1067. "pan nyt se kallaimmeskik kiinni 
ennenkös lählet" (kallain=hameen tai 
housujen halkio).

1068. "tehtiim mustaa, värjättiin 
kalalankaa" (värjättiin kalalankoja, 
noella).

1069. "kalanhännikköö kuottii ja, 
samallain neljääl" (kalanhännikköä
=kangasta jonka kudonta muistuttaa 
kalanpyrstöä).

1070. "kalahännäkästä kuotaa" 
(kudotaan).

1071. "onko täällä sellaasia knappia, 
jokk on kalalluuta" (kalanluiset napit, 
nappi=lainasana).

1072. "kalansapa" (kalanpyrstöä 
muistuttava lapasten koristekuvio).

1073. "kalhomiksi sanothin, ne olit aika 
pitkät, niisä neulavanthuisa" (kalhomiksi 
rannekkeita, neulotuissa vanttuissa).

1074. "käsiä paleli vaikka mulla olik 
kalhottime" (puolisormikkaat).

1075. "ku kankaspuut tellätäh ylös, 
nii ens pannah reilet ja niilev välih 
kalhulauta" (kangaspuissa oleva lauta
johon kalhut eli polkuset kiinnitettiin).

1076. "kas ku on toi kalhunnuora 
kestänny" (kangaspuissa oleva nuora 
jolla niidet ja kalhut yhdistettiin).

1077. "siihe pit pannat toesee piähä 
sit luuvvessaa kalikat mihi tul sit tiuhat, 
ku lähettii kiärimäpirtaa laettamaa"
(luomapuiden toiseen päähän, 
kalikat=tiuhtanappulat).

1078. "siin on sit kalikka joho ne 
solmutaa ne loemet, ja sit lähetää 
vasta kutomaa" (kangaspuiden 
osia).

1079. "rissoem paekalla pietääv 
vuan semmoset kalikat, mitkä 
sijotaav varpoehi" (varpoihin 
sidotut kalikat).

1080. "ol ne voan nii sievät ne 
kaljakuonot" (yhdeksästä tuohesta 
laaditut virsut, kärjet koristeltu,
kalja=ohut, pitkä).

1081. "kyllä siinä piti ollav väävisä 
niim palijo niitä kalakkareita" 
(väävissä=kangaspuissa,
kalkkareita=kulkusia).

1082. "kalakis niitä piretähän 
nelijä viikkua" (nahkoja, 
kalkkiliuoksessa).

1083. "nahat pannaan kappaleeks 
aikaa kalkkiammeeseen et karva 
lähtee" (kalkissa pitäminen, 
vrt. parkissa).

1084. "ne kalakkivuoksi ja 
kalakkikarvaksi puhuttelloo"
(kalkittavaa nahkaa).

1085. "ja lapiolla louhittiin 
kalakkikivi irtonaiseks"
(kalkin alkuperää).

1086. "ei niitä niin kalakkisia 
seutuja tiheässä oo" (harvinainen 
kivi).

1087. "kalakkiparkituksej 
jäläkkeem piti nahkkaa rasvata 
että se pysy kunnosa" (myöhäiseltä
tuntuva kalkin käyttö).

1088. "kalktankoil" (nostettiin 
nahat valumaan, kalkkiammeesta).

1089. "kalakkiuuni tehtiiv vähä 
niin ku maan sissää" (kalkkiuunin 
rakennetta, vrt. tervahaudat).

1090. "kalkkiuuniaki vishiin kolme 
vuorokautta hääty ny lämmittää 
ennen ku on alettu sulathaan"
(kalkkikiveä).

1091. "kyl hyvä kankur kalkkute 
äänest tunneta" (kankuri=kankaan 
kutoja, kalkkute=kangaspuiden
osa johon kaide tai pirta kiinnitettiin, 
luha).

1092. "kallijokarpeil" (karpeil eli 
jäkälillä, mujutettiin ruskeaa).

1093. "kallionkarve" (karvejäkälää 
ja lepänkuoria, kerättiin ruskeaa 
laadittaessa).

1094. "rekitalja nyljethän kalloinhen" 
(kalloinhen eli päänahkoineen).

1095. "kallosta tehään kukkaroita, 
taljoja ja kallokhaita" (kallosta
=poron päänahasta, kallokhaita
=karvakenkiä).

1096. "poron kallo pohjana" 
(päänahka pohjana, kengässä).

1097. "mie kalloin sem poron" 
(kalloin eli nyljin päänahan, 
kallokkaita varten).

1098. "paulo ny ne kallokkaat 
hopusti jalakaas, muute saat 
lähtä palijai jalo" (paulalliset 
eli nauhalliset kallokkaat).

1099. "isoitten häritten päistä 
tehhään kallokhat" (porohärkien 
päänahoista).

1100. "kallokhaat neulothaan 
terheellä" (terheellä eli neuleen 
välissä olevan vahvistusnahan 
kanssa, vrt. Terhi).

1101. "paa kallokkaat jalakaas niin ei palele 

jalakoja" (lämpimät talvikengät).

1102. "karvanen kun kallokkaan kantapää" 
(kallokkaisiin vertaaminen).

1103. "kallokan teon ovat heittänheep pois, 
joka perheessä ennen oli kallokan tekijä" 
(joka perheessä kallokkaiden tekijä,
karvakengät=omat kengät).

1104. "poronkoivista laitetut kallukat panij 
jalkhan" (poron koipinahoista, vrt. hirven).

1105. "isästilläki olit kerran niin komeat, 
kihtavat kalminkivaatheet, jokk olit kuottu 
valkehaan loihmeen" (kalminkivaatteet, 
piikkokankaasta kudotut).

1106. "tuossa paijassa on niin ahas 
lustu että se puristaa kalvonta" 
(lustu=kalvosin, kalvonta=rannetta).

1107. "kun ne vanhatkiin tallukat ens 
kalossierattih, niiv viel niil sai kauvan 
kävellä" (kalossierattih=varustettiin
uusilla päällisillä).

1108. "rievut kääritähän kaloosimelle, 
kun mattua kurotahan" (kalosin
=sukkulan sijasta käytetty pitkä lasta 
jolla kude pujotettiin loimien väliin, 
riepumattoja kudottaessa).

1109. "ne vain tihiällä plihalla ja 
harvalla plihalla plihattihij ja 
semmosella puukkolla kalapattihi" 
(kalapattihi eli hakattiin päistäret 
irti kuiduista, isolla puuveitsellä,
lihdata=lainasana).

1110. "tehtihim puusta kalapaveihti 
ja vejettihin karva" (vedettiin vuodasta 
karva, puisella kaapimella).

1111. "kalavokkaat villasta kuottiin, 
hijan jatkoksi että ei lumi kalavoseem 
menny" (kalavokkaat eli rannekkeet, 
hihojen jatkoksi).

1112. "jos kuttoo kirreen sukan nin se 
tullee nin kalsee" (kalsee eli kylmä).

1113. "liinanem paita on kylmän kalsee" 
(liinanen eli pellavainen, kesä ja 
talvivaatteet).

1114. "rohtiminem paita on uutuulen 
nin kalseeta iholle" (kalseeta iholle, 
karkeat kuidut).

1115. "siinäe on niin kalsiat kengäkset että 
millä opilla heijät saanee kokkoumaan 
kengiksi" (kengäkset eli kenkänahat,
kenkä-sanan alkuperää).

1116. "se ov vähä kalseekas ihoo vastaan 
semmonel liinapaita" (oudoksutut 
etelän kuidut).

1117. "palentaa nii siärijäi, missä liem 
miu kalsoi" (kalsoi eli säärystimet).

1118. "toiset olliit arkipäiväiset kalsut 
joita ain piettii, toiset olliit pyhöpäiväest 
kalsut" (arki ja pyhäkalsut).

1119. "ne kivistä kalsos semmosia 
jota ne sano kiventiuroiks" (kalsos
=raaputtivat, tiuroiks=jäkäliksi, 
mujuttamista varten).

1120. "semmosek että ne louhii" 
(jalkaa, uudet virsut, pehmitettiin 
kuumalla vedellä).

1121. "kaltiomusta" (lähteen pohjasta 
nostettu muta, käytettiin lankojen 
painamiseen).

1122. "kankas täytyy kaluin tänäpä 
tällätä" (kaluin eli kangaspuihin).

1123. "hijat nuaremmilla kynnyspäihi 
astiv vanhemmilla oli hijat kaluumihi 
asti" (naisen puvun hihat, kesäpuku).

1124. "niis kaulvaatteihe reunois 
heilahtelliit pitkät ripsit" (kaulavaate
=huivi, hartialiina).

1125. "tuohon kalavasimille tulee 
kylymä, sulla pitäs olla kalavavanthut" 
(kalavavanthut=kudotut hihanjatkeet, 
rannesuojukset).

1126. "kalavokkaat villasta kuottiin, 
hijan jatkoksi että ei lumi kalavoseem 
menny" (kalavokkaat eli villaiset 
hihanjatkot).

1127. "ne kalvii sitten sillai jalkaa" 
(kalvaa jalkaa, uudet kengät).

1128. "kalavokinnas on lämpöne" 
(ranteen yli ulottuva).

1129. "neuloppas mullen kalavoset" 
(kalavoset eli rannesuojukset).

1130. "ne ku kinttaat oli vaij justiisa 
tuoho ranteeseen asti ni kuvottii 
siksi kalavosi sitäkil lämmittämmää" 
(kudottiin kalvoset, kintaiden 
jatkoksi).

1131. "tää om pitkä tää kalavoisin 
tässä kinttaassa" (kalavoisin 
eli kintaan ranneosa).

1132. "pies pitteä kalvoskintaeta 
kalvoisis talvpuolel" (kalvoisis 
eli ranteissa, ranne=lainasana).

1133. "rukkase ja turki hiha 
vällii neulottii käskaula peälek 
kalvostimet" (käsikaulan päälle 
kalvostimet, rukkasen ja turkin 
hihan väliin).

1134. "tummu oli tikannut 
tuhuvalle kalavovanthut" 
(tikatut kalvosvanttuut, 
vrt. neulotut).

1135. "ja siinä vähä semmosta 
tihiämpää kaks silimää nurin 
kaks oikeen kuvotaa semmonen 
niin ku, kalavovantut tuohoo" 
(villapaidan hihaa kudottaessa, 
kudotaan olkapäältä ranteeseen 
päin).

1136. "minä kuron tästä 
kaluullapaaset" (kaluja eli 
ranteita suojaavat lapaset, 
käsien suojaamiseen nähty 
paljon vaivaa).

1137. "pitää tikuta talveksi 
kaluurrasat" (kaluurrasat eli 
rannesuojukset, kudotut ja 
tikutetut vaatteet).

1138. "eikö sitä näetäk 
kammihtoetak soatak kulekssiik" 
(sanoi mummo housujen 
käyttämisestä, myöhäistä 
eli vierasta alkuperää).

1139. "kampikkaita" (pidettiin 
märillä ilmoilla, paulakenkiä).

1140. "kyllä kampikka oh 
hipponeh heinäkenkä" 
(kampikka eli paulapieksu).

1141. "kovat lapikkaan kamurat" 
(kovettuneet nahkakengät).

1142. "mimmattelt mää nyssit 
näytän tään uuren hammeen 
kanssa" (uuden hameen ilo, 
oma eli peilitön elämä).

1143. "kanervoolla tuli sellaasta 
sammal veheriäästä" (kanervoilla, 
sammaleen vihreää).

1144. "suokanarvalla värjättiij" 
(suokanervalla eli pursulla).

1145. "kanelast saatti ruskia" 
(kanelast eli kanervasta).

1146. "sampalviherjäine, 
mätäsviherjäine, potällviherjäine, 
kanervaviherjäine, vaaleva
viherjäine" (vihreän sävyjä,
vrt. värjäysaineksia).

1147. "sammalvehriäänen, 
marjapruuni, kaalisininen, 
kanervavehriäänen, tiaraanen" 
(värien nimiä).

1148. "kanervavihriäinen" 
(kanervista saatu ruskehtavan 
vihreä).

1149. "kun kangas rupejaa 
katkkeilemmaan tulloo pahoja 
vierraeta" (kutomisesta 
ennustaminen).

1150. "meilä ov vuatekkankas 
kankkaila" (kankkaila eli 
kangaspuilla, kudottavana).

1151. "siin o villane loim ja kude" 
(loimi ja kudelangat).

1152. "mi olen kutonu yheksäm 
pasman kaitheela ja neljin aina piir 
rakhon, ja kangas tuli niinku silkki" 
(neljä lankaa piin rakoon, 
vrt. pirran).

1153. "sitä laija kangasta tehthin 
kun kontis" (suokenkiin, sitä 
lajia kangasta kuin kontissa, 
kangas=kudos, tuohikudos).

1154. "niistä vuotaliepeistä ol se 
jokapäevänen kangas" (vuota eli 
nahkaliepeistä, omat kankaat).

1155. "näellä kengillä peäsöö, olipa 
suolla elik kankaalla" (hyvät kengät, 
liikkumisen ehto).

1156. "kangashavot" (havot eli haot, 
seinään, lattiaan ja orsiin kiinnitetyt 
vanhemman malliset kangaspuut).

1157. "kangashirret" (kangaspuut 
joissa oli juurakoista laaditut sivupuut, 
loukkukangaspuut).

1158. "kangaskanervil painetah kaunist 
tummarruunii (painetah=värjätään, 
ruunii=ruskeaa).

1159. "on tehnyk kaekki kangaskapineet" 
(veljeni minulle, kutomiseen tarvitut 
puukapineet, vrt. miesten ja naisten
työt).

1160. "kangaskeikkeet" (talvikauden 
kankaankudonnan lopettajaiset).

1161. "kangaskutomesa käytetään 

sukkulaista ja matosa käpyä" 

(sukkulat ja kävyt).

1162. "kangasparkkii kerejäät kankaalta 
harmaaks väriks" (kangasparkkii eli 
sianpuolukoita).

1163. "meellä on nyt nii ahasta kun 
nuo kangastuolit viep niim paljon 
tilloo" (kiinteiden kangaspuiden 
myöhäisestä alkuperästä).

1164. "käytethän tällääsiä pitkiä 
keppiä kangaspäreetä, pää veistethän 
vain haarullej ja siihen kiärrethän 
kude" (haaralle veistettyä keppiä, 
sukkulana mattoa tai paksua 
kangasta kudottaessa).

1165. "ensimmäisenä päivänä täyty 
kutoan niim paljon että sai kankaspään 
tukille" (kankaspään eli kankaan
alkupään, työn aloittaminen).

1166. "jos lanka katkijaa niim pittää 
tehhäk kangassolomu" (loimilangan 
solmimiseen käytetty luistamaton 
solmu).

1167. "piti olla ettei se saanu ollas 
semmosta kovvaa kangasvettä, 
paremmij jokivesi" (jokivettä,
nahkojen parkitsemiseen).

1168. "tua kaulahinen on nii kani 
nottei sitä reirhun nurkittaasin 
saakhaa" (saa taitettua nurkittain,
kaulahuivia, kani=vino).

1169. "kuto koko kankaalliseh 
huiviloeta" (kankaallisen eli 
loimellisen).

1170. "kankaaalotuspalikka" 
(kangastukin tukkikankaan
päässä oleva varpa johon 
loimilankojen päät solmittiin).

1171. "ku pyöritti sit reivimpuuta, 
sai sen semmoseks kankaan 
hännäks" (kankaan hännäksi, 
loimipalmikon pään).

1172. "kankkajata" (loimipalmikko).

1173. "kankaakuvontaa otettii 
usseest jokuu vieras" (kudontaan 
vieras, vieraat kuidut=vieras toisilla 
teettäminen).

1174. "ku on oikei kankahkutomavilli, 
nii ei sit pal syäkkäh" (kudontavillitys, 
syöminenkin unohtuu).

1175. "miehän olen ollun nuorej 
ja nii hullu kankah kutomiiseh" 
(oman työn luonteesta, palkkatyön 
vastakohtaa).

1176. "sitä kankaampillinä käyttivät" 
(ruokoa, pillinä jonka ympärille 
kudelanka puolattiin).

1177. "kankkampää pakka ensi olema 
harva ja hatikka" (kankaanpää
=kudotun kankaan alku tai loppu).

1178. "kankahansuu on taas aharas" 
(loimilankojen muodostama viriö, 
kankailla pää ja suu, eläviä olentoja).

1179. "kankut oli kuusen juurakosta" 
(kankut eli kangaspuiden reidet).

1180. "kankuansyrjä" (kangaspuiden 
loimitukki).

1181. "se loim kierrettiin kaikki 
kankaantukille joka on siel takaa" 
(loimilangat kankaantukille).

1182. "se veistettiin nuiskaan se 
kankaantuahen syrjä" (nuiskaan
=kiilamaiseksi, kankaantuahen
=loimitukille lankakerrosten 
väliin laitetun tuohiliuskan).

1183. "kankaantutkamet" (loimien 
loppupäät).

1184. "olem minä nähnyk kankaisiakiv 
vöitä" (vrt. yleisemmät nahkavyöt).

1185. "tämä nahka on kankiam
puoleista saappaampäällis nahaksi" 
(nahkojen tuntijat).

1186. "kankurisolmu o ja simmone 
ette se aukennu" (solmujen nimiä).

1187. "sit alka kannankadotus ja 
kannaalusen kutomine" (kantapään 
kaventaminen ja kantapään alapuolen
kutominen, sukkaa neulottaessa).

1188. "kannatillanka ol lastev
vanthuissa" (lasten vanttuita 
yhdistävä niskan ympäri kiertävä 
lanka, kuulostaa huonolta 
ajatukselta).

1189. "sinä neolot nim pehmeätä 
löttöistä, ettei sillä ook kannatusta" 
(pehmeätä löttöistä eli tuohikenkää, 
vrt. tuohen kutominen).

1190. "viel paremast kannattaa 
keträtä, saap hienomp" (maalikoisesta 
pellavasta, hienompaa eli ohuempaa, 
kuin vesilikoisesta).

1191. "kannikad" (kirjailujen nimiä).

1192. "kannikkalaji" (naisen päähineen 
kirjailuja).

1193. "ol sellane kannin, siint senko 
pannoo naulaa" (kannin eli lenkki, 
kintaassa, jokaisella vaatteella 
paikkansa).

1194. "nahkatup ja siinä nahkakanni" 
(josta puukko ripustettiin vyöhön).

1195. "tulee vähä koreempi, 
ku kantataan kanttinki siihen suulle" 
(reunan vahvikkeeksi, koristeeksi 
tai päärmeen kiinnittämiseksi 
ommeltu nauha).

1196. "ko tikkurin suu saatiin kurottua 
ni sit tehtiin kannuksempyärää" 
(tikkurin=neulotun käsineen, 
kannuksempyärää=koristeluja).

1197. "kannuksen pyörä" (naisen 
päähineen otsakoristeluja).

1198. "haiskin sittek ko kannen avas 
ni erinomase hyvältä" (vaatelipas 
jonne oli laitettu haisuheiniä).

1199. "tupen kanta" (nahkalenkki josta 
puukon tuppi kiinnitettiin vyöhön).

1200. "kantalappa" (lapikkaan 
kantasauman peittävä nahkaliuska).

1201. "kahella tikulla kuotaan se 
kantalappu" (sukan lappumainen 
kantapää, tikuilla kutominen).

1202. "kantalieppu" (karvakengän 
kantasaumaa peittävä nahankappale).

1203. "sin ot vähäl lijjam paksulla 
langalla neolona nuo kantaneolokset" 
(kantaneulokset eli kengän 
kantaompeleet).

1204. "kantaompelleita kuu ommelttiin 
niim piti ollak kantapuu" (kantapuu, 
kengän kantapäässä oleva sauma).

1205. "kantasauma tullee aina sissääm
päin" (kengän kantapään sauma).

1206. "otat tän sukan kantavikkelist 
mallia että saat tasaist ja hyvää" 
(omaa oppimista, vrt. oppimishalun 
tuhoavat "skoulut").

1207. "kyllä hamehehäntä nii hesajaa 
jotta pitää pannak kanttinki" (kanttinki
=reunan vahvikenauha, hameilla hännät, 
eläviä olentoja).

1208. "varrensuun kanttaus" (lapikkaan 
varrensuussa, kanttaus=vahvikereuna, 
päärmäys).

1209. "kantti" (lapikkaan varren suun 
käänne).

1210. "huivit oli melekein aina kanttisia, 
ei niitä soikkosia pietty" (kanttisia
=neliskulmaisia, soikkosia=pitkiä ja
kapeita, vrt. Soikkola).

1211. "tanttuni on niin pahoon menny 
ryppyhyn" (tanttuni eli leninkini).

1212. "kyl niit täl mäel kapaloittih" 
(kapaloitiin virsurättejä, vrt. heinien 
käyttäminen).

1213. "kylläpäs sinun nuttus ja 
tumpposes on kapaskaiset" 
(nutut ja tumput).

1214. "kummankohaa mie täst nyk 
kulon, kahlelt kavennetun tah neljält 
kavennetun" (kintaan kutomista).

1215. "ko o neljält puikolt kavennettu, 
siis saap kiertää" (kiertää eli pitää 
kummassa kädessä tahansa,
puikoilla kudotut lapaset).

1216. "pittää kaventoot tuohiij jos 
tulloo liijjal luaja pienjalakasellep 
pitäjälle" (kaventaa tuohivirsuja).

1217. "nythän se sinun kujelmasi 
taitaa kaventual liikaaki" (hyvät 
neuvot).

1218. "kavijolakissa om puusta tehty 
kavijo takaraivolla" (lappalaisten 
kaviolakissa, puinen tuki).

1219. "nää piaksut on kuivanu 
semmoseksi kapiaiseksi ettei mahalu 
jalakaan" (piaksut eli nahkakengät,
vrt. piestä nahkaa).

1220. "hyvin kaposet tuohet" (tarvittiin 
virsujen tekoon).

1221. "nää ov vielä ehjät kaposet" 
(kaposet eli lapsenkengät).

1222. "ol kapotti naisil, kiintinäi 
suolilt ja vyö, vähä kureit vyöllä takaa" 
(kapotti eli päällystakki).

1223. "etupiejin ol kaekki yhtä kappalta" 
(naisen puvun etukappale).

1224. "ne on niin sukan hukkie ettei 
niissä kestäs sukatkaa semmosie 
kovvie kappanoeta" (sukan hukkia, 
kovettuneet kengät).

1225. "kappanahka kantanöylheessä 
kousina, sisäpuola, ohut nahka" 
(kappanahka=kengän kantapään 
nahkainen vahvike, kousina
=ryhtinä).

1226. "kengä iär pit lujittoo ompeleen 
kohalta kappinahalla" (kappinahka
=kannan taustan kovike).

1227. "kappera" (lapinnaisen lakki, 
myös kahpera).

1228. "ei tommosilla kenkillä enääm 
mitään tehe, ne on yhresä kappurasa, 
kuivunuj ja halkeillu" (huonot kengät, 
jalkojen tuho).

1229. "loimet otethaam päällisistä 
nauloista kätheej ja veethään kaurhiin" 
(kaurhi=palmikko joka letitettiin
otettaessa loimet luomapuilta, 
vrt. kata).

1230. "ja toinen se on kaurimpiättäjä, 
ja kolmas sitte kammasta suorii auki 
sen kaurin, se suorija" (kaurin pidättäjä 
ja suorija).

1231. "väävi reevathan ja panhan 
kaurhin" (väävi=loimi, reevathan
=luodaan).

1232. "sit se virottih, sit häklättih, 
sit tehtih kaurihil" (pellavan käsittelyä, 
kauri=häkilöidyistä tai harjatuista 
sormauksista tehty käsivarren 
paksuinen palmikko).

1233. "eile kastuit miu kenkäi ja nyt 
on sellast kapukat, jot ei sovi jalkaa" 
(kenkäi eli nahkakengät).

1234. "rukkasetpa on männeet ihan 
kapukaks" (kapukaks eli kuiviksi 
kappuroiksi).

1235. "mut ompas nyt kengät 
kapuroituneet, pitänöö ihav vähä 
rasvata" (kovettuvat nahkakengät, 
vrt. karvakengät).

1236. "kapukka" (sukan koristekuvio).

1237. "kapukkaturkki" (turkki jonka 
karvapuoli sisäpuolena).

1238. "tervoa keittäis vältteät huonot 
voatteet, paremmat voatteet savus 
kapukoituut" (huonot vaatteet, 
työvaatteiksi).

1239. "kapula" (nauhan kutomisessa 
käytetty puupuikko johon loimet 
luotiin).

1240. "luomapuihen kara on se 
napapuu keskellä" (kara eli napapuu,
luoma, kerin tai vyyhdinpuissa).

1241. "kukaha on katkassu vyyhem
puusta karan" (vyyhdinpuusta 
karan, vrt. lainasana akseli).

1242. "tieppäs mum paitaani 
karamänty" (karamänty eli 
lankalenkki).

1243. "ussimitte ummelttin 
karampärä, mut viljeltti niis 
harakavarvastakki" (karanpärä 
eli koristepisto, talvihameen 
koristukseksi).

1244. "ko se yhrem pyykin kävi 
ni kyllä siihem poskens laski ei 
se karhee ollu" (pieluksen eli 
tyynyn peite, ensimmäisen 
pesun jälkeen).

1245. "karhettaa" (villainen 
vaate, tuntuu karhealta).

1246. "eihän tää karhi ihoa" 
(pehmeä paita, mieleisten 
kuitujen löytäminen).

1247. "karhunaita ol jatkoa 
ruovist kankaast naisem pailas" 
(rohtiminen helmaosa, naisen 
paidassa).

1248. "karhukäpälä" (koristekuvio 
peitteessä).

1249. "karhun käpälä" (kirjailu 
naisen paidan etumuksessa).

1250. "karhunsieppura" (peskin 
karhunnahasta ommeltu kaulus).

1251. "minä oun tässä tällem mieskarjallen 

tehnyt kaekki kinttaat ja sukat" (omien 

vaatettaminen).

1252. "tehtii karjalaisiks" (paidan rinnuksen 
koristekuvio).

1253. "kun eij oo umpinaenem mekko, 
niin on sittä karjahamej ja nuttu" 
(mekot, hameet ja nutut).

1254. "karjalaisittai, puolkarjalaisittai" 
(neulominen, neljää tai kolmea 
silmukkaa).

1255. "myö ku kuvottii nyt sitä vaippoa, 
ni ne villalankat ei nii hyväst noussiet 
ja laskeniet, et siihe pyrki yhtenneä 
tulemoa niitä karelluksia" (karelluksia
=loimilankojen karkailuja).

1256. "liina kasvo pitempää ja karkiimpaa 
kuin pellava" (liina eli hamppu, linen ja 
hemp).

1257. "sillohhan se on ihan uuvvekselttaav 
vähä karkkee" (aivinainen paita).

1258. "yks karkaasrihma pilloo koko 
kankaan jossei korjaavu" (karannut 
loimilanka).

1259. "tuolla on näämmä karkausrihima 
enkä oo hoksannu ollenkaa" (kutomisen
ihmeitä).

1260. "loemet karkeiloo ja laeta tulloo 
monastih huono" (kankaan laidasta 
huono, loimilankojen karkaillessa).

1261. "hullooks noi niiret ny on manan, 
katkeelevatten yhtenäh, loin toisens 
jälkeh karkeluttaa" (karkeluttaa eli karkaa
kudoksesta, niiret=niidet).

1262. "lanka joutu karkuriks, jos pohjukka 
viru suuremmaks, jot niis nous ylemmäks 
muit" (karkurit, pohjukat ja niidet,
kutomissanastoa).

1263. "karkurisilmä" (neuleesta pudonnut 
silmukka).

1264. "kyllä niitä viä tarvitaan lämpösiä 
vaatteita, kun oikeen tullee kevätkarmanteet" 
(lämpöiset vaatteet, elämän ehto kylmässä 
pohjolassa).

1265. "karpalo punaista käyttiit sukkalankoi 
värjätes" (karpalon punaista, omat värit).

1266. "mää ole monet mattolloimet färjänny 
koivunkarpul" (koivunkarpul eli kuorella,
värjätä=lainasana).

1267. "karrutetti vaa" (karrutettii eli 
raaputettiin, kivijäkälää värjäämiseen).

1268. "jos se alkaa väävi karsastamhan" 
(väävi=kuteilla oleva kangas, karsastamhan
=vetämään vinoon).

1269. "kun keheräämähär ruvethi, nin sitä 
myärin karstathi" (karstattiin villat).

1270. "karstattii lepeeks ja sitte sitä levettä 
kehrättii" (villan käsittelyä).

1271. "sitte ne karstattiiv vanahalla 
villakarstalla, irrotettiin tappurat pois" 
(pellavista).

1272. "mull on täsä nyk karstaus käynnisä"

(karstauksen ensimmäinen vaihe,  

villojen erotteleminen levyiksi).

1273. "tulisiako työ meilleh huommenna 
karstuukökkää" (kökkää eli talkoisiin, 
lainasanoja molemmat).

1274. "meiläv vaimmoväkee om pyyletty 
karstuutalakoisiin" (omat talkoot=omien 
kesken työskentelemistä, vieraat talkoot
=vierailla työn teettämistä).

1275. "karstuutalakoota pirettiin kanssa 
kun se oli nin ikävää tyätä" (ikävien 
töiden toisilla teettäminen, palkkatyön 
alkuperää).

1276. "se akka karstuutti mulla villoja 
koko viikon" (viikko=tuntuu pitkältä 
ajalta toisten töissä, hukkaan heitettyä 
elämää).

1277. "yhestä kartampalasesta tullee 
monta sykärettä" (kartampalasesta
=karstoihin kerralla mahtuvasta 
villamäärästä).

1278. "se kartikkainen se pyörii vua" 
(kartikkainen eli värttinä).

1279. "ensin kartalla puhistettii" 
(turkisnahka, ennen pehmittämistä).

1280. "ne tehhään semmosiksi lokiksi 
elik karttajaisiksi sanottiij ja niistä kur 
ruvettiin kehräämään" (karstattavat 
villat).

1281. "kun selevä karttajas on niin kyllä 

se siitä sukkeopi langaksi" (karttajas 

eli villahahtuva).

1282. "se oli kaikkein hupasinta aikaa 
syksyllä kö karttakökäsä istuttiin" 
(kökäsä eli talkoissa).

1283. "vatvotai villoi, sit kartatai, 
viijjäi kartuoksie" (vatvotaan, kartataan, 
villan käsittelyä).

1284. "karttu" (lauta jolla kurikoitiin 
vyyhdinpuista otettuja lankoja).

1285. "mie olen saannut tänäi työtä 
karttumaa" (työtä eli kangasta).

1286. "kuverrihmat kartuttii, loemrihmoja 
ei kartut" (kude ja loimirihmat, kartuttii
=hakattiin kartulla).

1287. "karu kangas alkaissa, karu loppuissa, 
keskelle tuhmakii tupittaa" (kutomisesta 
keksityt sanonnat).

1288. "toisil oli kampoja luusta tehtyjä 
karuvia ja pysy hyvin" (kaarevia luisia 
kampoja, nutturaa pitämässä).

1289. "enne hankel ne karvantus, 
ne valkantus nin kovi" (pellavalangat, 
pehmeni ja valkeni hangella).

1290. "kum piställät karvahatun korvilles 
asti niin ei kylymä ensinkään" (lämpimät 
karvahatut).

1291. "ompas siulla sellaset karvahousut, 
jottei enee pakkane pelota" (lämpimät 
karvahousut).

1292. "karvatakki ol karvoista tehty 
näät ja olhan niitä karvahousujaki" 
(karvatakit ja housut).

1293. "karvasesta nahhaasta ne 
vuatikkaat tehtii" (karvasesta eli 
parkitsemattomasta nahasta).

1294. "se or ruohonkarvasta" (karvasta 
eli väristä, hamekangas).

1295. "jos pannaa suupuol karvasata" 
(kintaiden suupuoli, karvalangasta).

1296. "ai kui se män somaks iha vihreen 
karvakkaaks" (karvakkaaks eli väriseksi,
kangas, tekemällä oppii).

1297. "rahennuotala kuk käytiim piettiin 
karvakintaita" (karvalangasta neulottuja 
kintaita, talvinuotalla käytäessä).

1298. "karvakoivikkaat" (karvakengät).

1299. "karvakurppone on hyvä ja lämmin 
talavikenkä" (karvaisesta nahasta ommeltu 
kenkä, paljon nimiä=paljon tekijöitä).

1300. "karvakurri" (kurri eli lakki).

1301. "tämän vuotanahkan 
valamistuksen ne itek kuhik 
karvaloijat turasivat" (karvaloija 
turasivat, poistivat karvoja 
vuodasta).

1302. "pistä päähäs se karvalulla" 
(lulla eli hattu, hattu=lainasana).

1303. "karva-ajupaju" (karvan
poistamiseen käytetty kuivattu 
pajunkuori).

1304. "karvanajopuu" (karvan 
irrottamiseen käytetty kaavin).

1305. "ennem mailmas pantihin 
karvanauhaa verhan häntihij 
jottei mee verhan hännät rikki" 
(karvanauha=hameenhelman 
nukkainen tai hapsuinen 
koristenauha).

1306. "karvaneuvot olla pittää" 
(neuvot eli turkikset, turkis
=maistuu lainasanalta).

1307. "karvaneuvot" (poron 
koipi ja kallonahat, käytetty 
karvakenkien laatimiseen).

1308. "sillo elukasta ei pijät 
tappoak ku se karvajjuoksuaika 
on" (pyyntiaikojen alkuperää, 
syyspyynti=kesänahka 
parhaimmillaan, kevätpyynti
=talvinahka parhaimillaan).

1309. "tehtii miehille sellaitsija 
nuttuja ku ne sateessa olvattej ja 
pithän ne naesetki, niitä karvanuttuja" 
(sateen pitäviä karvanuttuja).

1310. "karvapeite oli kolomesta 
pietimestä" (pietimestä eli 
kangaskaistasta ommeltu).

1311. "parkittiin karvapääliset nahkat" 

(karvapääliset eli karvalliset, 

vrt. karvattomat).

1312. "ne karvarukkaset ol lämpöset" 
(lämpimät karvavaatteet).

1313. "rupijaa nuan karvaamahaj 
jott ei se luista" (karvaamahaj eli 
nukkaantumaan, huonosti punottu 
äimänuora neulottaessa).

1314. "kopposet ja karvatakki" 
(oli miehillä Sysmässä, kopposet
=tuohivirsut, vrt. Koponen).

1315. "kun ei niit enää kukaa piläs 
sellasii karvatallukoit" (eläinten 
karvoista laadittuja tallukoita, 
omat ja vieraat karvakengät).

1316. "miehillen tehtiin oiken 
paksuja karvatöllöksiä" (töllöksiä 
eli kintaita).

1317. "karvava se on kallokka" 
(karvava eli pitkäkarvainen, 
poron päänahasta ommeltu 
karvakenkä).

1318. "semmosek karvanttu oli nin 
taitamattoma lämmiä" (karvanttu
=karvalangasta neulottu tai 
virkattu lapanen).

1319. "ette se saanu olla laukku, 
se karvottus kutoes" (laukku eli 
lievää, loimilanka, miksi kerrattiin
kierteiseksi).

1320. "panthin ett ei, virta vie, 
ja siinä karvonutethin ne" 
(liotettiin nahkoja, joessa).

1321. "tuollaanen kasaapunu 
nahka on lujempaa kun uusi" 
(kasaapunu eli kuivunut, 
nahkojen tuntijat).

1322. "kyllä se nahka on jo niin 
kasattunna, että kyllä se kestää" 
(kasattunna=kovettunut, 
parkkiintunut).

1323. "kasaniekkoja vaatteita 
vaa piettii päässä" (kolmioiksi 
taiteltuja huiveja).

1324. "sillä kaet ne om minulla 
kestäneet niin kauvon aikoa kun 
ne on soaneet kasettuom mielijääm 
myöten" (kasettua eli kovettua, 
nahkakengät, puhutaan kuin 
elävistä olennoista).

1325. "sillä laillahan ne kasetuttaa 
kenkäsäk kun aina kastelee eikä 
puhista eikä voitele" (nahkakenkien
kohtelusta).

1326. "kasokaisellee laitettii ku 
pantii liina päähä" (taitettiin 
nelinurkkainen huivi kasokaisellee 
eli kolmioksi).

1327. "net nutukat on siellä 
kassassa" (nutukat=poronnahkaiset 
karvakengät).

1328. "ei ne kassatavaraks niitä teht" 
(kassatavaraks eli varastoon, 
kengät kerrallaan).

1329. "talavella kasukkoa piettiin 
kun tulttiin saonasta" (kasukkoa 
eli turkkia).

1330. "turkkikasukkata oli peittona" 
(turkispeitot).

1331. "kasuturkki" (turkki jossa ei  
ollut kangasvuorta).

1332. "ei ennein kasvateltu niip paljo" 
(kasvateltu silmien määrää, lapasten 
peukaloita kudottaessa).

1333. "silmi kasvatetti ja karotetti" 
(karotetti eli kavennettiin).

1334. "peukaloo kasvatettaa" (kinnasta 
kudottaessa).

1335. "valkeita sukkii piettii enne, 
siis miun kazvoajalla piettii kirjovaa" 
(valkeat ja kirjavat sukat).

1336. "hamppu or ruovikasvust, 
sit ei lihlattul loukutettiiv vaa" 
(lihdattu, ruovi=karkeakasvuista).

1337. "ku se täyrys kahren kolme 
vuore kasvumitta" (olla lasten kengissä).

1338. "räsymaton kaiteit tehtii katajaisest" 
(räsymaton kaiteita, katajasta).

1339. "kuivatulla katajammarjolla 
värjäsvät katajankeltaista" (marjoilla
katajankeltaista, omat värit).

1340. "katankat" (huopikkaat, lainasana
=lainakuitu).

1341. "kattehiilhaan ne pitää tekeh, 

mikä on leikatton, muutoonhaan 

ne rispaantoo" (kankaan reunat, 

kattehiilhaan=katesaumoille).

1342. "naimist se tiätää ko kattee 
solmui tullee" (lankaan kateen 
solmuja, langoista ennustaminen).

1343. "no kukas mua karehtii ko lanka
mennee yhtäpäätä katteensolmuu" 
(uskomuksia).

1344. "katenuttu ol iso villane vaippa, 
se ol täkkin" (villaiset vaipat).

1345. "joka ee kehtook kuorrin 
kansa ommellan nahkasia, 
se tekköö kateompelee, peäsöö 
kahella ompeleella" (kuorri
=sauman päälle ommeltu
nahkanauha).

1346. "jopa siihem punontaesees 
tul katinselekie, etpä arvanna 
ajjoak kissoa pihallen" (tuli 
katinselkiä, säikeiden kiristyessä 
väärin).

1347. "älä kuro katinselkää" 
(oikea työ).

1348. "tua äimänuara on niin 
katinselekäästä notta sillä on 
niin häjy neulua" (äimänuora 
katinselkäistä, häijy neuloa, 
äimä=luuneula).

1349. "joskus oli kankas katinselkäist 
joskus lankakkii" (katinselkäist
=sykkyräistä, kierteistä).

1350. "toi nöyle on niin katinsäistä, 
ettei se mene läpi" (neule katinsäistä, 
vrt. säikeistä).

1351. "se ol nii katkeroa se 
loukutuspöly, sehä män kulkkuu, 
tappantha se ois" (vieraat kuidut,
vieraat pölyt).

1352. "kyllä n on katkeran hitahija 
kutua" (ryijyt, lausumatta jätetyt 
lainasanat).

1353. "lisänä viippi vyyhessä, 
katopeänä kankahassa" (viippi
=lanka hyppää yhden kierroksen 
vyyhtiä tehtäessä).

1354. "semmosessa seisovassa 
veressä niitä pirettiin että kattottiij 
jojer rannassakin suvantopaikkaa" 
(pellavia liotettaessa).

1355. "sitte kattokais noon keltasiij 
sitte ku ne otetaal liost" (pellavat 
liosta).

1356. "aivottii hulpilot, ku ei katan 
kans neulottu" (aivottii=luoteltiin, 
hulpilot=kankaan reunat, katan
=katesauman).

1357. "katettii, muute purkehuu, 
hulpiloi ei huolint kattaa" (kattaa
=ommella katesauma, kankaan 
leikattuun reunaan).

1358. "kaikkiha se tulloo 
kattamalla, muuta ku helma 
piärmitää" (kattamalla saumat, 
miesten paidoissa, helmat 
päärmätään).

1359. "kattooksee ku ommeltii, 
nii se ja ommeltii yliluuvven, 
katettii yliluuvven" (katokseen 
eli katesaumaan ommeltaessa).

1360. "alusvaattei ja paeroi tehrän 
kattesauman kans" (alusvaatteita 
ja paitoja, ihoa vasten tulevat 
vaatteet).

1361. "kattikiita" (katinkulta, 
käytetty lankojen painamiseen).

1362. "rouko ja turkki neulottiin 
kattonöyleellä" (rouko=rekivällyt, 
kattonöyle=kateneule, katesauma).

1363. "napa oli laatteella lauram 
päällä ja toinem pää katto orressa 
kiinni" (luomapuiden napa, 
kangasta luotaessa).

1364. "miehiim paijjat kaik ommeltii 
kattooksee, mis ei olt hulpiloi, nii piti 
kattooksee ommella" (kattooksee 
eli katesauman kanssa).

1365. "mä muistan että ne oli ainakii 
kaks viikkoo joss ei kauvemmin" 
(pellavat liossa).

1366. "täytyy piänentääk kun tää on 
niin kauheettoman suuri" (pienentää 
alushametta).

1367. "miepäs vejän kauhtanan 
palton päälle" (kauhtana=pitkä ja 
väljä päällystakki, vyöllä sidottu).

1368. "kauhtanat miehilä talvela, 
rokkiim päälä, turkin siala" (turkin 
sijasta).

1369. "kesäks turkit ja kauhtanat 
pantii aitan ortee rippumaa" (kesä 
ja talvivaatteet).

1370. "kauhti" (sarkainen tai verkainen 
umpitakki).

1371. "kavijolakissa om puusta tehty kavijo" 

(lappalaisten kaviolakissa, puinen tuki).

1372. "ei näejen keheruu oesik kaoka 
aekanev vaen karttaos se uu hiasta" 
(villojen kehruu ja karttaus).

1373. "suurin puuosa minkä päälle virsu 
laitetaan on lesti ja sitten höski ja viimeksi 
kauko" (virsujen teossa käytettyjä 
puupalasia).

1374. "siihe kierettii jouhest tai rihmast 
paulat jalan kaula ympär" (tuohivirsuun).

1375. "olimpa minnäek koko hölömö kun 
kehräsin kaolalle" (tekemällä oppii).

1376. "kaulahilikku" (naisten kaulaliina, 
vrt. Hilkka).

1377. "paat tua villakaulahinen kaulhas, 
jottas tarkenet" (kaulahinen eli 
kaulaliina).

1378. "huivikankahia se palijo teki, 
mustaj ja valakooser ristisiä kaulahittia" 
(äiti teki, huivien ystävät).

1379. "se käski kaulahitteem pannak 
kolmes solmua" (kaulahitteen, 
vrt. huiviin).

1380. "kosto ol oikee karkii ja pistelikäs 
enneku pyykissä kaulautu" (karkeasta 
rohdinkankaasta laadittu kosto).

1381. "laskutteli voatteet, alleem pani 
kaolaomaan" (laskutteli eli laskosti).

1382. "silleemmäks kaullauttuu" 
(kostutetut vaatteet, puisilla kapuloilla 
kaulaaminen).

1383. "kaulahuimi" (miesten kaulaliina).

1384. "isällä ol kaulahuiti" (huiti eli huivi).

1385. "ne ol ennen hyvi isot loemet ne 
kaulahuivit" (miehillä ja naisilla).

1386. "sitten on ne kaulaiskapulakkij ja 
sittes se kaulaihlauta" (kaulauskapulat 
ja laudat, silitettäessä).

1387. "taitaavat nuo hattupäät ouroksua 
meitä, jos oomma kaulahispäisnä" 
(kaulahispäisnä eli huivipäisinä, huivit 
ja hatut=kangasta, vrt. vanhemmat
nahkahuput).

1388. "tuosta tuota nyt om moneks 
kaolakerraks" (pitkästä kaulaliinasta).

1389. "kaulakoljat" (isoista helmistä 
laaditut koljat eli käädyt eli ketjut).

1390. "kaulanahka om paksua, lasten 
kengäksiä siitä leikataan" (kengäksiä 
eli kenkänahkoja, paksusta 
kaulanahasta).

1391. "näillä kaulauslauvoilla minä oo 
tottunu vaatteita silottamaan" 
(silottamaan eli silittämään).

1392. "oli kaulauspölökky ja kaulauslauta 
kus silitethin" (pölkyt ja laudat).

1393. "siäl on kylmä ota kaulaverka 
kaulaas" (villainen miesten kaulaliina).

1394. "se kaolavyö ol punanev vyö 
villalangasta, sillä ne sitas turkkisakkii 
kiinni" (villalangasta laadittu turkinvyö,
turkkisakki).

1395. "sitte kaulothan koivet irti, taljasta 
veittelä ympäri" (kaulotaan poron 
koipinahat, karvakenkiä varten).

1396. "ei oikeev vanhaan aikaan napeja 
pruukattu" (pitää nappeja paidoissa, 
nappi=knapp).

1397. "van nuo pellavaeset kankkaat ja 
ne liinaset niin ne hyvih hyvästik kaalluu
laavolla silijjää" (kaalluu eli kaulain
laudoilla, silitysrautojen edeltäjiä).

1398. "poijat pittää paljom mieluummin 
kaalurija kun kaalahuivija" (kauluri
=neulottu pään yli pujotettu kaulasuojus).

1399. "ei hameh kaulus saannu olla lopen 
tiukka, muutes oli paha olla" (hameen 
kaulus, vaatteiden ja kehon osilla yhteisiä 
nimiä).

1400. "kumakan kans om pantu kaglus" 
(kumakan eli punaisen kankaan).

1401. "enhän miä enää mekkoo taivu 

paneh päälle, miä panev vain kaulushameh" 

(kaulus eli vyötäröhameen).

1402. "miul onkii kaulusniekka hame 
ja hassa" (hame jossa on vyötärönauha, 
hassa=väljä jakkumainen pusero).

1403. "oli sittä koirannahkakaulusta 
korkia, se oli pystösä" (koirannahasta 
ommeltu kaulus, turkissa).

1404. "kaksi piejiintä ommeltii yhtee, 
kaulustettii ja helma piärmettii" 
(piejintä eli kangaskaistaletta, 
esiliinaa tehtäessä).

1405. "niitä tehtii enne semmosia että 
ei kaulustallisia mutta sitte sit or ruvettu 
tekkeen kaulustallisia" (kauluspaitojen
myöhäisestä alkuperästä).

1406. "ei tanokas jalkineen oikeen 
kauvvoja kestä" (tanokas eli tuohivirsu).

1407. "liijjan tiukaks ne lapikkaat siitä 
kauvvon kohalta jäi" (kauvo, kauto
=jalkineen terän päällinen, rintakappale).

1408. "varsiommel ommeltiin sisäpuolelta, 
varren kierto ulkopuolelta ja kautokuuvitus 
molemmin puolin" (jalkineiden ompeleita, 
kuuvitus=ommel).

1409. "kaotonahkat otettiin kaasa kengästen 
kohalta" (kautonahkat, niiltä kohdin vuotaa 
joilta pohjakappaleetkin, kahdesta palasta 
ommellut nahkakengät).

1410. "piti ollap pitäviä nuo kautosaumat"
(vedenpitäviä).

1411. "se kaotosiipiin ristaoksesta kun 
lähti se ommel niin se oheni myötääsäk 
kengän nokkaam päen ja se oli 
hienomallaan kengän nokassa" 
(kaudon siivekkeiden ristauksesta 
eli reunasta ohenevat ompeleet).

1412. "ruppii vuaj jo kaventelemaa, 
jo tuoss on terree tarpeeks" (terää 
tarpeeksi, sukassa).

1413. "kaventelehhan siihen kattoin 
ettei meel liijjan kaitaseksi" (omilta 
oppiminen, vrt. vieraiden keskelle 
pakottaminen, vastakohtia).

1414. "kaks yhteen kun kaventaa se 
tulloo niin näöttävä tuo kavennus" 
(kaventaa kaksi yhteen, sukkaa 
tehtäessä).

1415. "nilkam pualesta kapennettiij 
joko takaa tai eestä" (kavennettiin 
eli vähennettiin silmukoita).

1416. "kummankohaa mie täst nyk 
kulon, kahlelt kavennetun tah neljält 
kavennetun" (kudotut kintaat, 
vrt. neulotut, virkatut, tikutetut).

1417. "eipä tarvinna enneäk kaventoa, 
rupes mänemään niij jalakoa myöten" 
(työn edistyminen, hyvän mielen lähde).

1418. "saa leventääk kun ol levee kankas 
ja kaventaak kun on kapee kankas" 
(kankaan pingotinta).

1419. "pittää kaventoot tuohiij jos tulloo 
liijjal luaja pienjalakasellep pitäjälle" 
(kaventaa virsujen tuohia).

1420. "nythän se sinun kujelmasi taitaa 
kaventual liikaaki" (hyvät neuvot).

1421. "kedotetti nin kauan ko luu irttantui" 
(kedotettiin pellavia, kunnes luu eli varren 
puumainen osa irtosi).

1422. "ennel liinat keotettiin kun ne liosta 
otettiin" (kedotettiin, liottamisen jälkeen).

1423. "ais sie ko hää naputtaa ommella, 
näpit käyvät hyväst" (hyvän työn 
ihaileminen).

1424. "näötäppä lakki mitenkä se käöpi 
sinum peähäsi" (uuden lakin sovittaminen).

1425. "nehääl laulo kehräissäh vanhat akat"
(laulaen kehrääminen).

1426. "ku ol kuutamailta, siit ämmät keträsiit 
kuutamas" (kuun valossa kehrääminen, 
vrt. kuun pitäminen kehräävänä naisena).

1427. "nii hienuu keträs jotta" (hienoa 
eli ohutta lankaa).

1428. "pärettulta poltettiij ja keträtäl 
lörryytettii" (päreen valossa kehrääminen).

1429. "miun ämmäin keträis käsivärttänääl 
rihmaa ja lankaa" (rihmat ja langat, 
ämmä=isoäiti).

1430. "täyty ol jo kehrämise kunnos, koo nee 
täyty saar hankki vasta valkenema" (langat, 
hangelle valkenemaan).

1431. "se on ollus semmosta hijasta 

kehräöstä" (värttinällä kehrääminen, 

värttinä=lainasana).

1432. "keskemparkkeunu ei kuivunu" 
(kesken parkista otettu, nahka).

1433. "lanka loppu kesken niim mie 
tein nyt vähäm pitemän silmhäisen" 
(pitemmän silmäisen, pujotin neulan 
silmään pitemmän langan).

1434. "ei sitä kesen jätetä, se pittää työ 
lopettaa" (työ kerrallaan, työ=kangas).

1435. "parsin nys se sukkas ennenku se 
vallan kehkiää" (kehkiää eli purkaantuu).

1436. "se kehkiää muuten, ellei sitä neulota 
ylönluojin" (ylönluojin eli yliluotellen).

1437. "nosta hopusti ne silmät puikoille, 
ennenkö se kehkiää" (nosta silmät 
puikoille, vrt. tikuille).

1438. "kehinakka" (kerinpuiden jalusta).

1439. "siinä onnii hyvät kehinkakot, 
niillä minnoun kehinnä monta vuotta" 
(kehinkakot eli kerinpuut).

1440. "tehään niistä uuven sään kans 
kehityslankaa" (sään eli säikeen, 
säikeistä koostuvat langat).

1441. "sen tähe rihma kehittii, jot ol 
joutsamp luuvva" (kehittii eli 
juoksutettiin loimilangat kehille, 
ennen luomista).

1442. "ei tuus sykkyröitä ku eesiksi 
loimet kehittää" (työn vaiheita, 
kaikella syynsä).

1443. "men sitä hulpjot pitki neolas 
kans simmot yltluare, ette se rup 
kehkauma" (hulpjot=kankaan reunaa, 
yltluare=yliluotellen, kehkauma
=purkautumaan).

1444. "kankaampääst kehkantuu 
miäleläs" (kehkantuu eli purkaantuu).

1445. "pittää pallistaa ettei kehkey" 
(pallistaa eli päärmätä, kankaan 
reuna).

1446. "kylä kulellankoja lumellakiv 
valaastaan, ei loimilankoja, lumi hassaa 
ne niin kehnäseks" (kude ja loimilangat, 
kohdellaan eri tavalla, vrt. eri kuituja).

1447. "ei auta kehhoottaa lankaa paljoo 
kerrallaam, muuton se haaskaantuu" 
(kehottaa eli purkaa, lankaa kerältä, 
itse kehrättyä=arvokasta).

1448. "toi kankahkutuhan nyk kehoittaa 
nii, että on oikei lysti kutoon, nii oh 
hyvänsujuvaa kutoo" (lysti kutoa,
työn edistyminen).

1449. "ite keträttii, eij olt tehtoas 
ketroitettui lankoi" (tehdaslankojen
myöhäisestä alkuperästä).

1450. "puhtie aikoinnaha ne naiset sitä 
ketruota tekkiit" (puhtie eli iltapuhteen 
aikaan).

1451. "mitä oot talaven tyäksi teheny, 
kuinka on tulluk keheroot keherätyksi" 
(talven työt).

1452. "jos on omakehrooksiisii kuteit, 
ku kankast kulotah, nii siit tulee aina 
villavaa kankast" (villavaa kangasta,
villa-sanan alkuperää).

1453. "kehrookunttur" (kunttur eli 
talkoot, lainasana=lainatapa).

1454. "kyl niitä oli semmottiakim 
muijjia ettei tulluk kehrustakaam 
mittää" (kehräämisen myöhäisestä 
alkuperästä, vrt. vanhemmat 
nahkavaatteet).

1455. "se meilä kehruuttikkii niitä 
vua kutteita ja ites se laski loimet 
että se tul vahvoo" (äiti kehruutti 
kudelankoja, vanhemmilta 
oppiminen).

1456. "valamiit ketruut myö kuvotaan 
kintaiks" (kehruut kintaiksi, 
vrt. langat).

1457. "lakana ol omakutosista ja 
omista ketruista" (vieraat lakanat, 
oma itse tekeminen).

1458. "akoellek kehruuhommat sittä 
joululta" (alkoivat joululta).

1459. "talavella pijettii ussein keherruu
kökkijä" (kökkijä eli talkoita).

1460. "on sitä ketruutyötä tok yleaikoo 
talavella" (talvella tehdyt työt, 
paikallaan olon aikaa).

1461. "talvel sittev vanhat ihmiset kehräili"

(iän mukaan tekeminen, vrt. levottomien 

nuorten paikalleen pakottaminen).

1462. "nyt pijetään keheräjäiset" 

(kehräämisen lopettajaiset).

1463. "ei kangas karate jouvu, keträpuu 
ei keikahelle" (sanonta).

1464. "käytii iltaa istumas, keträpuun 
kans mäntii ja siel keträttii" (keträpuu
=värttinällä kehrättäessä käytetty 
pystymäinen teline jonka lapaan 

kehruuainekset kiinnitettiin).

1465. "kehräpäällek kierrettih toinen 
säies" (ohutta nuoraa tehtäessä, 
kehräpää=kertausvärttinä, 
kehrävarsi).

1466. "vähä kehräskell olen koettan" 
(hiljaa hyvä tulee).

1467. "se niin hitahaiseest keträhyis, 
a vokil kiireheest sai keträtä" 
(värttinällä hitaasti, rukilla kiireesti, 
lainasanoja=vieraita keksintöjä).

1468. "nuopa pellavat keträytyy hyvästi" 
(työn edistyminen).

1469. "kun sitä saatiin neljä kehhää 
kehittyä, niin sitter ruvettiil luamaan" 
(kehimistä seuraava luominen).

1470. "se männöö siitä sit kehäle, 
kerillaovvosta" (lanka kehälle, 
kerinlaudoista).

1471. "loimii ku käyvvää kerimää, 
kaks pientä kehhää tuuvvaa tuppaa" 
(loimilankojen keriminen).

1472. "luontapuissa ol sellaiset oikei 
isot kehät" (luomapuissa).

1473. "kehällä" (lapikas, pohjausta 
vailla valmis).

1474. "jos lööty monhuarane oksa 
niin siitä tul hyvä kehäjjalaka" 
(kehänjalka eli kerinpuiden jalka, 
luonnon luoma=veistettyä 
vanhempaa).

1475. "niin ollak keihoosti uusiis 
verhoos" (uusissa verhoissa eli 
vaatteissa, vrt. verka).

1476. "kun on paksut vartaat ja 
mukaist lankaa, ni kyl sukat päiväs 
kutoo, et keikattaa" (vartaat eli 
puiset puikot).

1477. "kun tek niin kappeen ja 
lyhyen tuon mekon niin se on peällä 
niin kumma näkönen keikkara" 
(lyhyitä mekkoja oudoksutaan, 
vaatteiden tarkoitus=suojata).

1478. "kaikkihaa ne kankaat kutoo, 
keskikohat keikutteloo, va työ on 
alkaissa ja työ loppuissa" (kutomisen
luonteesta, vrt. työ=kangas).

1479. "sillon ne häätyy keittopeshoom 
panna" (keittopesuun, kellastuneet 
vaatteet).

1480. "keittopyykiä molemma nyt 
peshet ku on vielä että saattaa järven 
rannassa pessä" (keittopyykkiä eli
keitettyä valkopyykkiä).

1481. "ja enstee ne keitettih tuhkalipiäs 
ja huhlottih ja siit ne sotkettii" (keitettiin 
tuhkalipeässä, huuhdottiin ja sotkettiin 
saavissa).

1482. "mie keiti väljävees keiti semmost 
rihmaa" (keitin rihmoja, värjäysvedessä).

1483. "punennuoppu hyvin keketti tässä 
näin" (punottu hiusnuttura).

1484. "paat vyyhen kekkaraan ja alat kehhee 
pyörittee, niin siitä se alakua" (vyyhdin 
kekkaraan eli kerinpuille).

1485. "se laitettih sellasil kekoil saunam 
parveh" (pellavat kuivumaan, liottamisen 
jälkeen, ennen loukuttamista).

1486. "ensin karvat kartataan, sitten säekeet 
punotaan, keksottimella kehrätään ja lopuksi 
kellaan väännetään" (karvoista punotut 
säikeet, karvalangan valmistusta).

1487. "mnää kelasi tavalisest yhden kankka 
loimek kerralas" (loimek eli loimilangat, 
kangas kerrallaan).

1488. "ukot sarkakauhtanoissa kelssiturkissa 
köhötti" (kelssiturkki=lyhyt turkistakki jossa 
oli karvapuoli sisäpuolella ja nahkapuoli 
ulkopuolella, ilman kangaspäällystä).

1489. "vähä kellattavaa" (vastapuhjenneista 
koivunlehdistä saatu väri).

1490. "kellahtavar ruskeeta" (lepän kuorista 
saatu väri).

1491. "siittä otethan kuoret ja painethan 

keltasta" (painetaan eli keitetään, 

lepänkuorista).

1492. "ennem puhuttih aina ruuhom 
päisii lankoi ja sinisii ja konsnellisii ja 
kellallaist" (vihreitä, sinisiä, punaisia 
ja kellertäviä lankoja).

1493. "kellampainet" (keltaliekoja).

1494. "kerättii kellanpaineita" (lankojen 
painamiseen).

1495. "korreeta seun tuo kellavvärinen 
tuor ruskeen kansak" (yhteen sopivat 
värit).

1496. "siittä tullee sitte, ei nyt niiv 
valakia kun tämä, pikkusen semmonen 
kellertava, ku se siellä virrasa likovaa" 
(virrassa liotetusta nahasta, ammeissa 
parkitsemista vanhempaa).

1497. "kyllä ne kelluttimet pukkee ja 
lämmittää" (kelluttimet=korvarenkaat, 
lämmittää=ei metallia, vrt. volgan 
kansojen untuvista laaditut korut).

1498. "ei tuommosesta kelemusta tulek 
kunnor rukkasijakaa" (kelmusta=liian 
ohuesta nahasta).

1499. "sitte ku ne valakenvatten, ni ka 
sitte ne äetyvätten niitä kelottamaa ja 
luomaa" (pellavalankoja).

1500. "sellaine tumpura, ei kelpo 
punaine eikä kelpo musta" (tumpura 
eli tummanpunainen).

1501. "minä en oekein tuosta kellan 
väristä tykkeä" (lempivärit).

1502. "nää on niit keltoi, josta ennen 
keväil värjättii keltaist ja syksyl siniist" 
(keltoi eli keltaliekoja).

1503. "keltoja lähemmä hakemahav 
vaarasta" (keltoja eli kulleroita, 
painamiseen).

1504. "Välikankham muori sano ettei 
kellat yksim paina, että se häätyy vielä 
kootak kukkia" (paina eli värjää, 
täytyy koota muita kukkia).

1505. "paremmiha sitä hannaes sitä 
keltakirijasta hametta pitteej joka päevä"
 (keltakirijasta eli kuviollista hametta,
vrt. älä hannaa).

1506. "nää keltakukan nupit keitettii ja 
siit painettii keltaist" (keltakukan eli 
keltasauramon nuput, keittämistä 
seuraava painaminen).

1507. "keltakukilla härjäthin raanulankoja 
keltasiiksi" (keltakukilla eli lieoilla).

1508. "keltakukkasist tehtih keltavärii" 
(keltakukkasist eli keltasauramoista).

1509. "siehä heitäit nii kesäkelteisilleis, 
ehä tuollasel lyhvel meko keltul ilkie 
männä" (lyhyet kesämekot, vrt. olla 
kelteisillään).

1510. "kive keltuainen" (kiven 
päältä otettu keltuainen, käytetty 
painamiseen).

1511. "siin om pien nahkakerros, 
kelevi piällä" (nyljetyn nahan 
sisäpinnassa).

1512. "pittää nylykeen niij jotta tuo 
kelevo jiäp lihhaaj jottei se lähen 
naham mukana" (nylkeä niin jotta 
kelvo jää lihaan, kelpo-sanan 
alkuperää).

1513. "no sitä kurpposta pilettiil läpi 
vualen, se oli kelevä ja se oli lämmi" 
(kurpposta eli karvakenkää).

1514. "nek kemijärviläiset tehhääv 
vahvala nöyhleelä" (kemijärveläiset 
kengät, vahvalla neuleella).

1515. "se on viihimpuu jota käsissään 
kemputettaan" (vyyhdinpuu).

1516. "ennen ne leikkel nahasta 
kaekki kengännaohasa" (nahasta 
kengännauhat).

1517. "hän oli nuttukanneuloja" 
(nuttukan eli poronkoipikengän, 
nahoista neulotut karvakengät).

1518. "ämmi se opetti tekhen 
kengämpaikkanuoraa" (nuoraa
eli punottua hamppulankaa, 
vrt. punottua jännelankaa,
ämmi=isänäiti).

1519. "kengänpaikkanuoraa" 
(punottiin paljaan polven päällä).

1520. "kengämpaula oli leviä, 
kuottu oikein koria" (kengänpaula
=leveä nauha jolla kenkä sidottiin 
jalkaan).

1521. "kengämpaulal kääritää 

säärimarja ympär" (säärimarjan 

eli pohkeen ympäri, vrt. kuvissa 

näkyvät säärinauhat).

1522. "annan nyt ollas sen kengän
tevoksesi ja tuus syömään" (oman 
työnteon luonteesta).

1523. "kukaha ol tuohkopsokkaissa 
jalassa" (kopsokkaissa=virsuissa,
jalassa=liikkeellä).

1524. "kengäv voittiina se om 
paremppoo, se on niiv veim pitävvee 
jotta hiän" (kengän voiteena 
parempaa, kotikeittoinen terva).

1525. "kum paremmat kengänvärkit 
oli niin ommeltiin naesillekkik 
kahem puolen" (kahen puolen 
ommellut nahkakengät).

1526. "kuumassa pesässä hauvotaan 
kengäkset että ne tappaotuu" 
(tapautuu eli mukautuu, kengäs
=yksipohjaisen jalkineen pohjan 
ja ääret muodostava kappale 
johon kauto ja varsi kiinnitetään).

1527. "sai siitä senthään viis paria 
kengäksiä ja ruojusnahkaa syrjistä" 
(yhdestä vuodasta, ruojus eli 
varsinahkaa).

1528. "sem piti teherän 
neulomalla jos siit otti kengäkset" 
(karvakengän kärki, jos otti 
kengäkset etukoivista, kun taas 
isommista takakoivista tuli 
ehjä kärki).

1529. "kaikki parkittiiv vuojat ja 
tehtiin kengäkset" (parkituista 
vuodista kengäkset).

1530. "millonkaan sei oo ollur 
ravatti kaulassa" (kravattien 
alkuperästä, euroopan kansojen 
rusetteihin, meikkeihin ja 
peruukkeihin pukeutuva 
"yläluokka").

1531. "sitte ne aloik kenkimhän, 
se oli ko sukka justhin ympäri" 
(kenkimhän eli kiertämään

kenkäheiniä jalan ympärille, 

kangassukkien myöhäisestä 

alkuperästä).

1532. "pitäs pannan nuoralla 
ja äimällä paikka kenkähää" 
(nuorat ja äimät, käytetty 
nahkatöissä, äimä=luuneula,
vrt. nuora=punottu lanka,
jännelanka).

1533. "kenkii käyttivät varsinkii 
naiset ja lapset kesäjalkinnehin" 
(kenkä=naisten varreton tai
matalavartinen jalkine, 
paulapieksu).

1534. "kenkässä ol aina vuor" 
(kenkässä eli varrettomassa 
nauhakengässä).

1535. "ei sitä syrjäänen tiärä mistä 
toisen kenkä pusertaa" (kengistä 
keksityt sanonnat).

1536. "ves män kenkää siinä reisussa" 
(turha reissu).

1537. "ei oo sen kengillä kävellyttä" 
(samassa tilanteessa ollutta).

1538. "kenkäheinä" (lyhyt ja pehmeä 
suoheinä, poromiesten kengissä 
käyttämä).

1539. "luhat ne on hyvät kehtoheinät, 
ja kenkäheiniksi" (luhtaheinät, kehto 
ja kenkäheiniksi).

1540. "voeteleppas nuo kenkäkoppoiset" 
(kastuneet ja kuivuneet nahkakengät).

1541. "se on hyvä kenkäneuvvo 
poronnahka" (kenkäneuvo, neuvoa
-sanan alkuperää).

1542. "ne on kenkäsärmiks tasattuita"
(tasattuja, kenkien tekoon käytetyt 
tuohinauhat).

1543. "kenkätuohessa" (kenkätuohta 
kiskomassa, tuohi ja nahkakengät).

1544. "mikä kenkävoijes se oli, 
siihem pantihin tervaa ja pikelyvä 
ja kuuta" (pikelyvä=pikiöljyä, 
kuuta=rasvaa).

1545. "no se ol ihmettä, 
ei hävittömät peittele persettää, 
olliit nii kepiäst puettu" 
(venäläisten paljastavista
vaatteista, vrt. tissejään 
kohottelevat amerikkalaiset).

1546. "mie ko kepsaha kekal, 
ni virovyö ei kauva viivy" 
(kekka=vyön teossa käytetty 
puu, vrt. kekata).

1547. "koitas nyl lähtejäk 
kepsuttelemaan, kun oot saanu 
uuvvet lipposet" (uusien 
lipposten ilo, kevyet ja matalat 
nahkakengät).

1548. "näyttää nin kepulilta kun ol 
lyhköne hame" (oudoksutut lyhyet 
hameet).

1549. "kanervia sitte Lyytin kans 
kepullisittai"  (kepulisittai eli 
koreittain, haettiin painamista 
varten).

1550. "ne ol kevyviä ja kuonteita ne 
kurpposet" (kuonteita=notkeita, 
kurpposet=koipinahoista ommellut 
karvakengät).

1551. "sill ol siit keral pantu pakkaise 
varaks töppöiset sekä soappoat" 
(töppöset ja saappaat).

1552. "keri" (nutturan ympärille pantu 
vanne, koivun, pajun tai pihlajan 
kuoresta).

1553. "lapset tuokaa keriakka tuppaa 
noissaa rihmoi kerimää" (noustaan 
rihmoja kerimään, kerinakka
=kolmihaaraisesta puusta veistetty 
kerinpuiden jalusta).

1554. "kerilauvat olliit mut mis ne 
ollit se ol kerinakka siit, mikä ol 
kolme mikä ol nelijalkane" 
(kerilaudat ja kerinakka, 
laudoista laadittu=myöhäistä 
perinnettä).

1555. "pas se vyht siihik kerinnakkaa" 
(kerinakkaan eli kerinpuihin).

1556. "kerinnakalta oli hyvä luuap 
pellavakangasta" (kankaan 
luominen).

1557. "kerillauvvam puikkolot 
panttiim piähäj jotta se vyyhti kesti 
siinä" (kerilaudat=vaakatasossa 
pyörivä puuristikko jonka päissä 
olevien puikkojen varaan 
lankavyyhti pingotettiin).

1558. "se männöö siitä sit kehäle, 
kerillaovvosta" (loimi kehälle, 
loimilangat).

1559. "kun nöyletki keritien niim 
pannaam päriest ympyriäin 
kerimpohjain, et saalaan kova kerä"

(päreestä ympyriäinen keränpohja, 

jonka ympärille kerittiin).

1560. "vyhti tellättiin kun kehiir 
ruvettiin kerimpuulle" (kerinpuulle 
kehiminen).

1561. "vihem pani kerimpuihim 
pyörimhän" (langan kerimiseen, 
kehimiseen, kertaamiseen,

rullaamiseen tai puolaamiseen 

käytetty vyyhtiteline).

1562. "keriskelehhän sinä sitä 
mukkaa kum mina selevittelen" 
(yhdessä tehdyt työt).

1563. "mitäst sä sitä nii lölliks ja 
helttan keresi" (kerit liian löysäksi).

1564. "sit mää kerein sit ain sen 
tikun nokkaa" (kerin lankaa 
tikun eli päreen nokkaan,
lautaisia kerinpuita vanhempaa
perinnettä).

1565. "kerriissä se jo sivakkoittuu" 
(ompelurihma sivakoituu eli 
sileytyy, kerittäessä, sivakka
-sanan alkuperää).

1566. "oum monta vyyhtee minnäek 
kerinä" (monta vyyhtiä kerinyt, 
toistoista syntyvä itsevarmuus).

1567. "ku o hieno nahka nii siint 
tullee kerkiemmät kengät" (hieno
=ohut, kerkiemmät=kevyemmät).

1568. "keropolla" (lankakerän 
tuohesta kudottu pohjallinen).

1569. "sae vyht kerraksee veettyä 
sieltä paasta" (vedettyä padasta, 
painettuina olleet lankavyyhdit).

1570. "saat opetellak kertaamahan, 
s ov vähä helapompaa kun 
keherääminen" (kerrata=kiertää 
kahdesta tai useammasta 
langasta paksumpaa lankaa).

1571. "oikiakätiseks keträttii ja 
vasekätiseks kerrattii sit se tul 
oikei sorjaa" (langasta sorjaa).

1572. "kertaa tyttö nelisäistä 
lankaa niin saak kulukia koko 
talaven ja kyllä kantapääk kestää" 
(kertaa nelisäistä lankaa, 
sukkia varten).

1573. "tuli kolmensäinen lanka 
ko me sen kertasimma yhthen" 
(kolmesäinen lanka, säikeistä 
koostuvat langat).

1574. "tippuu ihestään hajallek 
kun ei on nukka tiukkaan kerrattu" 
(hajoaa itsestään, huonosti kerrattu 
lanka, nukka=tarpeeksi).

1575. "hää kertais värttänäl lankaa" 
(värttinällä kertaaminen).

1576. "kerrokaesista langoista 
suahaan korreeta kangasta" 
(kerrokaisista eli kirjaviksi 
kerratuista langoista, säikeet 
eri värisiä).

1577. "siiv viirus on niim monta 
kerrost" (viirus eli koristeraidassa, 
kerrosta silmukoita).

1578. "nahka huonostip parkittuna 
kerrostelloo" (halkeilee kerroksiin).

1579. "kerrustettiin ne ompelulla" 
(ommeltiin katesauma).

1580. "huonost se flika käy ko 
kerstuukkis purotta" (kerstuukkis 
eli esiliinan, lainasana).

1581. "sä saat juappon miähe, kosk olet 

kerstukkis noin kastanu" (vaatteiden 

kohtelusta ennustaminen).

1582. "miester rasaan suuhun tehtihiv 
vääriä kertoja" (rasaan eli lapasten).

1583. "ei sill ok kun yks kerta vaatteita" 
(yksi vaatekerta, vaikeuttaa elämää).

1584. "sitte viela monenkertasessa 
veessa pesthan" (pestään naavat, 
omat kuidut).

1585. "älä nyv vaan tees siitä 
hammeesta semmosta tuirua ettes 
ylös saa, ohan se korreempiki kun 
ov vähä kertava" (kertava=leveä 
ja rypytetty, vrt. kinkeää).

1586. "viis kuus kertomust 
rohtumisesta hampusta kujottua 
kankasta" (kertomusta kangasta, 
tallukoiden tekoon).

1587. "siitä tulloo semmosta 
kertullii" (kertulia, yhdestä 
mustasta ja kahdesta valkoisesta 
langasta).

1588. "joka viijjees lanka panttiin 
kertulinen" (kertulinen eli 
kirjavaksi kerrattu).

1589. "kerät pantii astiaa ko käytii 
kertaamaa lankaa" (työn vaiheita).

1590. "ne tek kerämpohjii ämmiil" 
(keränpohjia, puinen pohjallinen 
jonka ympärille lanka kerittiin).

1591. "lykättiin kettä pois" 
(vuodan kesipuolelta).

1592. "eihä sitä mite pääl pant 
ko se ol viel kesetekone tykkönää" 
(pantu päälle keskentekoista 
hametta, eläviä olentoja, 
vrt. eläimen henkeä kantaneet 
nahkavaatteet).

1593. "orsillep pantiiv vähä 
alemmat toinen tanko ja sem 
peällek keskisistään se vuota" 
(vuotien käsittelyä, vrt.
nahkurin orret).

1594. "käskimäsist kehrätti loimi 
ja lalviasist kuret" (käskimäsist 
=keskikarkeista rohtimista,
lalviasist=karkeista rohtimista).

1595. "keskpuu yläpää pantii 
laaeallaises tahe orres ol sellane 
reksukka ni siihe jot ne kestiit 
pistys" (luomapuiden keskipuun 
yläpää, lakeen tai orteen 
nojaamaan).

1596. "reivimpuun salko, se 
keskisalko, pannah toh lossih" 
(reivimpuun=luomapuiden, 
lossih=tukipuuhun).

1597. "nyt ne jäit lykat keskhin 
ku lanka loppu" (lykat eli sukat,
sukka=sock, lainasana).

1598. "kun äite loi niin, ne vei 
keskustapirtiv vallan" (luomapuut 
vei koko keskipirtin, lähtöisin 
isommista taloista).

1599. "kessin pohja" (sukan
varren kuvio).

1600. "kessimpohjaist" 
(neliömäinen kudontakuvio, 
vrt. tuohitöitä jäljittelevä).

1601. "se on nii hienoa jottei se 
kestä" (lanka).

1602. "eipäs se lankainen kestäl 
lippeässä" (lankainen eli villainen, 
lanka-sanan alkuperää).

1603. "miehet pit liinahousuja, 
samati liinapaita ol, niillä ne 
vilikuttel kesäsä" (liina=linen, 
mitäpä pidetty kesäisin ennen 
lainakuituja).

1604. "no ompas sinulla korree 
kesähempu" (kesähempu=ohut 
kesävaate, vrt. hamppu).

1605. "vein kesähynttyyni 
talaveksi orsille, ku alako tulla 
nämä kylymäset" (hynttyyni 
eli vaatteeni, vrt. lyödä 
hynttyyt yhteen).

1606. "kesäkauhtana paljaasta 
palttinasta, oikeen kottekosta 
kaksniitistä kangasta" (kesällä 
käytetty viitta).

1607. "ei se olis antannus sit 
kesäkorjah vielä" (karvalakkiaan 
kesäkorjaan, vaatteisiin 
kiintyminen).

1608. "turkit pantii jo kesä
korjooksee" (korjooksee 
eli säilöön).

1609. "kohta noon pantava 
kesävuatteet talavkorjuu, 
ja otettava talavvuatteet 
kesäkorjusta" (kesä ja 
talvivaatteet, alkuperäiset 
vuodenajat).

1610. "kuottu ennen miehile 
kesälakit villalangasta, pirrilakki, 
terävä, ja tupsu sitte, punanenki, 
tai samasta harmajasta, tuiraksi 
haukuthin sitä lakkia" (lakkien 
nimiä).

1611. "kesälippoiset" (matalat 
nahkakengät).

1612. "sie oot vasta kesähapattaja, 
ku kulet vieläki talvihattu piässä" 
(paheksuen, oma elämä=hetkessä 
elämistä).

1613. "uot aika kesämäräntäjä nuor 
mies viel vappon karvareuhka piässäis 
kulet" (kuljet vappuna karvareuhka 
päässä, vaatteiden vähentäminen
=kesän ylistämistä).

1614. "minul ol hienokkainen 
kesänuttu" (hienokkainen eli 
ohut).

1615. "ennen ei pantu palttoo pääl, 
pantii vaa suur riepu hartijoil, ol 
viel kesäriepu i talviriepu, toine ol
paikkavoine ja toine ol puuhhavoine" 

(riepu=huivi, paikkavoine=villainen, 

puuhhavoine=untuvainen).

1616. "arkupäivin sit ei käytetty, 
pyhäsel ja juhlis ja kesäsel vaa" 
(käytettiin sarvimyssyä, naisten 
päähine).

1617. "kesäsitka" (naisten väljä 
kesäpusero).

1618. "sill ol nii hätä niiren mattuih 
kans että pit kesätulisel niit kutuu 
paukottaa" (kesätulisel eli helteellä, 
kutoa väärään aikaan).

1619. "sittä vuolttiil lihan ketalep pois 
liijjun kansak" (vuoltiin lihat pois 
vuodasta, liidun kanssa, alkujaan 
teroitetulla kivellä).

1620. "kenenkä vaatteet tua jalois 
ketalehtaa" (vaatteiden kohtelusta).

1621. "nyt ei tarkenek kesäketineillä, 
vam pittää ollah hyvät talaviketineit" 
(kesä ja talviketineet, vrt. kesi,
vrt. vaatteiden pitäminen toisena 
ihona).

1622. "niitä ei tarvinnukkaam pittääk 
kerosa muukko sen että ne kuivu" 
(likopellavia kedossa).

1623. "alap pisteev voan töppöstä 
kettoo" (töppöstä ketoon, kengistä 
keksityt sanonnat).

1624. "töppösessä kävelläk ketosttaa" 
(kenkien nimiä).

1625. "sitte ko tehtii semmosija, 
santtii ketolaisia lujempija pellaittija 
kun niistä vesiläisistä" (ketolaiset
=kedolla liotetut pellavat, vesiläiset
=vedessä liotetut pellavat).

1626. "ketopellavista tulloo 
valakoista voatetta" (pellavista 
vaatetta, vaate-sanan alkuperää).

1627. "ite keträttii, eij olt tehtoas 
ketroitettui lankoi" (vieraat 
tehdaslangat).

1628. "puhtie aikoinnaha ne sitä 
ketruota tekkiit" (puhtie eli 
iltapuhteen aikaan).

1629. "mullon kotona villaan 
kehroos pualimoos" (puolimossa 
eli kesken).

1630. "lakana ol omakutosista" 
(myöhäistä alkuperää olevat 
lakanat, vrt. nahat).

1631. "valamiit ketruut myö 
kuvotaan kintaiks" (kehruut 
kintaiksi, vrt. langat).

1632. "huonomat ketruukset 
pit ollak keträttyn jouluks" 
(piti olla kehrättynä jouluksi, 
omat ja vieraat tavat, osa 
kansanperinteestä palvelijoiden 
kertomaa, suomeksi puhuttua 
vierasta).

1633. "ei tästä nyt jouvva 
mihinkään, ku on kiireitä 
keheruuksia" (kehruun 
aika).

1634. "eijjoon nii kiireitä 
ketruuksija ettei kahvillej 
joovva" (hiljaa hyvä tulee).

1635. "tekvät rohtimiist lankaa 
saunas kehräpäällä" (kehräpää
=kertausvärttinä, kehrävarsi).

1636. "kehräpäällek kierrettih 
toinen säies" (kehräpäälle toinen 
säie, nuoraa tehtäessä).

1637. "nehääl laulo kehräissäh" 
(laulaen kehrääminen, vrt. 
hiljaiseksi vetävä "palkkatyö").

1638. "ku ol kuutamailta, siit 
ämmät keträsiit kuutamas" 
(kuun keralla kehrääminen).

1639. "miun ämmäin keträis 
käsivärttänääl rihmaa ja lankaa" 
(käsivärttinällä, vanhemmat 
työkalut=pienempiä, mukana 
kuljetettavia).

1640. "täyty ol jo kehrämise kunnos, 
koo nee täyty saar hankki vasta valkenema" 
(maaliskuun lopulla, kehruut kunnossa, 
vrt. kehrääminen syystyönä).

1641. "sitten oli kehräys, aina sik kun sisään 
tuli" (ulko ja sisätyöt).

1642. "siuk keträys ov vielä täyves mänös"
(täyves mänös, kesken).

1643. "se on ollus semmosta hijasta kehräöstä"
(värttinällä kehrääminen, milläpä kehrätty
ennen värttinöitä).

1644. "pajun kettoja pantiir ristikolleej ja 
sitten tehtiin niitä virsuja" (pajunkuorista 
virsuja, vrt. tuohesta, niinestä).

1645. "revon kettu pehmeä" (kettu eli turkki,
turkki=maistuu lainasanalta, virallinen kieli
=vieras kieli).

1646. "tiekköh misä olih parsikas ettämä 
vähä kursisin noita kettunehia" (parsikas
=parsinneula, kettunehia=vaatteita).

1647. "kylläpä sillä oli häjyt ketuumet yllä"
(ketuumet eli vaatteet, vrt. ketineet).

1648. "panes ny jottalai ketunoit pääles"
(omilta kuulostavat vaate-sanat,
vrt. kettu=nahkavaate).

1649. "se on sellaist keturia ettei se kestäm
mitiä pitoa" (liian ohut nahka).

1650. "niitä vanahan ajan keulapieksuja"
(kärjistä kaarevia).

1651. "kuottiiha ne kevveessä monet kankaat"
(keväässä, kudonnan aika).

1652. "sit vua hyvi kevveettäe hiprutettaa 
se leve, että se tulloo virkee" (villalangasta, 
virkee eli juoksevaa).

1653. "pantihij jo keviemmät vaattehet, 
muutettihin kangasnutut poijes" 
(kangas eli sarkanutut, kangas
=villakangas, vaate=pellavakangas).

1654. "ne pantiim pataaj ja porossa 
keitettiij ja keveäsellä hangella 
valakastii" (kehrätyt langat).

1655. "panin tikkurik kätteeni" 
(tikkurit eli tikutetut kintaat, 
vrt. neulotut).

1656. "tässä kevätkyyjjissä vasta 
aloitin ne kolomannet sukat" 
(kolmet sukat talvessa, tarpeeseen 
tekeminen).

1657. "ja sit niit joulus saakken 
kehrätti, ja kävämpual kurotti" 
(kehrättiin jouluun saakka, 
vrt. loppiainen=kehruutöiden
lopettajaiset, vrt. päivän 
palaaminen).

1658. "ehä tuollasel lyhvel meko 
keltul ilkie männä ihmisii ilmol" 
(oudoksutut lyhyet mekot, 
hellekuun vaatteita).

1659. "se on hyvin huono nahka se 
jänesnahka kestävyyvem puolesta" 
(nahkojen tuntijat).

1660. "ku miekii saisij jonkuu 
ketuh hännän kaulahain" (vieras
turhamaisuus, omat onnea tuovat 
vaatteet, kettu=perheiden pyhiä
eläimiä).

1661. "jaamakirjat" (kirjat eli 
kirjailut).

1662. "jaamankokat" (kirjailujen 
nimiä).

1663. "jaarat" (kolttasaamelaisten 
käyttämät koipihoususaappaat).

1664. "sillä on ihan juaravartiset 
huovikkaat" (juara eli pitkävartiset).

1665. "ne nuo peäpuut on yhtä 
juassikkoo" (kangaspuiden pääpuut, 
yhtä puuta).

1666. "siin on nyt luonnos valmiin 
ja jaattu puikoil, senku alat neuloo" 
(jaettu puikoille, silmukat, puisilla
puikoilla neulominen).

1667. "yhellen tikullel luuvvaal luonta
silimät sittä neljällen ne jaittaan" 
(tikulle eli puikolle, sukan kudontaa 
aloitettaessa).

1668. "oli kankaan jakkaiset" 
(jakajaiset, yhteisistä kuteista 
kudotun kankaan).

1669. "paa jakku piälles ettet palellu" 
(jakku=miesten lyhyt talvitakki, 
pomppa, puoliturkki).

1670. "kun on jakkutalvi ni on nahkasuvi" 
(lämmin talvi, kylmä suvi).

1671. "jakkuröijy" (naisten vartalon
myötäinen lyhyt takki).

1672. "ei oteta palttoita ylle, mennää 
vaan jakkusiltee" (palttoot ja jakut).

1673. "ristiraitanen, silmät ja punanen 
jakona silmile, pieni raita, kaks lankaa 
loimelta ja kaks kutheelta" (raitaisen 
kankaan rakennetta).

1674. "kaksjakoist, se ei kestäl loimen"
(huonosti kiertynyt lanka, kahtia 
jakautuvaa).

1675. "jakopuu panthiim päällep 
piättämhääl lankoja reivistoolissa" 
(luomapuihin kuuluva poikkipuu 
jonka tiuhtanappuloiden ympäri 
loimilangat kierrettiin).

1676. "se koitti ihlaj jalammukahiist 
mut kutokil liika pienen" (sukan).

1677. "puristaahan se vähän van 
kyllä se siitä kuontuu jalam
mukkaeseksi" (kuontuu eli
mukautuu jalanmukaseksi, 
uusi kenkä).

1678. "pitäähän se ottaa jalaam
pohojastakim mitta" (kenkiä
tehtäessä).

1679. "koppoi ol sellai tuohest tehtyj 
jalin" (tuohijalkineiden nimiä, 
vrt. kopposet).

1680. "ei ol jalint jalkah panna" 
(talven yllättämät).

1681. "siitä tehtihin sittes sellaasia 
virsuja jota pirettihin kesällä 
jalaahnansa" (tuohivirsuja).

1682. "se oli sitä konstii ihmeelline 
että sai pitteep paljaallej jalalle"
(paljaassa jalassa, tuohivirsuja).

1683. "teri pois miult kenkä jalast" 
(teri kenkä jalasta, vrt. terä).

1684. "mulleij oo ny yhtään kuivia 
jalakahittia" (hittia eli rättiä).

1685. "jalakkaissii neulottaan" 
(jalakkaisia, varrettomia tai 
lyhytvartisia sukkia).

1686. "minä tein kätteisiä ja 
jalakkaisia" (kätteisiä eli 
lapasia).

1687. "tämä on niim pieni 
kenkä ettei mahuk kun kaksi 
jalakaesta" (jalakaesta eli 
sukkaa).

1688. "ois tässä tuas 
ketruutettava jalakaislankoja, 
että piäsis neulomaan miehille 
sukkia" (itse tehdyt jalakaiset,
vrt. ostosukat).

1689. "kyl niil takit ol sillo ja se 
ol oikei pitkä jalkakaulaa myöte" 
(pitkät naisten takit, nilkkaa 
myöten).

1690. "reivimpuissa on alla 
jalkalauta, ettei permantoh 
tul loukast" (reivimpuissa
=luomapuissa, loukast=lovea).

1691. "jalkatraasui tarttee 
vähäv virauttaa kon ovat tullee 
niim mustaks" (traasui eli 
rättejä, lainasanoja).

1692. "ihän sitä kaikiilla 
sukkia ollu, jotaij jalkarasuja 
sitä pijettiin" (vieraat kengät
=vieraat sukat=vieraat rasut,
vrt. vanhemmat tuohi ja
karvakengät).

1693. "pittää ne viälä nykki 
kesällä jalakaraasuja" 
(vrt. itse tehdyt sukat, 
paksuja=kuumia).

1694. "ee kaet sillä polosella 
oo sukkija, jalakarätit vuan" 
(sukat=ylellisyyttä).

1695. "jalakariepu on kesällä 
jalaller raettiimpi kun sukka" 
(raittiimpi, hengittää 
paremmin).

1696. "kurpposet olliit 
sellaset melkei ku saappaat, 
mut jalkarinna pääl ol sellane 
erikoine palane mikä sit käres 
ol kipristetty koukkuu" 
(jalkineiden nimiä).

1697. "eihään niit ol ennen 
ollu jalkaräsöö, meitin aikan 
n oon vasta tullu" (vieraat 
kengät=vieraat jalkarätit).

1698. "enne ne ol jalkasukat" 
(nilkkasukat, nimeltään).

1699. "millee kyijillä sinä tulit 
– ihan jalakatanissa vuan" 
(vrt. tani=tuohijalkine).

1700. "ennem muineem mentiin 
käirej jalkatanuu" (jalkatanua, 
tanuilla kävellen).

1701. "kengät jalakaapuu" (jalkaapuu, 
muotoutuu jalkaan).

1702. "nää saappaat on hyvät pitää 
ku on nii jalkavat" (jalkavat eli jalan 
myötäiset).

1703. "koppoi ol sellai tuohest tehtyj 
jalin" (jalin eli jalkine).

1704. "ei ol jalint jalkah panna" 
(jalkineiden tärkeydestä, 
liikkeen edellytys talvella).

1705. "mihkähän ne mun 
paremmat jalakineeni on 
joutunu" (paremmat jalkineeni, 
kahdet kutakin).

1706. "kesäjalakineena ne pit 
virsua tykkännää" (kesä ja 
talvijalkineet).

1707. "jalkinemessään" 
(kiskomaan tuohta kenkien 
tekoa varten, laitonta 
mannesuomessa).

1708. "se jalkinevärkki s olikis 
sukkela ennev vanhaan" 
(jalkinevärkki eli kenkien 
malli).

1709. "minä kuloj jo jalkointa" 
(jalkointa eli sukan terää).

1710. "tarttis kuttoo uusi jalkoin 
noihin sukkiin kuv varret ov viälä 
hyvät" (itse kudottujen vaatteiden 
arvosta, vrt. ostovaatteita roskiin 
heittävät nykyihmiset).

1711. "paolavirsussa ei ouk kun 
naru tässä jalakopöyvväm piällä" 
(virsussa eli tuohikengässä).

1712. "tehin housut niim paljo 
väläkeitä ettei ne särkynyj 
jalakovälistä ennen kum mualtaka" 
(väläkeitä eli väljiä).

1713. "ku ei ihimisellä oo palio 
mihinkäämoisia jalakuumia eikä 
kätyymiä" (jalkineita, käsineitä).

1714. "pilettiin niinkum puhlej
jalkumina" (puhde eli sisäjalkineina, 
tuohivirsuja).

1715. "vaatteist alkaij jalkumeest 
alkai" (tehtiin kaikki itse, 
oikeaa itsenäisyyttä).

1716. "sellaij jaluin se ol tuohkai" 
(tuohkai eli tuohivirsu).

1717. "suka jalkuimest o nirkko rik" 
(nirkko eli kärki).

1718. "oov vallan jalakuummillani" 
(jalkuumillani eli sukkasillani).

1719. "tanokas paimenej jalkune oli" 
(tanokas eli tuohivirsu).

1720. "se ol siks jalo se ommel että 
se on kestännä" (jalo eli vahva, 
ommel kengässä).

1721. "enne aekona ne ruukkas 
vielä sellaesie virsujaej jolla ne jalon 
sittel lykkäs oekee" (lykkäs jalon,
kävelivät kesäisin).

1722. "ei se ole mikkään helppo 
asia että saara nin suurelle perheelle 
jalluuksia" (oma eli vaivaa vaativa 
asia, tekee elämästä arvokasta).

1723. "se oli jokapäivänej jalluus 
suvella" (tuohivirsu).

1724. "vanhaan aikaan, oli tanokas, 
pääasiallisestij jalluustin" (tanokas 
eli tuohivirsu).

1725. "itte tehtiij jaluustimet jalkaan, 
sukak kurottiij ja kankaak kurottiin 
kankastoolissa" (oma itse tekeminen,
vieraat kankastoolit eli puut).

1726. "ennen ol esliinat yhtä jamaa" 
(yhdestä kappaleesta).

1727. "jamon nyn ne tallukkas nauhat, 
ettei ne aina roiku" (jamo eli sido
yhteen, tallukan nauhat).

1728. "Lempihän se tehäj janhosttaa 
kolttua" (janhostaa kolttua, 
vrt. kolttasaamelaiset).

1729. "miä meinasin, se loim on 
läheelt lopullah, mut se jantu viäl 
nii että sain kuruttoh toin alostan" 
(jantu vielä, sain kudottua alustan).

1730. "kostosta kun tehttiim pöksyt" 
(kostosta eli rohdinkankaasta).

1731. "semmossii japrakoita vua piärmeitä 
kun kankkaasta tulloo" (japrakoita=paksuja,
piärmeitä=saumoja).

1732. "jassakka" (naisen takki, vrt. jassu).

1733. "mitäs ittees mee jassakkaamme pakkaat" 
(pakkaat jassakkaa).

1734. "ne nuo peäpuut on yhtä juassikkoo" 
(kangaspuiden pääpuut, yhtä puuta).

1735. "jasso" (röijy).

1736. "naisilla olit jassut päälä" (pitkä topattu 
takki).

1737. "se käy lailen jatkoa sen, kalsut on eheät" 
(voi jatkaa, kalsut=sukanvarret).

1738. "minen tyry tohon heikkoon lankaan, 
minä vaarin nelisäistä" (nelisäistä lankaa, 
vahvaa).

1739. "s oli kahta jatkoo se naistem paita" 
(kahta jatkoo eli kaksiosainen).

1740. "sin kankahases tul ny paha jatkoin 
ku loppu samallaiset kutehet" (kutehet 
eli kudelangat).

1741. "se ol jatkoniekka, piikosta 
tehttii alaset, yläset tehttiim palttinasta" 
(kivijalkapaitaan, piiko=karkea 
pellava tai hamppukangas).

1742. "kus tällät toho jatkompaikka 
jottan kaunist rihma ni ei kukka 
huamakka et se hame jatkett o" 
(hameiden jatkaminen).

1743. "niitä sai korjatav vähäv vällii, 
pit pisteäj joku jatkopätkä" (korjata
katkenneita loimilankoja).

1744. "tuo lopuskalanka suap jiähä 
jatkopiäks" (katkenneen loimen 
sitomiseen käytetty langanpätkä).

1745. "iltakaulet niit jauhatettii 
pehmijäks" (parkittuja nahkoja, 
käsissä tai päntinpuissa).

1746. "jekkutakki" (kankainen 
lapinturkin mallinen päällystakki).

1747. "jekkuturkki" (lyhyt turkki).

1748. "niissä ol jermi samasta nahasta 
kum pohjaki" (supikkaissa, jermi
=pohjan ja kaudon välinen osa).

1749. "sulla on komia kaati" (kaati 
eli esiliina).

1750. "mukkasella iekiöllä neskäthän 
koipia" (neskäthän=kaavitaan, jiekiö
=poronnahan muokkaukseen käytetty 
kaavinrauta, vrt. rautaa edeltänyt kivi).

1751. "punasesiuhtava tuuk pääs" 
(tuuk=liina, huivi).

1752. "se kiuhti niim monen karvaselta" 
(vaate, kiuhti=välkehti, karvaselta
=väriseltä).

1753. "käytihim mettäs useen kattomas 
jotta, onko karvapäätä kuinka jo" 
(karvapäätä eli niittyvillaa, omat 
kuidut).

1754. "jotjuovanen" (ruskeajuovainen 
hame, värjätty lehvillä, saniaisilla ja 
sipulin kuorilla).

1755. "siitä seh hyvän kankaan tuntoo 
jos siinä oh hyvästik kuottu hulupilo"
(hulupilo eli hulpio eli reuna).

1756. "se annettaan siinä kuukkaus
sotalla johottoo ennen kur ruvettaam 
purkammaan" (liota kuukausia, 
nahkojen parkkiammeessa).

1757. "kun ei ooj joka sukkie toppovoaesi 
eikä mittää" (toppovoaesi eli parsisi,
vrt. topata).

1758. "joka aekasessa olennossa nii eihän 
ne ollunna naeset kur röejjy piällä ja huivi 
kaulassa" (röijyt ja huivit).

1759. "jokajussi" (kirjava aivinakangas).

1760. "panthin sitä jokin sormellaskema" 
(väliä, kankaan raidoille, omat mitat).

1761. "jolloskullon käytettih" 
(tuohivirsuja).

1762. "kukahal liej jolominna nuir 
rumasti paekan tuohon" (jolominna 
eli kursinut).

1763. "mutta tämä yhthej jonhoon" 
(kudotaan, pitkäraitainen kangas).

1764. "eikö se veräj jormuuhi" 
(vaate, jormuuhi eli ryppyihin, 
oma j, vieras r).

1765. "jormukas esliina vyötäsil" 
(jormukas eli raidallinen).

1766. "mie ko sain äimä ja panin 
joronaista silmää ni kohta ol sukka 
vahva" (äimä=luuneula, joronainen
=pitkä ja karkea pellava tai 
hamppurihma).

1767. "semmoista jorongaistaha 
tuo näkkyy tulevan" (karkeaa 
lankaa, kehrätessä).

1768. "joko tulloo joropiätä"  
(virhejuovia, loimen katkettua).

1769. "opettele voa tyttö tuota 
tilikkua ommella jorostelemaa, 
siitäpähä opit" (omilta oppiminen, 
vrt. luonnottomat "skoulut").

1770. "kyllä se oli ennej jotta ne 
sano peänaluslakanatta se on hursti" 
(lainasana, vieraat kuidut=vieraat 
nimet).

1771. "tästä paikasta hoikka ja täältä 
niim maailmal leviä jott oikeij ja 
komiat hihat" (pusero, vyötäröltä 
hoikka).

1772. "käppyys sinä likka tota lankaa 
kävylle, niin on jourukkaampi kuttoo" 
(yhdessä tekeminen).

1773. "sitä aina jouvutettihin sitte 
että se olis hankia vielä" (joudutettiin
kutomista, että ehdittiin valkaista
hangella).

1774. "sittä sitä helemmoo jäi väki 
joukko lerhottammaan" (vyön alta, 
röijyn päällä pidetystä).

1775. "ku sai ne pellovaiset ni 
heti joulust pantih kankas ylös" 
(pellavaiset kehrätyksi, kangas 
ylös).

1776. "minä joutoaekonai oon 
neulona kintaita" (neulomisen 
ystävät).

1777. "no paljoha se veti aikaa, 
eihä sitä niin joutusaast saant ku 
vokil" (värttinällä kehrättäessä, 
vokil=rukilla).

1778. "älä nii joutusaa lapa siint 
tulloo lievää loimeks" (lievää eli 
löyhäkierteistä).

1779. "ei kankas karaten jouvu, 
ketravars keikahellen" (sanonta).

1780. "s ei joutunul laittaa 
isselhem mitää uutta, s oli niin 
törkiäv visu" (visu eli pihi, 
vrt. pitää visusti).

1781. "sooli vain vähäläntäänen 
akka, mutta joutuunen kaikis 
töihnääsä" (joutunen eli ahkera, 
omia hyveitä).

1782. "mikäs niij joutusen 
ihmisen kans on tehles, työtä 
tulie valmiiks niin että" (työtä 
eli kangasta).

1783. "se oj joutumatoint, 
kun kulotaan enstek koriest pari 
kertamust ja sitter ruvetaan 
siihem panien nukkie" (ryijyä 
tehtäessä).

1784. "ja mitä sukkelampaa sai 
viskattuu ni, sitä joutumpaa tul 
se kangas luotuu" (viskattuu
=pyöritettyä luomapuita).

1785. "ei tee tanttu mikees 
semmonej juhulataminet olem 
mutta on häl lämpönen kumminki" 
(tanttu eli leninki, lämpimät 
arkivaatteet).

1786. "syylingit vanttuut ja kaekki 
neoloo jukerrin" (syylingit ja vanttuut, 
neulotut vaatteet).

1787. "se vyöhän sej julistaa" (julistaa
eli komistaa, puvun).

1788. "se on niin kippeätä painetta jotta 
julistaa hyvin" (kippeätä=koreata, 
painetta=väriä, julistaa=näkyy).

1789. "tämmönem mulla tää lankapaeta 
on, tämä oj juloma pitämääl lämmintä" 
(lämpimät talvipaidat).

1790. "ne ihtek kujottihinki ne jumpparit, 
ne oli pompsia" (pompsia eli neliniitistä 
pumpulikangasta, lainasanoja).

1791. "junna" (matala virsu, löttö).

1792. "junnumpiika" (kerratuista langoista 
kudottu ristiraitainen kangas).

1793. "heetä tok vähemmäks nuita junteetas, 
kyllä teällä tuvassa tarkenoo" (junteetas 
eli vaatteitasi).

1794. "kipaseppas nuoremmuuttas veillä, 
kun on kaekki junteet piälläs" (junteet 
eli vaatteet, vrt. päällysvaatteet).

1795. "en minä näihen junteihen kansa 
jaksa lumessa puarata" (puarata eli kahlata, 
junteet=talvivaatteita).

1796. "se talavellae oli sarkajuntteet vetännä 
peälleen ja oli miesten kansam metässä" 
(nainen, vrt. molempien sukupuolten
käyttämät nahkavaatteet).

1797. "sittem pantiin kankas kaksinkerroj 
ja viistottiin niij juahevasti" (kankaiden 
ystävät).

1798. "tutkame pantti juaksusolmuhu" 
(tutkame eli loimen loppu, kangaspuissa).

1799. "niihi neät pitteä tehä sijesolmut niihi 
niisihe, jot niihe ei tule juoksusolmuloi" 
(solmujen nimiä).

1800. "virijjäisessä juoksutettaan sukkulaista" 
(kankaan loimien välisessä aukossa).

1801. "juoksutuohesta se tek kopposia" 
(kopposia eli virsuja).

1802. "juolasta käytethin vihreässä 
färissä" (juolasta eli juolukkaa).

1803. "juolee värinen" (tumman 
siniharmaa).

1804. "pitkäjuomaiset hammiet" 
(juomaiset eli juovaiset).

1805. "panet sie sen juomukkaisen 
hammeen päälleis" (juovikkaan
hameen).

1806. "se ol juonne oikkeellen 
tarkoitettu" (viistoon kudottu 
juonne eli juova).

1807. "toimi juonttaa oikkeellen käille" 
(toimi=neliniitiseen kankaaseen
muodostuva vino kuvio).

1808. "se oj juanteellist kankast" 
(juanteellist eli juovikasta).

1809. "juanttene nahk" (juovainen).

1810. "neulo juapihasti tuahon sauman 
toishem päähän asti" (neulotut saumat).

1811. "sitten ne alako neuloo semmosta 
juormista" (juormista eli raidallista 
kangasta, oma j, vieras r).

1812. "ne ol taplikkaisia ja juormukkaisia"
(äidin neulomat käsineet).

1813. "se kuves siitä kiämistä juoks viriäsev 
vällii" (kangaspuiden viriön väliin, 
kudelanka).

1814. "tuo ol selvä vyyht, siitä juoks lanka 
hyvin" (vyyhdistä juokseva lanka).

1815. "että se tuli hyviv virpeväks ja 
hyväks, että sai hyvil lankaks juaksemaan" 
(virpeväks eli kuohkeaksi, karstattu villa, 
vrt. virpi-lanka).

1816. "ei nää juoksen nää leppeet, ne on 
niin kalakkussii" (leppeet=kehrätyt kuidut, 
kalakkussii=paakkuisia).

1817. "niistä juoksi niih herkästis se lanka" 
(karstatuista villoista).

1818. "sit niit ol hyvä laskee keträtä, 
hää hyvääst juoks" (juoksi villalepeet, 
karttojen selillä, häneksi kutsuminen).

1819. "soon pitkä juotkana tämä hame" 
(jaloissa roikkuvasta hameesta).

1820. "siitä, sitten, tehttiij juovvii sillä 
kankkaihin" (värjätystä langasta).

1821. "se ol semmonej juovahelema" 
(hame).

1822. "ne oli puna ja valakkeejuovassii 
ne villaset hammeet" (villahameet, 
vrt. villoiksi kutsutut omat heinät).

1823. "ne pan juovalankoja päihi, 
ja niiss ol topsot" (kalvoskintaiden 
päihin, vrt. tupsut).

1824. "ei kaekkiin piä kestä juovikasta 
kuttoo" (juovikasta kangasta, 
vaatii älyä).

1825. "niitä oli suoria tröijyjä ja juppa
tröijyjä" (röijy=naisen pusero tai 
pikkutakki, lainasana).

1826. "siitä luun kohalta se jurraintuu 
polvisuoni ettei sitä saata halkoa" 
(jurraintuu eli sitkenee, poron jänne, 
suonirihmaksi otettu).

1827. "ol vähä jurmukkaine, se ei livettänä" 
(töppösten punottu pohja).

1828. "se ee oos silleätä eekä juoksovata 
se jurnea lanka" (jurnea eli muhkurainen).

1829. "ei tulep paljo rihmoo, hittaastij 
jurpeloettaa tuo rukki pyöriä" (vieraat 
rukit, vieraat rihmat, vieraat r-alkuiset 
sanat).

1830. "uamu ja iltapuhtteet pit 
jurrittooh hierojan niitä nahkoja" 
(nahkoja parkittaessa).

1831. "nämä jurtit ne tuntuu täällä 
sisällä" (tikattujen töppösten sisällä).

1832. "kesällä oli pusero, usseinki 
sinistä vaatetta" (miehillä, vaatetta 
eli pellavakangasta).

1833. "sukkaen kastelttiin ja polovem 
piällä reittä vastem punottaaj ja 
jutattaan hyvin tiukaksi" (sukkaen
=ompelulangan ohennettu pää).

1834. "jutkanuttu" (vartaloa myötäilevä 
nuttu, suoran nutun vastakohta).

1835. "jutkanuttu" (vanhanaikainen 
nuttu, helmasta leveä).

1836. "pitäsi ommellaj jutkistoop 
paksulla langalla" (kengän reunat).

1837. "tämä oj jutrikas, kul lähetään 
neolomaan nurreiseks männessä jiäp 
se aena se toene silimä neolomata" 
(neulekuvioiden nimiä).

1838. "aika paksua juhtia, kyl se kestiä" 
(juhti=valmiiksi parkittu nahka).

1839. "pane uuet juuksut" (juuksu
=kengän terän ympärille liukuesteeksi 
sidottu vitsa tai nuora).

1840. "vanhaa aikaan ne reijjet oli 
juurakat" (kangaspuiden sivupuut, 
juurisista kannoista).

1841. "ne uj juurakkatoolit" (kangaspuut
joissa oli juurakoista tehdyt reisipuut).

1842. "nuahiv vanahoohij juurakkoohin 
sais viälä teherä uuret väliorret" 
(väliorret eli sivupuut, kangaspuihin).

1843. "puita kootes pystytetähän ensij 
juurakot" (puita eli kangaspuita).

1844. "juurentaiset pelssimet" (pelssimet 
eli kangaspuut).

1845. "siellä o semmoset pykälät niissä 
juurissa" (kangaspuiden sivupuissa, 
joihin poikkipuut yhdistettiin).

1846. "ol, pellava ol ja se ol siit juur sitä 
tuliki sitä rönni ain" (rönni eli neliniitistä 
kangasta).

1847. "harvala s oli vain siihen aikkaa 
hattu tuota mutta jos, oli se jollaki juuri" 
(hattujen myöhäisestä alkuperästä, 
lainasana).

1848. "oli simmonen kova juurihattu 
pääsäin" (juurista punottu hattu, 
omat kuidut).

1849. "juurikkakolttu" (lapsen mekko).

1850. "juurikkapaita" (naisten paita, 
alaosa karkeampaa kangasta).

1851. "meijä mammal on juussinpruuni 
hame" (vaaleanruskea).

1852. "eikö tuo ou siusta liijan juussii" 
(vaaleansinistä).

1853. "juussi" (tummansininen).

1854. "mä juveeraaj jotta jos tästä kankahal 
lopusta tulis viä tanttu" (juveeraaj=kokeilen,
tanttu=mekko).

1855. "tämmösem puun kans site jynssetti" 
(jynssättiin nahkaa, vrt. pehmitettiin).

1856. "nappaskengät ol taekka semmoset 
jyrkkäskengät, niis ol semmoin kokka 
peällä" (jyrkkäskengät eli nokkakengät).

1857. "minusta son kaunhimpi tuo 
jyrkynäinen raita kusettä tuo aisaraita" 
(jyrkynäinen=yhdellä värillä alkava ja 
loppuva, aisaraita=eri värillä alkava 
ja loppuva).

1858. "enne se pit toenniik keitteej 
jyrätän niitä kankaeta jotta se tul 
tasasempoo" (keittää kankaita, 
jotta väristä tuli tasaisempaa).

1859. "isollaeset kengät jyystää sukan 
kantapeät het rikki" (kenkien koosta).

1860. "jyväpilkat" (rekon eli naisen 
paidan etumuksen kirjontaa).

1861. "ja sit niit kehreten taas sit jelle 
sit taas syksym pualel" (kehrättiin 
villoja).

1862. "nee tehtti talvel joulu jelist" 
(kankaat).

1863. "ne antaa jäläkeen kun ne 
kostaekse" (tuohivirsut, kostuessaan).

1864. "haetaan ne talavvuatteet vasta 
sit jälimmäesenä pessuun" (kesä ja 
talvivaatteet).

1865. "niistä tehtii sellaisii jälkineitä, 
niitä sanottii tohvelloiks" (tohveloiksi, 
tuohinauhoista tehtyjä jalkineita,
jalki=jälki).

1866. "eijuo kunnon jälkineitä jalaas" 
(jälkiä jättävät jälkineet).

1867. "miul ol lustit jälkineet" 
(hyvien jälkineiden ilo).

1868. "semmosilla jäläkipistolla 
tekvät niinku kukkia" (koristeluja, 
rekipeittoihin).

1869. "on niin jäläseätä tuo nahka, 
ei tuosta kunnon kenkeä tule" 
(jälseätä eli sitkeää).

1870. "sitten ne jältteä sen nahan" 
(jältteä eli kaapii, nahan sisäpinnalta 
lihat ja verinahan).

1871. "ku neulottii tul pehmyt mut 
virkkoamal jäly" (jäly eli kova, 
neulominen ja virkkaaminen).

1872. "kyl tää on nii knaftist leikattu 
et juur jemt ja net täst lapsel koltti 
tule" (lapselle koltti, vrt. kolttu).

1873. "minä tartteisin vähä jämäkämpää 
pohojanahkaa" (kengän pohjaukseen).

1874. "jänikse käpälii" (naisen päähineen
koristekuvioita, harakka-päähine).

1875. "sill oj jäniksennahaalla fuaratut 
housut" (vuoratut, lainasana).

1876. "sill oh housut jäneksennahkaa" 
(sillä, vrt. meillä).

1877. "jotaki jäneksennahkalakkia tehtiim 
meillep penikoilles sitten" (talveksi).

1878. "jäniksem puojista kenkii ostammaa" 
(hakemaan virsutuohia, metsästä).

1879. "jäniksenrouko se on keveä ja lämmin"
(rouko eli peitto, jäniksen nahoista tehty).

1880. "nehäm piti kesälläki niitä jänesnahka
lakkeja" (vrt. me).

1881. "Koestisella niit oli jänisvillavoatteita" 
(jänisvilla eli niittyvilla, valkoiset tupsut).

1882. "Kuhmosta se oli se Partti jolla niitä 
oli ja joka kehräsi niitä jänisvillalankoja" 
(omat kuidut=omat langat=omat 
kesävaatteet).

1883. "jänkkäväri" (suomudasta keitetty 
väriliemi, vrt. jängänmusta, suolähteistä 
otetusta mudasta laadittu väri).

1884. "luhta joka kassuu jänkissä leikathan 
kenkäheinäksi" (kasvaa jänkissä eli soissa,
kenkäheinät).

1885. "kyllä sitä vanhashen aikham piethin 
hyviä jänkäheiniä" (jänkä eli suoheiniä, 
kengissä).

1886. "on nii hyvät villat ei ou järreitä 
saap nii pehmeen ja lämpimän villaröijyn"
(villaröijyt).

1887. "kyl tää lanka o järjää ja karhijaa 
iha ku karvalankaa" (lankojen tuntijat).

1888. "ne lepän kuoret ne mie muistaj 
jären kun niillä värjättii" (värjättiin 
lepän kuorilla, verkkoja vai kankaita).

1889. "ihan kaekki vuatteet miestej ja 
naesten kotona kuottiin" (itsenäisen
suomen aikaa, vrt. itsensä myyneiden 
suomi). 

1890. "miesten vuatteethan ne tek ihaj 
järennii" (naiset, miesten hankkimista 
nahoista).

1891. "se ol järjämpkirjaista aluinen, 
pöksyt olliit pitkäviirukasta" (aluinen 
=patjakangas, järjämpkirjaista
=leveäraitaista, pöksyt=alushousut, 
pitkäviirukasta=kapearaitaista).

1892. "siinä mennee aina aekasa, 
että työ saahaaj järijestymmään" 
(työ eli kudottu kangas).

1893. "ei tää loim piisa nii palju, 
luarah järkenäh uus kangas ihran 
sinoo vasten" (loimilanka piisaa,
luodaan uusi kangas).

1894. "tuo nyt järkenää viis 
kuontaloa, tulleeha ne tässä 
iltapuhteila kehrättyvä" 
(pellava kuontaloa, iltaisin 
kehrääminen).

1895. "olpas sillä järki nepsut 
piälä" (nepsut eli vaatteet).

1896. "se on yksjärkinäistä lankaa" 
(yksjärkinäistä eli tasaisesti 
kehrättyä).

1897. "vähä paksujärtsäkkäähä 
tää omakutone piikko o miehii 
paijoks, mutko se hautuu 
pouktiinus muutama kerra ni 
kylhä se pehmenyö" (piikko
=kaksiniitinen karkea pellava 
tai hamppukangas, pouktiinus 
=pyykkitiinussa).

1898. "olliit miul sellases järve
poukamas" (liossa pellavat).

1899. "se on noin kahleksan 
yhleksäv vuarokautta ku hamput 
piletääj järvessä" (liotusaikoja).

1900. "sannoit kutojat jot 
käämitkää ristii jottei tuo järähii, 
ne purkehuut kutoes ja sotkoot 
koko käämi" (käämi=kangaspuiden 
sukkulan puola, järähii=tekee 
harjanteita rullaan).

1901. "matalammat järräät ko 
keträät, sit männöö lankaa 
enemmän siihen rullaahen" 
(järräät eli harjanteet).

1902. "ota hienommat järräät, 
kangas tulloo laijemp" 
(ohuemmat järräät loimilankoja, 
laijemp=leveämpi).

1903. "yhres vihrimpuu haaras 
täytyy olla jäsenä, muutoon ei 
siit sais lankavihtii pois" 
(vihrimpuu eli vyyhdinpuun).

1904. "hurstissa ol loimet 
hienompii, kutteet jäsevämpii" 
(loimi ja kudelangat, hursti
=rohdinkangas tai peite,
lainasana).

1905. "paksu jäsäkkäähä tää 
mei sarka tul, ko tuo mei minnei 
ei ossaa viel oikei keträtä sara 
tarpeita, mut tasastaha tää 
muute" (omat miniät, vieraat
sarkakankaat).

1906. "jätkän nappija ei tarvihte 
kaoposta ostaa, niitä saa metästä 
tarpeen mukkaan" (nappien 
sijasta käytettyjä puupuikkoja, 
nappi=knapp).

1907. "ne voatteeseennij jättivät 
hyvän hajun" (haisuheinät).

1908. "joku nahka vai jäökkenee 
kun sta lijottaa" (jäykkenee 
liottaessa, vrt. pehmenee).

1909. "jäykkä tul tuohikenkä, 
ku ne kutovat sem paksuks" 
(tuohen kutojat).

1910. "tätä tikkuria ei olek kyllä 
tännek kämpälle vasitej jätetty, 
sen on täytyny jäämäseltähäj jäähä" 
(unohtua, tikkuria eli tikutettua
villapaitaa).

1911. "kylläpähän se nykyjää on se liinav 
viljelykij jeännä nii huonoon" (liinan eli 
hampun, vieras unohtuu).

1912. "kuon illalla vantutta hämärässä ja nyt 
näen että silmiä jäi monessaki paikassa" 
(kudoin vantutta, jäi silmiä).

1913. "on joku lanka jääny, ku s ei olet tullu 
niitheen" (niitheen eli niisiin pujotettaessa).

1914. "se o ny semmost jääharmava" 
(kangas, omat värit).

1915. "saa mennä vaikka sellaseh jäähhiilteheh" 
(virsut jalassa, hiilteheh eli riitteeseen).

1916. "jäi jeärijäisii, ko tul luotuu nii paljo, 
jot kaik ei mahtunietkoa pirtoan" (jäärijäisiä, 
mahtuneet pirtaan).

1917. "paa ny muutheks toinen kussa päälles 
ettei oo aina sama harmaa jökötin päällä" 
(kussa eli leninki).

1918. "mie olin kuahallua patukset piälläi 
jo koko uamun" (patukset eli kamppeet).

1919. "koitteliham mie sitä nuttuu piällen 
van ei se kuahannukkaa" (kuahannut 
eli sopinut).

1920. "mustankuahkee" (tummanharmaa,
kaahkee).

1921. "kum paha nahka on niin se hyvinnik 
koahlovaa, kun oekein lujjaam männöö 
niim purskahtaa ommel poes se reikä 
katkijaa" (koahlovaa eli repeytyy, liian 
tiukasti tai tiheään ommeltaessa).

1922. "kaakastesuoni" (lujimpana pidetty 
poron jalkasuoni eli jänne).

1923. "kaakastesuonia" (saatiin peuroista 
eli villiporoista, vrt. vanhemmat suonilangat).

1924. "kaakastinnuora" (porojen suonista 
punottu nuora).

1925. "ettei kaala loimet isossa pummissa, 
sitä varten on tiuhtapärheet välissä" 
(isossa pummissa=kangaspuiden tukissa, 
tiuhtapärheet=tiuhtavarvat).

1926. "se oli ristiraitaasta kangasta, 
johona oli kallepperihharmaa kuret" 
(kuret eli kudelangat).

1927. "sillä ei oov ku omankutosija 
vuatteita" (omakutosija eli parhaita, 
ostetut=arvottomia).

1928. "ei sitä koloomarauralla, jollakim 
puulla vain kaavithi" (karva parkitusta 
nahasta, vrt. kivellä).

1929. "josko lie nahat niin pehemennehet, 
että karva lähtis kaapittamalla" (karvojen 
kaapiminen).

1930. "ne kuaputti veitellä niitä helepeitä 
siitä tuohesta ennenkun ne virsut tek" 
(virsujen teon vaiheita).

1931. "kaaraantuu ne nahaat" (kaaraantuu 
eli parkkiintuu, ammeessa).

1932. "siittäki tehtihin färiä, sanottihin 
kaarnanfäristä" (naavasta tehtyä väriä).

1933. "mis sie uot vuatteheis nuoij suant 
kuarnettummua" (vaatteiden kohtelusta).

1934. "yks kaarros ol kolmekymment 
lankaa" (kaarros eli pasma).

1935. "kartalla pyöritettii semmosiks 
leppeiks" (kartulla, pellavat).

1936. "karttois olliit piit, pääl ol lauta" 
(piit eli piikit).

1937. "yhös koaross ol kolmkymment 
kierrost lankoa" (kaarto=pasmalangalla
vyyhdistä erotetut langat).

1938. "vyyht pit tehhä kaartoloihe" 
(vyyhdit ja kaarrot).

1939. "tästä tehhään kuarto ja sitten 
solomettaa" (lankojen käsittelyä).

1940. "neljä vaekko viis koartoa stä on stä 
viimmentalavista lankoa" (viimetalvista
lankaa, kehräämisen aikaa).

1941. "sit ko käytii kankaasta luomaa, 
sit luvettii niitä kaartoloi, monta kaartoo 
pittää olla" (luvettii eli laskettiin, 
montako kaartoa / kangas).

1942. "kyl kaarti ja kinttat tarppes ova" 
(kylmällä, kaarti=kaulaliina).

1943. "jokkos miä ruven kaastii ja 
tekee hahtuvii, kehräs siä" (kaastii 
eli karstaamaan).

1944. "aina ne miehet repiit nuo 
housujen kuateet" (kuateet eli haarat).

1945. "tuas tuon pojan housut on 
kuatioesta hajallaa" (tekevälle sattuu).

1946. "koha hiä siin nyt ensi kuateip" 
(kuateip=pukeutuu, sonnustautuu).

1947. "kaattere" (kaaterka=naisen 
pukuun kuuluva vyöhön kiinnitetty 
koristeliina).

1948. "sekim meni kaarilla hakhom 
marjavvarpuja" (kaarilla eli esiliinalla).

1949. "ja kyl neek klänninki ja kaati ja 
kerstuki olivas semmose näkössi et 
kyl muil kaikil kaunema oliva" (kaati
=pääliina, kerstuki=esiliina, lainakuidut
=lainanimet).

1950. "naisil olivak kaatip pääs" (kaatit 
eli huivit, vrt. kattaa).

1951. "peokalonkoavallako sinä vielä 
kinttaat leekkoot" (peukalon kaavalla, 
omat mittanauhat).

1952. "ossoo sitä itekkiik kuavoem 
mukkaal leekata" (leikata kaavan
mukaan, vrt. ilman kaavaa).

1953. "se kaavailee siäl vuatii" (kaapii
vuotia kaapimella).

1954. "sellasel kaavaimel velettiin karva 
pois" (parkkivedessä liotetuista nahoista).

1955. "meittii poikii käskettih kaavaamah 
nahka, et ois opittu isäj jälkii" (nahkojen 
käsittely miesten työnä).

1956. "siit ku ne ol jonkii päiveä siel, 
siit se män koavoamoa niit" (lampaan
nahkoja, liottamisen jälkeen, omat 
ja vieraat nahat).

1957. "se käyp aina niin hyvis kaaveis" 
(kaaveis eli vaatteissa, vrt. kaapu).

1958. "parraat koaveesa oli itek kuhil 
laettanna peällee, ka eihän sitä 
rytkyssä niin suureen rahvaaseen 
häppiim männäk" (kaaveet ja rytkyt).

1959. "pitäs suaja uuvet kuaveet, 
kum pöksyt ja nuttuki or rikki" 
(pöksyt ja nuttu).

1960. "nostappa se vuota tuoho 
kaavilauvalle, että saapi siittä 
vettää vähäse karvaa poijes" 
(kaavintalaudalle).

1961. "kaavinlihat" (nahoista 
kaavitut lihat, käytetty liiman 
ja saippuan keittämiseen).

1962. "sittek ko saatiil luatua ni 
sittek karattiin se kata" (karattiin
eli poimittiin luotu loimi kataksi
eli palmikoksi, vrt. kata=isoäiti, 
täti).

1963. "mnää karotan vanttuum
peukaloo" (kavennan, vähennän 
neuleen silmukoita).

1964. "ala nyt jo koattoa, muute 
siu turvakostais tuluu liija pitkä"
(turvakostais eli lapasesta).

1965. "kynnyspiäst alotettii kaaottaa" 
(kaventaa kyynärpäästä, villapaidan 
hihaa).

1966. "paine kaottuu voatteesta" 
(paine eli väri, katoaa päivän 
paisteessa, vrt. painaminen).

1967. "sortuukkin ol öylön sateessa 
ja ropakossa oekee ränttääntynny"
(sortuukkin eli takkini).

1968. "se on kahanneppäen 
neolottu, kaks silimee nurreiseks 
ja kaks silimee oekeiseks" (nurin 
ja oikein, lapasen suu).

1969. "kuvotaa nuo hantukit 
kahatoimiseks, ni niist tulloo 
sorjempii" (kahatoimiseksi
=kudontakuviot eli toimet 
kulkevat vuoroin vasemmalle
ja oikealle, muodostaen 
sahanteräkuvion).

1970. "minä sittev vielä kuttoinki 
kylläänki kaheksattakymmentä 
kyynärää pitkäv väävin" (väävin 
eli kankaan).

1971. "kaheksahaarat" (sormikkaan kuviot).

1972. "sukansääret tikuthin kahrella tahi 
kolomella färillä, koukkuusta, viinoosta, 
kahareksanmerkkistä" (tikuthin eli 
neulottiin, kuvioiden nimiä).

1973. "naisil ol liinain hame, ol kahea ensin 
ennenkuin se nöyrty" (nöyrty eli pehmeni).

1974. "voi yhenkerran sentään, kuinkas 
sinä sillälailla tän kankaan olet kahinut" 
(leikannut pilalle, vrt. kahilas).

1975. "kum paha nahka on niin se hyvinnik 
koahlovaa, kun oekein lujjaam männöö 
niim purskahtaa ommel poes" (koahlovaa 
eli repeytyy, liian tiheään ommeltaessa).

1976. "orresa oli semmonen kahalo taas 
josa se pyöri" (luomapuiden napapuu).

1977. "missä ravassa sie olek kahlonuk 
ku olet ryvettänyk kengät" (kenkien 
kohtelusta).

1978. "ku kankasmuru hankell ol 
valkenemas, nii se vaa täl kal kahmalleltii 
sylihii ja siit vasta tuvas pinkattii" 
(kankasmuru eli kappale).

1979. "kahpira" (lappalaisnaisen lakki).

1980. "niiessä oli pohjukka, kahtaasolmut 
ja röpsysolmu" (niidessä pohjukka,
kahtaasolmut, keskisilmän molemmin 
puolin, kangaspuiden osia).

1981. "kantapäänöyle neulottiin kahtia" 
(nahkakengän neule, sisä ja ulkopuolelta).

1982. "jos panee enempi ni tulee nii 
ruskeeta" (enempi tiettyä sammalta, 
lankoja tai kankaita painettaessa).

1983. "oli pualukkapunasta" (räsymaton 
raidoissa).

1984. "niiret noskoon, kairek käyköön, 
yks kyynärä, yhreksäm päivää, sanottiin 
tollai ko kankasta alkuum pantiin, että 
sen sittep piam piti tuleman" (valmiiksi).

1985. "kaire otetaan sem mukaan kuinka 
tiuhaa tahtoo kankaan, tiuhassa kankaassa 
otetaan tiuhempi kaire harvassa karkeempi" 
(kangaspuiden osa jolla loimilankojen 
tiheys säädettiin ja jonka piikkien välistä 
loimilangat kulkivat, vrt. tiuhta).

1986. "rytikaiteella kuvottiin tavallista 
kangasta, mutta puukaiteella mattua" 
(kankaat ja matot).

1987. "pirta o kaiteihe välis mut kahe 
puole mis ne pirra piit ovat ne o ruoteet" 
(kangaspuiden kehyspuut joiden väliin 
pirta pantiin, vrt. luha, pirran päällinen).

1988. "a kaiteet, no niilhä sitä kangasta 
hakataa jot se tulloo tiukkaa" (hakataa 
kangasta, vrt. kangaspuun äänet).

1989. "aletaa kuttoo ja lyyvvää kaitehii 
kans" (kudontasanastoa).

1990. "kaiteilla kuotuita vöitä käytettiin 
miestem palttooj ja turkim päällä" 
(nauhoista kudottuja vöitä, kaide
=nauhapirta).

1991. "ittek kuothin kaikki vaate siihen 
aikhaa" (ostamisen myöhäisestä
alkuperästä).

1992. "siin suavat kaijepuut iskii monta 
kertua enne ku tiä läjä lankoi o kankuan" 
(langoista kankaaksi).

1993. "em mie kaihoo uusii nuttuloi 
monnii vuosii" (pitkään kestävät 
päällysvaatteet).

1994. "s oli jo isoo kaikales kangasta, 
se kolomek kyynärää" (kyynärä
=käsivarren mitta).

1995. "siihem men nyt sellaiseel lyhveen 
kaikempäiväseen turkkiv viis lammas
nahkaa" (turkki-sanan alkuperää, 
vieraat nahat=vieraat nimet).

1996. "ennen tehtiin mekoja ilman 
kaenaloklapuja muk kyl se paerasa 
kumminki mukava on" (paidassa 
mukava, kainalolappu).

1997. "kaenalonalustilikku on olluj 
ja om miestej ja naestem paejassa" 
(kainaloon ommeltu tilkku).

1998. "ompele tiä kainalotilkku 
roihkaahen" (roihkaahen eli paidan 
sivukappaleeseen).

1999. "oikein kairavissa hameheissa 
oli yheksänki kairaa" (kolmiomainen 
kangas tai nahkakaistale, vrt. piedin).

2000. "ei muuta ko nahasta tehthiin 
kairat ja kairain syrjät kiini ja sisäle 
karvoja" (kairat=kolmion muotoiset
kaistaleet, karvapalloja tehtäessä).

2001. "tikuttiin semmosta siipikairaa 
ne oli komeita sukkia" (tikuttiin eli 
kudottiin, joustinneuleita).

2002. "se vähä niinko levitettihin kairalle 
ettei se olluk kintiä" (kintiä eli tiukka, 
kintaan peukalonvahvike).

2003. "kalvokkaat tikuttiin kairaset"
(kalvokkaat eli villaiset rannekkeet).

2004. "kyl niil nuoriil miehiil 
kesäsiin iltoin kairalakit ol piässää" 
(kolmiomaisista kangaskaistaleista 
ommellut lakit).

2005. "nehän oli ne naapukkalakit 
semmosia kairalakkeja, usiammasta 
kairasta tehtyjä" (lakkien nimiä, 
vrt. laki).

2006. "kairalapasta kyllä tehtin"
(kairalapasta eli joustinneuleella 
neulottua lapasta).

2007. "kairamyssy" (kolmiomaisista 
kaistaleista tehty miesten päähine).

2008. "kairattujaki hamehia oli" 
(kaistaleista tehtyjä).

2009. "oikein kairavissa hameheissa 
oli yheksänki kairaa" (kairaa eli
vaatekappaletta).

2010. "näin hyvät kairot sain kenkiin" 
(kairo=kengän tai lapikkaan 
päällisnahka).

2011. "sitte kairoottihin kaarikkin 
jotta ne tuli hännästä leveetä ja piäni 
lappo rinnan kohralle ja nauha kaulan 
ympäri" (kaarikkin eli esiliinatkin).

2012. "kairottus se on" (lappalaisen 
ihokka).

2013. "kun oli pietimet hamheessa, 
niin ei kairottu sillon" (pietimet eli 
kaistat).

2014. "paita kairotethiin sivulta 
kairoilla" (kairotethin eli tehtiin 
kappaleista).

2015. "kairokenkä" (pohjattu lapikas, 
pohja ja ääret eri nahoista).

2016. "enneaikoa ol kaislapirtoi, 
ruokopirtoi ja puupirtoi, enneko 
tulliit neä ostopirrat, jois piit lie 
rauvast" (omat ja vieraat pirrat).

2017. "ohkaiset kankoat kuttoit niis 
kaislapirrois" (kaisloista laaditulla 
pirralla).

2018. "siihem pantiin kolmek 
kaistaa ja neljä kaistaa" (tavalliseen 
hameeseen).

2019. "neljäkaistasiist hamehist mie 
pilän" (hameiden ystävät).

2020. "kaistottain tehtyn nii ko 
palttu se visikka, kiriät hijat ja häntä 
kankkuih ast" (visikka eli naisten 
pitkähelmainen pusero).

2021. "siel tiellä on niin kuraa 
vaikka mä koitin kaita niin 
sentään tuli hameen helmet 
saveen" (pitkähelmaiset hameet, 
vrt. kaihtaa).

2022. "uilo se on semmonen kaita
nokkanej ja kippuranokkanen 
niinko ihme" (uilo eli yksipohjainen 
lapikaskenkä).

2023. "kajavasiip" (vyön koristekuvio,
kajava=lokki).

2024. "se on nij järin kajjee vettää 
päälleen näin talvisylännä" (kirjava 
vaate, talvi=väritöntä aikaa).

2025. "se näytti jotta se ei ollenkkaak 
kajostuta" (kajostuta eli hävetä tyttöä, 
housut jalassa käveleminen, tapojen 
muuttumisesta).

2026. "ei siinä yhem parin kansak 
kauvvan kakarreltu" (kintaita 
tehtäessä).

2027. "siihe kierettii jouhest tai 
rihmast paulat jalan kaula ympär" 
(tuohivirsuun).

2028. "olimpa minnäek koko hölömö 
kun kehräsin kaolalle" (kehräsin 
kaulalle, vrt. liian ohutta).

2029. "paeta kaolassa, toenen naolassa" 
(kahdet kutakin).

2030. "näen ennen kuvottavan nurin 
oekeen poikkipäen, villalangasta 
miehille kaolaemija niissol kaks nappija 
toesessa piässä, toesessa ol napinreijät" 
(kaolaemija eli kaulureita).

2031. "ei hameh kaulus saannu olla 
lopen tiukka, muutes oli paha olla" 
(itse tehty eli mukava).

2032. "kumakan kans om pantu 
kaglus" (olkahameen yläreunaan 
ja olkanauhoihin, kumakan
=punaisen kankaan).

2033. "kaksiaisa" (villakäsineen 
koristekuvio).

2034. "kaksiaisanen vironvyö" 
(kirjava naisten koruvyö).

2035. "on kaksjakoist, se ei kestäl 
loimen" (loimilankana, huonosti 
kiertynyt lanka).

2036. "kaksjatkone hiha" (hiha 
jossa oli kapea alaosa ja leveä 
yläosa).

2037. "kum paiatkin tarvis ollak 
kaksjatkosia, nin siitä tehtiin 
siitä karkeesta, alapuol ja siitä, 
pellavasta yläpuol" (karkeesta 
ja pellavasta, vrt. rohtimesta).

2038. "kaksjuovasta vuatetta" 
(juovasta eli raitasta, oma j, 
vieras r).

2039. "ne vivahtaa kahev
värisellen, nin ne un 
kakskarvassa" (langat, 
karva=väri).

2040. "emmie mustasta 
takista niinkhäv välitä ku olis 
joku kakskarvanen sopiva" 
(kakskarvanen eli kahden
värinen).

2041. "em min ol ikänä 
välittänny kakskasasesta 
rievusta" (pitkästä 
hapsupäisestä huivista).

2042. "pellavvaat pittää 
harjatak kakskerttaan, ensim 
piällystelläs sittä hippiistelläk" 
(pellavan käsittelyä).

2043. "ennen ne kuto kaks
lankasii kintait, ens kurottii kaks 
silmää valkosel, kaks mustal ja 
sit taas vaihtu" (valkomustia 
kintaita kudottaessa).

2044. "kaksleuvvaks herkijjää" 
(lapikkaan kärki, taipuu keskeltä 
sisään, jos ei panna koviketta).

2045. "kaksloimisis ov vaa kaks 
lankaa piissä, mun neljäloimises 
neljä" (kaksi ja neliloimisten 
kankaiden erosta).

2046. "miästen sukan
sääret kurotaham melekeen 
aina kakslykkyystä kairaa" 
(joustinneule jossa neulottiin 
kaksi oikein ja kaksi nurin).

2047. "ei minul koskaa ollu 
kaksmuruist särkkii" (särkkii 
eli paitaa, vrt. osaista).

2048. "yksmuruih hija, nyk 
kaksimuruih hija" (yksmuruih 
eli yhdestä kappaleesta tehty,
miesten takeissa ennen).

2049. "se olkii ruohtimista 
mikä ol kaksniitistä, hienomp 
sekä paksump vaate" (kaksniitistä
=kahdella niisivarsiparilla ja 
kahdella polkusimella kudottu,
vaate=kangas).

2049. "ko ol omaketräämää 
kaksikerrasta rihmaa, ko navistiit 
miehe pöksy lahekkeetkii, kyl ne 
kestiit" (navistiit=ompelivat kiinni, 
rihma=ompelulanka).

2050. "tein sellast jot 
kaksinkertast lankaa ja sit toisev 
vyyhen tein sellasta, oikee pientä" 
(pientä eli yksisäikeistä, 
lankojen tekijät).

2051. "kakspiikkoisess on kaks 
lankaa yhles kaitiem piirros" 
(kankaassa jonka jokaisen 
kaiteen piinraossa on kaksi 
loimilankaa).

2052. "iärikellapikas ol toine, 
sitä sanottiin kakspohjaseks" 
(lapikasta jonka ääri ja pohja 
ommeltiin eri kappaleista).

2053. "miehillen tehtiin kaks
pohjasia pieksuja" (kaksipohjasia,
kävely=kuluttaa pohjia).

2054. "kakssilmäset" (lapasten 
kuviomalli).

2055. "äimä oli enne kolomi
sulkane tahikka kakssulukane" 
(sulkane=tahkoinen, äimä
=nahkaneula).

2056. "teke kaksäist suklankka 
vaa, kyll se tarppeks vahva o" 
(kaksisäikeistä sukkalankaa).

2057. "näi villat kehrätää kaks
säkeiseks kankaa kujellankoks"
(kudelangoiksi).

2058. "se ykspiine ol piikkuu, 
nykysin tehhääv vua kaksvartista, 
kaks piätä om piirravossa" (kaksi
loimilangan päätä piinraossa, 
kaksivartisessa kankaassa).

2059. "kaksvarttinen kangas on 
helappoo äkkinäesemmännii kuttoo, 
nelniitinen on jo vaekeempoo" 
(varttinen eli niitinen).

2060. "käytihim mettäs kattomas 
jotta, onko karvapäätä kuinka jo" 
(karvapäätä eli niittyvillaa, omat 
ja vieraat villat).

2061. "alazed vanu, ei synny ni käzi" 
(alazed=lapaset, synny=mahdu).

2062. "palttinam piettävä syrjä 
kangazbrujis" (syrjä=kangastukki, 
kangazbrujiz=kangaspuissa).

2063. "reizipuuloin agjad on 
hagoloiz, toizet sydämpattsahaiziz 
kiini" (sydänpatsas=kangaspuiden 
pystypatsas johon kangastukki 
ja sivupuu kiinnitettiin).

2064. "pane paikka piähä, 
ilmain syyväh tsakat kogonah" 
(paikka=huivi, tsakat=sääsket).

2065. "nokkosetki rihmaksi, 
ta i syötäväksi" (nokkoset 
rihmaksi, syöty myös).

2066. "meilä ennen pletittih 
kolmella säigehellä" (virsujen 
pauloja, letti=lainasana).

2067. "säpäkkähät" (poron
nahkaiset säärystimet tai 
nauhakengät, myös säpäkäs, 
säpikäs).

2068. "särvie myö pidäy 
puuttuo paikku, näbiembi 
roih kattsuo" (särvie=reunoja, 
puuttuo=ommella, paikku
=huivi, näbiembi=kauniimpi,
roih=tulee, vrt. särvätä
=juoda reunalta).

2069. "suuripaikku on villaine, 
kaikkie karvoa, nellitsuppuine, 
kistid rannoiz, kaksin kerroim 
peäz ymbäri, agla alah päi, 
matkoil, talvel" (suuren paikan 
eli kirjavan villahuivin kuvaus, 
karvoa=väriä, tsuppuine
=kulmainen, kistid=rimpsut, 
rannoiz=reunoissa, agla=pää).

2070. "suondielleh ombeli" 
(suondielleh eli hyvin, 
vrt. suonilangat).

2071. "kisseipaita ommeltih, 
suorasta siitä voattiesta 
leikattih" (kisseipaita
=valkaistusta palttinasta
ommeltu paita, voattiesta 
=kankaasta).

2072. "suoravaine nahk on 
kesken aigoa nostettu parkiz" 
(suoravaine=sileä, tasainen).

2073. "hyvä on suorivo hänel, 
ei kylmä" (suorivo eli vaatteet, 
vrt. suoriutua=pukeutua).

2074. "subi mustu" (supi
=aivan, täysin).

2075. "supkaized jäniksen
nahkaized oldih neidizil, 
villat sydämitsi, peälystän 
ken, kingied vyön kohtal, 
puoles seäres säh" (villalla 
vuoratut jäniksennahkatakit, 
kingied=tiukat, kiristävät,
säh=saakka).

2076. "ennev vanhav 
nieklottih tämä kinnas ta siitä 
voate ommeltih peällä, siitä 
kaunis kirjava lentta tähä suuh" 
(ommeltiin vaate neulotun 
kintaan päälle, lentta eli 
koristenauha).

2077. "täyttäykö vuattien 
laijat suuksekkah" (vaatteen 
eli kankaan laidat, suuksekkah 
=vastakkain).

2078. "parahiks vai pola täydyö 
suuksekkah" (pola eli lieve).

2079. "suuba, musta hallakka
peälys da turkki alustanna, kindie 
selgä, landehien kohaz rupitettu, 
kaglusta suuri" (naisen pitkä 
turkki, hallakka=harmaa, 
rupitettu=rypitetty, vrt. kinkie).

2080. "sumpaseh on tikutettu 
nämä kintahat" (sumpaseh
=tiheään, tikutettu=kudottu 
puikoilla).

2081. "ennen naizien hattulois 
piettih sulgii" (sulkahatut).

2082. "mustalpuhui sulgu" 
(mustan puhuva sulka, väriä 
tarkoittavat sanat, vrt. puuhha
=untuva).

2083. "rättsinässä on kaklusta, 
siit on hiemat, stoanut, ta emusta" 
(rätsinän osia, hiemat=hihat,
stoanut=paidan yläosat,
emusta=paidan alaosa).

2084. "stuavoissa kuvotah" 
(kangaspuiden nimiä, lainasana
=lainakeksintö).

2085. "nieglontasukassa on nenät 
nieglotut da varret tikutetut" 
(neulominen ja tikuttaminen).

2086. "yhtel puikol nieglottih 
sukad da i alazet" (alazet 
eli villalapaset, puikolla 
neulominen).

2087. "sukku villazez langaz 
nieglotah" (sukka eli villasukka, 
lainakuitu=lainasana).

2088. "venan sukad laitah yhtel 
nieglal, a ruotsin sukad viddel" 
(venäjän ja ruotsin sukat, 
omat puuttuu).

2089. "sukat kuvotah, seäred 
nieglotah" (kudotaan viidellä 
puikolla, sääret neulotaan,
kutominen ja neulominen).

2090. "pietäh sukkii i hattaroi" 
(hattaroi eli jalkarättejä).

2091. "sukkoa kajjennan, ummistan" 
(kajjennan eli kavennan).

2092. "sukkulang om peän kudohez 
järiembi, seären hoikembi" (järiembi 
eli paksumpi, sukan pää ja sääri).

2093. "löttö oli hyvin sukkela" 
(sukkela eli nopea kutoa, löttö
=yksinkertainen tuohijalkine).

2094. "i kiämi pannah sukkulpuikkoh, 
sukkulpuikko sukkulazeh i läbi loimis 
sukkulastu huskutetah" (kangaspuiden 
osia).

2095. "hiemansuud on strotsittud" 
(hihansuut, ommeltu jälkipistoin, 
lainasana).

2096. "kahtel virvel ommellah kengii, 
strotsitah" (virvel eli langalla, 
vrt. rotsi).

2097. "staniloista siäryksen revitiin" 
(housuja tarkoittavat sanat lainaa).

2098. "tukiz on spilkad naizil, mysyl 
kem pidäy" (puiset piikit, mysyllä 
pidetyissä hiuksissa, vrt. myssy).

2099. "soatoi sobah tyttäred" 
(saattoi sopaan, vaatetti).

2100. "suomi sovad, rubie moat 
eäre" (suomi eli riisu vaatteet, 
oma s, vieras r).

2101. "sobii myö miesty vastatah, 
paginoa myö kaimatah" (vastatah
=otetaan vastaan, kaimatah
=saatetaan).

2102. "sovankagluz on kahten 
sormen levevyz" (paidankaulus, 
omat mitat).

2103. "sovanrind on viisivoittu" 
(kirjailtu koruompelein).

2104. "hibjusoba" (alusvaate,
hipiää eli ihoa vasten).

2105. "piälyssoba" (päällysvaate).

2106. "sovan vällendi" (väljensi, 
vrt. kavensi).

2107. "sobakerdu, midä yhten aigoi 
peäl pied" (sopakerta eli vaatekerta).

2108. "kezreäy soraittau hyveä työdy, 
a ku ruohtimii lähtöy, sid nytserdäy"
(kehräämistä kuvailevia sanoja).

2109. "langoi soritah, poazmoi eroitellah 
viihes" (soritah eli selvitetään lankoja,
pasmoja vyyhdistä).

2110. "keässä ne oli kintahat, ta 
sormikkahat" (kintaat ja sormikkaat).

2111. "sormikkahissa ollah sormet 
erikseh tikutetut" (sormikkaiden 
ja kintaiden erosta).

2112. "ommelles pidää olla sorminahku" 
(sorminahka, vrt. sormustimet).

2113. "sorokass on kaksi hoaroa täss 
iessä, vail lakissa ei ollun tsorppie" 
(kaksi haaraa edessä, tsorppie eli
piikkejä, sorokat ja lakit).

2114. "pijettihhän sitä sorokkoa, 
näin oli otsassa semmoset tsorhoset 
siinä" (tsorhoset eli sarvet, 
vrt. sarvilakit).

2115. "yöksi otettih sorokka pois ta 
paikka peäh" (paikka eli huivi).

2116. "vanhembad ni moat ei ruvettu, 
k ei oliz mitahto vyö" (käyneet maaten 
ilman vyötä, suojelevia).

2117. "kossossa on miula viisi solkie" 
(solki=kankaan leveys, kangaskaistale).

2118. "monella solellako luajit kosson" 
(koston eli olkainhameen).

2119. "siittsakossot ta ahlitskokossot 
niin ne oli kuusisolkisie" (kuusisolkisia, 
kuudesta palasta ommeltuja).

2120. "nelläsolgine rättsinä" (neljästä 
kaistaleesta ommeltu).

2121. "zoltoinkarvaine muju" 
(kellertävä väriaine).

2122. "soba om palttinaz laittu, 
a paid on siitsaz" (sovat ja paidat, 
siitsa=pumpulinen ostokangas).

2123. "soba on järei paidu piikoiz, 
kaglaz on rihmaized, ei nybleä" 
(piiko=kaksiniitinen pellava tai 
hamppukangas, rihmaized=nauhat, 
nybleä=nappeja).

2124. "sobah suorietset" (suorietset 
eli pukeudut, suoriutua=pukeutua, 
vrt. jaksaa=riisuutua).

2125. "siihi sivottih siitä kassarihmah 
kiini se lepeskät ta ne rippu suorana 
siitä, kosson helmah soaten" (lepeskät 
eli lettinauhat).

2126. "puolipaltoksi kutsuttih täh soate, 
pienet takit vain" (puolipaltto, tähän 
saakka, paltto=pitempi).

2127. "suakk on oigeiselgy palto naizil" 
(suakka=naisen päällystakki, vrt. saka, 
satska).

2128. "siitä vielä kaikill oli soalit, 
soalit ta villapaikat" (saalit eli isot 
villahuivit).

2129. "soapkanrandu keätäh korvil 
vilul" (soapkan=talvilakin, randu
=reunus, keätäh=käännetään).

2130. "soappoota ei voi pitöö 
molomissa jaloissa" (saappaita 
eli ostosaappaita, vrt. vanhemmat 
karvajalkineet).

2131. "ei pätä jalgah kengäd" 
(pätä eli sovi, vrt. päteä).

2132. "pirdah otellez roih erähitsi 
hairehtuz loimilangoiz datkeltez, 
toizeh kangahah pannez, yhtes 
piikeskes kossah matkatah langad, 
sanotah, sizäreksed on kangahaz" 
(kutomissanastoa).

2133. "tsuunit ollah skankoista 
pletityt" (tsuunit=virsut, skankoista
=tappuroista, lainasanoja).

2134. "pane enembi sinii, anna 
roih sinizembi" (enemmän siniä, 
oikean sävyn löytäminen).

2135. "mi on tsinitty tsinikivellä" 
(tsinitty eli värjätty sinistä, sinistä 
antavalla kivellä).

2136. "koadiet sinitäh" (koadiet
=alushousut, sinitäh=värjätään 
siniseksi).

2137. "sovat siniin" (siniin eli 
värjäsin siniseksi).

2138. "sinijunoni voate" (junoni 
eli juovainen).

2139. "sinikarvani kangas" (karvani 
eli värinen).

2140. "sinikivie on rajakkoloil 
metsäz, ned ei mureta keittähez" 
(rajakkoloil eli ahoilla, murene 
keitettäessä).

2141. "sinittävy muju" (muju eli 
väriaine).

2142. "valgiet sovat sinitäh pestyy" 
(sinistyvät pestäessä, valkeiden 
vaatteiden ongelmia).

2143. "mölläkälleh on ommeltu, 
pahoil silmil" (pahoilla silmillä, 
huolimattomasti).

2144. "päiväs kengäd ombeled, toizel 
menöy kolme päiveä" (kengät päivässä,
tekemällä oppii).

2145. "soba on siebalozil, kulunuh 
moizeks" (siebalozil eli riekaleilla).

2146. "sietka tikutettih muurnin da 
oigein tikkunieglolla" (sietka eli
villainen kaulahuivi, tikkuneuloilla,
vrt. puikoilla).

2147. "pienikirjasesta siitsasta loajitah 
rättsineä, suurempikirjasesta kostuo 
ta täkimpeälistä" (rätsinät, kostot ja
takinpäälliset).

2148. "yhemmuosta myö otimma 
sitsua paijoiksi" (sitsua eli kretonkia, 
myöhäiset ostokankaat).

2149. "syväinkujjud om puhtas pelvaz, 
harjattuu da paltsostahuu" (pellavasta
harjatut sydänkuidut eli aivinat, 
vrt. palttina).

2150. "pardulangoin jällez on syväin
langad, sid nyttsylangad" (syväinlanka
=kuontalon sisimmistä kuiduista 
kehrätty lanka).

2151. "syväinlastu om päriez loajittu" 
(kudontalasta, tiuhtavarpa).

2152. "syväinlastad on kirjoa myö, 
midä suurembi kirju, sidä enämbi 
lastoa" (lastojen avulla laaditut 
kirjailut).

2153. "ainoz uvvet siärikengäd laittih" 
(säärikengät eli varrelliset kengät).

2154. "polvikunta polvikunnalla 
seässettih ne kossot" (säästettiin 
kostot, periytyvät vaatteet).

2155. "uvvet poarat katso seästä, 
älä pahoi taskaitse" (säästä uudet 
vaatteet, taskaitse=kuluta, retuuta).

2156. "seästämizeh pie uuzii sobii" 
(pidä säästellen).

2157. "ennem piettih hyvii da kallehii 
sergazii" (sergazii eli korvarenkaita, 
kallehii, vrt. ostettuja).

2158. "sergain on hobjaine, 
kuldaine, vaskine libo zemtsugahine" 
(zemtsugahine eli helminen, 
lainasana).

2159. "mutsoit piettih setkua, a akat 
tseptsiä" (setka=naidun naisen 
verkkomyssy, tseptsi=naidun naisen
alusmyssy).

2160. "paltto kingistyi sellättsi" 
(kingistyi eli kiristyi, selästä).

2161. "ruskieh pliissah libo barhattah 
ommeltu zemtsuguhelmyöd" 
(punaiseen päähineeseen, 
ommeltu simpukan helmiä).

2162. "zemtsugusergad i minul oldih" 
(helmistä laaditut korvakorut).

2163. "olgupiälöil da ryndähil 
zemtsugut sieppilöi pietäh neidized" 
(helmin koristeltuja nauhoja, 
vrt. ketjuja).

2164. "dogo leikkait sebaluksem 
paidah" (sepalus=rintahalkio, 
hameen sivuhalkio).

2165. "perttsyheinöä pandih voattein 
segah" (hyvää tuoksua antamaan, 
vrt. haisuheinä).

2166. "segaloitti viihen" (sekoitti 
vyyhdin).

2167. "tämä viihti segavui, tule autat 
sellittää" (auta selvittämään).

2168. "sego täh rihmat, pidäy selitteä" 
(rihmat sekosivat).

2169. "poazmulang lapastetah 
kahteh poazmah, sid viiht ei sevo" 
(paasmalanka, kahteen paasmaan, 
lapastaa=sitoa silmukalla).

2170. "langat sellendin" (selvitin).

2171. "langoida soritah viipsihyöh" 
(soritah=selvitetään, oijotaan).

2172. "langoin sellityz loppih" (sellityz 
eli selvitys).

2173. "villoa savittih ennen vitsoil, 
kartiloi k ei olluh" (kartattiin villaa 
ohuilla koivuvitsoilla, ennen karstoja, 
vrt. omat suovillat, savita=piestä,
potkia).

2174. "sovan savvuskoitti, koi ei 
iske" (savusti vaatteen).

2175. "kadajalla saussutettih 
vuattehie" (savustettiin vaatteita, 
omat keinot).

2176. "sovat savustetah pestyy, 
ann ei täi iskei" (savustetaan, 
pesemisen jälkeen).

2177. "seinybrujad itse laitah, 
kebjiembäd on loadie käveliöi 
brujii" (kiinteät ja kävelevät 
kangaspuut, kiinteät=seinään 
kiinnitetyt, vrt. jalalliset).

2178. "kosto seisou hyväsistä 
peällä" (seisoo päällä, elävä 
olento).

2179. "tuohen ku panou nin 
soadnikka ei mädzene libo ei 
kosah mäne" (nahkakenkään 
kantapään kohdalle laitettu 
tuohenpala, mädzene=litisty,
kosah=vinoon).

2179. "srotsitah kiini hienombal 
virvel" (vrt. nahkarotsi, vieraat 
r-alkuiset sanat).

2180. "zatsku om puoleh reides 
säh, hibjoa myö, kui pindzakoz 
nyblät kahtem puolen" (naisen 
päällystakki, nyblät=napit).

2181. "toimmo kodih, pejjimmö, 
veimmö saroal" (peijimmö eli 
pingotimme, taljan kuivumaan, 
vrt. peijaiset).

2182. "puupuikkoloil ennen sarfoa 
nieglottih da villapaidoi" (puisilla
puikoilla, huiveja ja paitoja).

2183. "pane sarfu kaglal, sit ei kaglaa 
kylmä" (sarfu eli kaulahuivi).

2184. "sarga kuvotah nellällä suksella"
(sarka eli villakangas).

2185. "valgieda sargoa itse loaimma"
(valkeaa villakangasta).

2186. "kostoih kuvotah sargoa" 
(kostoih eli olkainhameisiin).

2187. "sargia liajitah villasta 
lambahien" (vieraat lampaat, 
vieraat kankaat).

2188. "sarraz on rättsinäized 
loimed, kudied villaized" 
(rätsinäized eli pellavaiset 
loimilangat, villaiset 

kudelangat).

2189. "löttö kuvotah kolmella 
saralla, eli viijellä saralla, kun 
kuuvella saralla kuvotah se ol 
loapotti" (tuohijalkineiden 

nimiä, saralla=tuohinauhalla).

2190. "min suurus kesseli 
himottau loadie, sidä myöten 
pannah, niin pität sarrad da 
niin äijä sargoa" (kesselin eli 
tuohikontin pituiset sarat,
vrt. kengän).

2191. "lötöi kolmes sarraz laitah" 
(laitetaan kolmesta sarasta).

2192. "luapottie pletitäh nellästä 
tuohizesta sarrasta" (letitetään
neljästä sarasta, tuohikenkiä).

2193. "no siitä sarkapuksuo talvella, 
villasta loajittih ta kesrättih" 
(villasta sarkapuksuja).

2194. "sargustanid on dogamiehel 
talvizel aigoa" (housujen nimet 
lainaa).

2195. "enn oli naizil sargusuhai, 
pitkembi kouftoa, voattu sydämez, 
ruppiselgy, alatsi poliz vyö, nybläd 
eis" (suhai=sarkainen puolitakki,
koufta=suora ja väljä naisen pusero,
voattu=vanu, nybläd=napit).

2196. "samsaz laitud on kindahad" 
(samsaz eli säämiskästä).

2197. "sampsani nahka" (sampsani
eli säämiskäinen).

2198. "paidupaltin on sangiembi 
pelvahistu palttinua, da tsökittää" 
(sangiembi=paksumpi, tsökittää
=pistelee).

2199. "sangei" (paksu turkki).

2200. "lyhyd, leätsäkkäni, 
leviekkäni, joga tilah päi tsiippoau, 
ylen on soaroikas, käbälikäs, 
a kuivoat, siid roih kui paivun koja" 
(kasvi josta tulee kuivattuna
pajunkuoren väristä).

2201. "mujutetah paltinoa i langoi" 
(mujutetah eli värjätään).

2202. "katso hyvin ommeltez, 
älä lai välleä ni ahtastu" (katso
ommellessa, oikea työ).

2203. "kirdad oli seärensuuloiz 
dai turkiloiz ryndähil vattsas sah, 
i kindahien suuloiz i peigoloiz" 
(kirdad eli kirjat, koristelut
nahkavaatteissa).

2204. "saka om polves sah, 
oigeiselgy, mustuvillaine, talvel 
vuatan kel" (vanulla täytetty 
villainen naisten päällystakki,
oigei=suora).

2205. "zakalan ker on nahka" 
(zakala=huonosti parkkiintunut 
kohta).

2206. "katkeilou nahku zakalan 
kele" (nahkojen tuntijat).

2207. "rättsinässä on kaklusta, 
siit on hiemat, stoanut, ta emusta" 
(rätsinän osia, lainanimi
=lainapaita).

2208. "pörhähiema, leviehiema 
ta nappihiema rättsinä" (hihojen 
mukaan nimeäminen).

2209. "paijan loadi kui rättsinän" 
(paidat ja rätsinät).

2210. "rättsinä on akkoin rättsinä, 
soba om muzikkoin soba, mollembad 
on hibiedä vas" (naisten ja miesten
paidat, hipiää eli ihoa vasten tulevat).

2211. "rättsinäss ollah partsat i emusta" 
(rätsinän osia, partsa=naisen paidan yläosa).

2212. "rättsinäd om polves sah, hiemoat 
kynäbrykses säh, rindu välly" (polveen 
saakka, hihat kyynärpäihin, kesäpaita).

2213. "rättsinän helmoiz on kirdad, ruskiel 
kirdutetud, oal polven" (helmoissa punaiset 
kirjailut, polven alla).

2214. "nurmel ollah naized rättsinäzilläh"
(rätsinä=kesäpaita).

2215. "kun ollou rättsinälliset, pitäy puhastuo"
(kuukautisten kiertonimiä).

2216. "kumakaz laittih rättsinänhiemoaloi"
(kumakka=punainen pumpulikangas,
myöhäiset ostokankaat).

2217. "rättsinöityi, kylläl loadi itselleh" (laati 
itselleen kylliksi rätsinöitä).

2218. "rädvie kangas" (rädvie=ohut).

2219. "rädvei on siitsu" (siitsu=pumpulinen
ostokangas).

2220. "ta siitä paikka peähä vielä tä, siitä röijy
peällä tahikka talvella paltto peällä" (paikat, 
röijyt ja palttoot).

2221. "pidäy järgieh jupku muutaldoa" (muuttaa 
hametta, järgieh=kokoajan, turhamaisuutta 
paheksutaan).

2222. "vuate röpsöttää pahal taval" (röpsöttää
eli repsottaa).

2223. "tukad rötköttäy peäs pitkäd meäm muskoil"
(muskoil eli miehillä, lyhyiden hiusten 
myöhäisestä alkuperästä).

2224. "rötsäkkö nahku, suoravaine" (rötsäkkö
eli huonosti parkittu).

2225. "rötösti ombeli, rikoi nahkan" (rötösti eli 
huonosti, oikea työ).

2226. "kengäd rändäi kulukse, voidamattah kai"
(kuluvat, voitelemattomat nahkakengät).

2227. "kulunnuh on räbelö, odva hengis pyzyy"
(kulunut liina, pysyyköhän hengissä).

2228. "hiemoah räznyn laid, katso hierovuid"
(hieroit hihan likaan, paheksuen).

2229. "yöpajjoiz ryöhähteleh" (ryöhähteleh
eli pyrähtelee).

2230. "ryöhähytti tulupam piäle" (tulupan 
eli turkin).

2231. "pelvastu nyhtiy ryömildäy" (nyhtää 
pellavaa).

2232. "helmad moada ryöpsie" (ryöpsie eli
laahaa maata, vahingoittaa vaatetta).

2233. "helma ryötskähti rebii, oksah tartui"
(repeytyi, tarttui oksaan).

2234. "hyvä oled ryöveli, helmoi nost ed, 
lijas käveled" (oudoksutut vaatteiden 
kaltoin kohtelijat).

2234. "sinä ni konzu sobii et pane vaarah, 
ainos räjjytät konzu kunne" (vaatteiden 
kohtelusta, vaarah=puiseen naulaan).

2235. "kandah on rodinuh rytty, veäräh 
männyh ombelus" (rodinuh=tullut,
rytty=ryppy, kurttu).

2236. "rytylleh ombeli, kuvvitti ommeltez"
(ompeli väärin, kuuvittaa=kaventaa,
ommella poimuille).

2237. "helmat moadu ryöhetäh, nost ylembä"
(ongelmia aiheuttaneet pitkät helmat,
hame=lainavaate).

2238. "ennen ryöhied oldih turkit, a nygöi 
on näbiet turkid" (ryöhied eli väljät, 
vrt. kuvissa näkyvät väljät turkit).

2239. "kezreäy rutskuttau, loppu kuozeliz 
rudzizou" (kehräämisen ääniä).

2240. "hänel on hyvät ruutat pääle" (ruutat 
eli kangasvaatteet, lainasana).

2241. "ruutad azuin itselleh" (asuin eli valmistin).

2242. "naizil on ruuttah hengi pallaz" (henki 
paljas vaatteisiin, pitävät vaatteista).

2243. "ruotsimpaidu on oigeirindu" (paita jossa 
oli päänhalkio keskellä).

2244. "ennen niidy rättsinän kagluksii rupitettih
tsopotettih hienozesti" (rupitettih=rypytettiin, 
poimutettiin).

2245. "mysyd on ruppiperzied, a tämä on tseptsä"
(myssyt ja tseptsät, lakkien nimiä).

2246. "paltod on oiginazed, a turkid on ruppi
perzied" (ruppiperzied=takaa poimutetut 
tai laskostetut).

2247. "ruppiselgä suha" (suha=poimutettu 
naisen pusero).

2248. "lepänkoja ruskendau langan" (koja
=kuori, ruskendau=punertaa).

2249. "langoa mujul ruskendetah" (mujul 
eli väriaineella).

2250. "sukad mujuz ruskettih" (ruskettih 
eli värjäytyi punaiseksi).

2251. "siinä piti olla kolmellaista lankoa, 
harmoata tahikka valkieta, ruskieta ta 
mustoa" (kolmivärisessä kankaassa).

2252. "ruskie muju" (punainen
väriaine).

2253. "pane vie ruskei kassunuorane, 
k om muut kai ruskied" (kassu eli 
lettinuora, punaisen ystävät, kaikki 
vaatteet punaisia).

2254. "painammo langad ruskieh
muzavah" (painammo eli värjäämme,
tummanpunaiseksi).

2255. "kirjoi on libo mustinkirjavu 
da valgeinkirjavu libo ruskienkirjavu 
da valgeinkirjavu" (mustavalkea tai 
punavalkea, kirjailujen värejä).

2256. "ruskeitippuine paikku" 
(tippuine=pilkkuinen, paikku
=liina, huivi).

2257. "astuu ruskottau ruskeis 
paikoiz" (ruskeaan eli punaiseen 
pukeutujat).

2258. "Markke se kuto meän kylässä 
löttyö ta virsuo" (tuohikenkien 
kutojat).

2259. "pelvahad otettih, harjattih i 
harjatez lähti ruohtindu" (ruohtindu 
eli karkeaa kuitua, lainasana).

2260. "liinan ruohtimez laitah verkko
langoa nuottah, pelvazruohtimes 
kuvettu, loimi hienombaz" (hampun 
ruohtimesta verkkolankaa, pellavan 
ruohtimesta kudelankaa).

2261. "ruohtinsovan loimed on 
syväinruohtimez, a peälyzruohtimez 
on kudied" (ruohdinpaidan loimi
ja kudelangat).

2262. "pelvahie enzimäzen kerran 
ruohinnetah, toizen kerran 
paitsessetah" (pellavan käsittelyä).

2263. "ruohtindahuu roih paltsoksed" 
(syntyy paltsokset, vrt. palttinat).

2264. "ruohtinviihtez on kymmene 
poazmoa, pienes poazmas kymmene 
lugemoa, suurez on kuuskymmen 
langoa" (vyyhdit, pasmat, lukemat 
ja langat).

2265. "ruohozie langoi" (ruohosia 
eli vihreiksi värjättyjä).

2266. "ruobevui helmu, rivul meni" 
(repeytyi helma, vrt. rievut).

2267. "virsiz lastieloi rounajjah yhtem 
pidvoale" (tasoitetaan tuohinauhoja, 
yhden pituisiksi, virsuja varten).

2268. "ruhmikkahasta tuohest on 
paha löttyö luadie" (rosoisesta tuohesta,
löttyö eli tuohikenkiä).

2269. "rujohiine oddoalu" (tilkuista 
ommeltu peite).

2270. "ennen akat käydih ildakezroh 
robivon keh" (kävivät iltakehrässä, 
soihtujen kanssa).

2271. "nahka oli vielä roaga" (parkittava 
nahka).

2272. "joukol omaz nahkas kengiä laimmo"
(omat nahat, omat kengät).

2273. "liinad otetah, veis pietäh, sit pannah 
ned roivahazed aidah" (roivahazed eli 
liinakimput, aitaan kuivumaan).

2274. "liina sivotah roivahilla" (roivas=3-10 
pivoa pellavia tai 4-5 pivoa hamppuja).

2275. "enzimäi nyhitäh, siid riivitäh, 
siid roivahal pannah jälles, siid viijäh vedeh" 
(nyhdetään, riivitään, pannaan roivahalle, 
viedään veteen).

2276. "meil on sada roivasta uardoh pandu 
kuivah" (sata roivasta eli pellavakimppua).

2277. "livoz ollah roivahilleh, levittähez niitul
riitsitäh roivahad" (riitsitään liosta, niitylle 
kuivumaan).

2278. "ristukirjad on soviz" (ristikirjailut 
vaatteissa).

2279. "ristikirjaista kangasta kuvotah" 
(ristikirjaista eli ruudullista).

2280. "ristikirjasie kuvottih" (risteistä 
syntyvät ruudut).

2281. "lötöiz on kolme sargoa, ymbäristö
sarrad da ristasarga lötöin korviks dai 
poikki pohjas" (lötöiz=tuohikengissä, 
sargoa=tuohinauhoja).

2282. "rihmaz on ristusolmi" (risti eli 
umpisolmu).

2283. "ridvastundoa ei soa pideä 
kohendamattah" (kulunutta vaatetta,
korjaamatta).

2284. "ridvistynnytty vie voibi kohendoa, 
a ribuvunnutt ei" (ritvistynyt ja ripuvunut, 
vrt. ritva, riepu).

2285. "riuguvarzi tsubi" (pitkävartinen 
lapikas).

2286. "kassanuorani ripetteä" (kassanuora
eli lettinauha).

2287. "ripsud ripetteä paikan rannois"
(paikan=liinan, rannois=reunoissa).

2288. "rivul laski sovad, ei kohendannuh"
(laski vaatteet rievuiksi).

2289. "kistid on solmiten laitud, a rivut 
kudoen" (kistid eli tupsut).

2290. "pitkärivut paikat ennen oldih, 
nyt on vain ribuzet" (pitkärivut eli 
hapsiset).

2291. "ripusta sovat vaarah" (vaarah eli
vaarnaan).

2292. "sovad on riputeksis, kurtsaz ei olla"
(vaatteiden kohtelusta).

2293. "mie kezräin kum villua i motkat 
peziin i riputin kuivamah kiuguan edeh" 
(laitoin pestyt motkat eli villavyyhdit 
kuivumaan).

2294. "voarnah riputa turkki, älä lautsal 
heitä" (ripusta vaarnaan, jokaisella 
vaatteella paikansa).

2295. "ribuvumah ku rubieu, sid uuzi 
suahah" (vaatteen alkaessa mennä 
rievuiksi).

2296. "riskuondalleh on ombeluz"
(rispaantunut).

2297. "konza sizärekset segoo, kangaz 
ristavuo" (sisarukset eli yhdellä kertaa 
juoksevat loimilangat).

2298. "tsubiloiz astuo riksuttoa" 
(pieksuissa, vrt. lapikkaissa).

2299. "heitä dalgoin ribaituz, lumes 
kengy kuluu" (ribaituz eli laahaaminen,
itse laaditut=arvokkaat).

2300. "naizil oli riihipiikoi al polven, 
eihäi endized rahvas polvii ozutettu ni kel" 
(riihipaita polven alle, näytetty polvia 
kellekään, vrt. hiuksia, taustalla jotain 
pyhänä pidettyä).

2301. "tuost on ompelus riittsautun"
(riitsautun eli purkautunut,
vrt. riitsiä).

2302. "ruptsi loajitah, sto voate ei 
riittsauduis" (ruptsi eli päärme, 
lainasanoja).

2303. "pajjan särvi pideä peärmitä, 
sid ei riittsavu" (paidan särvi,
särvi=särmä, reuna).

2304. "ombeluz riitsavui" 
(purkautui).

2305. "pelvaz nyhtihyö riivitäh 
riivinlauval, tsylkyt pakutah hurstil, 
pannah roivahil da livoitetah" 
(riivinlauta=puupiikkinen lauta 
jonka läpi vedettiin pellavaa tai 
hamppua, sylkkyjä erotettaessa).

2306. "riivinlaudu om puoldu
tostu voaksoa levei laudu, peäz on 
hambahat kui suvas piid" (suvas 
piid, kamman piikit).

2307. "riivittih pelvahad" (työn 
vaiheita).

2308. "vitsal riehkitäh turkii talvel, 
anna pölyd lähtöy" (riehkitäh eli 
hakataan turkkia).

2309. "sobii riehkiy lundu vaste, 
pölylöi puistau" (lunta vasten 
puisteleminen).

2310. "rihmoa pantih seärih" 
(kierrettiin säärien ympärille).

2311. "rihmall ommellah vuatetta" 
(rihmall eli punotulla langalla).

2312. "reboinkagluz on erähäs tsuikaz"
(tsuikaz eli turkissa, suikka).

2313. "reboimmiehh on alustannu 
tsuikiz, pieksetty tsura peälystäh päi" 
(miehh=nahka, tsuikiz=turkissa, 
tsura=puoli).

2314. "reboinnahku pietäh tsuikiz, 
i perzien oal korjam peräz" (korjan
eli reen).

2315. "pezendajjas pajjan jo revustin, 
g ei ole midä piäle panna" (yhden 
paidan ongelmia, kahdella pärjää, 
kolmesta vaivaksi).

2316. "kaiken vällendid röyhisköitit 
pajjan, ei sua minul pidiä" (väljensit 
paitani, vaatteiden luonteesta,
henkilökohtaisia).

2317. "röyhän azetti peäh, tukat punoi 
tukkuh" (röyhän eli nutturan).

2318. "turkim polad on reyhäkäd, 
ei ole nyblii" (polad=rinnukset, 
reyhäkäd=löysät, nyblii=nappeja).

2319. "luaji ahtahembaine, anna rodieu 
näbiembi, ei röyzäkkö" (tiukempi, 
koreampi, löysä, vaatteita kuvailevia 
sanoja).

2320. "pindzakom polad avoi reähöttäy"
(pindzakom=pikkutakin, polad=lieveet, 
helmat).

2321. "rebiendähiin on tämä loukko 
e ole kulundahiine" (repeytynyt loukko, 
vaatteessa).

2322. "reboikengä, revonnahkas 
karvoineh, karvat peäl" (revonnahasta
laadittu kenkä, vrt. poron, hirven).

2323. "revuz on kulleh paidu" (revussa 
paita, aika pestä).

2324. "sovad reduh mendih, pideä pestä"
(sovad=vaatteet, reduh=likaan).

2325. "älä reduvuta sobii, kattsovu" 
(likaa vaatteita).

2326. "reunakas paikku, kirjad rannoil" 
(kirjad=kirjailut, rannoil=reunoilla).

2327. "kylmii sobii tuuli reuzahuttau" 
(heiluttaa, jäätyneitä vaatteita, tuuli
ja pakkanen=omia jumalia, auttavat 
ystäviään).

2328. "min olen ravei nieglomah" 
(kova neulomaan, mieleisten töiden 
löytäminen).

2329. "elä rauvota sukkoa, tikuta 
vällempäh" (rauvota=tikuta liian 
tiukkaan).

2330. "rataskuozaliloil nygöi kezrätäh 
villazed langad da liinazet" (vrt. rukeilla,
kuosali=kehräpuu tai lauta).

2331. "mie rakennan lämkät" (lämkät 
eli hameen olkaimet).

2332. "hyväk kossot rakennettih 
sulkkulentalla" (rakennettih eli
reunustettiin, silkkinauhalla).

2333. "se oli rakennettu kirjavalla 
lentalla" (olkainhame, kirjavalla 
nauhalla).

2334. "paida rakendoa pidäv, ynnäh 
valmehekse loadia" (rakendoa eli
ommella osat yhteen).

2335. "rakendoa hiemoansuut" 
(reunustaa hihansuut).

2336. "rakendoa helmat" (helmojen 
rakentaminen).

2337. "rakendoa kaglusta" (rakentaa 
kaulusta, koristellut kohdat).

2338. "paijan rindua rakennetah" 
(rindua eli rinnusta).

2339. "rätsinän helmad ruskiel langal 
rakendetah, kirjutetah" (kirjutetah 
eli kirjaillaan, punertavalla langalla).

2340. "rakkineh pannah kengän seäreh 
i turkin joga ombelukseh" (rakkineh
=sauman vahvikkeeksi ommeltu nauha 
tai sisävuori).

2341. "kengäd ranistui, pideä uuved 
loadie" (kengät kerrallaan).

2342. "rannakkahad kirjad, rättsinän 
helmoil" (korkeareunaiset kirjailut).

2343. "oddoaloa rannoitetah" 
(oddoaloa eli peitettä).

2344. "vasmakad on rantattomad, 
ku däriembi pohju pannah" 
(vasmakad=varrettomat naisen 
kengät, rannattomat).

2345. "syväimpohjaz ommellah 
rantta, sih peälyspohja tavatah, 
pohjan ker vassakkah, sen vuo 
peälyspohja pyzyy" (rantta
=nahkakengän reunus).

2346. "rant on sormen levevyz, 
nahkahine soiguine" (sormen 
levyinen nahkasuikale).

2347. "rantah ommeltut suappoad" 
(rantah eli reunustetut).

2348. "sukat oli kesselikirjosie ta 
siitä oli, poikki näin oli ne rannut" 
(kesselikirjosie=tuohipunontaa 
jäljitteleviä, rannut=raidat).

2349. "täz raippinehtu däi, ombeliam 
palastu, kandupalaizeks voibi panna" 
(kantapalaseksi loput, kaikki 
käytetään).

2350. "raiduputtsih, pietäh kuus kuudu, 
liikutellah välil" (puttsih eli tynnyriin,
laitettiin vuota, vieraat tynnyrit
=vieras tapa parkita).

2351. "raidavutti nahkan" (upotti 
parkkiin, vrt. raita=paju).

2352. "rajatunnuh keng on, dallan 
kylmeäy talvel" (rajatunnuh eli 
kulunut).

2353. "rajavunnuzis suappaiz jallat 
kylmäy, pidäv azoa uvved" (asua 
eli tehdä uudet).

2354. nganasanit voivat päätellä
ihmisen suojelushengen vaatteista
ja niiden koristeluista (vrt. koristelut
henkien sijoina).

2355. enetsien vaatteisiin kuuluu 
karvatakki (malca) ja pitkät 
karvasaappaat (pää).

2356. nenetsien pitkät talvijalkineet
ommellaan kaksinkertaisesta poron
koipinahasta (sisempi nahka karva
sisäänpäin, ulompi karva ulospäin,

pehmikkeeksi heiniä, kiinnitetään 
vyötärölle nuorien avulla).

2357. hantinaiset säilyttävät 
ensimmäistä ompelupussiaan 
(tuchang) läpi elämänsä (pidetään 
salaisessa paikassa, otetaan 
mukaan hautaan).

2358. nenetsien nahkavaatteet 
ommellaan jännelangalla (punotaan 
poron selästä ja koivista saaduista 
jänteistä).

2359. nenetsit puhdistavat 
nahkavaatteet erityisellä kepillä 
lyöden (suoritetaan joka kerta 
kotaan palattaessa).

2360. hantien talvivaatteita jaetaan 
pään yli vedettyihin ja napitettuihin 
(kaksikerroksisia, hihoihin ommeltu
kintaat, miesten vaatteissa huppu).

2361. hantimiehen talvitakkina
toimii pään yli vedettävä 
kaksikerroksinen poronnahkatakki 
(karva sisäpuolella, ulkopintaan 
ommeltu kangaskerros, helmat 
koristeltu punaisella, sinisellä ja 
vihreällä kankaalla, kiristetään vyön 

avulla, vyössä metalli ja luukoristeluja,

puukontuppi ja nahkapussi).

2362. hantimiehet käyttävät 
talvitakin päällä karvapuoli ulospäin 
olevaa päällystakkia (kumysh, 
pidempien talvimatkojen vaate).

2363. hantimiesten kesävaatteisiin 
kuuluu napitettava vesilintujen 
nahoista ommeltu kesäpaita ja 
poronnahasta laadittu päähine 
(peittää koko pään).

2364. hantinaisten pukujen 
koristelut ovat yhteydessä naisen 
heimoon ("jäniksen korvat").

2365. hantinaisen talvipukuna (sakh) 
toimii napitettava kaksikerroksinen 
karvatakki (sisempi kerros poron 
tai jäniksen nahasta, ulompi kerros 
poronnahasta, kerroksien väliin 
untuvia, ulompi nahka koristellaan 
karvakirjailuin ja kankaisin 
sommitelmin).

2366. hantien itäisemmät heimot 
käärivät talvitakin oikean puolen 
vasemman päälle (vasenta puolta 
ei koristella).

2367. hantinaisten vaatteisiin 
kuuluu kevyempi yksikerroksinen 
karvatakki (päällystetään kankaalla, 
koristellaan helmin, kangassuikalein 
ja napein).

2368. hantit ompelevat karvakengät  
porojen koipinahoista (kaksinkertainen 
nahka, saumat peitetään kankaisin
koristeluin).

2369. hantit ompelevat kesäkengät  

yksinkertaisesta poronnahasta 
(sukkien tilalla kuivattua pehmeää 
heinää).

2370. hantit koristelevat nahkakenkiä
kangaspaloilla, värjätyllä poronnahalla
ja poronkarvoilla.

2371. nenetsinaiset pitävät kesää 
vaatteiden ompelun aikana 
(kotakohtaista työtä, perheen 
naiset vastuussa kodassa elävien 
talvivaatteista).

2372. hantilaulujen urhoilla on 
kalannahoista ommellut kengät.

2373. hantit kutsuvat paitaa sanalla 
jalnas.

2374. hantit kutsuvat miehen pitämää
kangaspaitaa sanalla sax.

2375. nenetsit kutsuvat paitaa sanoilla
jimbit, imbut ja yimpitq (j=i=y).

2376. enetsit kutsuvat paitaa sanalla 
sokoo.

2377. nganasanit kutsuvat paitaa sanalla
urubaaka.

2378. selkupit kutsuvat naisen paitaa 
sanalla kalporki.

2379. nenetsit kutsuvat hihaa sanoilla 
tu, tju ja tyu (vrt. tiukka).

2380. nganasanit kutsuvat hihaa sanalla 
tsiide.

2381. hantit kutsuvat naisen mekkoa 
sanoilla nuj-sax (vrt. sax=kangaspaita).

2382. nenetsit kutsuvat jännettä sanalla to.

2383. enetsit kutsuvat jänteistä punottua
lankaa sanalla ti (vrt. tiia, tiina=poro).

2384. nenetsit kutsuvat poron jänteistä 
punottua lankaa sanoilla temboj ja tempoy
(vrt. tempoa).

2385. selkupit kutsuvat lankaa sanalla seki.

2386. nenetsit kutsuvat väriä / väriainetta 
sanoilla nu, no ja nolepa.

2387. nenetsit kutsuvat värjäämistä / 
maalaamista sanoilla notabas, nolepjadasi 
ja molekatasj.

2388. nganasanit kutsuvat värjäämistä / 
maalaamista sanoilla tuoruktutje ja 
doorubtudja (vrt. tuore).

2389. nenetsit kutsuvat väriä sanalla siabt.

2390. selkupit kutsuvat väriä sanalla si.

2391. selkupit kutsuvat värjäämistä sanalla 
sitko.

2392. selkupit kutsuvat väriä / värjäämistä 
sanalla natkilko.

2393. nenetsit kutsuvat punaista 
sanoilla narjana, nyarya, nearja 
ja njarjana (vrt. erja, arja).

2394. nenetsit kutsuvat punaista 
sanalla kemtyakyi (vrt. kem=veri).

2395. enetsit kutsuvat punaista 
sanoilla naldi, nalded, narded, 
nagodae ja naredae (naldina
=olla punainen).

2396. nganasanit kutsuvat punaista 
sanalla djabakuo.

2397. selkupit kutsuvat punaista 
sanalla narki.

2398. nenetsit kutsuvat mustaa 
sanoilla piliku, pilyiqku ja pilyityesy 
(pilyitye=olla musta, vrt. pilkko 
pimeä, vrt. pilkku, vrt. pilvi).

2399. nenetsit kutsuvat mustaa 
sanoilla paryi, paryiko, paridena, 
paridie, paridesx ja paridjenja 
(paryidye=olla musta, vrt. 
parvinen, parkkonen).

2400. enetsit kutsuvat mustaa 
sanoilla poldi ja polded 
(vrt. polttaa pohjaan).

2401. enetsit kutsuvat mustaa 
sanalla logedede.

2402. nganasanit kutsuvat mustaa 
sanoilla henka, henta ja henti 
(vrt. henkka, henna, hentunen, 
hentilä).

2403. nganasanit kutsuvat mustaa 
sanoilla tusajkaa ja pusajka.

2404. selkupit kutsuvat mustaa 
sanalla saeki (vrt. säkki pimeä).

2405. nenetsit kutsuvat valkoista 
sanoilla ser, serako, sierkoo, sorako, 
soerko ja xelaqku (vrt. ser=jää, lumi).

2406. enetsit kutsuvat valkoista 
sanoilla sileigu ja siroi (vrt. sira=jää, 
lumi, vrt. siro, sileä).

2407. nganasanit kutsuvat valkoista 
sanalla syrajkuo (vrt. syr=jää, lumi).

2408. selkupit kutsuvat valkoista 
sanalla sari.

2409. nenetsit kutsuvat vihreää 
sanalla jilebej (vrt. jile=elo, 
elämän väri).

2410. nenetsit kutsuvat vihreää 
sanoilla patyalaxa ja padyaraxa
(ya=suomen ja-pääte).

2411. enetsit kutsuvat vihreää 
sanoilla poderaxa ja odidraxa 
("kuin ruoho", ruohon värinen).

2412. selkupit kutsuvat vihreää 
sanalla patil (pati=patya=pode
=ruoho, patja=ruohopatja).

2413. nenetsit kutsuvat keltaista 
sanoilla taasihej, tasehoj, tasyexey 
ja tasexaej.

2414. enetsit kutsuvat keltaista 
sanoilla tasei, tasexei ja takudede.

2415. nenetsit kutsuvat sinistä 
sanoilla tanzinena, tansinee, 
tanzinesx ja tansyakyi.

2416. nenetsit kutsuvat sinistä 
sanoilla syunraxa, sudraxa ja 
sudoraxa (vrt. sutrakka).

2417. enetsit kutsuvat sinistä 
sanalla sudraxa ("kuin savu", 
savun värinen).

2418. nganasanit kutsuvat sinistä 
sanoilla nindia´sya ja ninda´sii
(sya, sii=väri).

2419. selkupit kutsuvat sinistä 
sanalla norael.

2420. nenetsit kutsuvat harmaata 
sanalla jalenana.

2421. selkupit kutsuvat tummaa 
sanalla lipikil.

2422. selkupit kutsuvat vaaleaa 
sanalla kalmil (vrt. kalma, kalpea).

2423. nenetsit kutsuvat neulaa sanoilla niba, 
nibja, nyibya, nivie ja noibq (vrt. nyplätä).

2424. enetsit kutsuvat neulaa sanalla nää.

2425. nganasanit kutsuvat neulaa sanalla 
nejmu.

2426. selkupit kutsuvat neulaa sanalla 
mika.

2427. nenetsit kutsuvat kutomista / 
neulomista sanalla sarbas (vrt. sarka).

2428. nenetsit kutsuvat ompelemista 
sanoilla puduftaasj ja pudabtasx.

2429. nenetsit kutsuvat ompelemista 
sanoilla saeda, saedas, saedba, saedora, 
xatasy, sodod, saidoram ja sedorasj 
(sodorsx=minä ompelen, vrt. saew
=silmä).

2430. nenetsit kutsuvat ompelua / 
käsityötä sanalla saedya.

2431. enetsit kutsuvat ompelemista 
sanoilla sadude, sosoru ja sosud
(vrt. sattua).

2432. nganasanit kutsuvat ompelemista / 
kirjailemista sanoilla soce, socuo, 
socedha, sotsurasa, sosurosa, sotseja 
ja sotsedja (vrt. sossia).

2433. nenetsit kutsuvat ompelemista / 
kirjailemista sanalla paklasj (vrt. pagla
eli paula eli nauha).

2434. selkupit kutsuvat ompelemista 
sanoilla sutko ja sutirnko.

2435. nenetsit kutsuvat ompeletta sanalla 
sedor.

2436. nganasanit kutsuvat ompeletta 
sanalla sotsur.

2437. nenetsit kutsuvat nahkaa / karvaa / 
turkkia sanoilla koba, kooba, kopa ja xoba
(vrt. kova, kopista).

2438. enetsit kutsuvat nahkaa / turkkia 
sanalla koba.

2439. nganasanit kutsuvat nahkaa / 
turkkia sanoilla kuhu, kuxu, kubu ja kuba 
(vrt. kuhista, kutista).

2440. selkupit kutsuvat karvaa / turkkia 
sanoilla surit kopi.

2441. selkupit kutsuvat nahkaa sanalla 
kopi.

2442. nenetsit kutsuvat työstettyä nahkaa 
sanoilla tobjowa, tobyawa, tobiova, tobva 
ja tobjo.

2443. nganasanit kutsuvat nahkaa sanalla
tubakaa.

2444. nenetsit kutsuvat nahan / turkin 
sisäpuolta / lihapuolta sanoilla nara ja 
nyara.

2445. enetsit kutsuvat nahan sisäpuolta
sanalla naara.

2446. nganasanit kutsuvat nahan sisäpuolta
sanalla njanoru.

2447. nenetsit kutsuvat kangasta sanoilla 
toxo ja toxoq.

2448. nenetsit kutsuvat kangasta sanoilla 
noi ja noj (vrt. heinien nimet).

2449. nganasanit kutsuvat kangasta sanalla 
tanaka.

2450. selkupit kutsuvat vaatetta / kangasta 
sanoilla kampiy, liptik, kunci ja kotir
(vrt. lipikil=tumma).

2451. nenetsit kutsuvat reunaa / syrjää 
sanoilla wal ja war (vrt. jätä varaa).

2452. enetsit kutsuvat reunaa / syrjää 
sanoilla bar ja baro (b=w).

2453. nganasanit kutsuvat reunaa / syrjää
sanalla bara.