1201. "kalastirrassi" (tikku jolla 
kalastimen läppä suljettiin).

1202. "kalastirreikä ol auk, män kalat 
läpite" (läpi pyydyksestä).

1203. "kalastinrihma" (rihma jolla 
kalastin sidottiin kiinni).

1204. "talvel ol vähä huano kalastus, 
ei pal kaloi tullu" (talvikalastuksen 
myöhäisestä alkuperästä, vähän 
kutuja).

1205. "se istukselee siin kotooj ja niit 
kalastuksii laittelee" (kalastuksii eli 
pyydyksiä).

1206. "tämä on tämä katisko nykyaejjan 
kalastos" (rautalangasta valmistettu 
ostokatiska, kiduttavien pyydysten 
alkuperää).

1207. "ne el enimmästeä kalastuksel" 
(kalastuksella eläminen).

1208. "kalastoksia ja metästöksiä" 
(pidettiin).

1209. "kalastusaik om pitki suvi ja ei tääl 
talvel kalastetakkan tääl joes" (kalasteta 
talvella, joessakaan).

1210. "kalasus ku on kuvussa ni varmastin 
nousoo kalloa" (kalasusi, moninieluinen 
aidaton katiska).

1211. "kalloos sinä nuo verkot niim minä 
huopoov venettä" (vrt. koe verkot).

1212. "lähetäämpäs kalloomaa se siima" 
(kalloomaan siima).

1213. "ei voes siinä jeäm peällä kalatap 
pakkasaekana, se on tuotava kottiil 
lämpijämmää" (verkot kotiin, sulamaan, 
talvikalastuksen ongelmia).

1214. "sei ooh hyvä kalloomaaj jos silimät 
on selällään" (silmät selällään, verkossa).

1215. "voam miun katiskaa om männyn 
niinkiil levvee lahna ettei se tulluk 
kalattimesta läp" (kalattimesta eli 
kalojen poistoaukosta).

1216. "ennen on kalatoina kun koukulla 
kiusaa kalaa" (koukuilla pyytämisen 
myöhäisestä alkuperästä, pidetään 
kalojen kiusaamisena).

1217. "eihää sit tielä onko onki 
ottamatoi vai lampi kalatoi" 
(kalaonnen katoamisesta).

1218. "tuolla Kannellammim purossa 
kalatti yhtenä kesänä" (kadonneet 
purokalat).

1219. "sieltä kalatulet paesttaa" 
(kalamiesten tulet).

1220. "kun se kalaturo tehtiin niin 
sittel lyötiin niitä mertoja siihen 
kalaturom päällej ja sitteh hakoloilla 
peitettiin" (turo=havuista tehty 
kudetuspaikka).

1221. "mennee kalatuuri" (lohet 
veneeseen väärinpäin laittavalta, 
pyydettyjen kalojen kohtelusta).

1222. "siinä koukussa ei ollum mittääp 
paennoo muuta kun se kalatäky" 
(kalatäky, vrt. syötti).

1223. "käötiihhääm myö jo männä 
yönä, voa eepä myö kallaavuttu paljoo" 
(yöllä kalastaminen, vrt. aamuyöllä, 
valoisat kesäyöt).

1224. "kahem me syyvimme ne kalavat 
verkot venneesee" (kalavat eli painavat).

1225. "kyllä sitä sillo välistä sai ku oli 
kalava syksy" (sai lohta, syyskudut).

1226. "se on kovastik kalaverinem miäs" 
(kova kalastamaan).

1227. "panevat onkeh niit kalaverkulaisii" 
(kalaverkulaisii=rannoilla lenteleviä 
perhosia).

1228. "ei kalavesikäv viimmestänsä anna" 
(oma säännöstely=järjen käyttämistä, 
mitä pienempi vesistö sitä pienempi 
kalakanta).

1229. "hallavuojet on kalavuosia ja lämpimät 
huonoja kalavuosia" (ilmojen ja kalansaaliin 
yhteydestä).

1230. "kalahakkana aekana ehti vuah heittee 
ongev veskalavoo" (kalan iskiessä kiinni, 
kalahakkaat ajat=omat kalastuskaudet).

1231. "sel levykäinen se kalhon tehthim puusta 
minkä kokoisia verkon silmistä piti tulla" 
(kalhon=verkon kudonnassa käytetty puulasta, 
vrt. ranteen tai nilkan ympärysmitta).

1232. "tää on kalhui tää, mihkä silmät kulotah" 
(verkot silmät, kalhuimeen).

1233. "kettu ku jääpi rauthoihin ni se saattaa 
kalavaaj jalam poikki kalhoimesta" (nilkasta, 
vierasta alkuperää olevat raudat).

1234. "meste kalimaan mun rapumertani" 
(kalimaan eli kokemaan, Luopioisten 
ravunpyytäjät).

1235. "kalhavas" (nuotan laitimmainen havas, 
siulahavas).

1236. "se pannaam poluulles semmoseen 
irtaimeen kalikkaan kii" (jänislanka).

1237. "ku on nuotta potkettu järveen, 
lähetääm mualle otetaan kalikka venneeseen 
ja ruvetaan supistammaan" (kalikka=nuotan 
sivuverkon päässä oleva puu johon vetoköysi 
kiinnitetään).

1238. "ja siin ol sit semmoset kalikat näi, 
hammastettu näij jotka sitä pit sitä, kantta 
yläällä" (loukku-ansassa).

1239. "rääsyn kalikat" (hyljeverkon kohot, 
rääsy=lainasana).

1240. "ohona siinä oli semmoset kalikat, 
pitkänsiiman kalikat, jotka oli halakastu 
nii että pysyvät selekänuorassa kiinni" 
(pitkänsiiman osia).

1241. "käyvvään kalikkakalassa" (kaloja 
kolkkaamassa, kalikoilla).

1242. "sitten net kalikoijham pois" 
(lohet rysästä).

1243. "kalima" (nuotan osaverkko, 
vrt. Kalimeen oja).

1244. "ne on ne kalimet sakkeempia 
ku ne harvat" (kalime=nuotan 
sivuverkko, keskitiheä verkko).

1245. "kalimeltahan ne meinoo piästäl 
läpi ne muikut" (keskitiheistä verkoista,
vrt. tiheät muikkuverkot).

1246. "tuumaisella kutoneet kalimet" 
(tuuman kokoisella kalvosimella, 
vrt. omat sormimitat).

1247. "perät ol ensi, sitte rinteet, sitte 
ol kalimet ja sitte happaat" (nuotan 
verkkojen nimiä).

1248. "siikapoeka tarttu jo kalimeen" 
(nuotan sivuverkkoon).

1249. "kalinlaota" (nuotan perälauta, 
ui pinnalla kertoen nuotan perien 
lähentymisestä).

1250. "kalistimen kurenuarra oj jääny 
auki" (kalojen poistoaukon kurenuora, 
vrt. kuroa umpeen).

1251. "on semmonem porkka jolla 
porkataan nuin että ne, että ne pelekää 
ne harrit ja menevät silimilles sinnek 
kaliverkkoo" (inan eli kierrenuotan 
kaliverkkoon).

1252. "sölkä, ja sittej jalat, kalju ja 
vittajalka" (lohipadon osien nimiä, 
kalju=padon selkäpuun ylävirran 
puolella oleva tukipuu).

1253. "niitä kuttuthaan kaljuvaajaksi 
jokka panhaam paost ylöhkäsin, jokk 
ottavat tukit vasthaan sitte, piättävät 
tukkia siinä" (lohipadon osia).

1254. "nee kalkattii heti" (kalkattii eli 
suomustettiin, pyydetyt kalat).

1255. "kalakkanat" (kivipainot joilla 
verkko laskettiin apajaan).

1256. "pantiin niim pal kohoja lisää että 
ne kalkut kellu siäl velem päällä" (kalkut 
eli nuotanverkot).

1257. "kalkku" (verkkojen kutomiseen
käytetty puinen lasta, kalvoin).

1258. "enstää narust veetään norsverkom 
pää avennon kallaal" (norssiverkon pää, 
kallaalle eli reunalle).

1259. "se kun näki ravu siellä ojan kaltaala 
ni sillä huavila nosti" (haavilla ravustaminen,
oikeat ojat=täynnä elämää).

1260. "se on niin kallis tehtävä ettei siihej 
joka mies pysty" (saaliseläinten lumoamiseen,
oma metsästysperinne=vaatii monenlaisia 
taitoja).

1261. "veethän suohran eikä kalthon" (kalthon 
eli vinoon, nuottaa).

1262. "verkot kalottiin kierimillä" (kalottiin
=otettiin kalat pois, kierimillä=kuivaustelineillä).

1263. "ryssää kuvotaan kolomella kalavoimella" 
(kalvoin=puulasta jonka päälle verkon silmät 
solmitaan).

1264. "samalla kalavoemella millä ol luomukset 
kuvottu, samammittasella kalavoemella jatketaan 
kutomista" (luomukset=verkon ensimmäiset 
silmät).

1265. "kalavon on yks solomuvväli" (solmuväli,
kudotun verkon rakennetta).

1266. "kalotin" (kalojen poistoaukko).

1267. "kolomia tuumaa vahavalla kalosimella tehty" 
(tuuma=lainasana, vrt. peukalonpään pituus).

1268. "miä ruukaan kutoo rysäv viirel kalvosimel" 
(viidellä kalvosimella, verkoista ja vanteista
koostuvat rysät).

1269. "pitt ollap päivvetinen, se ei sais ollak kalpa" 
(päivetinen eli virran kulkusuunnan mukainen, 
lohipadon karsina).

1270. "ei sais ollak kalpavetinen" (kalpavetinen 
eli viistossa virran kulkusuuntaan nähden, 
lohipadon paikasta).

1271. "kalvaimien kans verkkoo kurotaan" 
(kalvaimien eli puisten lastojen).

1272. "ja se oli sit silee, see, kalvain, 
minkä ympärilles se silmä tehtii" 
(kalvaimen ympärille tehty verkon 
silmä, vrt. ranteen).

1273. "puoltuumane kalavae tekköö 
tuumase silemä" (kalvaimen ja silmän 
koon yhteydestä).

1274. "se sitte kuvotaa eri kalavaimella" 
(harva verkko).

1275. "se om meleko pitkä se kalvain nui, 
viittätoista senttiä pitkä" (kalvaimen 
pituudesta, leveys=määrittää silmän 
koon).

1276. "päivän katveessa lähetää ongelle" 
(päivän keralla pyytäminen).

1277. "käpyl ja kalpiommel vaa" (kävi verkon 
kutominen).

1278. "kalapukka" (puinen lohiverkon koho).

1279. "myä kun saatii oikee kaltti mettoi" 
(kaltti eli lihava ukkometso, paljon lihaa
=haluttu saalis, vrt. pyhinä pidetyt koppelot, 
unilinnut, eläneet ihmisten lähellä ennen
metsien tuhoamista).

1280. "kevätkalluuta piettiin kovastit tuota" 
(kevätkalassa käymistä).

1281. "kuvotaa neljä kalavaikertoo korttelii" 
(kalvainkerta=kudontakerros, verkon 
solmuväli).

1282. "suolesta itestään tul kolome kalavain
kertoo" (suoli=verkon aloituskerros).

1283. "muikuv verkko ol yheksän kalvoainkertoa 
korttelissa, särev verkko kuus kalvoainkertoa" 
(muikku ja särkiverkot).

1284. "minkälainen kalvasin on nii sen harvonev 
verkko tulee" (määrittää silmien koon).

1285. "kus käpy, kus kalvasin" (käpy ja kalvasin).

1286. "kalvee ko tek luist ni se ol hyvä" (luisen 
kalveen eli kutomislastan, ikivanhat luiset 
työkalut).

1287. "se ko kuotaa kalpehelle ni se juoksusilmä 
se ei tunnu enne ko käyp kutomaa toista räätyy" 
(juoksusilmä=väärin solmittu silmä, räätyy
=kerrosta).

1288. "kalvein oli puusta tehty" (luiset ja puiset 
kalveet).

1289. "niitten kalvekkeitten kohlal ne Alasem 
parhaat kalapaikat o" (varjokohdissa, kalastajat
=järvien tuntijoita).

1290. "käpyl ja kalvetil verkko kurota" (kävyllä 
ja kalvetilla).

1291. "mie oti kalvi ja kävy ja aloi kuttoo verkkoo" 
(omat verkot, itse kudottuja).

1292. "älä laskes silmiä kalpimelt pois ennenkö 
soon täys" (omilta oppiminen, vrt. vieraita
asioita opettavat "skoulut").

1293. "kyl tos kalvinkerrokses ol tyätä" (yhdessä 
verkon kalvoinkerrassa).

1294. "jo se piisaa täks päiväks kun on neljätoist 
kalvinkertaa valmiin" (neljätoista kalvinkertaa 
päivässä, vrt. yksi, tekemällä oppii).

1295. "saimma sen sitte vesikalavooj ja saimma 
sitä aukastuksi jammaa myöten" (vesikalvo
=vedenpinta, jamma=verkon tai nuotan
sauma).

1296. "siinä on silimä tehty nelijän tuuman 
kalavola" (harvasilmäisessä kuulle-verkossa, 
tuuma=peukalonpää).

1297. "jos män seittemän kalavoo niin se ol 
seitenkalavokertane" (seitsemän kalvoa
kortteliin, kortteli=neljänneskyynärä, 15cm,
lainasana).

1298. "kuuskalavonev verkko ol semmonej 
jotta siihen tuuman silimä tul" (kuuskalvoseen 
verkkoon, peukalonpään kokoiset silmät).

1299. "montako kalavonkertoo tuossa 
sinum muikuvverkossas männöö korttelii" 
(pienisilmäiset muikkuverkot).

1300. "yksi kalavoenkerta näej ja kaksi niitä 
pannaam päälekkäen niin se on silimä"
(kalvoinkerroista koostuvat silmät).

1301. "luomuksesa on kolomek kalavokerrosta" 
(luomuksessa=verkon alkiossa).

1302. "kyynerä kaks kalvokertaa" (rysän kaaren 
ja ensimmäisen vanteen välisen havasverkon 
pituus).

1303. "ensiks tehtii luonos, se pujotettii nii, 
et tul kolme kalvokertaa verkkoo" (verkon 
luonnos, vrt. luomus).

1304. "seihtementoesta kalavokerttoo ov 
vanteehev väl rysässä" (vanteiden väli 
rysässä, pitkä pyydys).

1305. "isov verkompa meenoot ku on nuim 
pitkä kalavokerta" (kalvokerran pituus
=verkon pituus).

1306. "vae siihen kolomikalavokertasee ei 
mane ennee sintit, siitä suap jo er vonkaleita" 
(kolmikalvokertaseen verkkoon).

1307. "pikkurillin nenästä kalavosej juurree" 
(kalvosen eli ranteen juureen, korttelin pituus,
vrt. vaaksan mitta).

1308. "tuon kalavosen ympärillen se rihma 
kieppaotettiin aena sitte kun tehttiin se solomu"
(verkkoa kudottaessa).

1309. "ei sitä yhellä kalavosella voenna tehä" 
(nuottaa, vaan piti olla useita eri kokoisia,
vrt. kalvoinkerta).

1310. "sae tehäm monta kalavosellista 
enneku verkko suatii valamiiks" 
(monta kalvosellista verkonsilmiä).

1311. "tehrääh harvakalvosinen" 
(harvakalvosinen eli isosilmäinen, 
nuotan etuliinasta).

1312. "vanhaan kyynärööm meni 
kahleksan kalvosinkertaa verkon liinaa 
kudottaessa" (vanhaan kyynärään, 
kahdeksan kalvosinkertaa).

1313. "ensimäenen kalavosinkerta 
suolem perästä oh hyvih hijasta kuttook" 
(suolen eli verkon ensimmäisen
silmärivin).

1314. "kalavosinverkko" (rintaverkko, 
peräverkko, siklaverkko, nuotan 
verkkojen nimiä).

1315. "niitä o aina neljätoista kalavoskertoo 
vannevälile" (rysän vannevälille).

1316. "ja kalvosin oli sitä vaste että kaikkis 
silmät tuleva yhenkokoset s oli sillä se 
kalvoslauta" (kalvosimen eli kutomislastan
tarkoituksesta).

1317. "pitihän siinä se kalavospuu ollaj 
jonka ympärip pistettiin, se silimä tehttiin" 
(kalvospuun ympärille tehdyt silmät).

1318. "verkko kuotaan kalavustimen ympärile" 
(vrt. kalvosimen eli ranteen).

1319. "nielusta tullee sittek kamalan tiukkoja 
lankoja tännep perrään" (merran nielusta).

1320. "joskus tehtiin  toinem pohjukka, sanottiin 
kammariks" (toinen pohjukka, liistekatiskaan).

1321. "oikee suur hauki kamas minun uistimehein 
kiinne" (uistimella pyytäminen).

1322. "on taas niin kame ettei nyt vihtil lähtiäj 
jäälle" (kame eli hämärä).

1323. "kammio" (katiskan osa).

1324. "toenel laski kammista piellej ja toenen 
sikkoköyvestä" (lohimerran osia, sikkoköysi
=köysi jolla merran perä sidottiin).

1325. "jos toisellep pualen tullee enemmän 
kulottua se vettää nialua kampelaa" (kampelaa 
eli kieroon, rysän nielua).

1326. "kampeljaisverkko" (kampelaverkko).

1327. "joh viä kansansa innottomam miähen 
nin ei kaloja soo" (mennessä kalaan innottoman 
miehen kanssa, oma tekeminen=kumpuaa 
innosta johonkin, vrt. rahasta tekeminen,
vastakohtia).

1328. "isän kää pyyvös kävin" (isän kanssa 
pyytäminen).

1329. "isot rysät tehtii luokkii kans" (isot rysät,
rysä=lainasana).

1330. "kyllä niin suuria nuottia neljäh hengen 
kanh verettiin" (suuret eli vieraat nuotat).

1331. "isä vet muikkuu kesä talve kans" 
(muikun vetäjät).

1332. "minulta se tulvehep putos järvveen, 
minä sen kansal luikim pihhaan" (tulivehje 
putosi järveen, tuulastamassa oltaessa).

1333. "kanahaarukka" (koivusta katkottu 
haarukka joka viritettiin hankeen pystyyn, 
metsäkanoja pyydettäessä).

1334. "täälä on kanahaanen paulas" 
(metsäkana, riekko).

1335. "kanampaula" (metsäkanan 
permiansa, paula=lanka).

1336. "kananrihmanen" (metsäkanojen 
pyyntiin käytetty ansalanka).

1337. "kanav vihi" (metsäkanoja pyydykseen 
ohjaava johdeaita, pystyvarvuista tehty).

1338. "mettäs oli kanaasen haarukoota" 
(haarukoihin viritettyjä ansalankoja).

1339. "laitetahan haarukkahan kanasen 
pauloja" (pauloja eli ansalankoja).

1340. "verkot puhistettiin kanaskasta" 
(kanaskasta eli limasta, pyydyksistä 
huolehtiminen).

1341. "kanava hakathaj jäähäj ja siihen sitte 
lavothaa" (ladotaan pitkään avantoon, 
patopuut).

1342. "matikoita semmosil kanarvakoukuil" 
(suopursuista tehdyillä koukuilla, omat 
ja vieraat koukut).

1343. "myöhäsyksyllä muutettiij jo kangas
harjantteille" (muutettiin ansat, soiden 
välisille hiekkaharjuille).

1344. "rysih laittaavat toiset vaa kankas
pussih kivii tah hietaa, niir rysän siipaitoh" 
(kangaspusseihin kiviä tai hietaa, rysien 
painoiksi).

1345. "satimija ja loukkuja tehtiin tasasillen 
kangasurille" (ansojen nimiä).

1346. "Kalamankuarteen apaja ollii sillä 
kertoo er kankkanev veettävä" (vedetyt 
apajat eli nuotat).

1347. "syvät hauvat salole, piäle hienot 
kannakkeet ja niihe piäle syötti" 
(susikuoppien rakennetta).

1348. "suatii oekee että kannannaesittaep" 
(kannettavaksi asti, muikkuja).

1349. "pitäs ollan niin hyvät kannatteet, 
muuten menis kalat karkuu" (verkon 
yläpaulassa, kannatteet eli kohot).

1350. "kannattimiist nähtiin et nuotta tul 
iha tasasest" (vedetyt nuotat).

1351. "muuten ne menis yli ylispaulan, jolleijj ois" 
(kalat yläpaulan yli, ilman kannattimia).

1352. "kannatinhaarukka" (ansalangan tukipuu).

1353. "kalat hävis ihan kannattomiin" (kannattomiin 
eli olemattomiin, vrt. vieraat pyydykset).

1354. "ko kannatokset o näi sakkiessa ni, se paula 
kulukuokii sillo siim pinnas" (kannatokset=kohot, 
sakkiessa=tiheässä).

1355. "kannatuksen takia" (oli polia rysän aidassa).

1356. "pittää kannattoo että sei op pohjassa" 
(kannattaa ongen vapaa).

1357. "että se justiin kannatti käyläv vaikka se 
väliir roiku ja raiku" (kantoi käydä nuijakalassa, 
ohut syysjää).

1358. "sitte piti jollaki kannattaa tämä selekäpuu" 
(tukea ansan selkäpuu, johon silmukka 
kiinnitettiin).

1359. "mehtämiestä ee lykästäk ku akka 
tulloo vastaa, täytyy lähtee uuvvella kanteella" 
(vrt. marjanaista ukon tullessa vastaan, 
vanhimmat=pyhimmät työt).

1360. "nuotal leuvassa ol närreine kanneppuu" 
(kannatinpuu, näre=nuori kuusi).

1361. "siitä saemma säönäjie oekein kahem 
miehen kannettavasti" (säyneitä kahden miehen 
kannettavaksi, kalapaikat).

1362. "alapaulas oli seilirihmast tehty kantomet, 
mihi kivet pantii kiin puristuslenkil" (verkon 
alapaulassa, painojen kannattimet).

1363. "jos eij jätäk kannovvarroo nii se voep 
hyvinnii äkkiä viijjäk koko nuotam poes apajalta" 
(tuuli, kalastajat=tuulen tuntijoita).

1364. "ku verkkoo kuotaa pittää solmu tehä 
kävyl, kävykärjel, eikä kannusta mikä siihe jääp 
ei sua hampail purra poik" (kannusta=solmuun 
jäänyttä langanpäätä, käsityö=pyhää työtä).

1365. "kannukhet" (pitkänsiiman selkäsiimaa 
kannattavat puupalaset).

1366. "se otti minun sit, kansaksees kum mentiin 
sitä pitkää siimaa kattoon" (kansaksees eli 
seurakseen, kanssa=kansa).

1367. "nielun kannat" (kohdat joissa nielu 
liittyy rysän verkkoon).

1368. "se lintukanta, se o enemite häviny" 
(metsätalous ja tuliaseet=metsälintujen 
sukupuutto).

1369. "tästä mujekkanta katos" (vrt. vierasta 
alkuperää olevat nuotat).

1370. "pikkuverkoila pyyvethän yksikannashanki" 
(omat veneet=pieniä, omat pyydykset=pieniä).

1371. "kantoi kauvvas" (jousella ammuttu nuoli, 
vrt. kantama).

1372. "kevväil ko jää tul jo huono jot justii kanto 
ni myö vietii merree, siit tul kalloi hyväst"
(vietiin verkot mereen, jäiden lähdön aikaan).

1373. "tuohesta ja puista kevveistä semmosista 
kantavista puista" (tehtiin verkkojen kohot).

1374. "kantakiv" (merran paino).

1375. "jos ei ois olt kantakivvie" (pitkän siiman 
painoina, veisi tuuli siiman).

1376. "kantaköys" (nuotan ensimmäinen köysi, 
liittyy haaranuoraan eli ylä ja alapaulojen päät 
yhdistävään köyteen).

1377. "kantanaru" (verkkojadan kohonuora).

1378. "se ko pantii se nuorampeä siihe kupun 
kantanuoroa kii, ni sen ties jot se käyp seisomoa" 
(kupun=verkon, kantanuoroa=kohonuoraan).

1379. "peränielun kantavanne" (rysän vanteita).

1380. "oli evvään kannissa" (kantamassa eväitä 
karhunpyytäjille, oma palvelemassa vierasta, 
vrt. "turismi").

1381. "eik koko luamast tulluk ku kantihaavi kalo" 
(kantihaavi=pitkävartinen haavi jolla kannettiin 
kaloja talvinuotasta).

1382. "se om merta semmonen kantilinem pyytö" 
(kantillinen eli neliskulmainen).

1383. "kantoiikka" (valkoinen kannoissa elävä mato, 
käytetty ongen syöttinä, vrt. joka iikka).

1384. "kantonen nuotta ku alakkaa lähetäm muikut 
ripissööt pinnassa" (kantonen eli täysinäinen nuotta, 
muikkunuotat).

1385. "sivakoila käyvät kokemassa ja kantosin 
tuovat kalat kotia" (sivakoilla verkkoja kokemassa, 
kantamalla kalat kotiin).

1386. "toesinnaan riittää kantoköys, 
vuan jos nuotta on pitkällä tarvitaan lisäköysiä" 
(kantoköysi eli nuotan vetoköysi).

1387. "kantoma" (rihma verkon alareunassa, 
johon silmustettiin kiviä).

1388. "ja eri päivinä oli eri kantit sitte" 
(pyyntialueen kantit eli kulmat, ansoja 
koettaessa, vrt. ansapolut).

1389. "kynityist varvuist tehläh se kapansuu 
nii ko nielunsuukih" (kapansuu=vitsamerran 
kapan eli kehyksen ja nielun yhtymäkohta).

1390. "ja sillä sittek kapataaj jääm päällek 
kun näki sem matteen" (mateiden nuijimista, 
vrt. pyhänä kalana pitäminen, toisen pyhä
=toisen pyyntikala).

1391. "se on tätä kapeeta se nuotan havas" 
(havas eli verkkokudos).

1392. "toesinaal levveälleej ja toesinaan 
kappeallee" (heitettiin nuotta).

1393. "se ol kavenettu pienemmäks se loppu 
jo rysästä" (verkkojen loppu, vrt. suu).

1394. "kapistuu koppaham päin" (kaventuu, 
rysän suuverkko).

1395. "rannam pualessa kavennettiin ne lävet 
että se tuli kaposelle siihen nostoläpeen" 
(talvinuotan nostoläpeen eli avantoon).

1396. "kappa" (vitsamerran pääosa, nielun 
ja perän välinen pullea osa).

1397. "joitakii kappaleit sai syksysittäi" 
(metsoja eli ukkometsoja, milläpä saatu 
ennen tuliaseita).

1398. "se oli kappalekkauppaa aina" 
(kalojen jako, yhteispyynnissä).

1399. "oli kapperana että viekää pois 
pyyvvyksennäm mun kalavesiltäni" 
(oikeassa suomessa paljon järviä, 
vähän ihmisiä, mannesuomessa 
päinvastoin).

1400. "kappas ku tul iso kala" (liian iso,
huono enne, vrt. isoilla kaloilla kerskujat).

1401. "kapukka vuaj jäe jälele" (kapukka 
eli nokikalvo, laskettaessa savustamalla 
värjättyä verkkoa veteen).

1402. "kapukkasaunas ol ain verkkoo" 
(verkkojen savustamiseen käytetyssä 
saunassa).

1403. "kapukoetetaav verkkoja" (noetaan,
savustetaan).

1404. "kapula" (verkkojen kudonnassa 
käytetty palikka joka piti silmiä suorassa).

1405. "kapula" (rysän merkkikoho).

1406. "sei suant lintuja rihmasela eikä 
jäniksiä lankala" (rihmat ja langat, 
lainasanoja=lainakuituja, vrt. vitsat 
ja juuret).

1407. "sit se laukee kul lintu astuu sen 
karam päälle" (karan eli viritystikun, 
lintuloukussa).

1408. "kara" (satimen kansipölkkyjen 
päiden rakoon kiilattu yhdyspuu).

1409. "kara johonka se täky pistettii" 
(uistimen täky).

1410. "karhaakka" (lankamerran ruode).

1411. "karahkamerta" (näreillä tuettu 
lankamerta, pyytää särkiä, ahvenia, 
haukia).

1412. "karahkamerta" (vitsamerta).

1413. "älä pane lanojas niin lähelle minun 
karhakojani" (karhakojani=näreistä tehtyjä
kudetuspaikkoja, turoja).

1414. "ennen oli karahkapöhniä, tehtiin 
karahkoista ensin semmonem malli ja sem 
päällev verkko sitte kuvottiin" (pöhniä
eli näreillä vahvistettuja lankamertoja,
vrt. karjalan pössi=merta).

1415. "suojuskarhakko" (ansan suojaksi 
laitettu puu).

1416. "karahtaa selkhäj ja se joutuuki 
mukhan" (kulle-verkko, karahtaa lohen 
selkään, heitetyt käsiverkot).

1417. "se karakep puttoo alas ja silloiten 
se laukee" (karakeppi=lintupyydyksen 
virikevarpu).

1418. "ne on semmoset pitkät karangat" 
(näreistä tehdyt vaajat, käytetty rysän 
kiinnittämiseen).

1419. "laitettiim mertoja kareisii" (kareisii 
eli kudetusturoihin).

1420. "mahottoma suur karhe tul siit kalloa" 
(karhe eli läjä, kaloja jäälle, nuotasta).

1421. "jot niiko karehiko laijalt" (karehiko 
eli hietikon laidalta, pyydettiin rysällä).

1422. "siinäpä on kaloja emä karho" 
(karho eli läjä, suomen emä=karjalan äijä,
vrt. kaksi alkuheimoa).

1423. "kun saisik karhunkarvasija höyhenijä" 
(karhunkarvasija=punaruskeita, 
perho-ongen perhoa varten).

1424. "karhuhihot olit näin kevväilä" 
(karhuhiihdot, vrt. hirvi).

1425. "se karhukeihäs on kun nelisulukane 
äemä, siin on terä ja vars ja väkinaola"
(rautateräinen karhukeihäs, karhujen
tappamisessa paljon vierasta).

1426. "sitten tuas kerran tekivät 
karhukierroksen, ja kiertivät sen kaksi 
kerttoo" (kiertivät karhun pesän, 
vrt. kiersimme).

1427. "karhunajoss oltih" (Iitissä, 
Kymenlaakson viimeiset karhut).

1428. "karhuhauta" (puilla peitetty 
karhunkuoppa).

1429. "karhuunkeihäälä karhuu ajethiim 
pois pesästä" (väärältä tuntuva pesästä 
pyytäminen, oikea mies=ottelee ilman 
aseita).

1430. "äijäfaarin aikhaan karhuja kuopila, 
karhunkuopila, kehnoila puila peitetty"

(kuopilla pyytäminen).

1431. "karhullavalta vahattii että millon 
se kontio tulloo" (karhulava=haaskalle 
rakennettu lava jolta väijyttiin karhua, 
myöhäisintä eli tuliaseiden luomaa 
perinnettä).

1432. "jumpsonen kuulu kun karhulloukku 
laokesi" (karhuloukut).

1433. "karhuvvipu" (maahan taivutetun 
puun latvaan kiinnitetty silmukkapyydys).

1434. "sitähän tuolla, rysillä pyyvetään 
karista" (karista=kivikoista, matikkaa).

1435. "kokotaam paljo hakoja ja laitetaan 
tuonnek karikor reunaan turo" (turo eli 
kalojen houkutin).

1436. "oli karikokous siittä" (saaressa 
pidetty kalastajien kokoontuminen, 
omat asiat=selvitetään omien kesken, 
vrt. omituiset "viranomaiset").

1437. "myöhäsemälä syksylä ko se nousi 
karhin kutehman, niin siittä niitä sai 
heittääk karikulthela, siinä täyty 
karikulthesa mennäs silimäle lohen" 
(karikulthe=kutulohen pyyntiin käytetty 
heittoverkko).

1438. "karilana" (lohipadon rysämäinen 
havaspyydys, käytetty matalassa vedessä).

1439. "karipyynti" (hylkeiden pyytäminen 
kareilta, jäiden lähdettyä).

1440. "se karistettaan nuotta levilleen sinne 
merreen" (nuotan karistaminen).

1441. "vene souetaan keskiväylään, toinen soutaa, 
toinen karistaa verkkoa, niin että siihen tulee mukka" 
(karistaa verkkoa, mukka=mutka).

1442. "se ol piä toesella vanteella ja häntä toesella ja 
ka se siinä karistiikki ja sillo se, män takasi" (iso lahna, 
hyppäsi takaisin veteen, haavista).

1443. "kais sitä näin alakusuvestaki sopii murroilla 
lipolla käyrä saa sieltä nyt tiämmä ereh kariahittisia" 
(murroilla=turoilla, lipolla=haavilla, kariahittisia
=pieniä ahvenia).

1444. "permet laetetaan semmoisillek kankaellej 
ja urille" (permet eli lintuansat, vrt. permalaiset).

1445. "ja sitte syksykorvalla, ne ansollaki pyyti 
niiltä polokuilta niitä lintuja" (ansapolut).

1446. "ei kaikki karaukset ol saaliiks" (sanonta,
karaukset=juoksut).

1447. "lahnankarkejat" (kutulahnoille laitetut 
havuiset houkuttimet, joilta pyydettiin merroilla).

1448. "särenkarkejat" (rantaveteen laitettu sären 
houkutin, turo).

1449. "rohrillanka on karkeet sellaast, rysiikii tehtii" 
(rysiä rohdinlangasta, lainakuitu=lainanimi).

1450. "ei siellä soa ollak karkeita kivvie" (nuottaa 
vedettäessä).

1451. "karkea verkko" (karkea eli suurisilmäinen).

1452. "matheita pyyettäesä tehthiin joskus itte karkko 
kivistä" (karkko=veteen rakennettu kivipato).

1453. "aikuine ol seki uamu ku Tohmakse kansa lähettii 
vetää karkkonuottoo" (karkko eli muikkunuottaa).

1454. "petäjän kuppeest otettii paksu karna, vuoltii ja 
tehtii kohot" (kaarnasta verkonkohot).

1455. "karnat o kiini kantimilla tiukast" (karna=puun
kuoresta laadittu koho).

1456. "kaarnat tehhää koivunkuorest" (vrt. petäjän,
koivun heimo ja petäjän heimo).

1457. "Hieta-Matill oli enner ryssäin suustalatattava 
karpiini, jolla se metästi" (tuliaseiden vieraasta 
alkuperästä, omat aseet=itse tehtyjä).

1458. "kalat on nyt niin karppeina, ettei niitä soa 
verkkoosa" (karppeina eli arkoina).

1459. "karppusimet tehtiin vahavasta männyn 
kuaresta" (karppusimet eli kohot).

1460. "tum mun kansani hakeen karpusia" (karpusia 
eli kaarnaa, verkon kohoiksi).

1461. "nuottaanki kivekset ja karpuset tehtiin parkista" 
(kivekset ja karpuset, vrt. painot ja kohot).

1462. "karpuhpaula" (verkon yläpaula).

1463. "Heikin kart se ol mink siuhu nes silakrysimek 
keväste laskettin" (kart=kari, silakrysimek
=silakkapyydykset).

1464. "ku se näki ni paikala karsi uistimhee" (hauki 
syöksähti uistimeen, petokala).

1465. "se oli karsikko sitte nimeltä, se se puu siinä" 
(hyvän kalansaaliin merkiksi laadittu karsikko, 
saaliista kiittäminen).

1466. "karsikkoja" (joen varressa, paikassa 
josta oli saatu helmiä).

1467. "vanahan aikhan oli parin kolomem metrin 
aukko josta lohet uivak karsinhan" (karsina
=lohipadossa oleva aitaus, josta lohia pyydettiin 
kullenuotalla).

1468. "lähethään karsinhaan" (lohipadolle).

1469. "venheet jätethään karsinhaan" (jokia 
tukkineet karsinapadot, omat padot=omista 
aineksista, helposti purettavia).

1470. "joka kevät toimitethaan karsinajjako" 
(jaetaan kalastusvuorot, lohipadolla, yhteiset 
padot).

1471. "net lähit karsinalle" (karsinapadolle).

1472. "meil o nyp pääasias yhreksä metri pitkäk 
karsina niis rysis" (karsinat eli perät, rysissä).

1473. "semmottia karsinoita" (kivistä tehtyjä 
aitauksia, tehtiin mertoja varten).

1474. "karsinaksi" (sanottiin kaksipohjukkaisen 
liistekatiskan etummaista pohjukkaa).

1475. "karsina ne ennen" (sanoivat katiskan 
sisustaa).

1476. "se oli vielä sen karsinan sisällä" (kala, 
karsinan=kierrenuotan perän).

1477. "onkoon niitä nyt kaloja karsinasa" 
(nuotan piirittämässä apajassa).

1478. "simmonen karsina tehti, risukarsina, 
haapaoksi sisel" (ansaan johtava aitaus,
jänistä houkuttelemaan).

1478. "kullevverkko oli hienommasta langasta 
kun karsinakulthet" (karsinakulthe=kullenuotta 
jolla koettiin karsinapatoa).

1479. "Korvam pato tuosa kohala oli kans 
karsinapato" (padoilla pyytäminen=majavilta
opittua=omaa perinnettä).

1480. "karsinaverkko" (karsinapadon aidatun 
osan seinäminä käytetty paksulankainen
verkko).

1481. "s oli niiku kupeva ettei s olluk karso" 
(verkon yläpaula, jossa oli yhdeksän silmää
alapaulan kymmentä silmää kohden).

1482. "seesoskelin vuan karson venneessä 
ja heettee hujjautin siimav vetteen" (heittää 
hujautin siiman veteen).

1483. "katisko mennä ulos panema" 
(katiska=vitsaksilla yhdistetyistä liisteistä 
laadittu pyydys, johdeaidallinen, pesällinen, 
päältä avoin).

1484. "se jäi siihen katiskahaj ja se lipolla 
siittä otettihi" (siika, lipolla eli haavilla, 
jokeen lasketusta päältä avoimesta 
liistekatiskasta).

1485. "alko se katiskaen istutus" (istutus 
eli laskeminen).

1486. "jäär reunalta katitt on hyvä painaa" 
(jään reunalta painetut katiskat).

1487. "katistan ku tek ni se mättäyty siihen" 
(kuteva hauki, jäi katiskaan). 

1488. "huuhtikuullahan niitä syvettiin 
katistoeta järveen" (huhtikuulla eli jäiden 
sulaessa).

1489. "ahvenem morriaisia on katiskaav 
vähäm menny" (pieniä ahvenia).

1490. "sehä oli lohiverkon katisko jolla sitä 
ennel lohta pyyvettiin" (harvasilmäisistä 
verkoista tehty lohipyydys, kiinnitettiin 
pohjaan vaajojen avulla).

1491. "sulan aekana sijotaan sujuvaam 
puuhun, talavella karttuun" (sujuvaan
=taipuisaan, karttuun=keppiin, 
jänislangan silmukka).

1492. "karttu piti pisteäp puun taa eliv 
viereen" (jänislangan keppi).

1493. "näät vissii verkkookii laittaat sellase 
kartu siihe, näät mihi sorasin laitetaa" 
(nuotan siulojen päässä oleva poikkipuu 
johon paulat ja vetoköysi kiinnitetään).

1494. "se on niin karu nyt ettei kannata 
lähteä hirven pyythön" (karu=karkea 
pakkaslumi, pitää kovaa ääntä).

1495. "see ol semmost karvsäät kon kiärretti 
verkon paulaksi" (karvsäät=karvoista 
kierrettyä säiettä).

1496. "sitte lapettiiv verko niin kauvan kun 
se loppu, sit laitettiin karviista kiin" (karvi
=verkon yläkulmaan laadittu lenkki josta 
verkko kiinnitettiin toiseen verkkoon tai 
nuoraan).

1497. "semmosia paikkoja ku oli ennen ni 
niitä karvit ettei heitetäkhään siihe" (karvit
eli kaihtaa, paikkoja joihin nuotta tarttui 
kiinni).

1498. "kyllä se vähän karvii" (kala karvii eli 
pelkää moottorivenettä, vieraat veneet=syitä 
kalakantojen tuhoutumiseen, kun liikkumisesta 
tuli liian helppoa).

1499. "laittohan ne muka tammia niihin että 
se piti kasasa vettä" (puroihin tammia, tammi
=pato, sulku).

1500. "mis arveltii lahna liikkuva semmosie 
niemekassoa lasettii rysä" (niemekassoa eli 
nurkkaa, kalapaikkoja).

1501. "ne pistellään sitte tästä ylipaulasta sillep 
puikkarille että se hyvin kassaupi tämä ylipaula" 
(verkot yläpaulasta puikkarille).

1502. "kasakkajempyssy" (suustaladattava 
luodikko, tuliaseiden vieraasta alkuperästä).

1503. "kasasiivet" (rysän aitaverkot, siivekäs 
olento).

1504. "lähäletees tänä ehtoona kasijaiseen" 
(kasijaiseen eli kastematoja keräämään).

1505. "kasiaismatosia yleisestik käytettiin, 
neljä ja viiskin tuli yhlestä kasiaisesta" (neljä 
viisi syöttiä, yhdestä kastemadosta).

1506. "kahiliko syrjähän kom paisket stä uidust 
ni eiköst hauk mahdais käöd sihen kii" (uistinta 
kaislikon syrjään, inkerin kielellä).

1507. "semmossen kaisilikkosse niit panna" 
(katiskoita kaislikkoihin).

1508. "toesinaan se ahve ottaa hyvin näpäkästi 
onkeen kaeslikosta kuv vuan sattuu helleppäevä" 
(ilmojen ja kalansyönnin yhteydestä).

1509. "puoli metriä pohjasta om pohjakasket, 
vesikasket ov veem pinnala" (kasket=lohipadon 
tukipuut).

1510. "kaskittaa" (varustaa lohipato tukipuilla).

1511. "kaskel lalvapäähäm panhaan narula syöttä" 
(kasken eli koivuisen tukipuun, madekoukuilla 
pyydettäessä).

1512. "sillo ne alottel" (muikun kutupyyntiä, 
lokakuun lopussa).

1513. "liposs om pitk vars, siin o vyä ja hatar kas 
killu siit" (lipossa=haavissa, kassi=verkkopussi).

1514. "niit oli välliin kassi täynnä ko oli hyvä 
syämisen aika" (rapuja).

1515. "se vastavirtahan tulee aina ylöspäin ja 
siinä menee kassihin sitte" (nahkiainen).

1516. "läpi yöt oltiin kassuja ettimässä" (kassuja 
eli kastematoja).

1517. "kastelist nep pääseväs sit karsina" (kasteli
=rysän eteinen, lainasanoja).

1518. "kaksi verkkua oli aina yhesä kastisa siinä 
verkkojuonessa" (kasti=verkkojuoni, 2–4 yhteen 
sidottua verkkoa).

1519. "iltakasthiim panthiin kolmev verkkoa jotka 
solmethiin yhtheen" (iltakastiin kolme verkkoa).

1520. "rantoil oli sellaiset kastit hakattu" (kasti
=lohenpyynnissä käytetty kehikko).

1521. "jos millo ol iltapuol satant ja tul lämmä yö 
ni lähettii kastikkoasee" (kastematoja keräämään).

1522. "on nii helekatistit toas kastikkaita pitkim 
pihhoa, peäsis vaikka siimalle" (siimalle eli pitkälle 
siimalle).

1523. "lähetiä kaivamua kastikkeita, ettei tarvii 
tyyhjillä koukuilla ongittua" (syöteiksi kastikkaita). 

1524. "syksymyöhää myö kerätää kastikoeta 
pitkäsiima syötiks" (syyssiimat).

1525. "oli justhin tolav viäres kasvava puu ja minä 
siihem panim paulani" (jäniksen tolan vieressä 
kasvava puu, vrt. mennä tolaltaan).

1526. "salkokokka soatii kasvantaveäräst katajast" 
(koukkupäinen keppi jolla vedettiin talvinuotan 
uittosalkoa).

1527. "kasvokala" (ensimmäinen keväällä saatu 
kala, laitettiin takaisin veteen kalaonnen 
varmistamiseksi).

1528. "kattaakoukku ov vähä isomp kum 
pirtakoukku" (katajan latvaoksan haarukasta 
laadittu madekoukku, omat koukut=omista 
aineksista).

1529. "ei sit pihkasii havuikah saap pannat 
tokeheh, katajahhavut vaa vetelee, ja kyl tulee 
särkii tokeille" (tokeheh eli patoon, havujen 
käyttäminen houkuttimena).

1530. "välistä käyny niinki ett on kettu ajaanu 
jänistä, ja ollu rauvat, jänis laukkonu yli, kettu 
tarttunuk kiini, niin katalasta saattanuk käyvä" 
(eläimiä kiduttaneet raudat, metallia=vierasta 
alkuperää).

1531. "ittestänsäs sylänkerä s on kallis kappale" 
(sydänkerä eli eläimen sydän).

1532. "jos se sae kattuak katteensilimällä, 
niin tyhyjänä sae sillä kertaa palata" (katsoa 
kateensilmällä, vrt. saaliin peittäminen).

1533. "meni ranthaan verkkoja kathiin" 
(kathiin=katsomaan, kokemaan).

1534. "katitsajuohe" (liistekatiskan aita, 
tehty liisteistä, risuista ja havuista).

1535. "katiskaverkot olletikki nehäm piti ollah 
hyviä ja roukatuita" (roukatuita eli värjättyjä, 
katiskan verkot).

1536. "se limmoa rysät nii julmast, tuo tuule 
katku" (tuuli, limaa rysät).

1537. "antaa löysiä nii ettei se katko" (kala 
katko, uistimen siimaa).

1538. "jos oli rippalanka katkonun niin sai 
panna uuven sijalle" (verkon riippalanka
=naru jolla kivipainot kiinnitettiin).

1539. "jos se laitetaan kiintenäiseen 
kantoon se tahtoo katkoilla" (jänislangan 
kiinnitysrima).

1540. "sitä katosta ei kannattanuh 
huonoo värkätä" (katosta=ansan päälle 
havuista laadittua lumisuojaa).

1541. "katosansa" (havukatoksella 
suojattu ansa).

1542. "sem paremp on katastoo katiskat 
vaekka joka uamu, nii ettei kalat jouvuk 
kitumaa" (kalojen kohtelusta, eläviä 
olentoja).

1543. "kattelee niinkup piru rikkiömestä 
rysästä" (rysästä katseleva piru,
vrt. haltijoiden eläinhahmot, 
pi=samojedin yö, piru=yöllä liikkuva
henki).

1544. "siälä isän kanssa väliin olin 
soutamassa kun se katteli kalampyylyksiä" 
(yhdessä tekeminen).

1545. "pit useemmam päivänkii kattomati" 
(pyydyksiä järvessä, paheksuen).

1546. "se ol se katisko siitä hyvä jotta sitä 
ei tarvinna joka päevä kahttoos sitä" 
(vrt. verkkoihin nopeasti mätänevät 
kalat).

1547. "kolomekkymmentäkaks kappaletta 
lahnoja yhellä kahtomisella tuli katiskasta" 
(suuret saaliit, aiheuttaa ongelmia 
jääkaapittomassa elämässä).

1548. "kattoma avento" (keskellä apajaa 
oleva avanto).

1549. "joka käy apajaa kattomassa 
kattomareijälä että onko kaloja ei saa liikkua 
eikä puhua" (oman pyytämisen luonteesta,
"kaupallisen kalastuksen" vastakohtaa).

1550. "ol katti, mitä panniit syötiks ko onkiit 
lahnoi" (katti eli hepokatti).

1551. "ne puut ol neljä, viis kyynäröö pitkii, 
ymmyriäisii puita, nii ko noit kattomalkoi"
(rita-ansan puut).

1552. "kattopermi" (katettu lintuansa).

1553. "eipä siitä kauvas tiennym mikä on 
koeras mikä noaras" (jäniksiä ammuttaessa, 
vrt. langoilla pyydettäessä).

1554. "se ei mahtunt kauhoa" (iso hauki, 
parempi laskea takaisin, veen haltijan
hahmoja).

1555. "sieltä vaen kaohalla sittä otettiin ne 
kalat" (päältä avonaisesta liistekatiskasta, 
vrt. nostetut umpikatiskat).

1556. "kauha" (nielutonta mertaa muistuttava 
pyydys jonne hätyytettiin kaloja tarpomalla).

1557. "siin on tamme ollu kaukoa siit ennaltakii" 
(kauan sitä ennenkin, tamme eli pato,
vrt. Tammela).

1558. "kaularihima" (silmukkapyydys johon 
lintu jäi kaulastaan).

1559. "kaulusverkko" (ensimmäinen verkko 
nuotan perästä lukien, rintaverkko).

1560. "kauvoisin täällä hirviä vuottuu" (hirvien 
odottaminen, vrt. oudolta tuntuva jahtaaminen).

1561. "kevätkaovvet värjäel" (värjäsivät, miehet 
rihmaverkkoja).

1562. "vasemassa käessä on tieten kauto ja oikeassa 
on sittek käpy" (verkkoa kudottaessa, kauto=väline 
jolla silmäkoko saatiin pysymään samana).

1563. "nuotta kuiva, perse märkä, ei kalan kavahtavvoo" 
(pyydyksistä keksityt sanonnat).

1564. "pyyvvykse ympärillä pit niin kavaltoa ettei 
metikko oes säekkynnä poes" (kavaltoa eli kulkea 
viekkaasti).

1565. "nielulankoin tähep piti kavennussilimät jo 
eeltäpäil laskeja" (rysää kudottaessa).

1566. "se ol kavenettu pienemmäks se loppu jo 
rysästä" (rysän loppu, vrt. suu, nielu).

1567. "rannam pualessa kavennettiin ne lävet että 
se tuli kaposelle siihen nostoläpeen" (kavennettiin 
talvinuotan avantoja).

1568. "kumpkii vetomies alko kaventammaa perrää 
päi" (nuottaa vedettäessä).

1569. "semmoista mehtäkaverie ei oom muuta kun 
koerra" (etelästä tuodut koirat, vrt. euroopan 
kansojen koirajahdit).

1570. "se tarvii saara kaveneh ny peräpuolesta" 
(vitsamerta).

1571. "tätähä ei tarttek kaveta enneä" (kaventaa, 
nuotan suuta).

1572. "yks hauki käi uistimee, mut sekkii pääs pois" 
(oman pyytämisen luonteesta).

1573. "rihmasija laetettiin nuille urillem mehtää että 
niihen kävi mehtoja ja tetrijä" (rihmasija=ansalankoja, 
urille=poluille).

1574. "käypi se viisassiiv vippuum pyyräsilimä 
pyyvvyksseen" (sanonta).

1575. "ei se käy verkhon se muikku yhthän kesälä" 
(jokaisella kalalla aikansa).

1576. "paistheela se kala käypi maahan, sillon se 
tarvothan" (kala käy maahan, vrt. lainasana 
rantaan).

1577. "raotoen käönyk kaolastaan" (joutsen 
kaulastaan, vieraat raudat=vieraat saaliit).

1578. "selkäsiimast käve alas pikkusiimat" 
(pitkän siiman kantasiimasta).

1579. "joka keväs sitte käyhääl läpi korjathaan 
ne pohjat taasen sileäksi" (kalapadon pohjat, 
omalta kuulostava patopyynti).

1580. "onnellansam mieh mettää käyy eikä 
pitkillä säärillänsä" (mettän ehdoilla).

1581. "pimmeellä käövään tuulaalla tulev valolla" 
(tuulaalla, tulen eli tuohuksen valolla, 
tuli-sanan johdannaisia).

1582. "nuorra miessä minä tok myötääsäk kävim 
metällä" (metällä käyminen).

1583. "sitte pistivätte tule käymää sellaisista 
kolopuista siihi kalliol lähel mere rantaa" 
(tulen meren rantaan, nuottamiehet, nuotan 
alkuperä merikalastuksessa).

1584. "aika huiskek käy sielä rysässä" (lohirysässä,
kadotetut lohijoet).

1585. "no millon tuisku kävi ne piti sillon käyväp 
puhistamassa" (linturihmat, tuiskun jälkeen).

1586. "kyl se käyp kivikossakii, se mänyö sinne kivii 
välii" (rysäpaikkoja).

1587. "nii kauvva ku jiähä käyp, vielä jiä altakii vet 
toiset" (nuottaa).

1588. "kalat pois paatista ja puhastammaa ettei ne käy 
veteläks" (kalojen puhastaminen, vrt. puhkominen).

1589. "eihä sitä joka kohtaan käön nuottoo potkemine, 
tarvihtoo tieteem missä on appaa" (apaja=kalaisa 
kohta, nuotan vetopaikka).

1590. "sitä ei käyt tehäkkeä ku syksyllä pimiillä ajalla" 
(tuulastaa , vrt. tuli ja päivä).

1591. "upotettiin sitten se kehikkö sinnej järveen" 
(kehikkö eli liistekatiska).

1592. "suuri siinä on kehikko, ku se vain sen 
valamhiksi saapi" (rysän kehikko, ke-hi-kko, 
vrt. ke=pyöreä).

1593. "semmosista pienistä puista tehtiin se 
merrar runko se kehinko" (runko eli kehinko).

1594. "se siittä kehittyy se verkom mitta" 
(luomasta, verkon mitta).

1595. "tähän sitte kehittiin tuota, ku se luomus 
tehtiin" (kehittiin käpyyn verkkolankaa, 
verkon luomusta tehtäessä).

1596. "ja eikä se oom mittään kehuttavvaa se 
om märkää ja kylymää sielä, hylykeitä pyytääj 
jäälä" (hylkeiden jäältä pyytäminen, milläpä 
pyydetty ennen tuliaseita).

1597. "niit ol ennen konttimertoja semmosija 
että puusta tehtii, pärreestä se kehys ja sitten 
nielut siihen langasta voa" (päreistä kehys, 
nielut langasta).

1598. "huavissa ol semmone kehyke ja pitkä 
vars" (haavissa kehys ja varsi).

1599. "vittakepist ol kehä minkä ympärillel 
liina kielottii" (kehä=rysän vanne, liina
=hampusta kudottu verkko).

1600. "semmoset kaetteet, kehä voa ympärillej 
ja" (lopuksi nielu, merran osia).

1601. "se on karhua keihäällä ampunna, se ei 
oom muuta ampukalua tahtonna" (tuliaseiden 
vieraasta alkuperästä, ei kelpuuteta edes 
karhunkaatoon).

1602. "keihäspelilhään ne ennen karhoo 
kaatovatten" (keihäätkin vierasta alkuperää,
rautateräiset).

1603. "ennen kun net susia hiihto, olihan niillä 
keihässauvat" (suksisauvat joiden toisessa
päässä oli keihään terä).

1604. "kukku keijuu" (kukku=verkon koho, 
keijuu=kelluu).

1605. "se on sukkela sitten keikahutellak kun 
se on semmonel lyhyt" (talvionki).

1606. "keili" (kelluvasta puupalasta lähtevä 
siima ja syötillä varustettu koukku).

1607. "keilihapaat, ne oli kaikkein ensimmäisiä 
nuotassa" (nuotan uloimmat verkot, havas).

1608. "keilimuru" (nuotan päässä oleva harva
ja matala verkko).

1609. "heitimmä verkot ja tuli tämmönen kova 
tuuli ja kavotti verkot, se on katkassu keilinarut" 
(keilinarut=merkkikohojen narut).

1610. "niitä ollu ampumakeinojakaan sillon 
aikana" (ampumakeinojen laillistaminen ja 
omien keinojen kieltäminen, vieraat päättäjät
=vieraat lait=vieras suomi).

1611. "ku oli kaksi sainkeinoa ne oli päivär 
reissutki" (sadinkeinoa eli ansapolkua).

1612. "meni keinojaan kokemaan" (keinojaan 
eli pyydyksiään).

1613. "Hiijenvoaralla oli iso keino ja pikku
keino, syömmoan keino ja kotikeino" 
(sydänmaan keino ja kotikeino, pidempi 
ja lyhyempi ansapolku).

1614. "sitä piti ennen lähtiä jo lehen aikana 
ansamettihin keinoja virittämähän pyytöön"
(lehen aikana, vrt. syyskuussa).

1615. "nep piit aina vanhaasta miehep päässä 
huivin kesälä ku ne keinoa kävit" (päässä
huiveja, keinoilla käydessään).

1616. "minä kans keinoelin siinä kalampyynt
hommassa että mikä keino parraete aattas"
(keino=tapa pyytää, vrt. keinotella).

1617. "siinä pittää keinotellas siinä hommasa" 
(verkkoja jään alle laskettaessa).

1618. "no sittes se Mikki kiersi lahen ympäri 
ja ainaki keinotti ittelhen sem peuran" 
(keinotti peuran, vrt. kaatoi, pyyti).

1619. "haavitti keitinkalat joest" (keittokalat).

1620. "no se tuli vesiperä, sanottii että tul 
keitivvettä tuassiisa" (nuotasta vesiperä, 
vetää vesiperä).

1621. "tullooha tuola keittopuita mitehä kalloi 
kansa lienöö" (nuottaa vedettäessä).

1622. "poik ol huameltta onkel ja sai keitmuksen 
kaloi" (keitmuksen eli keitollisen). 

1623. "lähtihän nuita keitteä asti" (kaloja keitoksi 
asti, myönteinen ajattelu).

1624. "alethin keittähän niitä että pehmi" 
(keittämään juuria, nuottaköysiä laadittaessa, 
omat kuidut=omat köydet).

1625. "älä rupiav vain keittähän ennen ko saat" 
(saalista toivovalle).

1626. "mua keitätti niin että ammuuv vikahan" 
(keitätti eli jännitti, saaliin väijyminen).

1627. "lukko kejaht aok ku se lintu astu varvu 
piäle" (loukkupyydyksen osia).

1628. "verkon kekka" (yläpaulaan kiinnitetty 
puinen koho).

1629. "sarelvii ja kekkuleit käytettii samas 
linjas" (sarelvii ja kekkuleita, verkkojadan 
päihin pantuja merkkejä).

1630. "siihe välii pannaa puukannatus 
semmone vähäne puukekkuli joka välii sillo 
ku rääkis ollaa" (puukekkuli=verkkojen 
väliin pantu koho, rääkis=ajoverkoilla).

1631. "käksin kans koketti noit pikkurysyi" 
(keksi=koukkupäinen salko, käytetty pienten 
rysien kokemiseen).

1632. "keksillä aena viskattiin näej ja toas 
toesesta avannosta toenen survas" (survasi
keksillä, talvinuottaa eteenpäin).

1633. "ja sittes semmosilla keksisalakolla 
näen nin ne uitettiin" (talvinuotan köydet, 
uitettiin suoriksi jään alle).

1634. "kelamies meni kummallekki polovellej 
ja se kelasi niin että ne tuli ne verkon siulat" 
(polovellej=kulma-avannolle, myöhäiset
kelatut nuotat).

1635. "ku verkkoo luop ja, nii se luonnos 
kierretäh toh kelaselle, ettei se hämäinnyj ja 
sama se on köylevväännös" (verkon luonnos 
kierretään kelalle, hämäinnyj=sotkeennu).

1636. "niillä kelapöntöillä tapettiiv väliin 
toisilta kyliltä vallan sukupuuttoon" 
(tapettiin teeret sukupuuttoon, vierailta 
kuulostavilla loukkupyydyksillä).

1637. "kellaappa vähäh hittaammin, 
ku nuotta om paremmin sinun korvallisella" 
(kelatut nuotat).

1638. "ei ennen ollu niit kelavärkkii" 
(nuotan vedossa, omaan päästäkseen täytyy 
erottaa monta kerrosta vierasta).

1639. "pannahan kolomev verkkua yhtehen 
ketjahan" (ketjahan eli ketjuun, vrt. jataan).

1640. "ko om paljo verkkoja niin siittä tullee 
pitkä ketija" (verkkoketjut).

1641. "se oli kelju kutoo" (salakkaverkko, 
vrt. pienisilmäinen).

1642. "se vähän tinki keljuttammaan, 
niin kum pit lähtees sinnen nuotavvettoom
pimmeenä öenä" (yöllä pyytämisestä,
ihminen=päiväeläin).

1643. "lehen kellassa ollessa vettäät" 
(vetää nuottaa, lehtien kellastuessa, 
vrt. syyskudut).

1644. "muistan ku enne setävainaa völijyssä 
sain permistä koppelon" (permistä eli
lintuansasta, omilta oppiminen).

1645. "niitä kelleksiä lyöthiil lujhaan syrjä 
syrhjään ettei siitä raosta misthään kala 
mene" (madepatoa tehtäessä).

1646. "kelli" (katiskan merkkikoho, 
vrt. kellua).

1647. "se on semmonen kellukej joka pyssyy 
veem päällä" (pitkänsiiman koho).

1648. "niit on niitä kellukkeita tuolla järvellä" 
(verkkojen kohoja).

1649. "panhaan kahesta päästä pauhlaan ni 
se kelluttaa siinä" (tuohikohot verkon paulaan,
omat verkot=omista aineksista).

1650. "nyt taisi jeähäk keloksi se kalansoalis" 
(keloksi kalansaalis, vrt. kehnoksi).

1651. "jos kalastajalta mennee kyseleen niin 
ei siltä kelepo selevää kyllä saa" (saaliista 
kysyttäessä, kehuminen=vie kalaonnen).

1652. "jäniksentolalle ennen tällättihim 
pauloja" (tolalle=kulkureitille, pauloja
=lankoja, jänisten pyytäminen tuliaseita 
vanhempaa perinnettä).

1653. "tuolla rinteellä on hyvä jäniksen
poloku viehhän sinne lanka niin siitä se 
kemahtaa" (jänislangat).

1654. "ei huoli ottoa kaloa hyppiveä" 
(hyppivien kalojen pyhyydestä, 
veen henkien hahmoja).

1655. "se on semmonen kelvempi toi särjev
verkko" (kelvempi eli kevyempi).

1656. "ku se käi kemmertelemeä kala, 
se ain heilu ja män mukoa" (lana-nimisessä 
pyydyksessä).

1657. "nuo kemmut sotki tuo verko, ei sitä 
taho suaha seleväks millää" (kemmut eli 
kohot).

1658. "kemput jeä pinnalle" (yläpaulan 
kohot).

1659. "oamulla kum männäk kentturroen 
sinnep pyyvvölleni" (kentturoin pyydölleni, 
aamupyynti).

1660. "kopistellaan kentällä ne alas sieltä" 
(nahkiaiset merrasta).

1661. "ja siin oli semmosia vanhoita 
pyytömiehiä tässäki kentälä jokk olit olhee 
ikäsäs siinä" (ikänsä patokalastuksessa, 
omat pyyntitavat).

1662. "kepakka" (koivuinen lyömäase 
jota käytettiin kolkkakalassa).

1663. "tellättii sopivapaksune kepakko 
viistost pohjaa" (polakoukkua tehtäessä).

1664. "poijan kepeleet rannalla onki" 
(onkiminen=lasten puuhaa, kalastuksen 
opettelemista).

1665. "se onkii kepijeä veteä" (kohonuotta, 
koho ja upponuotat).

1666. "siin oli köppei pystös pitki kettoo 
ja niis koukut, ja koukkuihi pistettii nuatta 
lappeelles" (kedolle nuotta lappeelleen,
kuivumaan).

1667. "köppi" (pykälikäs keppi jolla 
mitattiin verkon pauloituksen tiheys).

1668. "pajusta ne tek ennen niitä keppijä, 
veitellä voan kaoniit pykälät" (mittoina 
käytettyjä keppejä).

1669. "köppi" (rapuonki, lyhyt vapa ja 
sen päässä oleva syötti).

1670. "kun oli tehny yksöisej jään nim 
mentiin nuijakalaan eli keppikalaan" 
(nuijakalaan eli keppikalaan eli 
kolkkakalaan).

1671. "keppilanka" (jänislanka, keppiin 
kiinnitetty silmukka).

1672. "keppipyynti" (kalastaa avannosta 
kepillä ja koukulla, haarautuva pää esti 
keppiä putoamasta avantoon).

1673. "köppiravustus" (pyytää rapuja 
kepillä jonka päässä oli syötti).

1674. "köppimerta" (kepeistä laadittu 
pyydys).

1675. "semmosilla pärekkatiskoilla millä 
he om pyytänys sitä kalaa" (päreistä 
kudotuilla katiskoilla, vrt. liisteistä).

1676. "kepyempisorttinen tulloo kuusesta" 
(kevyempi loukkupyydys).

1677. "lasettii kiy pohjoa, ei se muute kestä 
pinnas, keralha se" (kivi pohjaan, pitkän
siiman painoksi).

1678. "saimme yällä mahlottomasti lahnoja, 
vaikka tehimme vaan kaks kertaa kerreitä
ja verkkojakin oli nin vähä, ettei tahtonu 
kalaparven ympärillep piisata" (nuottien 
tuhovoimasta, vieras pyydys=vieras 
liikapyynti).

1679. "kutupaekka aiataan kun se löyetää, 
keritään se kere" (keritään eli saarretaan 
kutupaikka, verkkojen avulla).

1680. "kerestysverkko" (kalojen saartamiseen 
käytetty verkko johon parvi ajettiin vettä 
polskuttamalla).

1681. "lahem perrääl laitettiiv verkko 
ja sittem mentiim mulistelleen sinne, 
pelotettiin kalat verkkoo" (verkkoon 
pelotteleminen).

1682. "kerestämmää pitäs lähtee, ku oj 
jo tuo yöki niim pimmee, ahraimella jo 
sais haukija" (kerestämmää eli 
tuulastamaan).

1683. "säriltä jo kerkijeä merrat ahvenen 
kuttuu" (kevätkutuja).

1684. "kerimannei tul Salo markkinoil 
myymä silakka" (kerimannei eli ruotsinkielisiä 
saaristolaisia, manne-sanan alkuperää, 
rahasta tekemisen alkuperää).

1685. "maivam pyynnisä joka miehellä oli 
keripytty johom mäti koottii" (maivan eli 
merimuikun pyynnissä).

1686. "häätyy kerittää lyöhmää se kuoliaaksi" 
(veneeseen nostettu lohi).

1687. "joskus niitä soa lahnoja rutkastik 
ku kerrii syönnöksee" (kerii syönnökseen
eli saartaa verkkojen avulla).

1688. "männäämpäs kereelle, rannalta 
keritään hauvit pois" (keritään=saarretaan 
verkoilla, kahlaamalla keriminen).

1689. "pitäs olla kerkki, ettei uistinsiima 
kiertys säppyröhi" (kerkki joka esti siimaa 
sotkeutumasta).

1690. "ensittäi ol vähä aikoa kallalloa, 
jo kuppu nousuo hyväst seisomoa, kerkkeä 
näky jo oikei hyväst" (kuppu=koho, kerkkä
=verkon pään merkki).

1691. "kerranki mie muistan ko me lähimä 
heittämhän niin, ei kuulunu yhthäl lohta ja" 
(omat kalajutut, vieras kerskuminen).

1692. "kerrus sitte on siulan laijassa, 
verkossaki, se lanka, verkkolankaa vahvempi, 
joka tullee ylisestä paulasta alaiseen" 
(verkkojen lankoja).

1693. "kerssul pyyretäh lahnoi ja siikoi ja mitä 
sattuu menemäh" (kerssu=suppilomainen 
vastavirtaan laitettu havaspyydys).

1694. "pannah kersui koskeh" (koskiin pannut
pyydykset).

1695. "toista sataa silmää oli yhres kerras ja se 
ol vaam piän ripale, kolme sataa kertaa ol sitte 
verkos" (kerta=kalaverkon silmärivi).

1696. "a kitsaammal kalvosimel koltkymment 
kertaa kuotaa" (kudotaan kolmekymmentä 
verkon kertaa, kalvosimella).

1697. "siitte ku kaks kertoa sai kuvotuks, 
siitte se sai olla jo yhös naskalis" 
(verkon luonnos, kiinni yhdessä 
naskalissa, aluksi kahdessa).

1698. "tuohimitala mitathiin yks silimä 
kerthaaleen pauhlaan" (mitattiin silmä 
kerrallaan paulaan, vrt. silmien välit).

1699. "vähä kertaas ja pal päivääs" 
(verkkojen kutomisesta keksityt 
sanonnat, vrt. vähän kerrallaan).

1700. "nui päästää siitä vähän kerthaansa 
ettei se sekkainu" (päästää nuottaa,
laskettaessa).

1701. "verkkolankojaham min oon tässä 
kertaellu" (kerrata=kiertää paksumpaa 
lankaa kahdesta tai useammasta langasta).

1702. "sittä kun suattiin ketränneeks, sittä 
kolominkertaiseks kerrattiin" (kerrattiin 
verkkolangat, kolminkertaiseksi).

1703. "lähethämpä nym miehet kerräämhän, 
on sopeva sää ja jää" (kerräämhän eli
vetämään talvinuottaa, ilmojen mukaan 
pyytäminen).

1704. "sitte ku keräthän kaloja se tehhän 
iso avento" (kerätään kaloja, talvinuotalla).

1705. "useampi mies se siinä kerräyksessä 
hääty olla" (talvinuotan vedossa).

1706. "syksylä silloin ku on ohut jää se 
veethän, käyhän keräyksellä" (keräyksellä 
eli nuottaa vetämässä).

1707. "ei oup pyystä kahej jakkook, 
oravasta kolomen kesken" (pienten 
eläinten pyytämisestä).

1708. "ei kukaa kesakkoo ammu, ei sen 
nahaalla mitee tee" (kesakkoo eli 
kesäkarvassa olevaa eläintä).

1709. "ei tämoo karvalhan tämä nahka, 
tämon kesakon nahka" (olla karvallaan
=nahka käyttökelpoista).

1710. "hättäisimmät miehet ja 
innokkaimmat pyyti nin kauvon kun 
nahka muuttu kesakoksi" (nahka muuttui 
kesakoksi, keväällä).

1711. "mitäs sil tekee kesakol nahal" 
(kesäeläinten nahat käyttökelvottomia, 
metsästyskausien alkuperää).

1712. "jaamma kalat keskenännä" (kalojen 
jakaminen).

1713. "keskhappaat on suunnillee samat ku 
siulat" (keskihavaat=nuotan siulaverkkojen 
viereiset verkot).

1714. "aika iso sättä keskiselttään ongen 
pohjukkaan" (sättä=syötti, ongen eli
koukun).

1715. "ne yhistettään keskinej ja perä" 
(rysän keskinen, keskiosa).

1716. "motskat olivat keskijammees kiin" 
(motskat=nuoralenkit, keskijame=nuotan 
reiden ylä ja alaosan liitossauma).

1717. "keskkepist läht johtoaita" (johdeaita,
rysän keskipisteestä).

1718. "riimuverkoss on keskliina ja riimut" 
(keskiliina=kolmihapaisen verkkopyydyksen 
keskihavas, riimu=lainasana).

1719. "keskimaalla terävä syrjä joka murskaa 
luut" (lihta-ansassa, vrt. litsa).

1720. "josa rippakivet oli niin se tuli 
keskimiehellej jä perämiehellet tuli sitte 
se, josa ne korkit oli" (riippakivet ja korkit,
verkkojen osia).

1721. "keskmuru" (nuotan reiden 
keskimmäinen verkko).

1722. "pää perämpitäjällek keskimuru 
keittäjällem maksat maalta kattojalle" 
(saaliin jakamisesta).

1723. "kos tule keskreisi jo kynssi 
eik yhtä näy, huano luama tule" 
(keskireisi=nuotan reiden keskiosa, 
luoma=saalis).

1724. "keskiriuku oli pilempi ja 
kaurasiikko tellättiin siihen neneen" 
(kauralyhde teerenkahan nenään, 
vieraat syötit).

1725. "pöntön keskellep pantihin 
keskipuu ja siihen kii astimpuu" 
(teerenkahaan).

1726. "kesksiipee pantii ja kaks 
kyynäröö" (katiskan siipien eli 
johdeaitojen nimiä).

1727. "väännetyil koivuvittoil nijon 
sen keskvantehen kiim mertah" 
(vitsoilla vanteen, omat ainekset
=omat pyydykset).

1728. "nuottavenej ja keskvene, 
nuottaveneessä kaks miestä ja 
keskveneessä yks" (keskivene
=nuotanvedossa käytetty apuvene, 
köysivene).

1729. "keskvoikat" (nuotan reisien 
keskivaiheilla olevat vetomerkit).

1730. "keskuhavas" (nuotan verkkoja).

1731. "koko päivän kojettii aina 
keskukesällä" (koettiin silakkarysiä, 
keskikesällä).

1732. "rintee alta, keskulahelta sillä 
pyyvvetään" (merralla, rantapyydys, 
lahtipyydys).

1733. "pyrstönpuali pyytäjälle, 
keskumuru keittäjälle" (saaliin 
jakamisesta).

1734. "kaks vannetta oli keskustasa 
ja nelijä vannetta oli sielä peräsä" 
(kuusivanteisessa rysässä).

1735. "keskusvannek" (merran keskellä 
oleva vanne).

1736. "keskuvyän korkeurella on nialut" 
(keskivyön eli vanteen korkeudella, 
lipossa eli haavissa).

1737. "eihän niim pikku lampi kestäp 
pyyteä alituiseen, meärältä lähtöö 
isommastae" (lampien aroista 
kalakannoista, vrt. Kalaton).

1738. "ne kestää monta miespolvea" 
(hyvät merrat, kuulostaa omalta).

1739. "nyt n ois täs elokuulla kaikkein 
kesumpia päästäl lähelle" (vesilinnut 
kesyimpiä elokuulla, vrt. heittoverkoilla 
pyytäminen).

1740. "ulukovesillä kesäappaala kävviit" 
(ulkovesillä kesäapajalla, nuotanvetäjät). 

1741. "ykskesäsistä pajusta ne tekköö mertoja" 
(yksikesäisistä pajuista, omilta kuulostavat 
pajumerrat).

1742. "kesäjäniksen nahka ei kelpaam mihinkää" 
(kesäeläinten pyytämisestä, kesä=kalastuksen 
aikaa, talvi=metsästyksen aikaa).

1743. "voemakas se un kesäkala, kaksi kertaa 
om multaem mennyl lohi venneestä väkisellä 
jokkeen" (voimakkaat jokilohet).

1744. "toukokuun ihka loppuh, kesäkuussahan 
ne kutee hailit" (kutujen tuntijat).

1745. "ei silloin tulek kuhhaa, kesäkuun ahventa 
vain" (kesäkuun ahventa, jokaisella kalalla 
aikansa).

1746. "em mie niit pienii rantatirrii viittinnyv 
velellä" (pienten kalojen pyytämisestä, 
jätetään rantojen iloksi).

1747. "milläpä net ottaa kampheek kesämaala" 
(lohipadon kamppeet eli ainekset, ajettiin 
patopaikalle talvella).

1748. "ei kesälä pietty nii isoa olisko puolentoista 
saam paikkeilla olluk kesänuotta" (puolentoista 
sataa syltä, syli=levitettyjen käsien väli).

1749. "kesäongessa ol vapa pihlaasta" (vapa 
pihlajasta, kestää taivutusta).

1750. "ne paulat asetettiin tuos nuon elokuun 
tietämis, joita sanottiin kesäpauloiksi"
(linnuille kesäpaulat, vrt. syys, talvi).

1751. "kesäpolluilta minä pyyvij jo sulan aikana" 
(ansoilla jäniksiä, syksyllä).

1752. "kesäpyyvön aekana se sae" (kesä ja
talvipyytö).

1753. "verkkoi mie olen kutonnut talvel ja 
kalastelluk kesäsaikan" (talvikalastuksen 
myöhäisestä alkuperästä, poislukien 
sulapaikat).

1754. "ei ne kesäsillä muuta tehnykkään kun 
kalastel" (oma tekeminen=tulee itsestään, 
vieraaseen täytyy lahjoa ja pakottaa).

1755. "kesäverkkoo ei viety merree enne ku 
se oli värjätty tummaks" (kesällä käytettyä 
silakkaverkkoa).

1756. "kesällähän se on kesäpyynti mut se on 
semmosta sukkelata se tehhääv voal lyhysillä 
köysillä, kierretää, se o ihan, niinkut taestelua 
se kesäveto, syksyvettoon nähe" (kesäveto ja 
syysveto, nuotan).

1757. "kun tulloo lämpeset kesäyöt, niin sittem 
peäset koko yöks nuotalle" (päivän keralla 
työskenteleminen).

1758. "ne meni nek kalat sen nieluj ja kettehev 
välihi" (kettehen=merran kehälle pingotetun 
verkon, havaksen).

1759. "me kettelimä vähitellee hirvellihat poes 
metästä sitte kun eij ollun näkijöestä pelekuva" 
(vieraat lait=vieraat salametsästäjät, suomi
=maa jossa kaikki vieras on laillistettu ja
omaa täytyy tehdä salaa).

1760. "eläs tuo ketes, kun pani nuin 
kovasti vastaan" (uistimeen tarttunut kala, 
panee vastaan=haluaa elää, parempi 
laskea takaisin).

1761. "panil lankoja monjaeta mehtää" 
(ansalankoja).

1762. "pannahan kolomev verkkua yhtehen 
ketjahan" (ketjahan eli ketjuun).

1763. "ko om paljo verkkoja niin siittä tullee 
pitkä ketija" (verkkoketjat).

1764. "ketsu" (rysän johdinverkko, 
aitaverkon molemmin puolin).

1765. sitte ku havoila hieroo se ei haista" 
(metsästäjä, hieroo vaatteensa havuilla, 
vrt. deodorantilta löyhkäävät 
haulikkomiehet).

1766. "kintaisiini mää hiaroim pihkaa" 
(ansoja kokemaan lähtiessäni).

1767. "kettulaovassa on kolome niitä hoaroo, 
jossa pietään se täky" (vieraita rautoja 
edeltäneet vieraat käpälälaudat).

1768. "ne ketunkävyp pystytettiij jo syksyllä 
ennel lunta" (ketunkävyt eli käpälälaudat, 
maahan tai kantoon pystytetty lauta jonka 
yläpäähän veistettiin kolme teräväreunaista 
haaraa, kaikki veistetty=myöhäistä 
alkuperää).

1769. "ne ketettii eistäi halk ja neljäkskii 
panniit paksumpii" (kuorittiin ja halkaistiin, 
merran punomiseen käytetyt juuret).

1770. "ketunkuoppa otti hyvin kettuja" 
(kuoppa jonne houkuteltiin kettuja 
syöttien avulla, kuopat=rautoja ja
lautoja vanhempaa perinnettä).

1771. "ketumyrkyi myysivä" (myivät, 
venäläiset laukkukauppiaat, vieraiden 
pyyntitapojen alkuperää).

1772. "ketunnuora" (silmukkapyydys 
jolla pyydettiin kettuja).

1773. "ketuvvipu" (ketunpyynnissä 
käytetty silmukka, vrt. mennä vipuun).

1774. "ain me ketustinki sit ku hiukanki 
uut lunt tul" (uusi lumi=pyyntikauden 
aloitus, vrt. jälkien näkyminen).

1775. "tommone hauvev vonkale siittä 
ojansuusta tuli" (kalapaikkoja).

1776. "ei huovut terveihin keohkoen 
pitkääj jossei annam minun pyyvvysten 
olla alollaa" (toisten pyydyksiin
kajoamisesta).

1777. "perämies laski ylipaulaa vetehe, 
ja sitte keulamies souti" (kahdestaan 
lasketut verkot).

1778. "jos sem pahastip pistää nettei 
saan niskhan niin sano että pian se 
käyttää jovesa että se on niin kauhiav 
väkevä" (väkevät jokilohet, pistämällä
pyytäminen).

1779. "jänislankoo käöttivät uunissa 
ja havuila putsasvat" (jänislankoja 
laatiessaan).

1780. "kyllä se käyttää verkollasku 
yksinki" (omat työt=onnistuttava 
yksinkin).

1781. "neljä piti olla ei se käyttänys sev 
vähemälä" (nuotanvedossa neljä miestä,
vieraat veneet=vieraat nuotat).

1782. "mull on kevähittäin ollu, onhaa se 
justiin aika ku hauki kutee" (kevähittäin
rysät vedessä, kevätkudut).

1783. "talvikalas ei käity, keväkkalas käitiin" 
(talvikalan myöhäisestä alkuperästä,
vieraat rautapäiset tuurat=vieras 
avantojen tekeminen).

1784. "kevätkalalla täötyy olla yötä" 
(kevätkala=verkkojen laskeminen illalla 
ja nostaminen aamulla, päivän mukaan 
pyytämistä).

1785. "nim minä en, pitänyk kun yhtenä 
keväkkesänä sitä" (tiheäperäistä nuottaa).

1786. "kotonta alettii menemää nuotal ku 
kevätkutu alko, se oli tavallisest kesäkuun
niinku alkupuolel jo" (hailin kutu,
suomenlahdella, nuotat=merikalastajien 
pyydyksiä).

1787. "siell om monem muun kalamieher 
rysät vielä kevällaskulla" (kevätlaskulla 
eli kevätpyyntiin laskettuina).

1788. "keväpporreella" (kalastettiin, 
rantojen sulaessa).

1789. "nämä oli kevätpyyntiä, merta ja 
listekkatiska" (merrat=punotuista
aineksista=omia, katiskat=veistetyistä
aineksista=vieraita).

1790. "kyllä keväppyytöjä pyythiir rannoilta 
mutta syksyilä se meni hauthoi" (hauthoi
eli syvänteisiin, muikku).

1791. "kevätriivanteilla ne ajoe niitä hirvie" 
(kevätriivanteilla eli hankikannon aikaan,
vrt. hirven hiihtäminen).

1792. "kevätsiikoja männöö särkiim 
pyyvvyksii" (vrt. särjen kutu).

1793. "pohojastuuli se on niinko paras 
kevässilahalle" (keväiseen silakanpyyntiin,
pohjasen ystävät).

1794. "nehän kevättivät siinä joka kevä" 
(kalastivat keväisin).

1795. "kevätvettoo sitä veittiin yöllä, 
syysvettoo vaem päevällä" (päivän
mukaan vetäminen).

1796. "lahnookit tul joskus ihan köötenä 
ettee tiennym minne oes pannu" 
(lahnaa köytenä, liian suuri saalis,
aiheuttaa ongelmia).

1797. "kalallek kait se meni koskapaan näky 
onkikavetten kans menevär rantaan"
(kalalle meneminen).

1798. "pienem poikam päiväkaulet vehlattih 
onkel Taasijal, mu ei siit keitollek kelvom
päässy" (onkiminen, poikien puuhaa). 

1799. "kun sillain kalampyyryksiä korjailee 
nim pitäs saataman kaloja sitte kesällä" 
(kalastajan vuosi, pyytämisen aika ja 
pyydysten korjaamisen aika).

1800. "kalampäivä" (helmikuinen päivä 
jolloin alettiin kutoa verkkoja, tuulen 
ollessa suotuisa, vrt. enteet, työn
aloittaminen).

1801. "no kyl sit melkeen kaiket kesät 
kalastettih ennen" (vrt. väärältä
tuntuva talvikalastus).

1802. "ei nyt piäse koiran haukkuun kun 
on kave keli" (koiran kanssa linnustamaan, 
vieraat tuliaseet=vieras koirien kanssa 
metsästäminen).

1803. "vähän sit kelil nuottaa veletie" 
(kelien mukaan vetäminen).

1804. "mänes sie kokkamieheks ku out 
siitä kepsakka mänemmään" (verkkoja
laskettaessa).

1805. "se ov viä kesikko, ei sen nahhaasta 
om mittään" (käyttökelvottomat kesänahat).