PYYTÄMINEN 

1. "haarukkakepillä uitetaan se salako tännet toiselle 
avennolle" (talviverkkoja laskettaessa).

2. "talvel oli verkkotöidä paljo" (pyydyksien 
korjaamisen ja valmistamisen aikaa).

3. "se tizi kohad mihel lovva vergod" (verkkojen 
luominen, vrt. lyöminen).

4. "hä käi ommahe emännän kera" (verkkoja 
laskemassa, pienissä perheissä sukupuolten 
välinen työnjako höllempää).

5. "mihed lukkid verkkoloja ja pulluttid ja pagloittid, 
kaig verkkoty oli mihille illoite" (verkkotyöt, 
miesten iltapuhteita).

6. "seläldhä se käyti kalla pydämäz" (selällä kalaa 
pyytämässä).

7. "toine souzi ja toine loi nidä verkkoja vette" 
(loi verkkoja, luoda=laskea lähelle).

8. "vennen nukka panti sis tervaksita ja ne palovit" 
(nokkaan tervaspäreitä, tuulastettaessa).

9. "tohikived ne eiväd repined verkkoa" (tuohella 
päällystetyt kivet, omat verkot=omista aineksista).

10. "verkkopud ollid mis kuotti verkkoa" 
(verkkojen kutomiseen käytetty puu, 
vrt. kehräpuu, kuosali).

11. "hyvvä paikka, hyvä vezi" (sanottiin ennen 
verkkojen laskemista).

12. "jouzen jänne on veetty, jouzi on vevos" 
(jousen vetäminen).

13. "siid aino käymmä kahen päivän dälgie 
kattsomassa viritettylöjä" (viritettylöjä eli 
ansalankoja).

14. "vuota vai haudaboan laskemmo, sid jyrähtäh 
kaloa" (hauta-apajan, syvään lasketun pyydyksen).

15. "paranna vai rihma juurikkah, ga siid linnutta 
ei mäne" (rihma eli ansalanka).

16. "tähä juurikkah panemma anzan" 
(ansapaikkoja).

17. "juntah laskou verkkuo" (juntah eli jonoon).

18. "verkod ollah pitässä junnassa, yhteh jundah on 
laskiettu kolmekymmendä verkkuo" (junnassa 
eli verkkojonossa).

19. "siih laskima juntan" (vrt. Junnanen, Junttanen).

20. "juohata i kuin verkkuo kuvotah" (juohata eli 
palauta mieleen).

21. "jouhikas oli se kinnas millä nuottoa veittih nin 
se oli oikeij jouhesta kuvottu" (nuotanvetokinnas).

22. "jouhisiimu om parembi ku langusiimu" 
(jouhi ja lankasiimat).

23. "heän ambu vazaman jouzella" (vasaman
eli nuolen).

24. "loajita jousi" (jousen laatiminen).

25. "vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih 
pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin 
suuremmalla vakalla joattih" (saaliin jakaminen).

26. "oli vanhoja miehijä, niitä jokimiehie, monta 
kesöä kun oli Murmanijjovella oltu ta koalettu" 
(pyydetty jokisimpukoita, vrt. helmiä).

27. "joginuottah kaloa soahah" (jokinuotat).

28. "moahrysöä panomah mänimä" (maderysää,
maakala).

29. "jeäverkkuu katsotah" (jää eli talviverkkoa).

30. "a silloin neät myö kuj jeäverkkuo pitimä nin siikoa 
myö pyytimä" (siikaa pyydettäessä, vrt. siian kutu).

31. "yhteh jadah laskimma verkot" 
(jataan eli jonoon).

32. "kaloja käytih iskemässä deän alda" 
(ohuen jään alta, syksyllä).

33. "jame pidäy riitsie da verko kohendoa" 
(jame=kahden verkon liitos).

34. "jamelangu" (lanka jolla verkot liitettiin 
yhteen).

35. "jamenuorazet merezih" (merran nielua 
tukevat nuorat).

36. "siinä siitä kallivolla nuotta jamottih yhteh" 
(jamottih eli liitettiin).

37. "pidäiz verkot jamuo yhteh nuottah" 
(jamuo eli yhdistää, verkot nuotaksi).

38. "sellyksed jamotah nuottah" (sellys, 
selkäin=paula, yleensä yläpaula).

39. "on nuotan brujat, povi on, rinnat, vallat, 
kotkelot, nygöi vai damua pidää, dai nuottu 
valmis" (nuotan osia).

40. "kalampyydöh indovui, pyvvysty rubei 
loadimah" (pyydyksen laatimisesta alkava
pyytäminen, vrt. ostamisesta).

41. "kaiken järven härkitsimmö etsimmö" 
(härkitsimmö eli naarasimme, kadonnutta 
verkkoa).

42. "hänehiine ruad on verkon kuvondu" 
(omanlainen eli mieleinen työ).

43. "häivä" (2-3 koukkuinen haukionki, 
jätettiin järveen yöksi).

44. "hyvättsäizesti soadih kaloa" (saaliista
kiittäminen).

45. "oli meilä i liinoa mistä kesrätä hyryyttimä 
nuottarihmat, rysärihmat, nuorarihmat ta 
kaikki" (oma itse kutominen, vieras kuitu,
liina=hamppu).

46. "tulou huureissa kotih" (pahoilla mielin, 
ilman saalista, vrt. luonnenimi Huurei).

47. "kudojez verkko puolen hubenuobi" 
(hupenee kudottaessa).

48. "viez oldih merezät, ga hudrevuttih" 
(merezät=merrat, hudrevuttih
=haurastuivat).

49. "huondeskerral enembän kaloa sain, 
illal puutui vähembi" (aamu ja iltakala, 
aamukala vanhempi).

50. "huondespimiem hämys kävväh nuotal" 
(pimeän hämyssä, vrt. päivän noustessa).

51. "hirvenhiihtäjäl on kalmu selläz" 
(sanottiin hiihtäjän hikoilusta, 
talvimetsästyksen vaaroja).

52. "lähemmö hirvenhiihtoh" (ajamaan 
hirviä suksin).

53. "hingaileh nuottoa talveks loadimah" 
(kesä ja talvinuotat).

54. "voiba higinenä, ku reijän luajin" 
(verkkoon, omat voimasanat).

55. "hienoj jeän aikana kokka salvattih" 
(kalapadon kokka, hienon=ohuen).

56. "helmie käim pyydämäh" (jokihelmiä).

57. "helmisteä" (pyytää helmiä).

58. "pitäis huomeneksella havattsautuo 
aivompah jotta kerkieis enneim päivän 
nousuo mettsäh" (aamumetsä).

59. "pannah havu, ahvenda muanittau se havu" 
(havutetaan merran suu).

60. "do on männyt hadaraksi, pidäis korjata tua 
verkko" (korjata, vrt. kohentaa).

61. "haugiverkk on harvembi särgiverkkuo" 
(kalojen mukaan nimeäminen).

62. "toakien tähäl lasemma" (toakien eli tiheän 
verkon).

63. "ylen on harva tämä nuotta, ei puutu kaloa" 
(harvasilmäinen).

64. "harvoin harva syöttelöy, senki suurilla kaloilla" 
(harva eli harvasilmäinen verkko).

65. "harvoa pidäy laskie" (isojen kalojen
pyytäjät).

66. "puuttu hauki harvahani, taimen talkarautahani" 
(verkkojen nimitykset pyydettyjen kalojen ja 
silmäkoon mukaan).

67. "siiguverk on harei" (harei eli harva).

68. "harieni tuli verkko, pisynöykö ahvenet" 
(harva, pysyneekö, vrt. harittaa).

69. "jos ei nim mänkäh ielläh, sem pyyvettävänhän 
se ov valta" (pyydettävän valta, pyydykseen jäämistä 
pidetään eläimen omana valintana). 

70. "onhan siinä Koron abaja siinä järvessä" 
(apajien nimiä, vrt. pyytäjien).

71. "panin pyyvyksen, eigö hairahtais kala mänemäh" 
(oma valinta).

72. "lähen järvel kaloa ettsimäh" (kalan etsintä).

73. "laittih ennenvanhallized miehet padoa, 
a nygöi ei laita" (kalastivat patojen avulla, 
vanhimpia tunnettuja kalastustapoja).

74. "paner rysän tuoh enoh" (enoh eli joen 
virtaisaan keskikohtaan, vrt. Enojoki,
Enontekiö).

75. "se on elon soaja" (hyvä kalastaja).

76. "pani pyssyt pyykämähän, jalojouset 
joukomahan" (omat pyssyt).

77. "arzoan on seittsementsorpane" (atrain 
7-piikkinen, pariton luku).

78. "azraimel pissetäh lohtu, haugii" 
(isoja kaloja).

79. "lähen siijankutuh" (syyskudut).

80. "ken on ijäm pyydänyh, se on abajamies, 
se tiedää" (kokenut kalamies).

81. "häi ei syö ammuttuu linduu" (tuliaseiden
myöhäisestä alkuperästä, vrt. vanhemmat
lintulangat).

82. "hirvi pannah ahkivoh, siitä vejä" 
(hirven vetäminen metsästä).

83. "ota ahkivo, lähemmä lihoja metsästä 
tuomah" (kaadetun hirven lihoja).

84. "kalavirral myö elätämmö kogo perehen yli 
vuuvet" (kalastuksen tärkeydestä).

85. "suupuolesta kuvottih leviämmäksi ta siitä 
kaijennettih" (rysän suuta).

86. "ollohgo ongi ozatoi vai lambi kalatoi" 
(kalaonnen hylkäämät).

87. "kalapisto pannah kaidah jogeh rannaz da 
toizeh, keskeh merezi, sygyzyl pannah, keveäl 
eär otetah" (kalapato joen kapeaan kohtaan, 
keskelle rysä).

88. "kalaruhkakse pannah pedähästy, kuuzahastu, 
kadoanhavuu välih, tyveh mudah luvvon randah 
painetah" (kalaruhka=havuista kyhätty 
kalanhoukutin).

89. "hyvä kalansoalis puutui" (hyvä saalis).

90. "yön nuotal kävelin, yhteh kalakeittoh mäni" 
(huono saalis).

91. "viego kalampyvvysty mid olet pidännyh" 
(kalamiehet).

92. "kaksinkerdani merezi" (merezi eli rysä,
vrt. merta).

93. "kaksterän ongi" (teränen eli väkäinen,
2-väkäinen koukku).

94. "kaglurihmu" (lintulanka).

95. "monittsi nuotta levitettih kallivolla kuivamah" 
(luonnon luomat kuivauspaikat, vrt. puista kyhätyt 
telineet).

96. "kangiloilla ruot kannamma" (ruhot metsästä,
puisilla kangilla).

97. "silmät kuvotah siih kaluimeh" (puisen kapulan 
tai luun ympärille, verkonsilmät, vrt. kaluin=ranne).

98. "harval verkol izombi, poaksul verkol pienembi 
kaluin" (kaluimen koosta, valitaan silmäkoon 
mukaan, poaksul=tiheälle).

99. "nuottimiehill oli jouhikkahat ta kalvoset" 
(käsiä suojaavat kintaat ja rannekkeet).

100. "kannukset pidäy luadie verkoloih niskoin, 
sil sivotah kiveksed" (kannukset eli verkonpainojen 
kannatinnuorat).

101. "sanotah sidä liipiksigi, samoa kabinehta" 
(liipiksi, kalahaavia).

102. "vasta loajittu rind on kartsakko, pidäy livottoa 
da polletella" (rind=rintaverkko, tiheä verkko,
kartsakko=jäykkä).

103. "mie laajin yhen katiskan verkkoh" 
(katiskan=reiällisen verkonkiven).

104. "missä kenen oli puutikko ni siihi ei toini 
pannul ansoa" (puutikko eli ansapolku).

105. "on täz nygöi langoa merezie kuduo" 
(lankamerezit, vrt. vanhemmat juurista
ja vitsoista punotut).

106. "sygyzellä anzoa panemah läksimä, 
anzat keralla ottima" (ansojen aika).

107. "keskiverkk on rinnan da harvan väliz" 
(nuotan kolme verkkoa).

108. "pieni nuotta ku ollou ni kolmen kesse 
voit pyydeä, a suuri nuotta ku ollou pidäy 
nellä hengiä" (nuottien kokoja).

109. "kevätysryzä" (kaksinieluinen rysä,
vrt. merezi).

110. "Uhtuosta oli kymmenie kevättäjie, 
ne oltih kalampyytäjät kevöällä" (kevättäjiä 
eli kevätkalastajia, vrt. Kevätti-järvi).

111. "keveällini merezi" (keväällä käytetty 
rysä).

112. "siitä soatih äijä kaloa keväsillä" 
(hyvästä kalapaikasta).

113. "keväjel rovvatah lepän kojal" (rovataan
eli värjätään verkkoja, lepänkuorella, 
vrt. Rovaniemi).

114. "kevädnuottu" (pieni kevätnuotta).

115. "nuottoa kevennytetäh" (lisätään kohoja).

116. "kezänuott om meil kahtel taloil, 
a syyznuottah kerrytäh kolme nelli taloid yhteh" 
(nuottakunnat).

117. "panemmo järilleh" (verkot veteen,
verkko=luotu pyytämään).

118. "kiehkendeä pideä merezin vandehii, 
toinetostu suuremboa pideä panna" 
(merezin rakennetta, koostuu eri kokoisista 
vanteista).

119. "mium pienen ollessa vielä rihmallagi 
pyyvettih" (rihmalla eli ansalangoilla).

120. "ta siitä vesiperä kun tuli ta siitä vieläki 
vejettih" (tapojen vastaista, vetäminen tulisi 
lopettaa vesiperän jälkeen, haltija ei ole 
annollaan).

121. "verkon keäppy lövytuohez azutah, nuoraine 
keskel" (kääppy eli tuohesta laadittu verkonkoho).

122. "kiännyndavando" (talvinuotan polviavanto).

123. "kiilanuotta" (joen poikki vedetty aitaverkko 
ja kaksinieluinen rysä).

124. "kierdiempyydö" (kierrenuotalla pyytäminen).

125. "povi on kierenuotaz, verkonrandu punaldettu 
vastah päi, luvvol pyytäh" (kierrenuotan rakennetta, 
peräpäässä povi, verkonreuna kierretty vastaan
päin).

126. "dälgii novvimmo, kierimmö kondian kierokseh" 
(kiersimme kontion kierroksen, pyyntimiesten 
sanastoa).

127. "siigoa kierätetäh" (pyydetään kierrenuotalla).

128. "enzimäni kielikerda on jo kuvottu mereziz" 
(kielikerta=vanteiden väli).

129. "mereziz on kaksi kielikerdoa, pösiz yksi" 
(meresi=rysä, pösi=merta, merta=rysää
pienempi, vähemmän vanteita).

130. "pösis kielinuoraine keritetäh kaloin ottajez" 
(merran nielun sulkeva nuora).

131. "kivekset tulou verkon alazeh selykseh kiini" 
(kivekset=painot, alazeh selykseh=alapaulaan).

132. "kiperäsolmu" (verkoissa käytetty solmu).

133. "olgikitsikkö punotah nuottah tähtilöiks" 
(olkikimppu nuotan tähtilöiksi, vrt. lainasana
merkki).

134. "kiveksie ommellah" (tuohia painoina
käytettyjen kivien päälle).

135. "nuotan kivestä kuvotah" (painoina 
käytettyjä kiviä).

136. "verkkoh void loadie kivestä tuohesta, 
viizikannaista, nellikannaista, mimmoista 
ken malttau" (verkkojen rakennetta, 
viisi ja nelikantaista, vrt. kiveskanta).

137. "kessessä kivi, i pyöritetty tuohella" 
(verkon painossa).

138. "kiveksez on kadajine vanneh, sombu, 
vandehes piälitz on tuohi ristakkah, kivi sydämez, 
tuoh on yhtes palaz, poikkizin vandeheh, sid läbi 
vandehez, sid vannehtu myö, sid opad läbi 
vandehez, sit poikkizin" (painon kuvaus).

139. "kiveskanda" (nuora jolla painot sidotaan 
alapaulaan).

140. "kivessellys" (verkon alapaula).

141. "verkon käbrytti da kiveksitti" (laittoi kohot
ja painot, käpry=tuohesta laadittu koho).

142. "tuuli pösyt kiviroukkah hieroi" (pösyt 
eli merrat).

143. "potkulois pietäh kivyizii" (potkuverkoissa 
painoja, 40 silmää korkeat pellavaverkot).

144. "koapiesesta rihmasta kuvottih nuottiverkkuo" 
(koapiesesta=pellavan tai hampun rohtimista).

145. "verkkua kohennan" (kohennan eli parannan, 
eläviä olentoja).

146. "verkkoloi kohendamas olin" (vrt. roskiin 
heitetyt ostoverkot).

147. "koavutuksen tyvem peäl pandih rihmu" 
(ansalanka, kaatuneen puun tyveen).

148. "kuss on duurikka koadun" (siihen pantiin
rihma).

149. "nuotan kuavu, aboal jiäm piäl" (nuotan kaavu 
eli merkki).

150. "koirambuoluvarvaz mujutetah verkkoloi 
mustakse" (mujutetaan verkkoja, sianpuolukan 
varvuilla, vrt. rovataan).

151. "savvoimes ei piä olla raudua piäs, jos raudu 
kolahtau kivikös, pagenou kala" (omat sauvaimet 
eli atraimet, raudattomia).

152. "se pitäy ansa pannah kokoram persieh" 
(kokoran eli juurakon).

153. "kokosilmäh kuvonta" (käpy kulkee 
ensimmäisellä pistolla molempien rihmojen 
ylitse ja solmu tulee toisella pistolla, 
verkon kudontaa).

154. "kokatti" (madekoukkua kannattava 
oksanhaarukka).

155. "kokotti on koivuine puusuaru, nuoras kiini 
da verkonselgämiz libo verkonsilmiz, sil veitäh 
nuottoa, nostamuksis talvel, kezäl venehiz" 
(nuotan vetämiseen käytetty haarakas puu).

156. "kokkauissin" (uistin jossa oli useita 
koukkuja).

157. "kolmiempäi vihe se kokkavihe" 
(kolmihaarainen ansavihi).

158. "verkko kovetah vapeisih" (kovetah
=nostetaan, vapeisih=vapojen päälle).

159. "kovemma verkoj jotta anna kuivau 
hyväsistä" (kovemma eli nostamme 
kuivumaan).

160. "nuotta kovetah aitan orsih" (kovetaan, 
orsille kuivumaan).

161. "hienoj jeän aikana kokka salvattih" 
(kokka=rysälle johtava aita).

162. "siih ku uija lirittäy kokkoa myöti ni siih 
mänöy rysäh" (uivat rysään, aitaa myöten).

163. "ei niitä kovin syvällä pantu niitä rysie" 
(rysien paikoista, vrt. matalat joet).

164. "muutettihhan siitä aina rysä ta pantih 
vanha rysä kokkapuijen nenillä kuivamah" 
(pyydysten kierrättämistä, kestävät 
pitempään).

165. "kojasta nuotam pullua loajittih" 
(kojasta=puunkuoresta, pullua=kohoja, 
vrt. tuohiset käpryt).

166. "koivunlehelläh" (koivunlehtien kokoiset 
verkonsilmät).

167. "kololoil pyytäh haugii keviäl" (patoihin 
laitetuilla merroilla).

168. "kolon keskel om merezi" (kolo=kalapato, 
merezi=rysä).

169. "kolmekielini merezi" (kielinen eli
nieluinen).

170. "kolkku" (pitkän siiman tai verkon koho).

171. "kolkkukannoin" (nuorasilmukka jolla 
koho sidottiin yläpaulaan).

172. "kolkkareiga" (talvinuotan uittoavanto).

173. "ta kaksin kolmim puuttu verkkoh lohta, 
niih harvaverkkoloih" (harvaverkot).

174. "tuo tuomizet koltsat kuim mänet mettsäh" 
(vitsoista väännetyt koltsat eli vanteet).

175. "kolttsani" (vanne jossa kuljetettiin ansoja).

176. "tervasta pannah kobrah tuulastaes" 
(tervaksia kouraan, tuulastettaessa).

177. "kyllä se kala koppoau, konza vai otannaks on" 
(oman pyytämisen luonteesta, myötäillen, 
ei pakottamalla).

178. "merrassa kaksi dugaa, yksi gorlo" 
(kaksi kaarta, yksi nielu).

179. "korkoloilla pitää verkot laskii" (korkoloilla
eli matalikkoon, korko=kari, luoto).

180. "rindoih on korgo jo jamottu" (rindoih
=rintaverkkoon, korko=paikka tai nuotan 
korotusverkko). 

181. "korjus" (kosken niskaan kasattu kivipato).

182. "suuvanneh oli miun korkevus" (rysien koosta).

183. "rysät pitäis korjata, kun kevät tulou, nin soau porieh" 
(porieh eli sulakohtaan, laskemisen ajankohdasta).

184. "älgiä korvakkua, hillembä vedäkkiä" 
(korvatko nuottaa sivuun).

185. "älä vie nuottoa korvah, katso, vardoitse kos tiäht 
tulou" (odota tähteä eli nuotanmerkkiä).

186. "vastavus paha tuli nuotal lähtiez, kalat korvai 
mennäh" (vastaantulija vei kalaonnen).

187. "korvakko" (oksanhaarasta veistetty 
tukipuu).

188. "korvakko" (ansan selkosinta tukeva 
haarukkapuu).

189. "koda anza" (katettu ansa).

190. "koskiryzä" (koskessa pidetty rysä).

191. "koskiverkod on harvad da kerratuz langaz, 
rannaz da rannah on vitsad, virdukohtaz on verkod, 
muu jog on vitsal" (koskessa pidetyt siikaverkot).

192. "hyvällä apajalla pitäy männä jo iltayöstä, 
loatie tuli nostimeh ta kotvittoa huomenekseh soahe" 
(nostimeh=nostopaikkaan, kotvittaa=odottaa 
koin eli päivän nousemista).

193. "abajan vedähyy pidää kodvittua, ei pie tostu 
laskie" (kotvittaa vetokertojen välissä).

194. "kotvimma ennen kun vejämmä samua apajua 
uuvestah" (kotvimma eli odotamme, vrt. kotva).

195. "kovakoillahan se loajitah pato ta siihi sitä 
matikkoa tuloo" (kalapato, kovakolle eli
kovapohjaiselle paikalle).

196. "kun usiempi kerta vejetäh yhtä apajoa, 
sanotah, hyväksi olet sen jo kouvannun" 
(pyydyksille puhuminen, pidetään elävinä 
olentoina).

197. "koukkuni" (koivusta veistetty koukkuonki).

198. "lähen koukuista panomah" (koukkuonkea).

199. "koukuisongi" (madekoukku, polakoukku).

200. "koukkuvarba" (vapa johon madekoukku 
kiinnitettiin).

201. "ota krosni da mäne tuo loppuzet pedral lihat" 
(petran eli villiporon lihat, tuohikontissa).

202. "sarail istuu gryhnöttää, verkkuo siel korjatah" 
(korjaa verkkoja vajassa).

203. "povi nossetah veneheh ta povimies kun on nin 
se kalat puistau vakkah" (nuotan povesta vakkaan, 
vrt. jaloissa polkeminen).

204. "kuhaverkk on ku potku, a suurembat silmäd" 
(kuhaverkot).

205. "kuhaverkoz on silmäd kolmie sormie, kaluim 
pidäv olla kudojez levei" (kolme sormea leveät silmät, 
omat mitat).

206. "kuhanvälly" (kuhaverkko).

207. "kuga hirven hiihtää, paremmal taljal maguau" 
(hirven hiihtäminen).

208. "kuni valgie tulou, voippi tuulastoa" (tuulastaa 
päivän noustessa, vrt. tulen avulla).

209. "sygyzyl pietäh verkkoloi kuni ei jiäh järved mene" 
(järvien jäätymiseen asti).

210. "niim povesta jamottih yhteh, se puoli pidi olla 
kummallaki ozakkahalla" (jamottiin verkot nuotaksi, 
nuottakunta).

211. "kumbani ambu pedran, sillä peä" 
(kaatajalle pää).

212. "se kumbani vigoitti pedran, se sai kielen" 
(vigoitti eli haavoitti).

213. "ne kevöällä toas pyyvettih, kuokkasekse 
sanottih, jotta kuokkaista pietäh" (kuokkanen
=avannon pohjaan lyötyyn keppiin kiinnitetty
syöttionki).

214. "kuokkasilla pyyvettih moahta" (madetta).

215. "myöhäsenäki keveänä soau vereksen kalan 
kum panou kuokkasen uhuavantoh" (kuokkasen 
uhuavantoon, vrt. uhkujää).

216. "voit tuohta pideä käbrynä selyksessä, 
verkon kublatuksena se on, ei lasse verkkuo 
heittymää pohdaa" (käbrynä eli kohona,
verkon selyksessä).

217. "kuplatusverkko" (kohojen avulla kelluva 
verkko).

218. "kuorizmerezih puuttuu kiiskoidu enzimäi, 
sit kuoristu, sit ku loppuu kuoris, sit tuase 
kiiskoidu" (kuorerysään).

219. "kuorizmerezy on suurem muudu 
mereziä, jovensuus pietäh, merezänsuu 
merehpäi, perä om puaksu, a suu harvembi" 
(joensuussa, suu mereen päin, perä puaksu 
eli tiheä).

220. "koiteldih kogiezie, maisteldih magiezie" 
(kalastajan lukuja).

221. "pedeän kojaz vestetäh kubloin" 
(petäjän kuoresta kuplia eli kohoja).

222. "kuss on risu, siin on rita, kuss on aita, 
siin on ansa" ("neuvoo jänis poikiaan", 
rita=puista laadittu loukkuansa).

223. "nuottaverkko kuvotah liinalangasta" 
(liina eli hamppu, mistäpä ennen vieraita
kuituja).

224. "miä kuon verkkua" (omat verkot,
itse kudotut).

225. "verkonkudoi mies" (miehille kuuluva 
kudonta).

226. "jouzikkahan kuurna" (jousikkaan eli 
varsijousen uurre).

227. "kuultiella lohta pyyvettih, yhellä venehellä, 
kuultien toini peä oli moassa kini ta toisella 
kierrettih pieni apaja" (kuultiella eli 
kullenuotalla, lohijoet).

228. "no vielä se muka nuotalla kyheäleytyy, 
pitäis jo uskuo, jotta ei siitä tule tolkkuo" 
(vanhuksesta).

229. "pidäy pössilöi panna, kala on kuvendalleh" 
(pössilöi eli mertoja).

230. "kaloa kuvetetah, kalankuvul ollah" 
(kevät ja syyskudut).

231. "rubien verkon kuvondah" (työhön 
alkaminen).

232. "voibi mennä nuotal, puut kuvastav vedeh" 
(ilmojen mukaan pyytäminen).

233. "verkon sorosesta nuora kupahah" 
(soronen=selyksen eli yläpaulan päässä oleva 
kyynärän pituinen nuora, kuvas=puinen tai 
tuohinen merkkikoho).

234. "selgongen kuvaz" (selkäonki=pitkäsiima).

235. "kuvahat pani merezöile" (kohot rysiin).

236. "kubaskivi" (kohoon nuoralla kiinnitetty kivi).

237. "verkkuo pitäy kuuvittoa, jottei tule liijas tsinkie" 
(kuuvittoa=kaventaa, tsinkie=kireä).

238. "kylmändäh soatem pyyvetäh suloa nuottoa" 
(vesien jäätymiseen saakka).

239. "kezänuottua pyvvettih kylmändäh sai" 
(kesänuottaa eli sulaa nuottaa).

240. "kynnyz" (rysän suuvanteen kynnyspuu).

241. "koko kylöveh tultih kaimoamah, kum myö 
lähettih nuotalla" (kylänväki tuli saattamaan,
kylän syöttävä nuotta, vrt. perheen syöttävä
verkko).

242. "kesukannoista kotkausta vessä" 
(kesu=tervas, kotkausta=puisia koukkuja,
terva=lainasana).

243. "kyngyne" (havu tai varpu jolla ansasilmukka 
kiinnitettiin).

244. "kyntyni" (puu jonka sälöön ansan virityspuu 
kiinnitettiin).

245. "verkon kul laski järveh siitä luvettih, uittele 
uranenie, käytä käkrähartijoita" (kalastajien lukuja).

246. "mänöy haukien ajohe, käkräselkien kattseluhe" 
(haukien ajoon, kiertoilmaisuja).

247. "verkkoloi kyyryluguh kuvotettih" 
(kudottiin kyynärlukuun).

248. "pullokeskutsaz on kyyrähine väli verkoz" 
(kohojen välissä kyynärä).

249. "kyölätäh rannal, kyölätäh i venehez" 
(kyölätäh eli kalastetaan haavilla).

250. "kyövitin kalan veneheh" (nostin haavilla).

251. "maimoa da ahvendu kyövitetäh kezäl da 
sygyzyl" (kyövillä pyytäjät, maimo=pieni kala).

252. "kalaparveh pannah kyövy venehez libo 
rannaz päi" (kalaparvien aikaa).

253. "kyövil kuoristu pyytäh keväizil, 
myödyvirdah sovvetah" (pyytää kuoreita, 
joesta).

254. "kyöväizel nostat kaloa ongien kattsojes 
pakundah täh" (nostat kalan kyövillä, 
ettei pääse pakoon).

255. "ihan itseväkizin vetimä nuottarejen" 
(oma kalastus, omin voimin tehtyä).

256. "pidää merdua niegluo kävyllä" 
(käpy=pyydysten valmistuksessa käytetty 
luu tai puu).

257. "pindakoivusta tulou hyvä käby" 
(koivun pintapuusta, merran tai
verkon kutomiseen).

258. "kuudzaimez libo koivuz laitah kävyd" 
(kuusaimesta tai koivusta).

259. "rinnankuvondukävyd on luuhized" 
(rintaverkkojen kutomisessa käytetyt 
kävyt).

260. "käbyl verkoa kuvotah da kohendetah" 
(kudotaan ja kohennetaan).

261. "meil ov vielä niitä verkkoloissa käpryinä" 
(tuohisia kohoja).

262. "käbry verkkuo kublattau" (kuplattaa eli
pitää pinnalla).

263. "sivotah käbrynuoraizel verkkokäbry sellykseh" 
(koho nuoralla verkon yläpaulaan).

264. "verkon käbrys" (tuohikoho).

265. "ukko verkkuo rakentau ta samalla i käpryttäy" 
(käpryttää eli kiinnittää kohoja).

266. "verkon käbrytti da kiveksitti" (työn vaiheita).

267. "käbrytuohtu metsäs käydih" (hakemassa 
tuohta kohoja varten).

268. "linduin oli rihmah käperdynnyh kuolluh" 
(jäänyt ansalankaan).

269. "verkoloi kävyi kattsomah" (verkkojen 
katsominen).

270. "rihmoil käyväh" (ansoja kokemassa).

271. "robehessa piettii kävellessä kaloa" 
(ropehessa eli tuohivakassa).

272. "mejjäm muzikad merel käveltäh, ainoz ollah 
venehil" (muzikad=miehet, meri=iso järvi).

273. "kävelöy kalalla" (kävellä kalalla).

274. "kävelöy metsällä" (kävellä metsällä).

275. "kävytäh langoa verkon kudoes" 
(kävytään lankaa, kierretään lankaa 
kävylle).

276. "se paremmim piettih noissa käsiverkkoloissa, 
siijav verkossa niistä tuohista loajittuja kiveksie" 
(käsi eli siikaverkoissa, yksin käsin laskettavia,
vrt. painavammat nuotat).

277. "käri" (verkkojen kuivausteline).

278. "kärin sellän k alendau, on hyv ottua i panna 
verkkoloi" (selän eli kuivaustelineen oksikkaan 
selkäpuun).

279. "suu viebi revon ridah, kiel kärpän laudazeh" 
(ansojen nimiä, vieraiden sellaisten,
rita=lainasana).

280. nganasanit laativat metsästysjousen 
liimaamalla yhteen kaksi lehtikuusen oksaa 
(erikoinen jänne, monenlaisia nuolia).

281. nganasanit pyytävät neljää eläinsukua 
(eläin / käyttötarkoitus, käytännössä ruoka 
ja vaatteet villipeuroista).

282. nganasanit kutsuvat ansoja nimin 
fala ja fa jonnuj (laaditaan kivistä tai puista,
f=p, vrt. pala).

283. nganasanit kutsuvat verkkoja nimin 
begur ja bugur (kolo bugur=kala verkko).

284. nganasanit kutsuvat talviverkkojen 
laskemiseen käytettyä sauvaa nimellä norila.

285. nganasanit eivät metsästä naaraseläimiä 
(etenkään naaraspeuroja, kantavia 7kk vuodesta, 
lopun ajan vasan kanssa).

286. nganasanit eivät metsästä pesimäaikana.

287. nenetsit kutsuvat jousta nimin inn ja yn
(vrt. Innanen).

288. nenetsit kutsuvat nuolta nimin munch ja mug 
(mu=oksa).

289. nenetsit kutsuvat verkkoja nimin paaga ja poga 
(vrt. Pakanen, Pokanen).

290. selkupit kalastavat atraimilla, koukuilla, 
nokkosverkoilla ja patoihin laitetuilla pyydyksillä 
(punotaan pajuista tai petäjänjuurista).

291. sanalla cäca tarkoitetaan kolmion muotoista 
ansaa (kantauralin säso, sas).

292. sanalla panna tarkoitetaan ansan tai pyydyksen 
laittamista (kantauralin pono, pön).

293. nenetsit kutsuvat verkkoja nimellä poga.

294. hantit pitävät patoja tärkeimpänä 
kalastustapana.

295. hantit varmistavat pyyntionnea kutsumalla 
paikalle sukulaisten henkiä (ennen kalastus ja 
metsästyskauden alkua, kutsujana suvun noita).

296. hantien mukaan pahasti haavoittunut eläin 
kuuluu haavoittajalle ja lievästi haavoittunut 
kaatajalle (haavoitetut eläimet jäljitetään, 
vääryys jättää jäljittämättä).

297. samojedit eivät kajoa toisten pyydyksiin.

298. hantit palaavat metsältä "yksiä jälkiä" 
(metsästyksen pyhästä luonteesta).

299. hantit kutsuvat metsälintujen pyytämiseen 
käytettyä ansaa nimellä sasoy (iki sasoy war
=ukko ansan teki, vrt. kantauralin säso).

300. hantien ansan osiin kuuluu siperianmännyn 
juurista punottu nuora, kivipaino ja nuoleksi veistetty 
kuivunut pihtakuusen oksa.

301. hantit omaksuivat poronhoidon nenetseiltä 
400 vuotta sitten (alkuperäinen perinne villipeurojen 
metsästystä).

302. hantit eivät pidä metsästämistä eläinten 
tappamisena (jälleensyntymisusko, uskotaan 
syntyvän uudestaan jos kohdellaan oikein).

303. hantien metsästysnuolet (nal, nol) ovat sormen 
paksuisia ja 70-80cm pitkiä.

304. hantit veistävät nuolia koivusta ja männystä 
(alkujaan kenties heimon mukaan, päihin lovet ja 
kolme kalaliimalla kiinnitettyä petolinnun sulkaa, 
toisen tiedon mukaan sidotaan poronjänteillä).

305. hantit valmistavat nuolenkärkiä puusta ja hirven 
tai peuran sääriluusta (nahkojen ottoon tylppäpäisiä, 
liimataan pihkalla nuolen päässä olevaan vakoon, 
sidotaan jännelangalla tai tuohinuoralla).

306. hantit veistävät jousen (jexol, jowt) mahapuolen 
männystä, selkäpuolen koivusta ja päät tuomesta 
(liitetään yhteen kalaliimalla ja nuoralla, kaarta 
taivutetaan pihkalla voidellen ja tulen yllä lämmittäen 
(mahapuoli), valmis kaari suojataan tuohikerroksella).

307. hantijousi on kooltaan 1,7-2m pitkä ja 5cm leveä 
(kuvissa näkyvät lyhyempiä).

308. hantit punovat jousen jänteen (jantew, jinti) 
nokkoskuiduista ja poronjänteistä (kuidut punotaan 
pääjänteeseen, valmis jänne kastellaan, venytetään 
ja kuivataan painojen kanssa (ettei veny ammuttaessa), 
venytettynä 20cm kaarta lyhyempi, kiinnitetään 
tuohinuoralla).

309. hantit kutsuvat kalapyydyksiä nimin arpi 
ja kamka.

310. hantit kutsuvat lintuansaa nimellä nal 
(vrt. jäädä nalkkiin).

311. hantit kutsuvat metsästämistä sanoin kins 
ja woraj.

312. hantit kalastavat kesäisin kolmen perheen 
voimin (jokikunta, iokh=jokh).

313. mansit kutsuvat isoja rysämäisiä pyydyksiä 
nimellä kamka-morda (punotaan siperianmännyn 
juurista).

314. komien mukaan heitä edeltäneet tsuudit 
(kantauralilaiset) punoivat verkkonsa saraheinistä 
(vanhinta tunnettua perinnettä).

315. saamelaiset kutsuvat talviverkkoja nimellä 
juocas (suomen juomus).

316. saamelaiset kutsuvat verkkojen kuivaustelineitä 
nimellä ulku.

317. saamelaiset jakavat kalat pyytäjien kesken 
(pyydyksen omistajalle osansa).

318. saamelaiset kutsuvat koukkua nimellä vannk.

319. saamelaiset kutsuvat jousta nimellä jukks 
(nuoli=njull, njuolla).

320. saamelaiset kutsuvat verkkoja nimellä sajjm 
(toinen nimi fierbmi).

321. saamelaiset kutsuvat kalapyydystä nimellä 
mierež (vrt. meresi, merta). 

322. saamelaiset kutsuvat syöttiä nimellä sieppt 
(vrt. siepata).

323. saamelaiset kutsuvat metsästämistä sanalla miehc 
(miehu=nahka, vrt. mies).

324. saamelaiset kutsuvat kalastamista ja metsästämistä 
sanalla bivdu (vrt. pyytää).

325. saamelaiset kalastavat kivistä ladotuin padoin (šurra), 
puista ja verkoista laadituin padoin (takaseinämäksi seipäitä), 
käsiverkoin (apuna patokalastuksessa), juurista ja vitsoista 
punotuin pyydyksin (koivu, mänty), koukuin ja ongin 
(katajasta veistetyt kolmikärkiset koukut, syötteinä pieniä 
kaloja), pitkin siimoin (siima kahdesta tai kolmesta yhteen 
punotusta männynjuuresta, 10 puista koukkua 60cm välein), 
käsin, nuijin (jään läpi), silmukoin (2.5m pitkä koivuvapa 
jonka päässä 20cm leveä silmukka jolla kala heitetään maalle), 
verkoin ja nuotin (isoimmat kahdesta veneestä vedettyjä) 
ja puisin atraimin.

326. saamelaiset kalastavat padoilla keväisin ja syksyisin 
(keväisin ahventa, madetta, haukea ja harria, syksyisin 
siikaa ja taimenta).

327. saamelaiset nostavat kalapadot pois talveksi 
(etteivät mene tulvien mukana).

328. saamelaiset kutsuvat jousta nimin juoksa, johss, 
jukks, davgi ja tävgi.

329. sanalla titk tarkoitetaan verkkojen pingottamista 
ja kuivumaan levittämistä (mordvan tetke, marin tutka, 
hantin tewot, vrt. tukka).

330. sanalla säkt tarkoitetaan verkkojen punomista 
ja korjaamista (saamen cikte, udmurtin sikt, hantin 
sat, vrt. side).

331. sanalla ulku tarkoitetaan kalanpyynnissä 
käytettyä vapaa, vaakasuoraa ortta, vaatteiden 
ja verkkojen kuivattamiseen käytettyä ortta, 
suoraa ja oksatonta keppiä ja kalojen kuivattamiseen 
käytettyä puista telinettä (saamen holga, mordvan 
olga, hantin oxot, mansin awla).

332. sanalla jama tarkoitetaan verkkojen yhteen 
liittämistä, liitoskohtaa ja lattian keskikohtaa 
(suomen jaama, mordvan jav, vrt. jamoa).

333. sanalla kältä tarkoitetaan pienillä käsiverkoilla 
kalastamista (marin kelde, udmurtin kalt, komin kelt, 
vrt. Kaltimo).

334. sanalla sarja tarkoitetaan kalapadon puita 
(viron sari, udmurtin suri, komin sor).

335. sanalla vata tarkoitetaan onkimiseen ja 
verkkojen vetämiseen käytettyä rantaa 
(viron vada, marin wat, vrt. Vatanen).

336. sanalla wept tarkoitetaan ansalangoilla 
ja verkoilla pyytämistä (marin wapte, komin 
vetes).

337. "kun poronhakuh lähettih, niin se piti ottoa 
maima matkah" (maima eli kellokas poro,
muita poroja houkuttelemaan).

338. "läppä" (kalojen nostamiseen käytetty 
varrellinen koukku).

339. "tuli verkorrakennusrihma kiereä, 
pitäy liessytteä" (kierää eli sykkyräistä).

340. "nuottoa rovvatah leppyrovval, lepänkojoa 
pannah kiehujah vedeh, tuhkoa vähäine keskeh" 
(rova=lepänkuoresta ja tuhkasta keitetty 
väriaine).

341. "lehtikeihäs" (leveäteräinen karhukeihäs).

342. "kala nygi, nygi ga viimezel puuttu ongeh" 
(puuttui onkeen).

343. "kala oppiu nygie, g ei tartu" (nykii, ei tartu).

344. "kävimä nuoranlasussa" (nuoran eli pitkän 
siiman).

345. "sykysyllä vain, nuoraselköä pijettih" 
(nuoraselkää eli pitkää siimaa).

346. "siinä siitä kallivolla nuotta jamottih yhteh" 
(verkoista jamottu nuotta).

347. "nuotam povi kul lykätäh veteh, ni se lykkeäjä 
sanou jotta, mäne mustana mereh, nouse moalla 
valkiena" (kalastajan lukuja).

348. "nuotalla pyyvetäh kalua" (vrt. kala=siika,
vrt. kala=pyydetty kala).

349. "nuotal ollah" (mieluisaa puuhaa).

350. "sygyzel om paraz nuottaiga" (vrt. kutuaika).

351. "nuottaig on kuvun aigu" (syyskudut).

352. "sit kezäkse azuttih piäni nuattaine" 
(kesäksi pienempi nuotta).

353. "nuottukanzoveh on nelläl taloil" 
(neljän talon nuottakunta, kansa-sanan
alkuperää).

354. "nuottukivez, viilatah ristah tuohi, 
sih keskeh kivyd, tuohien nokat solmeillah" 
(nuotanpainojen rakennetta).

355. "se oli nuottanuorana kyllä hyvä" 
(tuohinuora).

356. "nuottuverkot pullotetah, ei käbrytetä" 
(pullotetah eli kohotetaan).

357. "kolme nelli tuohtu peälei on nuottupulloz, 
tuohien nokat käbristytetäs sydämeh päi, loukko 
rannattavaz" (tuohisten kohojen rakennetta).

358. "no nuottovehhan ne sielä laulellah" 
(nuottakunta laulaa, oma työ laulattaa).

359. "nuott ei suvaitse kiistuo, kalat heittäy 
tulendan" (kiistely vie kalaonnen, kalastamisen 
pyhästä luonteesta).

360. "pitäis huolittoa vai kalan nouzendaigah 
soattoa pösyt koskeh" (kalan nousenta aikaan,
pösyt eli merrat koskeen).

361. "aboadu noudamah kävväg, sygyzyl teähtetäh 
abai novvetah" (noudetaan tähditetyt eli merkityt 
apajat).

362. "hänemmoista noudomiestä ei ni ole" 
(noutomiestä eli jälkien seuraajaa).

363. "se on noudomiez, se maltav aboan noudoa" 
(tuntee apajat).

364. "nouvikor rajah verkot lasetah" (vesiheiniä 
kasvavan paikan rajaan, vrt. paikkaan, kalojen 
elinpaikkojen kunnioittaminen).

365. "keskel nokoht on vihki" (nokoh=ansapolku, 
vihki=ansan johdeaita).

366. "kyllä sej jo nossattoassa näköy, miv verran on 
kaloa apajassa" (apajalla tarkoitetaan pyydystä ja 
kalapaikkaa).

367. "Lokinkiven nossin on tuoh suureh, valkieh 
kiveh" (Lokinkivi-nimisen apajan nostopaikka).

368. "nostimeh kilvan sovvetah, jotta ken soau 
ensimäksi tulen sytytteä, nin senn i apaja" 
(tulen sytyttäminen, antaa väliaikaisen 
omistusoikeuden).

369. "männäh nostimeh" (apajan nostopaikkaan).

370. "nuotan nostamah pideä panna tähet, stobi 
tunduiz nostama jogahizel" (tähet=nuotanmerkit,
nostama=nostopaikka).

371. "joutuo myöte käyväh ritoja nostamah" 
(nostamaan, vrt. virittämään).

372. "meäm mändih ryzie nostamah" 
(mieleistä puuhaa).

373. "nostajes sellin veetäh, laskiez ezin" 
(niskaa eli talvinuottaa).

374. "nahka nivauhtau kalalta kun asroamella 
nossat" (atraimella nostettaessa, vrt. nahkojen 
käyttäminen jalkineisiin ja vaatteisiin).

375. "illalla ku lasit sen nuoraselän ni 
huomeneksella kävit sitä kattsomah" 
(nuoraselän eli pitkän siiman).

376. "vakkah kalat heitettih ta povi kiini 
pantih" (saaliin peittäminen).

377. "mäntih parahall apajalla" (apajien 
kiertäminen).

378. "ka miä yhen kalan sain ni lassin därelläh" 
(järelleen, takaisin veteen).

379. "nieklotah verkuo i ryziä" (neulotut 
lankapyydykset).

380. "merezilöiz on kaks nielikieldy, suurembiz 
merezilöis 3-4 kieldy" (merezit ja suuret merezit, 
kielien eli nielujen mukaan nimeäminen).

381. "nellän kessen olimmo nuotal" 
(vrt. nuottakunta, omien kuntien 
koosta).

382. "nellikerdaine langu, mereziks tämä luja roih" 
(merezin valmistukseen käytetty 4-kertainen
lanka).

383. "kalat kuj joattih nin nelläs kala oli soutajalla" 
(kalojen jakaminen).

384. "pösyn nenätsura" (merran etupuoli).

385. "nerossuttoa verkkuo kudomah" (nerossuttaa 
eli neuvoo).

386. "häin kalampyvvöl nazivih" (elättää itsensä).

387. "pidää onget nazivoija da laskia vedeh" 
(kiinnittää syötit).

388. "huomenessa pitäy aivoin nossa, mänemmä 
kalalla" (aamukalaan nouseminen).

389. "ta siitä kum mäntih toista apajoa vetämäh" 
(vedetyt nuotat).

390. "liijan on jo myöhäni, ei kala eniä syö" 
(pyyntiaikojen noudattaminen).

391. "verkkuo kattsuossa pidäy venehtä myösteä" 
(myöstää eli soutaa takaperin).

392. "yksi myöstiäbi, toine kattsou kaloidu" 
(verkkoja katsottaessa).

393. "muuvem puuttuu, ta muuvem peäsöy" 
(saaliista kysyttäessä, suoraan puhumista
vältellään).

394. "tuo abaja andoi äijäm mudua" (pelkkää 
mutaa, vrt. vesiperän).

395. "murrokaz on abaja" (murrokas=hakoinen 
ja risuinen).

396. "nuotta tarttuu murdoloih" (pyytämiseen
sopivat ja kaloille kuuluvat kohdat).

397. "rindoih kaloa murdoa nengozel lämmäl 
seäl" (rindoih eli rintaverkkoihin, tarttuu kalaa,
tiheäsilmäinen verkko).

398. "nuottoveh sai nuotalla kaksikorvasen 
vakam mujehta" (ison vakallisen muikkuja, 
omien saaliiden koosta).

399. "mujehtoakie" (tiheä muikkuverkko).

400. "viego said lahnua muatkoih" (muatkoih
eli suureen rysään).

401. "kala moatuu" (maatuu eli nousee 
rantavesiin, vrt. maaranta).

402. "murrekala kum moatuu, nin silloim pitäy 
nuotalla käyvä" (kalojen liikkeiden tunteminen).

403. "moavoatoh vejetäh, a vesivoatoh" (nuotta 
kuivumaan, voato=ahtopuu, kuivausteline).

404. "moniehana iltana kun tultih nuotalta ta 
ruvettih kaloa puhkoamah" (puhkoamah eli 
perkaamaan, tässä miesten työtä).

405. "motkuh pyytäh maimoa" (motku=pieni 
nuotta, maima=pieni kala).

406. "majehmereziz on kaks kieldy, viizi vannehtu" 
(maderysän rakennetta, kieltä=nielua).

407. "talvel on yhted majehmerezid viez, kuvum 
projjihuu eäreh nostetah" (nostetaan pois kudun 
loputtua).

408. "ahvenda moanittau se havu" (maanittaa 
eli houkuttelee, apajille laitetut havut).

409. "murrekala moarandah tulou" (matalan 
ja syvän veden rajalle).

410. "lasse moarandah verkot" (suojaiselle 
rannalle, tuulen päälle).

411. "miittyön hirven hiihäd, ga moizen i tallal 
magoat" (hirven hiihtäminen, yhtä vanhaa
kuin sukset).

412. "kuni om pyyvys pyytämässä sini om 
mieli toivomassa" (sanonta).

413. "viego meri miehinnä pideli" 
(pitikö miehinä, tuliko kalaa).

414. "se om miez eluo soamah" 
(hyvä kalamies).

415. "mettsykaloa soahah kyöväh i ongeh" 
(mettsykaloa=metsälammista saatua, 
kyöväh=haaviin).

416. "merezi oli täbö täyzi kalua" 
(meresi eli rysä).

417. "siivikkähäd i siivittömäd merezid" 
(siivekkäät=johdeaidalliset, pyydysten 
elävästä luonteesta).

418. "mereziz on luokki, seitsen vannehta, 
korvakivekset, peräkieli, luokkikieli, nielkieli, 
ottsaverkko" (meresin osia).

419. "merezim panin vedeh kuvun aigah" 
(kutupyydys).

420. "merozalla kalua tavotetah" (meresi, 
merosa, vrt. mersa, merta, vrt. meri).

421. "keveäl pietäh merezii rannoiz" 
(rantapyydys).

422. "rannas päi verkkaidu da yksi merezi 
verkkajjam peäz, a joves piston keskel merezi" 
(rysien paikkoja, pisto=kalapato).

423. "merezinsiived on verkot suurez mereziz" 
(verkoista laadittu rysän johdeaita).

424. "merroilla kalua tavotetah" (vitsaksista 
punotuilla merroilla, lankaisia vanhempia).

425. "merdah puuttuu kaloa" (hyvä pyydys).

426. "ongo sinul merdoa pandu vedeh" 
(itse laaditut pyydykset, ylpeyden aihe).

427. "sygyzyl merrad azetetah koskih" 
(syyskutujen aikaan).

428. "merdakolo" (haoista ja kivistä laadittu 
mertapato).

429. "talvel vai metsoinkiimal piettih rihmastu" 
(rihmastu eli ansalankoja, metsojen kiimalla,
vrt. syksyllä pitäminen).

430. "kuuzen varbaizie piroitetah ylitsi kui 
heinylainiz vähäizin junolleh, sit pietäh niile 
rihmoi" (kuusen varpuja, metsorihman vihiksi 
eli johdeaidaksi).

431. "mettsoloih männäh" (ansalankoja 
virittämään).

432. "mettsoloiz ollah" (rihmoja katsomassa, 
vrt. omituiset metsän rauhaa häiritsevät 
tuliaseet).

433. "viego mettsuittsemah käyt" (metsoja 
pyytämässä, metsästää=pyytää metsoja,
pyytää=pyytää pyitä).

434. "verkot otettih matkahas" (matkaan 
eli mukaan).

435. "mareikkoh pitäy verkot laskie" 
(mareikkoh eli kiviseen rantaan, 
vrt. lapsille kerätyt mari-kivet).

436. "madehenongi, jouhine 7-sylehine siimu" 
(pitkäsiimainen madeonki, jouhien käyttö
=viittaa vieraaseen alkuperään).

437. "madehenongez on jorssi" (jorssi eli 
kiiski, syöttinä).

438. "tuuloahalla soatih lohta, harrie, haukie, 
matikkoa, vain harvah siikoa" (tuulastamalla 
saatuja kaloja, harva=siikaverkko).

439. "talvella myö matikkoa rysällä pyytimä" 
(kutu tammi-maaliskuussa, vrt. sulakohdat).

440. "matikkuseä on, matikkoa menöö 
merezilöih" (merezilöih eli rysiin,
pyryisellä ilmalla).

441. "tästä tulkah moalla matikkaisie, 
ilmoilla itikkäisie" (matikan pyytäjän 
lukuja).

442. "matikkaini muakalani, otaz ongi nielaz 
niegla, mium om maimani makie, miun on 
siimani silie" (maima=syöttinä käytetty 
pieni kala).

443. "mallostuz on, lähtemmö verkoloil" 
(mallostus eli tyyni ilma).

444. "seäm mallondi, lähemmö verkod 
lassemmo" (ilmojen mukaan laskeminen).

445. "vejän apajam malona" (rantavedessä 
vedetty puolikas nuotta).

446. "lähen mujehelle mallolla vejellä" 
(muikunpyyntiin).

447. "lähemmö sih nuotal maldorannal" 
(suojaiselle rannalle).

448. "maimoa saimmo nuottah, ei suuremboa 
kaloa tulluh" (oudolta tuntuva kalanpoikasten 
pyytäminen, vrt. vieraat pyydykset).

449. "silitteli siimoansa, makusteli maimoansa" 
(maimo=syöttikala).

450. "miun on siimani silie, miun on maimani 
magie" (onkijan lukuja).

451. "maimah pidäy lähtie" (laittamaan syöttejä
koukkuihin).

452. "ta vielä käytih sielä kur reimie pijettih järvellä, 
nim maimaista kysyttih nuottimiehiltä" (kysyttiin 
syöttikaloja, reimi=pitkä siima, lainasana).

453. "matikkoa maimaizel erähäd ongitetah talvel" 
(syöttien avulla).

454. "maimunuottaine, veitäh sygyzyl rannal 
kävelten veiz" (rannalta vedetty käsinuotta).

455. "mujehilla maimotettih onket" (oudolta
tuntuva muikkujen syötteinä käyttäminen, 
onkimisessa=paljon vierasta).

456. "ota sie ta maimota reimi nin lasemma illalla 
järveh" (maimota eli laita syötit).

457. "soaren läz lassimmo verkot" (saaren lähelle).

458. "lässä talvie pyyvetäh" (lintuja ansalangoilla, 
vrt. kiimaa häiritsevä kevätpyynti).

459. "nuotta tietohuitih kul lähettih nuotalla, 
loajittih tuli ta siitä povesta läpi sitä käytettih" 
(tietohuitih eli taiottiin, nuotan käyttöön 
ottaminen).

460. "heän aino hiihti, talved läbi" 
(metsästäjä).

461. "lyngys, mil iskietäh haugiloi hienol jeäl 
sygyzel" (haukien iskemiseen käytetty puinen 
nuija).

462. "lyylevyi eluo soamah, elon ker kodih tuli" 
(onnistunut pyyntimatka, vrt. lyylittää).

463. "luud" (merran pitkittäiset tukivitsat, 
vrt. siivet, pyydykset=eläviä olentoja).

464. "nuotam povi kul lykätäh veteh, ni se 
lykkeäjä sanou jotta mäne mustana mereh, 
nouse moalla valkiena" (valkiena eli täynnä 
kalaa).

465. "kul lähettih metsällä, nin lumottih 
pyssy toisiltah" (pyssyjen lumoaminen, 
vrt. jousipyssy, kaaripyssy).

466. "luokki" (rysän suukaari).

467. "verkon luomus" (ensimmäiset silmärivit).

468. "rysän luomus" (aihio, ensimmäiset rivit).

469. "andoi luvam puhkata kalat" (puhkata 
eli perata, kuuluvat pyytäjälle, kunnes päättää 
jakaa).

470. "on viizaz, ei sano, minne käi, minne mänöy" 
(metsästäjä, pyyntipaikat=salassa pidettyjä).

471. "se oli kalam puolesta loistaja abaja" 
(loistava).

472. "tällä kerdua kalampyyvöm pidäy loistua" 
(loistaa eli onnistua hyvin).

473. "saloh loitos" (viemme lintuansat, 
kauas asutuksesta).

474. "loittohuoh laskov verkod" (oudoksuen, 
apajat=lähivesillä).

475. "luapastin" (virpeen leikattu haarukka 
johon ansasilmukka kiinnitettiin).

476. "kun ei liene tulta loajittu ni siih kun toisep 
petramiehet tultih ni se oli osallini" (osallinen
saaliiseen, tulen tärkeydestä metsästäjille).

477. "yhessä ku loatiuvuttih petramiehet kai yhteh 
joukkoh" (peuramiehet, kokoontuivat sopimaan 
yhteismetsästyksestä, petra=villiporo).

478. "enneiv vanhah kun oli nuottimiehet loatiuhuttu 
jotta yhteh nuotta pannah" (nuottien yhistäminen, 
vrt. nuottakunta).

479. "lohta pyyvettih uistimella ta nuoralla, 
ta tuli i nuotassa" (lohen pyyntitapoja, 
nuora=pitkä siima).

480. "viego lohtu saitto muatkoih" (muatkoih
eli isoihin rysiin).

481. "uistih pyytäh lohtu, ylen harvaizeh puuttuu" 
(uistih eli uistimeen, onki jonka siima kerittiin 
puisen puikon ympärille).

482. "lohtu pyytäh muatkoih" (rysiin).

483. "meilä uistimella pyyvettih, ta koskien alta 
lohiverkoilla" (lohta).

484. "ansoa pannut ta litskuo virittät" (ansa=rihma, 
litsku=loukku).

485. "linnumpyydöh lähimmö" (rihmoja virittämään).

486. "järiembäd liinat pannah nuottah, hurstih, 
hienombad rinnakse da hienombih kangahih" 
(liinasta eli hampusta laadittuja pyydyksiä, 
rinnat=muikkuverkot).

487. "siigu da riipuzverkod laittih pelvahizez 
langaz, a muud liinazes" (verkkojen nimiä, 
riipus=iso muikku).

488. "langumerdu, liinazes langas loaittu" 
(juuri, vitsa ja lankamerrat).

489. "nuottaverkko kuvotah liinalangasta" 
(hampusta).

490. "liinanruohtimez laitah verkkolangoa nuottah" 
(hampun ruohtimesta eli karkeammasta kuidusta).

491. "lähen liipil liipittämäh" (kalastamaan 
liipillä eli haavilla).

492. "liippie on kaks, kalannostoliippi da liipityzliippi" 
(nostoliippi ja kalastusliippi).

493. "lähten liipil" (liippikalastus).

494. "rida on liivinny" (rita=loukkuansa, 
liivinny=lauennut).

495. "anza ku liivietöy, pidi därelläh viritteä" 
(virittää järilleen).

496. "lindu rihman liivitti" (laukaisi ansan).

497. "se oli herkky rida, terväh liivivyy" 
(laukeaa liian herkästi).

498. "nuotan nostajez aldo ku liedzahutaldi, 
ga vähäz emmo vedeh mennyh" (huonolla
ilmalla pyytäminen, veen uhmaamista).

499. "täs saimmo omiz rannoiz kaloa" 
(omat asuinpaikat, pyyntipaikkojen
lähellä).

500. "siihi ritah lihastau" (lihastaa eli
jää eläimiä).

501. "täm ol liiga tsihmakaks viritetty" 
(ansan herkkyydestä).

502. "lessa" (ongen siima).

503. "leugukivekset temmatah da alletah 
viihtätteä pohjoa" (nuottaa vedettäessä, 
leugukivekset=nuotan leuassa eli perän 
suussa olevat kivipainot).

504. "min levehyne jogi, sen levehyne i nuotta" 
(nuotan koosta).

505. "sih pannah lendone, lendozeh kiini 
pannah pihtozet, anza sivotah lendozeh" 
(ansan osia, lentonen=selkäpuu, pihtonen
=pielipuu).

506. "a jos pedra seizattuu, ei pie ni midä 
lekahuttua" (villiporojen metsästystä, 
lähelle pääseminen vaatii taitoa, 
vrt. tuliaseiden kanssa metsästäjiä 
teeskentelevät).

507. "se kul läksi niitä lautasie panomah, 
heän siitä luki sielä, panel lautaset lahella" 
(ansoja pantaessa lausuttuja lukuja, 
lautaset=loukkuansa).

508. "lautasilla pyyvettih ta niin syötih" 
(lintuja).

509. "suu viebi revon ridah, kiel kärpän 
laudazeh" (loukkuansojen nimiä).

510. "jokimiehet kun simtsukkoa pyyvettih, 
lautalla moattih" (jokisimpukoita pyytämässä).

511. "lautalla ongella istuu" (lautalta 
onkiminen).

512. "pössilöin nostajez lautoil ajellah" 
(nostetaan mertoja lautalta).

513. "laskimen loajin uuven" (laskimen 
eli talvinuotan laskuavannon).

514. "täh lazemma, täz ollah laskomet" 
(laskuavannot).

515. "lähemmä verkol laskuh" (mieleistä 
puuhaa).

516. "piimmö laskul verkkoloi, tuli vähäine 
kaloa" (pitää laskulla).

517. "laskukyövy" (haavimainen pyydys).

518. "konza miun izäni mäni lohen pyydöh, 
silloin oli laivan täyzi laskumie" (laskumia 
eli laskettavia pyydyksiä).

519. "laskongiloim peäz on kuvaz joakkeriz, 
sih joakkerinuorah on sivottu sellyz, sellyksez 
on onginuoraized vedosolmel" (laskuongen 
eli pitkän siiman rakennetta, kuvaz=merkki, 
joakkeri=ankkuri, sellyz=selkäsiima).

520. "laskurinnad om pelvahizez, a nuotturinnad 
on liinaizez" (lasketut ja vedetyt verkot).

521. "lastaidu painetah jiäz läbi vedeh muas sah" 
(rysän liisteaita).

522. "lastemerezilöi painamah mennäh" 
(lastuista eli liisteistä laadittuja rysiä, 
liiste=lastu, päre, pajuvitsa).

523. "järvel lastetorvi keäritäh ymbäri murroz, 
laitah pertin suurutteh, suuri merezi pannah 
torven vereäh, tarvotah ajjan sydämez" 
(pirtin kokoinen liisteaita jonka veräjään 
pantiin iso rysä).

524. "pidäiz launit kattsuo" (kalapyydysten 
nimiä).

525. "launiloilla käyn" (kokemassa 
pyydykset).

526. "mie lappelev verkkoja, ukko soutau" 
(verkkojen laskemista, pienet perheet
=omat perheet, vrt. miesten ja naisten
työt, vrt. vanhemmat yksin istuttavat
veneet).

527. "hauki tarttu uistimeh, ta mie veneheh 
siimoa lappamah" (uistin=pitkäsiimainen 
onki).

528. "lappau verkod i kalat peästäy" 
(kalojen päästäminen).

529. "verkod lappoa veneheh" (vrt. nostaa 
puikkarille).

530. "ämmö mänöy verkkoja lappamah" 
(miesten työtä, kussa miehet).

531. "verkot lapottihes tuulel, pidäy sellitellä, 
ottoa randah" (verkkojen selittäminen 
eli selvittäminen).

532. "laskelmuz" (talvinuotan laskuavanto).

533. "nuotan lassenda" (laskenta).

534. "onged on azumil laskendah näh" 
(asumilla eli valmiita laskettaviksi).

535. "lazettele nuorua, jottei kalat abajasta 
pagene" (lasettele nuoraa eli löysää nuotan 
köysiä).

536. "laskie uutaselköä" (pitkää siimaa).

537. "illalla kul lasit ni huomeneksella kävit 
sitä kattsomah" (katsomassa käyminen, 
kuolleet kalat mätänevät nopeasti).

538. "pitäis lähtie verkkoja laskomah" 
(hiljaa hyvä tulee).

539. "lazemma verkot veteh" (päivän työ).

540. "nuotta laskiettih därveh" (järvi ja 
jokinuotat).

541. "lähemmä verkkoloi laskomah akan kera" 
(käytäntö vs. miesten ja naisten työt).

542. "onged vedeh laski" (lasketut ja pidellyt 
onget).

543. "lakka, matehie lakatah" (kurikka jolla 
lyötiin mateita).

544. "lahtel nägyy nuottua pyvvetäh" 
(pyydetään nuottaa).

545. "hyö lahteh laskiettih verkot" 
(verkkopaikkoja).

546. "lammiz om merezid vees" (lampirysät).

547. "lana" (pussimainen kalapyydys).

548. "veitäh lanoa" (vedetty pyydys,
vrt. lanata).

549. "liinazes langas laittu" (hamppulangasta 
kudottu verkko).

550. "langahini merezi" (lankarysä).

551. "rita lankiu" (lankiu eli laukesi).

552. "heän ambu vazaman jouzella" 
(vasaman eli nuolen, pidetään vasemmalla 
kädellä).

553. "lahnuverkko" (kalojen mukaan 
nimeäminen).

554. "lahto" (puuhun laitettu ansa).

555. "laiskakerta se on, kuin ensimäini kerta 
kuvotah poikki verkosta" (verkon ensimmäinen 
silmukkakerros).

556. "miula verkot laisto, selykset kylmi jeäh" 
(verkot tarttuivat jäähän, talvikalastuksen 
ongelmia).

557. "puhtahad linnut" (puhtaat eli sulkasadon 
jälkeiset, voidaan pyytää).

558. "tunduu lindu sulgazista, lieugo hyvä ili paha" 
(hyvä eli syötäväksi kelpaava).

559. "pinduongi" (pitkäsiima jolla pyydettiin 
kuhaa ja lohta, koukut lähellä pintaa).

560. "piitsk oli sangies siibikynäs laittu" 
(piitsku eli pyypilli, leveästä siipisulasta).

561. "pyym piiskattau piitsku" (pyiden 
kutsumiseen käytetty pilli).

562. "minä pyydy piitskuon" (pyiden kutsujat).

563. "pilkki" (pitkänsiiman kohona käytetty 
päreen palanen, vrt. pilkkiä).

564. "puuloih pilkkizet" (pilkat, ansapolun 
viitoiksi).

565. "pihkupedähäizen leikatez virratah tsura 
toine, sid vedeh pystetäh ladvoim mudah, 
bokkii hivotah havuh kudukalad" (nuorista 
petäjistä pohjamutaan pystytetyt kalojen 
houkuttimet, turot).

566. "lähemmo kalah pihkun tyveh" (pihku
=havuista laadittu houkutin).

567. "pihkukset painoimmo pohjah luvvon 
randah, kalaruhkan laimmo, nygöi pidäy 
pyvvyksed vijjä" (kalaruhkan eli houkuttimen, 
vrt. ruka, ruuhka).

568. "pihkupedähäized, kuuzahaized, kadoad" 
(houkuttimina käytettyjä havupuita).

569. "pihkuvez on kalaruhkan loadihuu, sit kalat 
sidä noutah" (pihkainen vesi, houkuttelee kaloja).

570. "noim pannah kaksi semmoista puuta, pihtie 
loajitah" (ansan pielipuiksi, korvakoksi).

571. "anzam pihet" (ansan pihdit).

572. "lendozeh kiini pannah pihtozet, 
pihtozih pannah marjan varvat" 
(lentonen=ansan selkäpuu, 
pihtonen=ansan pielipuu).

573. "sih pannah lendone, lendozeh kiini 
pannah pihtozet, anza sivotah lendozeh" 
(ansan osien nimiä).

574. "piil om puikko, teräv yhtez agjaz, 
toizez ogalaine" (piili eli nuoli, vrt. pii, 
piikki).

575. "lai piili da työnä yläh" (laadi nuoli).

576. "vod milleh piili lendää, ni näy ei, 
korkial meni" (korkealle ammuttu nuoli, 
voidaan käyttää ennustamiseen, 
uhraamiseen, viestin antamiseen).

577. "piilel ambui" (piilellä eli jousella).

578. "piiliz on nuorani da pihlajaroagani" 
(nuora ja pihlajainen kaari).

579. "katso ku piiloruzua laitah" (laittaa 
jousipyssyä, "piiloruzaine").

580. "piilokalam pyytöh pitää lähtii" 
(piilokalan pyytöön, syksyisin rantavedestä 
pyydetty kala).

581. "sykysyllä toas, piilonuottoa vetimä, 
piilokaloa" (rannassa vedetty kevyt nuotta).

582. "piilottsi pidi lähtie" (metsästämään, 
pyhimpiä eli vanhimpia töitä).

583. "pyyn ambujes piiskata pidäy, sid 
lendäy pyy lähembi itsie" (piiskata eli 
jäljitellä pyyn ääntä, pieni lintu jousella 
ammuttavaksi, vrt. ansapyynti).

584. "pyym piisku, metsoin kynäz laittu" 
(metson sulasta laadittu pyypilli).

585. "pyym piisk on luuz laittu, linnunsorkaz, 
kelgi luuz, kelgi paivuz" (sulkaiset, luiset ja 
pajuiset pillit).

586. "talvel pietäh deän ual pieniimerezilöi 
madehel" (jään alla pieniä maderysiä).

587. "pienimerezi pietäh yhteh palah kuvun 
aigu, sid nostetah, kuivatah da enne vedeh 
panendoa savustetah" (pidetään kudun
aika, kuivataan ja savustetaan ennen 
veteen panentaa).

588. "hyö mendih pienelnuotal" 
(pieni kesänuotta).

589. "kalap peässeltih vakkahas" 
(verkosta vakkaan, ei poljeta jaloissa).

590. "muuven puuttuu, muuvem peäsöy" 
(saaliista kysyttäessä, kehuminen
vie pyyntionnen).

591. "saloh, loitos" (vietiin lintuansat, 
vrt. pyhinä pidetyt kotimetsän eläimet).

592. "peässettih verkot vejestä" 
(verkkojen päästäminen).

593. "eräz i peädyvyy kuha ongiloih" 
(onkiin jäävät kalat, vrt. siimoihin,
koukkuihin).

594. "peävittsa" (ansan kannattajavitsa).

595. "vihkie anzassa on peäline puoli kahallah" 
(kahallah eli harallaan).

596. "peälizjago paraz, jälles päi kiistämäh 
ei pie ruveta" (saaliin jakamisesta, paras
suorittaa heti).

597. "peelittsi raaga pannah" (loukkuansaan, 
raaka eli puu).

598. "mänemmä viskuh, tulemma kahem 
päiväm peälittsi takasin" (viskuun, vrt. viskata,
kalamatkojen kestosta).

599. "peälyspuu" (ansan päälispuu).

600. "kalam pedzoihutta tämänvuodista nuottah 
puutui" (pedzoihutta eli kalanpoikasia, 
parempi laskea takaisin).

601. "kymmenieni ahvempöröihyzie ugodieteh 
reäpöi abajah" (ahvenen poikaisia muikkuapajaan, 
vrt. väärään aikaan pyytäminen).

602. "menöv aboadu tiähtämäh" (tiähtämäh
eli tähdittämään).

603. "junnass ov verkot peäksekkäh" (junnassa 
eli jonossa).

604. "myö kuusiv verkkoloim peäksekkäh lasemma" 
(peäksekkäh eli peräkkäin).

605. "kaksi verkkuo piäksekkäh laskiettih" 
(pääksekkäin laskeminen).

606. "ei peelekkäh pandaa, bokin" 
(pyydetyt linnut, pokin eli rinnakkain, 
lintulavalle).

607. "perävyksem piemmo, pieni nuottu 
suuren jällel työnäldetäh heinikkyö myö" 
(peräkkäin vedetyt nuotat).

608. "pesil pyvvän kaloa" (pesillä eli merroilla, 
vrt. pesä, pössi).

609. "keveäl da talvel pietäh pessii" 
(merta-aikoja).

610. "on erähil kaksin kolmin, 
kai kymmenim pessilöin" (mertojen 
määrästä, vrt. sulakohdat).

611. "pessilöil on" (mertoja laskemassa 
tai katsomassa).

612. "pesinkielez on nelli nuorastu kielez 
da poalikkoih" (pesin kielessä eli nielussa,
neljä nuoraa, kielestä palikoihin).

613. "liinanruohtimez laitah pesinlangu" 
(hampusta lankamertoja, vrt. vanhemmat 
juurista ja vitsoista punotut).

614. "pesimpoalikad om pitkim pessii, 
kolme moadu vas, kaksi bokkih, yks peäl, 
pihlaized libo raudaized, sormen järevyöd" 
(pesimpoalikad=merran pitkittäiset 
tukipuut, bokkih=kylkiin, raudaized
=rauduskoivusta, järevyöd=paksuiset).

615. "pesinroagu om pesin keskisuus pystöi, 
seibähäizen järevytteh" (vaaja jolla merta 
kiinnitettiin pohjaan).

616. "pesin suuvanneh on kuuzahaine, 
alatsura lattsu, ylätsuraz oksu punaldettu 
vembelelleh, i perävanneh om moine" 
(pesin rakennetta, alapuoli lattea, 
yläpuolella oksista taivutetut
vanteet).

617. "pesinverkko om peälitsi poalikoiz, 
kuvotah pesinlangaz" (verkko palikoiden 
päällä).

618. "linnunrihmaz om petla" (ansalangassa 
petla eli silmukka).

619. "lai petlu nuoran agjah" (petlu=silmukka, 
agjah=päähän).

620. "siidä i puuttuu petlah" (puuttuu 
eli tarttuu, lintu).

621. "petlazie luajittih" (silmukoita
ansalankoihin).

622. "lendozeh petlattih sih" (lendozeh
eli ansan selkäpuuhun).

623. "pedroi ajetas suksil talvel, hangen 
aigah" (pedroi eli villiporoja, hangen 
aikaan, vrt. hankiaisten).

624. "pedroih meni" (peuroja pyytämään).

625. "petramiehie ikäh oltih, niit ajettih" 
(petramiehet, ajavat petroja).

626. "hirvie kevöällä ajettih ta hiihettih" 
(hirvimiehet, ajavat hirviä).

627. "pedroinajoz ollah" (peuranajossa, 
vrt. lainasana jahti).

628. "kuusem persieh pannah" (persieh 
eli juurelle, ansalanka).

629. "merezim peräkieli om perimäine, 
perän lähäl olii kieli, kus kalad otetah" 
(meresin eli rysän perimmäinen kieli, 
vrt. nielu).

630. "perämyz om pidulittsu lähte, vähästy 
pienembi nostamustu" (perämys ja nostamus,
talvinuotan lasku ja nostoavanto).

631. "peräniekku aina kaloi puistau da kierretty 
vedäy sego laskou" (veneen perässä istuva,
kokee kierrenuottaa).

632. "10-20 reizilähtett om peräpolvilähtien 
da nostamuspolvilähtien välil" (talvinuotan
lähteitä eli avantoja).

633. "mereziz om peräroaga da ottsaverkkoroaga" 
(puita joilla rysä iskettiin pohjaan).

634. "kaloa aboah penzahtah vihmal" 
(penzahtah eli kertyy, apajaan sateella, 
kalailmat).

635. "ota metson rindasulga da luaji perho-ongi" 
(metson rintasulasta perho-onki).

636. "perhosiiga" (siika toukokuun lopusta 
heinäkuun alkuun, vrt. perho-onget).

637. "peigaluzverkko" (keskitiheä nuottaverkko, 
vrt. peukalonmitta).

638. "peiteldih ne i kaloa, kem min sai" 
(peittivät saaliin, kalaonneen liittyviä
tapoja).

639. "peitellen kalan anti" (sanonta).

640. "kuivamah verkkom peijin" 
(peijin=levitin, pingotin,
vrt. peijaiset).

641. "ta siitä toas jos kalalta tultih nin kalap 
pantih peittoh" (kalojen peittäminen,
vrt. vakassa kantaminen).

642. "se oli meiläki, jotta se piti peitteä" 
(saadut kalat, vrt. saaliillaan rehentelevät,
vastakohtia).

643. "se oli nuottanuorana kyllä hyvä, se kun 
oli yhtä pehmie kättä vassen ta pisy kuivana" 
(tuohinuorasta).

644. "viimiseh sih parvakivekseh, jottei vaim 
mitänä pistyis sihi nuottah" (kiinnitettiin
nuotan poveen, suojeleva taikakalu).

645. "parvakiveksed ollah alazessa parvassa 
pivo välie" (parvakiveksed=nuotan poven kivet,
parva=nuotan poven ja reiden liitoskohta).

646. "närhi puuttui rihmah, siid ollah 
suudeluksis" (närhi meni ansalankaan, 
suudeluksis=pilattu taikakeinoin).

647. "rihmad on suvveltu, närhii rubei 
tulemah" (ansapyynnin huonoja puolia, 
vrt. marjojen käyttäminen syöttinä).

648. "loajittih semmoni pato, sumpa pato 
jotta ei matehet läpi männä" (sumpa eli 
tiivis, vrt. sumppu).

649. "lohipato" (lohipadot).

650. "rysäpato" (rysiä varten laadittu).

651. "patoryzä" (padon lähelle laitettu rysä).

652. "parejiz on rihmu" (parejiz=vireessä, 
rihmu=ansalanka).

653. "poigalindu puuttuu paremmin, se ei tiiä 
sitä pyyvystä" (hölmömmät poikalinnut, 
vai urheammat).

654. "parilas om puum peässä venehen nenässä" 
(parilas=teline tulta varte, tuulastettaessa).

655. "yöt ansoa punomma ta päivät panemma" 
(punotut ansat).

656. "panna kuokkasii" (kuokkasii eli syöttionkia).

657. "oli Miina teätän kera metsällä, ansoa 
panomassa" (teätän eli sedän kanssa, 
omilta oppiminen).

658. "olima rysie panomassa tuola Komalahessa" 
(omasta tekemisestä kumpuava ilo).

659. "kaiket sykysyt metsällä kulket, ansoa pannut 
ta litskuo virittät" (syksy=ansapyynnin aikaa, 
nykysuomi=maa jossa oma laitonta ja vieras
laillista, näin käy kun valta annetaan vieraille).

660. "lähen koukuista panomah" (koukuista eli 
madekoukkuja).

661 "oli semmozet anzat nuorasta, niidä pandih 
sih polulla" (ansapolut).

662. "sygyzellä anzoa panemah läksimä" 
(kalastuksen lopetus, ansapyynnin aloitus).

663. "merdoida pandih talvella" (talvimerrat).

664. "jokimiehet kun simtsukkoa pyyvettih, lautalla 
moattih, lautoissa oli semmoni loukko, jotta parahikse 
näki, ta siitä katsottih" (jokisimpukoiden pyytämistä,
vrt. helmistä maksettu raha, rahasta tekeminen
=lajin sukupuutto).

665. "paranduz liivih" (ansa laukesi).

666. "parandussohkaized om pidämäz rihmoa 
tsuran toizen" (parandussohkaized=ansalankaa 
molemmin puolin pitävät korvakot).

667. "verkkuo parandoa" (parantaa eli korjaa, 
pyydykset=eläviä olentoja).

668. "paranduksih pani rihman" 
(viritti ansalangan).

669. "ku ollou liibivytty rihmat, sit parandan järilleh" 
(liibivytty=lauenneet, parandan=viritän, 
järilleh=takaisin).

670. "miun ukko se oli tässä kylässä paras kalansoaja" 
(toisen puolesta kehuminen, voi viedä kalaonnen).

671. "ei sitä pakkazella voi ni rahuoki, 
se kylmäy nuotan" (rahua=vetää talvinuottaa, 
kylmäy=jäädyttää).

672. "puutui paglat kädeh, jälgimäi saimmo verkot" 
(paglat eli paulat, vrt. yläpaula).

673. "apajilla paksumpi lastu lohattih puusta" 
(kalastajien uhritapoja, jokaisella apajalla
oma haltijansa eli vetehisensä).

674. "talvinuotan alaleugah paned ezmäizeh 
aboah enembäm painokivie somban keskeh" 
(talvinuotan osia, sompa=vanne johon 
kierrenuotan kives kiinnitettiin).

675. "paiskaimmo verkod veeh" (verkkojen 
paiskaaminen).

676. "nuoroa paismoau" (paismaa eli 
vahvistaa, verkon ala tai yläpaulaa).

677. "paisme" (vahvike verkon paulassa).

678. "kun kalat noustih paistieh, siitä vejettih 
paissenuottoa" (vedettiin paistenuottaa,
matalassa vedessä).

679. "vittsumerdu, paivuzes vitsas loaittu" 
(pajuvitsoista laadittu).

680. "miun teätä laulo noin, kun nuottoa kuto 
tahi paikkai" (setä lauloi nuottaa kutoessaan,
oma työ laulattaa).

681. "siitä paikoiltah ni leikata se puu ta 
siitä pölkky ottoa ta siinä i loatie" (laatia 
loukkuansa, vrt. tuulen kaatamat puut).

682. "painamoloiz veämmö nuottoa" 
(painamoloissa eli syvänteissä).

683. "anzat keralla ottima" (ansojen keralla 
lähteminen).

684. "soalis joatah osie myöti" (osia myöten, 
osa=lihanpala).

685. "täs sinul omaz oza" (oma osasi, 
vrt. osa=onni, pyyntionni).

686. "kalat kuj joattih nin nelläs kala oli soutajalla" 
(soutajan osa).

687. "kaksi ta kolme osakasta oli yhessä pyyvössä" 
(osakasta pyydössä, vrt. nuottakuntaa).

688. "osallini soaleheh" (osallinen eli oikeutettu).

689. "kun ei liene tulta loajittu ni siih kun toisep 
petramiehet tultih ni se oli osallini" (osallinen 
saaliseen, peuramiesten tapoja).

690. "olloog ongi ozatoi, vai lambi kalatoi" 
(onki osaton eli onneton).

691. "hänel ozitui pyvvändy, kaloa sai äijän" 
(ositui eli onnistui).

692. "täs kohtaz ei opi kaloa tulla, pidäy toizeh 
kohtah muuttoakseh" (kalattomat kohdat).

693. "ongenkuvaz, kuoritettu seiväz, muvokseh 
pystetäh luvvon randah" (pohjamutaan pistetty 
seiväs, kuvaksi eli merkiksi pitkän siiman alkuun 
ja loppuun).

694. "ongenselläd lassimmo" (ongenselät 
eli pitkän siiman).

695. "onged riiputah kandomien ker sellis kiini" 
(selkänuorassa kantoimien keralla riippuvat 
onget).

696. "ongensellykseh kandomet sivotah" 
(pitkän siiman rakennetta).

697. "madehen ongensiimaz on kolme säjjisty, 
säigehen kohtah viizi jouhtu" (siimassa
kolme säiettä, säikeessä viisi jouhta, 
vrt. säie=jänne).

698. "ongeh puutui suuri kala" (suuri=hyvä 
enne, liian suuri=huono enne, jättiläiskaloja 
pidetään vetehisten hahmoina).

699. "meilä ennein kum mäntih onkella, 
niin siitä varattih jotta silmöäy" (varottiin 
silmäyksiä, kalaonnen menemistä).

700. "ongel tuldih kodih, pangoa vezi kattilah" 
(aamukalasta palaaminen).

701. "onged laskoo, kaloa soamah meni" 
(onkien laskeminen).

702. "siitä lasettih järveh se reimi" 
(reimi eli pitkä siima).

703. "meil ei ongiteta" (maalta onkimisen 
myöhäisestä alkuperästä, vrt. lasketut
onget).

704. "murdolois kezäl ongitetah" 
(murtoloissa eli risukoissa, 
veteen kaatuneet puut).

705. "ongituskalua min en syö" (en syö 
ongittua kalaa, myöhäistä tai vierasta 
perinnettä).

706. "ongituzveneh on korgiembi, pohju 
loatkiembi da summembi" (onkimiseen 
käytetty vene, vai onkien laskemiseen).

707. "opassu mettsuimah rebolaizen kera" 
(opettele metsästämään revon keralla, 
pyhät eläimet=omia opettajia, nerojen 
eli uusien keksintöjen antajia).

708. "kalampyvvändäz ollah" (yhdessä 
pyytäminen).

709. "mi on kalam pyydäjez, k on hyväd verkod" 
(hyvät eli itse kudotut).

710. "hyö saadih oigei äjjy kalaa" (äjjy eli paljon,
vetehisen suosiossa).

711. "oigiessah tuli kaloa, eig äjjeä eigo välleä" 
(oigiessah eli sopivasti, liian suuri saalis
=aiheuttaa ongelmia).

712. "oivalline sualis" (saaliista kiittäminen).

713. "ojaverkkoizeh haugie keveäl, 
sygyzyl madehistu pyytäh" 
(ojaverkoilla, vesistön mukaan 
nimeäminen).

714. "ojaverkkoine, harvad, kolme 
sormennokkoa syndyy silmäh" 
(kolmen sormenpään paksuiset 
silmät, omat mitat).

715. "verkot pane arrol kuivamah" 
(arrolle kuivamaan, arto=verkkojen 
kuivausteline, vrt. Arto).

716. "nuottu on arros" (kuivumassa).

717. "ardoloile nuotan ahtammo kuivah" 
(ahdamme kuivumaan).

718. "tuulen jällel vähän kaloa pirskuttau, 
pidäy lähtie kodih" (ei syö kala, ilmojen
tunteminen).

719. "konttie ei ollut ga pizah panimma kalat" 
(pizah eli vitsaan roikkumaan, kalojen 
kohtelusta, ei lasketa maahan).

720. "pizan ker kerätäh arroz da pizan ker 
veneheh heitetäh" (pizan eli puikkarin keralla,
kerätään verkot, pisa=vitsa, varpa, keppi).

721. "verkkuo poimitah pizah arroz" 
(arrosta pisaan, arto=puinen kuivausteline).

722. "joga verkon kohtah piza" 
(pisa eli puikkari).

723. "pizamo" (ansaportin sivupuu).

724. "pissällämmä voatoh nuotan" 
(voatoh eli ahdinpuihin).

725. "kalua pissetäh jovessa azruamella" 
(atraimella, metallikärki=lainasana).

726. "azruamella haagie pissetäh" 
(pistetään haukia).

727. "azraimel pystetäh lohtu" 
(pistetyt kalat).

728. "pisto, randas sai, lasties, vitsal 
punottu, ottsaverkon tilas" (listeistä 
ja vitsoista punottu aita jonka aukkoihin 
merrat laitettiin, tai joka pystytettiin 
rysän siipien jatkoksi).

729. "keveäl libo kezäl pannah pistod 
joven suuh järvirandah, se sih jeäy kuni 
kestänöö" (pisto-aidan paikkoja, 
ohjaa kaloja mertoihin).

730. "matikkoa suahah pistoloih koskiz" 
(pistoilla pyydettyjä kaloja).

731. "pistoaita piti vitsastoa" (vitsastaa 
eli sitoa vitsoilla).

732. "hyväz väes pideä kalam pyydyö" 
(väessä eli järjestyksessä).

733. "metson ansoa pitimä" (tietyn linnun 
pyytäminen, vaatii elintapojen tuntemista).

734. "poiga pidi sielä anzoa da metsuittsi" 
(metsuitsi eli metsästi, vrt. metsästi metsoja).

735. "ikäh myö verkkuo pitimä, talvella rysöä" 
(verkoista rysiin, talvinuottien myöhäisestä 
alkuperästä, avannot=metallisilla työkaluilla 
tehtyjä).

736. "ta i yhessä miun ukon keralla piettih 
nuottoa ta kaloa soatih jotta" (kalastuksesta 
kiinnostuneet naiset, oma perinne=ei kiellä 
tekemästä vaan heijastaa enemmistön 
tekemisiä).

737. "piettii mereziidä" (meresi=rysä, 
vrt. merta).

738. "nin sitä piti männä huomeneksilla 
aikaseh sinne apajilla valkuttamah" 
(valkuttamah eli odottamaan, 
vrt. valjeta, valkama).

739. "ongeh puutui matikku" 
(vrt. madekoukut).

740. "töröli plettietsöu raidazista vitsoista" 
(töröli=pieni pajumerta).

741. "pajista pidäy sohuizil, ni airuo ei soa 
plukahuttoa ni meloa, lahnam pyydäjez 
nuotal" (pitää puhua kuiskaten, vesillä 
ollaan veen henkien kodissa).

742. "poaksu verkko" (paksu eli tiheä).

743. "kuorehel da rääpöil pidää olla paaksu 
verkko" (rääpöille eli muikuille, lainasana).

744. "poaksukieline merezi" (rysä jossa on 
monta nielua).

745. "poaksumbain kuvo merezii" 
(tiheämmäksi, rysän verkkoa).

746. "paaksunuottu" (4-6 hengen nuotta).

747. "sen toiniki nuottoveh siitä näki jotta 
se on antat kaloa kun on noin hyvä poali 
vessetty" (poali eli pilkka puuhun, 
hyvän apajan kohdalle).

748. "matikkoa kum pyyvettih nil lasettih 
pohjah se reimi" (reimi eli pitkäsiima, 
pohjasta pyydetyt kalat).

749. "nuotam pohju on 7-8 syldy pitky 
talvinuotaz" (talvinuotan koosta, 
syli=levitettyjen käsivarsien väli).

750. "pohjamperä, 8 syldy talvinuotaz, 
5 syldy kezänuotaz, tsoappomes sah ainos 
poaksunoo" (paksunee nuotan perän eli 
poven aukkoon saakka).

751. "myö sen teätinkän kera laskima illalla 
nuoroa, sitä pohjanuoroa" (laskimme nuoraa 
eli pitkää siimaa, sedän kanssa).

752. "verkkuo pizah poimoo" (pizah=puikolle, 
puikkarille).

753. "arrol päi poimietah verkko pizah" 
(arrolla päin, arto=verkkojen kuivausteline).

754. "poimimpuikko pidäy olla, ku verkkuo 
aletah kuduo" (puikko jolla verkon luoma 
kiinnitettiin, kutomiseen käytettyjä 
apuvälineitä).

755. "verko poimitah poimimpuikkoih, 
ann yhten tazal silmäd roih kudojez" 
(jotta silmät syntyisivät yhdelle tasalle 
eli korkeudelle).

756. "polin" (suopungista laadittu 
peura-ansa).

757. "pollin" (loukkupyydyksen poljin).

758. "polin" (peuran lumeen tallaama 
polku).

759. "ei piä polgia verkkoloi" (itse laadittujen 
pyydysten kohtelusta).

760. "polkoni" (loukkupyydyksen poljin).

761. "oli semmozet anzat nuorasta, niidä 
pandih sih polulla" (ansapolut).

762. "panemmo poloit, da lassemmo onged 
veteh" (poloit=pitkän siiman kohot).

763. "polo" (koukkupyydys, polakoukku).

764. "kala ponnistelieteh, ei mäne kasselih 
ni mil" (mene kasseliin eli tuohikonttiin, 
parempi laskea takaisin).

765. "kum porahtau tulou kaloja, 
ni siitä se risti hos muu merkki pantih" 
(puuhun, hyvän saaliin merkiksi).

766. "nuotta laskie porahutetah järveh" 
(nuotan laskeminen).

767. "porakoitsen verkon, mutugalleh ed 
nost arrol" (selvitän verkon, ennen arrolle 
nostamista).

768. "porieh panemma verkon" (porieh 
eli sulapaikkaan, vrt. Pori).

769. "kevöällä kuj jeä alko lähtie porien 
aikana, nin silloin olima" (kevätkalassa, 
jäiden lähtiessä).

770. "jyrimpäivänä soattau rysäm porieh 
viijä konsa on tavallini kevät" (rysäpyynnin 
aloituksesta, jyrinpäivä=huhtikuun lopussa).

771. "harjuksii porielois pyvvämmö" 
(poreista pyydettyjä kaloja).

772. "porejeäl merezi pannah" (merezi eli
rysä, porejäälle, vrt. ensimmäisenä
sulavat rannat ja virtakohdat).

773. "oli puuhistu, huabastu, oli i tuohizii" 
(verkkojen pulloina eli kohoina).

774. "nuotta om potkiettu vedeh, da siidä 
tulou abaja" (nuotasta apajaksi, apaja
=veteen laskettu pyydys).

775. "potku on nelleäkymmen silmeä korgei, 
agjaz on seiväz, laskietah heinikkölöih"
(potkuverkkojen koosta, agjaz=päässä).

776. "potkud om pelvahizez langaz, 
ei liinaizez" (pellavasta kudotut,
ei hampusta, vieraita kuituja
molemmat).

777. "lahtil pietäh uudizen aigah potkuu" 
(uutisen eli uutiskalan).

778. "särgie, siigoa, ahvendu potkuh tuloo" 
(potkuverkoilla pyydettyjä kaloja).

779. "potkuongi" (onki joka jätettiin veteen
yöksi).

780. "nuotta om potkussa" (potkussa, 
laskettu veteen).

781. "potkuh pitää nuotta laskii, jottei kylmä 
veneheh" (jäädy veneeseen).

782. "nuotta lasetah potkuh" (potkuun laskeminen).

783. "nuotat lasettih potkuh, kuj jo huomeneksella 
käytih laskomah" (aamulla laskeminen).

784. "potkusta kuv vejetäh, ei soaha yhtänä kaloo" 
(potkusta vetäminen).

785. "ongem potkuh panoo" (panee potkuun, 
jättää pyytämään itsekseen).

786. "ong on olluh potkus" (yön yli vedessä).

787. "yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh" 
(lasketaan illalla, vedetään aamulla).

788. "verkkod on potkuh laskiettu" (lasketut 
ja vedetyt verkot).

789. "povenhändä" (nuotan poven peräosa).

790. "kunne kala menöö, se povi, poven ladva 
sivotah" (latva sidotaan, povi=nuotan perä).

791. "a sid gu povenlevvoile döngöi kala tuloo 
ga eihäi mujjalle hoduu lövvä gu poven sydämeh" 
(povenleuat=nuotanpoven suuverkot).

792. "ta tulou se povi ta siinä kalat tulou poveh" 
(nuotan povi, jonne kalat uivat).

793. "ni täyvem poven anto mujehta" 
(povellisen muikkuja).

794. "poven hardiet, keskipovi, povel ladva, 
alani ylini parva, plökkö, parvakivekset" 
(nuotan poven osia, parva=poven kolmion 
muotoinen levikeverkko).

795. "poveh männäh kalat" (poven muodostava 
pyydys).

796. "povelleh on jamottu siglad" (siklat eli 
yläpaulat, kierrenuotassa).

797. "povilaudu om pyöryzy halgo kierdiem 
pohjam peäl, ei anna tukkuh mennä pohjan 
suul da ylendäy" (kierrenuotan poven suulle 
kiinnitetty koho, pyöreästä halosta laadittu).

798. "jos sattu jotta pilautu se kalalykky nin 
siitä mäni povimies povesta läpi veittsi 
hampahissa ta koajittih se nuotta ta kaikki 
nuottamiehet" (koajittih eli savustettiin 
nuotta miehineen, kalaonnen palauttavia 
taikoja).

799. "povi nossetah veneheh ta povimies kun 
on nin se kalat puistau vakkah" (nuotasta 
vakkaan).

800. "siitä se povi kul lykättih järveh ni povimies 
sano jotta, mänet mustana mereh, nouse moalla 
valkiena" (nuottamiesten lukuja).

801. "yhellä puolell oli se vakituini kumbani 
povimies, kuhu veneheh tuli kumbazeh se povi" 
(kahdesta veneestä vetäminen).

802. "povinojama" (riuku nuotan ahdinpuissa, 
jolle povi nostettiin kuivumaan).

803. "povem peäz om povirengi, nellitsuppuine 
laudu, kaks kadajistu vittsoa ristakkah, 
lavvam peäl, kelloine vittsoin yhtyndykohtaz, 
sit kuuluu povimies tsiltsettäy" (kierrenuotan 
keskellä oleva kellolla varustettu koho, 
kiertosuuntaa osoittamassa).

804. "a kalavakkojen peällä aina oli se voate 
jottei ni ken näkis jotta kuin äijän sitä on" 
(saaliin piilottaminen).

805. "brizgat täs piemmö nuotan jamohuu" 
(nuotan valmistuttua, brizga=lainasana, 
vrt. loppiaiset, lopettajaiset).

806. "priskun andoi vetty kala nostajez" 
(roiskaisi vettä pyrstöllään, kaikki tavallisesta 
poikkeava enteellistä).

807. "meilä on jo rysät järvessä, vaiv vähäksi 
ne soalehet vielä jäi" (rysäkauden aloitus, 
jäiden sulaessa, virtapaikoissa aiemmin).

808. "jeäh lähtien loadiu da vai tsuksuttav 
yhtel onguol" (pilkkimisen outoudesta, 
ei onnistu omilla työkaluilla, oma talvikalastus
=sulapaikoissa pyytämistä tai avantojen 
auki pitämistä).

809. "uvviskaloa, onhai ku hutut pehmukkaized" 
(uutiskalaa, tuoretta kalaa).

810. "brodnikalla pyuvetäh talvella tedrie, 
pirotetah kagrua brodnikan alla, ruvetah syömäh 
tedret, brodnikka langieu piällä" (protniekka
=ansaverkko, omat ja vieraat ansat).

811. "brotsalla kalua tarvotetah" (tarvotaan 
rantanuotalla, lainasana, nuotissa selvästi 
omaa ja vierasta).

812. "puudissat ollah verkossa raadazet, 
a brotsass ollah kivizet" (puudissat
eli painot).

813. "haagie pyyvetäh brotsalla i verkoloilla" 
(rantanuotalla ja verkoilla).

814. "rita prällähtäy" (rita-ansa lauetessaan, 
vrt. Ritasuo).

815. "ambu vazaman jouzella" (vasaman eli 
nuolen, vrt. vasen).

816. "pidää puhtahissah lähtie rihmazem panoh" 
(puhtaana, ensimmäisten ansalankojen panoon, 
kaikki ensimmäinen=enteellistä, antaa suuntaa 
loppukaudelle).

817. "puhtahissah ku pyvväd, sid ei ni miittuine 
voi koskie linduu" (voi koskea ansaan 
jääneeseen lintuun, ts. lisää pyyntionnea).

818. "barbane puhassettih stobi anza libestyis 
pois ku lindu mänöy" (veistettiin ansaa 
jännittävä varpu liukkaaksi).

819. "kum mujehie joattih nin ne erotettih 
pois ne suuremmak kalat, veittsikalat, 
veitsellä puhattavat" (saaliin jakamista, 
veitsellä ja sormin puhkotut kalat).

820. "kun tultih nuotalta ta ruvettih kaloja 
puhkoamah" (puhkoamah eli perkaamaan).

821. "peäm puihkai petlah" (petla=lintujen 
pyyntiin käytetty ansasilmukka).

822. "puikkari jiä kublamah" (kublamah
eli kellumaan).

823. "puikkomerta" (liistemerta).

824. "ei ollud ongimadozie, siidä puuda 
puistahutettih, suadih toukkie" (syöttien
käyttämisestä, maaston mukaan).

825. "kalat puistetah povez deäle" 
(talvinuotan povesta jäälle).

826. "ne aina tietohuitih niitä nuottie" 
(tietohuitih eli taikoivat).

827. "sid on pulloine pakkunuh" 
(koho irronnut, verkosta).

828. "bujevoi verkon nuoran kannattau" 
(vrt. lainasana poiju).

829. "povi avattih ta siitä pujottauvuttih, 
veittsi hampahissa, jaksauvuttih alattsi ta
siitä pujottauvuttih läpi" (mentiin alasti 
nuotan povesta läpi, käyttöön otettaessa,
vrt. kuin kalat).

830. "ansa kul loajitah nin se näin silimukka 
loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta
i toisesta" (silmukka-ansan rakennetta, 
virosih=virityspuihin, vrt. Virolahti).

831. "nuotam pullot buglahetah" (pullot
=kohot, buglahetah=pulpahtelevat).

832. "puksalleh on kyövy kalan soalehelleh" 
(puksalleh=pussilla, täynnä, kyövy=haavi).

833. "puksim paksin kahah kuksahtaa, 
sit vain siel hydristelöö" (hytristelee eli 
kyhjöttää, kaha-ansaan jäänyt teeri).

834. "ne on nuotam pulloja, puusta on ne" 
(puiset pullot eli kohot).

835. "kun umpeh mäni se, umpipeäh nuotta 
kokonah, ei nävy i yhtä niitä pulloja" 
(umpeh=kokonaan veden alle).

836. "mäne sie käy mettsäh da sua kuarnua 
pulloksi" (kaarnaa pulloiksi eli kohoiksi,
vrt. tuohta, vrt. kaksi alkuheimoa).

837. "plökkö on poven pullo" (nuotan poven 
pullo).

838. "selyksis on pullod i tähet" (pullot ja tähet, 
kohot ja merkit).

839. "vestä nuottah pulluo" (veistetyt pullot).

840. "rugalaized laitah pullod, nellitsuppuized, 
puuhized, latsud, loukko keskel" (rukalaisten eli 
Rukajärvellä asuvien kohoja, jokaisella perheellä 
omansa).

841. "toizeh puoleh sivottih pullot, stobi 
pyzys pystyy" (jotta nuotta pysyisi pystyssä).

842. "pullone luaitah parkista" (parkista 
eli pajusta, ongenkoho).

843. "reäpöirinnal on tuohizet pulloized" 
(muikkuverkossa, tuohiset kohot).

844. "pullosellys on se piälembäne sellys" 
(verkon päällimmäinen selys, johon kohot
kiinnitettiin, vrt. paula).

845. "verkkoloi pullotetah" (pullotetah 
eli kohotetaan).

846. "povimies loi sem poven ta pultsukan 
sinne iellä tä siitä ne nenämiehet sytäsi 
venehet eris" (kahdesta veneestä vetämistä, 
povimies ja nenämiehet).

847. "pultsukka nuotassa, polvel latvassa, 
sivottu kiini, ensimäisekse alkau näkyö kun
nuotta alkau noussa hauvasta" (pultsukka
=nuotan poven merkkikoho).

848. "punani sinimunani, juokse jouheh, 
assu anzah" (ansapyytäjän lukuja).

849. "verkko om puniessa" (puniessa 
eli kierteillä).

850. "puniet sellitin" (verkosta).

851. "korjuau jos pov on sattunnu menemäh 
punelah" (punelah eli kierteille, peränpitäjä 
nuottaa vedettäessä).

852. "verkk om mennyh punelmukseh" 
(aika selvittää).

853. "mie veän tasim moal, kai roaga lämbyö" 
(vedän kalan maalle, vapa taipuu).

854. "punondahini siima" (punotut siimat).

855. "punoudumah on paha segi" 
(särki verkkoon).

856. "yöt ansoa punomma ta päivät 
panemma" (yöt eli illat, syystöitä).

857. "anza punottih douhesta, työ lizättih" 
(jouhista ja työstä eli pellavasta punotut
ansat, vieraita kuituja).

858. "nuorasta, rinnusta punotah liinasta" 
(hampusta, nuoraa ja rintaverkkoja).

859. "aiga on anzoja punuo, tehä teyren 
pyyvyksie" (ansa=punottu teeren pyydys).

860. "ongensiimu punotah tuhkan ker 
pallastu reitty myö yhteh" (punotaan 
tuhkan keralla, paljasta reittä myöten, 
omista aineksista ja käsin tehty
=ikivanhaa perinnettä).

861. "minun ukko viizin savoin rihmoa 
sygyzys punoi" (punoi viisi sataa rihmaa 
eli ansalankaa, vrt. ansapolut, vrt. oikeat
metsät, aikaa ennen "metsänhoitoa").

862. "venehtä pideä ongiloin laskiez ainos 
punuo" (punuo=ohjata melaa kiertämällä,
onkia eli siimoja laskettaessa).

863. "nuotta on puohtiella" (puohe=nuotan 
selys).

864. "yhessä raitissa oli puolin viijettäsavoin 
anzoa" (raitissa eli ansapolussa, vrt. puutikko).

865. "ka suuri kalakesseli kum mäni puolikkoki 
kaloa nin sehän oli jo melko suuri" (suuri saalis, 
kesseli=tuohikontti).

866. "no ei miula ollut, puolikymmentä kaikkein 
korkeintah, ei sen enämmän" (loukkuja metsässä, 
työläämpiä pystyttää).

867. "virittimä päivässä savoin puolintoista anzoa" 
(nopeasti viritetyt ansat).

868. "nuotas on kaks puoliskuo" (nuotan 
rakennetta).

869. "kylmändän täh veneh nuotan ken upotetah 
puolivedoh" (upotetaan vene puoliupoksiin,
ettei nuotta jäätyisi, vierailta tuntuvat
talvinuotat).

870. "vetty buraittoa pideä, äski menöö kala nuottah" 
(polkea vettä äänekkäästi, jotta kalat menisivät 
nuottaan, vierailta tuntuvia tapoja).

871. "purahalla alettih sitä valakkie lykätä reikä 
reiältä" (purahalla=tuuralla, valakkie=talvinuotan 
uittosalkoa).

871. "merezilöi purasteloo" (tekee avantoja rysille,
puras=tuura).

872. "matikankuvussa pidiä purastua avando jiäh" 
(purastaa avanto jäähän, onnistuuko ilman
vieraita työkaluja).

873. "merezii purastetah vedeh syyzjeän oal" 
(syysjään alle, ohutta jäätä).

874. "kolmil lohin saima päivässä siitä purhasta" 
(kolme lohta päivässä, purhasta eli virtakohdasta, 
oikeiden jokien aikaa).

875. "tuulem purhissutti, ei soa ni verkkoloi laskie" 
(ilmojen mukaan pyytäminen).

876. "nuotta purretah, jamiet, ku pyydämini lopeh" 
(puretaan eli irrotetaan toisistaan, nuotta=koostuu 
useasta verkosta).

877. "nuottu purretah arroz" (puretaan arrossa, 
arto=kuivausteline).

878. "haugi burskahtih, netsih pidäiz verkkoni 
laskie" (netsih=siihen, tuohon, kalojen liikkeet
=enteitä).

879. "merezis kalad bursketah, kai merezi 
lekkuu" (kalat purskivat, rysä liikkuu).

880. "pohja on voaksoa, peälitts on liepakka, 
ymbäristäseibähäd vitsal sivotut, keskimäni 
seiväz on nabaseiväs, sih on kiini sivottu 
kagroim piettävä poalikka" (pusuksi kutsuttu 
teerenkaha, vitsoilla sidottuja kartion 
muotoon pystytettyjä seipäitä).

881. "puzuh tedrih pyytäh, seibähät kruugalleh, 
suu vällembi, terendetyt peat, keskel on 
nabaseiväs pystöi, sen teräväm peän 
hallelmuksez on kagranripsii libo marjoa 
röbähäizii" (syötteinä kauraa tai marjoja).

882. "nabaseibähän agjaz on nuoraine, 
nuoraizez om balugu seibähien nokkien tazal 
poikkizin, tedri istuh balugam peäl, se briilahtah 
da lindu mätsky alah" (pusu-kahan rakennetta, 
keskellä olevan napaseipään päässä nuora, 
nuorassa poikittain palikka, jolle teeri istuu).

883. "puzuh pyytäh linduloi" (puzuh eli 
seiväsansaan).

884. "jogeh seizotetah kalua tavotetah 
puzuloilla, vittsahizet ollah" (puzuloilla 
eli vitsamerroilla, pusu-sanalla monia 
merkityksiä).

885. "madehen puzu" (mademerta).

886. "kalan tarbojez butskutetah vetty" 
(kaloja tarpoessa, rannasta vedetyt
kevyet käsiverkot).

887. "pyytihän ne semmosella puullaki, 
kaksi halakuo, ta pölökky särettih tä 
sinne välih pantih täky ta viroset" 
(täky ja viritinpuut, puun eli loukun 
rakennetta).

888. "ei lasettu pohjah, pantih puupalasie 
kuplatuksekse" (pitkän siiman kohoiksi).

889. "kadahine vanneh, svolas kuuraine, 
nokaz on loukko vannehtu panna, toizes peäz
om pyöröihyd, siid läbi noagl iskietty, ual on 
liipatsin, bulkku puuhine, nokaz burtsaine"
(svolas kuuraine=piipussa ura, varsijousen 
rakennetta).

890. "puutikko se niim poalitettih jotta poali 
poalih näkyy, jos oli sakiempoa mettsöä"
(paalitettiin puutikko eli ansapolku, 
poali=pilkka, rasti).

891. "puutikkoa matkoau" (ansapolkua 
myöten).

892. "heilä on kaksi niitä puutikkuo" 
(kaksi ansapolkua).

893. "puutikalleh läksi" (puutikalleh, 
omalle ansapolulleen).

894. "yhellä kangahalla on yhen puutikko 
da toizella toizen" (oman pyytämisen 
luonteesta, metsästäjä / kangas, 
kalastaja / järvi).

895. "puutoksekaz abaja, haguo on ajanuh" 
(puinen eli hakoinen apaja).

896. "nuotta puutui puutokseh, hagoh libo 
mihtahto" (puutui eli tarttui puutokseen).

897. "puutoksen vastain" (irrotin verkon, 
vrt. vastata, vastus).

898. "puutoz on järvem pohjaz, verkon taboau" 
(järven tunteminen, helpottaa pyytämistä).

899. "verkko tartui puutokseh" (tuntematta 
jättäminen vaikeuttaa, vrt. omituinen vieraissa 
vesissä kalastaminen, "kalastusluvat").

900. "puutto se ottau nuotan alaset kiini" 
(nuotan alaset, vrt. alapaula).

901. "puutammo syyznuotan yhteh" (puutammo, 
vrt. jamomme).

902. "nuotam puutammo, yhteh jamommo" 
(nuotta=joukko yhteen jamottuja verkkoja).

903. "sitähän ne vanhat poajittih, kun ei alkam 
puuttuo lihoa tahi kaloa, jotta onko joku silmän 
kattson" (paajittiin eli tuumattiin, pyyntionnen 
katoamista).

904. "kaksin kolmim puuttu harvaverkkoih lohta" 
(lohia tuovat harvaverkot).

905. "kaloa puuttu äijä apajalta" (saaliista 
kiittäminen).

906. "sini suurie puuttukkah, kuni pienet kazvetah" 
(kalastajien lukuja, oman pyytämisen elämää 
kunnioittavasta luonteesta).

907. "poigalindu puuttuu paremmin" (ansaan,
vrt. oudolta tuntuva naaraslintujen ampuminen,
syitä kantojen tuhoon).

908. "siidä i puuttuu petlah" (petlah eli 
silmukasta laadittuun ansaan).

909. "kattsuossa puuttuu raitilda linduo viizin, 
kymmenin" (5-10 metsälintua / ansapolku,
vrt. 5-10 lintua / haulikkomies, myös omin 
keinoin voidaan aiheuttaa sukupuuttoa).

910. "lindu puutui rihmah" (rihmasta laaditut 
ansalangat).

911.  "ahvempöröskäistä pössylöih puuttuo" 
(ahvenen poikasia mertoihin, parempi laskea
takaisin ja vaihtaa paikkaa).

912. "kala puuttu merdah" (vrt. kala=siika).

913. "ei puuttun kalua" (aika hyvitellä vetehistä, 
vrt. rannoilla sijaitsevat uhripaikat).

914. "metsoi puutui" (metsoi eli ukkometso).

915. "siä puutui lahnua da suurdu haugii" 
(siä eli siellä).

916. "hyvä sualis puutui" (hyvä saalis, 
hyvä mieli).

917. "olis puutundalleh kaloa, ilmad oliz lämmäd" 
(ilmojen tunteminen).

918. "hod ollou huono ilmu da e ulle kalasää" 
(kalasäät).

919. "ta niin olima siitä sem pyhän sielä kalalla" 
(kalapyhät, vrt. kudut).

920. "pygälih pannah onget" (pitkäsiimalaatikon 
pykäliin eli loviin, laatikko=laudasta=myöhäistä 
perinnettä).

921. "pyrri" (merta).

922. "kun se mettsä sai pyvälletyksi, se tuli 
pyväldäjä sem paikan hallitsijaksi" (oman 
"metsänomistuksen" luonteesta, pyyntimaiden 
asuttamista ja hallitsemista).

923. "linduloilla ol loajittu palttsazet, pyylöillä 
on toagiemmat, koppaloilla da mettsoloilla on 
harvemmat" (paltsaset eli seinähyllyt, 
vrt. lintu kerrallaan pyytäminen).

924. "pyyd ammutah libo rihmah pyytäh" 
(vieras ja oma tapa, ampumisen laillistaminen 
johtanut kantojen romahtamiseen, yhdessä 
"metsänhoidon" kanssa).

925. "pyylöiz olid, viego sait" (pyylöissä, 
pyitä pyytämässä).

926. "miule puuttu petloih pyyhyt" (petloih 
eli ansasilmukkaan).

927. "pyypiitsku" (pyypilli).

928. "merezid om pyydeis" (merezid=rysät, 
pyydeis=pyytämässä).

929. "nuott om pyydejiz, vuottakkoa kodvaine, 
roih kaloa kaikil" (läheisten ruokkiminen,
oma "sosiaalihuolto").

930. "pyydejiz nostammo" (pyytejistä eli 
pyytämästä nostaminen).

931. "kalam pyydelyz loppih" (pyytelys loppui, 
aika pitää loppiaiset).

932. "halleita käytih pyytämässä merellä, 
porolla ajettih" (halleja eli sillejä, 
norjalaistuneita vienankarjalaisia).

933. "kaloa pyyvettih, souvettih sitä uissinta" 
(uistimen soutaminen).

934. "Kontokkilaiset vaim matikkoa talvella 
pyyvettih" (tapojen paikallisuudesta, 
toisen pyhä kala=toisen keittokala).

935. "täss om meän tämäm päivän soalis, 
tätä myö olemma joukolla pyyvetty" 
(joukolla pyytäminen).

936. "kuni om pyyvys pyytämässä, sini om 
mieli toivomassa" (oman pyytämisen 
luonteesta, odottavaa, toivovaa).

937. "lahnoa kuvusta pyyvetäh" (kudusta 
pyytäminen, vrt. kudun jälkeen).

938. "kylmändäh soatem pyyvetäh suloa 
nuottoa, sid vielä käyväh rahiella" (sula 
nuotta ja rahe eli talvinuotta, vrt. Raahe).

939. "keveellä myö pyyämmä kalaa" 
(kevätpyynti).

940. "poiga pidi sielä anzoa da metsuittsi 
a toatto nuottoa pyydi" (metsämiehet ja
kalamiehet, kumpaan veri vetää).

941. "pyylöidä muldajuurikoista pyyvetäh" 
(ansalankojen paikkoja).

942. "pyydeä rihmah riistoa" (rihmaan 
riistaa, vrt. Risto).

943. "nuottoa pyydeä" (vrt. vetää).

944. "järvie pyydämäh rubiemma nuotalla" 
(järveä pyytämään, nuotissa jotain vierasta,
vrt. kalattomiksi vedetyt järvet).

945. "minä merezii pyvvän" (meresii eli rysää).

946. "näile rannoil pyvvetäh piendy nuottua" 
(pienet ja suuret nuotat).

947. "anzoih pyytäh" (ansapyynti).

948. "verkkoloi pyytäh" (verkkopyynti).

949. "linduu rihmah pyytäh" (rihmapyynti).

950. "reboidu piihtil pyytäh" (piihtiil 
eli käpäläraudoilla, eläimiä kiduttaneet 
raudat, kaikki metallinen=vierasta
alkuperää).

951. "elkähät erät vähekkö kalamiehen 
kattilasta, pyytäjältä pyyvyksestä" 
(erä-sanan alkuperää).

952. "kaksi ta kolme osakasta oli yhessä 
pyyvössä" (osakkaita pyydössä, osallisia 
saaliiseen).

953. "sielä kävimä pyytölöillä" (käydä 
pyytölöillä).

954. "mie lähen kalampyydöh" (mieleistä 
puuhaa).

955. "pyydö tänä kezän ei loistannuh" 
(hyvät ja huonot kalakesät).

956. "pyydöh meni" (mennä pyytöön).

957. "pyvvöt pidäz vedeh panna" (pyvvöt eli
pyydykset).

958. "Ruvanniemez on rugalaizien pyydöpertti" 
(rukalaisten pyytöpirtti).

959. "pyydöpertid ollah rannoil" (kalastajien 
väliaikaisia asumuksia, vrt. sittemmin
rannoille ilmestyneet "kesämökit").

960. "tänäpäi om nuotampyydöpäivä" (ilmojen 
mukaan pyytäminen).

961. "kai tullah kogo nuotampyydöveh" (pyytöve, 
vrt. nuottakunta).

962. "nuotam pyydövehez on kaks libo nelli taloidu" 
(2-4 talon yhteispyynti, vrt. lähekkäin asuvat 
sukulaisperheet).

963. "linduo pyydelöö sygyzed" (syyspyynti).

964. "merezie pyydelöö" (meresiä eli rysiä).

965. "kezil käydih täh omal lahtel, kuda kus pyvveltih 
räkkikalua juumam pinnas" (räkkikalaa=helteellä 
pyydettyä, juuma=syvänne).

966. "pössih kaloa pyydelöö" (pössih eli mertaan, 
vrt. mikä pössis).

967. "pyvvelmyz hyväkse meni" (onnistui).

968. "jos ei nim mänkäh ielleh, sem 
pyyvettävänhän se ov valta" (oman pyytämisen 
luonteesta, pyydykseen menemistä pidetään 
eläimen valintana).

969. "pyvvyksii kattsomah mendih" (pyydysten 
katsominen).

970. "pyvvyksed nostettih kuivah ardoloih" 
(kuivumaan artoloille).

971. "linnum pyyvyksil ollah" (linnun pyydyksillä,
minkä linnun).

972. "reboim pyyvyzrauvat" (vieraat rautapyydykset).

973. "kaloa pyyvyssämmä selgongiloih" (selkäonkiin 
eli pitkään siimaan).

974. "kalan pyvvändy on vessel dielo, konzu kalaa 
puuttuu" (vesselä tielo eli asia).

975. "kalam pyvvändäl piäd elättäy" (elättää päät, 
omat elinkeinot).

976. "abai päivitetäh" (päivitetään, 
käydään päivittäin).

977. "lähtendy päivävyi nuotal" (päivävyi 
eli siirtyi päivemmäksi, ilmojen mukaan 
pyytäminen).

978. "pälviansa" (pälveen asetettu an-sa, 
vrt. an-alkuiset metsälintujen nimet, 
ks. eläväiset).

979. "kalat pärsketäh aboaz" (pärskivät 
apajassa, vrt. pyydyksessä).

980. "pöglähytti nostaldi ku pösin, kaloa vai 
röbizöö" (nosti pösin eli merran).

981. "pössilöim piettävy pölö kublau viem peäl" 
(merran merkkinä käytetty puukapula,
vrt. Pölönen).

982. "ongisellänora pölpöttäv viem peäl pitkälleh" 
(ongisellän=pitkän siiman, nora=nuora).

983. "pölttsö" (kierros jonka petoeläin tekee 
eksyttääkseen metsästäjän).

984. "kädeh ottahuo pönnistyi kala, kasselih ei lähe" 
(ponnistelee vastaan, haluaa elää, parempi laskea 
takaisin).

985. "ahvempöröskäistä pössylöih puutui" 
(pieniä ahvenia mertoihin).

986. "omba täyzi pössi ahvenda" (pössi eli merta,
vrt. pesä).

987. "pössipuut, vandehet, nielu, nielurihmane" 
(pössin osia).

988. "panim pösid vedeh" (pössit veteen,
mertakauden aloitus).

989. "kieli, luuttsu, perä, roagu, vanneh" 
(pössin osia, luuttsu=varpu, roagu=puu, 
ranka).

990. "pössi peäl da merezi buukkuh" (pössi
päälle, meresi buukkuun, vrt. pesuun).

991. "pössykolo, pösyntila laittu, pohjam 
perrat, suoritat, stobi pössy hyvim pyzyis 
kosses" (kosken pohjaan merran sijaksi
laadittu kolo).

992. "pössykuvaz om balukka" (merran 
kohona käytetty palikka).

993. "merezän vedeh pani pötskähytti" 
(veteen paneminen).

994. "häi gu ambui pöygäi, sorzat kai pagoh, 
ei ugodinnuh" (ugodinnuh eli osunut,
oudoksuttu tuliaseilla räiskiminen).

995. "ansasta pöyhi sel linnun, portimo" 
(ansapyynnin luonteesta, ruokkii myös 
muita petoja, portimo=kärppä).

996. "pöysti" (satunnainen saalis, 
onnellinen sattuma).

997. "parahitte on kudemine päivypastol" 
(kutujen tunteminen).

998. "verkot on veljesten tekemät, sisarusten 
keträmät" (työnjaosta, kehräämistä
pidetään naisten työnä).

999. "minä hiihän hipsuttelen, halla-oamuna 
varahin, ettei ämmät äkkäjäisi, koukku leuat 
kokkajaisi" (metsälle lähtemisestä, hiljaa,
varhain, toisilta salaa).

1000. "hiihän kohin korvenrannan, salon 
sintävän sisällen, kummun kultaisen navallen, 
kuin mä hiihän hilpiästi, sukset kultaset 
kuluuvat, hopiaiset hoikkenoovat (hiihtää 
salon sisälle, talvimetsästyksestä kertovat 
säkeet).

1001. "juokse noron notkukkeita, painakkeita 
painattele, tullos ilman tuusimata, varomata 
voaputtele, kohin kulta lankojaini, kule kynsin 
kytkyellen, käpälöin kahon etehen" (vrt. kahan 
etehen, ansojen nimiä).

1002. "tule vimppura vipuini, pyyräsilmä 
pyykseini" (pyykseini eli pyydykseeni, 
pyy-dys).

1003. "Metän ukko halliparta, avaja nyt 
aittojasi, laske juoni juoksemahan, kullaista 
kujoa myöten, hopiaista tietä myöten, 
osottele ohjaksilla, tielle korvista, kohota, 
tämän pojani poloisen, miehen uron 
askelille" (saalista toivovat luvut).

1004. "Mehän tyynet tyttäret, mehän 
paimenet paraat, anna purra se metinen 
varpu, metisestä kaukalosta, ota vihta 
viiakosta, kolmen koivun kannaksesta, 
jolla viitoja vitelet, sekä varvikot vapistat" 
(metsän tyttärien puhuttelemista).

1005. "nyt oon lukuni lukenut, ota mehtä 
mieheksesi, tapio urohoksesi, pane kuuset
kultavöihin, petäjät hopiaa helottamaan" 
(oman pyytämisen luonteesta, metsässä 
ollaan metsän ehdoilla, metsänhenkien 
vieraana).

1006. "kun ma hiihän hiljemmästi, tuli suihki 
suksen alta, savu sauvani nenästä, minun
miesnä ollessani, mun metsällä käydessäni" 
(hiljaa hiihtäminen, talvimetsästyksen
taianomaisesta luonteesta).

1007. "ei ole ajat, niin kun oli ennen, kun 
ennen etoinen muori, viis anto viitanyppylältä, 
kuusi kumpumättähältä, seitsemän selänteheltä, 
mutta nyt nykyinen muori, kerran kuussa 
kuokkajaapi, ei sitäkään siivolla" (saaliin 
vähentymisestä, vrt. tuliaseiden yleistyminen, 
vrt. liikenteen yleistyminen, vrt. metsien 
hakkaaminen ja harventaminen).

1008. "lähem miehissä metäle, urohissa 
ulukotöile, otam mehtä miehiksesi, 
urohiksesi tapio, auta onni ottamaha, 
metän kaunis kuatamaha" (luki vanhin 
mies metsälle lähtiessään, naisten ollessa 
tuvan toiselle puolella).

1009. "veikkois viereen, siskois sukuais 
suurentakoon" (luettiin pyydetylle eläimelle, 
"ettei kanta katkeaisi").

1010. "tule vimppura vipuuni, pyörä silmä 
pyykseeni" (vipu-ansat).

1011. "hiihin hiihtävän sijallen, kummun 
kultaisen navallen, laiton lankan onnellisen, 
vivun vitsahan viritin" (talvella viritetyt 
langat).

1012. "Metsän ukko, höhty rinta, laske 
juoni juoksemahan tämän pojan polvillen, 
miehen uron askelillen, lankojaini 
laukomaan, vipujaini viskomaan" 
(Metsän ukon puhuttelemista, 
häirittänee vain nälän uhatessa).

1013. "siitä mä hyvää kiittänen, siitä 
kuuluva kumahan, kuin sä annoit aika 
linnun, kotosiksi tuomisiksi" (saaliista 
kiittäminen).

1014. "mielly sä Mehtolan emäntä, 
metsän ehtosa emäntä, mielly meijän 
miehiimme, antamaan ainoasi, omasi 
ojentamaan, mieluisasta mehtolasta" 
(naiset puhuttelevat Metsän emäntää
eli Mehtojen emäntää).

1015. "tule ahve aenova kala, särk makia 
pala, tule onkia ottamaa, tule väkkee 
viäntämää, tervakoukkuva tempomaa" 
(puiset tervakoukut).

1016. "tule, ahven, aenoa kala, onkeni 
ottama, koukkuva kopistamma, väkäraoto 
viäntämä" (ainoa kala, onkijalle).

1017. "ahve, aenova kala, tule miu onkijae 
ottamaa, koukkuvae koettammaa, väkkein 
viäntämää, vappoen kiäntämää" (onkijan 
lukuja).

1018. "tule syvältä, syrjäharja, haon alta, 
harjaviärä, tule onkee ottamaan" (kalojen 
kutsumista).

1019. "kussa käpy, kussa kalavoen, lahna 
lahela kuttoo, ruotoselekä ruoskuttaa" 
(verkon kutomista aloitettaessa).

1020. "sinä on silmä särelle, tuossa toinen 
ahvenille, silmä siinä on hauvellekkiin" 
(verkon ensimmäisiä silmiä kudottaessa).

1021. "mielly Mehtolan emäntä, tapiolan tarkka 
neito, mielly mehtä, kostu korpi, taivu ainoa tapio, 
miehen männessä metälle, minun pyytö-päivinääni, 
sekä saalis aikonaani" (osa miehistä puhuttelee 
emäntää, puhutellaan haltijaa johon koetaan
läheisintä yhteyttä).

1022. "voi mielu Metän emäntä, tuo tarkka tapion 
vaimo, kuin ett anna aikonansa, harvonkana 
hoivahuta, anna tuolta, kuin anelen, kieli kullan 
kuiskuttelen, makiasti mainittelen" (tapion eli
metsän vaimo, metsänhenkien taustalla paikkoja
hallitsevat keskisen haltijat ja eläinsukujen
suojelushenget eli emuut).

1023. "Annikka, tavoin emäntä, laita meijän 
miehiämme,  yhistä uroitamme, metän mieli
-tyttärillä, karvarinnoilla kavoita" (naisten 
puhuttelema tapion emäntä, jokaisella metsällä 
omat haltijansa, joilla omat nimensä).

1024. "äsken mä sinua kiitän, kuin säs annat 
aimolinnun, kotoisixi tuomisixi" (saaliista 
kiittäminen).

1025. "anna kumpu kultiasi, mehtä meille 
lintujasi, siipiäsi, sulkiasi, päästäähisi 
paremmasi" (kummuksi kutsuminen, 
vrt. pyhäköiden paikat eli haltijoiden 
asuinpaikat).

1026. "hiihata hihasta miestä, kanna paian 
kauluksesta, takin helmasta taluta, soata sille 
soarekkeelle, kuusen kummulle kuleta, jost on 
kulta kulkenunna, metän-toimi tarponunna" 
(haltijoiden osuudesta, toivotaan johdattavan 
pyyntipaikalle). 

1027. "sinijalka siiperöinen, punajalka 
puiperoinen, hopiaissa sykkyränä, kullan 
kaunissa keränä, kule kohin rihmojani" 
(rihmaa laitettaessa).

1028. "ota vihta viijjakosta, koevu mäjen 
notkelmosta, jolla virkkuva vitaset, 
virijästi juoksemahan, hopijaista tietä 
myöten, kultaista katuva pitkin" 
(loukkua laadittaessa).

1029. "pihkanokka, musta lintu, saavu 
miehen saalihiksi, metsämiehen mettiseksi" 
(metson kutsumista, puhutellaan 
kiertonimillä).

1030. "teirinen, urvan syöjä, koivuisen 
koikeltaja, pane pääsi puiden väliin, 
ajaukse ansahamme" (teeren kutsumista).

1031. "pyyhyt pieni vinguttaja, saavu 
meidän saalihiksi, metsämiehen mettiseksi" 
(pyyn kutsumista, kolme ansoilla 
pyydettyä metsälintua).

1032. "tuos on ukko uutta lunta, visko vähä 
vitiä, jottei jäläk jeällä tunnu, jalan isku 
interellä" (uuden lumen pyytäminen, 
peittää jäljet ansapaikoilta).

1033. "pyyvystä ei ou pyhäks tehty, 
eikä ileman istumaan, anna soaliin vara" 
(pyydykset=luotu pyytämään).

1034. "ota mehtä miehiksesi, korppi 
kokkipojiksesi, saata sille saarekkeelle, 
josta saalis saatasiin, joss on kuuset 
kultavärissä, ja petäjät hopiasiloissa"
(metsän toivotaan johdattavan saaliin 
luokse, vrt. korpin hahmossa).

1035. "kiitos sinulle, Metän emäntä, 
runsahasta antimesta" (luettiin lintua 
ansasta otettaessa ja laitettiin kuolleen 
linnun suuhun havu, teko sanoja 
vanhempaa).

1036. "Utu tyttö, neito terhen, 
metsolan metinen neito, miellyttele 
metsiäsi, kostuttele korpiasi, pane 
juonet juoksemahan, metsän viljat 
vieremähän, minun pyytöpäivinäni, 
näille saalissalmilleni, miehen etsivän 
etehen, anelijan askelihin" (metsissä 
elävien henkien kirjosta, aukeilla 
usein utua).

1037. "käy, käppyrä, käpyhyn, tule, 
villitty, vipuhun, mun paulojani 
liisimähän, ja lankoomahan, 
ottamahan ja antamahan" 
(kävyt, vivut, paulat ja langat).

1038. "tuoppa tuonnempoo, veä vein 
takoa, tuopa siulain sivute, tuo ainain 
alate" (nuottaa pyhitettäessä, 
"etteivät mene sivuitse").

1039. "siin on aita ahvenille, kiiskille 
kivinen linna" (verkkoa heitettäessä).

1040. "Mehtän eukko kultakaula, 
helkkävä hopiahelmi, anna tulla 
tännemmäs, tahi mennä tuonnemmas, 
tääll on pyytäjät paremmat" 
(kultakaulainen Mehtän eukko,
vrt. haltijoiden eläinhahmot).

1041. "hyvää huoment Veten emäntä" 
(luettiin aamukalaan mentäessä ja 
puhallettiin veteen, teko sanoja 
vanhempaa).

1042. "nuotto veitän, kaloia suahan, 
ites süvvän isot kalat, siiat, lahnat, 
lohet, säönät" (pienten kalojen 
pyytämisestä).

1043. "kuks, kalat, verkkon, kuks, 
kuks kuks" (nuottaa vedettäessä).

1044. "niitä kaloja ko ihminem pyytää 
niitä hänelles sallitaa" (tietyn kalan 
pyytäminen, vrt. kalojen vanhimmat, 
jokaisella kalasuvulla suojelushenkensä).

1045. "antaak se kalloo" (rysä).

1046. "niitä ei saa yksin kalon nokituksi" 
(silakoita verkoista).

1047. "liha on linnun siiven alla, kala hauvin 
kainalossa" (huonosta pyyntionnesta).

1048. "kalan aikana kolmastip päiväsä" 
(koettiin karsinapato, lohen nousuaikana,
lohen kutsuminen kalaksi).

1049. "ko mene kala saa suuruspala, mut ko 
mene krappu ei ol mittä appu" (krapujen 
pyytämisen myöhäisestä alkuperästä, 
nimikin lainaa).

1050. "mie sen kansa olin kalasa" (yhdessä 
kalastaminen).

1051. "joks teirän miähet on tulleet kalast" 
(teirän miähet).

1052. "se lähti Merikarviallek kalahan" 
(merikalastus).

1053. "kyllä ne kylyvyllek kalalta tulevat" 
(kalalta kylpyyn, päivän työ).

1054. "voi pisttäättyyk kalallen tai metällen" 
(omat elinkeinot).

1055. "yläkuu ja täöskuu oh hyvvee kalaaekkoo" 
(kuun mukaan pyytäminen).

1056. "toisinoa tul nii hyvä kalaapaja" 
(apaja eli saalis).

1057. "se ol hyvä kalaapaja" (apaja eli 
nuotan vetopaikka).

1058. "karipaikkoin ne niit kalaavennoit 
hakkaa" (karipaikkoihin avantoja, 
kivien lähellä heikompaa jäätä).

1059. "levitellel lehmänanti, kaeppoen 
kalaerä" (kaeppoen eli piilotellen, 
vieraiden ja omien elinkeinojen 
erosta).

1060. "kalahaavin kans otettiin kaloi 
katiskast" (lainasanalta maistuva 
katiska).

1061. "jos vaam piäniki kalahus kuuluu" 
(niin kalat pelästyvät, vrt. omituiset
"moottoriveneet").

1062. "siell on kalahenkisiä miehiä sielä 
Petäjäniemessä" (niemissä asuvat 
kalamiehet, veen läheisyys).

1063. "on kalahommissa männynnä aeka" 
(omista hommista oma mieli, 
vieraista hommista vieras mieli).

1064. "kalahuones" (rysän peräpuoli, 
peränielun vanteesta lähtien).

1065. "kesillä se kalail" (kalaili eli kävi 
kalassa).

1066. "hyväk kalailmat, kun on ilma 
vähä hämmeetä niin hauki rupee 
tuleen" (ilmojen tunteminen, 
vrt. Häme).

1067. "ku jamottii se verkko niiko 
säkiks se heitettii alapuolel se kallai" 
(jamottii=liitettiin verkot yhteen, 
kallai=aukko josta kalat otettiin).

1068. "sinähä jamot tuo merra verko 
nii umpee ettet jättänt kallaeme reikee" 
(merran verkot).

1069. "se ol kalane apaa mutta paljo ol 
hakkuapaita" (hakkuapajia eli huonoja 
apajia).

1070. "alakuulla tehtiim pyyrykkeitä niin 
tuli kalasempia" (kuun mukaan tehdyt 
pyydykset, yksi jumalaisista, vaikuttaa 
moneen asiaan).

1071. "teihäm miä itteki, mut ei ne niin 
kalasii ol" (itse kudotut lahnaverkot, 
kuin ostoverkot, liian tehokkaat 
pyydykset=syynä monien järvien ja
lampien tyhjyyteen).

1072. "ol kalainen katiska" (kalainen 
eli hyvin pyytävä).

1073. "kaikkiin kalasiv verkko" (kalaisin 
verkko, kohdellaan kunnioituksella).

1074. "se kun tuo kallaempesä ejj ou iso" 
(kallainpesä=aukko josta kalat otettiin 
pois).

1075. "ne on kalasia vesiä, ei se pyylyksiä 
suottah hankkinnu" (kalaisat veet,
ruokkivat ison joukon, pyynnistä 
eläneiden arvioitu väkiluku 50 000,
vrt. lantalaisten 5 miljoonaa).

1076. "kyll on kalasamp vaa sellai 
verkko, jossa on yläpaulakii yhtä pitkä 
ku alupaula" (paulojen pituudesta).

1077. "ei olluk kalajumala kotona" 
(ei tullut kalaa, vrt. lainasana haltija).

1078. "olko kalajumala mielissään" 
(oman kalastuksen luonteesta, 
vesi antaa tai on antamatta).

1079. "ompa sattunut kalajumalan vilijaa, 
vene on täynä kaloja" (kalat=omaa viljaa).

1080. "kalajumala" (ihmishahmoinen 
kalastajien palvoma kivi, vrt. saamelaisten 
seitakivet).

1081. "kalajumala" (hyvän kalapaikan 
kohdalle pystytetty puupatsas).

1082. "s on kalajelliv vieressä" 
(jelli, jälli=kalojen kuivausteline, 
vrt. arto).

1083. "se on semmone kalakaija, 
että se istuupi ongella päivät pitkät" 
(kaijaan eli lokkiin vertaaminen, 
kovia kalastamaan).

1084. "se kalakarhu oli semmonen 
niin kom merta mutta isompi että 
sinnep pantiim piäni kala syätiks 
uimaan" (pyydyksien nimiä).

1085. "sitte ku kalankutu män ohiten 
ni merrat nostettii sitte poes ja vietii 
katoksee, sanottii kalakatoksee" 
(kudulta pyytäminen, vrt. kudun 
jälkeen).

1086. "mäne kahtomua rysät, 
vaik saiskii kalua piäsiskii täst 
kalakeitil" (rysien kahtominen).

1087. "ol hyvä kalakel, voa ei ollut 
kalanaeka" (kalanaika eli kalojen 
liikkumisen aika).

1088. "kalakeppi" (varras johon 
kalat ripustettiin kuivumaan).

1089. "rantaveestä ne ol kalakirveelä 
iskennä kaloja" (iskeneet kaloja, 
vrt. lainasana atrain).

1090. "se kalakirves, se on semmonen 
kun nykässöö kallaan niin kahta puolta 
piikit lyöp sittek kiinij jotta se ei siitä 
karkoo" (kalojen iskemiseen käytetty 
kirves, jossa terän paikalla väkäpäiset 
piikit).

1091. "kalakitka" (vitsasilmukka 
tai koukkuinen keppi johon kalat 
ripustettiin, vrt. Kitka-järvi).

1092. "kysyppäs kalakokkii, jos sattuis 
olemaa" (kokkii eli koukkuja).

1093. "kalakoppa" (rysän perä).

1094. "vanha kalalaki oli semmonen, 
että tartti ollas silmäk krouvimpia, 
että piäni hauki pääsi pois" 
(verkoissa silmät suurempia, 
vieraat lait, omat elämää yllä 
pitävät tavat).

1095. "kalalaukku" (kannellinen 
aukko merran kyljessä, jonka kautta 
kalat tyhjennettiin).

1096. "men ny kattomaa tonne 
kalalaukulle onko tullu yhtää kalaa" 
(kalalaukulle eli avannolle).

1097. "kalalintupa seuraa, 
kyllä kalaa saahaan" (kimalaisen 
seuratessa veneeseen, enteiden 
tarkkaileminen).

1098. "niillä se kalallissa ol" 
(kalastamassa, liipillä eli 
haavilla).

1099. "kalaluama" (laama
=apaja josta saatiin hyvin kalaa, 
vrt. Laamanen).

1100. "ne syötti niitä ennen 
kalaloilla, jotta hyvä kalalykky tuli" 
(syöttivät rannassa toukkia kaloille, 
oman pyytämisen luonteesta, 
jos ottaa täytyy antaa takaisin).

1101. "kalamaiva" (syöttikala).

1102. "täss o mejä kalameri" 
(kalameri eli kalapaikka, 
vrt. apaja).

1103. "se oli vaa tavaline tommone 
kalamerras" (merras eli merta).

1104. "saim minä sieltä johonku kalaasen" 
(kehumista vältellään, vie kalaonnen).

1105. "kalanielu" (rysän parempi nielu).

1106. "ja sit ku kalajako tuli ni nelikol 
ne jaetti sit" (jaettiin kalat nelikolla, 
nuotalta tultaessa).

1107. "siin oli kuus sylttä pitkä kaola 
kans, ete se pystys tullus se kalajuaksu"
(rysän kaulan pituudesta, kalajuoksu
=kalojen kulkutie).

1108. "aamula tullee sittek kalankorjuu" 
(korjuu eli perkaus, aamukalasta 
palattaessa, vai ilta).

1109. "miehet on kalan kuvussa" 
(kutupyynnissä).

1110. "minä oon kalankuuntelija" 
(kalan kuuntelija, kalojen liikkeiden 
tuntija).

1111. "nuorijahan ne enimmäksee ol ne 
kalankävijät" (nuoria kalassa kävijät, 
oma oppiminen=tekemällä oppimista, 
vrt. omituiset "skoulut").

1112. "sae ne ennen stä kalammurraa 
merrolla havvoesta" (murraa=pieniä kaloja, 
havvoesta=haudoista eli syvänteistä, 
vrt. Muranen).

1113. "pojat onkiivat kalamparttii syötiks" 
(parttii eli poikasia).

1114. "kalampenikka tuomone se on harrile 
ja kaikile hyä syöttä" (harrille hyvä syötti,
syöteillä kalastaminen).

1115. "täst ol lähtävä kalamperkookseh" 
(suuri saalis=aiheuttaa ongelmia,
vrt. vieraat pyydykset).

1116. "kalampesäks sannoo" (liistekatiskaa, 
katiska=lainasana).

1117. "mennääs aamutuimaan kattoon ne 
kalanpyyrykkeet" (aamukalassa käyminen).

1118. "ne oli hyviä kalampyylykkeitä" 
(liistekatiskat).

1119. "semmonen kalampyyvykej järveen" 
(kalanpyyvyke, päresäleistä punottu). 

1120. "mnuul on siäl joesa kalampyyryksii" 
(jokipyynti).

1121. "pohjalippo taas oli pari metriä levvee 
kalampyylys" (pyydyksien nimiä).

1122. "ne on siäl kalampyynnis" 
(miehet).

1123. "miehet läks kaekki kalampyyntii" 
(miehiä yhdistävää puuhaa).

1124. "ne on kalampyynnöllä" 
(perheen miehet).

1125. "kalampyytäjäk kulkeva" 
(jokiniityllä, joet=tärkeä elon lähde 
ennen vesien myrkyttämistä ja 
patoamista).

1126. "äitim pit lähtiä sinne nuotalle 
kalampyytööj ja mium pit jääjä 
lapsempiiaks" (piti lähteä, kun ei 
ollut tarpeeksi miehiä).

1127. "siel merel olliit kalapyytölöis 
miehet" (merikalastus).

1128. "ahkeraha minä olinnii kalampyytöö" 
(mieluisaa puuhaa).

1129. "kalampyytö se oli parhaasta 
päästä sillo ku mie olim poikasena" 
(omien elinkeinojen katoamisesta, 
vieraiden edistys=omaa taantumusta).

1130. "kalampyythöön lähtöä se on 
vähän sallailtu" (salailtu, kalaan lähtöä, 
vrt. metsälle).

1131. "kalapyytö ol syvemmäl, mis kallaa 
pyysiit" (kalanpyytö eli apaja).

1132. "katajast jos tekköö kalapyytöön nuo 
puuosat, ni ei ne vety äkkii" (pyytöön eli 
pyydykseen).

1133. "puron suussa pijij jo kalampyytöjä" 
(keväällä, sulapaikat).

1134. "Manu snoos ett ol huano kalasaalist, 
ei kala närp täl haaval" (närppää eli tärppää).

1135. "kum miä tulin kalast, niim Matti tul 
kohlasteh kattoh kalansaallist" (katsomaan 
saalista, vrt. saaliin peittäminen).

1136. "kaittai o kalasoalis" (kaittai eli pidettävä 
piilossa, vrt. vakkaan laittaminen).

1137. "kalansaanti on hyvä" (kaikki hyvin).

1138. "tohtis kyllä pian tullak kalansaantiaki" 
(saaliin toivominen).

1139. "oeskoom pannak kalasilimee syötiks" 
(silmien käyttäminen syötteinä).

1140. "mee hakkeen motukoita nuista lahhoista 
puista, että saahaan kalansyöttejä" (motukoita 
eli toukkia, vrt. omat asuinpaikat, hiekkamaita).

1141. "siäl on hyvä kalantulo" (hyvä eli jatkuva).

1142. "on se ollu hirviää kalantulua" (liian suurta 
saalista oudoksutaan).

1143. "joko olet olluk kalanuutisessa keväillä" 
(uutisessa eli ensikalassa).

1144. "ootko miten hyvästi suanna kalanvilijoo" 
(kalanvilja=oma vilja).

1145. "kaeppoen kalavvilija" (kaippoen eli 
piilotellen).

1146. "kyllä silloon kalavviljaa oli sitä oli 
kyllä ei sitä ennää olekhaan niiv viljavasti" 
(kalakantojen vähenemisestä).

1147. "jos saap männä peitos kalastammaa, 
jot ei kukkaa nää, ni o hyvä kalaonni"
(peitossa kalastaminen).

1148. "tässä o olluh hyvi huono kalaonni tässä 
järvessä" (kalattomiksi pyydetyt järvet).

1149. "viimäsest nialust kalat tuliva kalaossaha" 
(kalaossaha eli rysän perälle).

1150. "ihmisii tuli kalapaaleihi Eurast ja 
Kiukkaisist saakka" (kalapaalit=nuottarannalla 
pidetyt pidot joissa tarjottiin kalaruokaa).

1151. "Karkkulaiset tuli siältä pitkiv vesiä hakeen 
hyviä kalapaikkoja" (isot vesistöt, kuuluvat 
niille joilla on vesiyhteys vesistöön).

1152. "missä kalapartin näkköövät, kiertöövät 
nuotan ja nostoovat venneesee" (partin eli 
parven, nuotta=vieraalta tuntuva pyydys,
aiheuttaa sukupuuttoa).

1153. "hertoin jäälä kalapaskaks mut sain 
sentäh viimänäh yhlen kalan" (jäädä 
kalapaskaksi, tulla kotiin ilman kalaa).

1154. "männee kalapaskana kottii" 
(ilman kalaa).

1155. "kyllä sej jos vuav virtaar rakentaa 
oekeeh hyvän kalapaon niin siinä on 
kalarroeske" (padoilla kalastaminen, 
majavilta opittu keksintö).

1156. "kalapattas" (rannalla sijaitseva 
kanto jonka nokka veistettiin nuppimaiseksi, 
kalastajien pyhäköitä).

1157. "kalapersest lähte sit persnyöri" 
(kalaperseestä eli rysän perästä).

1158. "kalapesä avettii auk sikosta ja mätettii 
pesä tyhjäks kaalloista" (kalapesä=nuotan 
pussimainen peräosa, sikko=nuotan perä).

1159. "sik ku sihen tuli kalapiikkine" 
(piikkine=pieni kala tai kalanpoikanen).

1160. "kalapoijat laulaa tua järvellä" 
(oma työ laulattaa).

1161. "sil kalaporkal lyöläh veteh, että kala 
lentää sinneh haavih" (porkalla eli 
pitkävartisella sauvalla, ajettiin kaloja 
haaviin).

1162. "kevväällä vetelivät verkoellaan 
kalapostit ja suuret, nyt ei suam mittään" 
(vieraiden pyydysten ja veneiden luomasta 
kalatuhosta).

1163. "lähtivät nostimelle kahtomaan 
antuako apaja kalapussin vaiko vesipussin" 
(vrt. vesiperän).

1164. "kalaputama" (ojan mutkassa oleva 
vesikuoppa jossa kaloja pidettiin elävinä, 
liikapyynnin ongelmista).

1165. "kalapuu tule läppe" (huudettiin 
nuottaa vedettäessä, kalapuu=koiriopuu, 
läpi=vedinavanto).

1166. "särjemmertaam mä jätin kalareijän 
ales" (kalojen poisto-aukon).

1167. "kevväällähän ne laitto kalarisuja" 
(kalarisu=havuista tehty kudetuspaikka).

1168. "kalaräppänä" (katiskassa oleva aukko 
josta kalat otettiin pois).

1169. "tualhaam miä kävim monta vuatta tual 
kalasaares" (saaressa jota kalastajat käyttivät 
tukikohtanaan).

1170. "kalasatka tehhäär rannallen kivistä" 
(satka eli sumppu, padot ja sumput edustavat
ikivanhaa kalastusperinnettä, vain käsin 
kalastaminen vanhempaa).

1171. "kalasiimal pyyvettii kevveäl pinnast, 
syksypuolel pohjast" (kalasiima=pitkä siima 
jossa oli kala syöttinä).

1172. "ja sittek kalasimesta puotellaan ne 
poekkee" (kalasimesta eli pyydyksen 
poistoaukosta).

1173. "sen kalasimen soa tehäm millen 
kohtih hyväsä" (omat pyydykset, 
tekijänsä näköiset).

1174. "ol unneuttanna auk kalasinnyörin" 
(kalasimen sulkemiseen käytetyn).

1175. "käivät ne talvel merel ja kesäl 
kalastiit siin järves" (vuodenaikojen 
mukaan pyytäminen).

1176. "kalastanuhham minä olenki 
enimmisteen, ilimosen ikäni" 
(oma kantaa).

1177. "sillon ku oikken Karhu kalasti" 
(Karhu-niminen apaja, vrt. kaloja
pyytäneet karhut).

1178. "vittamertoi mie olem monta 
tehnyj ja ne kalasti enneh hyväst" 
(vitsoista punotut merrat, 
lankaisia vanhempia).

1179. "no vieläks mer kalasti" 
(meri kalasti).

1180. "miten järvi kalasti" 
(vrt. mies kalasti, 
veen ehdoilla).

1181. "ne ol aeka hyviä ne pajumerrat 
kalastammaan" (pajuista punotut 
merrat).

1182. "verkko ei kalastas sillon" 
(yläpaulan ollessa pidempi).

1183. "se pittää ollal löysällä sev verko, 
ennenko se kalastaa" (paulojen 
tarkoituksesta).

1184. "nek kalastavak kaikkiam 
parhaiten" (verkot, kalastamaan 
luodut).

1185. "ja siin paikol kalasti nii hyvi" 
(kalapaikat).

1186. "ei nyk kalast" (veen ehdoilla).

1187. "hen o ollu väsymätöinen kalastaja" 
(ihailtuja piirteitä).

1188. "tuolla ulkomerellä ne pyytäät niitä" 
(hylkeitä, vrt. me).

1189. "kyl yhde silakverkonki kutomisse 
tarvitan lankka vähä kauhi määr" (langasta 
kudotut silakkaverkot).

1190. "tää ov viistoistasäine kalastajalanka" 
(säinen eli säikeinen, säikeistä koostuvat 
langat).

1191. "kalastajan solomu" (solmu jolla 
sidottiin tapsilangat eli perukkeet 
selkäsiiman koukkuihin).

1192. "kalastajansolmu" (verkon
kudonnassa käytetty solmu).

1193. "mahottoman kaukana kalastelemasa 
tuola järvisä" (kuljettiin kalassa, 
Kemi-joen varresta).

1194. "ei sovi eneek kalastia, ei kalat tule 
eneep pyylykseen" (myöhään syksyllä, 
vrt. kutujen loppuminen).

1195. "kum minä menin keväällä kalastiij ja 
mina näin suuren hauven täälä Susijärvesä" 
(kalajutut).

1196. "kuinka kalastii" (tuleeko kalaa).

1197. "rysässä ol samallaine aukko perässä 
kum merrassakkiin kalastij josta kalat otettiin"
(kalastin eli kalojen poistoaukko).

1198. "siitä niitä valu kalastimesta kutusärkijä 
veneempohjalle" (vrt. vakkaan).

1199. "ussein käötettiit tappokalikkana sitä 
sammaa kalastinkalikkaa" (puukalikkaa
jolla pyydyksen aukko suljettiin).

1200. "kalastillämpsä" (kalastimen tukkeena 
ollut läppä).