1806. "nuatan kiveksiä tehtiin niistä, siitä koivusta 
ja, niistä tuahista" (kiveksiä eli painoja).

1807. "se ol kolome silimmee ja päivä" (hitaasti 
kudottu verkko).

1808. "isä pisti arinan niskaha" (atraimen, hauen 
niskaan, rautapää=lainasana).

1809. "ne kuto jo, vanhat niitä verkkoja ja, ja sitte, 
rysiä jä, ja semmosia mertoja" (kudotut pyydykset).

1810. "ei niitä jaakattu syksyilä, se talvela se pyythiin 
ansoila rannioilta va" (jaakattu=jahdattu, jäniksiä, 
vaan pyydettiin ansalangoilla).

1811. "joka verko peäs ol joakker joka vet verko 
syvemmäl" (joakker eli ankkuri, lainasanoja).

1812. "paneppas se juakker pohjaa niir ruvetaan 
onkimaan" (veneestä onkiminen).

1813. "mihihhän tuo oj jaakkari joutunu, kut tuuli 
on kuletelluv verkkoa" (pitää verkkoa paikallaan).

1814. "pannaa juakkarii vene ja käyvää täst onkimaa" 
(myöhäiseltä tuntuva veneestä onkiminen).

1815. "eiköhän jaakata jonku aikaa, että kalat ehtiipi 
uija tähän meijän apajaan" (jaakata eli odoteta).

1816. "otetua juakkerkiv sielt rannalt" (vieraat 
jaakkerit, omat kivet).

1817. "jaakkarinarun toisessa päässä oj joku 
puum palikka merkkinä" (puiset merkit, 
vrt. kamalat muoviset).

1818. "hauk juaksaht uistimee" (juaksaht 
eli tarttui kiinni).

1819. "minkähällainen kala siel onkan kun 
se niij jaanittaa" (jaanittaa=laittaa vastaan, 
vrt. Jaani, Jaana).

1820. "satkat olliit semmost jässikät järves" 
(satka=laatikkomainen kalasumppu).

1821. "mikoimpäevältä ne jakoi ne veit" 
(jakoi veet, jonka jälkeen oltiin nuotalla 
vesien jäätymiseen asti).

1822. "ku ol kolomem miestä ni sitten neljää 
ossaaj jaittin se, saallis, n että, nuotalle yks 
osa ja sitten tuota, niillen kolomellen miehellen 
taas yks osa tul" (nuotalle yksi osa, vrt. nuotan 
tekijälle, veen haltijalle).

1823. "käväl kylläki jarastiva" (keväällä, 
jarastiva=pyysivät kutuhailia hailiverkoilla 
eli jadoilla).

1824. "verkot pannaan jatteellep puum peälle" 
(jatteelle kuivumaan).

1825. "pantiin sammaan jatteeseen" (verkot, 
jatteeseen eli peräkkäin).

1826. "soattopa olla ihan kymmenkaopalla 
verkkoja peäksekkäen niin sanottiin että ne 
on yhessä jatteessa" (yhessä jatteessa eli
jonossa).

1827. "ko mek koko päivä jahattihin niin yks 
jänes saatihin" (oudolta tuntuva jahtaaminen,
vrt. ansapyynti).

1828. "isä niitä soapi kyllä kun se o ilimose ikäsän 
niijjen kansaj jahannun ni, niitä se kyllä soapi" 
(kalojen saajat, elon tuojat).

1829. "se hirveest jahtas sitä" (kala, omatekoista 
uistinta).

1830. "kylhä se oli semmoista jahinaa ja jahnaamist" 
(nuottavuoroista sopiminen, vieraat pyydykset
=vieraat ongelmat).

1831. "aena siä niitä jäniksiä jahkuat, ka mänkööt 
karkuu" (koiralle, vrt. maan oikeiden koirien 
eli susien ruokavalio).

1832. "nuotta puutteessa jahmuaa" (jahmuaa, 
ottaa kiinni pohjaan).

1833. "lanka puuttooj jahnnaa" (lanka=pitkäsiima, 
puuttooj=kiviin, hakoihin, jahnnaa=takertuu).

1834. "kerran sain kuustoist terrii kahles tunnis 
kuvil" (vieraat tuliaseet, vieraat kuvilta ampujat, 
metsälintujen tuhon syitä).

1835. "jahi kansaha ne ajo susiakii ninku repojakii"
(ne ajo, vrt. me).

1836. "herra menivä huameltta varha jo jahti" 
(herrat jahteineen, nykyisten metsästystapojen 
vieraasta alkuperästä).

1837. "niillä oli iso koirar rotku, jahtikoira iso" 
(herroilla, koirien avulla pyytämisen vieraasta 
alkuperästä).

1838. "jahtirahhaa kuulu olleem monta 
markkaa, se oli hyvä tiänesti, ku suren sai" 
(susien sukupuuton syitä, kaiken pahan 
taustalla rahasta tekeminen).

1839. "siell oh herroja metällä, kuuluu 
jahtitorven soetto" (vieraat herrat
=vieraat jahdit, oman pyytämisen
vastakohtaa).

1840. "kyllä ne jakaosivat siellä että ei ne 
olluh haettona toesillaan" (nuottakunnat, 
pysyivät kaukana toisistaan).

1841. "tul ny pia silakajakkajaisil, etes 
verikorvaks jää, kon kerra auttamaski oli" 
(verikorvaks eli osattomaksi, saaliin 
jakamista).

1842. "kuh hirvestys päätty nin sitte 
pilettiil lihajjakajaiset" (vieraat jahdit, 
oma hirvestys, vrt. hirven hiihtäminen).

1843. "tu ny jakaisille, ettäs saat osas" 
(osan saaminen, vrt. samojedin osa=liha).

1844. "pittää sinne lähtii kalaj jakkaisile" 
(kalan jakajaisille, yhteisestä rysästä).

1845. "luu lihaj jakajalle" (sanonta).

1846. "pittää tehäj jako" (selvittää nuotta, 
erotella ylä ja ala-aina toisistaan, ennen 
avantoon laskemista).

1847. "siitä lähtöö jako" (rysän suuvanteesta,
johdeverkko).

1848. "em mnää tee jakko, otetan keitinkalo 
vaa" (keitinkalat, vähäisestä nuotan 
saaliista).

1849. "tehkkee jako mieltännym myöten, 
nahka om minun" (hirvenlihojen jakamista, 
nahka kaatajalle).

1850. "kalajjako on semmoinen, että jakokorila 
mitathaan pienemäk kalat" (nuottakaloja 
jaettaessa).

1851. "pannaha nämä osakalohin, rupija 
sinä jakomieheksi" (pannaan osakalohin, 
jaetaan tasan).

1852. "jakoperii sit tasasvat kahmalon kans 
vuarom perää" (jakoivat kaloja käsin).

1853. "hauki jaksahti kiini täkyyn" 
(täkyonget).

1854. "verkot pannaa yhtteej jaksoo" 
(jaksoo eli jonoon).

1855. "kukku on semmonej jalallinee" 
(kukku=verkon merkki).

1856. "ku ov veettynnä venneet mua
ranttaan nuotta jalakkoo" (nuotta 
jalakkoo=nuotan syvyyteen).

1857. "siirrytään sevverrar rannemmaksi, 
että verkko alakasi jalata" (jalata eli ottaa 
pohjaan).

1858. "tässäpä nuotta jalakovvaa" (ottaa 
pohjaan).

1859. "vielä näkkyy vemmel jalakkoavan" 
(rysän vemmel=suuvanne, jalakkoavan
=näkyvän pinnassa).

1860. "jalaka" (jousipyssyn tukki).

1861. "net jalat salavethiv vastavirthan siinä pavosa"
(kalapadossa, jalat eli selkäpuun tuet).

1862. "siinähän on kaks jalkaa ensiks siinä selässä"
(lohipadon selkäpuussa).

1863. "sitte jalat on kolottu, ja tyvi sölän reikhään,
ja lalva pohjaan" (sölän eli selkäpuun reikään,
kalapadon rakennetta).

1864. "meil ol sellane nuotta ettei jalaka pohjaa 
käyny" (jalka eli alapaula painoineen).

1865. "potkoo jalan niskam peältä järvee" (jalan
=alapaulan, niskan=yläpaulan).

1866. "paljonks sie panit tähä jalkua" (verkkoon 
jalkaa, ala ja yläpaulan pituuserosta).

1867. "lasket tuohon niituj jalakaan koukkus"
(niityn jalkaan eli alle, rantaniityt).

1868. "jalaka ansa" (porojen uralle suopungin 
juoksusilmukasta tehty ansa, jolla poro saatiin 
erotetuksi tokasta).

1869. "jalaka ansa tehhää siihej jokokseej josta 
raito mennee" (raito eli porojono).

1870. "siin ol yks koukku voan siinä polossaaj 
ja sitten kivi ol jalakakivenä" (jalkakivenä eli 
painona, koukkupyydyksessä).

1871. "jalkakoho" (lohiverkon ankkurikoho, 
puupölkky).

1872. "minä vein rysäni vaan jalkakolpalla 
järveen" (jalkakolpalla eli kahlaamalla).

1873. "ei mulla siällä paattia o, jalkakolpassa 
mina niitä rysiä vaan olen kokenu" (ilman 
paattia onnistuva rysäpyynti).

1874. "jalkakolpposissa pannaan rysijä ja 
kaartiskoita järveen" (kaartiskoita eli 
katiskoita).

1875. "sinnep pittää männäv voah hyvih 
hiljoo jalakakopelolla" (oman pyytämisen
luonteesta, vrt. autoilla liikkuvat
teeskentelijät).

1876. "em mie oj jalkakoukkuhkah pannut 
tapsii, kierräv vaa kaksinkerron tol lankan" 
(jalkakoukku=riipalliseen polaan kiinnitetty 
syöttikoukku).

1877. "jalakaköys" (pitkänsiiman painon 
köysi).

1878. "jalakalanka" (pitkänsiiman alku 
ja loppupäähän jätetty siiman jatke, 
jonka alapäähän kiinnitetään jalkakivi 
ja yläpäähän polo).

1879. "jalakanaru" (koukkupyydyksessä 
tai verkon päässä oleva nuora johon paino 
ja koho kiinnitettiin).

1880. "kiv oj jalkanuoras kii, se jalkakiv" 
(verkon tai koukun paino).

1881. "joka verkom piähä pantii jalakanuora" 
(painoa varten).

1882. "verkkoh silotah jalkanyöri" (nyöri
johon paino kiinnitettiin).

1883. "jalakanyör joka tul pohjaa että ne 
pysy yhessä jaassa" (jaassa eli jadassa, 
verkkojonossa).

1884. "jalakapaula tehtiin aina pikkusem 
pisempi kum päällipaula" (nuottaan tai 
verkkoon, vrt. ala ja ylä).

1885. "nehän kuluki jalakapelissä siellä" 
(kutulohia pyytäessään, omat asuinpaikat
=pyyntipaikkojen lähellä).

1886. "ku se jalakapermi ku ol jonka 
panvatte polulle ni ku se siihin käy kintustaa 
riippumaa ni siinä se kauvvar rätis ja reäky" 
(lintu ansalangassa).

1887. "takka tehtii moaha ja jätettii veräjää 
siihe ja siit jalkapoli siihe ja lintu jäi rihmoa, 
kii sit" (takka eli lintuansa).

1888. "jalakapolin" (suopungista tehty 
silmukka, asetettiin maahan poroja kiinni 
otettaessa).

1889. "jalakapuu" (pyydyksen päälle pantu 
puu, esti kulkijoita laukaisemasta pyydystä).

1890. "jalakapuu" (lintuansan alustana oleva 
kasvava puu).

1891. "jalakarihimaa myötem mentiiv 
verkkoon kiini epävakasella ilimalla" 
(jalkarihma=verkkojonon päästä 
veneeseen kiinnitetty köysi).

1892. "jalakarihmanen" (vipupyydys, 
käytetty metsälintujen pyyntiin).

1893. "lennätinsiimaa pantiin kaks osaa, 
jalkasiimaam men yks" (lennätin ja 
jalkasiimat, koukkupyydysten nimiä, 
osa=painoa ja kohoa yhdistävä siima).

1894. "jalkasilmät" (harva silmäkerros 
verkon yläreunassa, kudottu paksusta 
langasta).

1895. "siirrytään sevverrar rannemmaksi, 
että verkko alakasi jalata" (jalata eli 
ottaa pohjaan).

1896. "tässäpä nuotta jalakovvaa" 
(ottaa pohjaan).

1897. "vielä näkkyy vemmel jalakkoavan" 
(rysän vemmel, suuvanne).

1898. "jalakatakka" (kaarelle taivutetusta 
puusta laadittu vipupyydys, johon lintu 
jäi jalastaan).

1899. "jalkavitta" (vitsas jolla lohiverkon 
alavirran puoleinen pää kiinnitettiin 
paikoilleen).

1900. "olimma vielä tulilla yösijoilla, 
ko koira poukas jalakopohojista ja rupes 
poltattamahan ensmäistä mettova" 
(omat mettot, vieraat koirat).

1901. "ei siinä muuta kuj jalakopolokassa 
voan sitä kierrettiiv verkkoa" (kierrettiin 
salakkaverkkoa, kivikkoiselle rannalle,
vrt. kierrenuotta).

1902. "sit kum mätettii tuota, se jalkopuol 
täytee ni sit noon kierittämälä soatii sit 
se loppu siin keskelev venettä" (nuotan 
loppu).

1903. "siihem pantiin kakstoistasäinen se 
jalaku" (12-säikeinen jalka, verkon paulaa 
lähimpänä olevaan silmäriviin, kudotaan
vahvemmasta langasta).

1904. "jalakupuijem pit ollar raakaa puuta 
aena tukkipuun kokosta" (lohipadon tuiksi
laitettujen puiden).

1905. "mihim meinovvaa onkesap panna, 
niin ottaa rihman ja siihen sittoo jalakukiven" 
(jalka eli painokiven, lasketut onget).

1906. "itek kuttoessani oon aena laettanuj 
jalakulangan" (vahvemman jalkalangan,
verkon ylä ja alalaitaan).

1907. "jalakunaru" (verkon kohoa ja 
painoa yhdistävä naru).

1908. "jalakunuora oli pyyvyksessä" 
(kohoa ja painoa yhdistävä nuora).

1909. "jalakusiima ja sittä kokkasiima 
erikseen siitä kuppaasta lähtiin" (polassa, 
jalakusiima=kohoa ja painoa yhdistävä 
siima, kuppaasta=kohosta).

1910. "jallitelluaha täs nyt, milt hiä rupijua 
näyttämiä" (jallitellaan eli odotellaan, 
oikeaa hetkeä vetää nuottaa).

1911. "ei niitä, niitä sovip pistää kahta, ne ei 
pysy, ne on senthän siksi jalot" (kahta lohta, 
pysy atraimessa, jalot=vahvat).

1912. "alethaan jalvottaa" (varustaa jaloilla, 
padon selkää).

1913. "onkitoa voa iha pohjast jalo mitä myö 
siinä nyt veniellä teheä" (ongitaan, pohjassa 
seisten).

1914. "kolomev varvia paksummalla langalla 
kuvotaan, se oj jalu" (jalu eli vahva, verkon 
paulan viereiset silmärivit).

1915. "ensin tehään ne alakusilimät, se kun 
eij oo ihan silimän peälle, kolomelta silimältä 
jos kutoo neljältä silimältä nin se tuloo se 
kun sanotaan jalus" (verkon jalus).

1916. "Vuohtoniemer rannalla on parraat 
jalustinkivet" (painoiksi, pitkään siimaan).

1917. "siinoh hyvi tehtyj jamat, ei kiristä eikä 
velät toista höllälle" (jamat=verkon tai nuotan 
liitokset, vrt. jamoa yhteen).

1918. "ne oli heleppo aukastan niistä jamojen 
kohasta" (rysän verkot).

1919. "se oli pitänyj justiin sitä virran jammoa 
vetteä" (nuotta, norssia pyydettäessä).

1920. "siina nousuj ja laskuj jamassa se ottaa 
uistimeen" (lohi, myötä ja vastavirran jamassa
eli rajassa).

1921. "siell ol murha jama verkkoi, sellai verkkojama" 
(murha=iso, jama=jono).

1922. "hauk jamaht uistimie" (uistimeen ottavat 
kalat).

1923. "aerolla poristettaan, sillonhan ne käyväj 
jamahtaa verkkoon" (ajetaan verkkoon airoilla 
pelotellen, vrt. käsillä, kepeillä).

1924. "mie olej jamaillup päiväkausii" (jamaillut 
verkkoja).

1925. "siinä jamakassa om paljo lankoo, sietäs 
soahas seleväks" (jamakassa=sotkeutuneessa 
kohdassa).

1926. "kävyl toiset jamaa, mu on niil toisil jama
neulakih" (jamaa eli liittää nuotan verkkoja,
käpy=soikiomainen langan pujottelemiseen
käytetty apuväline).

1927. "sen vieressä jamasilmät, siihen syrjä
lankhan se jamalanka siothan" (syrjä eli 
reunalangan vieressä, jamalanka=lanka jolla 
verkot yhdistettiin).

1928. "kyl naisekki jamasivas siäl" (suvinuottaa 
tehtäessä, vaikka verkkojen yhdistäminen oli 
miesten työtä).

1929. "kävyl jamatah tavalliisest ja lanka jääp 
aina silmäv välih" (kävyllä jamaaminen).

1930. "sitte ei kala pääset tulheem pois ku se oj 
jamattu yhistettyk kiini" (nuotan perä).

1931. "puusta laittovat murhat vanteht ja jamasvat 
yhteh" (pohjahaaviin, isot vanteet).

1932. "sinnek kaet myö ne jamattii yhen niemel 
lähelle" (jamattii eli laskettiin, kalapaikkojen 
salassa pitäminen).

1933. "katton nyt tarkastek kuinka sej jamauksen 
tiet ettet tieh hassuste" (jamauksen=nuotan 
verkkojen liitoksen).

1934. "jamausnarulla silotaan permet ansat ja 
silmukat ankkuriinsa" (koukkuun jolla ansa 
kiinnitettiin paikoilleen).

1935. "jamausneula se on ennen ollu vasithainen, 
luusta, terävä päästä" (luuneula, verkkojen 
jamomiseen käytetty).

1936. "miten sie out tiän jammien laskent" 
(jameen laskenut, verkkoja liitettäessä).

1937. "jammeet laokastaa" (puretaan,
nuotan värjäämisen edellä).

1938. "yhessä jammeessa om monta ryssee" 
(jammeessa eli jonossa).

1939. "katohhan kun tuosta kiven kosteesta 
jammeusi iso ahaven onkeen" (kalapaikat).

1940. "jok sie uot jamont sen leukaverkon 
paulahie kii" (pauloihin kiinni).

1941. "jamoittaav verkot vastakkain, povem 
puoliskot, sittä rintaverkkolloihej jamoittiin 
kiinik" (nuotan rakennetta).

1942. "se täyty jamojas siihim perimmäiseev 
vanteeseen, ympäri ommellas se liina 
merrassa" (myöhäiset lankamerrat, 
vrt. vitsa, paju, juuri).

1943. "se on kahtena kujottu ja jamottu 
yhtehen sitte" (verkko, kahtena palana,
kutominen ja jamominen).

1944. "siihen oli jamottu sitä verkkua että 
se oli pussilla" (jamottu verkkoa, lipon eli 
haavin vanteeseen).

1945. "ja siihej jamomishem meni monen 
naisen aika" (vieraat nuotat, vieras naisilla 
teettäminen).

1946. "se tuoh on sihes suuvanteeseen neulottu 
ympär kiij jamottu" (tuohi, rapumerran 
suuvanteeseen).

1947. "jamomaneula" (varvusta tehty neula 
jota käytettiin verkkojen ompelemiseen).

1948. "siin o jamuokse peäl sellaiset tuohlaput" 
(nuotan perissä tuohilaput, merkkeinä).

1949. "hajotethaan niistä jamoksista poies ja 
tuohaan talveksi verkkohuohneessee" 
(nuotta syksyllä).

1950. "nuotan murut jamotaan yhteen" (murut 
eli havasverkot).

1951. "siinähän om monet verkot pantu yhteej 
ja jamottuk kiinni" (verkkojonossa).

1952. "kolome lahnoo jampsas siihev verkkoo"
(jampsas eli tarttui, lahnaverkot).

1953. "verkot oli oikeen janana järvessä" 
(janana eli jonona).

1954. "toisinaa saatto olla kymmänännii 
verkkova yhes janas" (järvessä).

1955. "usiamp verkko pantii yhtee jannaa" 
(verkkojanat).

1956. "savottaim panevat koukkuja yhteej 
jannaa" (pitkässä siimassa).

1957. "kyl siin vähä viäl polvuj jannaa o" 
(vrt. polviverkot).

1958. "mihi lienyö tiä verkkoriäty janahtant 
kii, ko ei nouse, vaik mie kui sitä nyhän" 
(rääty eli jono).

1959. "ol janhusnärreestä" (lylykuusesta, 
jousen kaari).

1960. "se janhusselekä tul siihej jännep
pyssyyn kuareks" (janhuspuun selkä eli 
ulkopuoli, jousen kaareksi).

1961. "ei sitä uistint pitkiä huolint soutua ko 
jaraht hauk kiin" (uistimeen käyvät kalat).

1962. "ei muuta kun ahven jarahti heti kiini" 
(onkeen).

1963. "siihen haoki jarraottuu niin sen soapi 
sitte jo kiinik" (maalta vedettyyn uistimeen).

1964. "satkat olliit semmost jässikät järves"
(laatikkomainen kalasumppu).

1965. "jadas ol mont kertta seitmänki verkko 
peräsi" (jadas eli verkkojonossa).

1966. "ne ol yhtä jataa sitte aina" (yhdessä
jonossa, haukikoukut).

1967. "kaheksatoist verkkovakkii ain yhes 
joassa" (verkkojadat).

1968. "ain pantii ne ainoist kii ja jata jatku 
jatku vaa" (verkot, ainoista kiinni toisiinsa).

1969. "jos oj jattoa pitkält ni ainaha siihe joku 
sattuu" (joku kala).

1970. "tuosta Ryönäm piästä oun nyttiij jattaal 
laskenna verkot" (jataan laskeminen).

1971. "missähän se jaam peä olkaa" (jaan eli 
verkkojonon pää).

1972. "om mulla järvessä pitkä jata hauvin
koukkuja" (koukkujatat).

1973. "ne jamottihin yhtehej jatahan" (verkot, 
jamoa=liittää, yhdistää).

1974. "kuv verkkojata oh heitetty nin se o olluj 
jaam merkkinä kun se ov vähän korkeampi" 
(harjumainen metsä, verkkojonon merkkinä). 

1975. "niitä laitethin semmosia verkkoja neliä 
aina yhthen, ja tehthin semmonej jata" 
(lohipadon seinäksi).

1976. "meiläki oli kakstoistaki muikkuverkkoa 
yhessä jaassa" (muikkujadat).

1977. "siel oltii yötä jaal ku oli nii utuilma" 
(jaalla yöpyminen, vrt. apajalla).

1978. "ne pantii kaekki yhtee jattaa" (yhteen
jataan, susiverkot, myöhäiseltä tuntuva susien 
pyytäminen, vrt. samojedin same, sami=susi, 
vrt. saamelaiset, suden heimo).

1979. "niit saattin koht jo ko jää severra raukes 
et jatas jonkkus rakko sai" (jatan jään rakoon, 
keväällä silakoita pyydettäessä).

1980. "jata aartto" (verkkojen kuivausteline, 
vrt. Arto).

1981. "joko ahavej jatasi onkeen – jatasihan se 
vaen eipä pysyny" (onkeen käyvät kalat).

1982. "verkkoja pantiin kymmenkaopalla, 
sammaan jatajakseen" (jatajakseen eli jonoon).

1983. "jatakoukku on nii huonoo pitämäh, 
miekih olen saannum monta haukee jolla oj 
jatakoukku huules" (jatakoukku=pitkän 
siiman koukku).

1984. "selkänyörii pannah satoi sylii ja koukut 
vaa näi pitkäseh lankah sih selkänyörih" 
(koukut kyynärän välein, pitkän siiman
selkänyöriin).

1985. "verkoi lasketti jatapaateil" (kutusilakkaa 
pyydettäessä).

1986. "Antti o jatahallaa, hänel o kaks jatasta" 
(jatasta eli verkkojonoa).

1987. "jatasauva" (verkkojonon päässä oleva 
sauva jonka avulla lohipadon verkot pantiin 
paikoilleen).

1988. "jo sitä jatasti taas" (jatasti eli onnesti, 
vrt. kalaonni).

1989. "laskettii tuonne jatauksel verkot" 
(jatauksel eli jonoon).

1990. "ne ol metärreunoa vejetty jatauksellie" 
(susiverkot, lantalaisten puuhia, sudet
=omia koiria).

1991. "jataverkko lastah lahlempohjukkahkih 
ruohikiston tahek kesälämpösil" (verkkojen 
paikkoja).

1992. "tuntuu aika jatina verkon hännillä, 
on varmaanki usijampia ahavenija puuttunu" 
(kalojen tunteminen verkon liikkeistä).

1993. "on sielä joku kala kiini verkon 
takapuolessa, ko tuntuu jatisevan" 
(jatisevan eli vapisevan).

1994. "kokemaköysi pannaaj jatkoksi tällep 
peräköyvelle" (rysää koettaessa).

1995. "ja siint siit lastah kum muru jatkuu" 
(lastaan, lankaa siulanappulalta, muru
=nuottaan tuleva verkko).

1996. "rakenettu verkko ei saa ennää 
jatkua ja jos jatkuu ni se mennee pilhaa" 
(rakenettu eli pauloitettu).

1997. "s on joutusin huruuttaa järvehe 
jatomalla" (verkot järveen).

1998. "javokko sinä minkäpitusihi jatohi" 
(verkot jatoihin).

1999. "iso hauki jauvaht" (uistimeen).

2000. "pannaan rihma että nyt siihen 
javahtasi" (jänis rihmaan).

2001. "met heitimä kulletta, johan niitä 
kaksi javahti" (kaksi lohta, heitettyyn 
kulleverkkoon).

2002. "se mukavastij jelekutti sitä siimmoo 
vaen nykkiik" (kalat, pitkässä siimassa).

2003. "tuolla meillä henkaa jellissä" (jellissä 
eli jällissä, kalojen kuivausteline).

2004. "katoppas kum meenoo jermuillav 
vastaan, senniik köriläs" (vastaan laittavalle 
kalalle).

2005. "meijä miehet ku käv kalassa, ni eivät 
suaneet kalua" (huonosta kalaonnesta, 
aika hyvitellä veen haltijaa).

2006. "alko se joesuu sullaa" (keväällä, 
jolloin alettiin laskea rysiä).

2007. "soatta siellä työhiv vetteäj jos myöhi 
on veitty" (vetää vesiperän, nuotalla).

2008. "sitä oli sitä miesvoemmoo kotona 
niin sitä ol kallaaj jos metällekki" (kalaan jos 
metälleki).

2009. "vielä tehtiin semmosta johakeaitaa" 
(johdeaitaa, liistekastiskaan).

2010. "ne oli vaim painettu vetteen, ei niissä 
ollun niitä johattimia" (liistekatiskoissa).

2011. "airat sittem mikä johratti nee sinne" 
(kalat mertoihin, johdeaidat).

2012. "Muose sano nii hartahast, akuha taas 
juohattais" (metsälle lähtiessään).

2013. "avennoit vain tehtih tivihist, mistä siit 
johratettih riukuu" (riukuu eli uittosalkoa, 
talvinuottaan).

2014. "kun kala johrattus sin ni ei se osanu ni 
hyviin tullap pois" (katiskasta).

2015. "siin oli semmoij johle, et se johti sen 
kalan sinnen nieluun" (johde, katiskassa).

2016. "ei niiss olt mittää juohtee tapasta" 
(vitsamerroissa).

2017. "paremmi se kala katiskua ossua, 
kul laittua hännie juohtie" (juohtie eli 
johdeaidan).

2018. "se oli hyvä pyytö sekkiiv vasumerta, 
sillä sae kuh heenikkoom pani ja siihev 
vähä verkontapasta niin kuj juohtteeks" 
(hyvä pyytö eli pyydys, vasumerta).

2019. "maje kulkoo juohteita pitkin 
mertaan" (merralla pyydettyjä kaloja).

2020. "johle" (ansan johdeaita, 
tehtiin risuista ja katajista).

2021. "sem permem molemmim 
pualir rakennettiij johteet" (permen 
eli lintuansan).

2022. "siihen tuli semmonev vihi, 
latjattiiv vesoja, sitä murttoo pitkä 
juohet tuota kahem puolen" (ladottiin 
vesoja, murron kahen puolin, 
linturihman vihiin).

2023. "juohteeks sanottaan niitä aijan 
siuloja" (poroaidan siuloja).

2024. "Juajärvej johreairasa om meijäm 
merrat viä, kain ne siältä pitää tuarak 
kans kotiot talteen" (meijän merrat, 
itse tehdyt).

2025. "se hauki uiskenteli sittes sen sen 
rysän sivusa sitä johreaitaa myären ja ui 
ryssään" (kaloja pyydyksiin ohjaavat
johdeaidat).

2026. "joskus oli rysäsä kakskymmentäkin 
syltää johreaitaa" (syli=levitettyjen käsien
väli).

2027. "juoheaita eli vihe" (lintuansassa).

2028. "juohevverkko ulottu rantaa ast" 
(juoheverkko, vrt. aita).

2029. "laitetaan semmoset johevverkot 
ja rysä sitte sinne" (rysän juoheverkot).

2030. "johorin piti olla poluum 
molemmin pualin, jotta lintu menis 
paulahan" (paulahan eli lintulankaan).

2031. "johlirrisup pantiin niinkun 
katiskan ailaks, pualaimia ripoteltiin 
syättimarjoiks siihel linnum polluulle" 
(risuja johteiksi, puolukoita syötiksi, 
lintuansaan).

2032. "ol viiskii rihmasta yhessä 
juohoksessa" (rihmasta=ansalankaa,
juohoksessa=johdinaidassa).

2033. "ja siihen kahem puolen sitten 
tehtiin se juohos se, sen loukun 
kahem puolen, että ne ei peässyk 
kiertämäänkää sitä" (juohos eli 
johdinaita, lintuloukkuun).

2034. "laiton pyyvykset pitkää 
juohoksee" (johdinaitaan).

2035. "jos vetehel laitettihin niin se 
oli johtua sitte" (johtua, veteen 
laitettu johdinaita).

2036. "sitä johtopuuta myören ne 
meni että plotkahteli voon" (teeret, 
kahaan johtavaa puuta myöten).

2037. "rysä on täs pyyvvös ni pistää 
valkose koivu siihe ni se ajjaa valkosta 
peräst ni se juohtuu ryssää" (koivuiset 
houkuttimet, vrt. havuiset).

2038. "kovasti ne joikaseva välhiin" 
(joikaavat väliin, nuottamiehet, 
oma työ laulattaa).

2039. "ne kielet johtaa sinnes suuhun 
sitte ne, ne kalat ja, suusta sitte menevät 
keskisee" (keskisee eli rysän keskiosaan).

2040. "paalihee veivät jokahine kotihee" 
(rysäkauden päättyessä, paalut joihin 
rysät oli kiinnitetty).

2041. "olimme tua jovella uistia vetämäsä" 
(uistia eli uistinta, uiva onki).

2042. "jokhaavi" (jokeen salakan tai särkien 
kutuaikaan laskettu haavi).

2043. "jokiina" (pieni jokinuotta).

2044. "olima jokikallaa pyytämäsä" (jokikalaa 
eli lohta, oikeiden jokien aikaa).

2045. "jokilippo" (syväperäinen haavi jolla
lipottiin kalaa joesta).

2046. "jokimutkan tällep puolem panir rysän" 
(rysäpaikkoja).

2047. "lahnojakin sain keväil jotaiv välist 
oikeen koko joukonkin" (vrt. kutuaika).

2048. "meijjäj jokinuotan Simppa paulotti 
ja ihtem mää teim perän" (oikeat eli itse 
tehdyt pyydykset, vrt. arvottomat ostetut).

2049. "se oli semmosta, jokipyyntie 
vanahaa aekaav vaen nyt eij oop pitkään 
aekaa ollukkaam" (vrt. jokien patoaminen, 
"sähkövoima").

2050. "jokipyyntö vaan nii" (oli helmiä 
pyydettäessä, vrt. jokisimpukat).

2051. "jokiuistin" (vapaan kiinnitetty uistin,
maalta vedetty).

2052. "vanahaa aekaa oli kullevverkko elij 
jokiverkko ku sae pyyteän ni" (kulleverkko 
eli jokiverkko, vrt. heitetty).

2053. "jalakaansa tehhää siihej jokokseej 
josta raito mennee" (jokokseen eli 
peurojen polulle).

2054. "ku ne pyy´ystää arkoja poroja, 
piti jokhole laittaa poronansa" (jokhole 
eli polulle).

2055. "siittä käytiin aina vetäsemäsä 
jollonki, aina jonku ajan takkaa, niitä 
haukeja" (haukia järvestä).

2056. "se jeäpi ylös kiikkummaaj joko 
sorkisttaan elik kaolasta" (vipurihmaan 
jäänyt eläin).

2057. "jokotuskookku" (onki jonka vapa 
työnnettiin maahan).

2058. "laskehha onkes tuonnek kaeslikko
rintuusee, niin kyllä kohta iso ahvej 
joksahtaa" (onkipaikkoja).

2059. "mää sen kööhä, sano Samul kus suur 
summaton haavvin jolohake karkas" (hauki 
karkasi, haavista vai koukusta).

2060. "tuoko se oli sej jolu haovim paekka" 
(ison hauen).

2061. "olha se jommone sualis, jot huonompiiki 
kyl suahua" (saaliista puhumisesta, valittamista 
vältellään, loukkaa veen haltijaa).

2062. "se onniis suanuj jommosestik kalloo" 
(jommosesti).

2063. "jommosel liina oli puitettu kolomeen 
kylkiluuhuj ja kolomeen kaareen" (jommosen 
liina, pujotettu kolmeen kylkiluuhun ja 
kaareen).

2064. "jommonem pantiin kiverrakoon kun 
kuarreet oli kurulla" (jommonen=merran 
tapainen kuorepyydys).

2065. "se väsy niin ettei eneä juoksuaskelta 
soanu jompi lumessa" (väsyksiin ajettu hirvi, 
mieskuntoa kysyvä hirven hiihtäminen,
vrt. tuliaseiden kanssa metsästäjiä
teeskentelevät läskit).

2066. "kaikki verkkoni panin jonneeseen" 
(jonneeseen eli jonoon).

2067. "se pannoo haoki jonkkeastiv vetämällä 
raskkaasti" (panee vastaan, uistimessa).

2068. "kala jonkuileksen kun rysästä otettaan"
(jonkuileksen eli luikertelee).

2069. "pölökyt hakattiin semmosesta jonkun
kokosesta männystä" (pölkyt, sadinta varten).

2070. "syöpi se lohi yölläe jonkusorttisella 
ilimalla" (syö uistimeen).

2071. "lasketaan nuiv verkkoja yhteej jonnoon 
kaarelle" (verkkojonot).

2072. "et sinä riuhtomalla sitä nuottaa rantaan 
saa, se täytyy jontoon vetää" (jontoon eli 
tasaisesti).

2073. "pua jontti onkies suat salakan" (jontti 
eli vesiperho, käytetty syöttinä).

2074. "ei ne kalakkaan kaikkiim mek kun ne, 
omakutosia ol paksuja jonttia" (omakutoset 
verkot=paksuja, vrt. ohuet ostoverkot).

2075. "selekoen, ansaselekoen" (selkoin eli 
selkäpuu, lintuansan ensimmäinen puu).

2076. "nyt se oj jorssiaika jo männy" (jorssi 
eli kiiski, kutujen tunteminen).

2077. "jorssiverkko se on tihheempi" 
(särkiverkkoa).

2078. "säynäs joskussaki, keskeltä selekiä sitä 
soa koukulla" (koukulla säynäviä).

2079. "kyl joskusten tulee hyvinki kaloi, 
toisinas ei ollenkaa" (kalaonnesta).

2080. "uistimel sai välist ahvenii jotakuinkii" 
(uistimella pyydetyt kalat).

2081. "onhan sinne joitai jotkahtanna" 
(kaloja verkkoon).

2082. "laettovat silimuksen sinnej 
jotokseen" (silmukan, porojen 
polulle).

2083. "s on ku kurottu ninkuv 
verkko ja, tehty sellaanen, jotta 
siihen oli nialukin sittej ja tehty" 
(nielulliset pyydykset).

2084. "suuttuvat jotta kum peästää 
kalam menemään" (rysästä kalan, 
toisten pyydyksiin kajoamisesta).

2085. "paremphaa se oes jos oes 
siellä, kuus miestä, jotta kolome 
miestä puolella" (nuotan vedossa).

2086. "keväällä kur rupes muikut 
kohoomaa nii, joskus sae hyvästik 
ku jouvutti nuota parve ympärille" 
(vieraat veneet=vieraat nuotat
=vieras parvien pyytäminen).

2087. "net iskethin kiini net punotut 
jouhiansat lauthan" (jouhista punotut 
silmukka-ansat).

2088. "jouhiköyttä panevat silahka 
ja maivaverkkoihin" (silakka ja 
maivaverkot).

2089. "kyl jolla ol jouhipaolak kans 
jaras" (jouhipaulat, verkkojarassa 
eli janassa).

2090. "ennev vanhaa oli sitte 
jouhipaulat, vaasitte, myöhemmällä 
pijettiin nuitaki hamppupaulojaki" 
(jouhi ja hamppupaulat, myöhäisiä 
molemmat).

2091. "keväällä laulun aikaam 
pantiin teerille jouhipauloja" 
(jouhista tehtyjä ansalankoja,
silmukoita).

2092. "se jouhipaula pysyy nääs 
ympyriäisenä kus se oj jäärytetty" 
(talvi opettaa).

2093. "jouhipermee käytettiim 

puissakim muita lintuja varten" 
(riekon lisäksi, jolle ansa tehtiin 
maahan, jouhipermi=jouhista 
tehty silmukka-ansa).

2094. "jouhpetliil pyyvvettii 
pieniin poikiin" (haukia, petliil 
eli silmukoilla).

2095. "mie täss olej jouhsiimoi 
kierrelly" (vrt. lankasiimoja,
kierretyt siimat).

2096. "verkon ylipaula piti ollaj 
jouhisiimaa" (vahvemmat paulat, 
siima=punottu).

2097. "annas se jouhsiimane sielt 
ruuhen takapääst, mää pane sihe 
maro nokka" (jouhisiimane, 
vrt. onki).

2098. "jouhisilimus" (puuvapaan 
kiinnitetty haukipyydys).

2099. "jouhtakka" (jouhiansa).

2100. "nuotavvevossa ne jouhvillokkaat 
ol hyvät" (jouhista tehdyt käsineet).

2101. "jouhiyline" (jouhinen verkon 
yläpaula).

2102. "jouhvato" (jouhista punottu 
onkisiima).

2103. "jousen jännek kun ei enneä 
potkase oekein kovasti" (tulee virittää 
jänne uudestaan).

2104. "net on tainheet olla net jouhtit 
sitte, nep poikasten jouhtit, ja kyllä net 
on olheet ravhaila miehiläki" (aikuisilla 
miehilläkin, metsästysjouset ennen).

2105. "ei se tuallaasesta vittasta tuu 

jouttipyssyn joutti" (joutti eli kaari).

2106. "hyväj joutten teköö vaan katajasta" 
(vrt. pihlajasta, yksipuiset jouset).

2107. "selekä eli jouhti oli tehty katajasta 
tai kuusen oksasta" (selkä eli jouhti eli 
kaari).

2108. "oikeen kankia jousi" (jousi eli 
kaari, piti olla, metsästysjousessa).

2109. "vetele sinä Olli joukeestaan 
verkkoja, elä nyhä niin lujasti" 
(oikein tekeminen).

2110. "jäittej joukosa sinnem mentiin" 
(kuoreita pyytämään).

2111. "hyvästis se ruohovapa joustaa, 
ku isokiik kala tarttuu" (ruokoinen 
ongenvapa).

2112. "jouhesta tehty mut semmoneh hyvij 
joustava länkki, ne pyys kärppiä sillä" 
(ne pyysi, omat ja vieraat pyyntitavat).

2113. "se mennöö niin nin niij joustavastik 
kun se, tällä sormella pukkovvaa" (verkon 
kutominen).

2114. "lohenaika om paremin semmosta 
joutoaikaa" (joutoaikaa eli paikallaan 
olon aikaa, kesäkudut).

2115. "pyyvetään sitte syksyllä tätä 
joutokallaa" (joutokalaa, kutukalan 
vastakohtana).

2116. "niis silmiss os riimut, sellaiset 
joutosilmät, mihi se sit sotkeutuu" 
(lahnaverkon silmissä,  toiset silmukat, 
riimu=lainasana).

2117. "joutusata peliä ja mukavata se 
kalastus" (omat eli mukavat työt).

2118. "kyllä se joutusaan käy se 
nijominen kun ne säleet voan ol vuoltu" 
(sälekatiskan nitominen, vrt. päre, 
liiste).

2119. "se loukkukuolema se ol joutu" 
(joutu eli nopea loppu, loukkuun 
jääneelle eläimelle).

2120. "siihej joutu jo korppikir 
ronkummaan" (ansalle, oma pyytäminen
=ruokkii koko metsää).

2121. "joutusin otettiin kalat pois kuv 
veettiim maallen ne verkot" (kalat pois
verkoista).

2122. "se oh hiamaj joutumattomampi 
tehrä kuin merta" (verkko, mertaa 
hitaampi).

2123. "ehän se nuotta ihan ni joutuu kulem 
mutta ku se salakomies varttuilee aena" 
(varttuilee eli odottaa, köyden tuloa, 
talvinuotalla oltaessa).

2124. "ku lohi alko liikkumhaan nii sillohan 
se oli se paras, juhanneksen aikhoij ja enne" 
(panna lohipato).

2125. "sanovat että kyllä tullee lohta ku villi 
tulva tulle juhanekseksi" (vieras juhannus, 
oma lohenpyynnin aloittaminen).

2126. "juhannusalusviikko kalanev viikko kuv 
vain on suinki ilimoja että saatetaam pyytää"
(koleat kesäkuut, vrt. kalojen liikkeet).

2127. "silloi uistint souletah, juhannusviikol jo"
(soudetaan uistinta).

2128. "tuo Kurki se ol ennem pitkä vettees 
se ol juhta vettee" (juhta eli raskas vetää, 
Kurki-niminen apaja).

2129. "otettiij jouhhie ja semmonej jukko tehtiij 
ja siihen se meni siiher rihmaan" (jukko eli
silmukka, linturihmat).

2130. "jukko" (talvinuotan vedossa käytetty 
koukkupäinen puu).

2131. "siulapuussa oli vitasta tehty juko" 
(silmukka nuotan siulapuussa, johon 
vetoköysi kiinnitettiin).

2132. "pittiä laittaa kolu jot suap 
joulumatikkaa" (kolu eli kalapato).

2133. "saikko kaloja ku kävit juksalla" 
(juksa=syötitön tai pilkillä varustettu 
siimapyydys joka laskettiin pohjaan
avannosta ja nyittiin siimasta).

2134. "juksala pyyvethän turskaa, 
kevväilä" (merikalat).

2135. "juksa ei olek ko nuoram pääsä 
yksi onki ja siel on semmone iso, 
rautakivi tuomonen nuim pitkä, se on 
ninko painona että se vajjo hopusti" 
(juksan kuvaus).

2136. "venhelä menhäm merele, venep 
panhav värpile ja juksakaala lasketham 
pohjha" (turskaa pyydettäessä).

2137. "pittää ollav vettä ennen ku 
pystyy juksaamaan kunnolla" 
(syvempää vettä).

2138. "ja se tällä laila nostethij ja 
juksathij ja se tarttu niihim piikhin" 
(juksattiin kalaa).

2139. "julut" (verkon kuivausteline, 
julku).

2140. "sitähän sai päivän asttuuj 
julukutellak, kun rihmassii män 
kahtelemmaan" (rihmasia eli 
ansalankoja).

2141. "kävellä julukutin tänä päivänä 
kokemassa mathen pyyvyksiä 
Levävuopajassa" (apajien nimiä).

2142. "säynäitä jullikoita" (isoja 
säyneitä, saatiin tuulastamalla).

2143. "myä oltiin isäin kans julmii 
kalamiähii" (omien kanssa tehdyt 
omat työt, vrt. vieraiden lähelle
pakottavat "palkkatyöt").

2144. "ei saa eneän nin julmia kaloja" 
(julmia eli isoja, kalakantojen 
tuhoutumisesta).

2145. "se sai sinä kesänä niitä reäpyksijä 
julmam paljo" (reäpyksijä eli muikkuja, 
rääpys=lainasana).

2146. "tuas se tulloo julumettu sammoo 
täkkyy ottamaan" (hauki, vrt. veen 
haltijan hahmona pitäminen).

2147. "hauki tuas juluppas kohon 
syvvyyksiin" (julppas eli nykäisi).

2148. "on tuohonni onkkeej jumahtanna 
ahven" (lasketut onget).

2149. "kalajumala" (puinen, pystytettiin 
rannalle hyvän saaliin jälkeen).

2150. "aottoko kalajumala" (kysyttiin 
kalasta tulevilta).

2151. "ei ollu kalajumala oikein antopäällä, 
emmä saanhet ku häjin tuskin vellikalat" 
(vrt. keittokalat).

2152. "kyllä se vielä kiini on, tuntuu selevästi, 
että se jummailee" (jummailee eli tempoilee, 
kala siimassa).

2153. "se jummerteli kauvan siellä veessä 
ennenkun sen ylös sae" (ison kalan).

2154. "se ol paksu se koukku, kuj jumppas 
voan niin se kyllä pysy" (kala kiinni, 
selkäuistimen koukussa).

2155. "se kun syöttii männöö nykimmään, 
yläkans puotaj jumpsahttaa" (loukun 
yläkansi, putoaa kärpän päälle, oudolta
tuntuva kärppien pyytäminen).

2156. "ku rapu junkers ylös ni tuohi sotk" 
(rapumerran tuohi, esti rapua pakenemasta).

2157. "yhö ker mie käi jää aikan vetämäs" 
(jäiden aikaan, vetämässä nuottaa,
myöhäiset talvinuotat).

2158. "s on uistij johonki junkhun tarttunu" 
(junkhun eli pohjassa olevaan puuhun tai 
kiveen).

2159. "tul sellasia aika hauvej junttia" (onkeen,
vrt. juntti=itsepäinen).

2160. "kala sevotti verkoj ja verkko meni yhteej 
juntturaan" (sekotti verkon, vrt. paksummat
vanhemmat verkot).

2161. "pittää antaal lankaa jäläkeej jos se kovin
alakaa juntturoeja" (antaa uistinlankaa, 
isolle kalalle).

2162. "linnumpauloja pantihij junnuullen" 
(junnulle eli polulle).

2163. "sitä ku eestakasih heiluttaa niin se koukku 
siellä junttuileksen" (junttuileksen eli hyppelehtii,
vilkkuongen koukku).

2164. "ne hajettihin sitten ne juntupaulap pois 
talaveksi" (juntupaulat eli ansalangat, 
ansakauden päätös).

2165. "kovast se juntuuttel tullessaa"  (laittoi 
vastaan, hauki, tahtoo elää).

2166. "juaheet ne käänteet" (juaheet eli loivat, 
katiskassa).

2167. "veretääj juaheestiv vaa" (nuottaa).

2168. "ku lahna näykkii ni pitää vetää hyvi juahejaa 
ylös" (onki, juahejaa=hitaasti, loivasti).

2169. "se heitethin, ja juoksetethin myötävirthan"
(kullenuotta, heitetyt jokiverkot).

2170. "se ol juokseva silmukka" (ansassa).

2171. "kattos ku oot tehenyj juaksovan silimän tuahom 
merral liinaha" (liinaha eli hamppuverkkoon).

2172. "Torniojjoen alasella juoksula sielä missä kulletta 
veethään elikkä nuottaa" (kulletta eli jokinuottaa).

2173. "rysämperä tehthin sitte niin että s oli juoksuna, 
siinä oli vasittu naru josta veethin" (kaloja otettaessa).

2174. "johonkkis juaksupaikka" (virtapaikkaan,
pantiin jokimerrat).

2175. "se ei jäännyk kiin ja jos siäl oli joku kuusel 
lalva tai juaksupuu oli niin se tuli mukana" 
(nuotan mukana).

2176. "älä jätäj juaksusilmiä hapaisiin, ne pilaa 
koko verkon" (juoksusilmiä=väärin kudottuja 
verkonsilmiä).

2177. "minnuu o pienen opetettu jot juoksusilmää 
ei saa tehhä" (omat opit, vrt. nopeasti unohtuvat 
/ tyhjäksi jättävät skoulujen opit).

2178. "huomaa niitä juoksusilimiä niin nep pitää 
parantaa" (parantaa eli korjata, itse kudottu
verkko=elävä olento).

2179. "piti pistää, ettei juoksusilimhin tullu" 
(pistää solmu, verkkoa kahdelta suunnalta 
kudottaessa).

2180. "heittää sel lipoj ja sitte juoksuttaa 
vastavirthan" (heittää lipon, vrt. lipponen
=perhonen, vrt. perhosonki).

2181. "nielullangat sitte siittä nielun suusta 
juoksutettiin aiva perrään" (merran nielun 
suusta).

2182. "juaksuvärin" (ensimmäinen vetoavanto 
talvinuotalla, juoksuvetimen ja aukkopolven 
välissä 6–7 uittoavantoa).

2183. "saimma porot juomenhiin" (juomen
=poroaitaukseen johtava siulaverkko).

2184. "pitäsik käyvä juomuksie kahtomassa" 
(jään alle laskettuja verkkoja).

2185. "juomus" (jääverkon vetoköysi).

2186. "sitä jeäkaloa sitä juomuskaloa ni, 
verkkokaloa" (juomuksella pyydettyä 
talvikalaa).

2187. "juomusrihma" (juomusjadan 
siulaan kiinnitetty nuora).

2188. "lauhalla se om paras juomustaa, 
ku se on niin kylymää hommaa" (ilmojen 
mukaan tekeminen).

2189. "tuosa ninko Juusjärvi, siin olis hyä 
juonastaa" (juonastaa eli kalastaa 
juomusverkoilla).

2190. "ko pääsimä jälille, niin lähimmä 
juonnattelemaha" (juonattelemaha eli 
seuraamaan, hirveä, tuliaseita vanhempi
hirven hiihtäminen, vrt. kotoperäiset
metsästysjouset).

2191. "nuin kymmenenki ansaa pantihin yhtehej 
juonehe" (juonehe eli jonoon).

2192. "saattaa ollav viis kuus reikää yhesä juonesa"
(uittoavantoa, talvinuotassa).

2193. "koko apajan kiersi semmoner reikäjuoni" 
(talviapajat).

2194. "meillä oli monta juonta laskettuna mutta 
yhellä juonella tuli vai" (silakoita, juoni=pyydysten 
muodostama jono).

2195. "kukku solomitaaj juonem päähäm merkiksi"
(kukku eli lautaristikko).

2196. "ko oo oikeim pitkä juoni siinä saattaa ollas 
sataki vaajaa" (sata vaajaa, vrt. pohjaan painetut 
vaajat).

2197. "se koripuu elikkä juoni oli ensimäisenä 
nimi puula millä jatkethim patua" (koripuu eli 
juoni  eli lohipadon selkäpuu).

2198. "yks painaa juonta" (painaa selkäpuuta, 
vaajoja ja nyteitä kiinnitettäessä, lohipadon 
valmistusta).

2199. "se ov vähä juonikompi opetellap pyytääs 
sitte" (riekko, pyytää ansalla).

2200. "se haki suksek kotua ja lähti sitä 
juontamaan" (juontamaan eli seuraamaan, 
ketun jälkiä).

2201. "se juonethan sieltä jään alta, ja viihän 
toishen aventhon se verkom pää" (jään alta 
pyydettäessä).

2202. "ku oli kolome rihmajuontoa, niin sae ollav 
vakavastip pyyntihommassa" (rihmajuontoa 
eli ansapolkua).

2203. "kävikkö koko juonnon" (ansapolun).

2204. "mnuulakki ol juapa syrjäs kolmekki ryssy" 
(rysää, juopa=uoma, syvänne, joen sivuhaara).

2205. "ja se pato panhaan sinne juovam pääle"
(juovan päälle, taimenpato).

2206. "kierä jää aikan sitä saatii, salakkaa ja 
kurvii, kaikki kala juoks sillo" (kurvii eli norssia, 
keväällä nuotalla, vrt. Kurvinen).

2207. "ei sitä joka paekkaav voenna potkkeek 
kun se ei juossunna joka paekassa" (potkia 
nuottaa, pohjaan tarttuviin kohtiin).

2208. "se sittej juoks kirejälles se silmukka" 
(eläimen tartuttua ansalankaan).

2209. "jotka hyvih helepostij juoksivat siihem 
paksuuteem mihi arveltiin sem parraav vahvune 
oleva" (katiskojen liisteet, yhenpaksuisia 
koripäreiden kanssa).

2210. "kovasa tuulesa pakkaa joskus juokseen 
se kivi"(rysän kivi, omat painot).

2211. "met juovatimma hirviä, yritimmä naakia 
lähelle" (lähestyä ryömimällä, taitoa vaativa 
oma metsästys).

2212. "juovatikko jäljet loppuun" (juovatitko 
eli jäljititkö).

2213. "se paremin kala juovatta ku ei ole aurinko" 
(juovatta, tulee nuottaan).

2214. "se oli juovuksella oloa" (jään alta 
pyytäminen, vrt. juomus=jääverkko).

2215. "nyt ois se matikanrysien kahtominen" 
(pyydetyn kalan mukaan nimeäminen).

2216. "ei se vielä tarttunu kävi se kyllä ongessa, 
jupahutti korkkia" (jupahutti eli näykkäisi).

2217. "narum päähän kivi jupikiveks" (veneestä 
ongittaessa).

2218. "haoki juprruillookkiit tiukastiv vasttaa" 
(vastaan laittava kala).

2219. "kyllä se kovastij jupuil van saim mie" 
(kalan veneeseen).

2220. "siihem pittää painot viejäk kovassa virrassa, 
se alkaa jurisemhaan siinä pohjassa" (lohipadon 
selkäpuiden päälle, patoselän jalan alkaessa 
jurista eli liikkua).

2221. "siihehhän se jurnaniska oekeen kävki" 
(polakoukkuun, iso kala).

2222. "tiältä niitä sae jurpeloeta ja ahvenia" 
(hauen jurpeloita).

2223. "merran niskoa koitti jurrata" (merrasta 
pois pyrkivä rapu).

2224. "se seisuuj jurrittel hiljoa mutta kun sitä 
meinas lyöjän nin se tek äkkiä kiekaukse" 
(lyödä lahnaa, vrt. iskeä).

2225. "lähti jurruttelemaha hianoosestip pois, 
niij jäi mun saalihini" (kaislikossa lymyillyt 
hauki).

2226. "anna antti ahvenija, pekka pienijä kaloja, 
jussi vähän julumempia" (loitsusanoja, 
vrt. pekka=haukka, jussi=jänis).

2227. "ol niitä aeka juta, ku mie lapon, lapon 
ja lapon, eikä tahtonu tulla loppuva" (juta
eli jono, verkkoja).

2228. "jo juttautti yhe ker" (kala ongessa, 
nykäisi).

2229. "iso kala jutautti onkii" (jutautti eli 
kiskaisi).

2230. "ja niin hilijaa s oli tullup paattiin ettei 
jutkahuttanu" (hiljaa tullut hauki).

2231. "tervaksiev valossa näk jutkaottoon" 
(atraimella, kalaa niskaan).

2232. "minä sain tänä aamuna rysästä neljä 
aikamoista hauven jutkaletta" (rysillä pyydetyt 
kalat).

2233. "vähä jutkii, liekkö minkäkokonen sitte 
verkossa" (jutkii eli nykii, kala).

2234. "se kun suoleesan niellöö, jutkistaa sen 
tävyn kansa niin se pyssyy" (kala nielee 
puisen koukun, vrt. luisen).

2235. "kyllä tuntu aika jutkonen, on sielä 
vissiinki melekonen hauki" (jutkonen eli 
nykäisy).

2236. "verkko lähti pohjaam paenuaj 
jutkottammaan" (kohoton verkko).

2237. "tuntu käessä ku iso kala jutkuil siellä" 
(uistimessa).

2238. "potkiij jutkuttoa nuotam perissä" 
(iso kala).

2239. "marin saattaa liikuskella ja liikuskella 
ja virta jutkuttaa sen irti" (puu joka esti 
lohipadon verkkoja joutumasta mutkalle).

2240. "no ossoo iso säönääj juutassiij jutrauttoo"
(jutrauttoo eli kiskaista, säynävä).

2241. "semmosta juttua minä pilin, se tavallisesti 
alko juhannuksena ja syyskuulle astis se sitten 
kesti" (kalanpyynti).

2242. "jutu tuntuu kätehe" (jutu eli tärinä,
verkkoja nostettaessa).

2243. "kyllä se juttuutti vappoo" (lahna).

2244. "hauki juttuuttaa verkkua" (juttuuttaa 
eli kiskoo).

2245. "se o selä juumassa" (verkko, juumassa
eli syvänteessä).

2246. "kun oesi tuohon karin ja rannan välisseen 
juummaan pato laettoa, niin siitä mahtasi vasta 
matikkapaikka löyttyö" (matikkapadot).

2247. "katisko sattu ihan juumman laitaan niin 
hauki oli männy siihen ja pyöritelly juummaan 
jotta ei meinanna löytyykkää" (pyöritellyt
katiskan juumaan, vahva kala).

2248. "juumemmassa jos pietään ni ei tarviip 
painoja" (pitkässä siimassa).

2249. "mitej juumala siul ov verkot" (juumala eli 
syvällä).

2250. "poluun vieressä juurakasperässä linnunrypy"
(metsälinnnun rypemispaikka, oikeat metsät
=täynnä elämää).

2251. "oj jalat pystyssä tämmöset juurakkajalat"
(juurakkopuusta tehdyt jalat, loukussa).

2252. "alethin ansoja panemhan juurakhoin 
ja muurhaismäthäishin" (ansapaikkoja).

2253. "juurakkoansa" (juurineen kaatuneen 
puun tyveen viritetty ansa).

2254. "loukus on aina juurakkojalaat" (loukun 
osia, omat ansat=omista aineksista).

2255. "juurihattu" (puikkomerran avattava 
pää).

2256. "teillej ja muuraesmättäellej ja juurikoellen"
(pantiin ansoja).

2257. "juurimerta" (juurista punottu).

2258. "puikkomertaam pannaan tavallisestij 
juuriset sitteet" (puikkomertaan, vrt. liiste, 
päre).

2259. "juuripaula" (juurista punottu verkon 
paula).

2260. "rysäverkot kans, kans niij juuritettaan, 
ne kivekset ni, petäjäjjuurilla" (juuritetaan 
eli sidotaan juurilla).

2261. "niistä juuriversoista kalamiehet jokka 
pyysi nahkiaisia niin niitä mertoja sitovat" 
(mertoja männyn juuriversoista, ohuista 
sivujuurista).

2262. "juurustin" (permi-pyydyksen naru 
jolla ansa kiinnitettiin selkäpuuhun).

2263. "se oj jykiä merta" (jykiä eli painava).

2264. "rysän vantheep painethiin kuusesta, 
sisäpuolelta veistit ja päältä oli jylkynäinen" 
(painethiin=taivutettiin, jylkynäinen
=kuorimaton).

2265. "aivaj jylkynhäisen kalan sain" 
(jylkynhäisen eli kutemattoman, hyvä 
vai huono enne, liian aikaisin pyytäminen
vähentää kantaa).

2266. "uijaj jylttäsi sielä lanosa" (lanossa 
eli lohirysässä).

2267. "män nii matteita että jymis" (rysään).

2268. "ol se jymysualis ja ne ee ookkaa sinttijä"
(jymysaaliit).

2269. "jyrisep pohjaa myö" (pitkävartisella
lipolla pyydettäessä).

2270. "ol se mikä pyyvvös taho, ei se mänes 
sellaisii jyrkkänieluisii" (lahna).

2271. "jyrkkääksen takkoo sae usseih hyvimmät 
sualiit" (jyrkkääksen eli äkkijyrkän).

2272. "juohet tehhääj jyrkkäökserrintaa asti"
(juohet=johdeaitat, jyrkkäökserrintaa
=äkkisyvän reunaan).

2273. "Matti sai uistimellaan aika hauven 
jyskäleen" (heittämällä vai vetämällä).

2274. "se jytisteli siällä jo pitkäm matkaa 
siällä siimassa" (kala).

2275. "kyllä niitä meni että jytisi toiseem 
pessään" (katiskan pesään, kaloja 
kutuaikana).

2276. "ja kala jymmyytti eiku jytkek kuulu"
(jymmyytti eli tempoili).

2277. "Matti sai öylön onkella hauvven, 
aika jähkäleen" (kalojen kokoa kuvailevat 
sanat).

2278. "sit jähmettysis siin" (jähmettyivät 
hangella, pyydetyt mateet).

2279. "veittääj jäiseltä" (vedetään jäiden 
aikaan, nuottaa syksyllä).

2280. "jäesellä pyyttäät yhellä ongella" 
(oudoksutut pilkkijät, nykysuomi=vieras
suomi).

2281. "mut panttiv välist jäisin kans" 
(sälekatiska mereen, jäiden aikaan).

2282. "mut se ol sulasiv verettävä, ei siäl jäisiv
veretty ollenkaa" (sulasin=sulan veden aikaan,
talvinuottien myöhäisestä alkuperästä).

2283. "eläpä, ahven, yhtää jäkistele, tule venneesee"
(ahventen narraajat).

2284. "ei sitä soat tulemmaav väkisij jos se kerraj 
jäkistäöttyy" (ongessa olevaa lohta, 
oikeat pyyntikalat).

2285. "pyssy tehtih vähäst männyst, sellai 
jäkälävväli" (pyssy eli jousipyssy, jäkälävväli
=oksanväli).

2286. "se tehhään ne silimät jälekkäen" 
(verkkoa kudottaessa).

2287. "mehto lähti lentoo vaa em minäkää 
lähtenys sitä jälestellee ennää" (vieraat 
tuliaseet=vieras lennosta ampuminen).

2288. "pyytävee ei jälestä ajeta" (jälestä 
ajamisen vieraudesta, vrt. ansapyynti).

2289. "löytäähän sen ko jälestääpi" (ansan 
mukanaan vieneen metson, vahva lintu).

2290. "ei kannata kettua ei jänistä jälettää" 
(jäljittää).

2291. "mei jälliitettiih hirvee pimmeeseen 
saakka eikä saatu ylös" (hirven jäljittäminen, 
vrt. hiihtäminen).

2292. "laki ei annaj jäläkkee siihen" (anna 
kalastaa pajumerroilla, vieraat päättäjät
=vieraat lait=vieras ostopyydyksiin 
pakottaminen).

2293. "katiskolla oo tässä joitakin talavija 
jäläkeempäin saanuk kovasti" (kalaa, 
vrt. vuosia).

2294. "havulla vetteej jäläki jotta ei jälet haisuk" 
(jäljet haise, omat keinot).

2295. "nuotta pannaa uuvele jälele" (vedetään 
uudesta apajasta).

2296. "puhtoaksha se viep järven, ja sammoa 
jälkii pitteä vetteä toisenkii" (puhtaaksi järven, 
ison nuotan vetäminen, vrt. meren).

2297. "jäläkikala" (kutupyynnin jälkeen vedetty 
muikku).

2298. "jälkivainusen koiran pittää noutaa joka 
jälki ja se hijastuttaa pyytöä" (jälkivainusen 
eli jälkiä nuuskivan).

2299. "sit ei saanul liikaa olla, sitä jalakapaulaa, 
eikä taah liika vähä" (jalkapaulaa eli verkon 
alapaulaa).

2300. "ei siin olt paljo aikoa ko mie viskasin 
ongen järvie ni jopas jämäht suur ahvene 
vonkale koukkuu" (suuret ahvenet, 
vrt. täyteen mittaan kasvaneet).

2301. "haak tarttuaj jämähti uistimmeen" 
(petokala).

2302. "kuv vilikkiä heiluttellee veessä niin 
kyllä se hauki siihem pijaj jämähtää" 
(vilikkiä eli pientä uistinta).

2303. "loukkuun ei käöj jänis, satimeej joskus 
käövväj jämähtää" (loukut ja satimet).

2304. "jänes on nil laiha, siihem pittää pannah 
höystyä" (pienten eläinten pyytämisestä, 
vrt. isompien eläinten katoaminen).

2305. "kaeken syksyö kulukivat jänistämässä 
joka pyhä" (kulkivat, vrt. kuljimme).

2306. "jänekseansat punottiih hevoseh 
häntäjouhista" (vieraat ansat=vieraat jänisten 
pyytäjät, uralilaisten kansojen pyhiä eläimiä, 
vrt. vanhempi nimi noma, vrt. Nomala).

2307. "tästä minä tehen sej jämäniskan siiman 
kun tossa saarel lailas ov viänyp pari kertaa 
onkeni" (onkeni eli koukkuni, iso kala, 
itse tehdyt siimat).

2308. "jängänmusta" (verkkojen värjäämiseen 
käytetty rautaa sisältävä muta, saatu jängillä
eli soilla olevista lähteistä).

2309. "siell o hyvä jäniksempallas, pitäs pannal 
lanka" (pallas eli polku, langoilla pyytäminen,
lanka=lainasana, vrt. vieraat kuidut).

2310. "mää pani muutamppi jäneksempaoloi 
sin Härkhakka, saa nähr ny jos hää erhetyisis 
menemä simmosse" (pauloi eli ansalankoja).

2311. "jäniksempermi tehtiin" (jäniksen polulle 
viritetty silmukkapyydys, vrt. permanto).

2312. "se ol sellaist se jäniksempyytö et kyl jokuu 
koira" (täytyi olla apuna, tuliaseet ja koirat
=euroopasta tuotua jahtiperinnettä).

2313. "hyö ovat jäniksenpyyvös" (vrt. myö).

2314. "ettiithä jänikseratoja yhtsuoroa ku lankoja 
laittoat" (jäniksenratoja, vrt. polkuja).

2315. "em minä tuota laittanuj jäniksentempaimia 
elikkä lankoja" (lankojen nimiä).

2316. "jeneksevipu" (kaarelle taivutettu puu jonka
päähän sidottiin jänislanka).

2317. "jänesjahlisa tarttee ollal lunta, ei se muuten 
käy" (lumessa näkyvät jäljet).

2318. "käytiimpä pyhänä jänisjahila, muttei suatu 
mittää" (myöhäiset jahdit, vrt. vanhempi 
ansapyynti).

2319. "ei o vielä jäniskelit parraillaa, tarttis pittää 
joitai yökylymäsiä ensi" (kelien oottaminen).

2320. "myö miehissä etittiij jänis ja ei muuta 
kun jäniskoera jälillej ja se alako ajjoop 
paokuttoo" (vieraalta tuntuva koirilla 
teettäminen).

2321. "on minullakkii kolome jänislankoo 
pyytämässä" (jänislangat, omat ja vieraat).

2322. "lintulanka on ohiampaa kun jäneslanka" 
(ohuempaa, vrt. kotoperäiset jänne ja
juurilangat).

2323. "heinäen kansat tavallisestip poltettii 
ihmiseh haju poes jänislangosta" (heinien
kanssa, vrt. katajien).

2324. "jänesmettääm mentiin syksyllä ko lunta 
oli tullu" (vieraat tuliaseet, oma jälkien
seuraaminen).

2325. "jänesmiäs tarttee ajokoiran, ei muutej 
jäneksiä paljoo saa" (vieraat ajokoirat,
vieraat pyyntitavat).

2326. "permiä viriteltiin jänispolluulle" 
(maahan viritetyt ansat).

2327. "herroilla oj jänespräikät ja mettästystorvet 
ja kaikki" (vieraiden tapojen alkuperää).

2328. "mitä kovemmaj jänteen siihen tek sitä 
kovempi lähtö siinä ol" (lähtö nuolella, 
metsästysjousessa).

2329. "jos jäykkä jänne ol, niin siin ol vettee 
ihan toim perästä" (sai vetää toden perästä, 
oikeat metsästysjouset).

2330. "jousen jännek kun ei enneä potkase 
oekein kovasti on heittäöny" (potkase enää, 
löystynyt jänne).

2331. "jänne" (maahan taivutettu nuori puu 
joka kimmahti pystyyn ja veti silmukkaan 
jääneen eläimen mukaansa).

2332. "katkes atraimesta yks jänne, pit lähtee 
korjuuttammaan" (jänne=väkänen, vieraat 
välineet, vieras toisilla teettäminen).

2333. "pitäs lähteej jännekkatajata pyssyyh 
hakemaa" (jännekatajaa, omat pyssyt).

2334. "jännennuora" (jousen jänne).

2335. "jänneppuu" (jousen kaaripuu).

2336. "se oj jänni, sejj ota kalla" (jänni eli 
kireä, verkko).

2337. "se kysyi käsjännijä, kun sitä märkee 
nuottoo pit soutoo semmosessa vastatuulessa 
vähhee vaellek kuus virstoo" (piti soutaa,
kenen käskystä).

2338. "jäpil o toises pääs pujetustikkuu ja 
se o tuahest ettei verk pääs" (verkko pääse 
putoamaan, jäpil=puikkarin tulppa).

2339. "sielä Pielisellä elettiin kaksi viikkoo 
jären nii ettei käytyk koissakkaan" (elettiin 
keväisin, kalastusleirissä).

2340. "se ol niitä vanahanaikusii järem 
mehtämiehii" (jären eli oikeita mehtämiehiä, 
metsässä aikansa viettäviä, vrt. pari kertaa 
vuodessa käyviä).

2341. "järihhä se nyt os lähtenny kalapaikkoasa 
mulle näyttämää" (salassa pidetyt kalapaikat).

2342. "kuta enemmä tuuliis, järi paremmi 
nieliis voa" (kala siimaa).

2343. "siihe ko tul monta nieluu, se ol järi 
raskaamp nostaa" (iso rysä).

2344. "s oli hyvin järjelistä hoitoa" (peurojen
pyynti, ansoilla, väijymällä vai ajamalla).

2345. "järjestelehhäm pyyvvykset kuntoon kyllä 
minä hoijav venneen" (yhdessä tekeminen).

2346. "yks o yhrös paikka ja toinen toises paikka 
ja ei niis ol mittä jerjestyst" (oman pyytämisen 
luonteesta, jokaisella omat paikkansa, vapaat 
miehet=eivät kysele lupia).

2347. "omista tarpeistaha ne tehtii hampusta 
nuotta ihaj järestää, perät ja kaikki" (oma itse 
tekeminen, vieras hamppu).

2348. "senko kerkisin viskata onge vettee, 
ni järestää ol hauk kii" (ongitut kalat).

2349. "huono siin on uistaa järkiihhän 
ramhuuttaa pohjasa" (uistaa eli vetää 
uistinta, matalassa kohdassa).

2350. "toinen souti toinem pani lipoj järveej 
ja piti järräs sitä kiinij ja piti kiis semmosta 
suurta lippoo" (kuoreen kudulla oltaessa,
lippo=haavi).

2351. "hyvin järvi anto" (kalaa).

2352. "ol järvimys mies, kesäkaovet ol 
ongella" (järvien ystävät).

2353. "järy" (paksuista langoista kudottu 
verkko).

2354. "mie pruukaan koskessa hyppiä 
kiveltä kivelle ja pyytää rautuja järämistä" 
(koskikalat).

2355. "siin on hyä tuohustaa, siin on 
semmosia järämiä tyveniä paikkoja" 
(tuohustaa=tuulastaa, järämä=pieni 
suvanto kosken tai putouksen alla).

2356. "satunpa heittämhän verkon 
semmoshen järämhän, että nousee kun 
kaivosta" (kaivosta eli syvältä).

2357. "ota pien järäste siint vyyhist ja tie 
se onge siima" (lankasiimat).

2358. "satkat olliit semmost jässikät järves"
(satka=kalasumppu).

2359. "kiskottii jästäkkeet ja vihoila nijottii"

(jästäkkeet=pölkystä halkaistut ohuet 

liisteet, vihoila=vitsoilla, pärekatiskaa
tehtäessä).

2360. "kakskymmentä kaks sillon ammun 
sinä päivänä" (kesyjä metsälintuja vierailla 
tuliaseilla ampuneet "metsästäjät", 
tuloksena autiot metsät).

2361. "alko tullas siikoja, nii että jätköö 
venneesee" (nuotasta siikoja, vrt. kudut).

2362. "kalamiehej jättäjäiset" (tuomisiksi 
tai lähtijäisiksi annettu kalaerä).

2363. "jäykkä jännek" (jousen kaari,
vrt. jännittää).

2364. "avathan avenot ja siivosti otethan 
jäät pois" (jäät pois avannosta, verkkoja 
koettaessa).

2365. "pyyvettii nii kauva ku käi jeähä, 
rupes käymeä jeähä" (pyydettiin matalikolla, 
jäiden tuloon asti).

2366. "jään aikaan pantih katittat sisäh" 
(katiskat sisään, ennen jäiden lähtöä, 
vrt. sulien ilmestyessä).

2367. "joha ne paniit ain jäille ahvene 
mertojakii" (jäille eli jäiden aikaan, 
vrt. ensin sulavat rannat).

2368. "miten syvälle veelle on aikomus 
laittaa että ne jääp yläpuolelle vespinnan, 
se yläpää" (liistekatiskan yläpää).

2369. "jäähylkheissiin" (mentiin talvella, 
hylkeiden jääpyyntiin, Alatorniossa, 
ennen sukupuuttoon ampumista).

2370. "jääkiel" (hylkeenpyytäjien salakieli).

2371. "jeäkalloa anto ensittäi jo viikkomeärät 
enne kutemista" (jääkalaa, kevätkudut).

2372. "onko se Jussi pyytäny jeäkaloja"
(jäiden aikaan vai jään alta).

2373. "jääkala" (jäiden lähdettyä pyydetty
silakka).

2374. "mut ettei ne nys suurellaisii noi 
jääkalat, toillaisii vaih hauvempulikoit" 
(pulikoit eli pieniä haukia).

2375. "käytii jeäkalloi pyytämäs" 
(kolkkaamassa jään läpi).

2376. "menhän jääkalhan" (talvikalaan).

2377. "soattiiv venellasttii, syksyllä kuj 
jeäkieriltä  veettii" (venelastillinen kalaa, 
vedettäessä nuottaa lumettomilta jäiltä).

2378. "minulla oj jeäkoukkuja" 
(syystalvella mateenpyynnissä).

2379. "toisest vaa vetomiehet vetää ja 
heittäävät aina köyttä jääkukan tahe" 
(vetää talvinuottaa toisesta avannosta, 
jääkukan=jäämurskakasan).

2380. "siinä jäänhalkeassamep pyysimä 
kaloja" (jäänhalkeamassa, oma eli 
luonnollinen talvipyynti).

2381. "jiäheitola se iso rysä katos" 
(jäänheitolla eli jäiden mukana).

2382. "oltiin nuatalla vaikka oli vesi 
jäähhilseessä" (oudoksuen, tapojen
 vastaista).

2383. "verkotkii ol jo jäänkahelmas, 
täyty sauna lämmittää että verkot sul" 
(verkkokauden lopetus).

2384. "siin nostimes pit hämmentäjijen 
turssijas sinnej jäänkielen ale, että kalat 
mem perää" (nostoavannolla, nuotan 
perään).

2385. "jäänkävijä" (suksin tai jalan 
liikkunut hylkeenpyytäjä).

2386. "syksyll ihlaj jäänuottaa veletää, 
ku oj jäät ohkasii" (vrt. syyskudut).

2387. "kur rahheessa vetivät jiänuottoo 
niin nuotta potkettiin suoralleel laskimee" 
(laskimee=laskuavantoon, vetää rahheessa,
vrt. rahe, raahe).

2388. "ei sen jiäromppeen takee piäse" 
(pääse vesille, kalastamaan).

2389. "joulun ja antiv välissä ennem 
pyythin jääverkoila" (jään alle lasketuilla 
verkoilla, vrt. ohut jää).

2390. "sielä jo jokkuu jörryytti ja ku kahoi 
ni sielä ol ahvene körriköitä vaekka millä 
laella" (katiskassa).

2391. "meillä kaet ne om miehet karhun
koajannassa" (karhun kaajannassa,
vrt. pesään tappamassa, ei kuulosta
miesten puuhalta).

2392. "mutta kyllähä se vaikeeta vetiä 
on se nuotta, ku suuri nuotta jos se 
kahloa sielä pohjassa" (nuottien 
ongelmia, omat pyydykset=pieniä, 
tarkoitettu sisävesiin).

2393. "päevän kajastaessa potkettii 
ensimäene apaja" (aamukala).

2394. "se kajaisti se tuli sinnev veteh" 
(tuulastamassa oltaessa).

2395. "koalamanuotta" (kahlaamalla
vedetty pieni nuotta).

2396. "sitte ol semmonen hoavi jolla 
voan sieltä koalattii ne hauvet pois" 
(liistekatiskasta).

2397. "siellä oltii yötä" (apajalla).

2398. "älä luulekkan, että mettä 
ainootansa antaa" (sanonta).

2399. "muikkuverkolla sitä minä oon 
tehnynnä, tuntuvasti ihaj jos ei niin 
suuretkkaav verkkomeärät van kuitennij 
jotta syksysin aevam paljo" (syksyisin
paljon, vrt. muikun kutu).

2400. "keträtään nuottaav väljärrihmoa" 
(väljän eli harvan verkon).

2401. "kappas ku tul iso kala" (vrt. liian iso).

2402. "poutailimalla haokkie käestettään" (pyydetään 
lahdesta käsiverkoilla).

2403. "saatii verkot meree ni, köys pantiin kaareen 
kiini ja toinem pää ol verkkojaas" (verkkojadassa
eli jonossa, ajoverkkojen köysi).

2404. "kaarit olliit katajast taik kuusesta" (jousen 
kaaret).

2405. "mahroiks rysän kaare ollat tehryk katavast taik 
paijust taik kuuse oksast" (taipuisat puut).

2406. "siin oli hirmjä kaari" (hirmiä eli iso, rysässä,
vrt. hirviä, hirvi).

2407. "rysäm porstua sanotaan se kuv viä kaaresta 
lähtien esimmäiseev vanteeseen" (kaaresta 
ensimmäiseen vanteeseen).

2408. "ensin ku on kaar, ni sitten kuvotaan kuus 
seittemän korttelia suuta" (rysän osia).

2409. "ku ol hyve kaari et se jennitti" (jännitti eli 
laittoi vastaan, lennätti hyvin nuolta).

2410. "sun jousipyssyssäs on niin jämmee kaari 
etten saa sitä vetteeseen" (jämmee eli jäykkä, 
metsästysjouset).

2411. "kuusesta sujutethij jouttipyssyn kaari" 
(kuusesta, vrt. lylykuusesta).

2412. "tässä oli kiinnis se kaari jossa oli 
halkiommap päässä, tähän kiärrettiin se siima" 
(saitassa kaari, haukikoukun siima).

2413. "ne ol ne kuaret" (kaaret eli vanteet, 
merrassa).

2414. "se ol siit ninku pulleva, koareva" 
(pauloitettu nuotta, järveen laskettuna).

2415. "kaarevallet tännel lasketaar rysä" 
(kaarelle, rannan suuntaan).

2416. "kaarikivi" (rysän kaaren päissä).

2417. "kaariliina" (rysän kaaren ja ensimmäisen 

vanteen välinen havas, liina=hampusta kudottu,
vrt. lainasana rysä).

2418. "kaarinuara" (rysän kaaren päitä yhdistävä
nuora).

2419. "kaaripermi" (lintuansa jonka silmukka 
sidottiin kaareksi taivutetun koivunvesan 
latvaan).

2420. "kaaripuu" (kaarelle taivutettu nuori puu 
johon ansan silmukka sidottiin).

2421. "sitte vain kaaristethan kala rihmala siihen 
koukhuun" (syöttikala, rihmala eli punotulla
langalla).

2422. "se porkka oli niinku semmonel lumppijo
pitkän kaariskan nokasa" (kalojen pelotteluun
käytetty porkka).

2423. "ol niit kaarnakohoi nuotaskii" (kaarnasta
laadittuja kohoja).

2424. "kuarnakorkit kanto sitä nuottoo" (korkit 
eli kohot).

2425. "kaarnakuppu" (koho).

2426. "hyvät kuarnalauvukset ja tuohiköyvet" 
(pantiin nuottaan, omat nuotat=omista
aineksista).

2427. "kivipaula pittää olla pitemp ko kaarnapaula"
(kivipaula=alapaula, kaarnapaula=yläpaula).

2428. "verkot kaarnastiit" (kelluivat, 
kaarnakohojen avulla).

2429. "kaarnajaa itseese sellaseks nilkinäise 

näköseks" (kala itsensä, rautalangoista laaditussa 

sumpussa, vieraat pyydykset).

2430. "piteähä ne vähä koarrattoa, siit niihe käyp 
kala paremmast" (kaarrattaa eli laskea verkot 
kaareen).

2431. "se alkoa jo koarrattoa" (kulkea kaaressa, 
vedetty nuotta).

2432. "nuotta on kaarteella" (vrt. kahdesta 
veneestä vetäminen).

2433. "sillo venemies alkaa kiertämhääv 
venheelä, se tekkee tuomosen kaartheen" 
(uittoverkko kaarteen, kunnes muodosti 
ympyrän).

2434. "pyylykseem meni iso lohi tolla Kotvion 
kaarteessa ja sei tiänny hyvvää" (liian isot 
kalat, haltijoiden hahmoja, parempi laskea 
takaisin).

2435. "tehthiin tämmönen kaare, karhakoista, 
pitkä kaare" (vihiin kaare eli johdeaita, 
vihi=lintupyydys johon kuului johdeaitaus 
ja useita ansoja).

2436. "oksat kaarrettiin näi ja siihen tellättiim 
permi" (permi=maahan laitettu lintuansa,
vrt. sukulaiskansa komien toinen nimi,
permalaiset).

2437. "mie olin kiirunoita kaartamassa" 
(pyytämässä ansoilla).

2438. "pari semmosta pitkeä puuta koattiin 
semmoseem pitkään kantoo" (permi-ansaa 
tehtäessä, vrt. taivutettiin).

2439. "meil ol nuatta kaarettu jo" (jäälle, 
valmiina laskuun).

2440. "ei tullun niillä miehillä karhun
kaavosta mittään" (karhuheimon pyhä 
eläin, tappaminen kiellettyä, karhut
=sukulaisten henkien kantajia).

2441. "kuka sel lie ottana sen verkon 
kuavan" (palikka jolla säädettiin silmien 
kiinnityskohdat).

2442. "aenottaessa om paremp käättee 
kuavoo" (käyttää kaavaa, ainottaessa eli 
pauloitettaessa).

2443. "tihejää verkkoa paulotettii iliman 
kaavaa" (tiheät verkot).

2444. "teill ol liijjan, ahvenellekkil liijjal 
lyhyp perä että se koavihttoo vael likkoa" 
(kaapii likaa, nuotta järven pohjasta).

2445. "ei kadetittu mertta mittä kala men" 
(kadehdittuun, kalaonnea vievää).

2446. "kateus kavottaa kalat merestä ja 
linnut maasta" (kadehtimisen vieraudesta, 
oma tekeminen=omaan keskittymistä).

2447. "siit siint tulloo nätti ko se on oikei 
kaavotettu" (kaavotettu eli kavennettu, 
rysän nielu).

2448. "toiset kauttovat ykstoistannen 
silimän ala ainasta" (kauttovat
=kavensivat, ainasta=paulasta).

2449. "liijja o hattee jos joka kymmenenne 
silemä kavottaa" (hattee=väljä, kavottaa
=kaventaa, verkkoa pauloitettaessa).

2450. "nieluva kavotettaa nii, että 
kakskymmentä neljä rihmoo jiäp" 
(kavotettaa eli kavennetaan).

2451. "jotta lintu kun käyp rihmaseen 
ei sua vietyvä rihmasta ja kauttaavutuks" 
(vietyä rihmaa mukanaan, miksi ansaan 
laitettiin peräin).

2452. "se o yhtä silmeä vajoa, se sillo 
koattautuu jo verkko" (koattautuu eli 
kaventuu, kudottu verkko).

2453. "kaha se o ollu enne se töyriin surma" 
(teerien surma, kehän muotoon lyödyistä 
seipäistä laadittu pyydys).

2454. "sitä kahapyytyy miekim piin" 
(kahalla pyytämistä).

2455. "kahavittat silottiin ensiks seipääm 
päähän, sip pantiin ninkun suuvanteeks 
vahvempi vittas" (teerenkahaa sidottaessa).

2456. "eiks panna pyytö kaha" (saalis
kahtia).

2457. "tehhää vaa keskennämä kahajako, 
ei täs mittaa tarvita" (vieraat mitat, 
oma kahtia jakaminen).

2458. "no pannaan kahakkuuloon, niin 
sittepähän ei oo kummallakkaa valittamista" 
(jaetaan saalis kahtia).

2459. "siiman selekälanka pittää olla 
kahekstoesta säenen" (pitkän siiman, 
säikeistä punotut siimat).

2460. "kahekstoistasäisestä kalastuslangasta 
miehen tek pitkänsiiman" (18-säisestä eli 
säikeisestä).

2461. "niitä lintuloi tul minkä hyö kaheltai 
kerkesiit ampuu" (metsälintuja sukupuuttoon 
ampuneet hölmöläiset, monin paikoin kanta 
ei koskaan toipunut).

2462. "nuotta ahettiin kahelta aenalta 
kahempäe" (ahettiin eli ripustettiin 
kuivumaan).

2463. "kahiliko syrjähän kom paisket stä 
uidust ni eiköst hauk mahdais käöd sihen 
kii" (uidust eli uistinta, Rauman kielellä).

2464. "semmossen kaisilikkosse niit panna"
(katiskoita).

2465. "toesinaan se ahve ottaa hyvin 
näpäkästi onkeen kaeslikosta kuv vuan 
sattuu helleppäevä" (onkipaikat).

2466. "se ol mukavaa ku muikuvverkoi 
ruvettii soutaa ja riilep pit sellaist kahinaa" 
(riilep eli riite, vrt. syyskudut).

2467. "kahjuvahan se tekee kumpiillekiin, 
kun kahen talon verkot lopen liki ovat" 
(lähekkäin asumisen myöhäisestä 
alkuperästä, hankaloittaa kaikkea 
omaa).

2468. "eikos se os sentiän aika kahju kun 
ei ov vieläkän saannuv valmiiks rysiä" 
(oma hitaus, vieras saamattomuus).

2469. "mutta kyllähä se vaikeeta vetiä on 
se nuotta, ku suuri nuotta jos se kahloa 
sielä pohjassa" (pohjassa kahlaavat 
suuret nuotat, vrt. meripyynti).

2470. "kahdem pualen kahleet ja tääll oli 
perä" (kahle=nuotan harvasilmäinen 
sivuverkko eli siula).

2471. "minäkim monta, kahlehavasta kuo, 
minunkin täyty sitten, sitä havasta kuttoo 
isä reilas niitä kahleita" (miesten kutomat
nuotan verkot).

2472. "siinä kahaleesa on kaikkein harveiv 
verkko" (harvin eli harvasilmäisin).

2473. "no se on katavast tehty puu, se kahle"

(siulojen päässä oleva suora tai kaareva 

puu johon nuotan paulat ja vetoköydet 

kiinnitettiin).

2474. "ko nuatta nousi, ni sanottii ek kahle 
näkyy jo" (nuotan osia).

2475. "kahaleharvat riskamosta lähtie" 
(kahleharva=nuotan uloin siula, riskamo
=ylipaulan jatke).

2476. "sanottiin kahlehappaiksi jokka tuli 
rantaam päij jäivät" (kahlehavaiksi, 
nuotan päissä olevia verkkoja).

2477. "väljennettiih happaita vähitellen nin, 
että kahlehhappaat oli tuuman kalvoimella 
kulotuita" (nuotan verkkoja kudottaessa).

2478. "kahlevaajat" (rysän aitaverkkojen 
vaajat, painetaan pohjaan).

2479. "kahaloonuotalla verettihiv vanahaan 
aikahan" (kahlaamalla vedetyllä nuotalla,
kertoo kalojen määrästä).

2480. "lähettiim porruammaan sieltä, 
kahaloskelleen sieltä matalikkua niin 
sieltähän hauvit meni" (käsin vedettyihin 
verkkoihin).

2481. "jakoperii sit tasasvat kahmalon 
kans vuoron perää" (tasasivat käsin, 
pyydetyt silakat).

2482. "annetaan nuotan kahamuav vähää 
enne uutta vetua" (kahmua eli jähmettyä, 
talvinuotan).

2483. "se kahamottiij jos oli pakkanen, 
ku sitä pakkasesa piti siellä jäällä levellääv 
vähä nuij ja liikutteli niin sehän siinä 
kahamausi" (nuotta).

2484. "nuotta kahamotettiiv vetämälä 
suoraksi ja sittej jäävytettiin, sitä oli sillon 
helepompi kulijettaa" (jäistä nuottaa).

2485. "se hangen selässä varraen siellä 
kahnehti kevväellä pyyntihommissa"
(hangen selässä, vrt. hiihtäen).

2486. "siihen se naru nuin ikkäästiv 
vyyhättiin kahttaalta päej ja sillä sitä 
pistelttiin" (käpyyn naru eli lanka,
verkkoa kudottaessa).

2487. "polvpaikossa ni sit se nuotta 
veäteä, jot se erovoa tällei kahtijoakse" 
(nuotta väätää, vrt. joen polvet).

2488. "reikä tehhääm merreej ja 
kahavalauta pannaan niinku pöyväksi"

(talviongella oltaessa, kahvalauta

=lauta jonka päällä vapaa pidettiin).

2489. "turpavanteeseej ja perävanteeseen 
kiinnitettii se kaijem molemmim puoli,
se ois muutem männys suppuu se merta" 
(merran osia).

2490. "tekivät sitte semmoset kaeteet" 
(kaiteet eli pystypuut, merran suuaukon 
ja perävanteen molemmin puolin).

2491. "loukkaan kaiteittev väliin saalis jäi kii"
(loukkupyydyksen kaiteiden).

2492. "kaireppuu" (merran päässä olevien 
vanteiden varaan kiinnitetty puu johon 
polonuora solmittiin).

2493. "narulla siotaam merrat kaijeppuista 
vuajaan" (kaidepuista vaajaan, 
merran osia).

2494. "kaijjeppuut puristettii yhtee eiköhän 
niitä seihteme olt" (kaidepuut eli mertaa 
tukevat sivupuut, suuaukon vannetta 
ympäröivät kehyspuut tai merran vanteita 
yhdistävät puut).

2495. "kaajeppuut" (rihmamerran suun 
molemmin puolin olevat puut joilla merta 
iskettiin pohjaan).

2496. "kaijjeppuita män tavallisesti viis, 
kuus" (vrt. seitsemän).

2497. "oha ne vua kaehtina kaekkia sualiitaa"
(kaehtina eli salailleet, pyyntionnen
varjeleminen).

2498. "kaehtiim pittää kalasoalis käsitellä,
muutem männöö kalalykky" (lykky eli 
onni).

2499. "se on kolokkaamista kun niitä 
kirvespohjalla lyyvväk kaekastaa"
(kalojen kolkkaamista, vrt. kurikalla).

2500. "keskiseem pannaan kolome vannetta 
niin siihen tullee sitte kaikestaan kaheksav 
vannetta" (rysään).

2501. "kaiketi sin merel on lähettävä vaik 
onki joltisenki navakka tuul" (tuulta
vastaan eläminen, ei johda hyvään).

2502. "kaekistik kala vesillä, toesin aejon 
apajalla" (sanonta).

2503. "se oli kaikkiat tyhymempi menemään 
ansaan" (metso, tyhmä vai utelias).

2504. "se ku oli kaijjossa, nii ei lähteny" 
(aukealle paikalle, ajettu hirvi).

2505. "nep pääsit suorhan kaikhon" 
(kaikhon eli paikkaan josta eläimet 
lähtivät pakoon, vrt. kaikota).

2506. "ajoma sitä kaiosa kauvon aikaa"
(sutta kaikossa, jälkiä seuraten).

2507. "se pittää kala kaekkoem pyytää"
(kaekkoem eli salaillen).

2508. "kaikkojälet" (makuupaikaltaan 
paenneen jäniksen jäljet).

2509. "Honkaseläll oli palijo lintuja vaim 
pyssymiehet ne un kaijjottanup pois sieltä" 
(omat lintuselät, vieraat pyssymiehet).

2510. "kalat on kaekottuna meijär rannalta 
poes, ku om pietty semmoesta paoketta" 
(pidetty pauketta, veen pyhyyden 
unohtaneet).

2511. "oli sitte mitä käskethän kainoksi"
(nuotan vetoköyttä, yksi kussakin 
nurkassa).

2512. "se kuothiin kuule näin siinä neljä 
kaitasta kairaa näij ja sittes se kaiteni 
kuulet toisest päästä meni hyvin kaitaseksi 
nek kairat" (nuotan perää kudottaessa).

2513. "kaislikistost saap rysil haukii"
(kaislikosta, vrt. kalojen elinpaikkojen
pyhittäminen).

2514. "siin oli kahel lammiv välissä syvä 
kaevatto josta sae tuluvanaekana merralla 
kaloja" (mertapaikkoja).

2515. "kajani on lusikkauistimem mallinen"
(heittouistimen viehe).

2516. "se kajaisti se tuli sinnev veteh"
(tuulaan tuli, tuulastettaessa).

2517. "ehtoopuhteella kun näky kajostosta 
tiälettiin että tuulastosmiähiltä oli päässyv 
valkeet" (pimeässä pyytäminen, omaa 
vai vierasta).

2518. "mie ku läksin ongelle, niin ei vielä 
näkynä ku vähän päivän kajetta" 
(aamukala).

2519. "oli semmonen kajjee" (katiska johon 
oli vaihdettu uusia liisteitä).

2520. "ko se men ja kajos siihe varppu ni se 
laukes" (varpuun, ansan virityskeppiin).

2521. "sannoohan ne jotta kalat kajos, jos ne 
säekähttää ilimmoo taem muuta" (säikähtää 
ilmoja, kalojen liikkeiden tunteminen).

2522. "se Jukka ampu sitä mutta ei se puonnu 
alas lähti lentää kajottamhan Myllyvaarhan päin" 
(haavoitettu metso, vrt. linnun vangitseva ansa).

2523. "matikka se om paha kakasemmaan 
koukunniis suustaa" (koukuilla pyydetyt kalat).

2524. "sanottiin ennen että katajasta ei kakase"
(katajaista koukkua).

2525. "jos kakko oli toesella laejjalla niin sillom 
piti toesen kovemmastin nostattooj jotta se 
tasallaan kulukkoo se kakko" (kakko eli 
nuotan perämerkki).

2526. "kyllä matteetkik kuuluu kakova ihtesä 
irtik kun ne kaovaj joutuu koukussa olemaa" 
(kaloja kiduttavat koukut, vrt. merrat).

2527. "on niitä semmosiakin katiskoita jois 
on kaks aitaa, ne on kaksaitasia" (lainasanalta 
maistuva katiska).

2528. "kaksemäkatiska" (kaksipesäinen 
katiska).

2529. "se on tuo kakskilonel lahna jo hyvvee 
syötävee" (vieraat kilot, omat lahnat).

2530. "semmoinen kakskyntteinev verkko siin 
ei masuja ollunnaak" (masuja=pikkukaloja, 
kakskyntteinev=silmät kaksi kynnen leveyttä,
omat verkot=omat mitat).

2531. "ojarysä mull on kaksnialunem mutta 
järvirysät on kolminialusia" (oja ja järvirysät).

2532. "kaksnialunem merta" (vrt. yksi).

2533. "jokku kääntäväk kaksnieluiseksi lanan,
kääntäväp perän sisäle takaisi" (nielulliset 
pyydykset).

2534. "kakspesäsiä ne ol liistekkatiskat" 
(liisteistä kudotut katiskat).

2535. "kakspäisiä mertoja käytetää 
ravustuksesa" (päisiä eli nieluisia).

2536. "millo ol kirkas yks tahe kaksöine jiä, 
mäntii uamul jiäl pyytämiä hamaramatikkaa" 
(lyömään matikoita, jään alta).

2537. "korkkirysällel lasketaan niitä 
kaksosrapeja, aijam pääle että se painaa 
ne pohojaa" (kahdesta kivestä ja köydestä 
laadittuja painoja jotka painoivat rysän 
pohjaan, jäiden tieltä).

2538. "ei se tuallaasesta vittasta tuu 
jouttipyssyn joutti" (joutti eli kaari).

2539. "se oj jakoves nyt joka ainusel" 
(entiseen verrattuna, jolloin vedet olivat 
yhteisiä, oikean suomen muuttumisesta 
"omistajien suomeksi").

2540. "em minä eniän ov viittinny jäniksiäkäj 
jahlata" (ihmisten lähellä viihtyvät eläimet, 
iloksi tarkoitetut).

2541. "siin oj jama aika" (jama eli raja-aika, 
kalojen ollessa syvillä vesillä).

2542. "joskus ahven onkeej jarnahtaa" 
(onkeen eli koukkuun).

2543. "se onnii ahven joka tuolla uistimessa 
jutuaa" (uistimella pyytäjät, oma vai vieras 
keksintö).

2544. "sattu siihen aena haakkii, iso jumilas"
(lahnaverkkoon haukia).

2545. "sittes se jumppaski alespäin stä lankoa" 
(lankoa eli siimaa, iso kala).

2546. "ko mäti o jo noi juaksevaist" (mädin 
tuntijat, vrt. kudulta pyytäminen).

2547. "oleppas sää saanu aika jussin" (jussin 
eli jäniksen, jänö-jussi).

2548. "sie sait suuren hauvin jutkulan" 
(pyyntionnesta iloitseminen).

2549. "sitä nousi niim paljo että järkiähän oli 
tulossa parvi" (vieraat pyydykset=vieras parvien 
pyytäminen, vrt. kaupallinen kalastus).

2550. "järvilinnuss on ohkasemp höyhen" 
(metsälintuun verrattuna, höyhenten tuntijat, 
vrt. käyttäjät).

2551. "jeämatteita" (jään alta kolkattuja).

2552. "Virtamukan Vilikko on lähteny 
jääsiijan pyythön sillä onki niitä siikaharvoja" 
(harvoja siikaverkkoja, syyskudut).

2553. "kyllä väliin huurremmetto kovalla 
pakkasella istu jökötti vaikk olis kuinka 
monta kertaa ampunu" (oikeat eli ihmisiä 
pelkäämättömät metsälinnut, tuliaseet
=eivät kuulu suomeen).

2554. "sillohan sitä hakathin, soitimesta 
ko pyyvethim mettoja nii, pitkiäki kaartheja" 
(kaarti=lintuansan johdeaita, metsojen 
ansapyyntiä).

2555. "kaakost ei saah höyheniikää vallollee, 
ne sen nylk aina" (kaakost eli kaakkurista, 
ne nylki, vrt. me).

2556. "toi kaikellaist hienokkaist, särel littu, 
ahvanem pukki" (hienokkaist eli pientä kalaa).

2557. "minä annan nää kalat noil kajakkiil" 
(kajakkiil eli lokeille, avusta kiittäminen).

2558. "tuuli o ajanu, tän rantta, jäälohkarei 
niin pal, ette mä pääsny rysitänkän, kattoma 
olleska" (rysiä kattomaan, kevätpyynti).

2559. "kesällä se on se saijjan saalis, talveksi 
katoa pois" (saijan saalis, vrt. saikka=jänis).

2560. "se o sellaista hiuksheinikkua mis 
jännernuottoa vejeteä" (hiusheinikkoa
=palpakkoa, jännernuottaa=rantanuottaa).

2561. "sitä on kahta laijii, hienoo kastikaista 
ja järiää kastikaista" (syötteinä käytettyä).

2562. "kalad ollas svätkäz" (svätkäz eli 
sumpussa, lainasanoja).

2563. "matehilla pijettih sykysyllä 
nuoraselköä" (nuoraselkää eli pitkää 
siimaa).

2564. "alettih sorkata onkie nuoraselkäh 
sylem peähä toisistah" (onkia eli koukkuja, 
nuoran selkään, pitkän siiman rakennetta).

2565. "verkon alapuolessa pidäy olla pivo 
sylellä" (pivo sylellä, verkon ainaa pitempi,
syli=levitettyjen käsien pituus).

2566. "syvimmä avannov verkkuo laskie" 
(syvimmä eli hakkasimme avannon, 
sytie=hakata, jyystää).

2567. "tuoh laskin luuvon särveh, 
syväm pardahalla" (verkot).

2568. "valkkie syöksitäh purahalla" 
(valkkie=uittosalkoa, syöksitäh
=sysätään, purahalla=tuuralla,
vrt. Valkjärvi).

2569. "ne oli kolmisäikehisestä siitä ne 
nuotannuorat" (kolmesta säikeestä 
punottuja).

2570. "linnut säilytäh lavassa regikelilöih 
soaten" (lavassa eli lintulavalla, 
vrt. pakkasten alkaminen).

2571. "painetah säistöh" (säistöh eli sälöön, 
ansan rihma).

2572. "särgimerezilöi pietäh kosses keskkosen 
kohal virral" (koskessa särkimertoja).

2573. "särgimerez om poaksu, siid on kaks 
kieldy, pietäh rannal, luodoloil" (poaksu
=tiheä, kieldy=nielua).

2574. "särgiverkoz on hienod langad, 
puaksut silmäd" (ohuet langat, tiheät 
silmät).

2575. "särgiverkko om madalembi rindoa" 
(rintaverkkoa matalampi).

2576. "sättiä ongizih pannah" (sättiä eli 
onkimatoja, vrt. syötti).

2577. "eihän sitä meruttu muull aikoa 
kun kevöällä kun söynöätä tuli ta haukie" 
(meruttu eli pidetty mertoja).

2578. "säynöärysä" (keväisin koskiin 
laitettu rysä).

2579. "säynyverkko" (isosilmäinen verkko,
kalan mukaan nimeäminen).

2580. "säyneä pyytäs syystsurah verkkoloil" 
(syksyisin verkoilla, vrt. keväisin merroilla).

2581. "meilä säynöätä puuttuu" (puuttuu eli 
tulee).

2582. "suurezmereziz on verkod vien tazal da 
siibiverkko" (suuressa meresissä, vrt. rysässä).

2583. "suurimerezi pietäh deän kylmändäs säh"
(vesien jäätymiseen saakka).

2584. "suurimerezi savustetah riihez libo kylyz, 
ann ei happane" (pyydysten savustaminen).

2585. "suuvanneh" (rysän tai merran).

2586. "nuott ei suvaitse kiistoa, kalat heittäy 
tulendan" (vesillä kiistelystä, vie pyyntionnen).

2587. "ne pani vasta ansoa" (vasta, syyskuun 
puolivälissä).

2588. "tedri ku puuttuu rihmah, ga surmulappah 
riputtuu" (ripustautuu, lappah=silmukkaan).

2589. "ei se nin suuri summa kaikilta tulluv 
vain ainahan niiltä tuli" (apajilta kalaa, 
summa=saalis).

2590. "siit on soatu suuri summa kaloa" 
(vrt. suma).

2591. "loajittih semmoni pato, sumpa pato"
(sumpa eli tiivis).

2592. "oli semmozet anzat nuorasta, niidä pandih 
sih polulla" (ansapolut).

2593. "kuni sula vez ollou" (saa lahnoja,
jokaisella kalalla aikansa).

2594. "kuni sulannu on sini puuttuu" (ansoihin 
lintuja, lumen tuloon asti).

2595. "sulku" (kalapato).

2596. "barbane puhassettih stobi anza libestyis"
(ansaa jännittävä varpu).

2597. "lindu karkkoi sujahtih lendoi" (sujahti
lentoon, vrt. väärältä tuntuva pakoon päässeen 
linnun ampuminen).

2598. "sugeloikaz merezi on randamerezi, 
siid on kolme kieldä jällekkäh" (rantamerta, 
kolme kieltä eli nielua).

2599. "sukkula puuhine, kruugloi pualikkane, 
rihma" (sukkula, palikka ja rihma, tarvittiin 
verkon kutomiseen, kruugloi=pyöreä).

2600. "kezärinnois, tarvinverkoloiz, potkuloiz 
da vedongez" (verkkojen nimiä, veto-onki
=uistin, vrt. tarpoa).

2601. "varustim panna verkoloin rovvatez, 
rougoa, tuhkoa, vetty" (rovaamiseen 
eli värjäämiseen varustettuja aineita, 
rougoa=väriainetta).

2602. "läksi soita sotkomah, meren vettä 
vellomah" (mikä se on.. nuotta).

2603. "kalat kuj joattih nin nelläs kala oli 
soutajalla" (saaliin jakaminen).

2604. "piä pyydäjäl, sorkat soudajal" 
(sanonta).

2605. "sorivui verkod" (sorivui eli selvisi, 
hyvä enne).

2606. "alettih sorkata onkie nuoraselkäh, 
sylem peähä toisistah" (sorkata=solmia, 
onkie=koukkuja, nuoraselkäh=pitkään 
siimaan).

2607. "nuotan soroine on kuus seittse syldy" 
(soroine=verkon selyksien päihin jätetyt 
köydet joilla verkot jamottiin yhteen).

2608. "jog on soroine lähil" (soroine eli 
verkon köysi).

2609. "kos soroine tulee, sid lähetäh venehet 
toine toizen rinnal nostandusijah tulduu" 
(kahdesta veneestä vetäminen).

2610. "sorozed jo oldih rannaz" (soroisverkot).

2611. "sorozverkko" (nuotan uloin harva 
verkko).

2612. "lähin sorzih" (sorsia pyytämään, 
milläpä pyydetty ennen tuliaseita).

2613. "verkko solmitah kudohez, doga silmy" 
(silmien solmiminen).

2614. "kolmi sonkoa soat" (sonkoa eli lohta,
vrt. Sonkajärvi).

2615. "sonkaharva" (lohiverkoista jamottu
nuotta).

2616. "vetimä kaloa iltah soaten" (iltaan 
saakka).

2617, "päiväv valguondah soate voippi 
tuulastoa" (päivän valkenemiseen saakka,
vrt. tuli päivän korvikkeena).

2618. "muissinsuovattah soate pietäh rihmoja" 
(ansalankoja, pyhämiesten päivään asti, 
vrt. kekriin, vrt. lumen tuloon).

2619. "se on nyd valmis, soata vai vedeh"
(saata verkko veteen, elävä olento).

2620. "hyvä seä on, soatammo vedeh verkod" 
(verkkojen saattaminen).

2621. "ongensogani, kudai kalan tartuttoa"
(sogani eli väkänen).

2622. "mettsuo pitäy soahustoa viisahuolla"
(viisahuolla saahustaminen, pyssyttelyn 
vastakohtaa).

2623. "hyvä on kalan soaja" (arvossa 
pidetyt omat työt).

2624. "mi syöjiä, se i suajua" (syöjien 
mukaan saaminen).

2625. "miitys suaju, moized i sualehet"
(saaju, vrt. pyydys).

2626. "suakku, kruugloi hännän ken, 
langasta luajittu" (suakku=pyöreä 
mertamainen pyydys).

2627. "soakku" (iso kalahaavi, liippi).

2628. "soakkukalad ollah, ne hienot puuttu"
(hienot eli pienet kalat).

2629. "kalan soalehez olimmo" (kalan
saalehessa).

2630. "dovel lähtöö elon soaleheh" (omat 
joet, omat elot).

2631. "saalis kun tuli nij joattih" (saaliin 
jakaminen).

2632. "Vetehini se anto suuren soalehen, 
milma autto" (ihmisiä auttava Vetehinen, 
vedestä saadun elon antaja).

2633. "hyvä sualis puutui" (puutui eli tuli).

2634. "puksalleh on kyövy kalan soalehelleh"
(puksalleh=täynnä, kyövy=haavi).

2635. "vuodenna soalis, pahanna kaks" 
(sanonta).

2636. "sualistuo" (eläimen karva muuttuu 
talvikarvaksi, saalis-sanan alkuperää).

2637. "se kyllä sai, pohatan Illam poika Ortto, 
se kyllä sai konteita" (Iljan poika Ortto, 
karhujen ampujien alkuperää).

2638. "rahiella suadih äijän kalua" (rahiella 
eli talvinuotalla, vrt. Raahe).

2639. "linduo soamaz on" (lintua saamassa,
vrt. pyytämässä).

2640. "mie olin kalua suamassa" (kalaa 
saamassa).

2641. "läkkä soamah kalaa" (kalaan kutsuminen).

2642. "kaloa soamaz ollah" (kaikki hyvin).

2643. "vain siitähän ne soatih kaikki tapettua"
(sudet, kenen maksusta).

2644. "siit oli semmosesta verkosta kuvottu siihi
se pohja, semmoni värttsi, mihi ne kroakut mäni"
(kroakut eli simpukat).

2645. "soahku, simtsukkoa pyyvetäh" (saahku

=simpukan pyyntiin käytetty jalaksilla ja 
vempeleellä varustettu verkkopussi).

2646. "haugi puroo i siiman, lähtöö vai savvahtah"
(puree siiman poikki, omat siimat=omista 
aineksista).

2647. "sidovuttih yhteh, kaloa pyydämäh" (yhdessä 
pyytäminen).

2648. "anza sivotah lendozeh" (lentonen=ansan
selkäpuu, selkonen).

2649. "sitä pyyvettih aivan talvem mittah, sini 
kuni kutu jäi jälellä" (madetta, kudun loppuun).

2650. "sirdahaine" (ansan poikkipuu).

2651. "nuotan kuivatez ardoloikse naveditah 
zirdid" (ardoloikse=kuivaustelineiksi,
zirdid=riu´ut, sirti).

2652. "keturrauvad oldih siliet, ei ennen kogo 
käytetty" (ei käytetty rautoja, kaikki metallinen
=vierasta alkuperää).

2653. "ansa kul loajitah nin se näin silimukka 
loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta 
i toisesta" (virosih=varpuun tai havuun jolla 
silmukka kiinnitettiin, ansan osia).

2654. "uita ummessa silmin, käytä käyrissä 
niskoin, meäm miehen pyyvyksih" (meiän 
miehen pyydyksiin, loitsusanoja).

2655. "käpy käski laulamah, verkon silmä 
soittamah" (kudottaessa lauletut laulut).

2656. "rinnaz om poaksud silmäd" (rinnaz 
=muikkuverkossa, poaksud=tiheät).

2657. "pohjamperäin om poaksuin verkolois 
kaikiz, sormennokk ei mene" (tihein kohta 
verkoissa, sormi ei mene läpi).

2658. "paikkoa tuota ryseä, tuossahaj joitaki 
näkyy pakoja" (pakoja, vrt. paenneet silmät).

2659. "verkko pitäy kutuo hyväsesti, jottei 
tule silmäpakoja ta juoksusilmie" (hyväsesti 
kutominen).

2660. "verkoz on silmypago, pidäy kohendoa" 
(kohendoa eli korjata).

2661. "nuotta kun sanottih jotta silmätty on, 
ei tuo kaloja" (silmätty nuotta, vai väärin 
laadittu).

2662. "siivikäz merezi" (siivekäs eli aidakas).

2663. "siivikkähäd i siivittömäd merezit" 
(merezit eli rysät, vrt. merrat).

2664. "sijamubuolalla myö verkoloi kruasimma" 
(värjäsimme verkkoja, sianpuolukoista 
laaditulla väriaineella).

2665. "sijansorkkah solmitah ongemperustimet 
selgäh, siid ei kulle" (selgäh eli pitkän siiman
selkälankaan).

2666. "venehez on aiga zikko kaloa" (zikko
=paljous, joukko, vrt. marjasikko).

2667. "ta viisitoistavuotisena otin nuotan 
siklan käteheni" (siklan=nuotan verkon 
pään, aikuisten työtä).

2668. "uittele uranenie, käytä käkrähartijoita,

miumpa siklan siirtämillä, miumpa käpryn 

käytävillä" (nuottaa laskettaessa lausuttuja 
sanoja).

2669. "semmoni oli pieni nuotta, kuulle, 
sigla pannah sih moarrandah ta siitä lähetäh 
soudamah" (soudetut kuulle-nuotat).

2670. "moarandas sai oli kaloa, järvisiglaz ei 
olluh" (maarantaan saakka kalaa, nuotassa
vai verkossa).

2671. "merezin ottsuverkon siglu seibähäs 
sivotah libo randah" (rysän otsaverkon köysi, 
seipääseen tai rantaan).

2672. "sen ker sigloi yhteh älä jamo" (sikloja
yhteen älä jamo, ole tekemisissä kanssaan).

2673. "sigluteähti" (nuotan siulaverkon koho,
vrt. lainasanalta maistuva merkki).

2674. "sigluverkko" (nuotan uloin verkko, 
siulaverkko, vrt. soroisverkko).

2675. "migäli händeä, sigäli kanzoas" (häntää 
apajassa, kansaa nuotassa).

2676. "ennem merdoida piettih, toze sietkoista"
(merrat ja sietkat, sietka=kalaverkko).

2677. "siddampyyd on sygyzyl" (siianpyynti,
syyskudut).

2678. "siikoa ta mujehta" (pyydettiin 
syksyllä).

2679. "siitä soatih äijä kaloa keväsillä, 
siikoa, haukie" (kevätkala).

2680. "siijan verkko" (siikaverkot).

2681. "kaloa pyyvettih sitä parempaista 
kaloa, siikoa ta lohta" (pyhäruuaksi).

2682. "siigoa kierätetäh" (kierätetäh eli
pyydetään kierrenuotalla).

2683. "nuottusiig om parem verkosiigoa, 
e ole muga muokkavunnuh" (nuottasiika, 
verkkosiikaa parempaa eli tuoreempaa).

2684. "abajah saimmo kaksi siigastu" 
(apajaan, vrt. yhdellä nuotanvedolla).

2685. "ka lohta soau a siikakaloa ei sanota 
soavan" (lohen pyytäjät).

2686. "siigukala hyvä kala kalattomaz ajaz"
(kalattoman ajan kala, vrt. syksy,
vrt. lohettoman ajan).

2687. "siigukierretty pietäh" (kierretty eli 
kierrenuottaa).

2688. "siiguverkko pietäh kezäl luodoloil, 
peäkkäh on enämbi" (siikaverkkojen 
paikkoja, peäkkäh=peräkkäin).

2689. "siiguverk on hienozez langas, silmäd 
on suured" (hienozez eli ohuesta).

2690. "miun om maimani makie, miun on 
siimani silie, miun on onkeni omani" 
(onkijan lukuja).

2691. "haugi puroo siiman, herandoo ei 
pure" (herandoo eli peruketta).

2692. "ongenherain on ongie vaste, ann ei 
kala pure siimoa" (ongie eli koukkua 
vasten).

2693. "jouhez ongen siimu pletitäh" 
(vieraat jouhet=vieraat siimat).

2694. "onget siimoitti" (onget eli koukut).

2695. "siipilöih niih ei monta halkuo pantu, 
puolikymmentä puolessa ta i toisessa" 
(rysän siipilöihin eli johdeaitaan).

2696. "lintu mänöy siipilävällä, kun on 
savon aika" (savon eli sulkasadon, 
vrt. tiedot sulkasadon aikaisesta
linnunpyynnistä).

2697. "dai siibisulgie käytetäh perho ongie 
luadiessa" (siipisulkia, perho-ongessa).

2698. "siibivavat" (vavat joilla rysän siivet 
kiinnitettiin pohjaan).

2699. "mereziz on kaks siibiverkuo, yks 
moarandas sah" (kaksi siipiverkkoa, 
yksi maarantaan saakka).

2700. "suurezmereziz on siibiverkko vandehez 
da nuoras kiini" (suuren meresin osia, 
vrt. rysän).

2701. "syvembäz veiz pidäv olla huvembi siibiväli,
madalas veis hoarotad enämbi, anna kaloa syndyy
parembi" (siipiväli, rysän siipien väli).

2702. "siiten ahvendu puuttuu, siiten särgii, 
siiten lahnoa koz midä" (kevätkaloja).

2703. "ei siäntalven aikana rahottu" (rahottu eli 
vedetty talvinuottaa, sydäntalvi=kylmin aika).

2704. "talvinuotas kai syväinvällät, rondovälläh 
lumi tarttuu" (nuotan verkkoja, syväinvällä
=lähinnä povea oleva verkko).

2705. "setku" (kalahaavi, vrt. kyövä, neitti, 
sietka).

2706. "sevindälleh on vie verkod, vuota sevin"
(selvittämättä, sevin eli setvin).

2707. "a ne luhtaverkot, mitä luhilla pyyvettih 
haukie, ne oli kaikki liinasta" (liinasta eli 
hampusta, vieraat kuidut).

2708. "selgongii pietäh Seämärvez da Sodjärvez,
ei lambiloiz" (selkäonkia eli pitkiä siimoja,
isoissa järvissä).

2709. "selgongil ollah miehed" (yhdessä 
pyytäminen).

2710. "rijan selkäpuu" (rita-ansan).

2711. "rijan selkävittsa" (vitsalenkki jolla
rita-ansa viritettiin).

2712. "sellyksetöi on vie verkko" (sellyksetön,
vrt. paulaton, ainaton).

2713. "selyksis on pullod i tähet" (pullod=kohot,
tähet=merkit).

2714. "yläsellyksez on käbryd, alasellyksez on 
kivekset" (käbryd=kohot, kivekset=painot).

2715. "ennen oli sellykset koiz laittuu nuorua, 
nygöi on ostonuorat kai" (verkkojen selykset 
kodissa laitetusta nuorasta).

2716. "kaks sellysty verkon kohtah" (kaksi
sellystä, ylä ja alasellys).

2717. "sellyz on liinaizez langaz, nellikerdaizez 
pieneh verkoh" (sellysnuora, nelinkertaisesta 
langasta punottu).

2718. "sellyskäbryd om potkulois pitkembäd, 
tarvinverkoloiz lyhembäd i särrinverkoloiz" 
(potku, tarvin ja särkiverkot, vrt. tarpoa).

2719. "sellyssilmy on kahtem muun silmän 
suurutteh, kerratuz, däriez langaz, kaheksa 
ylähän da alahan" (sellyssilmät=verkon 
ylimmän tai alimman rivin suuremmat 
silmät).

2720. "ei niitä karsittu kun sentähej jotta 
se apaja tiijettih jotta se pitäy vetöä siihi"
(karsittu puita turhaan, vain apajan 
merkiksi).

2721. "tule sevimmö verkot kuivah pannez"
(sevimmö eli setvimme).

2722. "kons veis otetah, älä sevoita, ei segua 
verkko" (sevoita eli sekoita verkkoa, 
oikea työ).

2723. "sekä lapset jotta vanhemmat souvettih 
sitä uissinta" (soutivat uistinta, vrt. vetivät).

2724. "sellembäkkäli pidäy rindu laskie"
(rindu eli rintaverkko).

2725. "lasemmo nuotan sellemmäkkäli"
(selemmälle, vrt. syvemmälle).

2726. "verkot selitetäh" (selvitetään).

2727. "ongiloiz on sellittämisty, äjjäl sevoitid 
nostahez" (ongiloiz eli siimoissa).

2728. "siitä pannah se selekoni tähä, ninku 
selekosekse ne Suomessa kuttsu vaim meilä 
lentosekse kutsuttih" (ansan selkäpuuta, 
selkonen ja lentonen, vrt. Lentua).

2729. "ala i yläselgone" (kaglarihmassa,
vrt. rihma=ansalanka).

2730. "pullod on ylähäzel puolel selgozez" 
(pullod=kohot, selgozez=yläpaulassa).

2731. "kuvaz, mi kublau sielä selällä" (kuvaz
=kuva, merkki, kublau=kelluu).

2732. "selgöä kahta lajie, kublusselgä i pohjaselgä"
(kelluva ja pohjaselkä, selkä=pitkä siima).

2733. "kublukseh lasettu selgä" (kellumaan
laskettu siima, vrt. kohollinen).

2734. "ongen selgis sivotah onget perustimel"
(selkiin sidotut onget eli koukut, pitkän
siiman rakennetta).

2735. "ongiloudas pietäh ongiloi, pardahil on 
onget, sydämez on sellät" (onkiloota=laudoista 
laadittu pitkän siiman laatikko).

2736. "selgäimeh rihma sivotah" (selgäimeh 
eli ansan selkäpuuhun).

2737. "ongensiimat selgämes sivotah" 
(selkämeen eli selkäsiimaan).

2738. "merezilöi savussutammo joga kevättä 
laskies, anna mustenoo, paremmin kala 
puuttuu" (merezilöi eli rysiä).

2739. "kul lähettih kalalla ni verkot savussettih" 
(pyydysten savustaminen).

2740. "verkkot savustetah da kuivatah riihem 
pardizil" (savustetaan ja kuivataan).

2741. "verkot panimmo savustumah" 
(vrt. ihmisen hajun poistaminen).

2742. "verkod rovval ruskondetah, sit savuh 
nostetah kuivah, sit savustuu, mustenou" 
(rovataan ja savustetaan, rova=väriaine).

2743. "kalua tavotetah puzuloilla, vittsahizet 
ollah" (puzu=joessa pidetty vitsamerta).

2744. "ukko verkkuo kudou, sadasilmyö 
solmieu" (solmii satasilmää, verkkojen 
nimiä).

2745. "kaloa viez pietäs satkaz" (laudoista 
laadittu loukollinen kalasumppu).

2746. "satkazel nostetah kaloa verkoz" 
(satkazel eli haavilla).

2747. "satsku om pyörzäine, puuhine vanneh"
(satsku eli haavi, vanteista ja verkoista
laaditut pyydykset).

2748. "siigakala äijän vähän sattauduu"
(satuttaa itseään, pyydyksessä).

2749. "hillalleh toine työndäy venehty 
edehpäi savvoimel" (työntää sauvalla, 
tuulastettaessa).

2750. "koskeh saporoa salvattih ta niihi 
rysöä pantih" (saporo, patojen lainanimiä, 
vrt. omat ja vieraat ainekset).

2751. "sarna, pitintsuikulaini onki" 
(uistin-onki).

2752. "saitoa sarnaijah" (saitoa=seitiä, 
sarnaijah=pyydetään uistimella).

2753. "linnut ollah satoamet, ei voija lentöä"
(satoamet eli sulkasadossa).

2754. "linnut sadaimella oldih" (sadaimella 
eli sulkasadossa, vrt. sadin).

2755. "sadaimen aiga on" (vrt. jäädä 
satimeen).

2756. "sadaimel ollah" (pyytämässä lintuja,
sulkasadon aikaan).

2757. "satuameh läksi" (lintuja pyytämään).

2758. "ei puuttunnuh ni sanomikse kaloa"
(veen ehdoilla).

2759. "vettä salahutti vai, ku onges peäzi"
(kala hännällään).

2760. "myö liajimma salassut, majat" (salassu
=lintujen väijymistä varten laadittu havu tai 
risumaja, vrt. omat aseet).

2761. "salasuz issutah keveäzil" (istutaan 
keväällä, vrt. tuliaseet).

2762. "lähen Lidmasuon kiimah mettsojen 
kera kizuamah" (metsojen keralla kisaamaan, 
vrt. ansoja katsomaan).

2763. "laski verkot venkin suilla, sata-lankat 
salmeksilla" (verkot eli sata-langat).

2764. "saloh loitos" (vietiin ansat).

2765. "salokalat on lomukaloi" (salolampien 
kalat, ei pidetä parhaina).

2766. "patoloilla salavattih joki, lauvat pantih 
ta mätästä kannettih ta, tallattih kivie mätästä
sih" (padon aineksia).

2767. "kuj joki salapuuh pantih, patoloilla 
salavattih joki" (joen salvaaminen).

2768. "kokikse sanottih meilä kun sykysyllä 
salvattih ne pavot" (kokiksi, syyspatojen 
johdeaitoja, vrt. syyskudut).

2769. "tetrie pyyvetäh saiholla, puuttuu sinne"
(saiho-ansalla, neliskulmainen hirsisalvos 
tai aidan tapainen riukusalvos).

2770. "saima on toakiita harvempi" 
(verkkojen nimiä, saima=harvasilmäinen 
verkko, vrt. saima-vene).

2771. "panou verkon venkin suuhu, hauvin 
saiman sammalella" (hauen saiman, 
haukiverkot).

2772. "sinä zaimit minun vuitin" (saimit
=veit, vuitin=onneni).

2773. "saitta" (talvinuotan uittosalko).

2774. "sajin" (lintujen loukkupyydys).

2775. "sagian verkon panet, taagiazen" 
(sagian eli tiheän verkon).

2776. "netse lohi olis vedeh tsuglahtunnuh, 
g en olis sakkaa ehtinyh panna alle" 
(sakka=haavi, lippo).

2777. "sakkah tavatah kala ongittajez" 
(tavatah eli otetaan kiinni).

2778. "ta tästä sakloista piteli ta näin nosti 
keällä veneheh, sen hauvin" (piteli sakloista, 
sakla=kidukset).

2779. "saglavutti verkot ku pahoin laski" 
(saglavutti eli sotki).

2780. "saglavutid verkod, ed voinnuh 
laskie hyvin" (hyvin laskeminen).

2781. "tuli aiga rötkäleh haugi" (liian 
iso kala, huono enne).

2782. "lindu kahassa röbizöö" 
(kaha-pyydykset).

2783. "komsaizin toittsi rövähtäs sie 
aboahuoz ahvenistu lämmäz viez" 
(komsaisin eli vakoittain ahvenia, 
kesäapajasta).

2784. "lindu rihmaz rämsäv väittäh" 
(räpistelee voimattomana, rihmaz
eli ansalangassa).

2785. "siibilöi räbizytteä ambuhuo" 
(haavoitettu lintu, omat ja vieraat 
pyyntitavat, molemmat aiheuttavat 
kärsimystä).

2786. "ryöjäkör rintah laskima" (verkot, 
ryöjäkkö=veteen kaatuneet puut).

2787. "tuulella ryöjäytyy verkko" (ryöjäytyy
eli roskaantuu).

2788. "kastuin ryögäkse nuotal" (vihman 
yllättämät).

2789. "tuuli arrot kuadoi räigäi" (arrot eli 
verkkojen kuivaustelineet).

2790. "lindu rihmaz räimeä" (räimeä eli 
pyristelee).

2791. "rynnäz on kaikkei paraz" (linnun
rintapala, kuuluu pyytäjälle).

2792. "rybemäh ymbär piettih rihmastu"
(metsälinnun rypemän ympärillä,
oikeat metsät=täynnä elämää).

2793. "jos moahta niistä rysistä soatih nin 
niitä kuivattih" (kuivattiin mateita).

2794. "rysiä jystämässä ollah" (jysteä
=hakata jäätä).

2795. "rysäv vantehie sivottih sillä 
sarkatuohella" (vanteita tuohella, 
omat ainekset).

2796. "ta siitä kaksi ryseä lasemma 
vähäsem matam peäh" (rysien 
laskeminen).

2797. "kuin roudiezie rubei puuttumah, 
niin ei enämbi haugiaiga, do ryzäd 
nostoa pidäy pois" (nostaa rysät pois 
vedestä, roudiezie=pieniä haukia,
vrt. hauen kutu).

2798. "verkko, vandehet, ottsaverkko, 
siivet, suunielu, peränielu, peränuorane, 
perävaba, siibivavat" (rysän osia).

2799. "ryzillä tavotetah kalua" 
(vrt. pyydetään).

2800. "syziäygö siun ryziä, vai hanguaugo 
siun elämänlangua" (sanonta).

2801. "siitä kun se pato salvettih, siitä 
jyssettih se, sikse suurekse jotta se rysä 
voitih panna siih patoh" (rysäpadot).

2802. "oli meilä i liinoa mistä kesrätä 
hyryyttimä nuottarihmat, rysärihmat, 
nuorarihmat ta kaikki" (liinoa eli 
hamppua, mistäpä kehrätty ennen
vieraita kuituja).

2803. "niin sakie ruuvikko jottei taho 
peässä voatoh kiini" (ruokoiset rannat,
parempi jättää kalojen ja lintujen 
käyttöön).

2804. "valgievaskista ustie ei meän jovez 
ota kala" (vaskista eli metallista, 
oudoksutut ostouistimet).

2805. "verkod rovval ruskondetah, sit savuh 
nostetah kuivah, sit savustuu, mustenou" 
(ruskondetah=värjätään punertaviksi, 
jonka jälkeen savustetaan).

2806. "ei pie hembisydämist olla karhun 
ambujes, ruma pideä olla" (ruma eli ahne, 
liikaa lihaa).

2807. "koivun da lepän rougoa pannah 
verkkoloin rouvates kessekkäh" (rougoa
=kuivatusta kuoresta keitettyä väriä).

2808. "rougoa kuivatah, keitetäh da siih 
verkko kassetah" (verkkoja rovattaessa).

2809. "rouga, vuolet, kuivat, keität, tuhkoa 
segah" (roukon ohje).

2810. "vei jeäroukka pösyt" (jeäroukka  
=ahtojää, pösyt=merrat).

2811. "rouda koivuz lähtöö, lepäz rouga"
(routa ja rouka).

2812. "miula on lasettu viijev verkon routtsu"
(routsu eli jata, verkkojono).

2813. "jeäverkot ne routtsuloih lasetah, 
peäksekkäh" (pääksekkäin eli peräkkäin).

2814. "rouvata se pitäy nuotta jotta ois 
lujempi" (rouvata eli värjätä).

2815. "rougoan joga vuotta merezilöi" 
(merezilöi eli rysiä).

2816. "lepänkojal verkot rovvatah" (kojal
eli kuorella, vrt. punertava väri).

2817. "rovvatah verkoloi" (vrt. Rovajärvi, 
järvi jonka rannalla rovattu verkkoja).

2818. "ruhkaz on kuustu libo pedeädy pitkeä 
oksineh kui aidu, vägi veräihyd, vereäz om 
merezi" (ruhkaz=turossa, rysän johdeaita).

2819. "ruhku on välläl viele, a murd on rannaz"
(väljällä vedellä, murto rannassa).

2820. "kala rokastau meilä" (rokastaa eli käy 
pyydykseen).

2821. "säynöätä rokasti verkon täyteh" (rokasti
verkon täyteen, vrt. kalarokka).

2822. "talvinuotas kai syväinvällät, rondovälläh
lumi tarttuu" (rondovällä=rohdinlangasta
kudottu siulaverkko).

2823. "kaks roagoa pideä olla joga mereziz,
otsaverkkoroaga da peräroaga" (rysän osia,
roaga=riuku, salko).

2824. "mereziroagu, merezim pereä pidäy" 
(pitää rysän perää paikallaan).

2825. "roagongel ongitetah kezäl, venehez 
madalal libo rannaz päi" (roaga eli vapaongella).

2826. "merezin roakendan, vandehet panen"
(raakendan rysän, vrt. rakennan).

2827. "ruakut oli puuttunnuot sietkah yhessä 
kaloinke" (ravut puuttuneet verkkoon, 
vahingossa).

2828. "ruakkuo käzillä hvataijah" (pyydetään
käsillä, lainasana).

2829. "olin ruakussa" (rapuja pyytämässä).

2830. "roakkuharavalla kuullan simtsukkoita" 
(irrotan simpukoita pohjasta).

2831. "koissa kolahti, rannassa rojahti, 
sinisotka merellä" (mikä se on.. nuotta).

2832. "kun antanet miula kaloa, mie annan 
siula kivie" (kalastajien pyhäköt eli hiidat, 
vrt. seidat).

2833. "pandih ristipoalit" (pilkat, ansapolun 
merkiksi).

2834. "ristuvihk on toizen vihkien kel ristai"
(varvuista laadittu nelihaarainen ansan
johdeaita, vihki=vihi).

2835. "tä siitä kun oli nuotta ni siinä kun oli

se povi mih kalat mäni ni siitä läpi vejeltih, 

siitä tervasta poltettih" (nuottaa käyttöön
otettaessa, kalastajien taiat).

2836. "selkäpuu, ritapölkyt, polkoni, petla, 
kirpatsin" (rita-nimisen loukkupyydyksen 
osat, metsälintujen pyyntiin).

2837. "silda, seinät, kanzi, pattsahat, riugu, 
virimyöt, syöte" (isompia eläimiä pyytävän 
ridan osat, vrt. paikannimi Syöte).

2838. "linnur rijam mie tiijän kuv vibuh 
pannah" (vipuun pannun ridan).

2839. "ettsii ridua itselleh" (ridua eli 
onnettomuutta, sanan alkuperää).

2840. "voavossa oli nojamapuu ta 
korvaset pannah riukuo pitämäh jottei 
riuvut peäse kirpuomah" (voavossa 
eli verkkojen kuivaustelineessä, 
vrt. arto).

2841. "rippeil pietäh linduloi aitaz" 
(rippeil eli riipuksissa, lintuaitat).

2842. "pani linnut oigiesta siivestä 
rippieh" (rippieh eli riippumaan).

2843. "pane kalad rippeih" (kalat 
riippumaan).

2844. "siitä ne vietih verkot ta pantih 
puuh rippumah, kahteh puuh" 
(vanhimmat kuivaustelineet).

2845. "se kun sih rihmah mänöy, 
algau hyppie vähäzen, silloin se 
ripsoau ylös, ei se siin enämbi 
kuristut" (rihmaan jäänyt lintu, 
vrt. jaloistaan roikkuva).

2846. "tedri gu puuttuu rihmah ga 
surmulappah riputtuu" (kuristuu 
kuoliaaksi, vrt. päästään roikkuva).

2847. "loajittih mettsäh semmoset 
lavat, ta sinne siitä riputettih ne linnut" 
(metsään lintulavat).

2848. "reäpöirinnoiz om pelvahine, 
hienombi langu, om meättsykiveksed libo 
ribukiveksed" (muikkuverkkojen osia, 
meättsy=tuohipallo, ribu=riepu,
vrt. riippa).

2849. "ammustoate anzazeh, ripustoate 
rihmazeh, tule miul syömizeksi" 
(ansapyytäjän lukuja).

2850. "dälgii novvimmo, tuli kolmet dället 
ristai" (jälkien noutaminen).

2851. "nuotta kun on haldiekas, siid ei 
toizen rikkiet tartu" (itse laadittujen 
pyydysten luonteesta, haltijan omaavia, 
vrt. hengen).

2852. "kalaonni on rikkeissä" (pilattu 
taikakeinoin).

2853. "meilä rikeneh säynöätä puuttuu" 
(rikeneh eli vähän väliä, vrt. jotain toista 
kalaa pyydettäessä).

2854. "rindoin rikk on olgine teähti, 
veim peäl nuotan rinnaz, pulloloi vaste 
sivottu sellykseh" (oljista punottu tähti 
eli verkon merkki).

2855. "rinnoiz on kahtet teähtet tsuran 
toizen" (kahdet tähdet, rintaverkkojen 
päissä).

2856. "siitä nuotta peäsi rikoksesta" 
(rikos=taioin aiheutettu vastus).

2857. "oi jo nuorin Jogamoine, oi jo vanhin 
Veimaloine, myö täh jäimmö rikokseh" 
(rikoksista päästäjät, apuun kutsutut 
alkuhenget).

2858. "rinnankaluimel om poven leugu 
kuvottu" (nuotan poven leuka,
elävä olento).

2859. "sid ylen toagiad rinnaks sanotah"
(toagiad eli tiheää verkkoa).

2860. "rindoih kaloa murdoa tulien 
nengozel lämmäl seäl" (lämpimällä 
säällä, vrt. kalojen liikkeet).

2861. "nuotaz on onanrindu perästy 
vaste suutsuraz, da matkurindu peäkkäh, 
sit harvad" (onanrinta, matkarinta ja 
harvat, nuotan verkkoja).

2862. "reäpöirind om poaksumbi 
nuotan rindoa" (reäpöi=muikkuverkko, 
poaksumbi=tiheämpi).

2863. "kezänuotaz on kaks rindoa, 
a talvinuotiz nelli rinnakkah" (kesä ja 
talvinuotat).

2864. "kivez ymbäri vittsu, vitsas koltsu,

koltsaz nuoru kuvahas sah" (verkon

painojen osia, koltsu=rengas).

2865. "se söi itse rintakalat siitä hauvista"
(rintakalat pyytäjälle).

2866. "itse risoit rintakalat, itse peroit 
parahat palat" (rintakalat eli parhaat 
palat).

2867. "rindukolkoi on laskunrinnoiz" 
(rindukolkoi=rintaverkon puinen koho).

2868. "ota metson rindasulga da luaji 
perho ongi" (sulista laaditut perho-onget,
vrt. höyhenistä).

2869. "rintavarpani" (ansan molemmin 
puolin pystytetty varpu).

2870. "nuoruva kiini vapah ta sitte kum 
poro astuu niin sitte ripattih" (nuoruva
=suopunki, ripattih=nykäistiin).

2871. "rihmupaluin" (katajainen ansan
kannatin).

2872. "mintäh sie äijän tapad riistoa" 
(tapat liikaa riistaa, metsät tyhjentäneet
vieraat, vrt. lantalaiset, kaupunkilaiset, 
ihmisiä joilla ei ole aitoa yhteyttä 
metsään).

2873. "hyvän riissan sain, metsoin sain" 
(hyvän riistan, yhden metson, oma ja 
vieras pyytäminen).

2874. "yhtez reädivyttih nuottoa pyydämäh
nelläl taloil, yhten verdu doga miehel"
(neljän talon yhteispyynti).

2875. "veneh järvel riehuo, ei pyzy yhez 
tilaz ongiloin kattsoes" (riehuo=keikkuu,
ongiloin=siimaa, koukkuja).

2876. "verkod riehuu tuulel kuivaz ollez"
(kuivumassa ollessaan).

2877. "riezaverkko" (riimuverkko).

2879. "mium pienen ollessa vielä rihmallagi
pyyvettih" (rihmalla eli ansalangoilla, 
peuroja).

2880. "muissinsuovattah soate pietäh 
rihmoja" (kekriin saakka, ansalankoja, 
vrt. lumen tuloon).

2881. "käyvä kattsomah rihmoi" (rihmojen
katsominen).

2882. "paranna vai rihma juurikkah, ga siid
linnutta ei mäne" (paranna=viritä, juurikkah
=kaatuneen puun juurakkoon).

2883. "rihma ei suvaitse voroitsusta"
(suvaitse rehentelyä).

2884. "rihmampyydö ei suvaitse voruitsusta,
se pideä omal elol pyydeä, omal väel"
(pyytää omalla elolla, vrt. vorot).

2885. "rihm on douhine, douhendatkokse
pelvastyöhine rihmu, lappaizez läbi,
ylänokku peälyzpuuz, toittsi pannah
nokku duurikkah libo pystynäizeh puuh"
(rihman osia).

2886. "rihmoa vaste marjoa pannah moah
röbähäine" (rypäs marjoja, syötiksi).

2887. "rihmas soahah tedrie, mettsoi, pyydy,
metsykanoa" (metsäkanaa eli riekkoja).

2888. "simenämpeän aigah alletah panna 
rihmoa lumes sah" (syyskuun alusta lumeen
saakka, rihmakausi). 

2889. "ambumata pyytäh rihmal" (omat 
pyyntikeinot, osa tuhansia vuosia tuliaseita 
vanhempia).

2890. "rihmoil kävvez ei pie akkoih kävvä
eigo marjoa syvvä" (syödä marjoja,
marjaonni=naisten onnea).

2891. "repisi nuotta, kum puuttoh sattu"
(puuttoh eli veden alle kaatuneeseen 
puuhun).

2892. "revonpyytäjä se kul läksi niitä 
lautasie panomah, heän siitä luki sielä"
(luki eli loihti, pyyntionnea antavia 
lukuja).

2893. "reboinrida, pruzin om pystöi, vibu 
piettäv ylähän pruzinoa, pruzinan agjaz 
om paluimud, pruzinas kiini on lappaine, 
lappaizez lihoa, vibu ku eruou paluimuos, 
sit pratsku" (reporidan rakennetta, 
lainasanoja).

2894. "rebonsaiho" (saiho-pyydys,
neliskulmainen hirsi tai riukusalvos).

2895. "merezid röyzäit toane, hätken oli
pidämätä veiz" (röyzäit rysät, vrt. veteen
laskemisesta kuuluva ääni).

2896. "reäppövyid pyydähyy" (muikkuja).

2897. "tänä talven lujah suadih riäppöidy" 
(talvella muikkuja vrt. syksyllä).

2898. "reäppöi nuottah, rindoih pyytäh" 
(nuottaan ja rintaverkkoihin).

2899. "ylitsi vuvvet tulou reäppöi, aivin 
soahah" (vuosien ylitse saatu kala,
vrt. omat vuodenvaihteet, vesien 
jäätyminen ja sulaminen).

2900. "Änzäril on reäpöi abaja hyvä, 
kai ielpäi tulda poltetah, ennätetäh sidä 
abajoa" (poltetaan tulta, ennätetään 
apajaa).

2901. "kolmin nuotin on yksil aboaloil, 
kos k on reäpöi abai" (arvossa pidetyt 
muikkuapajat).

2902. "reäpöirinnad ollas syldy i tostu syldy 
korgied" (reäpöirinnad eli muikkuverkot,
syli=levitettyjen käsien väli).

2903. "reäpöitalvi primietitäh do sygyzyl"
(aloitetaan syksyllä, vrt. kutu).

2904. "niijen kahen kannom peällä ol loajittu 
lindulava" (lintujen säilyttämiseen).

2905. "hod oled viizaz, ga menit tämän kerran 
ridah" (ritaan menneelle revolle, vieras pyydys
=vieras saalis).

2906. "siitä lasettih järveh se reimi ta laskiessa 
solmittih onket siihi reimih" (reimiin solmitut 
onget, pitkä siima).

2907. "reimiselgä" (pitkän siiman selkälanka,
reimi=lainasana, vrt. vieraat siimat ja koukut).

2908. "reijellä kierrettih" (hampusta punotut
ansalangat).

2909. "reijestä paissah vain nossatettaissa 
abajoa" (nuotan reisi=sivuverkot, siulat).

2910. "10-20 reizilähtett om peräpolvilähtien 
da nostamuspolvilähtien välil" (talvinuotan
lähteitä eli avantoja).

2911. "linnut säilytäh lavassa regikelilöih 
soaten" (lintulavat).

2912. "ta siit om männystä semmozesta 
raskas vibu, ylähänä" (vipu pyydyksessä).

2913. "nuotan selys ratkei" (selys eli
yläpaula).

2914. "rakendoa merezit, pössyt" (rysät 
ja merrat, omat eli itse rakennetut
pyydykset).

2915. "verkot pidäz rakendua" (vrt. kutoa).

2916. "verkko rakendettih, alussilmäd, 
sellyksed, pullod, kiveksed" (verkon osia).

2917. "kaksi verkkoo on kuvottu, nygöi ne 
pidää rakendaa" (kutomista seuraava 
rakentaminen).

2918. "merezii rakendau" (panee vanteita 
rysään, rakentaa=koota, yhdistää osia).

2919. "rakendui merezi, valmiz on" (pyydys 
kerrallaan).

2920. "rakkineh rakennetah selykseh kiini"
(rakkineh=ainat, jamotaan kiinni verkon 
selykseen).

2921. "verko vid nets on kuvondalleh äijää 
pitkembi gu rakkinehelleh" (kudottuna,
ainoitettua pidempi).

2922. "randah veetäh randabaja" (ranta 
apaja, vieraalta maistuva nuottasanasto).

2923. "om meilegi randunuotta" (rannassa 
vedetty kevyt nuotta).

2924. "rahetta veitäh" (talvinuottaa, 
vrt. Raahe).

2925. "talvella ollah rahiella" (talvella
vedetyt nuotat).

2926. "lähemmä rahiella" (lähteä rahielle).

2927. "rahiella käyväh" (käydä rahiella).

2928. "rahottih, vejettih kaloa" (vedettiin 
kalaa, vrt. raha, omat rahat=talvella 
pyydettyjä jäätyneitä kaloja).

2929. "lähetäh rahomah" (vetämään 
nuottaa).

2930. "käytettih puulabeita rahuoissa" 
(puulapioita, vrt. avannot).

2931. "talvinuottoa rahotah" (rahotaan,
vrt. raahataan).

2932. "rihmaraitti" (raitti eli ansapolku).

2933. "kattsuossa puuttuu raitilda linduo, 
viizin kymmenin, toittsi viidehtoista palah 
soaten" (5-15 lintua, yhdeltä ansapolulta, 
kertoo metsälintujen määrästä).

2934. "yhessä raitissa oli nellin, puolin viijettä
savoin anzoa" (450 ansaa / ansapolku).

2935. "se kum pato latjattih nin siitä pantih 
se rysä siih iham pavor rajah" (latjattih eli
ladottiin pato).

2936. "alapuolella Kunnahan apajie kaks 
rajakkahija" (apajien nimiä).

2937. "häi on rakas kalah, hod olis hänel aiven 
kalaa keittää" (kalaan rakkaat).

2938. "rakendussilmät harvembakse kuvotah" 
(verkon ylin tai alin silmärivi, kudottiin 
vahvemmasta langasta).

2939. "nuottoa rakennetah" (liitetään osia 
yhteen).

2940. "merezin rakenduz" (meresin eli rysän).

2941. "miun Hovatta-teätä kum pyyvyksie 
rakenti ta korjasi, laulo" (oma työ laulattaa, 
teätä=setä tai eno).

2942. "alane selyz ov vähä pitemmäks 
rakennettu" (verkon selykset, vrt. paulat).

2943. "rakennetah verkkoloja" (liitetään 
osia yhteen).

2944. "verkon rakennat, kuin panet häneh 
kivekset, selyksen" (verkon rakentaminen, 
häneksi kutsuminen).

2945. "särrinverkoz om pehmied langad, 
särg on nieznoi, hänen nenä varoau kai 
tyhjäd" (särjellä herkkä nenä).

2946. "Sodjärves pyytäs salattii nuotal dai 
ongel tulou" (salattii eli salakoita).

2947. "oli kevättäjie ta syystäjie" (kevättäjät 
ja syystäjät, vrt. kudut).

2948. "ei maha lentöä, kun tulou savon aika" 
(savon eli sulkasadon aika).

2949. "puginopuun siämystä on kogonah laho" 
(pukino=onttoon puuhun tehty vesilinnun 
munituspönttö, ontot puut=vesilintujen 
luonnollisia pesäpaikkoja).

2950. lylyjousen kaari koostuu kahdesta osasta
(ohuempi selkäosa koivusta, paksumpi vatsaosa
lylymännystä, kaaren päät veistetään koivuosan
päihin tai liimataan erillisistä osista).

2951. lylyjousen osat painetaan yhteen ahvenen
nahoista laaditulla liimalla.

2952. liimatun lylyjousen kaari kääritään tuoheen 
(suojaa liimaa vedeltä ja puuosia pakkaselta).

2953. lylyjousen osat veistetään sisemmästä
sydänpuusta (ei pintapuusta).

2954. lylyjousen kaari taivutetaan luonnollista

kaarevuutta vastaan (selän ulompi puoli puun 

sisemmästä puolesta, näin kaareen saadaan

paras mahdollinen veto). 

2955. lylyjousen kaaripuu otetaan käyrän 
männyn tai kuusen alapinnasta (tummaa 
paksusyistä puuta, sisäänpäin taipuvaa).

2956. manseilta talteen saatu yksipuinen 
lylyjousi on kooltaan 185cm pitkä ja 4.7cm 
paksu (kaari kuusen lylystä). 

2957. yksipuisia lylyjousia pidetään liimattuja
vanhempina (kuvataan tuhansia vuosia 
vanhoissa kalliopiirroksissa).

2958. hantien jousen valmistukseen kuuluu 
tulen avulla taivuttaminen ja pihkalla 
hierominen (uskotaan parantavan kaaren 
kestävyyttä).

2959. hantien valmistamat kaksipuiset 
jouset ovat kooltaan pitkiä (pisin talteen 
saatu 193cm).

2960. nganasanit valmistavat jousia 
lehtikuusen juurista (pihkaisia, liimataan 
yhteen turskaliimalla, kääritään tuoheen, 
päissä erilliset ohjaimet jänteelle, nahkasta 
laadittu jänne joka kiinnitetään kaaren 
ulkoreunaan).

2961. siperialaiset jouset ovat kooltaan 
suomalais-ugrilaisia lyhyempiä (yksipuisia 
kaaria joissa vastakkaiseen suuntaan 
(höyryn avulla) taivutetut päät, kaaren 
selkä vahvistettu jänteillä tai sarven 
suikaleilla, jänteet peitetty nahalla tai 
tuohella).

2962. siperialaiset laativat jousia lehtipuista
(pyökki, saarni, poppeli, paju ja koivu).

2963. suomalais-ugrilaiset laativat jousia 
koivusta, lylykuusesta, lehtikuusesta, 
setrimännystä ja pihtakuusesta (puita 
kuivataan jopa kaksi vuotta, liimataan 
yhteen kalaliimalla).

2964. lylyjousen päitä kutsutaan sarviksi 
(saamen szarv).

2965. lylyjousen kaaren taipuvaa kohtaa 
kutsutaan lavaksi.

2966. nganasanien pyyntieläimiin kuuluu 
villipeura, pyy ja jänis.

2967. nganasanit erottelevat toisistaan 
paikkoja hallitsevat emo-haltijat ja eläinsukujen 
suojelushenget (kaikilla elävillä olennoilla 
uskotaan olevan emo, suojelija vain ihmisten 
pyytämillä eläimillä).

2968. nganasanien mukaan eläinsukujen 
emot (emya) suojelevat lapsiaan ja toisaalta 
antavat näitä ihmisille (oikein käyttäytyneille).

2969. nganasanit uhraavat eläinsukujen 
emoille kalastus ja metsästyskausien alussa 
(toisen tiedon mukaan myös tärkeissä 
elämänvaiheissa, kuten lapsen syntymän 
jälkeen).

2970. nganasanit noudattavat metsästyksen 
aikana hiljaisuutta (huutaminen kokonaan 
kiellettyä).

2971. nganasanit pitävät kaatoja haltijoiden

avustamina / suorittamina (uskotaan 

antavan "tarkkuuden ja voiman" jolla kaato 

saavutetaan).

2972. nganasanit metsästävät villipeuroja
jäljittämällä ja väijyttämällä (vrt. susien 
pyyntitavat).

2973. samojedien taruissa kerrotaan 
villipeurojen pyytämisestä isojen verkkojen 
avulla (vrt. vaeltavat peuralaumat, 
kulkeneet samoja reittejä joka vuosi).

2974. hantien mukaan haltijat rankaisevat 
vääristä metsästystavoista (vesilintujen 
pyytäminen jousella, nuolen haavoittaman 
linnun jäljittämättä jättäminen).

2975. nenetsit punovat jousen jänteen 
porojen jänteistä.

2976. hantit punovat jousen jänteen 
setrimännyn juurista (käsitellään jonkin 
vesieläimen rasvalla).

2977. hantit laativat nuolien sulat metsojen
siipisulista (toivotaan saavan metson
kyvyt).

2978. nenetsit pitävät elämänhaltija 
Ilibembertia (ili=elo) pyyntionnen (peurat, 
naalit) antajana ja porojen suojelijana
(vrt. nganasanien Nilulemy-mou-niamy,
villipeurojen emo).

2979. nenetsit pyrkivät kalastamaan joka 
kerta eri paikassa ("jotta joki saa aikaa 
toipua").

2980. enetsit pitävät kalastusta tärkeimpänä
elinkeinonaan (kalojen lisäksi pyydetään
villipeuroja, riekkoja ja muita metsälintuja).

2981. nenetsien syksyllä pyytämiin lintuihin
kuuluu metso ja teeri.

2982. samojedit välttelevät haavoittuneen
eläimen veren päälle astumista (pyhää
ainetta, vrt. veren uhraaminen haheille
eli haltijoille).

2983. hantit ajavat hirviä ja villipeuroja

syksyisin ja keväisin (keväällä kovan hangen 

aikaan jolloin kavioeläinten vaikea liikkua, 

osa metsästäjistä ajaa eläimiä toisten 

väijyessä).

2984. hantit pyytävät vesilintuja keväisin 
ja kesäisin.

2985. hantit pyytävät ylänköjen eläimiä
syksyisin.

2986. hantit pyytävät turkiseläimiä talvisin
(saukkoa myös kesällä).

2987. hantit pyytävät jäniksiä ja pyitä talvisin 
ja keväisin (ansapyyntiä).

2988. hantit kalastavat syksyisin ja talvisin
(kesällä vähäistä).

2989. hantit pyytävät vesilintuja keväisin
(ennen pesintää, sorsia toukokuussa, 
tiedot tuliaseiden ajalta).

2990. hantit pyytävät joutsenia kesäkuun
puolivälistä eteenpäin (vrt. poikasten
kuoriutumisen jälkeen).

2991. hantien kesällä pyytämiin eläimiin
kuuluu saukko ja hirvi (päähuomio 
kalastuksessa).

2992. hantit pitävät kesäkuuta kalastuksen
aikana (eletään kalastusleireissä isojen 
jokien varsilla).

2993. hantit kalastavat lasketuilla ja vedetyillä 
verkoilla (kesäkalastus).

2994. hantit kalastavat padoilla ja punotuilla 
pyydyksillä (syys ja talvikalastus, paikkoina 
pienemmät sulina pysyvät sivujoet).

2995. hantit kalastavat vetoverkoilla
(kevätkalastus, tulvien jälkeensä jättämissä 
lammikoissa).

2996. hantit pyytävät pienriistaa elokuusta
lumentuloon (ansapyyntiä, ylängöillä).

2997. hantit ajavat hirviä ja villipeuroja

elokuun lopusta syyskuun loppuun (tiedot 

tuliaseiden ajalta, vanhempia tietoja esteiden 

pystyttämisestä, loukuista ja ansakuopista).

2998. hantit aloittavat turkieläinten pyynnin
lumen tulon jälkeen (metsässä ollaan 
joulukuuhun asti).

2999. hantit pyytävät turkiseläimiä langoilla,

loukuilla, verkoilla ja ansakuopilla (soopeleita, 

kärppiä, oravia, jäniksiä, ahmoja).

3000. hantien keväinen turkiseläinten pyynti

kestää helmikuusta maaliskuuhun (ennen 

kesäturkin vaihtumista, kevätnahkoja pidetään 

huonompina).

3001. hantit kalastavat talvisin patojen 
avulla (talvileirin lähellä sijaitsevissa 
virtapaikoissa).

3002. hantien pyytämiin kaloihin kuuluu 
hauki, särki, pyörökuonosiika, peledsiika, 
sampi, sterletti, muksunsiika ja nelmasiika 
(vrt. kuun nimeäminen nelmojen kudun 
mukaan).

3003. nenetsit pyytävät vesilintuja keväisin
(pari viikkoa saapumisen jälkeen, ennen 
pesintää).

3004. nenetsit pitävät vesilintuja pyhinä
pesimisen alettua (häirintä ja pelottelu 
kiellettyä).

3005. nenetsit pitävät muuttolintujen 
syyspyyntiä suurena vääryytenä 
("lintujen pitää saada lentää etelään, 
opettaa poikasensa lentämään etelään 
ja palaamaan takaisin").

3006. nenetsien taruissa kerrotaan pyitä
ja jäniksiä talvella pyytäneistä miehistä 
(kesäisin kalastavat).

3007. nenetsit pyhittävät merieläinten
pyyntiä valamalla eläimen verta mereen,
haltijakuvien päälle, veneen nokkaan
ja peräsimeen.

3008. hantit kutsuvat metsästäjien 
käyttämää sauvaa sanalla suvsar.

3009. komien syysmetsästys tapahtuu
tutuilla ansapoluilla (kylien lähellä).

3010. komien kevätmetsästys kestää kolme

kuukautta ja sisältää pitkiä hiihtomatkoja 

(satoja kilometrejä, uralin toiselle puolelle).

3011. komimetsästäjän varusteisiin kuuluu
karvapäällysteiset sukset ja käsin vedetty 
kelkka.

3012. komimetsästäjät laativat puihin 
pas-nimisiä kuvioita (ilmaisevat sukua, 
viestivät toisille metsästäjille pyyntimaiden 
käytöstä).

3013. enetsit sanovat "kadada-bud id dorir"
(kun olet metsällä, älä puhu).

3014. enetsit sanovat "mud poga sitigod"
(minä verkkoa korjaan).

3015. nenetsit kutsuvat jousta sanoilla nin, 
inn, yn ja en (vrt. inna).

3016. nenetsit kutsuvat jousta sanoilla idu 
ja ido.

3017. nenetsit kutsuvat jousta sanoilla mun 
ja myn.

3018. nganasanit kutsuvat jousta sanoilla 
dinta, dinda, dindy, tjintta ja djinta.

3019. selkupit kutsuvat jousta sanalla inti.

3020. nenetsit kutsuvat nuolta sanoilla 
munch, mug, munk ja mung (vrt. kävi
hyvä munkki).

3021. selkupit kutsuvat nuolta sanalla koma.

3022. selkupit kutsuvat nuolta sanalla tissa.

3023. nenetsit kutsuvat lintua / lentävää lintua
sanoilla tirta, tirtja, tiirte, tirtq, tirte ja tirtje.

3024. enetsit kutsuvat eläintä sanalla sama
(vrt. same, sami=susi).

3025. enetsit kutsuvat lintua sanoilla sama 
ja samaku.

3026. nganasanit kutsuvat lintua sanoilla 
teiboa ja teiboo.

3027. selkupit kutsuvat lintua sanalla surim.

3028. nenetsit kutsuvat linnun pyrstöä 
sanoilla mortiq ja murtiq.

3029. nenetsit kutsuvat linnun siipeä sanalla to.

3030. nenetsit kutsuvat sarvea sanalla namd.

3031. nenetsit kutsuvat höyhentä sanalla 
tar (vrt. tar=karva).

3032. nenetsit kutsuvat eläimen turkkia 
sanalla xoba (vrt. huopa).

3033. nenetsit kutsuvat eläimen kynttä 
sanoilla lapa ja xada.

3034. nenetsit kutsuvat häntää sanalla 
murti (vrt. pyrstö=murtiq).

3035. nenetsit kutsuvat linnun munaa 
sanalla sarnu.

3036. nenetsit kutsuvat lentävää / lentoon 
lähtevää / pois lentävää sanoilla tyircy, tyisy, 
tjiijet, tyijat, tyijq ja tyiyq ("se lensi pois").

3037. enetsit kutsuvat lentävää / lentoon 
lähtevää / pois lähtevää sanoilla cis, tioe 
ja cid.

3038. nenetsit kutsuvat verkkoja sanoilla 
pooga, poga, ponka ja ponga.

3039. enetsit kutsuvat verkkoja sanalla 
poga.

3040. nganasanit kutsuvat verkkoja sanoilla 
djurkabsja, durkobsja ja durkoksija 
(vrt. jurkka).

3041. nganasanit kutsuvat verkkoja sanoilla 
bytur ja bykura (by=vesi).

3042. nenetsit kutsuvat verkon paulaa sanalla 
pud.

3043. nenetsit kutsuvat verkoilla kalastamista
sanalla jorts (vrt. jortsu).

3044. nenetsit kutsuvat nuotalla kalastamista
sanoilla jolyelsy ja yoarcy (yoarcyh=nuotta,
j=y, vrt. jarsi, jartsi).

3045. enetsit kutsuvat verkoilla / nuotalla 
kalastamista sanoilla pogud ja pogut (vrt. poga
=verkko, vrt. potku-verkot).

3046. enetsit kutsuvat verkoilla kalastamista
sanalla cis.

3047. enetsit kutsuvat nuotalla kalastamista
sanalla kuorie (vrt. kuore).

3048. nganasanit kutsuvat nuotalla kalastamista
sanalla kolyzysy (koly=kala).

3049. nganasanit kutsuvat verkoilla kalastamista
sanalla djurkatasi.

3050. nenetsit kutsuvat kalastamista sanoilla
kalyitasy ja xalyam paercy (kalyi=kala).

3051. enetsit kutsuvat kalastamista sanoilla
kariduc ja kuorie (kari=kala, vrt. kuore).

3052. nganasanit kutsuvat kalastamista sanoilla
kolydhysy ja kolydhy (koly=kala).

3053. enetsit kutsuvat verkkojen korjaamista
sanoilla siti ja sitigo (vrt. sitoa).

3054. nenetsit kutsuvat metsästämistä sanoilla

kanjasy, xanye, xanes ja hanesj (xadas=ottaa 

kiinni, xanyeda=pyynti, xanyesey=saalis, 

vrt. kani, hanhi, vrt. lähteä haneen).

3055. enetsit kutsuvat metsästämistä sanoilla
kada, kadas ja kadae (vrt. kaataa).

3056. nganasanit kutsuvat metsästämistä sanoilla
basudja, basutu, basu ja wasutja (b=w).

3057. selkupit kutsuvat metsästämistä sanalla
surisko.

3058. nenetsit kutsuvat takaa-ajamista sanalla 
nyoda.

3059. nenetsit kutsuvat eläinten takaa-ajamista
sanoilla tana, du, tu, tun ja doh.

3060. nenetsit kutsuvat tappamista sanoilla
xadas, katasy ja xada (x=k).

3061. enetsit kutsuvat tappamista sanoilla
kadas ja kadae (vrt. kaataa).

3062. nganasanit kutsuvat tappamista sanoilla
kotudja, kodjaa ja kodju.

3063. nenetsit kutsuvat ampumista sanoilla 
jenerts, enyercy ja yada.

3064. selkupit kutsuvat ampumista sanoilla 
cattiko ja cuntiko (nuniniko=ampua ohi,
vrt. sattua).

3065. nenetsit kutsuvat tähtäämistä sanalla 
tavatasj (vrt. tavata, tavoittaa).

3066. nganasanit kutsuvat tähtäämistä sanalla
djatabtusa.

3067. nenetsit kutsuvat ansalankaa sanoilla
jamko ja janto.

3068. nganasanit kutsuvat ansalankaa sanoilla 
jengui ja jenkui (vrt. jenka).

3069. nenetsit kutsuvat ansaa / pyydystä 
sanoilla jaku, jango ja yanko (yankumcy
=hävitä, tuhoutua).

3070. enetsit kutsuvat ansaa / pyydystä 
sanalla dogu.

3071. nganasanit kutsuvat ansaa / pyydystä 
sanoilla djenguj ja djenku.

3072. selkupit kutsuvat ansaa sanalla canki
(cankitiko=pyytää ansoilla).

3073. nenetsit kutsuvat silmukkaa sanalla jes.

3074. nenetsit kutsuvat tuliasetta / pyssyä / 
kivääriä sanoilla tuni ja tunyi (tu=tuli).

3075. nenetsit kutsuvat tuliasetta / pyssyä / 
kivääriä sanalla poskan.

3076. enetsit kutsuvat tuliasetta / pyssyä / 
kivääriä sanoilla tuni ja tujmo.

3077. nganasanit kutsuvat tuliasetta / pyssyä / 
kivääriä sanoilla tuu bidhi (tuu=tuli).

3078. nenetsit kutsuvat osaa / osuutta sanalla 
yeqy (y=j).

3079. nenetsit kutsuvat syöttiä, täkyä ja 
houkutinta sanalla nawalq.

3080. selkupit kutsuvat syöttiä sanoilla tut 
ja tyt.

3081. nenetsit kutsuvat jälkeä sanoilla nuq, 
nu, ut ja nut (vrt. nukka). 

3082. enetsit kutsuvat jälkeä sanalla u.

3083. nenetsit kutsuvat naalijahtia sanalla 
talra.

3084. nenetsit kutsuvat maalitaulua sanalla 
xaqy.

3085. nenetsit kutsuvat kalapatoa sanalla yu
(vrt. yu=solmu, solmia vesi).

3086. nenetsit kutsuvat laumaa / parvea 
sanalla mandal (vrt. matala).

3087. enetsit kutsuvat nylkemistä sanalla 
kobru (vrt. koura).

3088. selkupit kutsuvat nylkemistä sanoilla
unnaelmim toiko (pacitko=erottaa lihat).

3089. selkupit kutsuvat ongen koukkua 
sanalla nup.

3090. selkupit kutsuvat keihästä sanalla taka.

3091. nenetsit kutsuvat jakamista sanalla tarts.



"tsuksai merezän vedeh" (vrt. heittää,
laskee).

"jeäh lähtien loadi da vai tsuksuttav yhtel onguol"
(oudoksutut pilkkijät, vrt. vieraat tuurat).

"tsuhaatetah, saloll issutah, tedrie muanitellah"
(maanitellaan teeriä, tuliaseiden kanssa
vai ilman).

"hänehiine dielo verkon kuvoandu" (dielo 
eli asia, itselle sopivat työt).

"verkkuo kudoo tsoksuttoa" (töitä 
kuvailevat sanat).

"tsoapoinuoraized merezin kieliz ollah kiini, 
a vandehis sivotah" (merran suun vanteisiin
sidotut nuorat).

"peräroagah om merezis tsuapoin tavattu, 
lapastettu" (lapastettu eli sidottu 
silmukalla).

"merezin da merran kielez on nellä tsoappie, 
nuoraista pidämäs kieldä avoi" (kieltä
eli suuta avoinna pitävää nuoraa, meresit 
ja merrat).

"nuotamperäizeh pannah tsingat sellyksez 
da sellykseh, stobi verkk olis hoaralleh" 
(tsinka=haarakas tukipuu, pihti).

"viis tsingoa on talvinuotaz, kolme tsingoa 
on kezänuotaz" (pienemmät kesänuotat).

"verkkuo ei pijä kovoan tsinkittöä, ei puututa 
kalat" (tsinkittöä=kiristää tai kutoa liian 
tiukaksi).

"tsiihakaks on anza viritetty" (haarakkaaksi).

"lähemmä ettsimäh tservie" 
(onkimatoja).

"verkoss on äijä tsiepoksie" (havaksen 
kiertymiä)

"täss on kala ollun, kun on tsiepos jeänyn"
(luomuverkot, vrt. paksulankaiset).

"ammumma metson, kotih mäntyö suamma 
hyvän tsahran" (tsahran eli hyörinnän).

"toskad otetah ymbäri kondiez, lumez itsen dälled" 
(toskad eli pilkat).

"kondien toskai" (teki karhunkierroksen).

"pidäy toskad loadie ymbäri puuloih" (minkä 
merkiksi, karhunko).

"totta se niim pandih pedralla i, sinne 
korvakoilla pannah toizem puuj juurilla" 
(peura-ansa, poronhoitoa edeltänyt 
villipeurojen pyytäminen).

"toukkua syöy paremmin kala kuin tservie" 
(tservie eli kastematoja).

"etsi toukkua da läkkä ongel" (toukat
syötteinä).

"lähemmä tuulahal" (tuulastamaan).

"verkko pakkuou, a nuotta torguittsoo"
(verkko pakkaa, nuotta antaa myyntiin,
vrt. pakki, syöttää).

"juksa torkuou" (turskaonki, suoristuu 
syvään veteen laskettaessa, vrt. juksata)

"suomelaiset torkutah, a myö sarnaitsemma"
(uistimella pyytämisestä).

"dorogan ke ajelin, d ei nokan n yksi haagi"
(dorogan eli uistimen).

"tuo doroska mugah ni kuottelemma emmägö sua haugie ildazeksi"
(kuulostaa lainasanalta).

"kun hyvin suuren kalan sai, nosti veneheh 
sano, toittsi topeimpie, vasta varovampie"
(loitsusanoja, vrt. suojelevia).

"se oli tolkun veägäleh" (iso kala, 
vrt. vonkale).

"se tolkun lahn oletteli, ga solahtih 
vai pagei" (pakeni lahna).

"no valkkimeks sanotau puu, hoikka puu, 
siit sivotau sihi nuorane, i siit se avannos se, 
alatsi deäs se lykätäu toizee avandoo"
(talviverkkojen valkki).

"niin se sanottih jotta nuotta ei ole enämpi 
tolkussah" (kiiskiä pyytävä nuotta, 
elävä olento).

"nuotan vedäjez sellyznuoru katkenou toitsi"
(vedetyt nuotat).

"olin kerran toizen kalaizis käzin" 
(käsin kalastaminen, pyydyksiä
vanhempaa).

"ansa kul loajitah, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta"
(silmukka virityspuihin).

"alettih sorkata onkie nuoraselkäh, sylem peähä toisistah"
(onkia eli koukkuja).

"lähemmä tatan kera anzoilla" (omien
keralla tekeminen).

"toakieksi on kuvottu verkko, ei puutu suurempii 
kaloja" (taakieksi eli tiheäksi).

"linduloilla ol loajittu palttsazet, pyylöillä 
on toagiemmat, koppaloilla da mettsoloilla on 
harvemmat" (paltsaset eli 

"tuagie merdane" (taakie eli
tiheä).

"ongisiima sivotah selgäsiimah"
(pitkässä siimassa).

"mujehtoakie" (muikkuverkko).

"saima on toakiita harvembi" 
(verkkojen nimiä, vrt. Saimaa)

"sagian panet, taagiazen" (tiheän 
verkon).

"sykysyllä toas, piilonuottoa vetimä" 
(piilonuottaa, vrt. uppo).

"virozin pannah tiukkah, kun loukkuo viritetäh"
(loukun osia).

"virozinkapula pidäy tiukottua lujemmalla"
(tiukentaa).

"pitäy kattsuo toasta rysästä eik ole 
haukie puuttut" (haukirysät).

"veneh järvel riehuo, ei pyzy yhes tilaz 
ongiloin kattsoes" (veneellä katsotut
onget, vrt. koukut).

"tikku" (tiheä muikkuverkko).

"jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, 
loajittih karsikko" (lohista kiittäminen).

"mäne tiijä kenen ollah anzat" 
(vrt. pilkoin merkityt 
ansapolut).

"pögläi onged vedeh, sid vai kuhoa murdau"
(murtaa eli tulee, vrt. koukut).

"ta nuotta tietohuitih kul lähettih nuotalla"
(taiottiin, pyhitettiin).

"tedrenvihkiz om madal verävyz, metsoinvihkiz 
on korgei verävyz" (verävys=ansan johdeaita).

"tetrie pyyvetäh saiholla, puuttuu sinne" 
(saiho-pyydys).

"mettsuo, koppaluo, mettsäkanoa, pyytä, tetrie"
(pyydettiin ansoilla).

"tedri puuttu anzah" (ansaan
eli ansalankaan).

"aiga on anzoja punuo, tehä teyren 
pyyvyksie" (ansat eli teeren
pyydykset).

"jogo sen tedren höyhendittö"
(höyhensitte).

"tedrii rihmah pyytäs sygyzyl"
(rihmah eli ansalankaan).

"myö sen teätinkän kera laskima illalla 
nuoroa, sitä pohjanuoroa" (pohjanuoraa 
eli pitkää siimaa).

"siinä kun oli se povi mih kalat mäni 
ni siitä läpi vejeltih, siitä tervasta 
poltettih" (nuottaa pyhitettäessä).

"tervastu poltetah verkoloin savustajez"
(tervaspuita).

"tervaspuulla nuottie da verkkoja 
savussetah" (savua antavat puut).

"heän ambu vazaman jouzella" 
(vasaman eli nuolen).

"jogeh seizotetah, kalua tavotetah puzuloilla"
(pusu-pyydykset).

"ryzillä tavotetah kalua"
(vrt. tavata).

"merezim pidähez on telat kattsohez"
(telad eli pyöreät puut).

"soattau rysäm porieh viijä, konsa on tavallini kevät"
(porieh eli sulakohtaan).

"tartuttelou kala onkessa" (onkessa
eli koukussa).

"tarvinverkko om madalembi potkuu, on harvoa 
i puaksuu, pehmied langad" (verkkojen
nimiä).

"pyyvetäh omiksi tarbehiksi" (omiksi
tarpeiksi pyytäminen, vrt. huvikseen,
rahasta).

"verko poimitah poimimpuikkoh, ann yhtel tazal silmäd roih kudojez"
(verkon kutomista).

"tarbiel olles sauvoim pideä olla" 
(sauvain, kaloja verkkoon tarpomassa).

"tarbiel ollah tarvinverkoloin kel" 
(tarvinverkkojen kanssa).

"tarvoimiez on nostamuksel, keskel tarvou, 
k ei oll ottsuverkuo" (vrt. nuotat).

"meil ei Sohjanansuussa pietty väliverkkuo 
konsana, aina tarpomilla tarvottih"
(tarvottiin kaloja verkkoon).

"kyll etempänä tarvottih, vain ei meilä"
(jokaisella omat pyyntitapansa,
vrt. syvät ja matalat, kovat ja
pehmeät pohjat).

"jo mistä soaten pitäy ruveta tarpomah 
kun kalat suuniuvutah väliverkkoh" 
(tarpomaan eli kävelemään matalassa 
vedessä).

"kaloa tarboo verkkoh sauvoimel"
(puisella sauvalla).

"nuotta tabavui, elä veä" (tapavui
eli jäi kiinni).

"verkko tabavui kiveh, pidäy peästeä hillaizeh"
(päästää eli irrottaa).

"siitä kun tuuvah se kontie sieltä metsästä 
siitä tappajat laulettih" (peijaislauluja).

"mistä mieheni tulou, tullouko hirven hiihannasta 
vain kontien taposta" (hirven hiihtäminen,
kontion tappaminen, vrt. pesään tappaminen).

"talvine pyydö" (talviset ja
kesäiset pyydöt).

"talvinuottoa rahotah" 
(vrt. raahataan, vrt. raha, 
jäätyneet kalat).

"talvi da syyznuotal pietäh olginuoroa"
(vieraat oljet, vieraat nuotat).

"mi vuozii täm olloo, gu talvinuotalgi vähä 
saahah kalaa" (kalakantojen tuhoutumisesta, 
vrt. vieraat pyydykset).

"talvinuottoa pyytäh jiäz alatsi"
(jään alta).

"talvitedri puutui, ammuin tagampäi"
(vieras ampuminen, vrt. vanhempi
ansapyynti).

"talvilinnuz roih hyveä lihoa"
(tulee hyvää lihaa).

"talvuine tulou, peäzöy miez elon sualeheh"
(elon saalehen eli saantiin, 
talvimetsästys). 

"ikäh myö verkkuo pitimä, talvella rysöä"
(vrt. myöhäisiltä tuntuvat
talviverkot ja nuotat).

"siinä lässä talvie pyyvetäh" 
(lähellä talvea, lintuja).

"kontokkilaiset vaim matikkoa talvella pyvvettih"
(toisen oma tapa=toisen vieras tapa).

"ota takkine da mene pyvvä randutsibii" 
(takkine=jouhista laadittu silmukka, 
oudolta tuntuva sipien pyytäminen,
käytetty johonkin, vrt. haltijoiden
kuvina käytetyt portimon nahat,
por-heimo).

"poarma libo kärbäne ongeh om pandu 
tagraksi" (tagraksi eli syötiksi).

"linnut talalla nossettih, siitä sykysyllä kun tuli kieräkeli 
niin käytih ne pois" (pyydetyt linnut, talalle eli lavalle). 

"miittyön hirven hiihäd, ga moizen i tallal magoad"
(hirven hiihtäminen).

"lauvat pantih ta mätästä kannettih 
ta, tallattih kivie mätästä sih" 
(jokeen, kalapatoa tehtäessä).

"mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin"
(viskuun eli kalaan, viskatut pyydykset).

"miun teätä laulo noin, kun nuottoa kuto tahi paikkai"
(oma työ laulattaa, teätä=).

"tedri, mettso, koppala, pyy libo mi tahokkah ku tulou"
(vrt. mikä tahtoo tulla).

"ed ole lohem pyyvännässä, taimenen taboannassa"
(lohet ja taimenet).

"tainikka" (lohipyydys, isoon mertaan päättyvä 
rannasta kierteelle levitetty verkko).

"silmä tsurahti pizamasta pois, kuim mie eglen verkkuo poimin" 
(verkon silmä, pizamasta=kävyltä).

"tsyötät pane ongiloih"
(syötit).

"tsyötteä etsitäh illoil"
(vrt. matoja).

"ahven argu, ota ongi, syö tsyötöi,
näppää nävere, koppaa kovare"
(näverät onget).

"tuhoh mäni ongiloin lassettelus, ei puuttunuh kaloa"
(ongiloin eli koukkujen).

"duga on suurin vanneh, ezmäine mereziz" 
(juka eli rysän suuvanne).

"dugakuaviloi on kaksi" (jukakaavi=vaaja 
jolla rysän suukaari kiinnitetään pohjaan).

"tuuli tungi tukkuh verkot, ei kaloa tulluh"
(tuulen voimista, tärkeä jumalainen
kalastajille).

"nuott ei suvaitse kiistuo, kalat heittäy tulendan"
(vesillä käyttäytymisestä).

"tulkki" (solmuväli verkkoa 
pauloitettaessa).

"mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin"
(viskuun, viskatut pyydykset).

"se pantih noin tsupukallah, jottei peäse sieltä kivi tulomah"
(tuohi, nuotan kiveksen ympärille).

"kivekset tulou verkon alazeh selykseh kiini"
(kivekset eli painot).

"ei se nyt nin suuri summa tulluv vain ainahan niiltä tuli"
(kalaa apajilta).

"täs kohtaz ei opi kaloa tulla, pidäy toizeh kohtah muuttoakseh"
(muuttaa, vaihtaa kohtaa).

"voit tuohta pideä käbrynä selyksessä verkon"
(käbrynä eli kohona).

"tuohikäbryd on verkkoloiz" (tuohenpalat, 
käppyrät tuohet).

"ne oli nuotavvetonuorat tuohiset" 
(omat nuorat).

"pullot oldih tuohizet" (pullot eli kohot).

"tuohuksella olima" (tuulastamassa,
tuohuksen valossa).

"olima rysie panomassa tuola Komalahessa"
(rysäpaikkoja).

"tuoh laskin luuvon särveh, syväm pardahalla"
(verkot).

"tutuskoja pietäh verkossa"
(tuohisia kohoja).

"tuuloo tuuhottoa, ei soa ongiloi laskemah männä järvel"
(ilmojen mukaan tekeminen).

"tuulloahalla männäh" (tuulastamaan).

"lähemmä tuulahalla"
(vrt. tuli).

"em mie ole käynyn ijässäh tuuloahalla" (tuulastamisen 
paikallisuudesta, yöllä tekeminen=kuulostaa vieraalta).

"tuulloahalla ollah" (tuulloahalla).

"tuulahal pyydeä" (pyytää kalaa).

"tuulahal käydih" (tuulastamassa).

"tuulahal olimmo" (yhdessä).

"tuulahal pyytäh kaloa" (yksin).

"tuulloas" (atrain, tuulas).

"päiväv valguondah soate voippi tuulastoa"
(yöpyynti, vrt. tuli päivän korvikkeena
eli lapsena).

"kaloa tuulassetah sygyzel venehes, tuli on venehen 
nokas, toine azraimel pysteä kalat" (pistää kalat
veneestä, vrt. vanhemmat yksipuiset veneet).

"tuuloastajes puuttuu haugi da merirannois harjus"
(tuulastettuja kaloja).

"tynkyni" (ansan pielipuu,
vrt. tynkkynen).

"koukkuzed vitsan tyngäz laitah"
(puukoukut).

"sygyzylöil k on kudunuottoa, sit tyyndy vuottazid 
nuottoa pideä" (kutunuotat).

"jo tyyndyy, ka verkod lazemma"
(ilmojen mukaan tekeminen).

"vieg vanhaten pyydöh käyt, olishäi teil 
i nuoremboa vägee sinne käymäh" (vanhana 
pyytämisestä, kuuluu nuoremmille / 
terveemmille).

"se kogozi ta se työnzi järveh ku rubezi laskomah, 
hurahutti poven sinne järveh" (nuotan poven).

"abai tähteä pidäy, jo deän loadi"
(tähteä eli merkitä).

"selyksis on pullod i tähet"
(kohot ja merkit).

"kolme tähtie on nuotassa"
(tähtie eli merkkiä).

"aboaloin teähtyöd om peräl i nostamuksel, varbaized"
(teähtyöd eli merkki, varvuista tehty).

"pantih täky ta viroset" (ansaan).

"täss om meän tämäm päivän soalis, tämännäkösem 
myö toima" (päivän saalis, oikeat metsät ja
vähän ihmisiä=oikea suomi).

"kala ongie tänie" (tänie=vetää, 
kiskoo).

"tärkir rintah verkot lasetah"
(tärkki=äkkisyvä).

"tärbiellä on vivun kokka" (herkällä, 
ansassa, vrt. tärpätä).

"omba täyzi pössi ahvenda" (pössi eli merta,
vrt. hyvä pössis).

"sit kolme päiveä ku täydyy, sid menemmö kattsomah"
(vrt. kauempana olevat pyydykset).

"törnilöi ojis pietäh kevädvien nouzendaigoa" 
(suppilomainen havaspyydys, lana, vitsamerta, 
vrt. torni).

"törniz on yksi vanneh, pannah vastuvirdah"
(yksivanteinen pyydys).

"töröli plettietsöu raidazista vitsoista"
(letittää, pientä mertaa).

"kaloa törähtih tuli puolikymmen"
(hyvä päivä).

"uhkurdan verkkoloi, märrälleh kannan" (uhkurdan 
eli raahaan, vrt. sohjoinen uhkujää).

"uissatettih ta onkitettih ta verkoilla pyyvettih"
(uissatettih eli vedettiin uistinta).

"meilä uistimella pyyvettih, ta koskien alta lohiverkoilla"
(lohta).

"uissinta souvetah" (vrt. maalta heittäminen).

"vain oliko se uissiv vain onki" (uistimet ja onget).

"myö uistimen kera tänäpeänä soudelima" (soutaa
uistimen keralla).

"ustie souvetah, uitetah" (uitetaan uistinta).

"ustih haugi puutui" (uistimeen puutuvat
kalat).

"ustit on verekset pyvvykset" (verekset
=uudet, myöhäiset).

"ustii veätäh" (vetää uistinta).

"ustile lähti" (lähteä uistimelle).

"ustil ollah" (olla uistimella).

"enne piettih ustipuikko ustitez, siih ymbäri viihtätettis siima"
(itse tehdyt uistimet).

"uistiemah pidää lähtie" (heittämään uistinta).

"himo lähtöy uistelendah" (uistelun himo).

"uistivui meil hyvä haugi" (hyvät hauet).

"uita ummessa silmin, käytä kärissä niskoin, meäm miehen pyyvyksih"
(miehen puolesta loihtiminen).

"kalalla käveli, ei heäm muuta roatan" 
(omat työt).

"ambuo pöykkäin, en tiijä liegö ugodinut"
(osunut, sattunut).

"kul lienet kalani karja nin sie uimahan uleuvu"
(loitsujen kieltä).

"nostamah gu rubiet talvinuottoa, painetah ottsuverkko roagaizil nuotan
nostamuksen ulgopardahan oal, nostettavien verkkoloin välil kaloim
pagenendan täh" (talvinuotat, roagaizil=sauvoilla).

"nyd on umeseä da nuottaseä"
(umesää=sumu tai tihkusade).

"ummistutim merezin suun, kielen loajin"
(kielen, meresin suuhun).

"nuotam pohjan ummistamm eäre damohuu"
(ummistamme pohjan, jamomme).

"umbinaine huoneh se lava" (lintulava).

"kun umpipulloh lienöy männyn ni kai mujehet mäntih peälittsi"
(verkon päälitse, pullo=koho).

"kotvasen aikoa juoksi nuollehena, siitä moaha lankei ta siihi unehtu"
(jousella ammuttu metso, vrt. tylpät kärjet).

"kiveksed on verkon upoteksekse"
(kiveksed eli painot).

"kyllä se oli uuras akka nuotalla lähtömäh"
(kalastajanaiset).

"otti uudazen da läksi kaloa pyydämäh" 
(uutasen eli ongen).

"uutaselkä" (pitkä siima).

"läkkä uutimah, lohi on vuonossa"
(pyytämään, onkimaan).

"verkkuo pidäy uuistoa, uutta keskeh kuduo"
(uistoa eli uudistaa, korjata).

"ta yksinäh vain selkosie vahlaittsou"
(kulkee selkiä).

"vahalaileh linduu metsäz" 
(vrt. vahtaa).

"sielä hauvallahan soattau käyvä vaikka joka päivä käviis"
(hauvalla eli syvänteellä, kalassa).

"kontie pesästäh suimastih kussa vain ensi kerran ampuma"
(tuliaseiden rohkaisemat, luonnon voimasuhteet
unohtaneet, vrt. karhukeihäät).

"se kun on yhessä kohti hillakkaiseh se kala, vakauksissa,
se tuleh katsou" (tuulastettaessa).

"sil pyyvyksel ei aigua pie vallita, liipil"
(liipillä, vrt. haavilla).

"valgievaskista ustie ei meän jovez ota kala, 
ruskievaskista ottoa" (vaski=kupari, messinki, 
ostouistimia).

"loajid avandozen, siit toizen, siid valkitau, 
moine om piitkä hoikkane, no valkkimeks sanotah" 
(valkkimeksi, pitkää ja hoikkaa sauvaa).

"nuotta valkitah rahuossa" (valkitah=työnnetään 
talvinuotan vetoköydet valkin avulla avannosta 
toiseen).

"verkot pitäis lähtie valkita jeän alla" 
(talviverkot).

"nuottoa valkitah talvel" (talvinuotta, vrt. rahe).

"valkkie syöksitäh purahalla" (purahalla eli
tuuralla).

"purahalla alettih sitä valakkie lykätä" (lykätä
valkkia, vrt. valkjärvi).

"valkkie työnnetäh avandoz da avandoh" 
(talvinuotan avannot).

"valkiloil nuottunuorua lähtielöiz viätäh diäz alatsi"
(lähtielöiz eli avannoissa, vrt. luonnon luomat
ja vierailla työkaluilla tehdyt).

"kaksim puuloim piätysti sivottu on valki" (sidottu
kahdesta puusta).

"kolme libo nellä avandovälie nuora valkitah, 
da siidä otetah nuora deäm peällä, vain valkki on deän 
alla" (valkin rakennetta).

"valkihangol valkii siirtäh lähtiez lähtieh"
(koukkupäinen hanko jolla ohjattiin valkkia, 
vrt. puras).

"valkkikokka" (valkkihanko, myös valkkikokotti).

"valkin toizes peäz on valkkinuoru, sem peäz on vedonuoru, 
siid ielles soroine, talvinuotaz" (talvinuotan osia).

"päiväv valgoukseh soate voippi tuulastoa"
(vrt. päivältä salaa, tulen keralla).

"konzu vallotah, sid rouguammo" (rouguammo
eli värjäämme, verkot).

"pidimä anzaa vanhall aigaa"
(pitää ansaa).

"vieg yhty vanhaten pyydöh käyt, olishäi teil i nuorembaa vägee"
(pyytö=vakavaa puuhaa, terveiden puuhaa).

"merezin vanneh" (merezin eli rysän).

"vannehed om merezilöis pihlaized"
(pihlajaiset).

"vavakse sanotah, suopunki kiini" 
(peura-ansa).

"rysän vavat" (kiinnityspuut).

"ongo sinul siimu vavas" (siima
vavassa).

"verkko ov vapeisillah" (riu´uilla 
kuivumassa).

"venes siel vabeloittoa järvel, ongiloi katsotah"
(ongiloi eli koukkuja).

"verkot vejetäh vapeilla" (vapeille
eli riu´uille, kuivumaan).

"jos varas vie linnun ansasta, nin sitä vastah loajitah
semmoset tietohuiset jotta ei ni ijässäh parane"
(tietohuiset eli taiat).

"toittsi topeimpie, vasta varovampie" (ison 
kalan saadessaan).

"varvasta" (tehtyjä madekoukkuja, 
omat puu ja luukoukut).

"lendozeh kiini pannah pihtozet, pihtozih pannah marjan
varvat" (ansan osia).

"talvella pyyvetäh mettsikanoja varpansoilla" 
(riekkoja, kaksihaaraiseen varpuun viritetyillä
ansoilla).

"pane linnunvereähyöh rihman rinnal varbaista pystöilleh"
(vrt. veräjään, ansojen nimiä).

"varbaiziz laitah vihki linduu, tedrie, mettsykanoa pyydeä"
(varvuista vihki, linnut, teeret ja metsäkanat).

"luaji koivusta azraimev varzi"
(atraimen varsi).

"sorzien vardoitzendu" (pyytäminen keväällä 
sulan reunalta, millä).

"vihkin varvoitin" (vihki ansan).

"valitsi paraham piilen, otti oikeimman vasaman"
(piilen eli vasaman).

"heän ambu vazaman jousella"
(vasaman eli nuolen).

"ota jouzi da vazama da mäne mettsäh"
(omat aseet).

"vastallod räskytäh, emmo läht ongii vedämäh"
(vasta aallot, ilmojen mukaan tekeminen).

"matikka vastautu siihi patoh, lähtöy uimah ta niir rysäh"
(kalapadot).

"vabahtih roagu, ahven ku näykkäi"
(roagu eli ongenvapa).

"kalua on verkkoloissa, katso vabahutellah pulluo"
(pulluo eli kohoa).

"kai ongiruagu vabizou, moine suuri kala puutui"
(raaka vapisee).

"kum mujehie joattih nin ne erotettih pois ne suuremmak
kalat, veitsellä puhattavat" (muikkujen jakaminen).

"siimu selgomes sivotah veäldyssolmel"
(veäldys eli vetosolmulla).

"no se rihmasta, ta silimukka peähä ta vejälletäh semmoni"
(ansaa tehtäessä).

"heittäzin ehki netsen nuottukulun vetoandan,
kaloa k etto sua ni midä" (kalattomiksi
vedetyt veet, vrt. vieraat pyydykset).

"hyö venehildä elot moalla kannettih"
(elot eli kalat, elämän lähde).

"lähemmä verkkoloi laskemah akan kera"
(yhessä tekeminen).

"myö venehel olimm ongittamassa"
(veneestä onkiminen).

"särgii suadih kuvun aigua venehyksin"
(veneittäin, kalojen määrästä).

"vejämmä yhen apajav veresikse kaloikse"
(apajan vetäminen).

"kala om palttoutun, kaikittsi verkot tyhjät"
(palttoutunut, vrt. kadonnut).

"ta kaksin kolmim puuttu verkkoh lohta, niih harvaverkkoih"
(lohiverkot).

"se lauttoa loati lampiloissa ta verkkuo lasettih"
(verkkoja lautalta).

"vanhempi rahvas ne oli kuvontahommissa" (kutomassa 
verkkoja, syys ja talvi iltoina).

"verkkoloja da nuottie savussetah kuin ne liiga paljon vettyy"
(savustetaan kuivaksi).

"verkon rakennat, kuin panet häneh kivekset, selyksen"
(verkon osia).

"verkkuo käbrytteä da kiveksitteä" (käbry=koho,
kives=paino).

"verkkuo pyydeä" (pyytää verkkoa).

"verkuo kuvotah kävyl" (kudotaan kävyllä).

"verkkod on potkuh laskiettu" (laskettu
potkuun).

"verkkoloil kävyin" (käydä verkoilla).

"verkkoloi katsomah lähti" (verkkojen
katsominen).

"verkkoloil ollah" (olla verkoilla).

"verkkokala on unikala" (yöllä
liikkuva kala).

"verkkokauhani, puini vanneh da varren kerallini"
(verkkokauha eli haavi).

"verkkokottsu om pattsahil viem peäl" (verkkojen 
kuivaamiseen käytetty lava).

"reäpäirinnoiz om pelvahine verkkolangu, nuottuverkkoloiz 
on liinoa" (reäpöi eli muikkuverkoissa, vieraita kuituja).

"verkkopiza on hieno varbaine, keskenkohtu hallattu, 
sih hallelmukseh langu sivottu, sil verkkuo paikatah"
(verkkojen paikkaamiseen käytetty puikko).

"verkkopuikko on sellyssilmien kudojez" (selys eli
paulan silmien, harvempia).

"verkkopösiz on yksi kieli, kaksi vannehtu"
(pösissä eli merrassa).

"hyö lähettih verkonlaskuh" (yhdessä
tekeminen).

"verkompyydöaiga on keveäs" (keväällä,
vrt. kudut).

"korvomeärie soatih uistimella haukie ta sitä harjusta"
(korvo eli sankomääriä, kalojen määrästä).

"ei pijä vertuutella pyytöh lähtiessä, jottei soalis pois mänis"
(vertuutella eli viivytellä).

"verävyksyt pistoh jätetäh merezih nähte"
(johdeaidat, rysään).

"verävyz on rihmaz" (rihmassa eli 
ansalangassa).

"hieno veräivarbaine tsuran toizen vereäz, rihmas kiini"
(ansan johdeaidassa).

"kudukalad ei ole hyväd, vezized, puoli maguo on kalaz"
(kudulta pyytämisestä, nälkäisten puuhaa).

"veziperäl om merezit, pideä moarandah lähendeä"
(vesiperällä eli syvällä, kokonaan veden alla).

"aivan soatih vesiperät verkot nostoa"
(tyhjät).

"veziperän on abaja, ei puutu kaloa" 
(vesiperäinen, liian syvä).

"ihan itseväkizin vetimä nuottarejen" 
(omin voimin, eläimillä teettämisen
myöhäisestä alkuperästä).

"kahta vejettih kaislikor rintah"
(kahta apajaa).

"ei niitä karsittu kun sentähej jotta se apaja tiijettih"
(puita, oman pyytämisen luonteesta, ei käytetä mitään
ostettua / keinotekoista).

"ne oli mänty hyvin aivoseh sinne ta jo apaja veitty ta i nossatettu"
(aivoseh eli aikaisin).

"kuuvetta abajoa vedimä" (veneestä vedetyt 
nuotat, syitä kalakantojen tuhoutumiseen).

"sygyzy veittih, da kohendett e ole ni kerdua"
(kohennettu eli korjattu, nuottaa).

"lähten ustiadu vetämäh" (uistimen
vetäjät).

"yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh"
(lasketaan potkuun, vrt. potkuverkot).

"ruvetah hyö verkoloi vedämäh"
(vedetyt verkot).

"ne oli kolmisäikehisestä ne nuotannuorat, vetonuorat"
(punottu kolmesta säikeestä).

"talvinuotan vedonuoru on valkkinuoran da soroizen väliz"
(talvinuotan osia).

"vedo ongi on roagam pidvus siimu, siimuz ongi, kalal 
maimastettu, käveled jogirandoa myö, viem pindoa myö veäd" 
(veden pintaa myöten vedettu onki, syötillinen).

"vedo ongel lähtemmö" (vrt. uistimet).

"laskongiloin sellyksez on onginuoraized vedosolmel"
(selyksessä eli selkänuorassa, lyhyemmät koukkujen
nuorat).

"verkkoloja da nuottie savussetah kuin ne paljon vettyy"
(verkot ja nuotat).

"jouz on vevos" (jousi vedossa, 
omat aseet).

"ongez on veädieni, sid ei järillehpäi paku kala pystähyö"
(ongez eli koukussa, väkänen).

"talv aboal pannah kolme viehkoa peräl, kolme nostamuksel"
(apajan merkiksi, havuja).

"merezisijal ku deädy hoavoau kylmeä, sit pannah viehkad"
(rysän sijalle, järven jäätyessä).

"viehkatah merezin sija hienon deän aigah"
(hienon eli ohuen jään).

"viempinnas tabain kädeh kalan"
(vanhimmat pyyntivälineet).

"veenselgä on täyz ongie, kai on ristahez laskiettu"
(täysi onkia eli siimoja, liikaa pyytäjiä).

"ta vielä ne havup pannah ninkuv vihkiep puolen toisen"
(vihi, vihki=lintuansan johdeaita).

"paned yhteh vihkieh viizi anzoa" (ansalankaa).

"sinne dätäd vielä puuda tuuanne vihkieksi"
(vrt. havuja).

"vihke luaitah närähäzistä i mändähäzistä"
(nuorista näreistä ja männyistä).

"vihkie anzassa on peäline puoli kahallah"
(kahallah eli haarallaan).

"piitsku on luaittu sullasta, sillä metsänikkä 
viheldäu pyylöi" (sulasta pyypilli).

"tsingal lykkäin kiven, ga viheldi vai"
(tsingalla, vrt. lingolla).

"kaivetah duurikkah loukko, kessellä pannah loukkoh kaksi pualikkua,
kolmas pannah piällä, se lienou vihki" (vihkin kuvaus).

"rihmam pannez vihki laitah tsurah da toizeh vereähyös hienoziz närähäzis"
(vereähyös, ohuista kuusista, vrt. veräjä).

"yhtes vihkis piettih mondu veriästy, oli kymmenii rihmazii yhtes vihkis"
(rihmazii eli ansalankoja).

"vihkitetäh kuuzenhavul rihmu" (vihkittää rihma).

"kunne jälled viedänöö, sinne i mänemmö"
(jälittäjät).

"viimiseh sih parvakivekseh, jottei vaim mitänä pistyis sihi nuottah"
(nuotan kivekseen, tehtiin suojeleva taika).

"koko päiväv viirin jotta eikö sattuis kulkomah"
(viirin eli väijyin, metsässä).

"pyssyn kera viirim mettsuo" (vrt.
jousipyssyn, iso lintu).

"pahoi viilitin, käzi särizi" (viilitin 
eli tähtäsin).

"viisie satoja panima ku yön seutuja ta puolin netälittöäin olima"
(panimme ansoja, puolessa viikossa).

"niistä ei kotih käyty öikse, ne oli loittona"
(metsäpirtit, pyyntielämän jäänteitä).

"se kumbani vigoitti pedran se sai kielen"
(peuranmetsästäjien saaliinjakoa).

"lindu vigavui ambuhuo" (vikavui
eli haavoittui, lintu=ansalla
pyydettävä eläin).

"lindu vigavui, va ei muah tulluh"
(metsät tyhjiksi ampuneet pölkkypäät,
jatkuu tänä päivänä vallanpitäjien
täydellä tuella).

"kos sellyksekse pannah, ga sit pidäy liestätteä vähäine"
(liestättää, nuoraa).

"pantih puita vilkkarikse, puupalasie, niinkun kuplatuksekse"
(pitkän siiman kohoiksi).

"lindu on sadaimella konza vanhat villat pois heittää"
(sadaimella eli sulkasadossa, vrt. jäädä satimeen).

"ka sykysyllä pannah, ku seät vilustu sykysyllä"
(ansoja).

"juokse vintturi vibuhu, pyörä-silmä pyyvyksehe"
(jäniksen pyytäjän lukuja).

"ta siit om männystä vibu" (painava vipu, 
peuran ansassa).

"rihmam pannez vibu sivotah, yks agja lapassetah"
(agja=pää, lapassetah=varustetaan silmukalla).

"litskan vibu" (loukku-ansan).

"kuuzahane on hyvä vivunnu" (jalka-ansassa,
kuusahane=nuori kuusi).

"rihmaz on vibu, se temboav yläh linnun"
(rihmaz eli ansalangassa).

"viburihm on linnum pyydäjil"
(vivullinen rihma).

"anza on vireissä" (vireessä).

"vireih lienöy anza"
(ansapolut).

"virimyöh pannah roagattsu lindu" 
(varpuun lintu, rita-ansan syötiksi, 
oudolta tuntuvaa pyytämistä, 
vrt. tapporahat).

"kadajasta oli loajittu virmyöt, siidä pidimä anzoi"
(virmyöt=luokki jossa ansoja kuljetettiin).

"viritämmä verkon" (kärpälle, oudoilta
tuntuvat saalit, pienikokoisia).

"duurikkoihi viritin anzoa sillä soarella"
(juurikot, ansojen paikkoja).

"se on viritetty tärbiällä" (ansa, 
vrt. tärpätä).

"siid aino käymmä kahen päivän dälgie kattsomassa endizie 
viritettylöi" (viritettylöitä eli ansoja).

"virityksiz on rihmat"
(ansalangat).

"Mäntyniemessä oli virkotie"
(ansapolku).

"virmukka" (ansan virityssilmukka).

"ta pyytihän ne semmosella puullaki, kaksi halakuo, 
ta pölökky särettih tä sinne välih pantih ninkun, 
toas täky ta viroset" (viroset=loukkupyydyksen 
virityspuut).

"vironi" (vironen, ansasilmukan 
kiinnitysvarpu).

"ansa kul loajitah nin se näin silimukka, silimukka 
loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta"
(ansan rakennetta).

"virozin pannah tiukkah, kun loukkuo viritetäh"
(virosin tiukkaan).

"liivitysvirbi" (ansan 
laukaisunuora, liivittää).

"mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin"
(viskuh eli lohia pyytämään).

"hauin ongeh puuttu" (hauen koukkuun,
kuikka, vrt. syöttikalojen käyttäminen).

"vittsahine pössi" (vitsoista
punottu merta).

"vittsumerdu, paivuzes vitsas loaittu"
(pajun vitsoista punottu).

"vitsahiine törni" (vitsoista
punottu suppilomainen havaspyydys).

"se om muka niiv viuhakka jotta sit ei voi soaha pistämällä"
(siikaa, vrt. vieras tapa).

"ongensiimoi viihtetäh kelal"
(viihdetään, vrt. vyyhti).

"no kum povi puolillah kaloa tuli, siitä kaksissa miehin veneheh voalitah"
(nuotta=tehokas pyydys, liian tehokas pieniin vesiin).

"nuotat kum panet voatoh niin se kum päivän toisen on ni"
(kuivaa, voato=ahdinpuut).

"niin sakie ruuvikko jottei taho peässä voatoh kiini"
(nuotan ahdinpuihin).

"yks ajelov voavittau tedrilöy yhty lähembäkse, toine pezäz vuottau"
(teerien pyytämistä, ei onnistu jousella=myöhäistä alkuperää).

"rihmoil kävvez ei pie akkoih kävvä eigoa marjoa syvvä"
(rihmoil eli ansalangoilla, vrt. miesten ja 
naisten työt).

"vomtsu" (säkeistä kyhätty rantanuotta).

"kaikkiem pyyvyksiem ta kalojen keralla matata volottsiutuu"
(kalamiehet).

"nuotampyydö ei voruitsustu suvaitse"
(riehumista, metelöintiä).

"moniehana iltana kun tultih nuotalta ta ruvettih kaloja puhkoamah"
(vrt. puhkautettiin naisilla).

"aitam buiskas, paltsoil on riistat" (vuiskas
=ullakolla, riista-aitat).

"sid itse istutto kodah tedrii vuottamah"
(teertä odottamaan, vrt. omat pyyntivälineet,
ei kuulosta järkevältä).

"hyväz väes pideä kalam pyydyö"
(väessä=kunnossa, järjestyksessä).

"syysnuotta on väki suuri, monittsi ihan satoa syltä"
(nuottien koosta, vrt. tyhjät järvet).

"ennein sano vanha rahvas, jotta ei soa männä 
etähäkse rihmam pitäjä, ninkuv välie pitköä jätteä" 
(pitkää väliä, ansalankojen väliin).

"välikodvalla alotan ryzän" (rysän
kutomisen).

"Timorrantah vejettih ta kahta vejettih kaislikor rintah, 
välillähän oli Juoheapaja, ta siit oli Heimor rantah kaht 
apajoa vejettih" (omat rannat, yhteiset veet).

"kun sitä kaloa ennev vanhah sielä soatih nin sitä 
ei välitetty niistä nuoraselistä" (pitkistä siimoista, 
myöhäinen / vieras pyydys).

"mäni välittsi, kontie" (saartomiesten välistä,
viimeiset kontiot, vrt. vieraiden maksamat
tapporahat).

"meil ei Sohjanansuussa pietty väliverkkuo 
konsana, aina tarpomilla tarvottih" 
(väliverkko=nuotan poven suulle laskettu 
verkko).

"ta vielä väliverkko pijettih välissä jottei 
kalat peästäis venehiev välistä pois"
(myöhäinen veneistä vetäminen).

"ku tulou pohjansuu, sid väliverkko eär otetah"
(nuotan pohjan suu).

"ku äijä puuttu lindua laaittih vällembi"
(isompi, patsaslava).

"vällällä moalla et pane" (ansoja, 
aukeille).

"vällät silmäd verkos" (vrt. väljät).

"ennen ammuttih vällällä kondieda da muida suurie elävie"
(väljä-pyssyllä, milläpä ennen tuliaseita, ei millään, 
nuoli=suututtaa kontion, karhukeihäs=pesästä tappamista).

"välliz on suuret silmäd, sygyzyl laskietah, 
nedälii kaks pietäh yhteh palah, sit kuivatah" 
(väljissä, nedälii=viikkoo).

"silmyväli om vällähkö" (väljissä).

"ei ruohittu niillä senaikasilla värkillä pyytiä"
(pyyntikeinojen muuttumisesta, vrt. omat ja 
vieraat keinot).

"ruvetah veneheh völjöämäh, vain kiiskie täysi povi"
(povellinen kiiskiä, vrt. tyhjät järvet).

"soalis kun tuli nij joattih, pienemmät pantih yhensuuruot kullaki"
(saaliin jakaminen).

"yhtykselleh nuottoa pyvvämmö"
(yhdessä, vrt. nuottakunta).

"talveks azutah yhtyznuottu"
(yhteisnuotta).

"häi merezid nostaa ääres, kalat työndää veteh, 
yhten keiton jättää" (keitto kerrallaan, 
vrt. järvet tyhjentäneet nuotat).

"orad nuotan rindoih da harvoih panetellah, ylembä kannattav verkod,
konz on suorei, lumetoi jeä" (orad=

"sid ylen toagiad rinnaks sanotah"
(taakia, rintaverkko).

"pordimo tulou sidä lihua syömäh, yline lauda pordimolla piällä 
i pordimo kahen lauvan keskeh kuolou" (vieraat laudat,
vieraat saalit).

"yline selys" (verkon
yläpaula).

"ylini parva" (nuotan yläselyksen ja poviverkon 
välinen kolmiomainen verkko).

"a kun umpipulloh lienöy männyn ni kai mujehet mäntih peälittsi"
(nuotasta, umpipulloh=kohot veden alle).

"ambuossa voit ylistiä" (ylistää,
ampua liian ylös).

"kai pidäv ottoa sualoid, siid voibi dagoa" (ottaa 
kaikki saaliit, vrt. kaloja takaisin laittavat).

"siidä i rebo kaiken kannon ruabiu, kun ei yllä"
(syöttiin, repojen pyytäminen, omaa vai vierasta,
pyydetty nahan vuoksi).

"sen keikkau linnun ylähäksi" 
(vipuansa).

"semmoset lavat loajittih jotta ne oli, altapäin oli onnet ta siitä
ylähänä oli semmoni salvos ta katto" (lintulavat).

"ta siit om männystä semmozesta vibu, ylähänä"
(pyydyksessä).

"yläkengy on nuotam pohjah jamottu, kahtu harvembi pohjoa, 
siid on talvel pullod, kezäl on lökki" (nuotan perän 
suulla vaakasuorassa oleva verkko).

"yläselgone" (ylempi selkosinpuu, 
ansassa).

"yläsellyksez on käbryt" (sellyksez
=paulassa, käbryt=kohot).

"kahtet kolmed olgiteähted punotah yläsellykseh, nuotal verkkoloin 
peäl syystsurah, yöt pimetäh" (teähtäd eli merkit, 
öiden pimetessä).

"olginuoroa sivotah vantalleh täheks yläsellykseh"
(täheks eli merkiksi).

"se kun sih rihmah mänöy silloin se ripsoau ylös, ta hod i jaloista
puuttunou ka ylös se nouzou" (lintu, rihma=ansalanka).

"kondie ei pyzynyh ymmärrykses" (ymmärrykses
eli saarrossa, vanhempien pyyntitapojen 
jäänteitä).

"kaloa soadau muzikad illal, lähetäu, huonnuksel do i tuuvau"
(illalla lähetään, aamulla tuodaan).

"kum pyörähti ni venehenki pyörähytti ympärihis"
(iso kala, ongessa, omat veneet).

"piilottsi pidi yöllä lähtie"
(metsälle, salaa, miltä haltijalta).

"yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh"
(laskea potkuun).

"yöaboal pidäy helyd olla, helyroagad"
(roagad eli puut).

"yökunziz ollah, majal eletäh"
(metsämajat).

"yökunzissa oldih" 
(ansapyynnissä oltaessa).

"ei tulla hyö päivätselleh, sie ollah metsäs yökunzis"
(yön yli pyytäminen).

"yhtes yömbäristös saadih kaksi virsii kalaa, illal laskiettih verkot, 
huondeksel katsottih" (yömpäristö, yön yli kalastaminen).

"äij on kadehen silmäs vain ei vaivan nähnehen"
(suuren saaliin ihmettelijöille).

"mintäh sie äijän tapat riistoa" (äijän eli
liikaa, eläinten katoamisen taustalla olevat
turhaan tappajat).

"vägi äijän tästä saizi hirvie" (saisi,
oman ja vieraan erosta).

"ka saittahan kalua ihan äijättävä"
(saaliin kehuminen, vrt. oudolta
tuntuva kadehtiminen).

"siigakala äijän vähän sattauduu" 
(sattautuu, satkassa).

"ei puuttunuh, siid jälgimäi lahna äilästyi ongeh lähendeä vas"
(ongitut kalat).

"laskekkua verkod vedeh, eik hot ahvenda äinästyiz mänemäh"
(ahvenverkot).

"kala äglästih merezäh" (meni, 
omaksi vahingokseen, eläinten 
kannalta ajatteleminen).

"äglästih tedri rihmah" 
(rihmoilla pyytäminen,
piti kantoja vahvoina
satoja vuosia).

"siidä ku ägäzeksi tulima, nellin pidimä"
(ansapolkuja, oma työ=tunteen / tarpeen
mukaan tehtyä).

"sil niätkö kondieda pisti älähytti kylgeh metsäs"
(pisti keihäällä, ampumista vanhempaa, 
vrt. vieraat rautakärjet).

"pystäjes hukk ärizöy" (hukkien pistäjät, 
ampujien edeltäjät, tarkoittanee ansoihin 
menneitä).

"niijel luhtijen alla kun oli semmoni äpräs, ni siih äprähäv 
viereh pantih rysä, ta vielä havuk kahem puolen siih" 
(rysäpaikkoja, vrt. lysä, lysähtää).

"öh miittuine puutui täh kala suuri merezäh"
(meresä, mersä).

"muga minuu öllistytti, ei puuttunuh kädeh, en voinnuh 
kyöväst oal panna" (kyöväst eli haavia, isoa kalaa 
ällistellessäni).

komimetsästäjien varusteisiin

kuuluu nahalla päällystetyt

metsästyssukset ja perässä vedetty

pulkka (kantaa yli 100 kiloa 

lihaa).

komimetsästäjien pyyntimaat

periytyvät isiltä pojille

(merkitään puihin pas-nimisin

sukumerkein, käyttämättömät

maat menevät toisten käyttöön).

komien mukaan metsästäminen

on "puhas toimi" (vrt. pyhä,

eläimet pitävät "puhtaista

ihmisistä").

liiviläiset puhuvat merellä

ollessaan kalastusvälineilleen

salakielellä (vrt. kalastajien

kielellä / kantauralilaisella 

heimokielellä).

mordvalaisten laulujen sanoissa 

verkkoja kudotaan niinen ja katajan 

kuoresta.

mordvalaiset kutsuvat irti päästämistä

sanalla juksems (vrt. juks=jousi).

mordvalaiset kutsuvat heittämistä 

sanalla jortoms (vrt. jorok=taito, 

jorams=valmistautua).

mordvalaiset kutsuvat pyytämistä

sanalla enaldo (kundams=ottaa kiinni).

mordvalaiset kutsuvat villieläintä

sanalla idem raksa (vrt. laksa,

idemka=villilintu / sorsa,

idems=vapauttaa).

mordvalaiset kutsuvat nuolta

sanalla nal.

mordvalaiset kutsuvat väijymistä

sanalla keksema (ampua=ledema,

vrt. keksiä).

mordvalaiset kutsuvat onkea 

ja siimaa sanalla leska (koukku

=keckaz, täky=manamka).

mordvalaiset kutsuvat verkkoa

sanoilla kalon ja setka

(kalon=kalastaja).

mordvalaiset kutsuvat mertaa

sanalla ulma.

mordvalaiset kutsuvat ansaa

sanalla kundamka (kundams

=laittaa ansa).

mordvalaiset kutsuvat sotaa /

taistelua sanalla turema (turems

=taistella, vrt. torailla).

mordvalaiset kutsuvat keihästä

sanalla kopiya.

marit kutsuvat kuusenoksista tehtyä

kalapatoa sanalla vada.

ersalaiset kutsuvat pajumertaa

sanalla keljks.

 

moksalaiset kutsuvat punottua

pajupyydystä sanalla märata.

marit kutsuvat jousta sanalla

vase (vasym tyndash=vetää jousi, 

vasym jamdylash=tehdä jousi,

vytsö=jousen jänne), vrt. vasen).

udmurtit kutsuvat jousta sanalla

pukyts (nuoli=nöl).

unkarilaiset kutsuvat jousta sanoilla

ij ja iv (nuoli=nyil).

ersalaiset kutsuvat jousta sanalla

naltsirke (nuoli=nal).

moksalaiset kutsuvat jousta sanoilla

onga, onks, nalks ja sogom 

(nuoli=nal, sajga).

marit kutsuvat jousta sanalla

jongez (nuoli=piksh, pikshumdo,

umbo=piikki, keihäs).

marien pyydyksiin kuuluu vapsh,

vaptysh (verkko, atma=heittää

verkko), avanvapsh, kelde 

(pitkä verkko / nuotta, keldash

=vetää nuottaa), koshtyrash 

(käsiverkko), kylvot (nuoraverkko, 

metsästysverkko), tetele (veneiden 

välissä vedetty verkko) ja shyza 

(shyraltash=heittää verkko).

marien pyydyksiin kuuluu ater (ansa, 

ansalanka), vetsyl (kala-ansa), kaska 

(ansa), kugyposh (kala-ansa, korimainen), 

kyrlash (kala-ansa), lödö (ansa, 

ansalanka), lyjys (ansa, pienille 

nisäkkäille), lykö (suolle laitettu 

ansa), maskanyk (karhuansa), murda 

(kala-ansa, kori), optysh (ansalanka, 

pienille nisäkkäille) ja shörga 

(ansalanka).

udmurttien pyydyksiin kuuluu

set, kaz (verkko), kalton, nevol 

(nuotta), merjoza, venter (rysä),

murdo, morda (merta), nalyk (ansa)

ja tsetlyk (ansa).

unkarilaisten pyydyksiin kuuluu

halo (verkko), fogo, kelepce (ansa),

csapda (ansalanka) ja kisdob 

(ansalanka).

ersalaisten pyydyksiin kuuluu

setka, set, altyma (verkko), kelks 

(kalapyydys), manjamka (ansa)

ja tuvor (ansa).

moksalaisten pyydyksiin kuuluu

aftoma, kot (verkko), brednek, 

nedotka (nuotta), märata (merta), 

sulma (ansa) ja petlä (ansalanka).

unkarilaiset kalastavat käsin,

atraimilla, paju ja ruokomerroilla,

isoilla ja pienillä verkoilla

ja puunuijilla.

mansit kutsuvat eläinten luojaa 

ja suojelushenkeä nimellä Woj-aso

(eläinten isä, vrt. joka lajilla

oma emonsa).

virolaiset kutsuvat lintujen emoa

nimellä Jutta (Taaran tytär).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(pyyntipaikat, majat) kuuluu eilla, 

eiila (pyyntimaja, vrt. eila), pivdosaje 

(pyyntisija, paikka), njuovadah 

(teurastuspaikka), vihalah (käestyspaikka, 

käsiverkkojen heittopaikka), kyelieääci 

(kalavesi, vrt. keli), pivdoeääci (pyyntivesi,

vrt. piuto, pito), perttumpäikki 

(pyyntipaikka, vrt. perttu), värppi, 

väärpi (apaja), laapp, laaut (apaja), 

laautos, lapplvos (apajapaikka), 

säimmkäädas (verkkokatos) ja räähhlaapp 

(talviapaja, vrt. raahe=talvinuotta,

vrt. lappaa).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(padot, kuopat, aidat) kuuluu puaddud, 

puadum, puoddum (padota, vrt. pudota), 

rogge, roge (kuoppa), kodderogge (peurakuoppa), 

piärtusm (hangas, peuranpyyntiaita,

vrt. pärtu, perttu), äägis, aggas (hangas, 

peuranpyyntiaita, vrt. aki, akka, aika), 

puadd, puadu (pato), ootsien, ohtse, oacce, 

oaci, oce (suoja, patoverkko, vrt. ossi,

assi), buoreve, buaddoot, puodduot, puotot, 

buoddo, puadu, puädd, puedd, pietta, podo 

(padota, vrt. pottu, patto), cuavvmos, 

cuavtummus (juovoa, ajaa peuroja kohti 

peura-aitaa, vrt. tuomo), luosstääinek 

(lohipato), zääbbar (lohipato), luosspuerdes 

(lohiporras), tammeed (padota), puadd 

(toe, pieni pato), vuaddtamm (pohjapato,

vrt. vata), peälbbäudd, peälbbäägges 

(peurakuoppa), rovväudd (peurakuoppa,

vrt. hauta), tamm (pato), tääinik (pato) 

ja tammummus (patoaminen, vrt. tammi

=keski).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(kuvailevat sanat) kuuluu kuuddad, 

kuudai (kutea, vrt. kuta), njunniistallad 

(hakea vainua, njunn=nenä), uajuttallad 

(ajaa, jahdata), kuorrad, kuoram 

(jäljittää, seurata, vrt. koira), 

kesijassad (noutaa, metsään jääneet lihat,

vrt. kessi), viissad, viisai (ajaa takaa 

haukkuen), kostad, koostam, kuasta 

(kostua, kyetä kulkemaan), euaskudattad 

(hyppiä, eläimestä, vrt. asko, esko), 

murdelattad (perääntyä, siirtyä taaksepäin), 

fattiittattad (joutua kiinni, vrt. pattijoki), 

kodded, kodam (saada saalista, nälän vaivatessa,

vrt. peurojen nimet), pivded, piivdam 

(pyytää, pyydystää), silleed, silam (pyydystää,

vrt. silli, silakka), puttadid (pyydystää, 

saada saalista), päjidid, pääjid (houkutella 

vesilintua väijyksistä), hävidid, häävid 

(haavoittaa, vrt. hävittää, haavi, haaveri), 

kedgid, kedgiim (kivittää), jyevid, juavam 

(jakaa, vrt. juuva=vati), porkkalid (ropsauttaa, 

täräyttää, ajaa kaloja porkalla), easkelid 

(tarkistaa, katsoa jälkiä, vrt. eskelinen),

nalganid (päästä pakoon, vrt. nalkki), ansasid, 

aansas (ansaita, saada osakseen, vrt. ansa), 

astasid, aastas (ansaita, saada osakseen,

vrt. asta), miäcastid, miäccast (metsästää,

vrt. misa, masa, massi), kualastid, kualaast 

(kalastaa, vrt. kota, kuala, omat asuinpaikat), 

rohastid, roohast (koukata kala), kirdelistid 

(lähteä lentoon, lintu, vrt. kiertää), 

njavattid, njaavvat (lähestyä hiipien, pyytää 

hiipimällä), ropagyettid (ropahtaa, pyrähtää 

lentoon), vyettid, vuatam (vuottaa, löytää 

jäljet), ripalittid (räpistellä siipiään), 

patarittid (päästää pakoon), havaduttid 

(haavoittaa), havvid, havviim (haavoittaa,

vrt. haavikko), vuavnud, vuavnum, vuovnum 

(metsästää peuroja, vaeltaa, vrt. vainu), 

vuottud, vuottuum (vuottua, jättää jälkiä), 

perttud, perttuum (naakia, vaania peuroja), 

meccikeeeee (metsään katsoja, vartija, 

saalista jaettaessa), kuobzakoddee 

(karhunkaataja), riävskapivdee (riekonpyytäjä), 

kyelipivdee (kalanpyytäjä), vuatadah 

(jäljityskeli, vuotos), vicarah (kalavitsas), 

koddealmai (peuranpyytäjä), pivdoalmai 

(pyyntimies), myeidi (talvinen peuranpyynti), 

muati, muadi (iso lintuparvi, vrt. maa,

matti), pivdemvyehi (pyyntitapa, vrt. viehe), 

pivdomätki (pyyntimatka), miäcastem (metsästys), 

kualastem (kalastus), jyehim (jako, jakaminen), 

läällim (hautominen, vrt. lalli), pessim 

(pesiminen, pesintä, vrt. peesi, pessi), 

vuavnum (keväinen peuranpyynti, vrt. vaanu, 

vaunu), ordo (uurto, syksyinen peuranpyynti), 

kuobzapivdo (karhunpyynti), loddepivdo 

(lintupyynti), meccipivdo (metsäpyynti,

vrt. messilä, lähteä messiin), kyelipivdo 

(kalapyynti), merakyelipivdo (merikalapyynti), 

puskopivdo (hauenpyynti), kodo (kutu), 

mecciolmoo (metsämies), miädus, miättus, 

miätuseh (huonoa enteilevä hyvä saalis, 

vrt. marras), juahu (jako), jokse, jaksedh, 

joksat, joksot (tavoittaa, saavuttaa,

vrt. jaksaa), joksat, juksad, juxsed, juksed 

(tavoittaa, saavuttaa, vrt. joki, juksata), 

joke, juögedh, juehkeet, juohkiet, juohket,

juokket, jyehid, juekked, jugged, jikked 

(jakaa, vrt. jokke, jukka), gieje, kiedja, 

kieija, kiojj, kijj, keje (jälki, vrt. ki-eija,

ki-oja), gäddedh, goddeet, kottiet, koddet, 

goddet, kodded, konded, konte (tappaa, vrt. 

konte=villipeura), laamedh, labmee, laapmie, 

lapme, labme, läämis, läämes, lames, lame 

(sulkasato, vrt. lama, lamaantua), njaagedh, 

njaahkat, njahkat, njakkat, njaahad, njaakkad, 

nakked, nake (hiipiä, vrt. nakke, naakka), 

biesie, biessee, piessie, piesse, baesse, 

peesi, piäss, piess, pese (pesä, vrt. peesi,

piessa), seäbree, siebre, saerve, servi, 

seärvv, siebr, sepre (seura, pyyntiseura), 

vallie, valle, falle, vollid, volljed, 

velljed, vellid, vele (hypätä pystyyn, 

vilahtaa, vrt. veli), vuonjes, vuotnjie, 

vuonjas, vuänjas, vones (kesy, kantauralin 

ini), vuöttedh, vuehteet, vuohtiet, 

vuohttet, votte (jäljittää), raanni, rännjam 

(haavoittunut), seibbai, seibbes (hännällinen,

vrt. seivo), seeibtem (hännätön), uuidi 

(kaikkoava), kuelles, kuallai, kuallas 

(kalaisa, vrt. kallavesi), kueltem (kalaton,

vrt. kulta), loommi (lymyävä), rovvi 

(lennähtävä), kiirdceei (lentelevä, 

vrt. kiire), kerddleei (lentoon lähtevä), 

tuskki (lentävä), sinneei (liitävä,

vrt. siintää), skirvvteei (liitävä), 

läukkeei (loikkaava, laukkaava), kobddi 

(lymyävä), koolpeei (poukkoileva), 

poockteei (pujahtava), caannleei (pujahtava), 

pozztem (sulkasatoinen), ärddai (vaaniva), 

pagsteei (pakoon lähtevä), njaagtoolli 

(väijyvä), keammsest (soitimella), vuettel 

leed (olla jäljillä), poor (pesä), porvv 

(haaska), juekkem, juakk (jako, vrt. jaakko), 

kuorri (jäljittäjä, vrt. kurri, kuorti), 

kuorummus, kuorrlummus (jäljittäminen), 

vuattok, vuottas (jäljityskeli), luodd (jälki,

vrt. luottaa), saajj (jälki), kiojj (jälki), 

suärddmos (kaataminen, vrt. saartaa), kuellsiil 

(kalansaalis), kuellpeivv (kalapäivä), 

kuellsiilli (kalastaja, vrt. siilinjärvi), 

kuellcääcc (kalavesi), vuenas (kalavesi,

vrt. vene), kuobzzseellmos (karhunpyynti),

kuobzzsiilli (karhunpyytäjä), koorv (kierto, 

kierros, vrt. korva), korvvi (kiertäjä), 

pirros (kierros), piäju (luola, pesä), 

totsnai (paikallinen, paikkauskollinen), 

tukk (tukku, lauma), valvv, välvv (lauma, 

vrt. valve=susilauma), ordd (lauma, vrt. 

ort-sielu), cioggar (lauma), kiirdcummus 

(lenteleminen, vrt. kiertää), kerddlummus 

(lentoon lähteminen, vrt. kerttu), tuskkmos 

(lentäminen), loddjeei (linnustaja), loddjummus 

(linnustaminen), soujj (lintuparvi), 

luossseellmos (lohenpyynti), luosssiilli 

(lohenpyytäjä), miecstummus (metsästys,

vrt. mies), seellem (metsästys), meäccjeei, 

miecsteei (metsästäjä), siilli (metsästäjä), 

njunnjed (vainuta), njaaggtoollad (vaania),

ärddad (vaania, vrt. arttu), porggeed (vaihtaa 

karvat), cuoccad (tulla sulkasatoon, vrt. 

juosta, tuossa), vuoppad (tarkistaa), tarkkeed 

(tarkastaa), cackkled (jäljittää, saaliin eteen 

kaartamalla, vrt. jaska, taski), kuorrad, kuoreed 

(seurata jälkiä), vuottced (seurata jälkiä), 

pirstatted (saartaa), osttad (saavuttaa,

saada kiinni), aiccad (aistia, saada vihiä), 

kodded (saalistaa, saada saaliiksi, peuroja), 

seelled (saalistaa), poppatted (saada kiinni),  

tuärreed (seurata, pysyä perässä), naullad 

(pysähtyä), nääddad, nädsted (pysähtyä 

paikoilleen, vrt. näätä), poorgted (pyrähtää), 

vueinsted (nähdä vilaukselta), kuorrad (noudattaa 

jälkiä), njäuggted (naukua, houkutella riekkoa), 

njaakkad (naakia, hiipiä, vrt. jaakko), meäccjed, 

miecsted (metsästää, vrt. metsä=mies), vuetted 

(löytää jäljet), cuavvled (lähteä seuraamaan,

vrt. tavata, tavoittaa), kuorrled (lähteä 

seuraamaan jälkiä), kerddled (lähteä lentoon), 

njagskuetted (lähteä hiipimään), peittloottad 

(lymytä, peittyä), loddjed (linnustaa), 

leeppted (lentää, lennähtää), luuccjed 

(lentää), muoiddjos (moitamies, talvimetsästäjä), 

kerddlatted (hätistää lentoon), kormmled 

(hyökätä kimppuun), maazzlastted (houkutella), 

paaimted (houkutella, vrt. paimen), viizzlastted 

(houkuttaa), njaaggeed, njaaggtoollad (hiippailla),

kormmled (ajaa), njeazksted (ajaa), tiarted 

(ajaa), uurcted (ajaa takaa juosten), vioggted 

(ajaa takaa, pitkän aikaa), pirroottmos 

(piirittäminen, ympäröiminen), njaakki (hiipijä), 

vuattok (vuottamakeli, jäljityskeli), vuattjummus 

(vuottua, näkyä jälkiä), aiccmos (aistia, saada 

vihi), ärddai (vaanija), koddi (tappaja, vrt. 

peuran nimet), tälvvpiess (talvipesä), muoiddjos 

(moita, talvipeuran pyytäjä), vioggteei (takaa

-ajaja), vueiteeja, vuejteei (takaa-ajaja), 

pozztemesvuott (sulkasato), keemes, keemm 

(kiima, soidin, vrt. keimailla), siil (riista,

saalis), pirstattmos (saarto, saartaminen), 

koorv (saarto), njäuggtummus (riekon kutsuminen,

naukumalla), reppsiilli (riekon pyytäjä, 

vrt. reppu, repe), reppseellempodd (riekostusaika), 

seellmos, seellem (pyynti, vrt. seela), 

njorggampocc (pyypiisku), poorgtos (pyrähdys), 

cvicckummus (piipittää), piizzummus (piiskuttaa), 

koddsiilli (peuranpyytäjä), ebrr (pesä, vrt. 

eura), kuett, maajjikuett (pesä, vrt. kota), 

piess (pesä), vuädanj (pesä), kuodasm (pesäluola), 

paaldes (peto), näudd (petoeläin, vrt. nauta), 

päännkuell (petokala, vrt. paananen), kozzlodd 

(petolintu, vrt. kossa=kynnet), parvv (parvi), 

ruäpp (parvi), soujj (parvi), välvv (parvi) 

ja kodded luozz (pyytää lohta).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(nylkeminen, eläinten osat) kuuluu roppa, 

roopa (ruho), piksa, piivsa (piiksi, linnun 

rintalasta, vrt. piisata), lode (lintu), 

lodekozza (linnunvarvas), pacca (haavoittunut 

eläin), tuotka, tuodha (kalan sisälmykset, 

vrt. totko), kodestid, koddeest (tappaa 

nopeasti, vrt. peuran nimet), rettid, rettiim 

(pistää, halkaista ruho), ellee (eläin, 

elävä), piätuellee (petoeläin, vrt. pietu), 

porree (peto, vrt. por-heimo), euosah 

(sulkasato), peeti, pede (linnun täkkä,

vrt. pete, veeti), vätti, vääti (linnun 

kupu, vrt. vatta, vati), ryevji (raaja, 

ruhon osa), keäppel, keeppil (käpälä), eallaam 

(kulmahammas, torahammas, vrt. ella, alla), 

huaddoo (otus, riistaeläin), saalas, saallas 

(saalis), jeanos (isoin osa, vrt. jäännös),

njuovvad, njuovam (nylkeä, teurastaa),

pahheed, paham (kyniä, nyppiä), akte, aaktedh, 

aaktaa (nylkeä, vrt. atte, aake, aa-sielu),

avtatak, ähtid, ähtted, axted, akted (nylkeä,

vrt. ahti, ahtaa, auttaa), kecke, kasket, 

gasket (kyniä, vrt. jättää kesken), njälgedh, 

njalgat, nelke (nylkeä, irrottaa karva,

vrt. nalkuttaa), pookki (kynijä), paakkmos 

(kyniminen), kavlud, kaavlum (kauloa jalan 

tyvi, nyljettäessä), cela, tjalla, tjillama, 

tjalam (torahammas, vrt. tela, tilla), 

civke, tjuvge, tjugga, tjivka, tjiuka 

(eläimen poikanen, vrt. tiuke, tuukka), 

calam, callaan, caallam, callan (torahammas,

vrt. taltta), ciwga, civga, ciugg, cifk 

(eläimen poikanen), läddie, loddee, lottie, 

lodde, lodd, lond, londe, lonte (lintu, 

vrt. lotta, lud-pyhäköt), njuovedh, njuovvat, 

njuouvad, njuovvad, nuvved, nove (nylkeä),

beetske, biehtsehka, piehtsiehk, piehtsek,

baeccek, peeccih, piäccik, piezex, piecce, 

peccekke (pyrstö, vrt. peesata), bierie, 

beäddaris, pieddie, piehte, baedde, peeti, 

piett, piedd, pede (pätäs, linnun rinta), 

biksa, piksa, pihss, pixs, piks, pikse 

(linnun rintalasta), piriem, pirev, birre, 

peerr, perram, pire, pirem (piira, linnun 

tai oravan maha, vrt. pera, pirre), baddse, 

pattsa, bozza, puzza, pozz, ponz, ponce 

(höyhen, vrt. pussata), säksie, soousa, soous, 

sevs, segs, sevsem (karva, höyhen, vrt. sääksi), 

siejbie, säibee, siejpie, seipe, saeibe, 

sejbi, seibb, siejb, siejbe, sejpe (häntä,

vrt. sievä), dolgee, tolkie, tolke, dolge, 

tolge, tolgg, tolg, tolg̜e, tolkk (sulka, unkarin 

toll, vrt. tolkku, tolkki), nokam (sellainen, 

vrt. nokka), looddalgg (linnunpoika, vrt. 

alku), looddciugg (linnunpoika), koollad 

(nylkeä), ähtted (nylkeä), paakked (höyhentää), 

toorbaz, turbb (turpa), näudd (turkiseläin, 

vrt. nauta), koss (töyhtö), pozz (sulka), 

suäjj (siipi), pogg (siipipeili, sorsien 

siipilaikku), koollmos (nylkeminen), ähttmos 

(nylkeminen), ahtti (nylkijä), ruocc (räpylä), 

cäällemneibb (nylkypuukko), pieccik (pyrstö), 

poodas (pyrstö) ja soujj (poikue).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(ansat) kuuluu rita, rida (loukku,

vrt. riita, riitta), vuoda, vuodduu 

(paula), kiela (ansa, paula), orrakiela 

(köysiansa), arppukiela (rihma-ansa), 

lapped, lapam (laukaista, liisiä ansa),

kortastid, koortast (pujauttaa, 

silmustaa), paccad, paacai (laueta,

vrt. paasata), vovdad, voovdam, vavda 

(jäädä kiinni, tarttua), keldid, kiäldam 

(jännittää, virittää), pacattid, paaccat 

(laukaista loukku), kardud, kaardum 

(pitää ansoja, saartaa aidalla), kehidah, 

kähidah (kaha, haaru, riekkoansassa), 

kaskastah (loukku, rita), nuhostah 

(piena, loukossa), pajattah (ampuma-ansa, 

pyssyansa), kärdi, käärdi (kaarti, kaarre,

ansajono), virruusäggi (vipuansa, vrt. säkki),

puazzi, puazi (viilto ansavarvussa, lankaa 

varten, vrt. pasi), piivdos, pivdos 

(pyydys), euuskas, euskii (lisku, loukku), 

liestas, liestii (sadin, loukku, laudoista 

tehty, vrt. listiä), riccad (raottaa, 

leväyttää auki, vrt. rissanen), gierestakke, 

gierastit, kierastit, giera, kiera, kere,

kirkgierre (kierre, rihma, saalistaa rihmalla), 

baattsedh, paahtsat, pahttsat, baccat, 

paccad, pacce (laueta, päästä irti), 

beärtudh, biärtoma, pierhtuom, pärhtom, 

baertos, peärtusm, peärtam, pertto (ansa, 

vaania, vrt. pärtu, perttu), raatt, radd, 

rette, rete (rita, lintuansa, vrt. raate), 

vuössie, vuossie, vuosse, vosse (kädensija, 

ansa), kiolid vuoppad (kokea ansoja), 

lohtt (ansa), kioll, puoiddikioll (ansa), 

äägges (ansa, loukku), kärdduhss (ansa-aukko, 

vrt. ovi), kiolluhss (ansa-aukko), kavvok 

(ansahaarukka), käärdalm (ansakaarre), 

loddväädd (lintulanka), kiollvuäivvat 

(ansalankanippu), kiollcuolmm (ansalankasolmu), 

kärddai (ansojen laittaja, vrt. kärttää,

karttaa), kärddad (laittaa ansoja), 

kuobzpeärtam (karhunrita), loptt, laptt 

(lisku, loukku), laskkem (loukku, sadin,

vrt. laskea), vihcc (vitsa-ansa), vihccvärvv 

(vitsasilmukka, vrt. varvi, värvätä), jeäddmos 

(virittäminen), vippkioll (vipuansa),

kuulem (rita), reeppkioll (riekkoansa), siil, 

siilli (pyydys) ja säälesm (pyydys).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(onget, koukut, siimat, uistimet) 

kuuluu sijma, siijma (siima), vuogga, 

vuoga (onki, viehe), uusta, ustuu (uistin), 

oresked, oreskerdi (peruke, pitkässä siimassa), 

usted, ustam (uistella), uaggud, uagum, 

oggum (onkia, vrt. aku), siäptud, siäptum, 

septum (laittaa syöttejä), ustud, ustui, 

ustoo (uistella), uagustid, uaggust (onkia), 

äggee (koukkupuu, avannossa), vagge, vage 

(koukku), njomaldah (selkäsiima, vrt. nenä,

malttaa), pelbi, peelbi (terävä nuoli), 

keeikedgi (painokivi, pitkässä siimassa), 

vuoggaeielgi (selkoin, siima selkäsiimassa), 

septi, seepti (syötti, täky), kuakki, kuahi 

(koukku, vrt. kaki, kakistella), sieptas 

(houkutussyötti), kiärdu (pitkäsiima), 

tuargu (siima, vapa, vrt. turku), gookke, 

koohkie, koakki, kuäkk, kuekk, kieked, kokke 

(koukku, kaareva kärki, vrt. kokka), luoudna, 

luouna, luovnn, luvn, lovne (polakoukku, 

launi), hooggudh, oggoot, ookkuot, oggot, 

oaggot, oaggud, vuäggad, voanged, oangad, 

onko (onkia, vrt. vongata), sieptie, säptee, 

sieptie, siebte, saekte, septi, seäptt, siept, 

septe (syötti, suomen sättä, vrt. sietää), 

hoogge, vuagga, vuokka, vuogga, vuogg, vung, 

ving, vonke (onki), pooddalsijmm (selkäsiima), 

vuogg kiessed (uistella), väädd (juksa, 

pyyntikoukku), kuäkk, kogg (kokka, koukku), 

aankarseellmos (koukkukalastus), looun 

(launi, koukku, syöttipuikko), joorrivuogg 

(lippauistin), pasttemvuogg (lipukkauistin), 

looun (madekoukku, vrt. lounas), vuäggad 

(uistella, onkia), koldded (onkia), vuogg 

(uistin, viehe), vuoggkiossi (uistelija), 

peässpoll (tuohikoho), pooddal (syötti), 

sijmm (siima), väädd (siima), ärpp (siima), 

vuäggam-määtt (onkimato), vuäggam-muorr 

(onkivapa), vuoggkoobltos (ongenkoho), 

vuoggaankar (ongenkoukku), vuoggpäänn 

(ongenkoukku), vuoggännel (ongenväkä),

väädd (pilkki), pooddalsijmm (pitkäsiima),

ja pozzvuogg (perho-onki).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(jouset, atraimet, keihäät) kuuluu 

jokse, juokse, juaksa, juoksa, johss, 

juxs, jiks (jousi), njuola (nuoli),

puzzanjuola (tylppä nuoli, vasama),

pääeeid, paajam (ampua), luoda (luoti), 

luodid, luodiim (ladata, vrt. luoti

=nuolenkärki), päjistid, pääijist 

(ampua), lipostid, lippoost (lingota,

vrt. lippo), skiärustid, skiärrust 

(singota, sinkauttaa), euoccad, euosam 

(sattua, osua, vrt. esa, osa), teivad, 

teeivam (osua, sattua), keldid, kiäldam 

(jännittää, virittää), sihtid, sihtiim 

(sihdata, tähdätä), tuohastid, tuohast 

(tuulastaa, vrt. tuohi), tuohkastid, 

tuohkast (tökätä, vrt. tuulastaa), 

sattud, sattuum, sattoo (osua, sattua), 

härssee (atrain), paeadah (luodinkantama), 

säitti, sääiti (keihäs, tuura, vrt. sättiä,

saita), tävgi, täävgi (jousi, kaari, vrt. 

taaki, taukki), lippo, lipo (linko), pisso, 

piso (pyssy), njuolas, njuollas (nuoli), 

taavgas, tavgaa (pieni jousi), sierataavga 

(leikkijousi), viärju (ase), mieddedh, 

mäddeet, miettiet, mieddet, maeddet, meddid, 

meädda, meanda, mente (erehtyä, ohi,

vrt. made), njuole, njuolla, njuola, njuoll, 

null, nill, nole (nuoli, vrt. nilata), 

ooddjudh, odtjoot, oottjuot, odtjot, oazzot, 

oazzud, vuäzzad, voanzed, onco (ottaa, osua), 

paahtjasit, patjastit, boccet, pääccid, 

pääcced, pace (ampua, vrt. päästää), saajtie, 

saihtee, saajhtie, saihte, saite, säjtti, 

säitt, sajt, sajtte (keihäs, suomen saitta), 

teävke, dawge, tävgi, täugg, tavke (kaari, 

jousi, vepsän taug), vuödjedh, vuehtjeet, 

vuohtjiet, vuohtjet, vuccut, vuoccud, 

vuäccas, vuzzed, vicced, voce (ampua nuoli, 

vrt. vasama), toolin seelled (tuulastaa), 

pess (pyssy), viergg (ase), astrik (atrain),

ääddar (atrain), sakk (haavi), sakksäimm 

(haavin havas), lägstemsuäbb (heittokeihäs), 

pessäänn (jousi, pyssy), johsspess (jousipyssy), 

johssnuerr (jousen nuora, jänne), jaddmos 

(jännittäminen), saddmos (jännittäminen),

saddos (jännitys), kaarrmos (kaaristaminen), 

säittsuäbb (keihäs), vipp (linko), vipsteei 

(linkoaja, vrt. vipata), tohssted (tuulastaa), 

ääddrastted (tuulastaa, vrt. atrain), kiedjted 

(kivittää), turcclummus (tökätä nopeasti,

vrt. tursas), toohhaskooza (tuulaskoura), 

tohssteei (tuulastaja), tohsstos (tuulastus,

vrt. tossa), peälbb (nuoli), poossanj, poossnjaz 

(puhallusputki), toorctummus (pistäminen)

ja turcclummus (pistäminen, vrt. turska).

saamelaisten pyyntisanastoon 

(rysät, merrat) kuuluu suaja (siipi, 

johdinaita), sivla, siivla (johdeaita, 

siula), lääni (lana, risumerta), njiälu 

(rysän nielu), jonnmiorss (isorysä), 

ruuza (katiska), meärdd (merta), 

tääinik (tainio, lohipadon katiska),

mirss (rysä) ja vuoitok (rysän nielu).

saamelaisten pyyntisanastoon (verkot, 

nuotat) kuuluu nuadasid, nuaddas (nostaa 

selkään, ottaa mukaan, vrt. nuotta),

saimakievda (kokuköysi, talviverkkoja 

juomustettaessa), nyettiulga (nuottaulku), 

sullamuora (mittapuu, verkonteossa),

vuopsa (verkon liina), kipta, kiipta 

(verkonkives), nyettipotta (nuotanperä), 

puovta, puohtam (nuotan nostin, vrt. pudota), 

suormad (verkon silmämitta, neljä sormea),

viillad, viilam (pyydystää lintuverkolla,

vrt. viilata silmään), jaammad, jaamam 

(jamoa yhteen, verkkoja), eihtad, eiivtam 

(paikata, parantaa verkkoa, vrt. ehta), 

puttad, puutai, potta (puutua, käydä 

nuottaan), kolded, koldam (nuotata, vrt. kuulle), 

cicceed, cisam (värjätä verkkoa), lävvidid 

(liittää verkot jataan), eyeldid, eualdam (kutoa 

paulaa), muardid, muardam (pauloittaa, vrt. 

martta, martti), meeddid, miädam (jamoa verkkoja, 

kuroa umpeen), mäikksäimm (säimm=saima, verkko), 

niettcalmmsäimm (calm=silmä, vrt. kalojen nimet), 

paaskaksäimm (pasko=pienisilmäinen), 

rääzzveädaz-säimm (vrt. vetää), torres-säimm 

(torsii=paksulankainen), veälkkes säimm (vrt. 

valkki), källsaz (nuotan perän merkki), 

kuulpak (nuotan povilauta), radd (nuotan rinta), 

vioram (nuotan siula), puovv (nuotan pussi, 

perä, povi), kioptt (nuotan paino), reimm (nuotan 

paula, vrt. reimari), sälgg (nuotan salko), 

olgg (nuotan ulku), pott (nuotan perä),

eeijid, iäjam (tehdä virhe, verkkoa kudottaessa), 

vihelid, vihheel (käestää, pyytää käsiverkoilla,

vrt. viheliäinen), juonastid, juonast (juomustaa, 

pyytää jääverkolla, vrt. joonas), valgad, vaalgam 

(työntää nuottaa, valkilla), kalgad, kaalgam 

(päästää, selvittää), kuohad, kuoham (kokea 

verkkoa, vrt. kuha), kuovadid, kuovvad (kokea), 

jodottid, joddoot (pyytää verkoilla, vrt.

jata), njuskottid, njuskoot (kutoa suoraa paulaa), 

tuarbud, tuarbum, tuorbum (porkata, tarpoa vedessä

nuottaa vedettäessä), lukkadud (lukkiintua, 

verkonsilmä vesikuplasta), suappud, suapum, 

suoppum (nakata, heittää verkkoa, vrt. sopu,

suppu), nuattud, nuatum, nuottum (vetää nuottaa), 

suavvud, suavui, suovvuu (roskaantua, verkko), 

joddee (verkko, jata), viermipaje (verkon pituus,

vrt. vermeet), koldempaje (nuotanvedon aika), 

koldemmokke, koldemohe (nuottareissu, vrt. 

mokata, moikka), kossaealme (verkonliinan ja 

paulan välinen silmä), avjasealme (silmärivi 

verkon päässä, vahvasta langasta), maadarunne 

(avanto verkonlaskuun), nahattahrunne (laskuavanto), 

valgamrunne (valkkiavanto), sore (sotku verkossa), 

kalladah (silmänmitta, verkonkudonnassa),

kuarvih (tuohikoho verkossa, vrt. kurvinen), 

paskooh (pienisilmäinen verkko), jualooh 

(isosilmäinen verkko), valgamsuarooh (puuhaarukka, 

valkin työntämiseen), cyecci, cyeci (pauloitusnyöri, 

liitoskohta), nyettilyevdi (nuotan kuvas), ciägulyevdi 

(nuotan laudus), lävdi, läävdi (verkonliitos,

vrt. laatia), eihtamsäggi (verkonkorjauspuikko,

vrt. ehta), lievgi (nuotanperän ylä ja alapaula,

vrt. lieka), torsii (paksulankainen), euali, eoolijd 

(suoli, verkon havas), vyelipeeli (verkon alapaula), 

kardupeeli (silmärivi, puolia silmiä), ääli (vaato, 

verkon keppi, vapa), viermi (verkko), puotaviermi 

(vastaverkko, nuotanvedossa), kulgadahviermi 

(kulkutusverkko, lohen ajoverkko), suormadahviermi 

(keskiharva verkko), resmi, reesmi (verkon paula), 

lävvi, läävi (kahden verkon liitoskohta, jadassa, 

vrt. läpi, lavi), vihhaal (käesverkko), tuarbum 

(tarvoin, porkka nuottauksessa), vilo (lintuverkko),

kiäikkoo (kelluva verkon merkkikeppi), juonas, 

juonnas (jääverkko, vrt. junnata), ibles, ibla 

(ohutlankainen verkko), sohes, sohhaas (sotku 

verkossa, vrt. sohia), kaalgus, kalgus (selvitetty 

verkko), moovsas, movssaa (verkon mittainen 

puolen silmän rivi), tiäddu, tiädu (paino,

vrt. tatu), sadded, sadam (levittää verkkoa 

tai narua), ardu, aardu (aarto, verkkojen 

kuivausteline), kiäpu, kiävu (käpy, verkonkäpy), 

cice, sihtsa, cicca (väri, verkkojen värjäykseen), 

tsuvtsie, suohtsie, suohttse, cocce (nuotan 

solmuliitos, vrt. sossia), cekte, tjiktedh, tjiktat, 

tjiektat, tjiktet (korjata verkkoa), jontija, 

jädduve, jottdiht, jottuo, joddo (juntu, verkkojono), 

cicca, cecc, cizz, cicc (verkkoväri), cyecci, 

cuecc, cueccim (nuotan solmuliitos), calgat, colgad, 

colggad, cielged (irrota, vajota), ciktet, ciehtad, 

cihttad, cixted, cekted (korjata verkkoa, vrt. tiuhta), 

joddo, joddee (verkkojono, juntu), kiehpa, kähpa, 

gaeppa, kiapp, kiebb, kiepp, kepe (verkonkäpy, käpy,

vrt. kieppi, keppi, kieputtaa), gipte, gipta, kipta, 

gikta, kiptt, kipt, kipte (verkonkives), gäldedh, 

golltdiht, koltiet, koltet, goldet, kolded, koldded, 

kolte (kullenuotta, ammentaa), guole, gualla, kuolla, 

guolla, kuola, kuoll, kull, kill, kole (kives, kuula,

kivipaino, vrt. kuolan niemimaa), moordie, mordeet, 

moortiet, mortet, moardet, moardid, muärdded, mord, 

morte (pauloittaa verkonpaula, vrt. mortti, martti), 

riedjmie, riesjmee, riesjmie, riesjme, raesme, reesmi, 

recme (verkon paula, mordvan risme), suoje, suajja, 

suojja, suoddat, suoddad, soje (verkon käpy, vrt.

sujahtaa), tuohpanit, tuohpat, duoppat, tuoppad, 

tubbed, tope (lappaa köyttä veneeseen, vrt. tupata), 

viermie, värbmee, vierpmie, vierme, fierbme, viermi, 

vioram, virem, virme, verme (verkko, vrt. virua), 

vuoktenje, vokte (verkkovave, ahtaa), vuapsa, vuopsa, 

vuoksa, vuopss, vups, vips, vopse (havas, kudos, 

verkko, vrt. vipsata), lassi, lasses (oikein 

pauloitettu, miesten nimiä=miesten puuhaa),

sääimi orra vuelgged (lähteä verkkoja kokemaan), 

kueli kiojid toppad (paikata verkkoa), vuoddjid 

kiossad (pauloittaa), vuelggeemnuett (heittonuotta), 

jädvv (kahden verkon jata), puotk (jata), juunas, 

ruonnjuunas (talviverkko, vrt. ruona=vihreä), 

valkk-kalddi (valkkiavanto), äggev, valkk-kuäkk 

(valkkikoukku), kiccamnuerr (talviverkkojen 

nuora), valkk (valkki, verkkojen uittosalko), 

jionnnuett (jäänuotta), kuulpak, puovvkuulpcaz 

(nuotan koho), källsaz (koho), poll, peässpoll 

(koho, peäss=tuohi), kuulpaknuerr (kohonuora), 

kioccammkalddi (kokemisavanto), vuossnuett 

(kortenuotta), koolgtemsäimm (kulkutusverkko), 

kuulpak (kulppo, pulikka, koho), kuulpaknuerr 

(kulpponuora), vuelggeemnuett (käpälänuotta), 

suappmos (verkon lappaminen), luvdd (laudus, 

nuotan koho), jaam (liitos, vrt. jaamata), 

valksted (uittaa valkkia jään alle), 

junstoollad (juomustaa, pyytää jääverkoilla), 

vuoddjed (pauloittaa), muärdded (pauloittaa 

verkkoa), njaavvad (nostaa verkkoa), suappad 

(lappaa verkkoa tai nuottaa), kiappeed (kieputtaa 

lankaa käpyyn), koolgted (kulkuttaa, kalastaa 

pienellä nuotalla), vuoppad (kokea), jämmeed 

(jamoa yhteen, vrt. jämerä), puotkkad (heittää 

verkko), pajjbiell (yläpaula), pajjreimm (yläpaula), 

lassi (verkko), vioram (verkko), säimmkalddi 

(saima-avanto, vrt. saimaa), puotk (verkkojata,

vrt. potkuverkot), säimmkuällas (verkkojata),

vuazzanj (verkkokeppi), ääll (verkkokeppi), 

kiapp (verkkokäpy), säimmlääij (verkkolanka), 

viermmjaam (verkkoliitos), ceaull (verkkomerkki), 

säimmolgg (verkon ulku), vuellbiell (alapaula),

poll, poollaz (koho), säimmkäullok (verkon

kalvoin), säimmsuenarv (verkonkuivatusmänty), 

säimmkooddi (verkonkutoja), koskkeem-muor 

(vapeet, ulut, nuottatelineet), räähhnuett 

(talvinuotta, vrt. raahe, raahata), seullrääjaz 

(siulaverkko), seullvioram (siulaverkko), 

veull (silmukka), calmm (silmä, silmukka), 

raaddas (rintaverkko), muerddi (pauloittaja), 

räskk (nuotta, vrt. raski, raaskia), nuetti 

(nuotan vetäjä) ja päinnamkalddi (nostoavanto).