven pohjassa).

625. "Ahamaskylän talot on kaikki järver 
rannikolla" (järveläiset).

626. "järvensuussa se torppa" (järven 
suussa eli laskujoen niskassa).

627. "järven takaset" (järven takana
asuvat).

628. "järventakuiset" (olivat sukua 
keskenään).

629. "ol siel järventakulaisieki" (järven 
takana asuvia, vrt. edessä, vrt. kylän
puolella).

630. "järventaustan kylät" (vrt. toisen
puolen, isot järvet).

631. "sit Nakkilas oli järventaustalaisii, 
jokka asui järven takan" (kyläläiset ja 
taustalaiset).

632. "no viehkottu ol järvet ja, Jukajärven 
kautta sitä ajettiin, sehän se olliis suurij järvi"
(viehkottu eli viitoitettu).

633. "talveel läpi järviim päästii, a kesäl 
piti kiertää" (talvi ja kesätiet).

634. "ei täsäkhäj järvesä olluk ko viis talua 
ko mie olen tullu" (järvessä eli järvikylässä).

635. "järvikulma" (järvinen syrjäseutu
tai kulmakunta).

636. "järvikulmalaissi tul markkinoil" 
(omat järvenkulmalaiset, vieraat 
markkinat).

637. "oli semmosia vahvavvoipia taloja 
ympäri järvikuntaa" (vahvavoipia eli
isoja taloja, vrt. toisten työstä eläneitä).

638. "mitäs sinne järvikylille kuuluu" 
(kaukaiset järvikylät).

639. "lähin käömääj järvikylässä" 
(kävelymatkan päässä).

640. "mettäperäläiset jokka asuit 
järvikylisä" (omilta ja vierailta
kuulostavat järvikylät).

641. "jopa järvikylääsiäkin näkee 
liikkeellä" (harvoin nähtyjä, 
omillaan pysytteleviä).

642. "net oj järvikhäjä, koska net 
vastavirthanki soutaa" (järveläisiä,
soutavat jokea ylös päin).

643. "järvikäs tuolla vishin om 
matkala, koska se soutaa" 
(oudoksutut soutajat).

644. "ei järvilainen saata sauvotakhan" 
(osaa sauvoa vastavirtaan, kuten 
jokelaiset, jokelaiset=vanhempaa
asutusta).

645. "ei siin ollus suvitiätä, ei siältä 
kuljettu ollenkan kus se oli semmonej 
järvitie Viitapohjaan saakka" 
(kuljettu maitse ollenkaan, 
oikea eli tietön suomi).

646. "sit neet tuli talvist aikaa järviteitä"
(järvi eli jääteitä).

647. "meil oli liivakallas" (hiekkaranta,
oma k, vieras r).

648. "tuolla Syvänjärven kupeilla on 
olluj jättiläesten asennot, ne om 
moassa asunna haotoja tehneet" 
(järven kupeilla, vanhoja maamajojen 
paikkoja).

649. "jettiläisten tervahauvvoiks" 
(sanoivat vanhat, syviä ja pyöreitä 
harjunkuoppia, vrt. maamajoissa 
eläneet kantasuomalaiset).

650. "se jäi niim paljo perrääm 
meitistä" (yhessä liikkuminen).

651. "elä jiäk, jouvuk" (jää jälkeen).

652. "kyl poeka nyt on jiämänjälillä 
ei tän kaotta kule tietä Kyyhkysee" 
(jäämän jälillä, vrt. jaama).

653. "siit kaalatokse kohast mäntii 
ylisse" (kaalatokse eli kahluupaikan).

654. "siel ol jossai paiko koalatos, 
mut ei siel siltoi olt" (omat 
kahluupaikat, vieraat sillat).

655. "kyllä se on niin kaamia mennä 
pimiässä" (ihminen=päiväeläin).

656. "lähetiä hyvä siä aikan" 
(hyvän sään aikaan).

657. "missä se Piesan kota on – 
tässäkhän tievan takana" 
(Enontekiössä, viimeiset kodat).

658. "kun sitten alkaa siihek kyleän 
silleh Hiavasellem mennät tohok 
kaupunkille" (kaupunkille eli kylän 
keskustaan, vrt. kaupalle).

659. "semmosessa koartamassa 
kuivemmalla kankaalla vetelöijjem 
maijjen keskellä" (asuinpaikkoja).

660. "tuossaat talossa missä on kota 
kuatumoesissaa" (kaatumaisillaan, 
pihakodat).

661. "siel meijä rannol olkii suurii 
kasilikkoloi" (kaislikkorannat,
kalaisia).

662. "oli maa sen verran kaherasa, 
että päästhin kothin" (kaherassa eli 
jäässä, vrt. soiden jäätyminen).

663. "taisit jo aamukahissa lähtee,
ku jo kerkisit käyvä" (aamukahissa 
liikkuminen, vrt. kahulla).

664. "tuli tehyksi rantaitta liaan likeellä 
merenrantaa, suurmeri vei koko aitan 
mennessää" (rantalaisten ongelmia,
ranta=merenranta).

665. "sinne oli kahlettu kovat tolat" 
(tolat eli polut, vrt. olla tolaltaan).

666. "tästä pittää kahlaa yli ku eij olev 
venettä" (kahlatut kohdat).

667. "olen kävellys sillonki, kun ei ollut 
tietä laisinkhan, saanuk kahlellan nuo 
jänkät poikki" (oikea eli tietön suomi).

668. "siittä kahloksest olit menhet 
poikki" (kahloksest eli kahluupaikasta).

669. "tuosa se oli iham meijäv 
vieressä ennen se kahlutimpaikka" 
(joessa).

670. "yäkahameen aikana päästihin 
lähtemähän kotiappäi" (yökahmeen
eli yöllisen pakkaskelin).

671. "nythä sinne os hyvä männä 
uamukahmee aekaa" (aamukahme, 
vrt. hankiaiset).

672. "kaim mar minäkin sinne juur 
kerkiän, kon lähren vaan" (omaa 
eli hidasta elämää, vrt. autoillaan
kuolemaa kohti kiirehtivät).

673. "ei sitä piäk kaikkeim matkaan 
tukkeutua" (tukkeutua eli tuppautua, 
oudoksuttua käytöstä).

674. "kun se tie alako kaejetam 
melekeen kinttupoluksi niim minä 
alon sanua että jokkoom palataam 
poes" (tien loppu=oikean suomen 
alku).

675. "ei siihem pier ruvetar 
rakentammaan seon niin kaeha 
paekka" (kaiha eli ahdas).

676. "tuost metsän läp on 
kaikist lyhemp tie toisee kyllää" 
(kylien väliset metsät, tie-sanan 
alkuperää).

677. "kolmattakymment mökkii 
kaikkiah" (isossa kylässä).

678. "järviniittyjä ja semmosie k oli, 
jokk oli, kaivosjärvet, niissä vain olit, 
hyvätki koat" (kodanpaikkoja,
kaivos=lähdejärvet, vrt. saivos).

679. "mie vuan tässä mökissä ollak 
kakotin" (omat mökit).

680. "talo korkeella mäellä siellä 
kakottaa" (vieraat talot).

681. "Mäkelä komia taloo se tualta 
mäjen päältä loistaa" (vierailta
kuulostavat mäkeläiset).

682. "toista viikkokautta saimma 
jutia sen porotokan kans sitä matkaa 
ja mokomaa, ko tokka hajos yhtenähä" 
(oudolta tuntuva porojen jutaaminen,
vrt. lehmien).

683. "ei saa jungata, se pittää tietää 
mihin pain lähtee" (jungata eli aikailla, 
oman tekemisen luonteesta).

684. "Kuolajärvem pitäjästä minä olen, 
em mina olej juoksulainen" (juoksulainen 
eli muualta tullut).

685. "hyviä jäkäläkankhaja se jokivarsi" 
(jäkäläkankaat ja jokivarret, 
omia asuinpaikkoja).

686. "helisee kui ettääl, kajasee viel 
kaukeemmalle" (etäällä ja kaukeempana, 
omat mitat).

687. "juake ethenki, jos om porok kulkenhe" 
(juvake, porojen lumeen polkema ura, 
vrt. ihmisten talvipolut).

688. "suveh otsin" (pystytettiin mökit,
etelää kohti).

689. "vaara matkaau sujesta pohdazeh"
(vaarojen mukaan liikkuminen).

690. "suveh otsin oli se pertti" 
(otsin eli kohti).

691. "min olizin suvipuolel luadinnuh, 
häi pohjaspuolel" (mökin, jokaisella 
perheellä omat tapansa).

692. "suvirannalla loajittih" (pirtti).

693. "därven suvirannalla ollah 
kevätyspertit" (kevätkalassa 
käytetyt pirtit).

694. "pidäy suorita matkah" 
(suoria matkaan, vrt. suoriutua).

695. "tätä suuluo pidäy matata, 
kuin lambih puuttuo" (kunnes
lampi tulee eteen, omaa eli
tietöntä liikkumista).

696. "uuvel tilal, mettsäh loadi 
pertin" (metsäpirtit).

697. "hongatoi om mium palsta, 
ostoa pideä" (puuttomuuden 
vaivaamat karjalaiset, varastaa 
metsät ja myydä ne takaisin 
lauta kerrallaan, "kapitalismi").

698. "olimmo kuz olimmo, etto jällil 
puutu" (ette jälille puutu, oman
liikkumisen luonteesta).

699. "kunne männäh, sinne i tainehutah" 
(tainehutah eli jäädään, jutaava elämä
=kahdesti vuodessa liikkumista).

700. "sie mäne sinne, a mie mänen 
tänne" (oman tilan antaminen, 
vrt. ahdistavat kaupungit, 
vastakohtia).

701. "kunne tiijät, sinne i mänet" 
(tiedetyillä alueilla pysyminen).

702. "silmäkkehen kohalla paksummista 
puista lotto loajitah" (lotto, vrt. silta).

703. "ta soissa sillat, pyöriet puut sillat" 
(vrt. pitkospuut).

704. "kublusild on suol" (kuplusilta eli 
kelluva silta).

705. "sigäli on kohtembi mennä gu tägäli"
(sikäli eli sitä kautta, kohta-sanan
alkuperää).

706. "kai selgäveh ollah järvel pyyvyksil" 
(selkäve eli selän asukkaat).

707. "suurselgoveh matkatah" 
(Suurenselän asukkaat,
olla jostain=olla jotain).

708. "siitä niemen ympäri vaim 
pyörähettih ta siitä selköä myöten 
souvettih" (veen ja maan selät).

709. "merel selläz ainos kävelöy" 
(kävelee meren selällä, veneillä 
käveleminen).

710. "eksyttih kun kulettih Uhtuosta 
tännepäin selillä" (selkiä pitkin 
kulkeminen).

711. "hiän eläy sielä niemen nokassa" 
(niemiset eli niemeläiset).

712. "siltä lahelta oli huhuus" 
(huhuus eli ylityspaikka, 
vrt. huhuilla).

713. "kylä sambui" (kylä sammui,
vrt. pakkotyön avulla yllä pidetyt
"kaupungit").

714. "kun olet moneh kertah nämä 
selkoset, loittosetki salot samonnut" 
(samonnut selät ja salot, aika vaihtaa 
kohtaa).

715. "meilähän kulki ennen tie 
kaikittsi jotta salmoh reki koski" 
(rekitiet, salmoh=hirsitalon
nurkkaan).

716. "Anuksem muad on salottomad 
muad" (pelloiksi hakattu Aunus, 
vieraiden hallitsemaa aluetta, 
vrt. etelä ja länsi "suomi").

717. "hyvä on virran rannal elää, 
gu siigu salvoindu lyöbi" (virtaset
eli virran rannalla eläjät eli
siikojen pyytäjät).

718. "suuri kylä, sakieh taluo oli" 
(oudoksutut suuret kylät, 
vieraiden asuttamia).

719. "mie kun mänin suolla, ryvin 
kaglua myöten" (kesäinen suo, 
hidastaa liikettä).

720. "suo rydizöy ajahes talvel" 
(talvella nopeuttaa).

721. "taloid ollah yhtez ryhjäs" (oudoksuttu
lähekkäin rakentaminen, tulen vastaista).

722. "on aiga kyläryhjä" (tiheään rakennettu).

723. "ryhjölleh on Lumbil, taloit kai reävylleh,
palaine välii" (Lumpila, la ja lä-päätteiset 
kylännimet, vrt. talon).

724. "ryhjövyi suureni kylä" (suurenevat
kylät eli kaupungit, vieraan elämän
ruumiillistumia).

725. "se on hyvä kyläryhmy" (vrt. ryhmä,
vrt. taloryhmä).

726. "ku astut hillaizeh, sit peäzed matkah"
(hiljaa astuminen).

727. "Petrisenojan suuh souvettih ta siitä
käveltih sinne Lempisevvoaran rintieh"
(omaa liikkumista).

728. "luuvehrindiel eletäh" (luoderinteellä,
vrt. pohjois).

729. "katso mi oli omal mäil riihettömiä 
taloidu" (omalla mäellä riihettömiä taloja, 
omat ja vieraat mäkeläiset).

730. "kahen riikin riitamoalla, kahen 
karjamoan välillä" (suomen valtio
=ruotsalaisten varastaman karjamaan
ja venäläisten varastaman karjamaan 
väliin jäävä alue, "kansallisvaltiot").

731. "häi lähti jaamaa myöte astumah"
(jaamaa eli maantietä).

732. "siin oli miun sisären koti sillä 
niemellä, Kuittärven rannalla" 
(kotipaikat, vrt. Kuittinen).

733. "randatsi käveli" (vrt. rantoja 
myöten kulkevat polut).

734. "ku randua myöti matkuat, 
näkyy hyvin" (hyvin eli pitkälle).

735. "mie lau rannall elän" (laun 
eli kylän, vrt. lau-ri).

736. "miul on kai rannat tuttavat" 
(kaikki rannat tuttavat, maa-ilma 
ja vesi-ilma).

737. "eläd vierahal rannal" 
(oudoksuttu vieraiden lähellä 
eläminen, monien ongelmien 
taustalla).

738. "tiän rannassa kuin eletäh" 
(teän ranta ja meän ranta,
vrt. täti).

739. "vierahassa rannassa kuin kala 
meerassa" (kuin kala merrassa, 
vrt. vankiloilta tuntuvat kaupungit).

740. "omal rannal joga miez on 
suurembi" (oma asuminen=vahvistaa, 
vieras asuminen=heikentää).

741. "mejjän rannan rahvaz" 
(meijän ranta).

742. "kudamoa randoa olet" 
(kuta rantaa, rantojen 
tärkeydestä).

743. "Seämärven randoa olemmo" 
(olla jostain=olla jotain).

744. "juuri randazel eletäh" 
(ranta=elon lähde).

745. "koz olin Seämärven randaizez, 
siid oli oma valdaine" (oma ranta, 
oma valta).

746. "kodi on kuldaine, oma randaine"
(oman rannan ilo, perusoikeus
oikeassa suomessa).

747. "hoz oli pitky matku, ga oma 
randaine vedäy" (oma ranta vetää, 
tulee koti-ikävä).

748. "omarandalani" (omaranta,
omien asuttama).

749. "meän randalaized" 
(meän rantalaiset, aina monikko,
yksin asumisen myöhäisestä
alkuperästä).

750. "kai meän randoveh mendih" 
(randoveh eli rannan asukkaat).

751. "Ruvan randoveh" (Ruvan
rannan asukkaat, vrt. ruka).

752. "rainivod om meijäm moad, 
ei anna villoa" (rainiot eli 
huonokasvuiset maat, vrt. omiin 
elinkeinoihin sopivat).

753. "emmo peässyh poudal aigoa, 
vihma zaimi" (saimi eli tavoitti, 
poudalla liikkuminen).

754. nganasanit kutsuvat rekikuntaa 
sanoilla myedhe ja myadha 
(vrt. mya=kota).

755. nenetsien rekikuntaan voi kuulua 
20 perheen jäsentä, satoja poroja, 
kymmeniä koiria ja yli 50 rekeä 
(liikkeellä ollessaan satoja metrejä 
pitkä kulkue).

756. nenetsien rekikunnat liikkuvat 
päivässä n. 10 kilometrin matkan.

757. nenetseillä on erityinen suhde 
porotokan johtoporoon (annetaan 
johtaa lumimyrskyssä ja päättää joen 
ylityspaikat, kohtalonsa uskotaan 
olevan yhteydessä perheen onneen).

758. enetsien elämä jakaantuu talvi 
ja kesäleirissä vietettyyn aikaan 
(talvileirissä käytettyjä tavaroita 
ei tuoda kesäleiriin).

759. nenetsien rekikuntaan kuuluu 
12-15 rekeä (neljän kodan tarpeet).

760. nenetsit nimeävät reet käytön 
mukaan (pi-han=polttopuita kuljettava 
reki, larj-han=ruokareki, luhuna
=vaatereki, vandako=päällysvaatteita 
ja turkiksia kuljettava reki).

761. nenetsiperheen leiri koostuu 
neljästä kodasta (pyhiä lukuja).

762. nenetsit lopettavat jutaamisen
talvikuukausien ajaksi (paksun lumen
aika, tammikuusta maaliskuuhun).

763. nenetsit viettävät talvikuut

talvileirissä metsävyöhykkeellä 

(jokien lahdissa tai ylängöillä, 

paikoilla joissa tuuli pitää lumen 

ohuena).

764. nenetseillä on nimet kaikille
perheen vetoporoille (pidetään
perheen jäseninä).

765. nenetsit suunnistavat ensilumen
alle painuneiden heinien suunnasta,
lumimyrskyssä hankeen syntyneistä
aalloista (parandei) ja jäkälien ja
sammalten kasvusta (vrt. "viittoja"
tarvitsevat).

766. hantit jutaavat talvileiristä 
kevätleiriin maaliskuussa (kalastus 
ja metsästysleiri).

767. nenetsien mukaan mies valitsee 
kodan paikan (vrt. nainen tulisijan,

mies=vieras naisen kodassa, naisen 

kota=vieras miehen pyyntimailla).

768. nenetsiperheet jutaavat 10-15km

päivässä (joka viides tai kymmenes 

päivä, riippuen porojen laitumista,

reitti sama joka vuosi).

769. nenetsiperheen jutauspäivä 
koostuu kaksi tuntia kestävästä 
pakkaamisesta, viiden tunnin 
jutaamisesta ja tunnin kestävästä 
uuden kodan pystyttämisestä.

770. nenetsiperheen johtomies lyö
jutaussauvansa (tyr) kohtaan johon
kota pystytetään.

771. nenetsikodat pystytetään riviin 
tai jonoon pohjois-etelä-suuntaisesti 
(uloskäynti itään tai kaakkoon).

772. komit kutsuvat kylää sanoilla
kurt ja kur (vrt. kar=pesä).

773. mansit kutsuvat kylää sanoilla
paul ja paval.

774. nenetsit kutsuvat kylää sanalla 
yässy.

775. nenetsit kutsuvat kylää sanalla 
nesi (vrt. nisi=kotaleiri).

776. selkupit kutsuvat kylää sanoilla 
motilmi ja simala (mot=maja).

777. nenetsit kutsuvat kaupunkia sanoilla
mar ja marq (markänaa=kaupungissa,
vrt. markkinat).

778. nenetsit kutsuvat kotaleiriä sanalla 
nisi (vrt. nissi=isä).

779. nenetsit kutsuvat kotaleiriä sanalla 
nesi (neso, nesurcy=leiriytyä).

780. enetsit kutsuvat kotaleiriä sanoilla
isi ja usu.

781. nganasanit kutsuvat kotaleiriä 
sanoilla malir, malira ja nansyramy.

782. nenetsit kutsuvat siltaa sanoilla 
pul ja pur.

783. nganasanit kutsuvat siltaa 
sanalla kula.

784. nenetsit kutsuvat polkua sanoilla
sarpje, sarpya ja sarpa.

785. nenetsit kutsuvat polkua sanalla
seheru.

786. nganasanit kutsuvat polkua sanoilla
sarua ja saroa.

787. nganasanit kutsuvat tietä sanoilla
sadea ja sadei.

788. nenetsit kutsuvat tietä sanoilla
syexali, syexari ja sexaeri.

789. enetsit kutsuvat tietä sanoilla
säxeri ja sexa.

790. nenetsit kutsuvat kovaksi ajettua
kesätietä sanalla nyedrma.

791. selkupit kutsuvat polkua sanalla watti.

792. selkupit kutsuvat tietä sanalla matti.

793. nenetsit kutsuvat väylää / käytävää
sanalla yadelawa (vrt. yada=kävellä).

794. nenetsit kutsuvat rajaa / etäisyyttä
sanoilla vaato ja vato.

795. nenetsit kutsuvat suuntaa sanoilla
nyayua ja nyayuh.

796. nenetsit kutsuvat suuntaa sanalla 
minz.

797. nenetsit kutsuvat väliä, välimatkaa 
ja taivalta sanoilla poh, ponth ja pomna.

798. nenetsit kutsuvat edessä olevaa /
ensimmäisenä olevaa sanalla nyerdye
(nyer=etu, nyera=eteen, nyernya
=edestä).

799. nenetsit kutsuvat edellä olevaa /
eteenpäin menemistä sanoilla jirt
ja nerna.

800. nenetsit kutsuvat kaukana olevaa
sanalla naxq.

801. nenetsit kutsuvat kaukaista / 
kaukana olevaa sanoilla kupta ja xubta 
(xu=kuhun, xumna=kuta kautta).

802. nenetsit kutsuvat takana olevaa / 
takaisin päin menemistä sanalla puna.

803. nenetsit kutsuvat pysähtymistä 
sanalla nulngas.

804. nenetsit kutsuvat perille saapumista
sanalla taewas (vrt. taival).

805. selkupit kutsuvat perille saapumista
sanoilla tuko ja tyko (vrt. olla tykönä).

806. nenetsit kutsuvat muuttamista / 
vaeltamista sanoilla yonta ja joantasj
(y=j).

807. nganasanit kutsuvat muuttamista / 
vaeltamista sanalla suotasa.

808. enetsit kutsuvat kulkemista / 
liikkumista sanoilla dadus ja dadue.

809. nenetsit kutsuvat jutaamista, 
kulkemista ja liikkumista sanoilla 
myinsy, myincy, mysesj ja myusye 
(myusyelcy=lähteä jutaamaan, 
myusyercy=jutailla, my=kota).

810. enetsit kutsuvat jutaamista 
sanalla mädi (mä=kota).

811. nganasanit kutsuvat kulkemista / 
liikkumista sanoilla mynsy, mynty ja 
myna.

812. nenetsit kutsuvat kävelemistä / 
astelemista sanalla yada (yadabta
=tavata, kohdata, yadela=kuljettaa).

813. nenetsit kutsuvat asuinpaikan 
vaihtamista sanalla yamta (vrt. yamt
=havu).

814. nenetsit kutsuvat pororaitoa sanalla 
myud.

815. nenetsit kutsuvat laidunta sanoilla 
tia ja tija (vrt. tia=poro).



"tsuran toizen dovez on kylä" (joen toisella 
puolen).

"täl tsural jogie elän" (jokelaiset).

"ei ole kylijä, ei taloja eikä mitänä, muuta kun selkosija 
ta tsokikkahija moa ilmoita" (selkiä ja vaaramaita,
oikea suomi).

"ku astuo torkkain, ei aiga vanhennuh"
(torkkain eli astuin ripeästi, 
ajanvietoista vanhimpia).

"toa lujah torkoau, kunne kiireh ollou"
(oudoksuttu kiirehtiminen).

"ylen dorga pölizi, kun ajettih kodih" 
(vieraat dorgat eli kärrytiet).

"mieron dorogoi" (vieraat mierot, 
vieraat mieron tiet).

"dorogua myöte hebozill ajetah" 
(vrt. autoilla, mannesuomen  
vaiheita).

"meil on selläskäte Kassallambi, ei ole 
käynälleh" (ei ole suoraa tietä, oikea 
suomi=tietön).

"dorogane lähtöy sinne oigieh kädeh"
(vieraat tiet, omat kädet).

"vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, 
tosiehki ehätykseh siihi" (ehätykseh
eli ylityspaikkaan, ehtiä).

"kuuluu kumu kyläh, tomu toizeh taloh"
(kylään eli taloon).

"kerahmos tolkuijahez da laitellahez" 
(kerahmossa eli kokouksessa).

"toinetaloi yhtez meän kel nuottoa pyytäh" 
(toinen talo, harva-asutus).

"toibui kodih päi, oli yöksyksis" 
(eksyksissä).

"yksielpäi mäni, toizielpäi tuli"
(oudoksuen).

"ei tulluh yhtä jälgie myö, kuz mäni"
(omat ja vieraat tavat).

"toisella puolell oli järvi ta toisell 
oli lampi ta siinä välillä semmoni tsärkkä" 
(omia asuinpaikkoja).

"toizel puolel järvie" (vrt. jokea).

"eläjäd on tsuran toizen jovez" 
(vrt. joen toisen puolen pyhittäminen 
eläimille ja hengille).

"toa on vähästy taemba ku toaz" (tuolla, 
tuossa).

"toalpäi tuli" (tuoltapäin).

"tualloz on loitomba gu tuandoz" (tuollos, 
tuonnos, omia etäisyysmittoja).

"enhäi minä velli mieron dielaloi tijjä"
(omat kylät, vieraat mierot eli verokylät,
alkujaan vieraskielisiä).

"kunne tiijät, sinne i mänet"
(omasta liikkumisesta).

"oikien keäm puolimpaini tie mänöy Niskärveh"
(vrt. rekitie).

"silmäkkehen puista lotto loajitah" 
(lotto, suon silmäkkeeseen).

"päivärinnehtä ainos tavotettih"
(asuinpaikaksi).

"tavoitti matkata ennen vihmoa"
(ilmojen mukaan liikkuminen).

"teloi myö matkatah suol" (teloi 
eli pitkospuita).

"ojaz lib ajjas peälitsi mennez on telad" 
(telad eli pyöreät puut).

"pimie tabai matkal" (tapasi
eli saavutti).

"tuuttsu tabai matkaz" (tuuttsu 
eli tuisku).

"vihmu tabai dorogal, kastoi tullez"
(tapasi, kasteli).

"mie olem monta kertoa moannut sen kivem peällä, 
aivan tasani on se kivi" (omat lepopaikat).

"pandih viehkat jotta ozuaa paremmin tarkottoa 
kulugeissah" (viehkat eli viitat).

"moni matkassa tulou, tapahtuu taipalella"
(tulee ja tapahtuu).

"sattunnoo savos, tapahtunoo taibales"
(vrt. matkalla).

"talotoi moa on kylien väli"
(taloton maa, muttei mökitön).

"kylä taloitui, suureni" (kylät 
ja talot).

"kyllä siin on talo päivänkämmenellä, 
lysti siit on eleä" (vrt. päivärinteet).

"piäni hiäruine oli ga, koume taloid oli" 
(kolmen talon kylä, vieraalta kannalta
ajateltuna pieni, omalta kannalta
ajateltuna suuri).

"jos se sattu näin sykysystä olomah 
vielä jotta sulempi, siitähän niitä 
käytih talloamassa, sanottih jotta tietä 
talloamassa oltih" (syksyisin soilla, 
tietä tallaamassa).

"suolois tallatah dorogoa lumen aigah, 
anna kylmäy parembi" (tallataan tietä 
suohon, kuljetut kohdat=jäätyvät 
nopeammin).

"nellä perehkuntoa läksi yhteh matkah"
(neljä perhekuntaa, vrt. yhdessä
jutaavat perheet).

"aja tagakandah minul, älä jeä"
(yhdessä ajaminen).

"pitkäm matkan tagani" (lyhyet ja 
pitkät matkat).

"tagavozeh meni" (takavoiseen, 
takakylään, salokylään).

"tagevuid jällel, ed meän ehtoh astunuh" 
(takevuit, jäit jälkeen, yhdessä
liikkuminen).

"pani varpoa, tahikka kukan, tahikka kivie tahikka mitä hyvä"
(tien haaraan, omat viitat).

"taibaleh, pitky hieruloin väli"
(taipale eli kylien väli).

"vie on pitky taibaleh astuttavu"
(pitkä matka).

"yöksyksis taivaileh mettseä myö" 
(taivailee eli harhailee, 
vrt. taipale).

"sil taibalel on kuivoa moada dai vezimoada"
(taipale eli pitkä matka).

"sinne männä taivallin" (taivalsin, 
vrt. matkoilla näkyvä taivas).

"tsurahine kylä" (syrjäinen).

"tästä kun hiihat suom poikki, nouset termäsellä ta sen 
kun tsurahat, nin kylä jo i näkyy" (tsurahat eli lasket, 
talvista liikkumista).

"tsämiel kohal on kodi" (tsämiellä
eli korealla, sämeä).

"toisella puolell oli järvi ni toisell oli lampi ta siinä 
välillä semmoni tsärkkä" (veen läheisyys, hiekkasärkät, 
omia asuinpaikkoja).

"tukuz on taloit kyläz" (tukussa,
oudoksutut kylät).

"ryhjö on tukumballeh miku doukko" (joukkoa
tiiviimpi, vrt. lyhjö).

"järvirannaz da tulipielez on kaikiz vesselin el aigu"
(vesselintä elää, järvi ja tuli).

"tuo on loitombani toada"
(tuo tata, vai tota).

"toi on taemba, tai lähembä" 
(toi ja tai, vrt. taaja).

"tai on lähembä tuodu, loitomba tädä"
(tai, tuo ja tää, omia etäisyysmittoja).

"täyzi pölkky olet kuin tuoda matkoa ed ozoa"
(tutuilla mailla eksyneelle).

"mänöy tuom pitkyä tämän lyhyttä" 
(jonkin matkaa).

"tuuvalla olima metsässä" (tuuvalla
eli tuolla).

"tuol on taemban kui tuos" (tuolla 
ja tuossa).

"tuollizem matkan terväh minä kävyn"
(tuollisen matkan).

"tuombain om perembäine" (tuonnempana oleva,
omia etäisyysmittoja).

"tubahikoss om mökki" (pensaikossa,
oudoksutut paikat).

"eksyttih kun kulettih Uhtuosta tännepäin selillä"
(maan selät).

"täyzi kävelendä" (kävelyt).

"täyzi hypindeä" (hypyt).

"ulgomoalla, ei koissa, loittona"
(ulkomaa, loittona kodista).

"ulgomual lähti suomeh" (suomalaiset=ulkomaalaisia,
karjalaisten näkökulmasta).

"meilä kun oltih lässä järvie, järven pinnassa aivin"
(järviset).

"teil uran ajoin, peäzettö kyläh" 
(rekiuran).

"uro ajettih lumeh" (uro eli ura).

"otti uran eäreh" (sanonta, lähti 
pakoon).

"tämä on vakki sija, täs sijaz en ole olluh enne"
(vakki eli tuntematon, uudet paikat).

"k oldih muad jagamata sit häi äijäm muadu valloitti"
(maanomistuksen alkuperää, varastettu jakamattomista 
maista, laillistettu vieraan vallankäytön avulla,
"suomen valtio").

"varttautu poikki jovesta, kun peässyj jäisin eikä venehin" 
(tuli joen poikki, ohutta jäätä särkien).

"oikien keäm puolimpaini tie mänöy Niskärveh ta se vasemen
keäm puolella mänöy Kivijärveh" (järveläiset).

"siidä mänin oigieh kädeh, tuli dogi vastah"
(omaa liikkumista).

"vastupäiväine pertti" (päivää
eli etelää kohti).

"vastupäiväzeh koid oldih"
(päivää vasten, kohti).

"vastarannal eletäh" (joen
vai järven).

"häi tuli siäpäi, minä tääpäi, vastavuimmo"
(vastaan tuleminen, harvinaista
harva-asutuksessa).

"Tulomjärves hoz ollah venam puoldu, eibo olla venalazet"
(ei olla venäläisiä, karjalaisia rajan molemmin puolin
=raja vedetty keskeltä karjalaa, voitteko poistaa).

"meijän vena petroskoil, a sis sah on Livvim moa"
(Liivin maa, petroskoille asti, vrt. viena).

"ku huhuoja tuli sinne järven toakse niv venehtä 
lähettih viemäh sinne" (oikeaa suomea,
kiireetöntä, saasteetonta).

"ehätykseh kum mäni ni heäv vuotti siinä venehtä"
(ehätykset, omat lossit / sillat).

"kaid on venehhodu, terväh tabavut kiveh"
(kaita hotu, väylä).

"lyhemb om matku yli puolel venehpatikas ku mened"
(venepatikassa, vrt. jalka).

"venehputis tuli" (vettä pitkin, vesireittiä).

"venehvalgamoloih tulgah ken tulgah, sit ei kieldiä sua"
(saa kieltää, maanomistuksen vieraudesta).

"hyväl verel tuli vastah"
(hyvällä verellä).

"pahoil veril ku vastah tulou, pidäv eäre keändyö"
(eäre eli takaisin).

"vezitilal eläy, piha on vedevy"
(oudoksuen).

"emmä lähe maittsi, lähemmä vesittsi"
(maitse ja vesitse matkaaminen).

"heil on vezisija loitton" (vesisija
eli vedenottopaikka, oudoksuen).

"vezisijas eletäh" (lähellä rantaa).

"vastupäiväzeh eläy, vessel on kodi moine"
(vastapäivään rakennettu).

"väekäs kylä" (väekäs,
oudoksuen).

"väikäs taloi" (kylät ja talot).

"vetty ku pani suoloile ga veärendi matkoa, ei suannuh kohtalleh mennä"
(soiden vettyminen, pidensi matkaa).

"pandih viehkad sih kohtah" (merkkihavut, 
talvitielle).

"viehka om puu oksineh talvidorogal jeäl i lageil 
suoloil" (talviteillä, jäällä ja soilla).

"viehkoi myö vai aja, sid ed yöksy"
(aja reellä).

"viensuandu om paha meän kohtaz, loittoin on därvi"
(järvi loitolla, vrt. lähde, puro).

"eläd vierahal rannal" (vieraat 
rannat, vieraiden asuttamat).

"vieraz randa meil on teäl elättävinä"
(vieraalle rannalle pakotetut,
nykysuomen alkuvaiheita).

"tejjäm mägi on vieruzu"
(teijän mäki, mäillä asujat).

"viennostatez vei kylyd" (tulvavesi
saunan, paikan valinnasta).

"regi koadui viipahtih, pitkäl palal"
(pitkä pala, vrt. matka=vesimatka,
matkajoki).

"mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä"
(särkät, omia teitä, kuivia kohtia).

"kävellä vilvettäy kotvasem matkoa"
(omat mitat, summittaisia).

"voaroveh" (vaarove, vaaran 
asukkaat).

"kun tuolta Oulustaki tulou jykien rejen kera, ta kun niitä 
matalla sielä Puolankalla on niitä suurie vuaroja" 
(omat ulkomaanmatkat).

"kolme kyleä kalan vuoh elettih" (vuoh 
eli varassa, omilta kuulostavat kylät).

"näillä miän mailla ei halla kohuo vähällä tolkulla"
(hallattomat maat, vrt. kuivat).

"vägi pala om matkua" (väki
pala, pitkään). 

"väki pitkä matka rantah"
(väki pitkä matka).

"on se väki kaukana, virstoa kolmi nellä" 
(Peuravuonoon, omat ja vieraat mitat).

"ongo virsta välie taloloil" (vieraat
virstat, oma harva-asutus).

"kaks taloid on välii meiz, hänez meih"
(talot väleineen, kuulostaa vieraalta).

"ildas sah astuu, moin om pitky väli" (pitkä
väli, päivän matka).

"jokie piti männä ta viel oli nellä koskea välillä" 
(piti mennä, vrt. maata pitkin, vrt. vieras tukkien 
uittaminen).

"kahten järven välil eläy" (järvien
läheisyys).

"vastavukses pidää välittiä" (välittää
eli väistää, rekitiellä).

"väliteksiz om paha, lund on äjjy"
(paha väistää). 

"välitä sinä, sinul on regi kebjiembi"
(välitä eli väistä).

"duumaitsim minä välitämmö ga häi välittih bokkah"
(ajoi kylkeen, vieraan liikenteen alkuvaiheita).

"souvamma tuosta suarien välittsi"
(saarten välistä, omin voimin
liikutut vesistöt).

"vällembäl elettih enne" (oikea 
eli väljä suomi).

"vällyz on eliä" (väljyydestä kumpuava 
vapaus, vrt. orjien asuttamat kaupungit, 
vastakohtia).

"välly aigu on eliä" (väljä eli 
vapaa).

"oma väll on" (oma vällä,
väljyys, vapaus).

"ei ole sanal tiloa, herroin väll on"
(herrojen vällä, vrt. julkista sanaa
hallitsevat mannet).

"elän välläl, en rubie taloih" (talot
=kuntia ja yrityksiä edeltäneet orjuuttajat).

"kai kylä yhistyi yhteh kerahmoh"
(kerahmoon, vrt. olla keralla,
kyläkokoukset, vrt. talvikylät).

"yhtöäldä päin tullah"
(yhtäältä päin).

"se oli yksinäini talo neät sie sielä, Livojovella, 
tuonne Vuokkiniemeh männessä" (yksinäinen
talo, vrt. lantalaisten tilat).

"siidä kylässä kodie hyveä oli ylen"
(kylät ja kodit, vrt. kodat).

"ylen vezivuvved oldih, sit kai kyläd lähtiettih jovel eäre"
(lähti kylät joelle, kevättulvat).

"kymmenem miestä viehkotettih järven ylittsi"
(viehkottaa yli, isot järvet).

"sinä elät yläväl paikal"
(ylävät paikat).

"se kohtu on ylävembi, vesselembi elää"
(vesselämpi eli mukavampi).

"ylävät telat, kudamil on pieluz oal, suoloiz"
(telapuut, soissa).

"sen niemen ymbäri vaim pyörähettih ta siitä selköä myöten souvettih"
(omaa liikkumista).

"siitä oli toas pikkuni matka jokie, siitä oli Venehlampi"
(jokimatkat).

"mejjän ymbäristöl on äjjy kyleä"
(kylää, vrt. taloja).

"kun hiän tuli taipalelta niin ynnäh hiän on rusonnut"
(ruskettunut, vrt. taipale=kylien väli).

"selgozie kävelimmä yöt päivät"
(selkosia, maan selät).

"sinne on äijä matka" (omat mitat).

"äijävähä on sinne matkoa"
(äijä vähän).

"ärmii tuli saldattoa meän kyläh" 
(vieraat sotilaat, vieraat armeijat, 
vieraat väkivallan avulla luodut 
"kansallisvaltiot").

"äsen ihastuma, kun näkimä tuttavat moat"
(maan ystävät, vrt. omistajat,
vastakohtia).

mordvalaiset kutsuvat polkua

sanalla jan (vrt. jantu).

mordvalaiset kutsuvat ohittamista

sanalla jutams (vrt. jutaaminen).

mordvalaiset kutsuvat kylää

sanalla vele (vrt. velde=kautta,

velams=mennä ympäri, vejse,

veluj=yhdessä, yhteisesti,

vejket=yhenlainen, yhenvertainen,

velks=toisella puolella).

mordvalaiset kutsuvat polkua

ja tietä sanalla ki (ki lango

=tiellä, vrt. lankojen eli

oravien tiellä).

mordvalaiset kutsuvat kaupunkia

sanalla os.

mordvalaiset kutsuvat 

asuinpaikaksi raivattua maata 

sanoilla morga ja morgo.

udmurttien kylät (herd, hert) 

sijaitsevat jokien varsilla 

(lähteiden lähellä, alkujaan 

kaduttomia sukukyliä joissa

läheistä sukua olevat 

perheet muodostivat taloja

/ pihapiirejä).

udmurttien vanhoja sukukyliä 

kuvaillaan pieniksi (etelän 

mittapuilla, 10-30 taloa).

marit kutsuvat polkua sanalla korno

(jolgorno=jalkapolku, sokmak=polku, 

jagorno=taikapolku).

udmurtit kutsuvat polkua sanalla

uram.

unkarilaiset kutsuvat polkua sanoilla

ösveny ja palya (vrt. paljas).

ersalaiset kutsuvat polkua sanoilla

jan ja ki.

moksalaiset kutsuvat polkua sanoilla

jan, otka, ki, ki-otor ja urkshkä.

marit kutsuvat kylää sanoilla jal

ja sola (kaupunki=hala, ola).

"tsylöttäni, lidnottani,

maa parassa paikottani,

pant on paikalo uväle,

säätty maalo veerozallo,

sui pantu sulaa mereese,

päi päivää noisomaaso,

all on järvi, pääll on nurmi,

päällä nurmoo pähtsenikko,

tsehsenä uvä tsyläni,

tsylässäni tsylmä johzob,

maassani vesi makoa,

kalad kaivoza kutovad,

lahnad lauta salvamiza,

avvid addaa seipäizä"

(vatjalaisten kylien

kuvauksia).

saamelaisten jutaussanoihin kuuluu 

jottad, jottaam (lähteä liikkeelle), 

jutalid, juuttal (kuljeskella, käydä,

vrt. jutta), jotteem (kulkeminen, käynti), 

joto, jodo (kulku), jote, juttedh, juhteet, 

johtiet, johtet, jottet, jotteed, jootted, 

jodded, jotted (kulkea, judata, vrt. johtaa), 

sirddi (jutaaja, vrt. siirtyä), serddmos 

(siirtyminen, jutaaminen), serddemjeärgg 

(jutaamishärkä), serddemkoskk (siirtymäväli, 

vrt. koska), joottem-mätkk (jutaamismatka), 

joottemreiss (jutaamisreissu), jootted 

(jutata, vaeltaa), dooidad (tulla perille, 

vrt. dodii), joodted (kuljettaa), serdded 

(siirtyä, jutata), joottemsonn (jutaussää, 

vrt. onni), jootti (jutaaja, vaeltaja), 

joottmos (jutaaminen), dooidmos (saapua, 

tulla perille), jodattah (jutaamisjälki, 

vrt. johdattaa), joottemkeäinn (jutauskeino, 

tie, reitti), kuorjtoovvad (leiriytyä, 

vrt. korjata, kuorma, kuortti) ja joodok 

(jutauskeli), jotted (panna alkuun),

mietti (kuormaaja, vrt. miettiä), meättmos 

(kuormaaminen), kaarrad, kaaram (sitoa kuorma), 

kurppe, kurpe (kantamus, taakka), kurppolid 

(kantaa selässään) ja kurppod, kurpom (kantaa 

taakkaa).

saamelaisten matkasanoihin kuuluu 

mohastallad (poiketa matkalla, 

vrt. metsä-sanat), muladattad (sivuuttaa 

toinen, tämän tietämättä), vajaldid, 

vaajald (vaeltaa, vrt. vaajakoski), 

farudid, faarrud (matkata, kulkea,

vrt. vaara), elalid, eellal (kulkea, 

käydä), pisanid, pissaan (pysähtyä,

vrt. piisata), madhasid, maadhas 

(matkata), tolanistid (pysähtyä 

hetkeksi), orosistid (pysähtyä, 

pysähtyä odottamaan), uahud, uajud,

uahum, oohum (kulkea käymäjalkaa), 

muatkud, muadhum, muotkum (kulkea 

maitse vesimatkalla, vrt. matkajoki),

miävlud, miävlum, mievlum (tarpoa, rämpiä), 

mokke, mohe (retki, matka, reissu,

vrt. metsä-sanat), myetki, myedhi (taival), 

mätki, mätkk, määdhi (matka), algamätki 

(alkumatka), koskamätki (puolimatka), 

loppamätki (loppumatka), pelimätki 

(puolimatka), vajuldem (vaeltaminen, 

kulkeminen), orostem (pysähdys, vrt. olos), 

pelimuddo (puoliväli), purdo (huikonen, 

taival, pitkähkö matka), maattsedh, mahtsat, 

maahtsat, mahttsat (kääntyä takaisin, palata),

maccat, mäccid, mäcced, macced, macce 

(kääntyä takaisin, palata, vrt. metsä-sanat),

mulledh, mulladiht, mollat, mollot, muullad, 

mole (sivuuttaa, unkarin mulik), moorkie, 

muotkie, muorhke, muotke, myetki, muetkk, 

mutk, motke (matka, taival, vrt. metka,

mutka), vaasedh, vasseet, vaassiet, vasset, 

vassed, vassad, vase (ohittaa, sivuuttaa, 

vrt. vasen, vaasa), jäämkoskk (etappien 

väli, vrt. jama), kueddemkoskk (kantamismatka), 

kurggled, kurgglummus (kulkea peräkkäin, 

vrt. kurki), väzzemkohtt (kävelymatka), 

vuanstempäikk (levähdyspaikka), määtklaz 

(matkalainen), mätkkooumaz (matkamies), 

miarrmätkk (merimatka), njaalted (palata 

ennen aikojaan), osttad (tavoittaa, saada 

kiinni), vuetted, vueited, vuejjed, vuajted 

(tavoittaa, ajaa takaa), kolsted (tarpoa), 

tuarbbad (tarpoa, vrt. tarvoin=sauva), teätted 

(suunnistaa, vrt. tähdet), teätteei (suunnistaja, 

vrt. täti), kuosttad (päästä perille, vrt. kusta), 

kuosttmos (päästä perille), jälllooccad (poiketa), 

moksted, mokkastted (poiketa, vrt. moikka, moikata), 

cooreed, corsted (poiketa), cännlooccad (poiketa, 

vrt. sani=reki), peeivoottad (pitää ruokataukoa 

matkalla, vrt. päivä),  vuoigeed (oikaista, 

vrt. oikea), kerggeed (oikaista, vrt. keretä),

alddned (lähestyä), tavvned (loitota),

olggned, ouggned (loitota), maaccted 

(käännyttää takaisin, vrt. takaisin metsään), 

raiddjoossad (kulkea, vrt. raito), voddoottad 

(kulkea), uurcted (kuljettaa juosten, vrt. uurtaa, 

urheilla), vaazzted (kuljettaa kävellen),

viiggeed (kuljettaa), kaaunoottad (kohdata, 

vrt. kaunis, kauna), teivvad (kohdata, vrt. tivata, 

vrt. hirven nimet), vuoinnloottad (kohdata, 

vrt. voina=sota), oiggoottad (oikaista, heittäytyä, 

vrt. ojat), kohtt (tauko, vrt. kohta, kohti,

kohtu), muetkk, muatkok (taival, vrt. mutka), 

muetkk (muotka, matka, kannas, taival), puutt 

(suunta, vrt. puutua, pudas), vuvdd (suunta),

sunde (suunta), kaaunoottampäikk (kohtauspaikka), 

lett, lettpäikk (kohtauspaikka, vrt. letit,

vrt. lätit eli baltit), vuoinnloottampäikk 

(kohtauspaikka), meätted (pakata, vrt. matte,

matti), miattcoottad (pakata tavaransa,

vrt. mia=kota, maja), käärzok (keli), sijvo, 

siijvo (keli, vrt. siivo), kuadlmos (kantamus),

nuedd, nuäddos, noddee, nooddie, note, noadde, 

noadi, nuedd, niette, node (taakka, kantamus,

vrt. noutaa, nato), aaskok (kantamus, vrt. asko), 

kääddes (taakka), koozz vuolggik (kunne matka, 

vrt. karjalan kus), kokkasa vuolggik (kunne 

matka, vrt. veneen kokka), vuoinastemsaje 

(levähdyspaikka) ja kuestted, kuasttjed (näkyä, 

vrt. kota).

saamelaisten polku / tiesanastoon

kuuluu rade (rata, tie), luoddarade 

(kulkutie), salorade (talvitie,

vrt. salo, staalo), luoda, luodda (jälki, 

tie, vrt. luokse, luode), olkkaluodda 

(kova talvitie), juona (juoni),

kiesskeäinn (kesäreitti, vrt. keino),

tuali, tuell (tola, hiihdetty ura, lumeen 

peittynyt ura, kohonnut lumitienpohja), 

maadij (tie, reitti, maacij=edestakaisin),

eunoimaadij (hiekkatie), tälvimaadij 

(talvitie), tago, tiego (sitä kautta, siitä, 

vrt. tie, teko), pääljes, päälgis, palga 

(polku, vrt. paliskunta), eellimpäälgis 

(elämänpolku), anaraspäälgis (inarilaispolku),

njualgus (linja), palgasas, palgasaa (polku,

vrt. palkka), kiäinu (keino, tie, vrt. kainuu),

tälvikiäinu (talvikeino), pälgiskiäinu 

(polkukeino), juone, jone, juonn, junn 

(juoni, kulkutie), geäjnaa, gäidnoo, kiejtnuo,

gaeidno, keäjnu, keäinn, keinn, keajn, keajna, 

kejno (keino, tie, polku), rihrie, rihdee, 

raddhie, rahte, ratte, rade, ridd, ritta, rete 

(talvitie, vrt. radien, rahdata, reteesti, 

suomen rita, vrt. riita, ritasuo), tolle, 

doalle, toali, tuell, tola (talvitie, vrt. 

olla tolallaan, tolaltaan), ranni, ruänjas 

(jälki, ura, reitti, vrt. lana), jionncuaggas 

(jäätie, vrt. lumi-sanat), uulec (katu), 

koskkcuaggas (keskitie), jäämcuaggas (kyytitie, 

vrt. jaama), peelktok (merkitty polku, 

vrt. pilkka), meäcccuaggas (metsätie), kurcc 

(ura, vrt. kurssi, kursailla), cuaggas (tie, 

vrt. lumisanat), tälvvkeäinn (talvikeino), 

saallcuaggas (talvitie, vrt. salatie),

ranni, kurgglosranni (rannio, porojen kulkema 

ura), kuortos (reitti, vrt. kuortti), vaazztok 

(polku, vrt. vasa), riettev (ojus, tie, 

vrt. riite), vuoigas (ojus, tie), tika, tikka 

(tienviitta, vrt. tikkakoski), molla, moola 

(pilkka, maalattu kohta, vrt. molla-maija, 

moilanen), viahhad (viitoittaa, merkitä reitti,

vrt. vahdata), viahh (viitta, talvitien merkki),

viahhi (tikottaja, viitoittaja), pilkko, pilkke, 

pilhe, pilho (puuhun tehty pilkka, vrt. pilkottaa),

pelkkad (tehdä pilkka, merkitä puuhun), pelkk, 

peelktok (pilkka, vrt. pelko, peelo), luodda 

(jälki, polku), luoddaiäru (tienhaara),

ratkuuttah, räätktok (risteys, tienhaara),

riistoottad (risteytyä, liittyä) ja suerreed 

(haarautua).

saamelaisten kotisanastoon (kodan paikka, 

muuttaminen) kuuluu varriistallad (muuttaa,

vrt. varis), asattattad (asettua, vrt. assi

=vuodevaatteet), mutted, mutam (muuttaa,

vrt. mu=maa, vrt. muut), cuapcanid (jäädä, 

pysyä paikallaan, saada jalansija), varrid, 

varriim (muuttaa paikasta toiseen,

vrt. varista), asaidud (asettua asumaan,

vrt. as-sielu), aassamsaje (asuinpaikka,

vrt. aa-sielu), orottah (olinpaikka, olinseutu),

tälviorottah (talvipaikka, talvilaidun,

vrt. odottaa), päikki, pääihi (paikka, koti, 

vrt. pää, vrt. päike=päivä), pääikaz (kohta, 

vrt. iikka), päikk (paikka, koti, koti=päivän 

tai pään kohta), kesipäikki (kesäpaikka), 

tälvipäikki (talvipaikka), aassampäikki 

(asuinpaikka), kuatupäikki (kotapaikka),

meddal (pois jostain, kotoisin), varrim 

(muutto, muuttaminen), eoheavarrim 

(syysmuutto), sijjie, sijjee, sajjie, sadje, 

saggje, saije, saajj, sajj, sijje, seje 

(sija, paikka, vrt. sakke, saija, seija), 

sirdedh, sirtiet, sirtet, sirdet, sirded, 

serdded, sirte (siirtää, muuttaa, vrt. 

nenetsien sirtia-väki), tääll (tila, 

vrt. tallata), jeällsaajj (elinsija), 

vuvdd, jälstemvuvdd (elinalue), jiellempäikk 

(elinpaikka, elinpiiri), kuettkoskk 

(kodankeski, kodanväli), kuorjtok (leiri, 

vrt. kuorma, kuortti), kuorjtoovvmos 

(leiriytyminen), saattcoottad (muuttaa, 

vrt. saattaa), serdded, siirdcoottad 

(siirtyä, muuttaa, vrt. siirtää, siita),

aazzoottad (asettua asumaan, vrt. as-

sielu), jeäloottad (asettua asumaan, 

vrt. el-sielu), orskuetted (asettua 

asumaan, vrt. orsi, or-sielu), instummus 

(yöpyminen), innsaajj (yösija, vrt. iina, 

inahtaa, innanen), vääzznos (paikka,

vrt. vaasa), vonn (paikka, vrt. vointi,

onni), cooram (paikka, vrt. sora),

saattootti (muuttaja), sirdi (muuttaja), 

mottmos (muutto, vrt. motto), serdd, 

serddmos (siirto, muutto), kuädtem 

(koditon), pääiktem (paikaton, koditon)

ja corrnek, corrjielli (erakko, vrt. 

coorast=syrjässä).

saamelaisten kotisanastoon (lähteminen, 

saapuminen) kuuluu vuolgadid, vuolgad 

(tehdä lähtöä, vrt. volga), maasad (palata 

kotiin, palata takaisin, vrt. metsä-sanat, 

vrt. masa, maisa), vyelgid, vualgam (lähteä, 

vrt. valkama), miädustid, miädust (saattaa 

matkalle, vrt. mia=kota, maja), pyevtittid, 

pyevtit (saapua ajoissa), majanud (myöhästyä), 

vyelgim (lähtö, lähteminen), tjaanedh, tjagnat, 

tjaakngat, tjaknat (mennä sisään, vrt. tane),

cane, cagnat, caannad, caannad, canned (mennä 

sisään, vrt. sani, sanna), vuäkkleei (lähtevä, 

vrt. vu-akka), vuolggi, vuolggleei (lähtöä 

tekevä, vrt. vuoksi, jokikansat), mieldd 

(mukana, mukaan, vrt. mieliä), alddnummus 

(lähestyminen), viokklattmos (lähteminen,

vrt. viklo), cuavvai (lähtijä, vrt. sauva), 

neävvad (varustaa, vrt. neuvo), tevvloottad 

(varustautua, vrt. teuvo), vuejjlooccad 

(tehdä lähtöä, vrt. veijo), vuolggled (tehdä 

lähtöä), suitted (saattaa, vrt. sudet),

sätted (saattaa, vrt. sättiä), dooidad (saapua, 

vrt. do dii), caakkad (päästä sisään, 

vrt. saakka), mäcced (palata metsästä, 

vrt. massi, mässäillä), eaajjad, eaannad, 

eaajam (kömpiä, pujahtaa sisään, vrt. aija, 

anna, eija), caannad, suännad (mennä sisälle, 

astua sisään, vrt. sauna), jootted, jottjed 

(lähteä, käydä), kualggeed (lähteä, vrt. kulkea), 

liohttad (lähteä, vrt. lohi), njalddsed (lähteä), 

uuidad (lähteä, vrt. uida), vooidad (lähteä, 

vrt. voida), kerddled (lähteä, vrt. kerttu, keretä),

jeälloccad, jällooccad (käväistä, vrt. jalo, 

jaloin), moonsastted (käväistä, vrt. moona, 

monot), toiddloottad (käväistä, vrt. titta),

täävtoottad (käydä, vrt. taavi), kiavvad (käydä), 

jielled (käydä jossakin), voddoottad (käydä 

jossakin, vrt. voitto), viollad (kulkea sisään 

ja ulos), jeäloottad (kotiutua, vrt. jäädä) ja 

neävvmos (varustaminen).