KERÄÄMINEN

1. "ei niin kauvan kum puu eli" (otettu puhdepuuta,
ajatellaan elävän kesäisin).

2. "kyllä myö talaveks hanattiin jos mitä, sienestä lähtiin"
(kerättiin talvivarastoja).

3. "hö männit karbalo tänä pä" (karbalo eli karpaloita
keräämään).

4. "ne olti ni hyvijä ko jäkkäinnä söti" (jäisinä syödyt
karpalot).

5. "oli meil karvassendä, oli meil maidosendä" (karva
ja maitosienet).

6. "männid emannaizen kera marja" (emä naisen
eli perheen naisen).

7. "käyti metsäs pulamarja perkamaz" (pulamarja
=puolukoita, perkamaz=poimimassa).

8. "pulamarja ku oli paljo, sidä korjatti" (korjattiin
talteen).

9. "punnaist ja mussat sestaraist kazvad ripsuitte"
(sestaraist=viinimarjoja, ripsuitte=tertuissa).

10. "pittä männä marjoja ripsuma" (ripsuma
eli keräämään, ripsuina kasvavat marjat).

11. "veitsel leigatti sihe tohe kolmikolkkaine
nurkka" (koivuun, mahlaa laskettaessa).

12. "vagallizem saim marja" (marjavakat).

13. "läkkeä, lapset, juomingaista kereämäh
marjaveeksi" (juomingaista eli juolukoita,
omat mehut).

14. "läkkä juomoih" (juolukoita keräämään,
vrt. juoma).

15. "kudamaz on loukod läbi kannaz, ned on
itsensiened" (itsensienet eli syötäväksi
kelpaavat).

16. "minä ole igäine rakaz marjah" (marjaan
rakkaat).

17. "marjah kul mäntih nir roveh hypähytettih
ta luvettih, tsumu, tsumu, komu, komu,
miun kosja täysi" (marjastustaikoja).

18. "konsa sieneh lähtietäh, siid huuketah"
(huhuillaan).

19. "käin huodzah" (keräämään huotsuja
eli kangaskorteita, vrt. pitää koti "hyvässä
huozossa", käytetty siivoamiseen).

20. "marjoi pahoin kereää, puoled moah
kirvotteloo" (oikein kerääminen).

21. "myö poimima hilluo dai sama vazuo nellä"
(neljä vasullista hilloja).

22. "läkkä hilloih" (hilloja keräämään).

23. "hillojikko" (hillapaikka).

24. "endzi himoloih otamma" (sienen himoon,
leppäsieniä).

25. "mie keräin hebokkazie" (jokin harmaa
sieni, omat sienet).

26. "pane marjat helmah" (keräystapoja).

27. "puuloi hamarojjah, opitah kudai on luja,
kudai on hapannuh" (etsitään tarvepuuta,
puita koputtamalla).

28. "kereäy huolittoa sienii, metsäz nelloilou
kaseksii myö" (sienestää kaseksissa eli
lehtometsissä).

29. "sygyzyllä puut heitettih niemen nokkah,
da siidä keviällä ajatettih" (hiljaa hyvä tulee).

30. "hangihuondeksil emmo magoa" (kantavan
hangen aamuina, kevättöiden aikaa).

31. "läksimä puuda soamaa hangiezella" (puita
saamaan, hangiezella=hankikannolle).

32. "mengeä halmehel, päivyrindiel, sid om marjoa"
(marjapaikkoja).

33. "haisuheinie tuotih voaroist etähistä" (hyvältä 
haisevia saraheiniä, vaatteiden väliin).

34. "mie lähen sienie ettsimäh" (sienten etsintä).

35. "myö etsimmä marjua" (marjojen etsintä).

36. "niillä elättäy ittsieh" (marjoilla).

37. "läkkä miun kera appoh" (appoh eli marjaan).

38. "suolla soitimeh mänöy, marjan appohon 
aholla" (appaa=kerätä marjoja suuhun).

39. "naini soau metsän marjasie ta muita antimie"
(naini eli perheen nainen).

40. "kerätäs siiloid, katkatah moaz ottahez"
(siiloid=nokkosia, omia kuituja).

41. "garbalot suoloil kazvetah, sygyzyl kerätäh,
dällel buolii" (loppusyksyn marja).

42. "lähemmö garbaloh" (karpaloita keräämään).

43. "keldugriboa erähät syvvät, ku keldaine koja 
eär otetah da maha grivan oal" (eräät syövät,
keltasieniä, koja=kuori).

44. "vahvoista syötih ta krusie ta oravaista, siitä 
keltasientä" (vahveroita, rouskuja, oravansieniä 
ja keltasieniä).

45. "ennen käen kukuntoa keldoa kerätäh"
(keldoa eli keltaliekoja).

46. "keltaheinät kovottih ennen kiän kukkumista"
(värjäämiseen kootut heinät).

47. "miula kihahti peähä, jotta lähem marjoja 
ettsimäh" (omien töiden luonteesta).

48. "pidiä lähtie tuohen kissondah" (tuohen 
kiskontaan).

49. "parkie kissotah" (parkkie eli pajunkuorta,

nahkojen parkitsemiseen).

50. "elä pane komssoa kohuraks, kandaez vajavuo"
(komssoa=koppaa, kohuraks=kukkuroilleen).

51. "kohuripeän komsan keräin" (kopan

kukkuroilleen).

52. "robehen kohuroitim moah mänijäks" 
(maahan menijäksi, liian täyteen).

53. "mustoida roveh kohuroitui" (tuli täyteen,
mustikoita).

54. "koja kuoritetah, puun randoa leikatah, 

sid valuu mahlu" (mahlan valuttamista).

55. "läksi marjan poimintaan, koppoi koizan

kobrah, silkin piähäza sivalti" (läksi marjaan,
vanhimpia eli pyhimpiä töitä).

56. "kobarehem muarjoa keräin" (kopare=kasa,

läjä, vrt. kourallinen, kopallinen).

57. "sykysyllä korttehii koratah, vejestä niitetäh, 

kortehta, kaisloa" (omat vesiheinät, vieras
niittäminen, korata).

58. "ta kun kortehta korattih ni sinne sekah tuli 

kalevaisie" (kalevaisie eli lumpeita).

59. "myö niitämmö kaksin regilöin kortehta erähin 

vuozin" (kaksi reellistä kortteita).

60. "kortehtahan se hyvin syö pedra" (porojen 
ruokaa).

61. "enneim kisottih kuusen kosusta" (kosusta eli 
kuusenkuorta, vrt. Kosunen).

62. "myö lähemmö koskel kivenettsoh" (kiviä 
etsimään).

63. "tsumu tsumu, komu komu, miun kosja täysi"
(hoettiin marjaan lähdettäessä).

64. "vahvaista, kripoa, krusie, vain ei muuta sientä 
meilä kovottu" (vahveroita, tatteja ja rouskuja).

65. "sehän se on gruzi sienistä kaikkein paras" 
(gruzi eli rousku, lainasanoja).

66. "virsizen tävven keräin gribaa" (virsizen
eli kopallisen).

67. "gribah mänen" (sieneen).

68. "gribah mendih" (tatteja keräämään).

69. "meil on gribazikko lähäl" (hyvä sienipaikka).

70. "pienel kukkurizel mandzoida saimmo" 
(mandzoida eli metsämansikoita).

71. "kukkuripeän komsan olem marjoa kerännyh" 
(kukkuroillaan olevan kopallisen).

72. "etsitäh kukkie monen moisie" (kukkien 

etsijät).

73. "marjad kypsistyttih, pidäy mennä marjah"

(kypsymisen odottaminen).

74. "on siid ajjaz marjoa, ga pidäy kypsendeä,
ei pie ruohkalleh kerätä" (kerätä raakoina,

jokaisella marjalla aikansa).

75. "marjua konza kypsenöö, tuon" (kunhan 
kypsyvät).

76. "puu ku kävähtäh iskiez, ei plakahtai, sid on 
syväinrago" (tarvepuun etsintää).

77. "mie katson kun häpilöimällä marjoja moast 
ottau" (häpilöimällä eli huolimattomasti).

78. nenetsit keräävät marjoista hilloja, 
mustikoita ja puolukoita (syödään tuoreena 
ja säilötään talven varalle).

79. selkupit keräävät marjoja, pähkinöitä
ja martagon liljan (togul) juuria (juurista 
leivotaan ohukaisia ja valmistetaan 
taikajuomaa).

80. selkupit keräävät marjoista karpaloita ja 
mustikoita (syödään tuoreena tai poronmaidon 
kanssa, kuivataan talveksi).

81. selkupit laittavat marjaan lähtiessään 
koriin puisen taikakalun (kavaloz, 
uskotaan tuovan marjaonnea ja suojelevan 
vahingollisilta hengiltä).

82. samojedit keräävät heinistä saranoita,

koiranhammasliljoja, kuolanpioneita ja
karhunlaukkoja (syödään tuoreena tai
kuivataan talveksi).

83. hantit keräävät karpaloita, mustikoita,

viinimarjoja, tuomenmarjoja ja siperian
sembran käpyjä (kävyistä eritellään 
herkkuna pidetyt siemenet).

84. mansit keräävät marjoista karpaloita, 
mustikoita, puolukoita ja vattuja.

85. vepsäläiset kutsuvat marjassa ollessaan
toisiaan "hyvästi" (laulavin tai pehmein 
äänin).

86. komit keräävät sieniä, tuomenmarjoja,
sembramännyn käpyjä, viinimarjoja ja vattuja.

87. saamelaiset keräävät väinönputkia (boska, 
tuoreena ja kuivattuna, ruuaksi, mausteeksi 
ja parantamiseen, nimetään iän mukaan).

88. saamelaiset keräävät väinönputken versot 
alkukesästä (ennen kukkimista).

89. saamelaiset keräävät pettua luisilla 
kovertimilla (petäjän kuoren alta).

90. saamelaiset keräävät marjoista hilloja, 
puolukoita ja variksenmarjoja.

91. saamelaiset kutsuvat vesilintujen 
munittamiseen käytettyjä pönttöjä sanalla 
vuovda (suomen uuttu, alkujaan ontoissa
puissa olleita koloja ja onkaloja).

92. saamelaiset kutsuvat keräämistä sanalla 
koppce (vrt. koota, kopata).

93. saamelaiset kutsuvat marjastamista 
sanalla murjet (muorji=marja).

94. saamelaiset keräävät koskelon, 
punasotkan ja telkän munia.

95. saamelaiset keräävät marjoista hilloja,
juolukoita, mustikoita, puolukoita ja 
variksenmarjoja.

96. saamelaiset keräävät pettua maan 
sulamisen jälkeen (saaret tunnettuja
ottopaikkoja, Makea Petäjäsaari).

97. saamelaiset keräävät heinistä nokkosia 
(käskee), haurasloikkoja (suoivuurääsi), 
suopursuja (ulâštoolâs), maitohorsmia 
(kievânjuolâs), siankärsämöitä (piättarrääsi)
ja väinönputkia (puurrâmrääsi eli
puremaruoho).

98. "koivusta laskietah keviällä mahlua" 
(mahlan laskeminen).

99. "marjoa robehen nyhtäimmö"  
(nyhdämme, keräämistä tarkoittavat 
sanat).

100. "koivun da pedäjän nältteä syyväh" 
(nältteä eli jälsiä, ulomman kuoren alla 
olevaa pehmeää kerrosta).

101. "pidäz lähtie nältäh" (nälttää 
kaapimaan).

102. "koivusta nältätäh nältiä" 
(keväisin).

103. "mie söin nältiä koivusta" 
(elämän puu, kaikki osat syötäviä).

104. "ta moamo niitä aina kattso jotta 
näit ei piä syyvä" (emo opetti lapsille, 
syötäväksi kelpaavia heiniä).

105. "nugeroittau kävelöö, siend ettsiy"
(kävelee mutkitellen).

106. "lähemmä marjoja nokkomah" 
(noukkimaan).

107. "nokoistelim marjua kerätä" 
(noukin, vrt. nokin).

108. "siin oj jo nokko" (kylliksi marjoja,
omia mittoja).

109. "muarjoa keriäy noppiu" (noppiu 
eli noukkii nopein liikkein, vrt. nopata
=antaa suukko).

110. "myö olima sienessä nellän kesse"

(yhessä tekeminen).

111. "muuroiz ollah" (muuraimia 
keräämässä).

112. "läkkeä muuroih, minä näin 
zikon" (zikon eli marjapaikan).

113. "mussikkazeh mänemmä"
(mustikkaan, marja kerrallaan).

114. "mussikkaist et peitottsi syö"
(peitottsi eli salaa, suu mustuu).

115. "mustoidu kerätäh" (mustat 
marjat).

116. "mustoih mändih" (mustikkaan,

vrt. Mustonen).

117. "tsumu tsumu tsuokkoi, täyz roboi
muattsoi" (marjastajien lukuja).

118. "mie lähem mandzikkahah" 
(lempimarjat).

119. "mandzoih mäni" (metsämansikoita
etsimään).

120. "läkkeä mandzoih" (mansikkaan
kutsuminen).

121. "kolmi sisaresta on sielä marjan
poimennnassa" (naisia yhdistävää työtä).

122. "marjua talveks voibi kerätä" (voi kerätä,
vrt. tuoreena syöminen).

123. "marjah lähemmö" (lähteä marjaan).

124. "marjas tuldih" (tulla marjasta, vrt. metsältä,
vanhimmat eli pyhimmät työt).

125. "hyö ollah muarjassa" (muan muarjat).

126. "madarikon löyvin" (värjäyskasveja 
kasvavan paikan, matara=hanhikki, keltalieko, 
karvejäkälä).

127. "madaron juuri kaivetah, kuivatah" 
(heinien tunteminen).

128. "magerikko" (ruskeaa sammalta kasvava 
suo).

129. "magero" (värjäämiseen koottu jäkälä, 
vrt. mataro).

130. "marjoa on lädzönäh, pidäs kerätä, 
eiga polletellah" (poljeta jalkoihin, marjojen 
pyhyydestä).

131. "löhvisimä koko päivän hillossa, 
koropallisen saima" (hillossa eli hilloja 
keräämässä).

132. "mie leikkain kazlaa järvestä" (kazlaa 
eli kaisloja).

133. "hilloja lyyhöälin kerätä koropan täyven"

(koropan eli korillisen).

134. "luppuu etsitäh" (luppuu eli naavaa).

135. "tuohi luiskoa, lähtöö herkästi" (luiskahtaa,

lähtee irti).

136. "tuohi luiskau nilan aigah" (nilan aika,
vrt. nilakuu).

137. "loitoks mardaa lähemmä" (loitoks eli 
kauemmas, vrt. lähelle).

138. "tuohen kylmi, ei enämbi pikaha lähtie"

(pikaha eli lähde luistaen).

139. "marjad om pikkaraized vie, ei soa kerätä"
(kypsymisen odottaminen).

140. "pihkukset pakutetah keveäl, pannah 
astieh" (pihka irtoaa keväällä).

141. "ka veitsellä sie ku halkoap puuj juuresta,

tuohen näin piirrällät" (piirrät tuohen,

vrt. vanhemmat puiset ja luiset ottimet).

142. "no se yläheätä ympäri puusta veitsellä

piirrettih ta siitä toas alempoa samalla
keinoin ympäri piirrettih, kuim pitkä se

lövy tahottih" (tuohilevyt).

143. "niin kokonaisena se tuohi peässettih irti"
(tuohen päästäminen).

144. "tuohta peessettih" (levytuohta).

145. "se oli enneiv vanhah vielä i petäjöä teälä

soatih" (saatiin petäjää, petuksi).

146. "petäjöä kisottih kevöät, tuotih petäjöä
metsästä" (petäjän kiskominen, 
vrt. koloaminen).

147. "pedäisiendy kerätäh" (pieni punertava
sieni, puiden mukaan nimeäminen).

148. "joko on äijä siula marjoa - vast on
kirjavaiseh peittopohja" (tuokkosen pohja
näkyy vielä).

149. "robehine parizoo, marjoa puuttuu"
(marjat parisee ropeeseen, vrt. ropisee).

150. "parkkie kissotah" (parkkie eli pajun
kuorta, nahkojen parkitsemiseen).

151. "parkie kissotah raijasta" (parkkipuut).

152. "mettsäh menet, kiskot takam parkkii, 
sit tulles kannat kodih" (taakan parkkia).

153. "parkii pajus kerätäh keväjel, butskaizil 
keätäh da kuivatah, pannas saroal pinoloil"

(käännetään kimpuiksi, pinotaan kuivumaan).

154. "barsoiz ollah" (barzois eli suolaheiniä
keräämässä, vrt. parsa).

155. "metsäs kävelin, en voinnuh leikata, 
hoikaks katsoin" (nuorten puiden pyhyydestä,
pidetään puiden lapsina, etenkin isompien
puiden alla kasvavia).

156. "tytöt pajostu haikurdetah marjaz ollez"
(laulaen marjastaminen).

157. "paivuo parkiks otetah" (pajua, nahkojen
parkitsemiseen).

158. "pidäy tuvva paivuu da luadie virzaindu" 
(virzaindu eli siteitä).

159. "pajjus parkii kiskotah" (vrt. raidasta).

160. "pajjuziz vitsois parkii kiskotah"
(vitsoista kiskottu parkki).

161. "jogo marjad olloo kypsed" (kypsymisen
aika).

162. "orzikko parzikko tsumulikko täyzikkö" 
(hoettiin marjaan lähdettäessä ja heitettiin 
tuohirove ilmaan, pohjalleen putoaminen
hyvä enne).

163. "läkkeä marjah, minä veätän orhoizikkoh"

(veätän=johdatan, orhoizikkoh=mesimarjoja 
kasvavaan kohtaan).

164. "kolmi sisaresta on sielä marjan 
poimennassa" (yhdessä poimiminen).

165. "marjaz ollah" (omat työt, omien 
kanssa tehtyjä).

166. "putts on jo marjoa täydyvälleh"

(täydyvälleh=melkein täynnä, aika lähteä
kotia kohti).

167. "jos näin sarkatuohta ni se vältti vähä
huonompiki koivu vaij jos lövy nin se piti

olla oksatoin" (sarka ja levytuohi,
vrt. tuohinauhat).

168. "nilakk on tuohi" (nilakka, irtoaa
helposti, vrt. niljakka).

169. "sargatuohi on kabie tuohi, pitkäne,

a löbötuohi on min pidehyön koivu andau"
(sarkatuohen ja löpötuohen erosta,
vrt. levytuohen).

170. "oi velli, saimmo täyven takan siendä,

da vie jäi" (täyven taakan, kantamuksen).

171. "venehestä piteäin niitettih ta veneheh

nossettih" (nostettiin vesiheiniä, oma käyttö
=parantamiseen ja punomiseen, vieras käyttö

=eläinten rehuksi).

172. "puudu plöigäi hamaral, miittuin on 
syväin, hapannuhg on, vai komain on" 
(puhdepuun etsintää, komain=kova, 
tiivissyinen).

173. "poimeldi marjoa robehen" (robehen
eli tuokkoseen).

174. "mänen buolan poimendih" (puolukan
poimintaan).

175. "poimevui komssu täyzi, läkkeä eäre
kodih" (kori täysi, aika lähteä kotiin).

176. "marjani mäjeltä huuti, tule neiti
poimomah, tinarinta riipomah" (marjoista
kertovat sadut, pidetään elävinä olentoina).

177. "hyvä on suuressa pälvessä marjua
poimie" (marjapälvet).

178. "sieltä löytäy moniehan hillon ta, niitä 
syöpi ta, poimou matkahas" (hillapaikat).

179. "marjoa poimetah metsässä, mussikkaista
dai buoloa" (metsämarjat, vrt. hillat).

180. "kumain marjat, avutakkia miula poimie"
(kumosin marjat maahan, huono enne).

181. "minä do kaksi poimittsuu keräin" (poimitsuu
=marja tai sienikoria).

182. "poimitsun keräi tävvem mandzoidu" (täyden
korillisen mansikoita).

183. "poimoksen itse söi, kodih ei tuonnuh" (tuonut
muille, elon jakamisesta).

184. "käzi polttavui siiloin nyhtäjez" (siiloin=nokkosia,
nyhdetyt heinät).

185. "myö kun olima marjassa" (marjassa tapahtuu).

186. "a konza kum muajäitsäd ruvettih kazvamah,
niin sanottih sto jo metsässä griba puhkieu"
(maamunista alkava sienestyskausi).

187. "siitä pukinosta saimma äijän jäittsyä"
(pukino=uuttu, onttoon puuhun laadittu
munituspönttö).

188. "puginopuun siämystä on kogonah laho"
(sydän laho).

189. "siidä aina puolendau, yhen däitsän jättäy"
(jättää yhden munan pesään, vesilintua
munittaessaan, vrt. kananmunia varastavat
lantalaiset).

190. "lähetäh marjoa kereämäh" (marjaan
lähteminen).

191. "mänen buolan poimendih" (puolukan 
poimintaan).

192. "mie buoloa kereämäh lähin" (mieleistä
puuhaa).

193. "buolaa kerätäh tuohizeh" (tuohizeh eli
tuokkoseen, itse laaditut astiat).

194. "garbalot suoloil kazvetah, sygyzyl kerätäh,
dällel buolii" (suo ja metsämarjat).

195. "buolaa kerätäh sygyzyl" (puolukan
keruuaikaa pidetään syksyyn kuuluvana,
ilmat kesäisiä).

196. "mie lähen buolah" (lähden puolukkaan,
omista töistä kumpuava ilo).

197. "buolaz olin" (olla puolukassa).

198. "buolas tulen" (tulla puolukasta).

199. "buolah mänen" (mennä puolukkaan).

200. "kai mendih buolah, e ule ni kedä kois"
(kai=kaikki, yhdessä tekeminen).

201. "läkkeä buolah" (puolukkaan kutsuminen).

202. "ylen ollah buolukohtad, muudu marjoa
ni e ole, k et sellil menne" (puolukkaiset kohdat,
sellil=selille, kauas kotoa).

203. "puutuin hyväh buolikkoh" (buolikkoh eli
puolukkapaikkaan).

204. "jo on tämä buolikko kerätty, jällil kävelen"
(kävelen omilla jäljilläni).

205. "puolikunta" (puolukkakunta, yhdessä
puolukoita keräävät).

206. "syömizet pimejil yölöil kazvetah" (syömiset
eli syötävät kasvit, luonnon luomat=omat,
viljellyt=vieraat).

207. "männäh butkih" (putkeen, karhunputkia
keräämään).

208. "pienem butkuon nyhtäin" (nyhdetään versoina,
putkuon, uo-pääte).

209. "aijalla butkie syyväh" (aijalla eli alkukesästä,

jokaisella pureksittavalla aikansa).

210. "kudoas sienez maiduo putskahtah nouzou

katkattui, se on itsen syödävy" (maitosienet eli

itsen syötävät sienet).

211. "parkie kissotah raijasta i putskazilla sivotah"
(putskazilla eli kimpuiksi).

212. "kerätäh pajuu keväjel, butskaizil keätäh da
kuivatah" (pajunkeruuaika).

213. "siitä vaim puust ympäri kierrettih ta veittih"
(sarkatuohta otettaessa).

214. "hyvin hillakkaiseh puulla koputellah"
(tuohta, vrt. puiset ottimet).

215. "kuuzen koskuon ottajes pyväldetäh puu
kirvehen teräl ylähän da alahan" (kuusen
kuorta otettaessa, pyväldetäh=pykälletään).

216. "muskan piduhus koskud otetah keveäl"

(miehen pituus, kuusen kuorta).

217. "läkkä pälveh marjah" (marjapälvet).

218. "lähemmä järven rannalla, miss on pälvieni,
ettsimäh pälvimarjua" (pälvimarjoja, talven yli
säilyneitä marjoja).

219. "tuohen näim piirrällät ni, sehäm pärähtäy
melkein itsekseh poikes" (tuohen piirtäminen).

220. "ne otettih niim jotta niin kokonaisena se
tuohi peässettih irti" (tuohen päästäminen).

221. "puudu böygäi, opitteli syväindy"
(koputteli puun kovuutta, elävä olento,
turhaa kaatamista vältellään).

222. "kippar, kappar, kannui täytee, jos ei
täytee, nii puolillee, jos ei puolillee, pikkasen
kassaa, mut jos ei pikkustaka kassaa, nii 
menköö alassui" (luettiin marjaan lähdettäessä
ja heitettiin tuokkonen ilmaan, jos "kävi 
kohallee" saatiin täyteen).

223. "kipposet, kapposet, marioia täüten,
tänäpänä täüten, huomenna puolillen"
(tarpeeseen kerääminen).

224. "kippost, kappost, anna miulle rove
marjoja täytee" (marjaan lähdettäessä).

225. "kipposten kapposten, ropheeni marjoja
täythen" (marjastajien lukuja).

226. "anna mulle ketes, piä itte ihos" (luettiin
ennen tuohen ottamista ja silitettiin koivua,
elävä olento).

227. "kyllä ne oli sitte kalanneet sen mun
paikkani, ei marjan marjaa ollu" (omat
marjapaikat, vrt. omituiset "jokamiehen
oikeudet").

228. "kerräämäs kalliohapenii" (kallion
hapenia eli poronjäkäliä).

229. "kallijojäkälää koottiin syätäväks"
(syödyt jäkälät).

230. "järvette leiast niit karpalei noukitti"
(leiast eli liejuisilta järvenrannoilta,
vrt. leijua, letto).

231. "mennää karpalil" (karpalille,
karpaloita noukkimaan).

232. "pää pystys kun karpalahan menos"
(vrt. pää kumarassa vieraiden töihin,
palkkatyö=oman työn vastakohtaa).

233. "käytii karpalassa" (hyvillä mielin).

234. "tarttis kerriitä viälä ennen lumen
tulloo karpaleille" (loppusyksyn marja).

235. "karpaleeseen tarttis ehtiä" (omat
kiireet).

236. "minä sitä kävin kevväällä suolta
karpalossa" (keväälläkin poimittu marja,
vrt. jäisenä syöty).

237. "kalseita on karpaleek ku muitakim
marjoja saa" (jokaisella marjalla ystävänsä,
karpalo=karvas marja).

238. "kallijo kamatolta poemittii puolukoita"
(puolukkapaikat).

239. "oltiin kamekistos marjas, ja meinasin
jääläs sinne" (kamekisto=mättäinen ja
hetteinen suo, soiden tuntijat).

240. "ei saatu marijoja, korit tyhyjänä kamottaa"
(marjaonnen hylkäämät, aika hyvitellä maan
henkiä).

241. "miul ei uo mittää tolkkuu mie kammi joka kallijost"
(kahmin marjoja joka kalliosta, teen vastoin tapoja).

242. "sitä täötyy oravan kansak kilipasilla kammuillap
petäjissä" (pettua otettaessa, vrt. kolotut pettupuut).

243. "iha ol täys kannalmus halkuu" (täysi kannalmus
halkoja).

244. "kotii kannalmukset sientä" (toi metsästä).

245. "viätiin kannalmustakassa puita kotio" (taakassa,
kerralla kannettu määrä).

246. "siinä ol hyvinnii yhem miehen kannantaenem"
(miehen kannantainen).

247. "immeisen kannannaenen nippu" (ihmisen 
kannannainen).

248. "tuolta se tullee ja kannannainen riippi tuohia
selässä" (riippi tuohia, vrt. riippa).

249. "jot ei huoli aina kääs kannattaa suurta pärekorrii"
(marjassa oltaessa, tuohiropeen sijasta).

250. "myö käytii ekle Muurasuol karpalos ja suatii 
kannelmukset karpaloi" (Muurasuolla karpalossa, 
vrt. Muurainsuolla).

251. "mulla ol kannonnaene marjoja kun tulin metästä"
(kannannainen marjoja, päivän työ).

252. "niitä aherrettiin talveks" (puolukoita, syksy
=talveen valmistautumista).

253. "kantamukset olliit muuramii" (kantamukset
muuraimia, aika kiittää Suon emoa).

254. "mam kokos kanttarellei vaa ei se muist sianoist
välittäny" (keltasienten ystävät).

255. "nyt mitä ajjoat ne o kanttarillijä, ei niit enne
kukkoa ajantkoa" (kanttarilli=lainasana, sienten 
syömisessä vierasta vaikutusta).

256. "kippar kappar marjjoo täytteen" (hoettiin
marjaan lähdettäessä).

257. "kippari kappari marja astiaen marjoja täytee"
(marja astiat).

258. "kipperis kapperis tuakkoseni marjoja täyteen"
(marja tuokkoset).

259. "kippaine kappaine kannom peähä, soanks meä
tänäpäivän ropiei marjoja täytie vai huomen" 
(marja ropeet, omat tuohiastiat).

260. "kippois kappois, soaks meä ropiei marjoja täytie"
(huudettiin ja heitettiin rove ilmaan).

261. "kipposten kapposten astiani marjoja täythen"
(sama h-kielellä).

262. "kippis kappis koppani täytee" (marja kopat).

263. "hillan poemintai se jo on alakanut, siellä
karreikot näky punasenaan olovan roakileita"
(hillan poiminta, marjojen ensimmäinen).

264. "käytii muuramii noppimas, ehä nuoita
ennää moneks olt ko raakan raastoit pääomat,
myö ajeltii karisteita vaa" (ajeltii=kerättiin,
karisteita=toisten jäljiltä jääneitä).

265. "voari läks ottamoa koarnoa niist petäjist"
(vrt. tuohta koivuista, petäjän ja koivun heimo).

266. "leiast niit karpalei noukitti" (leiast eli
liejuisilta rannoilta).

267. "käytii karpalassa" (omat työt).

268. "karpaleeseen tarttis ehtiä ennen kul linnut
ne kaikki lokkaa" (ihmisille ja linnuille kuuluvat
marjat, vrt. kurjenmarjaksi kutsuminen).

268. "mnää menen karpalemarjoil" (karpaloita
poimimaan, marja-sanan alkuperää).

269. "karpalemettää" (lähdettiin syksyllä).

270. "minä sitä kävin suolta karpalossa"
(suomarjat).

271. "elekää appako niitä karttija, saatta mahanna
kipijöiksi" (karttija eli raakoja marjoja).

272. "repivät marijak karttena" (paheksuen, 
tapojen taustalla elämää yllä pitävää viisautta).

273. "kyl määkim parkistan ole mont kertta"

(kiskonut parkkia).

274. "ku lähin kattelee hilloja nuilta takasoilta,
ossui ihan sattumoisin oikei kasapaikalle"
(hillasuot).

275. "mää löysin nii hyväm marjaplassin, 
et marjoi oli oiken kasapäinäs" (uuden paikan 
löytäminen).

276. "ko mnääkin kahilas oli" (kahilas eli
kaisloja hakemassa).

277. "ne kulk puolukoeta kahellem muttei ne 
löynnä" (vrt. huonot puolukkavuodet).

278. "kävihäm mä vähäm marjassakii, kattomas
marjoja tost mäjest" (omat paikat).

279. "kaukant mererrannast käytii ottamas 
kivvii" (kivenottopaikat).

280. "kapenettako sieltä minuv vatukosta" 
(minun vatukosta, vrt. kodin lähellä sijaitsevat
paikat, metsässä oleva=kuuluu metsälle).

281. "mää kävin tanahuasta vaaramia"
(vaaramia eli vadelmia, vrt. vaara).

282. "syksyllä keljeän aekaa" (kelijään aikaan,

kerättiin kaislojen tähkiä tyynyjen täytteeksi,
jokaisella työllä aikansa).

283. "menkää te etuja, kyllä mie kävelen

kelkuttelem perässä" (iäkkäämpi hillastaja

nuoremmille).

284. "marijamettähä lähti joka kengistä kykeni"
(marjamettään lähteminen).

285. "tuoh kiskottii kepeille kiivuille"
(vrt. siivuille, tuohinauhat).

286. "antakaa sille plikalle jonkillainen keppu

ku se näki mansikoita tuala mäjesä" (lasten

opastaminen omaan).

287. "hää män vaapukkaa otti piene naperka

kerallee mihi nappi" (vaapukkaa eli vattuja
keräämään, napata=nopata).

288. "tulukaa tänne poimiin, täälon niin hirvijän
suurisa kerpuisa" (kerpuissa puolukoita,
vrt. tertuissa).

289. "kum poimitaam marjat niin siit vähän aja
perästä kerrostellaan uuvestaa" (kerrostellaan
eli kerätään uudestaan).

290. "tuokkosess ol vua kertaallaa marjoja"
(kertaallaa=pohjan peittävänä kerroksena,

tuokkosiin kerääminen).

291. "käöphä ne sielä karpalo kerruussa"
(karpalon keruussa).

292. "puijen kerruuseenko sinä oot mänössä"
(puiden keruuseen, vrt. myöhäistä alkuperää
oleva elävien puiden kaataminen, vrt. vieraat
rautaiset työkalut).

293. "oltiin sammalien keruules" (sammalien
keruussa).

294. "siinä soapi kotvan kerätäk" (kokonaista
vattupensasta).

295. "mie oon keränt meil koko talven puolat
ja muutkii marjat" (koko talven puolukat,

talveksi kerääminen).

296. "jos vaen sae niim paljon keränneeks,
niiv voehan niitä käytteet talavellae" (voi 
käyttää talvellakin, sieniä, vrt. helpommin
löydetyt marjat).

297. "pitäs lähtee täst tuohekettoo" (tuohta

kiskomaan).

298. "mei naiset o parki ketos" (parkkia
kiskomassa, keto=kettu, kuori).

299. "nyt tuohen kettuo jokahine" (yhdessä
tekeminen).

300. "vai ketät kivest tuohta" (yrität tehdä jotain
mahdotonta, omat sanonnat).

301. "pajuparkkiloi ketettii" (ketettii eli otettiin

pajunkuorta).

302. "parkki kettähyis hyväst" (luisella puikolla
otettu parkki, omat työkalut).

303. "noit tuohia kettivät ja niist laitettiin katto"

(laitettiin monenlaista, tuohen ystävät).

304. "siel on taas monta koivuu nilel, kukaha
tuol on olt kettämäs" (kettämäs eli ottamassa
tuohta).

305. "koivuloi ketustelemoa" (ketustelemoa
eli kuorimaan).

306. "se on ketannu virsutuahta" (ketannu
tuohta, lastan avulla).

307. "meijän ukko meni tuoheen nyt kun tuohi
on keveästi irti" (tuohikuu).

308. "myö mäntii kevätkarpaloo" (talven yli

säilyvät karpalot).

309. "tuahi paremmi heltei kevässuvest" (heltei
eli irtoaa).

310. "tässä kevässuvessa" (kiskottiin tuohet).

311. "kyllä mum marijakenttä oli vaarasa monta
kertaa" (vaarassa paljastua, salassa pidetyt 
marjakentät).

312. "ne on sem mäjej jo nin ketsannu ettei siel

eniet yhtä marjaa o" (ketsannu eli putsannu,

vrt. eläimille jättäminen).

313. "poila näyttää olevan jo kypsiä hilloja pion
silmässä" (pikkupojilla, kourassa).

314. "kylä se siinä lähtee sitte, siinä heinäkuun
aikanakij ja siinä" (tuohi lähtee, heinäkuuhun 
asti).

315. "koitan nii ottaa ettes sitä karppua viotak
kum piirrät" (karppua eli kaarnaa, tuohta 
ottaessa).

316. "kyllä sielä oli puolaimia jottei tienny 
mihinkä astoo ja jalaka jakaantuu"
(puolaimia eli puolukoita).

317. "soatta messiä kantokuorma" (messiä
eli mesimarjoja, kiitokseksi).

318. "on niitä sen kun noukkii samoolta
jalakaantiloolt aikansa ja sitte vähä siirtyy
ja nyppii taas" (mustikoita).

319. "kyllä siä oli marjoja, niitä oli sittev vähä
jalosti" (jalosti eli paljon, marjavuodet).

320. "mie jemmaan tuon pahkan ittelleni 
tuosta puusta" (pahkojen ystävät, metsä
=oma kauppa).

321. "jos snääki viitesi men ja noukki jonku
mustika hänel" (toisille noukkiminen,
vrt. vanhuksille).

322. "tuo puu näkkyy silihmän jontoväärältä"
(jontoväärältä eli tasaisen väärältä,
silmällä katsominen).

323. "se on sellaanev väärä jonttura"
(väärä eli kiero).

324. "kun se on ikääj jouhealla" (jouhealla
eli kaarella, vrt. jousi).

325. "ei tuostkua uo mihikiä, on sellane jukero"
(jukero=kuhmurainen, koukeroinen).

326. "on niin juntturaasta ja kiarua puuta"
(oikean puun löytäminen, vie aikaa).

327. "Liisa sinne ny jou pitää ottaa, se niitä
marjoja läjää, vaikkei se paljo kantaa jaksakaa"
(lasten mukaan ottaminen).

328. "käytihim mettäs useen kattomas jotta,
onko karvapäätä kuinka jo" (karvapäätä eli
niittyvillaa, omat kuidut).

329. "kun ne joskustaam pyhäsin kävivät marjasa
niin oli semmonen kompsu astiana" (marjapyhät,
metsä=oma pyhäkkö).

330. "nyl lähretään kaikij joukkosilla siäneen koska
sarekin näky helpottaneen" (joukolla sieneen,
ilmojen mukaan tekeminen).

331. "min oon ollun nij juluma marjoja vetämhä"
(julma eli kova).

332. "minäkin otij juaksutanoo" (tanoo eli

koivusta irtoavaa tuohinauhaa, vrt. kenkien
nimet).

333. "juaksutannoo sanottiin kun ne otti vaan
ilmal lusatak kiärrettii" (ilmaa lusaa eli puista
lastaa otettua tuohinauhaa).

334. "se liukuu kuj juoksutuoh" (keväisin otettu

tuohinauha).

335. "minuj jualahti miäleeni" (lähteä hakemaan

sammaleita, oman tekemisen luonteesta,
hetkeä elävää).

336. "juamurkaisil" (juolukoita poimimassa).

337. "pitkiä sai semmottia juantuvia vetää"

(juontuvia eli säikeitä, niintä otettaessa).

338. "kauheestip poimittiin niitä juapukoita"
(juopukoita eli juolukoita, vrt. juopua).

339. "juavukkeita noukitaam mustikoittej
joukkoonki" (siniset marjat).

340. "juovukoi kyl toiset noukkii"
(juovukoiden ystävät).

341. "yhessä kantooj jurittivat" (ukko ja
akka, hilloja ja puolukoita).

342. "ihan tyvessä se tuoh on niim
paksuva jurmuva ettei siit ouk käöttöö"
(koivun tyven tuohi, liian paksua).

343. "mistä juumostahaal lie suanna
niim paljo marjoja" (marjapaikat,
salassa pidettyjä).

344. "kävit juures sait monta petäjää ympär
kuokkii" (juures eli juuria kiskomassa,
vrt. tuulen kaatamat puut).

345. "koivun juuret on kaikkiin sitkeimmiä"
(juurien tuntijat, käytetty mertojen
punomiseen).

346. "haeham monijaeta nuita juurikan
solomuja" (kannosta jossa oli yhteen
kietoutuneet juuret).

347. "juurikkaita otti suolta, pilkko,
että ne sopi paan ala" (juurikkaita 
eli juurakkoja, polttopuiksi).

348. "koottiij jäkälessammalia kuivaan"
(jäkälessammalia eli poronjäkälä).

349. "se lähti jäkälähän" (jäkäliä 
keräämään).

350. "soon ollu jäkälässä" (jäkäliä 
kokoamassa).

351. "liekkö männä putkee vai jäkälää, 
ei tuo mittää sanona lähtiissää"
(putkeen vai jäkälään, alkukesästä 
kerättyjä).

352. "kulijimma jäkälämehtäsä" (jäkäliä
keräämässä).

353. "min oon velipoekkaen kansa olluj
jäkälämetässä" (yhdessä tekeminen).

354. "tänäpäin tehtii paljo jälkii, käytii
mustikas ja samaltiel suatii sienii"
(tehtiin jälkiä, liikuimme).

355. "pittää käyvä jäläkesät tarkkomassa"
(marjojen poimimisen jälkeen).

356. "siinä o semmoine jällesyömä elikkä
huolo" (puussa josta oli otettu jälttä).

357. "kylhää sit monta kertaa minäkii jälttää
velim puusta pikkupoikan" (vedin jälttä,
jättää jäljen).

358. "sei irtaanup puust ku jältän aikan"
(kuusen kuori).

359. "isä läks putkee ja poika män jälttää"
(miesten keräämiä aineksia).

360. "astijat tuotii pois koi mahala ennää juost
taikka koivu alko jälstyy" (astiat koivun alta,
mahlan juoksutusta).

361. "jälttäkee pennut siitä mahlaa" (mahlaa, 
petäjästä).

362. "kun mentih jälttäh, otettih ens pakso 
kuar pois vaa" (paksu kuori pois, alla syötävä 
osa).

363. "kotijat tuotiiv vihtaksija suuret takat 
sillo, oksa rupii jälystymääm myöhemmi"
(suuret taakat vihtaksia, juhannuksen jälkeen,

täyen lehen aika).

364. "jäniksenkatupuojista niitä pajjuja saapi"
(metsästä, omat puodit).

365. "lapset ketteät koivu jännettä" (kettää
jännettä eli jälttää, vrt. kesi).

366. "jos alloapäi vetteä, siint soapkii jännettä"
(vetää eli kaaputtaa, koivun jälttää).

367. "myö täst ny lähetiä isä putkie, poika jäntie
ja muu pere muuramie" (jäntie eli jälttä
kovertamaan).

368. "jännen aikana" (otettiin pajun kuorta,
parkiksi).

369. "täst joutas vaik jäntie" (jälttä ottamaan).

370. "järennii se män marjaan" (mennä
marjaan).

371. "miä kerröö aina järestää, tuoha se horrii
mistä sattuu" (kerätä järestään).

372. "järviäyrääst sit savee" (saatiin savea,
rantatörmästä).

373. "eipä sieltä enee paljo marjoja löytynnä,
ne ol kerätty melekeen jiämäjälilleen"
(tyhjilleen).

374. "no olko siellä marjoja – eikö mitä,
jiämänjäläkiä sieltä suap kerräillä" (tyhjiksi
kerätyt kohdat, vrt. lähimmät).

375. "om puolukkoo, myö kahmittiin
suuhummuk kulukkiissa" (puolukkakesät).

376. "ei siihem monta tupsua jäänyk ko minä
sen kaalsin" (kaalsin eli poimin puhtaaksi,
puolukoista).

377. "siit ei ouk kun kuapatat tönttyr täytteen"
(konttivasu täyteen, sieniä).

378. "laiha kaapio se Arvon Lempi mutta kova
hilloja noukkimhan" (oma kantaa).

379. "myö kuasallettiin sientä" (kuasallettiin
eli poimittiin).

380. "siul onkii poimittu aikamoine kaha
marjoi" (oman työn ihaileminen).

381. "annappa, myö itek käyvvään ensin,
ei ilimotellat toisilen" (marjapaikat,
salassa pidettyjä).

382. "me hyppäsimmä sielä mettäs kahara
ja toisa, muttei me mitää marijoja löynny"
(marjattomat kesät).

383. "mie sieltä sain puoloja" (puolukoita).

384. "om puolukkoo, myö Hirvosen kansak
kahmittiin suuhummuk kulukkiissa"
(puolukkavuodet).

385. "ottaa nii kuahmimala, ei ota iärestä pittii"
(oikein kerääminen).

386. "kyl hänel pussit täynää olliit mustikkoi ja
puoloi ja tattiloi ja kaikkii" (metsästä tulleella).

387. "semmonen kakkura josta tiijjettiij jotta,
tuota tarvitaan ni se otettiij ja" (otettiin
tarvepuuksi).

388. "närkki monta kertaa koivun kylkii että
onk se kaksnahkaist" (kaksinahkaist eli
kerroksellista, tuohen tuntijat).

389. "löytyhän tuolta nui kaksisen ämpärillistä
hilloja" (hillapaikat).

390. "juurevvetäjiä net olit ennen ounasjokilaiset"
(juurenvetäjiä, vrt. juuriastiat, juurinuorat,
juuripyydykset).

391. "kahtaanne myö metässä hypättiin
muttei mittää marjoja soatu" (vrt. vieraassa
metässä, omat metät=tutut metät).

392. "nuo ne suppuja kerättih" (suppuja
eli varhaisia muuraimia, oudoksuen).

393. "suota myöte kävelimä hillossa"
(hillasuot).

394. "mie oli suossa garbaluo keriämässä"
(karpaloiden ystävät).

395. "suoluheineä kerätäs syödäväkse"
(syötäväksi kerätyt heinät).

396. "mardoa kereäy sossiu" (sossiu eli 
kokoaa, vrt. kerää väärin).

397. "hilloin kerätes suoda sotkie puutui"
(tuli sotkettua suota).

398. "buolat kypset, a muut marjat sialehet"
(saalehet, valmiita kerättäväksi).

399. "marjat soalistui" (soalistui=kypsyi,
valmistui).

400. "marjat ollah vielä vihannat,
ei sialissuttu" (vihannat, vrt. lainasana
raaka).

401. "kassuin aivin sienez olles" (kastuin
sienessä, sateesta pitävät sienet).

402. "marjoa skoppie kereää" (skoppie,
vrt. kopata).

403. "moizez zikkoh puutuimmo" (zikkoh
eli marjapaikkaan, vrt. marjasikko).

404. "läkkeä muuroih, minä näin zikon" 
(muuroih, muuraimia poimimaan).

405. "sienevyi kasseli" (kasseli eli
tuohikontti, tuli täyteen).

406. "sienevyin, puutui siendy" (puutui
eli löytyi, sieneytyä).

407. "ta toattorukka oli ahneh sienellä"
(kova sienestämään).

408. "miä kereen siendä" (sienten ystävät).

409. "valgenah on siendä, ei ole ni jallan tiloa"
(sienet=eloa, tallomista vältellään).

410. "siendy keriäbi vanhu akkane" (oma
kantaa).

411. "ei jiä terveh sieni katkuamatta eigo kypsi
marju keriämättä" (sanonta).

412. "ukko läksi sieneh" (vrt. marjastaminen
naisten työnä).

413. "myö olimmo tänävuon sienes Kaunoiselläs"
(sienipaikat).

414. "sienez ollah" (yhdessä tekeminen).

415. "sieneh mendih" (omat työt).

416. "lähtin yksinäne sieneh" (yksin tekeminen).

417. "sienikön lövvin" (sieniköt).

418. "sienizikkoh ku puutuimmo, ga sid oli
midä katkata" (sienien katkominen).

419. "siezlod marjoa kereäd, vaste täz mättähäz,
jo toizeh mened ennittelet" (keräät väärin,
vanhimmat eli pyhimmät työt).

420. "puu ku kävähtäh iskiez, ei plakahtai,
sid on syväinrago" (syväinrago eli halkeama,
äänestä tunnistaminen).

421. "syväinviga on katso, sudre meni puu,
koavoimmo" (hukkaan meni puu, 
koputtamisen tarkoituksesta).

422. "siegaloizil on täs kävelty, siend etsitty"
(etsitty sieniä, kävelty sinne tänne,
vrt. siekailla).

423. "meilä buolamarjua eule zezen äijyttä"
(ei ole puolukoita, jokaisella maalla
marjansa).

424. "muite rodizih sit puuz, ga pieni polvud on"
(polvud eli mutka, tarvepuun etsintää).

425. "otettih sarkatuohta koivuloista" 
(sarkatuohta eli tuohinauhoja,
punomista varten).

426. "sargatuohi on kabie tuohi, pitkäne"
(kapeat sarkatuohet).

427. "erästy marjua, salomarjua ku tuot, 
ne on vägevät" (salomarjat, vrt. metsä).

428. "sammaleh pideä lähtie" (sammalta

keräämään).

429. "sammalez ollah" (sammalta 
ottamassa).

430. "mardoa kereäy röbizyttäy" (keräämistä

kuvailevat sanat, vrt. tuohiastiat).

431. "yksil oksil tänäpäi rözäitimmö sienez"

(yksillä oksilla, vrt. yhdessä).

432. "robehud röbäjeä, marjoa lykkie"

(ropeisiin kerääminen).

433. "mardoa kereäy röbäjäy" (ropeesta

kuuluva ääni).

434. "ryönöä koratah" (ryönöä=kaisloja,
kortteita, koratah=korjataan).

435. "marjoa poimoo ryhkistelieteh" (ryhkistelee

eli kyyristelee).

436. "ruohkad marjat" (ruohkad eli raa´at).

437. "kehtatah kerätä ruohkii marjoi" (raakana
keräämistä paheksutaan, tapojen vastaista).

438. "yksittiän ei ruohkittu ni gribah käyvä"

(rohjettu käydä sieneen, yhdessä kerääminen

turvallisempaa).

439. "kortehta koroamasta tahi ruokuo
leikkoamasta" (palatessaan, joikuivat akat,
kertoo töiden iästä).

440. "rouskuo keräimmö" (rouskujen ystävät,
vrt. maitosienten).

441. "mie keräim marjua täyven robehen"
(päivän työ).

442. "do kaksi rovehtu keräin mardaa" (kaksi
ropeellista, tuohiastioihin kerääminen).

443. "marjad rovissah robehuoh" (ropisevat
ropeeseen, rove-sanan alkuperää).

444. "marjoa kereää robavuttoa" (kerää
ropeeseen).

445. "katso robehellizen toimmo nälttiä"
(nälttiä eli jälttä, männyn vai koivun).

446. "tsumu tsumu tsuokkoi, täyz roboi
muattsoi" (hoettiin marjaan lähdettäessä,
muatsoi, vrt. mansikka).

447. "robeheh vai ropottoa, näbieh kereää"
(näbieh eli nopeasti).

448. "mitäpä roakana kisot" (raakana
kiskominen, loukkaa Maan emoa).

449. "ruat marjat, ei kerrim marja"
(kerrim eli kerättävä).

450. "roatskunn ei pidäiz mardoa kerätä"
(kypsymisen odottaminen).

451. "ridzuo toi aiga takan" (taakan risuja).

452. "kuivat kaluridzut" (vrt. kalujen laatimiseen

käytetyt).

453. "hapannuh halgiou rizahtah, a luja riskahtah"
(puun tuntijat eli käyttäjät).

454. "tule neiti, poimimahan, tinarinta riipomahan,
vyövaski valitsemahan" (haltijoiden keralla
poimiminen).

455. "lapsraissad marjoa riivotah, puoled jätetäh"
(puolet marjoista maahan).

456. "komsaizen riiboi mardoa" (riipi marjaa,
komsa=kori).

457. "marjoa riiviköittsi kerätä, puoled moah
mäni" (keräsi väärin).

458. "mardoa riiviköjjäh ruohkalleh, ei vuoteta
ni kypsendeä" (ruohkalleh eli raakana,
tapojen vastaista).

459. "ei sitä tarvi kun kesällä hillakkaiseh auttoa
jottei repie se tuohi" (auttaa irtoamaan).

460. "roveh rabizou vai buoliz, muga huolittau
kerätä" (puolukoita kerättäessä).

461. "buoloa kereäy rabizuttau" (kerää
ropeeseen).

462. "raimakutt ei päe ni mih ku halloks vai"
(raimakka eli hauras puu, kelpaa vain
haloksi).

463. "viego mostu rakasta ollou marjah ku
minä" (marjaan rakkaat).

464. "rakkahasti keräi niidy kukkii" (kukkiin
rakkaat).

465. "savie on jogien da järvien rannoilla"
(savenottopaikat).

466. "valgei sav otetah vallata, sinine da ruskei
pättsii kohendoa" (valkea, sininen ja ruskea
savi, valamiseen ja kohentamiseen).

467. nenetsit keräävät kesäisin isojen lintujen

munia (pesiin jätetään muna kaksi).

468. hantit keräävät heiniä kenkiä (kisi)
varten.

469. hantit keräävät vihvilöitä mattojen
kutomiseen.

470. hantit keräävät setrimännyn juuria,
tuomen silmuja, kääpiä, angervoja, saviheiniä
ja rahkasammaleita.

471. hantit keräävät marjoista mustikoita,
hilloja, karpaloita, puolukoita ja juolukoita.

472. hantit keräävät setrimännyn käpyjä
(siemenet tärkeä talviruoka).

473. nenetsit kutsuvat sienestämistä sanalla
tudokunz.

474. nganasanit kutsuvat sienestämistä sanalla
bahisiarsja (b=w, vrt. vahi, vahverot).

475. nenetsit kutsuvat keräämistä sanoilla
malas, maqla ja maqlampa (vrt. malka,
mahla).

476. nenetsit kutsuvat marjojen poimimista

sanalla toxorcy (vrt. tohottaa).

477. nenetsit kutsuvat noukkimista / poimimista

sanalla nidpas (vrt. Nipa).

478. nenetsit kutsuvat nyhtämistä / repimistä

sanalla nikalts (vrt. niksauttaa, nikama).

479. nenetsit kutsuvat irti leikkaamista sanalla

madas.

480. enetsit kutsuvat marjojen poimimista sanalla

oddas (vrt. ottaa).

481. enetsit kutsuvat puiden keräämistä sanoilla

päu-uc.

482. selkupit kutsuvat noukkimista sanoilla unnae

iko (iko=ottaa).

483. selkupit kutsuvat keräämistä sanalla takkilko
(vrt. taakka).



"tsumu, tsumu tsukkelini, täyttä vai tyhjeä" 
(hoettiin marjaan lähdettäessä).

"sienet keräin yhtes tsugas kai" (tsugas
eli sienipaikasta).

"tiän minä yhten mardutsugazen, en vai sano 
kuz on" (salassa pidetyt marjapaikat).

"pihku tsiriöy, nouzoo pindah kojan ottahuu"
(kojan eli kuoren ottamisen jälkeen).

"ettsiy, ettsiy oraista ta hillakkaiseh 
emätteä tsihkuttau" (emättää, puhuttelee 
emo-jumalattaria).

"topakod muarjat" (topakod eli 
roskaiset).

"e mid on nämä marjat topakkahat"
(helppo puhistaa).

"marjojen tokin elimä" (tokin 
eli avulla).

"kuin lienöu karbaloaiga, lähemmä suoh 
omalla tietiköllä" (tietikölle, 
tietämäämme paikkaan).

"ei jiä terveh sieni katkuamatta eigo 
kypsi marju keriämättä" (sanonta).

"lähemmä järven rannalla, miss on pälvieni, 
ettsimäh pälvimarjua" (pälvimarjat, 
vai marjapälvet).

"ka otettih tarpehikse" (tuohta, 
tarpeeseen ottaminen).

"hilluo tapoalou, ettsiy"
(hilloja).

"oksiz ripuin tabailimmoh, muarjoa sain"
(oksista saadut marjat, pihlajanko).

"se piti miunki tehä, moamoj jälep pitäy tallata"
(tallata emon jäljet, vrt. periytyvät
keräyspaikat).

"eräs marjukohtu jeäv vie juuri käin talumatoi"
(käden taluttamaton, keräämätön).

"meilä siitä kum petäjät takkoih keärittih 
ta kannettih, venehet tuotih kotih ni siitä 
vielä se peältä kaikki silvotettih se kaikki 
silpa pois" (haettiin petäjää veneillä, 
vrt. petäjäsaaret).

"petäjöä kisottih kevöät, kuusintoista 
seittsemintoista takoin tuotih petäjöä 
metsästä tänne" (16-17 taakoin petäjää,
vrt. omia elinkeinoja hankaloittava
"metsänomistus").

"saimmo täyven takan siendä, da vie jäi" 
(täyden taakan sientä).

"takan toin marjua" (taakan marjaa,
kerralla kannettu määrä).

"tuo takku lehtee, laimmo vastaks"
(taakka lehteä, vrt. lehdeksiä).

"mettsäh menet, kiskot takam parkkii"
(taakka parkkia eli pajunkuorta).

"kaksi takkaa toin lomuu" (lomuu 
eli polttopuita, vrt. loimu).

"takkavitsal vassanlehtie kannetah"
(kantovitsoilla).

"leikatah pität vitsat, mistä takkavitsat veännetäh"
(vitsoista väännetyt taakkavitsat).

"kortehta koroamasta tahi ruokuo leikkoamasta"
(tullessaan, joikuivat akat, omat työt
=omat joiut).

"se kun oli siitä kaksi ta kolme vuotta se kolottuna se puu"
(kolotut puut, vrt. pettupuut).

"siendy saimmo suuren tukun" (tukun, 
omat mitat).

"poimendamarda vai on, ei ole tukkumardaa, harvazeh vai on"
(poiminta ja tukkumarjat).

"halattih koivusta se tuohi, sehän irrallah peäsöy 
nilan aikana, sehän ei ole lujassa" (omat kerättävät, 
irtoavat ilman vieraita työkaluja).

"tuoheh mendih" (tuohta
ottamaan).

"tuohez ollah" (tuohta
ottamasta).

"kun tultih tuohimetsästä nin niim pantih kivijen alla, painop peällä 
ta niin, semmosih pinkkoih" (tuohet).

"ka mie lähen tuohimettsäh kesseltuohta ta virstuohta soamah"
(tuohimetsään lähteminen).

"buolaa kerätäh tuohizeh"
(puolukkaa).

"tuppimuuroidu kereättö, ett anna kypsetä 
välleä" (tupellaan olevia muuraimia, 
kypsymisen odottaminen).

"tyhjilleh tuli metsäz, ei puuttunuh siendy"
(sienionnen hylkäämät).

"koivusta nilottima tuohta, tyttösenä metsästä kävimä niitä"
(vrt. naisten tekemät tuohiastiat).

"tänä vuodena ku om marjua, russottau kui robeh"
(marjaa eli puolukkaa).

"puu tärähtäy kolluttajes" (vrt. kolottaesssa,
petun ottaminen).

"mie keräim marjua täyven robehen"
(päivän työ).

"mardoa on täydenäh" (tuohirove).

"roveh täytyi marjoa" (rove kerrallaan).

"vakku täydyi" (vakka kerrallaan).

"jo komssu täydeni, rubiemmo sellittämäs sienii"
(selittämään eli puhdistamaan).

"komsan tävvytim mardal" (komsan eli korin).

"suos töbrin, hilloid etsin" 
(töbrin eli kahlasin).

"kui uhkuo hyveä meheveä oli marjoa" (pehmeitä
marjoja, uhku=sohjolumi).

"ainoz on kandat, ubint takka takal" (kantanut 
sieniä metsästä, taakoittain).

"paikkah keriän uzlallisen" (uslallisen
eli nyytillisen tatteja, liinaan).

"uuketah mardankereäjät toine toizel"
(uuketah eli huudetaan, pidetään
yhteyttä, vrt. omat kutsuhuudot).

"lapsed uuketah muarjas kävelläh"
(huutavat).

"vahvaista, kripoa, krusie, vain ei muuta sientä, meilä kovottu"
(vahveroita, tatteja ja rouskuja).

"niit oli niij jotta ihav valkosena oli vahvasieki"
(vahvasia eli vahalaukkuja).

"vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy monet suutkat liivottoa"
(vihaset eli myrkylliset, pitää liottaa).

"hilloida vähä tuloo, kui rigielöis kohiz vai" 
(hilloja, tiheiköissä).

"em mie vielä lähe kodih viel on marja astie vajua"
(astia vajaa).

"vajoattavan toi" (vajaan ropeellisen,
täydeksi kerääminen).

"ota vakkane, assu gribah" (gribah 
eli sieneen).

"do mardad valmehed on" (valmiit eli kypsät).

"se oli enneiv vanhah vielä i petäjöä teälä soatih"
(petäjöä eli pettua).

"vahnazikko om minul, läkkä vai mardas sinne" 
(vanha sikko eli marjapaikka, vrt. sisko).

"täh puutuimmo hyväh varvikkoh, pidäy metlaks ottoa"
(varpuja, metlaks eli luudaksi).

"vihmalla vasta ottauvutah mussikkaiset, puolat i muut marjat 
tai hillot" (ottauvutah, vrt. kasvavat).

"et tiddä kätty kui panna, muga om buoloa"
(puolukkavuodet).

"mie tänäpiänä löyzin ylen hyvän vavarnikon"
(vattupaikan).

"siel oli hoz kobralla oizin ammuldanut vavarnuo"
(ammentanut kouralla, vattuja).

"pilveksisez on vähästy veziembäd mandzoid"
(mansikat, varjopaikassa).

"vetkistyttänyh om mustoid, ei ole hyväd"
(vesittyneet, liian kypsiä).

"siih soa peäzöy ylen vesselästi"
(saa pääsee, tuohi).

"vedrie puu" (taipuisa,
hyötypuiden tunnistaminen).

"veinajamie käin keriämäh" (veen 
ajamia, puita).

"kankaheinöä vietsaijah" (vietsaijah
eli hankitaan).

"lähemmä yhessä kankaheinöä vietsaimah"
(kankaheinä=kenkien pehmikkeenä käytetty 
saraheinä).

"konza lämbiey seä da vihmaksized ollah"
(alkaa tuohi lähteä).

"veitsellä piirretäh näin tästä viiva ta näin ympäri 
jotta ne siinä poltinoina soahah ne petäjät" 
(poltinoina=, petäjät=petäjänkuoret).

"emm ota vijalleh, kuzgi otammo vai puuhuon" 
(omaa metsän hyödyntämistä, ei vioita metsiä).

"virzaimpuudu toin kodih" (siteiksi 
käytettyjä varpuja).

"mustoidu sain virsakkozen"
(mustikoita korillisen).

"ota virsine da keriä gribua"
(kerää sieniä, koriin).

"kun mänet mettsäh, tuo tullessas vitsaksie"
(omat kaupat).

"vitsaksie kereää" (vitsaksia).

"pane vitsakset ligoh" (keräys
ja käsittely).

"totta tuota vittsoa soanou tuommoisesta vitsiköstä"
(saanut vitsoja).

"vitsiköss on vittsua äijä"
(äijä eli paljon).

"katkain kassalit siendy niiz vitsikközis"
(kassalit eli kontilliset sientä, 
koivuvitsikkösistä).

"pajjuziz vitsois parkii kiskotah"
(parkkia eli kuorta).

"a se sarkatuohi se vaiv vyyhettih niinkun nuora, ta selässäh tuotih kotih"
(vyyhettiin, nauhamainen sarkatuohi).

"vuabukkoa ylen ov vähä täs kyläs"
(vaapukkaa eli vattuja, ei kasva
joka paikassa).

"vähilleh rengin saim mustoidu"
(rengin eli sangollisen,
mustikoita).

"tänä vuonnu plokahtih mustoid enämbi"
(mustikkavuodet).

"yksiin oliim marjassa"
(yksin tekeminen).

"ei yksittäen otettu, ei därestäh, ku kaikki muniu siidä"
(linnunmunia).

"ta siltä piteäin siitä vielä ylempeä kolottih" 
(kolottiin tervapuuta).

"ylenäsköin äijä jäi vie sinne marjoa"
(marjavuodet).

"sargatuohen kissonda on kadzalla yleheändä alahaksi päin"
(katsalla, puisia apuvälineitä).

"tänä vuoden on ylävikkölöil siened, alavikkoloil elä kogo etsi"
(sienitietäjät).

"kereä marjoa yskäh, ku ei synny robeheh enämbi"
(yskäh eli syliin).

"yskäh marjoa keräi" (suuhun 
kerääminen vanhinta).

"yskäizen tävven lapsi siendy keräi"
(sylillisen, omaan kannustaminen).

"mene tuo yksi yskäine lomuu"
(lomuu eli polttopuita, 
maasta kerättyjä).

"yskällizet kannoimmo gribua majah"
(gribua eli sieniä).

"himoittaz lähtie yökunzih"
(marjaan, yön yli).

"meilä buolamarjua eule äijyttä"
(vrt. mustikkaa sitäkin enemmän).

mordvalaiset kutsuvat löytämistä 

sanalla mujems.

mordvalaiset kutsuvat keräämistä

sanoilla purnams ja purnavoms

(vrt. purnukka, purnata, keräämään

pakotetut lapset).

mordvalaiset kutsuvat keräämistä

sanalla kepedems.

mordvalaiset kutsuvat vihreää

ja raakaa sanoilla razdems,

sezems ja pize.

udmurtit kutsuvat sienestämistä

sanalla gubijany.

udmurtit laulavat tete syaskade 

bichatek kyli, ali uz toizy shuysa, 

verano kylme veratek kyli, ali uz 

shuysa cats (kukat, en poimi, jätän,

eivät haalistu vielä, ajattelin, 

en sanonut haluttuja sanoja, se ei 

lähde vielä, ajattelin).

marit kutsuvat keräämistä sanoilla

pogalash ja pogash (vrt. pokka,

olla pokkaa, vrt. toisten alueilta

kerääminen).

udmurtit kutsuvat keräämistä sanoilla 

oktyny, bitsanyja ja ljukany.

unkarilaiset kutsuvat keräämistä

sanoilla begyujt, gyujt ja

összeszed.

ersalaiset kutsuvat keräämistä

sanoilla kotskams ja purnams.

moksalaiset kutsuvat keräämistä

sanoilla kartsams, purnems

ja kärkstams.

unkarilaisten keräämiin kasveihin

kuuluu vesipähkinät, sorsimot, 

kaislat, sauniot (joita varten 

oma kampamainen keräin, 

käytetty parantamiseen), karpalot 

(käytetty parantamiseen), 

lehmuksen kukat (keitetty teeksi) 

ja monet eri juuret (kuivattu, 

käytetty parantamiseen).

unkarilaiset keräävät männyn 

pihkaa (valutetaan ropeeseen)

ja koivun mahlaa (nyirviz,

laaditaan virics-nimiseksi

juomaksi, vrt. vireä).

unkarilaisten metsissä kasvaa

30-40 eri lajista syötävää 

sientä.

"ku miä olin peeni poika,

veeti tytöd manzikka,

ku miä kazvin, varmissuzin,

noizin näitä tantsuttamma"

(vietiin tytöt mansikkaan).

"ku miä olin peeni poika,

veeti tytöd joomukka,

ku miä kazvin, varmissuzin,

noizin näitä johzuttama"

(vietiin tytöt joomukkaan,

vatjalaisten lauluja).

saamelaisten keräyssanastoon

(linnut) kuuluu vuovda (uuttu,

vrt. oottaa) ja kuedded (munia).

saamelaisten keräyssanastoon

(puut) kuuluu kalva, kaalva (kovaksi 

kuivunut lehtipuu, vrt. kalpa,

kalvaa), veedis, viädda (puun juuri, 

vrt. vitta, vetää), vuörkedh, vuedhkeet, 

votke (kolota, vatkata), piezzid lohtted 

(kuoria pettua), koollad (nylkeä pettua,

vrt. kolota, kolata), vuetkked (nylkeä 

pettua), njalddjed (niloa, vrt. jälttää), 

njoollad (niloa pajua, vrt. jolla=pajuvene), 

njoollted (nilottaa), parkkeed (kuoria 

parkkia), kuolmsted (kuoria pettua, vrt. 

kulma, kolme), koollad (koloa, kiskoa pettua), 

njezzed (kiskoa, vrt. nessi, jesse), keaskkad 

(kiskoa), älsted (jälttää, vrt. jälsi), 

logged (kiskoa), loggummus (tuohen kiskominen), 

loggi (tuohen kiskoja), peäss, peässlomm 

(tuohi, vrt. päästää, paaso, pasi), kuesspeäss 

(tuohilevy), luasttpeäss (tuohilevy, vrt. 

lusa, lastu), peässliantt (tuohisuikale, 

vrt. lintata), koollmos (koloaminen, petun 

nylkeminen), piecclooutas (petunkuorintapaikka), 

pieccraajjmos (petunteko, vrt. raimo), piecc, 

piezz (pettu), njaallvaaldos, njollvaaldas 

(pettulevy, vrt. valtonen), cuärvvkoollam, 

koollam (pettulota, sarvikola), paakkmos 

(nyhtäminen), koollmos (nilan irrottaminen), 

njalanid, njallaan (nilota, vrt. jalla,

jalava), nuoledh, nuallat, nuollat, nuollad, 

njollad, nulled, nilled, nole (irrottaa, 

vrt. nila, nolla), raaijad, raajam 

(korjata talteen, perata, vrt. raija, raita),

njalded, njaldam (kiskoa nilaa, nilottaa), 

njalanid, njallaan (nilota, vrt. alla), 

occood, osom (nilottaa, vrt. osa, osata,

ostaa), kollood, kolom (kolota, kuoria 

puuta), kuaivud, kuaivum, koivum, kuoivum 

(kaivaa, ammentaa, vrt. koivu, kaivo,

kuivua, mahla), njäddsedh, njattsuot, 

njaddsot, njazzot, njizzed, njezzed, 

nanzed, nence (kiskoa irti), njäldedh, 

njälldeet, njaltiet, njaltet, njalded, 

njaldded, nalded, nelte (kuoria, irrottaa, 

vrt. jälti, nalle), njalledh, njilloot, 

njallat, njoollad, nelled, nele (niloa, 

irrottaa puunkuorta, vrt. nelli, niilo), 

bikkedh, bihkeet, pahkiet, pahket, pahheed, 

paakked, pagged, pekked, peke (nyhtää, repiä, 

vrt. pahki, pahka), vuörkedh, vuedhkeet, 

votke (kolota, vatkata, vrt. vehkeet) ja 

saktat, saktot, sohtad, sohtted, sexted, 

sekte (puun kuoren sitkistyminen).

saamelaisten keräyssanastoon

(marjat, sienet, jäkälät) kuuluu laddad, 

laadam (marjat kypsyvät, vrt. laatu, latu,

ladata), visted, vistam (kulkea sieniä 

tai marjoja syöden, vrt. pistäytyä), 

sappud, sappuu, sappoo (kypsyä, 

variksenmarjasta tai juolukasta, 

vrt. saapua, savo), muerjid uussad 

(poimia marjoja), kuobbrid uussad 

(poimia sieniä), jee´elkozzi (jäkälän 

nostaja), kaccmos (jäkälän nostaminen,

vrt. kasa, kassi), muerjjsaaidos, saaidos 

(marjapaikka, vrt. saita, saivo), 

muerjjlett (marja-astia), muerjjuussi 

(marjastaja, vrt. merja, jussi), 

kuobbrastted (sienestää, vrt. kuoria,

kouraista), kacced (nostaa juuria tai 

jäkälää, vrt. kases), ceerted (kerätä 

järviheinää, jään päältä), sueinjed 

(kerätä heiniä), kuobbroossi (sienestäjä), 

saarrsaaidos (mustikkapaikka, vrt. saara,

saari), jävildid, jäävvild (nostaa jäkälää,

vrt. jäävi, jäpittää), viist (sieniaika) 

ja kuobbarpodd (sieniaika).

saamelaisten keräyssanastoon

(kuvailevat sanat) kuuluu nuurrad, 

nuuram, nora (kerätä, koota, vrt. 

noora), uussad, uusam, osa (poimia,

vrt. osa, osata, ostaa), kopsad, 

koopsai, kapsa (kypsyä, vrt. kopata), 

kopsettattad (jäädä ilman), viezadid, 

viezzad (hakea, noutaa, vrt. visa, vesa),

euaggid, euagam (kerätä, poimia, vrt. 

eka, eki, aki, ukki, akki), puaimud, 

puaimum, poimum (noukkia, poimia, 

vrt. puima, paimio, puumala), skappud, 

skappuum (hankkia, vrt. kaapia, kavuta), 

conke, tjooggedh, tjoggeet, tjookkiet, tjogget 

(poimia, vrt. tonkia, toki), coagget, 

coaggid, conged, cienged (poimia, vrt. 

sakke, sakki, jokke, jakke), boojmudh, 

poojpmuot, poimot, boaibmot, poaimud, 

puaimmad, pojmad, poajmad, pojmo (poimia, 

syödä kuin lintu, vrt. po-aimo), 

vuohppot, vuoppot, vuappud, vuappad, 

vuepped, viexpad, voppo (poimia, appaa,

vrt. epe, apu, vappu), njuobrr, njuockk, 

njuockas (raaka), räinn (raaka, vrt. raino,

rane, rana), noorrmos, noorummus (kerääminen,

vrt. noro, no-oru), noorramluevv (keräyslava), 

nooreei, noorri (kerääjä, vrt. nuori), 

tuäppoottmos (kerääminen, vrt. tuppo,

tu-appo), tuäppad, tuäppoottad (poimia, 

vrt. tapa, tupa, tappaa), uussad (poimia,

vrt. usein, usea), vuappad (poimia), 

käunnjed (löytyä), kaunnad (löytää, vrt. 

kantaa kaunaa), laddad (kypsyä), puarrned 

(kypsyä, vrt. parne, metsänhenkien nimet), 

kiorggned (kypsyä, vrt. kirka, kirkaista, 

kirkko), nooreed, noorrad (kerätä), tuäppai 

(poimija), uussi (poimija, vrt. jussi), 

vuappai (poimija), looggced, logged (longottaa, 

irrottaa, vääntää), logsted (longottaa turvetta) 

ja vasskoot, vaskat, vaskot, faskot, voskad, 

vockkad, vecked, vecke (vaskoa, kaapia,

vrt. vaski, viskata).