KANKAAT, KORUT JA VAATTEET

1. "teiv vanhast takistai hameh, askareh
hameks meinasim" (kierrätystä).

2. "Hilima vähä hävälteli että kus sattu tulla 
askaresvaattehissa ja mulla oli vierahia" 
(askar ja vierasvaatteet).

3. "pyhäpaijat ja arkipaijat ol eriksee, 
pyhäpaijois olliit kaulukset, arkipaijois 
ol vaa semmone kantti laijas" (pyhä 
ja arkipaidat).

4. "niitäkin oli sit kaks et oli arkeimekko 
ja pyhämekko" (kaksi kutakin).

5. "haisuheinää otettihir rannalta kesällä, 
niitä kuivattihij ja pantihil lapehittujen 
vaattehijev väliin" (maarianheiniä tai 
simakkeita).

6. "ristipiste ja harakavarppa ja linnusilme" 
(ompeleiden nimiä).

7. "aluvaatteet ne pijettiim puhii orrella 
ja päälyvaatteet naulasa" (jokaisella 
vaatteella paikkansa).

8. "kivekarpeita, niil enne värjäsiit lankaa" 
(kivijäkälillä).

9. "mitä askareesta kerkisi niin sitten 
oli kehräys" (kotityöt=askareita).

10. "pualiyähön astin ne naise enne 
keheräs takkavalakian ympärillä" 
(iltojen ilo).

11. "mie ko panin sen kattilaa ja tahoin 
saaha sorjaa mut siint tulkii näi haapia" 
(värien keittämistä, haapia=haalea, 
harmaa, vrt. haapapuun väri).

12. "ne oli aika hahtuvia ne kaislan päät, 
ne sai äkkiä karttuun" (omia kuituja).

13. "keiteten enemmän kanervia" 
(vihreää laadittaessa).

14. "mamoi siä itsellez valmissa kenkkiä" 
(omat kengät).

15. "kinnaz meil kaik koiz ommeldi" 
(omat kintaat).

16. "kukkasit tehtii pintelillöi, 
sellasist ku kestiit, etekii ruiskukist 
ja harakahattuloist" (pintelilöi 
eli kukkaseppeleitä).

17. "myö tehtii harakakukist pintelit 
ja pantii ne päähee" (kesän iloja).

18. "selgäpole tein kuvvia, a 
kämmenesse em mittä" (kintaisiin, 
kuvia eli kirjailuja).

19. "kirjaval langal oli lapikkat tehty" 
(lapikkaat eli lapaset).

20. "tohilevyt panti vastatikko" 
(tuohilevyt vastakkain, tuohivirsuja 
laadittaessa).

21. "meil ätti ompeli kaik kengät" 
(ätti eli isä).

22. "kaiki tydöid mahtat piludella" 
(piludella eli ommella 
koruompeleita).

23. "kogo korviluz on täym piludoksia" 
(korviluz=huivi, piludoksia 
=koristeompeleita).

24. "ai mi siul om puhaz ombeluz" 
(puhas eli kaunis, virheetön).

25. "olkod ne sappad ni onnekkad 
jet tokod siut takas" (suojelevat 
vaatteet).

26. "hän kedräz kedräpul i värttänäl" 
(kehräpuulla ja värttinällä).

27. "miä on kezränt henoa lanka" 
(hienoa eli ohutta).

28. "sis lanka kezrätti kogo talvi" 
(talvipuhteita).

29. "a miun ämmä ei mahtand 
kedrädä vogil, hän kedräz ain 
kedräpul i värttinäl" (voggien 
eli rukkien myöhäisestä 
alkuperästä).

30. "mattara kivem pält korjatti, 
panti kiukasse hauduma, siz segla 
valuma, siz vezi valetti jälle patta" 
(mataraa eli kivijäkälää,
painamiseen, segla=seula).

31. "madarast nist tuligi semmoist 
kellakkoa, oikki kellakkoa" 
(keltaista ja ruskeaa väriä).

32. "poldigaist meil ei södy" 
(nokkosta, kuitukasvi).

33. "hyvä langa tuli, tassail langa" 
(hyvä eli tasainen, vrt. paha
=sykkyräinen).

34. "sis ku kezrätti, sis vipsitti 
vipsipulle, sind tuli vyhti" 
(lankojen viipsiminen).

35. "vipsitti kaig langa vyhtilöille, 
siz vyhtit käretti kerälle ja siz 
alettigi sukka" (työn vaiheita).

36. "vihallehed otetti ja panti 
rihmoinka kehuma" (vihan 
eli koivunlehdet, kiehumaan
rihmoja värjättäessä).

37. "kezreä vähäistä 
jäzmiembäzet, hienohkod 
nämä roih" (kehrää 
jämerämpää, syntyy liian 
ohueksi).

38. "junoikkahakse kuvoin 
kangahan" (junoikkahakse 
eli juovikkaaksi, vrt. juoni).

39. "itsepeästää rubei 
ombelomaa" (itse päästään
eli omasta tahdostaan, 
vrt. aloittamaan pakottaminen, 
"skoulut").

40. "värttin hurhettoa kui 
kezreäy" (värttinä hurhettaa, 
elävä olento).

41. "häi kangastu kudoo, 
sukkulaine vai huiskaa" 
(kutomisen ääniä).

42. "jo mie sidä vähä 
huavistelin" (haavistelin 
eli aloittelin, kangasta, 
vrt. haaveilla).

43. "siiloihine hoavo" 
(nokkoskankaan alku).

44. "liinahiine huavo" 
(hamppukankaan alku).

45. "hiilavat kivet laskietah 
puttsih rougien keskeh da 
vedeh" (kuumat kivet, 
pajunkuorista laaditun 
rougien eli väriaineen 
sekaan).

46. "pidäis tämä leppä 
hiilevytteä, ga elä äijäl polta, 
jätä kegäleheks" (laatia 
lepästä kekäleitä, lankojen 
mustaamiseen).

47. "jägälie togerrettih da 
segah hiirenkorvie keitettih" 
(keitettiin jäkäliä ja hiirenkorvia 
(heinä), keltaista väriä 
laadittaessa).

48. "hebomadarol langoa 
mujutetah" (mujutetah
=värjätään, hebomadarol
=katinlieoilla).

49. "piettih vastakuvottuo 
vuatehta hangella, siidä se 
hangittu" (hangittu eli 
valkeni).

50. "sovat panin hangel, 
päivän toizen hangittoa, 
siid valguoo" (hangella 
valkaiseminen).

51. "palttinad hangel panin 
hangittumah" (palttinat eli 
pellavakankaat).

52. "ahokannarvolla" 
(värjättiin vihreää, 
kanervilla).

53. "kaima oddoalas, tostu 
moadu kuvottu" (toisella 
maalla eli värillä raidoitettu 
peite).

54. "mintahto järiembän 
kohendajes pidäy kanginieglu, 
järiembi muudu niegloa" 
(järeämpi kankineula eli 
parsinneula).

55. "kangazgolodaz on 
loimilangat, kudied on 
sukkulaizez" (kangaspuiden 
nimiä, goloda).

56. "kangaskelda" (keltalieko, 
kuivattiin ja jauhettiin 
väriaineeksi).

57. "kangazmarju" (sianpuolukka, 
varsista keitettiin mustaa väriä).

58. "kangasparkkie da lepänkojoa" 
(sianpuolukoista ja lepänkuorista, 
saatiin mustaharmaata).

59. "kangashavod om pyssys" 
(vanhanmalliset orsien varaan 
kiinnitetyt kangaspuut, havot).

60. "kuh i veäldänen, sih i kuvon" 
(kutojan lukuja).

61. "kangahan tagan istuu" (kankaan 
takana, kutomassa).

62. "jogo kangahille rubiet" (ruveta 
kankahille).

63. "kangaz azetetah, luvvah, keäritäh, 
kuvotah, riitsitäh, buukitah, hangitetah" 
(työn vaiheita).

64. "kangaz vallatah hangel" 
(valkaistaan). 

65. "kangaz on kangahil, pideä lähtie 
kudomah" (kangas kankahilla).

66. "kangahalla vuatetta kuvotah" 
(kankahalla eli kangaspuilla).

67. "kanarvonkarvane" (kanervista 
keitetty vihertävä väri).

68. "kaplilla kavissetah karvat pois" 
(nahoista vuolinraudalla, alkujaan 
terävällä kivellä).

69. "itse kesrättih ta kartattih tai 
tikutettih" (villa, tikuttaa
=kutoa puikoilla).

70. "sih pidää olla kardaa langaa, 
hieno ei päi" (karkeat ja hienot 
langat).

71. "pideä karjendoa langat kezrätes, 
ei pie nenga hienoks näblätä" 
(karjentaa, kehrätä karkeampaa 
lankaa).

72. "parkki karissetah vitsasta, 
veitsellä karissetah" (parkki 
eli pajunkuori).

73. "kezrätes sormii kastellah" 
(kehrätessä).

74. "keldah painoa langoa" (painaa 
eli sekoittaa väriaineeseen).

75. "keldaizeh painettih, mujutettih" 
(mujutettih eli värjättiin, 
väri=lainasana).

76. "keldah mujutan" (värjään
keltaiseksi, keltalieoilla).

77. "keltaheinät kovottih ennen 
kiän kukkumista" (keltaheinät 
eli lieot).

78. "ennen käen kukuntoa keldoa 
kerätäh" (toukokuussa).

79. "keldu kuivatah, survotah, 
lämmäz vies pietäh, siid livotetah 
langad" (painamisen vaiheita).

80. "keldaharmoaksi painettih" 
(keltaisen sävyjä).

81. "keltaheinäh painettih" 
(värjättiin lankoja,
keltalieoilla).

82. "langa keritäh kerällä, 
kerät kassetah vedeh" 
(työn vaiheita).

83. "rihmoja kerrattih ta 
lankoja kerrattih" (kerrattiin
=kierrettiin, punottiin).

84. "akat kezrätää a muzikka 
kerdoau" (nainen kehrää, 
mies kertaa, verkkolangat).

85. "mie kerduan rihmua" 
(kertaan rihmaa, langoista 
tai säikeistä punotut 
rihmat).

86. "ennen kerrattih 
kerdainvärtinäl" 
(kerrattiin lankaa,
värttinällä).

87. "mie keriin rihmat kerällä" 
(rihma=ompelemiseen 
käytetty lanka, lanka
=kutomiseen käytetty 
lanka, myöhäisiä sanoja 
molemmat).

88. "keri tämä viihti keräl" 
(vyyhti).

89. "langoa keräle keriy" 
(lankojen keriminen).

90. "hyö keritäh langoi toukul" 
(ontosta puusta laadittu kehä 
jolle loimilangat kerittiin).

91. "langoi toukkuh kerii" 
(toukkuh eli kerinpuulle).

92. "toukuz ymbäri langu 
mänöö" (kerimisessä käytetty 
apupuu).

93. "kerinakk on jalloin kele, 
sem piäl on kerinlavvad" 
(3-5 jalkainen oksan
haarukasta veistetty akka 
eli pukki).

94. "kerinlaavoilla keritäh 
rihmua" (kerinlaudoilla,
kerimiseen käytettyjä 
apuvälineitä).

95. "kerilauvoil pane viihti 
keries" (pyöritettävä ristikko 
johon vyyhti pingotettiin).

96. "tämä muju kesteä, 
vanhazes sai ei muutu" 
(muju eli itse laadittu väri, 
vrt. Mujunen).

97. "kiämi pannah sukkulazeh 
kuvotessa" (käämit ja sukkulat, 
kutomissanastoa).

98. "kesröäntä kun heitettih, 
jottei enämpi sinä peänä 
kesrätty, nyörit otettih peältä" 
(päivän työ).

99. "kielilöil kuvotah" (kielen 
muotoisia kuvioita).

100. "kiäri rihmat ei ni 
riskeyvytäh" (rispaannu, 
purkaannu).

101. "lang on kierus" (kierus 
eli kierteillä).

102. "kieruspiälöil ei pie olla 
virbilangan, pidäv ola lievy, 
hyvä langu" (hyvä eli lievä
eli kierteetön lanka).

103. "nämä rihmat kierät 
ylen ollah" (kierteillä).

104. "kuvelangat pannah 
keril liestymäh" (liestymäh 
eli oikenemaan).

105. "loimilang ei varoa 
kierändeä, a kuvelangu paha 
roih" (roih=syntyy, tulee,
elävät langat).

106. "kierispeä lankah tuli" 
(kierispää eli silmukka).

107. "keäries kingendeä pideä 
kangaz" (kingendeä eli kiristää,
vrt. kinkeä).

108. "kinnazniegla" (10cm pitkä 
luuneula jolla ommeltiin kintaita 
ja sukkia).

109. "kuivalleh sidohuo da mujuh 
panduo langat kirjavoitutah" 
(kirjavoitutah eli värjääntyvät, 
panna mujuun).

110. "uzorat käzipaikassa 
ollah kirjutettu" (koristelut
liinassa, kirjutettu eli 
kirjailtu).

111. "tamburalla kirjuttuo 
pidäis käzipaikka" (tamburalla 
eli virkkuuneulalla).

112. "käspaikan kirjoa kuvotah" 
(uhriliinan kirjailuja).

113. "häi käzipaikkoih poimi 
ruskiat kirdat" (poimi ruskiat 
eli punaiset loimilangat, 
lastalle tai puikolle).

114. "kitskakkoin on 
nokkaine lävittäväl nieglal" 
(käyräpäinen nokka, 
lävistysneulassa).

115. "kistikäz oddoalu" 
(ripsukas peite).

116. "kistirandu paikku" 
(ripsureunainen liina).

117. "kivenkiidzimil" 
(karvejäkälillä, mujutettiin 
keltaruskeaa).

118. "kivenkuoreh painettih" 
(kivenkuoreh=karvejäkälillä,
painettih=värjättiin).

119. "lukkuniegloa kitskistäy" 
(taivuttaa neulaa).

120. "tämä rihma on niin kierä 
jotta ihan kittsräh vetäytyy,  
ei tätä soa hoti kävyllä" (saa 
kävylle, kittsräh eli sykkyröille 
mennyttä rihmaa).

121. "tämä se on rihma kun on 
tuhannella kittsuralla" (kitsuralla 
eli sykkyrällä).

122. "kuardo lieu kun käzissä 
viipsitäh, motaijah" (kaarto=pasma, 
motaijah=keritään vyyhdille).

123. "kuarross on yheksänkymmendä 
rihmasta" (kaarrossa 90 rihmaa).

124. "nellä ili viizi kuarduo on korva" 
(kaarrot ja korvat, lankojen määriä).

125. "hangitetah palttinoi keveäl, 
kuni vai lundu kesteä" (hangitetah 
eli valkaistaan hangella).

126. "ois kesrätä poarrettu 
tsiilahaisesta rihmoa" (kehrätty 
nokkosrihmaa, omia kuituja).

127. "kohennuzniegla" (parsinneula).

128. "kohenduzvirvekse vältäy" 
(parsinlangaksi, virpi=pikilanka).

129. "enne koadzettu keräiltih da 
langoa mujutettih keldaizikse" 
(kerättiin naavaa ja mujutettiin 
lankoja keltaiseksi).

130. "kuivah pannah ajjoil, vihmu 
kastelou, ned mustetah, nostetah 
järilleh kuivah aidoi vaste, sid 
loukutetah, lipsutah, harjatah, 
sit kezrätäh langakse" (pellavan 
käsittelyä).

131. "koirambuoluvarvaz mujutetah 
mustakse" (sianpuolukan varvuilla).

132. "koirambuolanvarboa da 
raudua pannah keskeh, mujutetah 
muankarvaizekse" (mujutetaan 
maankarvaiseksi, vrt. mu-staksi, 
mu-juttaa, omat värit=maan 
värejä). 

133. "koiranmarja" (sianpuolukka, 
lehdistä ja varvuista laadittu 
mustaa väriä).

134. "kokkani" (virkkuuneula).

135. "kokituskokka" (virkkuuneula, 
neula=lainasana).

136. "koivunkojaz näin, laitt oli 
vakkaine oraizie da virbilangoi 
pideä" (tuohivakka naskaleja ja 
lankoja varten, vrt. nahkaiset 
ompelupussit).

137. "kolmetsuppuizet kirjad on 
käspaikas" (kolmikulmaiset 
kirjailut liinassa).

138. "mie kolmivardizen kangaham 
panen kangahilla" (kolmivartisen 
eli neliniitisen kankaan).

139. "kolmivardine, omoa kudomoa" 
(kangasta).

140. "nelläl suksel kuvotah, sid ned 
menöy viäräh junod, sidä sanotah 
kolmivardizekse" (neljällä suksella 
kudottu kolmivartinen kangas,
junod=raidat).

141. "kolmikanta" (3-kulmainen 
kirjailu).

142. "kolmekandaine kirju on 
kirjutettu käspaikan agjah" 
(käsipaikan=liinan, agjah
=kulmaan).

143. "viihten välih pannah 
painuo, anna langad venytäh, 
sid ei koltsistelei kudojez" 
(venytetään lankoja painojen 
avulla, koltsistelei=mene 
sykkyröille).

144. "nahku kobajoa, 
suoravaizeks on jeännyh" 
(huonosti parkittu nahka).

145. "monta korvuako sitä 
sait langua" (montako korvaa, 
lankojen määriä).

146. "puoli viuhtie korvassa" 
(puoli vyyhdillistä)

147. "kosakirjaized on 
käspaikaz" (kirjailujen 
nimiä, kosa=vino).

148. "elä sie kosseta miun 
kirjutuksih" (kirjailujen 
pyhyydestä, suojelushenkien 
sijoja).

149. "kodikuvokkehed ollah, 
ei ole ostolaized" (kotikutoiset
=hyvät, ostetut=pahat).

150. "naine kudo kouran" 
(koura=peite, ryijy).

151. "sukan libo alaizen 
kuvottavu koukkuine" 
(virkkuukoukku, 
alaizen=lapasen).

152. "koukkuondulaudu" 
(lauta jolla pehmitettiin 
parkittua nahkaa).

153. "sid on krotskoa, siippoa, 
kaikkie kirjaz" (koukeroita, 
haaroja, kirjailujen nimiä).

154. "krotskukirju käspaikku" 
(koukeroin kirjailtu liina).

155. "kruugil luvvah langad, 
sit se kerätäh kangaz, tsieppih 
lapotah da kangahaks jouduu" 
(kruugi=rukki, luvvah=luodaan, 
tsieppih=peräkkäin, päistään 
yhteen).

156. "kruukkulaud on kruukan 
keättävy laudu, kengänseärem 
piduhutteh, pägien kohtaz on 
keänälmyz, vestetty koukulleh" 
(nahkojen pehmittämiseen 
käytetty lauta).

157. "sitä sanottih kultamoakse 
kun se oli ninkun kullavvärisie 
lankoja" (maaksi eli väriksi, 
maan värit).

158. "työdä kuozalih pannah" 
(pellavaa kehräpuuhun,
työ=kuulostaa omalta
sanalta, voinut tarkoittaa
aiemmin kuitujen tai 
vaatteiden valmistusta).

159. "kuozalilla kezrätäh 
rihmua" (kuozalilla eli 
kehräpuulla, vrt. olla 
kuosissa).

160. "kuozaliz on kandu, 
laba, labaz loukkoized, 
loukkoizes puikko, puikoz 
rihmu" (kehräpuun osia,
loukkoized=reiät).

161. "kuozalrihmu kuvotah 
villaizez langaz, kolmen 
sormen levevyz" (kolme 
sormea leveää rihmaa, 
omat mittanauhat).

162. "siitä kiertimä ta panima 
loimeksi" (nokkoslangat).

163. "milma kutsuttih 
päiväkezräh" (päiväkehrään, 
kehräämään yhdessä).

164. "keveäl kuvoimmo 
kudomizet" (kevättalvella).

165. "kudomized on nygöi 
kuvotud, tämän keveän 
tsottah mi tuli" (tsottah 
eli osalta).

166. "sit ku riitsitäh, 
sid on kärhiä da kutsermuo" 
(kärhiä eli takkuja).

167. "langad mendih 
kudzermolleh" (sykkyröille).

168. "kangas tsiepusteleh 
kudojez, kutsermoituttih 
langad" (tsiepusteleh eli 
oikuttelee, elävä olento).

169. "kuuzinkerdani 
rihmu" (kuudesta 
langasta punottu).

170. "kudieks pideä 
hienomboa, loimeks 
järiembeä" (kude ja 
loimilangat).

171. "kaksi kuvettu 
valgiedu, nelli mustua, 
ne rodih ristukirjazet" 
(kudottiin yhteen, kaksi 
valkeaa kudelankaa ja 
neljä mustaa lankaa).

172. "ned on sizäreksed 
yhten kuvottsuod 
mollembad" (yhtä hyviä 
kutomaan).

173. "oma kuvokeh" 
(kangas).

174. "omat kuvokkehed on 
sovat" (sovat eli vaatteet).

175. "omoa kuvokkii om 
paidu" (ilo omasta työstä).

176. "kangahan kuvoksed 
jo vähetäh kevätpuolel" 
(kutominen talvityönä, 
vrt. kehrääminen 
syystyönä).

177. "pienet kuudomazet" 
(kuutomaset, kuun 
muotoiset kirjailut).

178. "puolet kuudamazii 
on navedittu paikkoih" 
(koristeltu liinoja,
puolikuin).

179. "kuudamakirja paikka" 
(kuunkuvin kirjailtu
liina).

180. "kuudamkirjoil om 
paikad" (pyhiä kirjailuja, 
kuu=yksi jumalaisista).

181. "kuudamakirjaizil 
kuusottajat paikkaizet" 
(paikkaizet eli liinat, 
vrt. kuulle laaditut,
kuulle uhratut).

182. "pelvaz on kypsy, voibi loukuttoa" 
(kypsy eli pehmeää).

183. "lijjan kypsäks pieksi nahkad" 
(kypsäks eli pehmeiksi, nahkojen 
pieksäminen).

184. "parkki nahkat kypsendäy" 
(kypsendäy eli pehmentää).

185. "nahkoi parkivies kypsendetäh" 
(pajunkuorivedessä).

186. "käbälkirjoi piettih enne" 
(käpälän muotoisia kirjailuja, 
vrt. pyhät eläimet).

187. "käbäläkirjani kangas" 
(käpäläkirjailuin koristeltu).

188. "lämmäz vies pelvahat 
terväh kävväh, kypsetäh, 
pehmetäh livotez" (pellavat 
kypsyvät, lämpimässä 
vedessä liottamalla).

189. "käspaikkakangaz 
jälgimäzeks kuvotah" 
(liinakankaat, vaatteiden 
jälkeen).

190. "selkä, ielus, hartet, hiat, 
sepalus, pilut, alaset, yliset, 
miehusta ja manskit" (paidan 
osia, miehusta=miehen paidan
keskiosa, manskit=hihansuiden 
kirjavat koristeet).

191. "sid villas kuvotah naizile 
jupkikse" (alushameita villasta).

192. "pidäz nahkua suaha, 
luadie jallatsimet" (jallatsimet 
eli nahkakengät).

193. "pideä toizeks sovakse jeätteä" 
(sovakse eli vaatteeksi, kahdet 
kutakin).

194. "soboa jatkau, tostu moadu 
panoo" (jatkaa vaatetta, toista 
maata eli väriä).

195. "jallammeärän ottau, 
ku kengii rubiov ombelemah" 
(mittaa jalan).

196. "iloks azetetah kirjoa sobih" 
(iloksi kirjailuja, vrt. suojelukseksi, 
suojelushenkien sijoiksi).

197. "iloks ne oli pandu, 
ei lujennukseks" (pantu iloksi,
kirjailut esiliinaan).

198. "kävelöy tsubizis häksyttäy" 
(tsubi=suomen puolella pidetty 
lapikas).

199. "mie hypähtelin ta lötöt oli jalassa" 
(matalareunaiset nauhoilla sidotut 
tuohijalkineet).

200. "kolttine pienenöö, ei synny peäl" 
(pienenöö eli kutistuu, vrt. kolttu).

201. "hudristundan varoau, joga 
päiveä ei pie" (pidä paitaa joka päivä, 
itse laadittu=arvokas).

202. "kaksi hulpoa ompelima vassakkah" 
(hulpa=kankaan ehjä reuna).

203. "langoa pidäy huolie sukkih näh, 
talvi tuloo" (huolia eli varata, 
sukkalankaa talveksi).

204. "hori on sovat syönnyh loukkoloi" 
(koi, syönyt vaatteet).

205. "pitäy tuuva tuomen vittsoja, 
horid vuatetta leikatah" (tuomen
vitsoja, koita karkottamaan).

206. "paida pidäh ommella hoikkazella 
rihmalla" (hoikkasella eli ohuella).

207. "hirvenkoibiloiz rodih karvakengät, 
pideä olla nellä koibie kengän kohti" 
(hirven koipinahoista karvakengät, 
vrt. poron).

208. "hissetteä astuu vasmakoiz" 
(vasmakat=suomen puolella 
pidetyt varrettomat tai lyhytvartiset 
kesäkengät).

209. "tämä kengän hivelendäh pädöö, 
kengäm pehmitteä" (tuohiterva eli 
tökötti).

210. "hiemuansuud ollah moized kajjad, 
ga ni käzi ei synny" (hihansuut liian 
kapeat, vrt. kaita).

211. "jo on käsi hiemotettu, toista vasta 
hiemotetah" (hihojen ompeleminen).

212. "helmukirjoa rättsinäh kirjutetah" 
(helmakirjailuja, naisen paitaan).

213. "pidelihäi kouhta helmitteä" 
(koristella pusero helmin).

214. "hauvotah palavassa veissä" 
(tuohivirsuja).

215. "harvazeh olet hömsyttänyh" 
(ommellut, liian harvaan).

216. "emussan puuttima hiemoih" 
(emussan=naisen paidan 
paksummasta kankaasta 
ommellun alaosan, hiemoih
=hihoihin, vrt. puuttua=tarttua, 
tulla osaksi).

217. "siitä oli emusta se, vyöstä 
alahaksepäim mi oli" (emusta,
emo-sanan johdannaisia).

218. "emustukangas kudojes 
poimietah helmat kirjavaks, 
ruskiet kirjad" (emustan 
helmoihin ruskiet eli punaiset 
kirjailut).

219. "aluzmekko on vuatankeräine, 
ku zilietty, lytsykkäine, hiemoatoi, 
soboa vaste, sem peäl pindzakko" 
(hihattoman alusmekon päällä 
päällystakki).

220. "kaimoittaen jupkan kuvoin" 
(kaimoittaen=raidoille, jupkan
=hameen).

221. "kaimoitettih helmad" (kaima
=juova, raita, reunus).

222. "kalaheiny kuivattuu sovil 
laskoo ylen hyvän duuhun" 
(kalaheiny=minttu, sovil
=vaatteille, duuhun=tuoksun).

223. "kaksinkerraista kinnasta 
mieki kuvoin ta koukkusin, vain 
en nieklot ni konsa" (kudoin ja
koukkusin, en neulonut, niekla
=neula, kuulostaa lainasanalta).

224. "kaglus pidäs suaha tuluppah" 
(kaulus turkkiin).

225. "paidu kaglustettih" 
(kaulustettiin).

226. "kankaheinä" (kenkien 
pehmikkeenä käytetty saraheinä).

227. "kammaspuksut" (puksut
eli housut, poronnahkaiset).

228. "kantiekka on erimujuni 
nuorani, tsomennukseks ommellah 
poikkihuzin helmah libo hiemoan 
suuh, libo rindah piduhuzin" 
(kantiekka=vaatteisiin ommeltu 
koristenauha).

229. "karzu palttinaz laitah, 
keäräldetäh sorkaz ymbäri, 
löpöiz da polves sah, löpöinuoraizel 
ymbäri sivotah" (karsu=naisen 
säärystin, löpöinuora=tuohivirsun 
korvista säären ympärille kiedottu 
nuora).

230. "pedran koibieloiz laitah 
karvukengäd" (koipinahoista 
karvakengät, pedran=villiporon,
alkuperäistä talvivaatetusta).

231. "koiran nahkoiz azutah 
karvukindahii" (koirannahoista 
karvakintaita, jatkaa elämäänsä 
kintaissa).

232. "vojjettomuttu kengät 
katkeillah" (ilman voitelua, 
nahkakengät).

233. "soba roih kaunehikkaine" 
(vaate syntyi, elävä olento).

234. "etsitäh kukkie monenmoisie, 
luajitah niistä kehä" (kehä eli 
kukkaseppele).

235. "kannan keändähyy ruvetah 
keheämäh, sit korvad läviköjjäh" 
(tuohivirsuja tehtäessä).

236. "pajjam peäsijan kehendi leikkai" 
(pääsijan eli kaula-aukon, vrt. kehä).

237. "kehiehköine tämä, pideä luotella 
tukumbaizeksi" (luotella eli leventää, 
kiristävää vaatetta).

238. "kenkät ommeltih nahkasta" 
(hirven vai poron).

239. "naisill oli kenkät kä ne oli siitä 
toas pitkävarret niinkun teälä sanotah
soappoat" (saappaat eli pitkävartiset 
nahkakengät).

240. "kelloized om peälitsi pajjaz 
nuoraizien agjoiz" (nuorien päissä, 
villalangasta tehdyt tupsut).

241. "kezäkengäd on kebjembäd" 
(kevyemmät).

242. "kesselikirjo" (tuohipunontaa 
jäljittelevä kirjailu).

243. "jotta mie oisin oppin 
kutomah kesselikirjaista sukkoa" 
(tuohen jäljitteleminen, kangasta 
vanhempaa).

244. "kylmät sie taipalella, kun 
siula ollah niim pahat ketinehet" 
(ketineet, vaatteiden pitäminen 
toisena kettuna eli ihona).

245. "kezäsoboa ei äjjeä pie" 
(pitoaika lyhyt).

246. "muurnaine tsura om 
parembi, pideä se oiginaizekse 
panna" (kääntää nurja puoli 
päälle).

247. "keännelmys" (paidan 
hihansuun käänne).

248. "hardies kiikkoastau" 
(kiristää hartioista, vrt. mistä 
kiikastaa).

249. "kum pallahalla keällä vetäsit 
nin nuoraki hankoau kättä, a ne 
kun on kintahat eikä hankoa kättä" 
(nuottaa vedettäessä, nahkaiset 
kintaat). 

250. "kindahat on nahkast luajittu" 
(nahkakintaat).

251. "alazet pannah kindahiih" 
(alazet eli kirjailut, vrt. ala
=noitua, pyhittää, uhrata).

252. "ned on yhtemmoized 
käntsäkäd, kinnaz da alaine" 
(kinnas ja alainen, vrt. alainen
=koristeltu kinnas).

253. "kengy kilpistyi kuivahuo, 
pideä lämmäh vedeh ligoh panna" 
(kilpistyi eli käpristyi).

254. "pehmied on kindahaized" 
(hyvin pehmitetyt).

255. "kindahankämmenez on 
jänne" (kämmenen puoleisessa 
nahassa, ommellaan kahdesta 
nahanpalasta).

256. "kirjavu jupku, junoine 
yhty, toine tostu" (jupku=hame, 
junoine=raita).

257. "panen kirjavuhelman 
rättsinäm peäl, kaunehemb on 
kattsua" (kirjaillut helmat).

258. "kirjoikas paidu" (kauniisti 
kirjailtu).

259. "käbäläzil oli kirjutettu" 
(käpälän kuvilla, vrt. perheiden 
eläinhahmoiset suojelushenget).

260. "helman kirjutus hyvim meni" 
(kirjutus, kirjaileminen=omaa 
kirjoittamista).

261. "emustan kirjutuz" (naisen 
paidan alaosan).

262. "kindahampeigoi on kirjutettu 
aiga tsomil kirjoil" (kirjoitettu
kirjoilla, kintaan peukalo).

263. "kaklus kirjoaltih ympärihis" 
(kauluksen ympärys).

264. "kun on äijä kirjoa niin 
kirjakkahat ollah" (äijä eli 
paljon).

265. "pohjaispuolesta rainikat kun 
käytih, niillä näkimä kirjakintahie" 
(rainikat eli poromiehet).

266. "kirjaloadij oli akku, kirjutti 
soboa" (kirjailut tunteva akka). 

267. "jupka oli kirjava a peäliezie
moat oli valgiet" (jupka=hame, 
peälieziemoa=päällismaa, 
hallitseva väri).

268. "kindahat pideä kliegoittoa" 
(varustaa lenkeillä, lieka
=lainasana).

269. "kualo ompelus" (sanottiin 
jos pistojen väli katkesi, nahkaa 
ommeltaessa).

270. "soba koapistoa, vällendeä 
pideä" (soba=vaate, koapistoa
=puristaa, vällendeä=väljentää).

271. "jalatsit heätäy kohentoa" 
(täytyy korjata kengät).

272. "paikatas soboa, a sukkii 
kohendetah" (soboa=vaatteita,
paikkaaminen ja kohentaminen).

273. "ennen oli kuadielois kirjat" 
(alushousuissakin kirjailut).

274. "koirannahkaz laitah kengeä" 
(koirannahkakengät).

275. "koirannahkaz loadii kindahat" 
(koirannahkakintaat).

276. "hirvenkoibiloiz rodih karvakengät, 
pideä olla nellä koibie kengän kohti" 
(rodih=syntyy, tulee).

277. "koibiehizet kengäd" (koipinahoista
koipikengät, nahkavaatteiden luonteesta, 
eläimiltä saatu toinen iho).

278. "pane sliäppy vuarah" (hattu naulaan, 
lainasanoja).

279. "alazie kokitan" (virkkaan lapasia).

280. "hirven koibiez laitah karvukengät, 
karvad ullospäi" (karvapuoli ulospäin).

281. "potkleikat koibien alle pannah siärih" 
(nahkavuoret sääriin, vrt. potka).

282. "koivikas" (poron koipinahoista 
laadittu jalkine).

283. "kankaheinöä kolissetah" 
(lyödään kiveä vasten, kenkien 
pehmikkeinä käytettyjä 
saraheiniä).

284. "kompakoitui kengät, pideä 
töktil voidoa" (voidella kengät, 
tökötillä eli tuohitervalla).

285. "kolmsargane kolpoi" 
(kolmesta sarasta laadittu 
tuohijalkine, vrt. sarkatuohi).

286. "panehai hos koltti piäle gu 
vihmuu" (koltti eli kolttu).

287. "koristutti puarad, pani junuo" 
(puarad=puseron, junuo=raitoja).

288. "korjazin tänä piänä kengie" 
(työ / päivä).

289. "pijettihhän sitä virsuo, 
miss oli ne korvaset jotta rihmalla 
sivottih" (tuohivirsujen korvissa 
rihmat eli nauhat).

290. "korvusargu menöv ezmäin 
pohjoa myö, sit korvaz da korvah 
poikkizim pohjah" (tuohinauha 
josta tehtiin virsujen korvasilmukat).

291. "jalatsit korskutah kun ollah 
uuvet" (korskuvat, eläviä olentoja).

292. "vuate on kodazin" (koristeltu 
kotakirjoin).

293. "oli muamal kodakirju pluattu" 
(kodin eli ruuduin kirjailtu pusero).

294. "kodazikkahat" (kotakirjaillut 
vaatteet).

295. "koda" (ruudun tai ristikon 
muotoinen kirjailu).

296. "elä kosseta miun kirjutuksih" 
(kirjailujen pyhyydestä).

297. "midä mujuu on sinullez jupku" 
(mujuu eli väriä, hame).

298. "kosakirjad junozed" (vinot 
juovakirjailut).

299. "kozanad nahkaz ommeltud 
oldih, omas hoikkazez nahkaz laitut" 
(omasta nahasta ommeltu takki).

300. "terval kengii kotoaritah" 
(voidellaan kenkiä, vrt. tuohitervalla).

301. "kodzerkirju" (aaltomainen 
kirjailu).

302. "kodzerast enne pandih 
hiemoansuuloih da ryndähih" 
(kirjailuja, hihansuihin ja 
ryntäisiin).

303. "miul paida kodzeroitettih, 
kodzeraista pandih" (kirjailtiin 
aaltokuvioin).

304. "kotti" (tuohijalkine).

305. "löbötuohta meilä piettii 
kengeä ommellessa" (vrt. levy,
vrt. löppöset).

306. "kintahiksi koukuttima 
mustoa ta punaista" (pyhiä 
värejä, vrt. maan väri, tulen 
väri).

307. "koukutettu kinnas" 
(virkattua sileämpi).

308. "panen kuivazet sukkazet, 
ylen kuivad da lämmäzet" 
(kuivien sukkien ilo).

309. "hiirenkorvastu laitah" 
(kirjailujen nimiä).

310. "vanhalla rahvahalla oli 
vielä i kukkeli ollun, sarasta 
semmoni terävä korkie, sitä 
piettih talvella ta se peitti koko 
peän" (kukkeliksi kutsuttu 
talvipäähine, sara=sarka).

311. "kukkeli, silmäd da rozad 
nägyvis, hardied da olgupeät 
peittyy, tarikad leuvan oal, ottsa 
ummes" (rozad=posket, tarikad
=nauhat).

312. "lai miul kukkapukkeli" 
(pukkeli eli seppele).

313. "kumokkahad" (kannalliset 
lapikkaat).

314. "kuvottih niitä kaunehie 
kussakkoja kirjavista lankoista" 
(kussakkoja eli vöitä, vrt. kuvissa 
näkyvät lankavyöt).

315. "kussakka om mussasta 
langasta tikutettu muurnin 
da oigein" (kussakka=vyö, 
tikutettu=kudottu puikoilla, 
muurnin=nurin).

316. "pani tulupam piäl, 
itsen kusakoittsi" (kietoi 
itsensä turkkiin, vieraat 
nahat=vieraat vaatteiden 
nimet).

317. "sovat ollah kurttuzed, 
pidää utuuzia" (utuuzia eli 
silittää).

318. "kurtukaz om, pidäiz 
oijennella da kataija" (kataija 
eli kaulata, vaate).

319. "ga ei nämä riihipaijat 
silmänkirja olla" (harmaat 
työvaatteet).

320. "kurppuh vedi, pahoin 
ombeli" (ommella hyvin).

321. "kurtsakoittuu soba vedehes 
kuivahuu" (kurtsakoittuu eli 
rypistyy, kuivuessaan).

322. "kurtsisko soba on, pideä 
utugoija" (utugoija eli silittää).

323. "kurtsistuu da ahtistuu" 
(rypistyy ja kutistuu, 
vaate pesemisen jälkeen, 
vrt. keittämisen).

324. "pestyi pani komsah, 
sih kurtavutti, ei vualinuh" 
(vualinuh eli silittänyt, 
vaatetta pesun jälkeen).

325. "kurtsat pidäy silitteä, 
vualie" (kurtsat eli rypyt, 
vrt. kurttuinen).

326. "semmoni oli vyölauta 
millä kuvottih niitä vöitä" 
(kirjavia lankavöitä).

327. "paida on omoa kudomoa" 
(omakutoinen).

328. "kudzerat kirjat" (kutserat 
eli kiemuraiset).

329. "kudzeraizie piettih rinnaz 
ryndähil, helmaz, hiemoansuuz" 
(rinnassa, helmassa ja hihansuissa,
vrt. suojellut kohdat).

330. "kudzerkirjad on helmoiz" 
(pyhiä kirjailuja, jokaisella
perheellä omansa).

331. "eli sukka eli kenkä kuvautuu 
jalkah, kun ensi kerram pijät" 
(kuvautuu eli mukautuu).

332. "kenköä kuuvitetah" 
(kavennetaan).

333. "kuuvitin äijäl sukanterän" 
(kuuvitin eli kavensin).

334. "emusta kuuviutui, yks tsura 
lyhemmäks toista" (emusta=naisen
paidan alaosa, tsura=puoli).

335. "kuvvitukselleh on ommelluh" 
(kuvvitukselleh eli poimuille).

336. "kengii ombelmah rubien" 
(työhön alkaminen).

337. "kyngäkirja" (kirjailu jossa 
on kaksi kolmosta selätysten,
vrt. kävellä kynkkää).

338. "kynnenalani, kindahas 
pieni tilkkuni peigalon alatsuras" 
(vahvike kintaassa, peukalon 
alapuolella).

339. "virzulois käksäy kävelöy" 
(tuohivirsuissa).

340. "käbälikäs" (käpälää muistuttava
kirjailu).

341. "käbäläzet" (käpäläkirjailut).

342. "käbälkirju kouftu" (käpälin 
kirjailtu pusero).

343. "sil on käptsäd, kengy pidäy 
luadie kondien kuvah" (kontion 
käpälien muotoiset kengät, 
karhuheimon pukeutumista, 
vrt. käppäillä).

344. "kämmentsura on luja kindahas" 
(kämmenpuoli).

345. "pideä kävvä tuohtu kiskomah 
da loadia kolppoit" (kolppoit, 
tuohijalkineiden nimiä).

346. "kävykset" (neulotut rannikkaat).

347. "huomen käzitäm mie ommella 
siun ploattoa, nygöi en käzil ottele" 
(ploattoa=leninkiä, mekkoa, 
ottaa työ käsille).

348. "kenen käzitsyd net kirjad on" 
(kenen käsialaa, kirjaileminen
=omaa kirjoittamista, omine 
luonnosta saatuine kirjaimineen).

349. "kärhisteleh lyhyizis pindzakkoloiz, 
ei pane tsuikkoa peäl" (pindzakko
=lyhyt takki, tsuikko=turkki).

350. mordvalaiset käyttävät vaatteiden 
koristeluun kirjailuja, simpukankuoria, 
ketjuja, nappeja, solkia ja värjättyjä 
helmiä.

351. komien paidat kirjaillaan kaulan 
ympäriltä, rinnasta, olkapäistä, 
ranteista ja helmoista.

352. hantit käyttävät tatuoimiseen 
hauen leukaluuta ja nokea (vrt. hauen 
ja leukaluiden pyhinä pitäminen).

353. hantimiesten tatuointeja pidetään 
sukujen toteemien eli suojelushenkien 
tunnuksina (tiamga, vrt. tiähti).

354. hantinaisten tatuointeja pidetään 
sielulintuina jotka auttavat nukkumisessa 
ja matkalla tuonilmaiseen.

355. hantit käyttävät tatuoimiseen nokea 
ja punaista maata (pyhiä värejä).

356. nganasanit pitävät mustaa ja punaista 
pyhinä väreinä (musta=maa tai noki, 
punainen=tuli tai veri).

357. nganasanit kutsuvat ompelupussia 
sanalla namasa (vrt. namdtas=järjestää, 
askarrella).

358. nganasanit kutsuvat jänteistä punottua 
lankaa sanalla seti (vrt. suoni, kantauralin 
sene).

359. nganasanit ompelevat naisen paitaan 
5-7 päällekkäin olevaa puolikuun muotoista 
sirppiä (housujen koristeina metallisia
putkia ja renkaita, noidan vaatteita).

360. nganasanien vaatteisiin kuuluu somu 
(naisen lakki, vrt. soma), minar (lasten 
nahoista ommellut päällysvaatteet), lu 
(miehen hupullinen turkistakki, pidetään 
fien alla), lun (naisen päällystakki, käytetään 
pitkillä matkoilla), lifarie (naisen turkistakki, 
pidetään lun alla), fonie (naisen alusasu), 
fie (miehen päällystakki, käytetään pitkillä 
matkoilla, vrt. pitää) ja fajimu (talvisaappaat, 
f=p).

361. hantit kutovat nokkosista kevyitä 
kesämekkoja ja hyttysverkkoja 
(osa mekoista kalannahoista).

362. nenetsien vaatteisiin kuuluu miehen 
hupullinen päällystakki (malitsa, karvapuoli 
sisäänpäin, hihoissa lapaset), malitsan 
päällä pidetty nilkkoihin asti ulottuva 
poronnahkatakki (sovik, vrt. sovittaa), 
naisen kaksikerroksinen poronnahkatakki 
(pany, pitkä ja väljä, karvapuoli sisään ja 
ulospäin, hihoissa lapaset, koristeltu 
karvakuvioin, kaulus napaketun karvasta), 
naisen hupullinen poronnahkalakki 
(etupuolella napaketun häntiä, takapuolella 
ketjuissa roikkuvia vaskisia koruja), naisen 
kangasvyö (kiedotaan panyn ympärille, iso 
pyöreä solki), miehen poronnahkasaappaat 
ja naisen lyhyemmät poronnahkasaappaat.

363. nenetsit kutsuvat vyötä sanalla ni.

364. nenetsit kutsuvat ompelemista 
sanalla pudabta (toinen sana saidoram, 
sadora).

365. nenetsit kutsuvat neulaa sanalla 
nivie (vrt. niekla).

366. nenetsit kutsuvat punaista sanalla 
nearja.

367. nenetsit kutsuvat mustaa sanalla 
paridie.

368. nenetsit kutsuvat valkoista sanalla 
sierkaa, sarako ja serko (vrt. sarka).

369. nenetsit kutsuvat keltaista sanalla 
taasihej.

370. nenetsit kutsuvat sinistä sanoilla 
tansinee ja tanzine (vrt. anssi).

371. nenetsit yhdistävät valkoista yliseen, 
punaista keskiseen ja vihreää tai mustaa 
aliseen (otetaan huomioon vaatteita 
valmistettaessa ja uhrattaessa).

372. nenetsit kutsuvat nahkojen sisäpuolta 
sanalla naara.

373. nenetsit kutsuvat turkispeittoa sanoilla 
chuutse ja xu (vrt. antaa huutia).

374. selkupit kutsuvat mattoa sanoilla kavjor 
ja koowrik (vrt. kauri, kouri).

375. selkupit kutsuvat punaista sanalla nary 
(vrt. nearja).

376. selkupit kutsuvat vihreää sanalla paadel 
(vrt. paate, paaterinen).

377. selkupit kutsuvat neulaa sanalla myga 
(vrt. mika).

378. selkupit kutsuvat nokkoskuituja sanalla 
saatcu.

379. selkupit pitävät ompeluvälineitä naisen 
arvokkaimpina tavaroina (miehen jousta ja 
vyötä).

380. selkupit ompelevat vaatteita peurojen, 
oravien ja soopelien nahoista.

381. selkupit ompelevat jalkineita ja 
käsineitä kalannahoista.

382. selkupit ompelevat kesävaatteita 
hauen, mateen ja sammen nahoista 
(toisaalla kesävaatteet nokkosesta).

383. selkuppien jalkineisiin kuuluu 
kevyet nahkakengät (chirkas), 
nahkasaappaat (luntai) ja karvaiset 
talvisaappaat (unty).

384. selkupit kutsuvat poronnahasta 
ommeltua hupullista paitaa sanalla 
sokui (pidetään päällystakin alla, 
vrt. so-pa).

385. nenetsit kutsuvat päällystakkia 
sanalla pagi.

386. hantit kutsuvat naisen päällystakkia 
sanalla sak.

387. hantit kutsuvat hirvennahasta 
ommeltuja kesäkenkiä sanalla nyriki 
(vrt. Nyyrikki, metsänhenkien
nimiä).

388. hantit uskovat vaatteiden antavan 
pyyntionnea ("vyö jossa vesikalan 
onnea", "takki jossa mustan pedon 
onnea").

389. hantit kutsuvat naisen pyhänä 
pidettyä ompelupussia sanalla tutchan 
(ommellaan poronnahasta, koristellaan 
poronkarvoilla, helmillä ja koruilla).

390. hantit kutsuvat nahkaista naisen
ompelupussia sanalla kerwul.

391. hantit kutsuvat tuohista ompeluvakkaa 
sanalla jonel (vrt. jone).

392. hantit kutsuvat kirjailtua ompelutyynyä 
sanalla namat.

393. hantien pyhiin koristeluihin kuuluu 
"melan pää", "hauen hammas", "revon 
käpälä" ja "puolikas mies".

394. hantit koristelevat esineitä helmin ja 
karvasommitteluin.

395. hantit pitävät esineiden koristelemista 
yhtä tärkeänä kuin valmistamista (voidaan 
ottaa käyttöön vasta koristelun jälkeen).

396. hantien vaatteisiin kuuluu ohuesta 
poronnahasta (neblui, vrt. neula) ommeltu 
miesten takki (molsyang, karva sisäpuolella, 
hihat koristeltu, puetaan yläkautta), ohuen 
takin päällä pidetty paksumpi talvitakki 
(kuvas, syysporon nahasta, karva 
ulkopuolella, hihat ja selkä koristeltu), 
paksusta kankaasta ommeltu miesten 
kesäpusero (nui kuvas, suojaa sääskiltä), 
edestä aukaistava naisten karvatakki (sakh, 
huputon, puoliskot yhdistetään hirvennahasta 
punotuin nyörein, turkiskaulus, koristelut 
poronkarvoista), sakhin kanssa pidetty huivi 
tai päähine (koristeltu helyin ja kirjailuin) 
ja naisten kankainen kevät ja syyspusero 
(nui sakh, koristeltu helmin, väreinä 
keltainen, punainen, sininen ja vihreä).

397. hantit kutsuvat naisen ompelupussia 
sanalla tuchang (ommellaan kahdesta 
nahasta jännelangalla, alapuoli poron 
päänahasta, ylemmässä puolessa neulojen 
pitopaikka, koristellaan hampain, ketjuin, 
kolikoin, helmin ja sormuksin).

398. hantit kutsuvat isompaa nahkapussia 
sanoilla ur khir (ommellaan poron 
otsanahasta, suu suljetaan nahkaisilla 
nauhoilla, käytetään pienten esineiden 
kuljettamiseen ja säilyttämiseen).

399. hantit koristelevat pussit ja vaatteet 
poronkarvoista sommitelluin kuvioin 
(valokuvissa näkyvät ruskea-vaaleat 
koristelut).

400. hantien pyhiin koristeluihin 
(khanshi) kuuluu pernayang nyokhas 
(soopeli-jolla-risti-pää), ay lov ungal 
khanshi (vasan suu), pernayang khanshi 
(risti koristelu), un khor ongat (aikuisen 
poron sarvet), ai khor ongat (nuoren poron 
sarvet), look khanshi (metso koristelu), 
kitpus kurang voi ongat (kahden poron 
sarvet), sumat nuv (koivun oksat), moltas 
loity sumat nuv (erillinen koivun oksa), 
ai kurang voi ongat (poron sarvet), okh 
pusakh (pää), sovar pal (jäniksen korvat) 
ja khoo shoop (puolikas mies).

401. hantit kutsuvat koivunoksia 
esittäviä koristeluja sanalla nuw 
(uskotaan "elävän ja katsovan 
toisiaan").

402. hantit pitävät siksak-kuvioita 
"oksikkaina koivuina" (mitä enemmän 
oksia (nuwan) sitä suurempi suojeleva 
voima).

403. hantien päähineisiin kuuluu 
"seitsenkärkiset, kuusikärkiset lakit" 
(pyhien laulujen kieltä).

404. hantit pitävät turkistakkeja ja 
lakkeja taudeilta suojelevina.

405. hantit valmistavat kangasvärejä 
juurista (kankaat nokkosista).

406. hantimiesten pyhäpukuun kuuluu 
pitkät kulmikkaat lakit (vrt. puiset 
haltijakuvat).

407. hantinaisten pyhäpukuun kuuluu 
helmin ja helyin koristeltu pitkä takki, 
helmin koristellut jalkineet ja käsineet, 
pitkä sääriin asti ulottuva huivi, kaulalla 
pidetty oravannahka, kaulakoru tai 
kaulukseen ommellut helmikoristelut, 
metalliriipuksin koristellut vyöt ja 
letteihin ripustetut kassanpääkorut ja 
pidennykset.

408. hantit kutsuvat nahkojen 
parkitsemiseen käytettyä kalanrasvaa 
sanalla pokwa.

409. hantit kutsuvat nahoista 
ommeltuja säärystimiä sanalla waj 
(karvapuoli sisäänpäin).

410. obinugrilaiset kutsuvat punaista 
väriä veren mukaan (hantin wer, 
mansin wir, vrt. vir-ta, vir-keä).

411. mansit kutsuvat naisen paksua 
talvitakkia sanalla sahi (vrt. hantien 
sakh).

412. mordvalaiset painavat vaatteita 
mustiksi, sinisiksi ja tummanpunaisiksi 
(koristeluihin keltaista ja vihreää).

413. ersalaiset koristelevat vaatteita 
keltaisin, vihrein, tummanpunaisin 
ja tummansinisin kirjailuin (pidetään 
"elävien väreinä").

414. marit kutsuvat turkistakkia sanalla 
kiirak (vrt. kiira).

415. marit kutsuvat kangastakkia sanalla 
mazer.

416. saamelaiset ompelevat verkalakkiin 
korvalliset, revonhännän, helmiä ja 
luunappeja.

417. saamelainen naisenlakki "kääntyy 
ylöspäin kuin kieli" (koristeiksi nappeja, 
helmiä, hopeaa ja heloja).

418. saamelaisiin vaatteisiin kuuluu 
poronnahkainen päällystakki eli peski 
(petšok, karvapuoli ulospäin), pitkät 
poronnahkasaappaat (jary, karvapuoli 
ulospäin, vrt. jari), vyö ja puukko, miehen 
lakki (neljä kulmaa, turkisreunus), naisen 
lakki (punaisesta ja sinisestä verasta), 
naisen kesämekko, valkoinen peski 
(pyhäasu), peskin alla pidetty puoliturkki 
(rakan, poronnahasta, karvapuoli 
sisäänpäin), villapaita (rakanin alla), 
poronnahkakengät (pjakuit, kärjet 
käännetty ylöspäin), naisen harmaa 
kesämekko (jupa, pystykauluksinen), 
mekon päällä pidetty kirjailtu pirtanauha 
ja nauhasta riippuvat tulukset (koristeltu 
helmin ja napein).

419. saamelaisen naisenlakin koristelut 
kertovat kantajansa elämästä (neito, 
nainen, leski).

420. saamelaiset peittävät naisenlakin 
huivilla (huivitta liikutaan vain kotona).

421. saamelainen miehenlakki 
koristellaan revonkarvoilla, helmillä, 
napeilla ja tupsuilla.

422. saamelainen päällystakki 
(beaska) ommellaan 5-7 poronnahasta 
(edestä avonainen, karvapuoli ulospäin, 
ompelukohdista poistetaan karvat).

423. saamelaiset ompelevat jalkineita 
porojen päänahoista (gallot).

424. saamelaiset työstävät nahkoja 
jiehkku-nimisellä kaapimella 
(vrt. jekku).

425. saamelaiset valitsevat poronnahat 
(duollji, vrt. talja) karvojen ja värin 
mukaan (talvivaatteisiin paksumpi 
karva).

426. saamelaiset kutsuvat karvatonta 
kesätakkia sanalla sistegakti. 

427. saamelaisiin päähineisiin kuuluu 
skupmot (pidetään toisen lakin päällä), 
samsad (naisenlakki), ladjogahpir 
(sarven muotoinen naisenlakki, 
sisällä tuohi), savka (nelikulmainen 
miehenlakki), duorran (naisenlakki), 
matjuk (naisenlakki) ja cuipi 
(nokallinen ja tupsullinen 
miehenlakki).

428. saamelaiset ompelevat 
saappaita porojen koipinahoista 
(goikkehat, yhden poron 
koipinahat).

429. saamelaiset kuivaavat, 
pehmittävät ja parkitsevat
vaatteiksi otetut nahat 
(voidellaan keitetyllä parkilla). 

430. saamelaiset ompelevat 
koipinahoista housuja ja 
säärystimiä (galssohat, 
säärystimiin kahden poron 
lyhytkarvaiset syysnahat).

431. saamelaiset käyttävät 
kenkäheininä lapinsaroja 
(kerätään loppukesästä, 
kuivataan ja väännetään 
kerälle).

432. saamelaiset kutsuvat 
helmeä sanalla callm. 

433. saamelaiset kutsuvat 
sormusta sanalla surmas.

434. saamelaiset kutsuvat 
kaulakorua sanalla cuettk.

435. saamelaisiin vaatteisiin 
kuuluu macex (mekko, vrt. marien 
mazer), koame (kengät), puegen 
(vyö), kassv-koahtess (huivi), bittut 
(säärystimet), buvssat (housut), 
goikkehit (karvakengät), gapmagat 
(kengät), fahcca (käsineet) ja gistta 
(lapaset).

436. saamelaiset kutsuvat 
värjäämistä sanalla ciz, kehräämistä 
poanne, kutomista parrkte, 
ompelemista kuarre (vrt. kursia), 
nahkojen kaapimista vecck 
(vrt. vekki), nahkojen parkitsemista 
kuesste (vrt. kusi), maalaamista 
poajjn (vrt. painaa), veistämistä 
jedte, liimaamista njamm, poraamista 
pogke, kaivertamista cievvne, 
rakentamista tujjše, lakaisemista 
poašše (vrt. posio), nylkemistä njuvve 
ja punomista poanne.

437. saamelaiset kutsuvat nahkaa 
sanalla šiššen (turkis=sefs).

438. saamelaiset kutsuvat nokkosta 
sanalla cogk (vrt. kantauralin noca, 
nokkaava heinä).

439. saamelaiset kutsuvat neulaa 
sanalla kuehcem (kuarre=ommella).

440. saamelaisiin väreihin kuuluu 
cuvves (cuõvv, vaalea), cuokkâd 
(sievnjes, tumma), villke (valkoinen), 
coahpe (cahppes, musta), cuovjâd 
(ââlik, sââlek, sininen, c=s), rucckes 
(viskkâd, keltainen), rukses (ruõpssâd, 
punainen) ja ruona (ruõnâs, vihreä).

441. saamelaiset kutsuvat lankaa 
sanalla arpu (vrt. arpa, varpu).

442. saamelaiset kutsuvat koruja ja 
koristeluja sanalla cikna (vrt. ciz
=värjätä, cievvne=kaivertaa).

443. saamelaiset kutsuvat poronnahasta
ommeltuja saappaita sanalla nuhtat.

444. saamelaiset käyttävät nokkosia 
värjäämiseen.

445. saamelaiset käyttävät kengissä 
pajunalusheinää (siedgâvyelesyeini), 
kenttäheinää (kieddisyeini) ja 
painanneheinää (kuovdâsyeini, 
kasvaa heinäisillä rannoilla).

446. sanalla noca tarkoitetaan 
nokkosta ja ohdakketta (marin nuz, 
nenetsin nacäedaj).

447. sanalla pellava tarkoitetaan 
pellavaa, hamppua ja nokkosta 
(vaatekuituja, saamen pielvas, 
hantin polon, mansin polna).

448. sanalla poc tarkoitetaan kertaa, 
kerrosta, lankoja, uroshamppua, 
kudottua kerrosta ja lankojen 
vetämistä (marin pacas, udmurtin 
pis, mansin pist, c=s).

449. sanalla säc tarkoitetaan ohutta 
kuitua, säiettä, hamppukuitua ja 
rohdinta (komin sez, unkarin szösz).

450. sanalla hac tarkoitetaan 
nokkoskuitua (selkupin hac, sacu,
vrt. hassu, hassata).

451. sanalla horma tarkoitetaan 
vaatteissa olevaa laskosta, poimua 
ja ryppyä (mordvan sorma, hantin 
nomor).

452. sanalla sel tarkoitetaan nahkojen 
kuivumista ja kovettumista (saamen 
callo, nenetsin sela, vrt. sella).

453. sanalla säkt tarkoitetaan virsujen 
kutomista ja korjaamista (saamen cikte, 
udmurtin sikt, hantin sat).

454. sanalla tijä tarkoitetaan kapeaa 
ja kireää vaatetta (mordvan teja, 
nenetsin tije, enetsin tija, vrt. teija, 
tiija).

455. sanalla kän tarkoitetaan hamppua 
(marin kone, udmurtin kenem, komin 
ken).

456. sanalla kerta tarkoitetaan lankojen 
järjestystä ja kerrosta (saamen goerde, 
mordvan kirda, marin kerdo).

457. sanalla säne tarkoitetaan kuitua, 
lankaa, rihmaa, hiusta, kehräämistä, 
letittämistä, kutomista ja punomista 
(suomen säie, udmurtin si, hantin söy, 
mansin säw, unkarin szö).

458. sanalla sene tarkoitetaan jännettä, 
jänteiden punomista ja jänteistä punottua 
lankaa tai nuoraa (suomen suoni, saamen 
suodna, mordvan san, hantin lan, mansin 
tan, unkarin in, nenetsin ten, enetsin tino, 
nganasanin tana, selkupin cen).

459. sanalla sirt tarkoitetaan lankaa, 
nauhaa ja rihmaa (marin surtö, 
udmurtin sort, komin sert).

460. sanalla alt tarkoitetaan korjaamista, 
jatkamista ja sovittamista (hantin ulwan, 
mansin olt, unkarin alkalmas).

461. sanalla ahka tarkoitetaan valkoista, 
harmaata, puhdasta ja saven väriä 
(mordvan aksa, marin os, hantin as).

462. sanalla cer tarkoitetaan harmaata, 
aamu tai iltahämärää, kalpeaa, 
harmaakarvaista, harmaahiuksista, 
raakaa marjaa, ruskeaa ja mustaa 
(udmurtin zar, mansin seri, unkarin 
szir, vrt. sari).

463. sanalla käkkä tarkoitetaan valkoista, 
puhdasta ja lumenvalkoista (saamen 
caeska, komin cockem, vrt. koski).

464. sanalla kosa tarkoitetaan keltaista 
(mordvan tuza, udmurtin cuz).

465. sanalla sim tarkoitetaan mustaa, 
ruosteen väriä, tummaa, pimeää, ruosteen 
väristä hetettä ja ruosteen väristä puroa 
(marin simo, hantin sami, mansin simi, 
vrt. similä).

466. sanalla sini tarkoitetaan sinistä 
(viron sini, mordvan sen).

467. sanalla pekk tarkoitetaan mustaa 
(hantin peyto, mansin piti, unkarin fekete, 
vrt. pekka, pekko, pete).

468. "nyblät ollah paijassa i pinzakassa" 
(nyblät eli napit, vrt. nyplätä).

469. "nyblät ollah luuhizet" (luunapit).

470. "nybläd on luuhizet i raadazet" 
(rautaiset, vrt. rauduskoivuiset).

471. "ombelen kuni nägyy" (päivän 
mukaan ompeleminen).

472. "näpper on ombelemah, vessel 
käel" (näppärä, vesselä käsistään).

473. "ombelomah tsikko neuvo" 
(omilta oppiminen).

474. "häi minuu nevvoi, kui pidää 
ommella" (alkuun neuvominen).

475. "porom petskie neäskäijäh" 
(neäskäijäh eli pehmitetään, 
vrt. peski).

476. "nieglotah sukkie i alazie yhellä 
nieglalla" (alasia eli lapasia).

477. "kuvottavu nieglu, luuhine, 
voaksam piduhuz, keskel loukko, 
loukoz langu" (vaaksan pituinen 
luuneula eli äimä).

478. "luuhine libo vaskine niegla" 
(luiset ja vaskiset neulat, vaski
=metalli).

479. "viimiine nieglaine katkei, 
ei ole mil ommella" (ostokalujen 
käyttämisestä).

480. "nieglupieluksud, kos heitäd 
ombeluksen, sih i tsokkoad nieglan" 
(neulapielukset eli tyynyt).

481. "nieklomaniekla, sillä nieklottih 
kinnasta, se oli väki pitkä" (kintaiden 
neulomiseen käytetty neula).

482. "nieglotah alazie dai sukkie 
talven varalla" (talvivaatteiden
neulominen).

483. "kylläpä sie nieklot korieta 
kinnasta" (työn kehuminen).

484. "ollah nellikannassa" 
(kirjailut, kanta=kulmainen, 
tahoinen, haarainen).

485. "nelläkokkazet kirdat" 
(kokkazet eli kulmaiset, 
kirjailut).

486. "nerokas ombelemah" 
(nerokas eli taidokas, 
jokainen hyvä jossakin).

487. "nerostui suappoad ombelemah" 
(nerostui eli oppi).

488. "toine toizez nerovutah kengeä 
ombelemah" (läheisiltä oppiminen, 
omasta tahdosta oppiminen).

489. "neitti pitkulikas ol, pitän 
soigie" (neitti eli helmikoristeinen 
verkkomyssy).

490. "ruskei, libo savenkarvaine" 
(punainen tai savenvärinen, 
omat värit=luonnosta).

491. "muzavusinine" (muzavu 
=tummansininen, kangas).

492. "nahmoilla pijettih, ei ollun 
nappii" (nahmoilla eli nahkaisilla
nauhoilla, nappien myöhäisestä 
alkuperästä).

493. "andakkoa nahkoa, mie viilen 
jalatsit" (viillän jalatsit, nahkat 
kenkiä varten).

494. "nahkasta käppie i kengie luajitah" 
(kenkien nimiä, vrt. käppäillä).

495. "kolme nahkua om pieksos" 
(pieksos eli parkissa).

496. "pideä nahkazed viijä pieksoh" 
(pieksoh, vrt. piestä pehmeäksi).

497. "pideä kengän tikates panna 
nahkaniegla" (nahan ompeluun 
käytetty järeämpi neula).

498. "paijan nahmot" (nahmot 
eli nahkanauhat, nauha-sanan 
alkuperää).

499. "vartukan nahmot" (vartukan
=esiliinan, nahmot=nahkanauhat).

500. "ta siitä nahmoilla sivottih 
lakkipaikka" (sidottiin lakkipaikka,
paikka=liina, huivi).

501. "mäzrä on muurnozella puolella 
nahkoa" (nahan sisäpintaan jäänyt 
lihakudos).

502. "nahkoa mäzrätäh, mäzrät kokotil 
deritäh eäre, sit pehmenöö nahku" 
(kaavitaan nahasta kokotilla mäsrät,
kokotti=koukku).

503. "muuruanda mädzennetäh 
painemeksi" (survotaan muuraimia,
painemeksi eli väriaineeksi).

504. "pajjan panit muurin piäl" 
(muurin eli nurin).

505. "muurdinazem puolen keännin 
oiginazeks puoleks" (paidan 
kääntäminen).

506. "kangahas on muurinaine puoli 
da oiginaine puoli" (kankaan puolet, 
vrt. nurja puoli).

507. "muurnin ta oikein tikutamma" 
(tikutamma eli kudomme puikoilla).

508. "mykkyreä on langois" (mykkyreä 
eli sykkyröitä).

509. "valgieda rihmua mussennetah" 
(mussennetah, värjätään mustiksi).

510. "kirjoi on libo mustinkirjavu da 
valgeinkirjavu libo ruskienkirjavu da 
valgeinkirjavu" (kirjailut, mustan ja 
valkoisen tai punaisen ja valkoisen 
yhdistelmiä).

511. "nämä om mussat päivät, ei soa 
ni midä ommella" (päivän keralla 
ompeleminen).

512. "mustoizikkolois piettih rihmoi" 
(värjättiin rihmoja mustikoilla).

513. "voatteit ei pijä murttsie" 
(murttsie eli rypistää).

514. "muzavuruskei" (muzavu
=tumman, ruskei=punainen).

515. "mujuksekse kerätäh 
mujuheineä, potsintsigloidu 
da muudu" (keltaliekoja, 
variksenmarjoja ja muita).

516. "soba terväh mujutaldui, 
painaldin vai sinne kattilah" 
(mujutaldui eli värjäytyi, 
painaa mujuun).

517. "madaroh mujutti langoa" 
(mujutti mataroilla, tarkoittaa 
myös hanhikkia, karvejäkälää 
ja keltaliekoa, vrt. kaikkia 
värikasveja).

518. "naized jupkii mujutetah" 
(jupkii eli hameita).

519. "miittumal mujul om mujutettu" 
(millä värillä värjätty, väri=färg,
myöhäinen lainasana).

520. "mujuvez on valmis keitetty, 
vai tuogoa täh langoa" (mujuveden 
keittäminen).

521. "nahkoa muokatah, pejjästytetäh" 
(pejjästytetäh, vrt. peiteä=pingottaa 
nahka kuivumaan).

522. "muiska" (kirjailu paidassa).

523. "muiskarättsinä" (kirjailtu 
naisenpaita).

524. "kiven muju" (kivestä saatu 
muju eli väriaine).

525. "mujuligoh pannas soba" 
(soba eli vaate, likoamaan 
mujuun).

526. "siidä aletah motaija 
langoja voarnoilla" (motaija 
eli keriä, puisten tappien 
ympärille).

527. "nuoram motalla panin" 
(motalla eli vyyhdille).

528. "mie kezräin i motkat peziin 
i riputin kuivamah kiuguan edeh" 
(työn vaiheita).

529. "ongo vie motkaine langoa" 
(motkaine eli vyyhdillinen).

530. "miehhahine paltto" 
(miehhahine eli turkiksinen).

531. "minul on kangaz matkaz" 
(mukana pidetyt työt).

532. "lyhyd mekko on vyös sai, pitkä 
om puolsorkkas sai" (mekko=naisen 
päällystakki, sai=saakka).

533. "itselläni mekon niegloin, 
sem mujutam mustaks" (tehdä itse
=näyttää itseltään).

534. "madaron juuri kaivetah, kuivatah, 
veis keitetäh, sit suutkat toizet pietäh 
langad viez" (painamisen vaiheita, 
suutka=vuorokausi).

535. "madaro loadie langan keldazeks" 
(laatii langan keltaiseksi).

536. "madaroh painettih" (painettiin 
keltaista, karvejäkälillä).

537. "ylem malttaja kengänombelija" 
(malttaja=taitava, osaava).

538. "maltaj on ombelii" (maltaj eli 
taidokas).

539. "häi mielem maltau, ei pie nevvuo" 
(opettelee ompelemaan, omaa
oppimista).

540. "mahilane" (kangaspussi jossa 
pidettiin ompelutarvikkeita).

541. "mejjäm mahtih ruadau" (meijän 
mahtiin, jokaisella perheellä oma tapa 
tehdä työtä).

542. "täh mahtih pidäv ommella" 
(mahtih eli tapaan).

543. "hiäm mahtau suappaid ommella" 
(mahtaa eli osaa).

544. "kengäd lämsetäh, välläd ollah" 
(oikean koon tärkeydestä).

545. "löpöi on kezäl kaikis paraz, 
eigo vezi syö jalgoa, eigo jalgoa hiero" 
(löpöi eli yksinkertainen 
tuohijalkine).

546. "löbötuohi" (levytuohi josta 
laadittiin löppösiä).

547. "Markke-rukka kuto löttyö ta 
virsuo" (tuohen kutojat).

548. "lötöss oli ne paklat niinku 
hiirellä häntä, kahta puolta" 
(lötön korvissa, paulat eli nauhat).

549. "no löttö oli jotta siinä piti 
olla ne korvat mih pantih paklat 
millä situo jalkah" (korviin paulat, 
millä sidottiin jalkaan). 

550. "lötöd nauhoilla kiinni veitäh" 
(nauhalliset tuohikengät).

551. "löttölöis kävelöö" (omat kengät, 
omat matkat).

552. "lötöi pietäh vierändaigah" 
(kaskella pidetty kenkä).

553. "löttöziz on kebie astuo" 
(kevyet kesäkengät).

554. "koltsaine läpähteleh sormez" 
(koltsaine eli sormus).

555. "ennen korvat lävissytettih 
dai uznikat pandih" (uznikat eli 
korvakorut, lainasana).

556. "korvad lävisti pangazie panna" 
(korvakorujen nimiä).

557. "korvad lävystetäh sergazii panna" 
(sergazii eli korvarenkaita).

558. "läbilaudaine pannah syrjän 
loukkoh, stob ei paltim myöstyz iäre" 
(lauta jolla tiukattiin kuteilla olevaa 
kangasta).

559. "käet tävvet koltsastu" (koltsastu
eli sormuksia).

560. "ilve lähtöö paikas pestyö" (ilve 
eli väri, huivista, vrt. ilves).

561. "loatuh kuvo, elä taromalla pane" 
(kudo laatuun, taromalla=hutiloiden,
kursien).

562. "loajittih ni luusta" (neulat).

563. "luuhine nybly" (nybly eli nappi).

564. "lyhelähközed on kengäd, varbahie 
vastoau" (vastaa eli puristaa).

565. "enzimäi pidäy luotella, äsköin omella"
(luotella, ommella yliluomispistoin).

566. "kymmenel lukomoa yhteh poasmah" 
(kymmenen lukemaa pasmaan).

567. "kolme langoa panid da i lugema" 
(kolme kierrosta lankaa, lukema).

568. "kahtu lugemastu vajai puazmu" 
(lankojen määriä).

569. "vanhenou vuate niin i loukkouduu" 
(loukkouduu eli reikiintyy, vaate
vanhetessaan).

570. "enzimäi loukutetah, siid lipsutah" 
(pellavat).

571. "loppuin olis loppiettavu, piäziz 
langat pestäväkse" (lopettaa kehruutyöt, 
loppiaisena).

572. "loimilangoa ei jatkella kezrätez, 
yhteh palah kezrätäh" (yhteen palaan 
kehrätyt loimilangat).

573. "loapotit oli ninkun lyhytpäkieset 
stupnit, tuohesta kuvottih ninkun 
kesseli, semmosesta kaijasta tuohesta" 
(kaidasta tuohesta kudotut jalkineet, 
vrt. ala laputtaa).

574. "vain loapotti oli semoini jotta 
sitä ei tarvinnut situo, se oli kuvottu 
sih loatuh jotta se jalkah ei kum 
pissällettih" (jalkaan pistetty 
nauhaton tuohijalkine).

575. "loapotti, ei ole korvie, jallan 
tila yks, korgiembi kui lötöi" 
(laapotin kuvauksia, ei korvia
=ei nauhoja).

576. "niinestä luajitah luapottia, 
i tuohesta luajitah" (vrt. loappa
=käpälä).

577. "loapotti loadiettsou vezasta" 
(vezasta eli niinenkuoresta).

578. "huvenduz meni loaduh" 
(huvennus eli vaatteen 
kaventaminen).

579. "älä litsistä sobii" (vaatteiden 
kohtelusta).

580. "ligo pannah tyynembih kohtih 
da lambiloih, koivunvarboa ual, 
piäl om puudu, laudoa, kived piäl" 
(kuitujen liottaminen vedessä).

581. "mäne nossa ligo poiges veistä 
da pane kuivah" (lion nostaminen).

582. "liinad liossa ollah" (liinat 
eli hamput).

583. "pelvahad nyd ollah kypsed, 
ligovuttih hyvin" (pellavien 
liottaminen).

584. "ei pie loadie mondu puaroa 
lippahaizeh istumah" (laatia liikaa 
vaatteita, kahdet kolmet riittää).

585. "no lipposet oli toas, ne loajittih 
semmoseh pieksum mallih ta siitä 
varret" (lipposet eli varrettomat 
kesäkengät). 

586. "lipponi, pieni kenkä kesällä" 
(pienet kengät, nen-pääte).

587. "virsut pitäy liikuo" (liikuo 
eli vahvistaa, korjata tuohinauhalla).

588. "pidäu liiguo luapotit" (korjata 
laapotit).

589. "pidäis löttö liiguo" (korjata 
löttöset).

590. "virzu kehätäh, sid läviköjjäh, 
sid lijjotah, lujendetah, lyzeä tuohtu 
välilöih veelläh" (vedetään lisää tuohta 
väleihin, virsujen vahvistamista).

591. "löpöin korvad läviköjjäh, 
sid liddotah pitkäl sarral poikkizin 
endizih" (löppösten korjaamista, 
sarral=sarkatuohella).

592. "liina pideä kylveä, moaz ottoa, 
ligoh viijä, levitteä, kubozil panna, 
pergoa, loukuttoa, lipsuta, harjata, 
viduo, paitsostoa, kezrätä, kuduo 
mereziks, kangahah" (liinan eli 
hampun valmistusta).

593. "meil oli liinua kylvettyy" 
(liina=linen, hamppu=hemp, 
kerätyt=omat kuidut, kylvetyt
=vieraat kuidut).

594. "liinampaltsoksez laitah 
oddoalan loindu, piikkoi, rindoa, 
nuoroa" (hampun palttinasta, 
peitteitä, vaatteita, verkkoja 
ja nuoria).

595. "liinupaidu on kovembi da 
järiembi ku pelvahine paidu" 
(kuitujen eroja).

596. "liebielöiz azutah suappoan
siärdy, längih katuhoa, kinnastu" 
(liebielöiz eli liepeistä, vuodan 
reunaosista).

597. "lieveksini on nahka, 
koivenahka on" (lieveksinen, 
reunasta leikattu pala).

598. "lieveksine täm on nahku, 
ga tullougo hyveä" (tuleeko hyvää, 
hyvät ja huonot palat).

599. "pidäy panna kerratud langad 
märrälleh lievenemäh" (lankojen 
käsittelyä).

600. "lievöä langoa kezrätäh" (lievää 
eli ohutta).

601. "kangaz on lievy, katkiou" 
(liian ohutta).

602. "suuriz jalloiz liehistytti vasmakad" 
(liehistytti=levitti, rikkoi, vasmakad
=nahkakengät).

603. "rihma on kierä, se pitäy liessyttöä" 
(liessyttöä eli suoristaa).

604. "tuli rihma kiereä, pitäy liessytteä" 
(kierteille mennyttä lankaa).

605. "pidäh nämä rihmat liestiä, 
ei voi ommella" (liestiä eli suoristaa).

606. "liestied langad on, kudojes 
katkiou" (katkeaa, kierteiden 
kohdilta).

607. "langu liestyi, pidää uvvessah 
kerrata" (kerrata eli kiertää).

608. "kahta moada loajimma, 
kaijaista da leviedä" (kaitaa ja 
leveää kangasta).

609. "ta vanha kansa piti kostuo, 
leviehartieta" (leveäolkaiminen 
liivihame, kosto).

610. "virzuloiz on teräväd nenäd 
a kolpoid on leveinenät" (kolpoi
=kolmesta sarasta laadittu 
yksinkertainen tuohijalkine).

611. "hoikaks levitetäh nurmele, 
yksi nedäli pietäh leviteksel" 
(levitetään pellavat nurmelle, 
viikoksi).

612. "kengäd levittih, ombeluksed 
riittsavuttih" (riittsavuttih eli 
purkautui, vrt. riitsiä).

613. "panen viihted ilmal, anna 
pakkaine purettelou, tuuli lenzuttau, 
parembat kudied roih" (vyyhdit 
ilmalle eli ulos, kudied=kudelangat, 
roih=tulee).

614. "siihi sivottih siitä kassarihmah 
kiini ta ne rippu suorana  siitä, 
kosson helmah soaten" (letteihin 
sidotut kassanpääkorut).

615. "rovvatah leppyrovval, 
lepänkojoa pannah kiehujah vedeh, 
tuhkoa vähäine keskeh" (rovvatah 
eli värjätään, rova=lepänkuoresta 
ja tuhkasta keitetty väri, 
vrt. Rovaniemi).

616. "lepänkoja kuivattuu libo 
kuivoamattah keitettih, tuhkoa 
pandih keskeh, sid rougu valmiz" 
(rougu eli väriaine).

617. "pertiz lekkerehtetäh, kangahie 
kuvotah" (kutomisen ääniä).

618. "yksi lavasivu on enämbi 
kuvottava" (lavasivu=kangastukin 
ja pirran väli, kangaspuissa).

619. "kuduossa lassat ollah rihmoilla 
kessessä" (kutomiseen käytetty lasta, 
tiuhtavarpa).

620. "sit kirjoin kudojez niidy lastoi 
nostellah" (nostellaan lastoja, 
kirjoja kudottaessa).

621. "kengeä dötkillä voiettih, tuli ylen 
lauhakat" (dötkillä=tuohitervalla, 
lauhakat=pehmeät ja taipuisat).

622. "täm on nahku hyvä, lauhiehk on" 
(lauhiehko eli pehmeä, vrt. lauha).

623. "laba tulou kangahah" (loimilangan 
katketessa, lapa=yhdessä viriössä 
kaksi kudetta).

624. "ku kaks langoa paned jällekkäh 
yhel vardizel da i laba" (silloin syntyy 
lapa).

625. "kangahaz on laba, nägyy junoine 
paltinaz" (junoine eli juova).

626. "laba kangahah jäi, loimi katkeni" 
(loimilanka katkesi).

627. "lapikkahat pane kädeh" 
(neulotut kintaat, vrt. lapikkaiksi 
kutsutut jalkineet).

628. "lappalaini" (kintaan 
peukalonhankaan ommeltu 
tilkku).

629. "luodu kangaz lapetah 
luondupuuloil poiz" (luotu 
kangas, luontupuut).

630. "rivul laski sovad, ei 
kohendannuh" (antoi mennä 
rievuiksi, vaatteiden).

631. "ku luugalla levitetäh 
pelvahat, se i lajo" (niitylle 
levitetyt pellavat, lajo).

632. "lambahanvillas kuvotah 
jupkoa, oddoaloa, sukkoa, alastu" 
(villasta hameita, peitteitä, 
sukkia ja lapasia).

633. "sukkie oli monella lankalla 
tikutettu" (tikutettu eli neulottu).

634. "kezräzin langoa puolen 
poazmoa" (puoli pasmaa).

635. "langoa akat kezrätäh 
pelvahasta" (pellavalankaa).

636. "langa on kuduossa, rihma on 
ommellessa" (langat ja rihmat).

637. "langat keritäh juskiile" 
(juskiile eli rullalle, rulla=roll, 
lainasana).

638. "langansäikehed riittsavuttih 
nuoras" (riittsavuttih eli purkautui, 
langasta punotut nuorat).

639. "langanuorani peälittsi paijaz 
ymbär rungaz sivalletah" (paidan 
päällä pidetty punottu lankavyö).

640. "langunuoraine, pietäh piälitsi 
pajjaz libo rättsinäz, muis soviz alatsi" 
(vrt. valokuvissa näkyvät kirjavat 
lankavyöt).

641. "langupagla lötöin korviz ymbär 
veetty, siid ymbär sorkas sivotah" 
(löttösten korvista sorkkien ympärille 
sidottu nauha, vrt. kuvissa näkyvät 
säärinauhat).

642. "pimat" (poronnahkainen 
polvisuoja).

643. "illam pimevytem pahoin 
ombelin" (pimeässä 
tekemisestä).

644. "pimie kosto" (pimie
=tummaksi värjätty, kosto
=vyötäisten yläpuolelle 
ulottuva olkainhame).

645. "illal pimittämäh rubei, 
ei nävy ommella" (työn aika 
ja levon aika).

646. "pindzakk om peäl polven, 
oigeiselgy, voatatoi" (pindzakka
=pikkutakki, voatatoi=vanuton).

647. "pintikkä" (kapea kudottu 
nauha).

648. "ei pidäs sobii pintyttiä piäl 
moizeks" (päästää vaatteita 
pinttymään).

649. "nin se oli aivan helmistä tä 
piissurista tehty, se oli kaunis häntä" 
(sorokka-lakin häntä).

650. "piissureilla korissettu otsallini" 
(piissureilla=lasihelmillä, otsallini
=koristenauha joka solmittiin 
päähineen otsakohtaan).

651. "piitämä" (piiväli kankaassa).

652. "nahkaz om pindapuoli 
peälpäi, mäzräpuoli sydämespäi" 
(pintapuoli ja mäsräpuoli).

653. "välttäy kezäl nältteä, 
pihkavunnoo, ga ni pie ei" 
(pihkaantuu, pidä ei, 
vrt. petäjänkuoresta laaditut 
vaatteet).

654. "älä istoi parzil, pihkavuu 
sovat" (pihkaantuu vaatteet, 
aikaa ennen pesukoneita).

655. "ennen niittie pihlankäznäh 
hierottih, sid niitti ruskoni" 
(hierottiin lankaa punaiseksi 
pihlajankäävällä, niitti
=kerrattu pellavalanka).

656. "piikoi on huogehembi, 
harvembi kui kostoi" (piikoi
=karkeasta pellava tai 
hamppukankaasta ommeltu 
vaate).

657. "nämm on piikoi, karjaz 
langas kuvottu, aivin valgoamatoi 
ei silei" (karkeasta langasta 
kudottua kangasta).

658. "piikoi emust on rättsinäs, 
palttinahizet hiemuat" (emusta 
karkeasta kankaasta, hihat
palttinasta).

659. "piikoijupk on junoikaz, 
pietäh metsäz" (metsässä 
pidetty raidallinen hame).

660. "meil jäi piikoikangas 
kangahil, vie loppiettava" 
(jäi kankahille, kudottava 
loppuun).

661. "annetah ned ruohtimet 
piikoiloimeks akoil kezrätä" 
(rohtimesta kehrätyt 
karkeammat loimilangat).

662. "piiruakirjat" (juova 
tai viiva-kirjailut, vrt. piirtää, 
piirto).

663. "pieksejih pandih nahku" 
(pieksejih eli parkkiintumaan).

664. "nahkoa pieksetäh" (piestään 
pehmeäksi).

665. "pieksos ollah nahkad" 
(pieksossa eli pehmenemässä
parkissa).

666. "nahk om pieksoz, anna nahku 
peäzöö, sid roih kengeä" (anna
=kunhan, peäzöö=pehmenee, 
roih=syntyy).

667. "mitäpä jalassa - ka pieksuja" 
(piekso=nahan pehmittämistä, 
pieksu=nahkakenkä, lapikas).

668. "nahkam pieksändy loppih" 
(loppui, nahat pehmitetty).

669. "ikkunan pieles kezreän" 
(valoisassa kohdassa).

670. "väll on tua sinul mekko, 
pienendiä pidäy" (väljä mekko, 
vrt. kaventaa).

671. "pienikirjaized ned om 
paidumuad" (paitamaat eli 
kirjailujen värit).

672. "pieniturkki om puoleh 
reides sah" (pienet ja isot 
turkit, pituuden mukaan 
nimeäminen).

673. "vanhah aikah pijettih 
peärihmoa, vain ei meän 
kylissä pijetty" (pidettiin
päärihmaa, omat ja 
vieraat muodit).

674. "peärme riittsavui, 
pideä uuvessah ommella" 
(päärme eli palte).

675. "paijass om piärme" 
(vrt. sauma).

676. "peärmie pidäy stobi 
ei riebeydyis" (päärmiä vaate, 
jotta ei repeytyisi).

677. "mie paijan helmam 
piärmiin" (helmojen 
päärmeet).

678. "peäsija paidah on 
leikattu" (päänsija paitaan, 
vrt. puolikkaista ommellut 
paidat).

679. "peäspiettävy pidäs 
uuzi soaha, tämä on ribuloil" 
(päässä pidettävä, vrt. 
päähineiden myöhäiset 
nimet).

680. "se vaippakankas siitä 
kun se peässettih kankahilta" 
(kankahilta päästäminen, 
vaippa=villapeite tai huivi).

681. "kindahat peätin selgäimih, 
lain uuvet kämmenet" (ompelin 
kintaisiin uuden kämmenpuolen, 
kuluu nopeammin).

682. "nahkakintahie siitä sanottih 
peälisekse, niitä piettih villakintahiem 
peällä" (sanottiin päälliseksi, 
alus ja päällyskintaat).

683. "vai räskäy peälizet ku 
kuvotah" (räskää kudottaessa, 
pirran päälliset).

684. "peälishiemajiz om 
palttinahin emustu, siitsovoid 
hiemoad, tagajatko vyös säh" 
(naisen puseromaisessa 
päällysvaatteessa, palttinainen 
emusta, hihat ostokankaasta, 
takajatko vyöhön saakka).

685. "peälihiemoat kodih 
unohtin, käzvarzii tsakat syvväh" 
(päälihiema=kesällä pidetty 
pitkähihainen paita, suojaa 
sääskiltä).

686. "teldupuuloim peäl om 
peälizienroagu da niiziroagu" 
(hakokangaspuiden puita, 
joista niisivarvat ja pirranpäälliset 
riippuvat).

687. "kuvottih sarkoa koissa 
ta sarasta peälispuksut siitä" 
(ommeltiin päällishousut, 
sarkakankaasta).

688. "peälittsi käez ombeloo, 
yliluuven" (päällitse kädestä, 
yliluoden).

689. "piälittsi palto, a pinzakk 
alattsi" (palto=päällystakki,
pinzakko=pikkutakki).

690. "naizekkahil muzikoil 
oli nene ruppisellät turkit, 
piälyksekkähät turkit" 
(naineilla miehillä,
päällystetyt turkit).

691. "täh turkizeh pidäs 
panna uuzi piälys" (turkkien 
päällystäminen, vrt. kuvissa 
näkyvät kangaskoristelut).

692. "tuaz oddualaz on alus 
parembi piälysty" (oddualaz 
eli peitteessä).

693. "oddoalam piälyz" 
(peitteen päällinen).

694. "naizil oldih ribujupkat 
da piälyshiemuat" (rievuista 
kudotut hameet ja pitkähihaiset 
paidat, työvaatteina).

695. "laidgo piälyzjupkan 
vai aluzjupkan" (päällys 
ja alushameet).

696. "suss on vällyselgy 
vuattahiine piälyskouftu" 
(sussi=naisten lyhyt 
päällystakki, kouftu
=suora ja väljä naisten
pusero).

697. "peälyzmekko on 
voatakaz, läs polvie, 
ykspalaine selgy, peälysty 
mustu" (peälyzmekko
=polviin asti ulottuva 
talvimekko, voatakaz
=vanulla tai pumpulilla 
topattu).

698. "peälyspindzakko 
on voatan ker, polvessah" 
(vanulla topattu 
päällyspusero, polviin 
saakka).

699. "ezmäi harjatah 
peälyzruohtin, sit 
syväinruohtin, sit paltsoz, 
sid jeäy puhtas pelvaz" 
(pellavan kuituja, 
vrt. rohdin, palttina).

700. "peällyssoma" (soma 
eli vaate, vrt. sopa).

701. "piälyssovat kastuttih, 
vihmui" (päällysvaatteet 
kastuivat, alusvaatteet 
kuivat).

702. "peälysruohtimet 
peälystetäh, sit syväindetäs 
syväinruohtimed" 
(pellavan käsittelyä).

703. "tsuikam peälysty" 
(tsuikan eli turkin päällys, 
suikka).

704. "piälait on käzipaikkah 
kirjua luadiessa" (liinojen 
kirjailussa käytetty apuväline, 
kehys, luha).

705. "pialoiss ommellah 
käziripakkaloih kirjoi" 
(kirjailuja käsipaikkoihin
eli liinoihin).

706. "piäloukon ymbäristö 
piärmittih" (pääloukon eli 
kaula-aukon ympärys).

707. "peänäh vaihoimmo" 
(vaihdoimme vaatteet, 
päikseen).

708. "ennem piettih peänuoraizii 
otsal da kasan tyvez neidized" 
(otsa ja kassanauhat).

709. "nahkam piäpala" (pääpala, 
vrt. päänahoista ommellut 
päähineet).

710. "kengie kohendoa" (kohentaa 
eli korjaa).

711. "petski" (poronnahkainen lapinturkki, 
vrt. peski).

712. "lakkani oli naisiem peässä piettävä" 
(lakkanen, vrt. lakki, laki).

713. "pane soapka peäh" (saapka eli 
miehen talvihattu).

714. "peähystä" (naisen paidan yläosa, 
vrt. emusta).

715. "riivitäh pelvasta, piähyzie pois 
erotellah" (pellavan käsittelyä).

716. "peäkkö" (päänahan kohta 
vuodassa, vrt. Pääkkönen).

717. "peäköt" (puolisääreen ulottuvat 
lehmännahasta ommellut kengät).

718. "peekäs kolttsane" (nupikas 
sormus).

719. "peälettäväh polven libo 
polves sah pidäz loadie ploattu" 
(laatia mekko polven päälle tai 
polveen saakka, vrt. polvien 
peittäminen, vrt. pyhinä pidetyt 
kehon osat).

720. "pesratiz on kaks langoa 
mustoa, kaks valgie rinnakkah 
kudiekse, loimis kaks ruskiedu, 
kaks mustoa, hienoizil kodaizil" 
(pesratiz=kuvioidussa pellava-
kankaassa, ruskiedu=punaista,
kodaizil=ruudullisilla 
koristeluilla).

721. "pesratiz roih paidoa 
muskoil talvel, hiemoadu 
rättsinöil akoil" (miehille 
paitoja, hihoja naisten 
rätsinöihin).

722. "tänä vuon lain ukol 
nelli pesrattipaidaa" (ukolle 
neljä uutta paitaa, rakkaiden 
vaatettaminen).

723. "pesrättirättsin, pesrättii 
hiemuad da paidupaltinua 
emustu" (rätsinä jonka 
hihat pellavasta ja emusta 
palttinasta).

724. "näidgo se on kulleh 
petlavunnu" (lanka mennyt 
silmukoille, vrt. petla
=ansalanka).

725. "pedrannahk oli 
hurstizennu" (poronnahka, 
hurstina eli peitteenä).

726. "pedrannahkaz laitah 
villaized kengänseäred, villad 
ullos päi" (poronnahasta 
kengänsääret, karvapuoli 
ulospäin).

727. "pedran talla" (porontalja, 
petra=villiporo).

728. "perttsyheinöä pandih 
voattein segah" (minttuja 
vaatteiden sekaan, talveksi 
varastoidut kesävaatteet).

729. "moamam pereä om 
poarad" (emolta jääneet
vaatteet, poara=vaatepari).

730. "soboa pidäy beregojja, 
ei pie pahoi pideä, ei pie 
ligavuttoa" (beregojja
=suojella, vaatteiden 
kohtelusta).

731. "naizet pietäh 
pereiniekkoi piällä" 
(pereiniekkoi eli 
esiliinoja, lainasana).

732. "peijimpuu" (ohut 
puu jonka varaan eläimen 
nahka pingotettiin, 
vrt. peijaiset).

733. "nahkam peijändy 
kuivah" (venytti nahkan
kuivumaan).

734. "nahkoa muokatah 
pejjästytetäh" (peijästytetäh 
eli pingotetaan).

735. "nahkam pejjästi" 
(peijästi eli venytti).

736. "nahk om peideiz" 
(peideiz eli kuivumassa).

737. "mie nahkoja peijin" 
(peijin eli pingotin 
kuivumaan).

738. "peijettih tikkuloilla" 
(pingotettiin tikuilla, 
peuran säärinahat).

739. "kondien tallu pidäs peidiä" 
(tallu eli talja).

740. "nahkat pejjetäs seinäl, 
anna kuivau da razvad valutah" 
(seinällä peijettäminen).

741. "norpannahku seinäle pejjetäh" 
(pejjetäh eli venytetään kuivumaan).

742. "talla pannah peitimeh" (talla 
eli talja).

743. "nahku peidyi hyvin" (peidyi 
eli kuivui, vrt. peittää).

744. "nahka peitäytyy" (peitäytyy 
eli kuivuu pingotettuna).

745. "ihom peitti ujoin toaks" 
(ujoin eli huivin).

746. "huuhta ku perettih ensij 
jotta siih vain suurempie puita 
jätettih" (perattiin huuhta, 
kaskea varten).

747. "vai om pelvahaine nygöi 
hyvä katsuo, kukaz on, aldoizil 
kävelöö" (pelvahaine eli kukkiva 
pellavamaa).

748. "pelvahankoave kuvotah 
piikoikse, hurstikse" (koave 
eli rohtimet).

749. "pelvahantyöhine kangaz, 
ruohtimes kudied, paltsoksez 
loimed" (kudelangat rohtimesta, 
loimilangat palttinasta).

750. "kasvattima i pellavasta 
kankahan loimiloiksi" (vieraan 
kuidun omaksuneet).

751. "miän ei pellavasta kazvatettu" 
(vierasta kuitua vastustavat).

752. "pelvahie hardatah niil hardoil" 
(harjataan harjoilla, vrt. Hartola).

753. "heinät piendareh, 
pelvasmoah pelvasta" (luettiin 
pellavaa kylvettäessä, vrt. väärältä 
tuntuva kitkeminen).

754. "jo on pelvas työndynyh juurikal" 
(työntynyt juurikalle).

755. "pelvaz nyhtihyö riivitäh 
riivinlauval" (riivitään nyhtämisen 
jälkeen).

756. "pelvaz nyhtien otetah juurineh" 
(otetaan juurineen).

757. "pelvaspaitsos kezrätäh 
pelvahal kudieks" (paitsos
=toisella tai kolmannella 
harjaamisella irtoava kuitu, 
vrt. palttina).

758. "kylvähyy sanotah, kazvata 
tämä pelvashuuhtu koivun 
korgevuokse, kuuzen kuidrevuokse" 
(pelvashuuhtu eli kaski, 
kylvölukuja).

759. "pelvaskaziz on 30 pivuo, 
10 pivuo puostol" (kasissa 
eli pellavanipussa).

760. "pelvaskuvoz on 
kakskymmen roivastu" 
(roivas=hamppu tai 
pellavakimppu joka sisältää 
3–10 pivoa pellavia tai 
4–5 pivoa hamppuja).

761. "pelvaz rodih tubahil" 
(kasvoi tubahil eli mättäille, 
vrt. tupa).

762. "pelvaspaid on hienoine" 
(hienoine eli ohut).

763. "pelvaspivo, kobralline 
pelvasta" (pivo eli kourallinen, 
vrt. pyy pivossa).

764. "pelvaspivo on jo lipsuttu 
da vivottu, sit hardatah da 
pakkuu peälyzruohtimed, 
sit toizen kerran hardavol 
peästäs syväinruohtimed, 
a kolmandel kerral paltsoz, 
sid om puhtas pelvaz" 
(pellavan harjaamista).

765. "pelvazruohtimed 
kezrätäh kudieks liinazel" 
(kehrätään kudelangaksi).

766. "pelvastsylkyt kuivatah, 
siemened eroitetah, hurstil 
survotah da sit tuulatetah 
komsaz" (erotetaan pellavan 
sylkyt eli siemenkodat 
siemenistä).

767. "anna paida pelvahini, 
koadiazet kavullizet" (koave
=pellavan rohdin, kapu
=hamppu tai pellavanippu).

768. "pelvoidu kylvimmö, 
kazvata kuldaine Kuzmoi-timnu" 
(vieraat kuidut=vieraat haltijat, 
vrt. ensimmäisen huuhdan 
polttanut).

769. "pattsahazil" (kirjontakuvio, 
"nurin ja oikein").

770. "nahkoa pehmitelläh koukutah" 
(hämmennetään koukulla, parkissa 
olevia nahkoja).

771. "nahkam pehmitti polvitez" (pehmitti 
polvilla, polveta=painaa polvilla).

772. "nämä katso hyväd i rodih vätsykkäzed 
da pehmukkazet kengät" (hyvät kengät, 
pehmeät jalassa).

773. "pasinkohtah pannah paikku karvakastu 
nahkoa turkih" (pasinkohtah eli ohuempaan 
nivuskohtaan).

774. "pasinnahk on niärvän kohtu nahkaz, 
ylem pehmei, hoikku da pallaz" (ohuempi 
niärvän eli nivusten kohta, nahkojen 
tuntijat).

775. "pieksäi nahkat parkinkojal ruskiekse" 
(parkinkojal=pajunkuorella, ruskiekse
=punaiseksi).

776. "nahkoi parkittsoo" (pajusta 
laaditulla parkilla).

777. "parkii pajus kerätäh keväjel, 
butskaizil keätäh da kuivatah, pannas 
saroal pinoloil" (kerätään keväällä, 
käännetään kimpuiksi, kuivataan 
ladossa tai ylisillä).

778. "parkii pujjah ennen nahkale 
panendoa" (puijah eli pehmitetään).

779. "nahkad om parkis" (parkissa, 
parkkivedessä).

780. "parkkivezi laitah nahkal" 
(lisätään veteen kuivatut ja 
puidut pajunkuoret).

781. "parkkivundalleh hyväd on 
nahkad, eär otammo" (otamme 
ääreen, pois parkkivedestä).

782. "nahka parkkivui" (parkkivui 
eli pehmeni).

783. "parkkivus hyväks meni nahkoil" 
(parkitseminen onnistui).

784. "ommelles pidäy parrustoa 
ripettäjät kohtad" (parrastaa eli 
tasoittaa, kankaan reunat, 
vrt. ripsut).

785. "tuohisarrat parrastetah" 
(parrastetah eli tasoitetaan, 
sarkatuohen reunat).

786. "tuohtu parrastetah löpöikse, 
tuohen randoi vuoltah yhten 
levevyökse" (parrastetaan tuohen 
rantoja, löppösiä varten).

787. "parroistahuo do soau loadie 
virzuo" (tuohet parrastettu
virsuja varten, työn vaiheita).

788. "panou ne honkahiset housut 
jalkahas" (honkahiset housut, 
vrt. kantauralilaisten heimojen 
kesävaatteet, hongan heimo 
ja koivun heimo).

789. "pane kouhta voarnah" 
(kouhta=päällystakki, 
voarnah=puunaulaan).

790. "pane paikku peäh pihal 
lähtiez" (paikku eli huivi).

791. "pan piikkoi piäl, lähemmä iär" 
(piikkoi=kaksiniitisestä karkeasta 
pellava tai hamppukankaasta tehty 
vaate).

792. "pane kangaz jalloil azeta" 
(kangas jaloille, alkuun).

793. "lytskiloatuh kuvo, elä taromalla 
pane" (kutoa laatuun, taromalla
=huolimattomasti).

794. "toiset voattiet pantih peällä, 
parahaiset mitä oli" (toiset vaatteet, 
kahdet vaatteet).

795. "parahiks syndyy jalgu kengäh" 
(syntyy jalka kenkään, oikean 
kokoiset).

796. "lötöimpaglat palmikoijah" 
(lötöin=tuohikenkien, paglat
=nauhat).

797. "kudojez on kangaz, kudohui 
om palttin" (kankaasta palttinaksi).

798. "palttin hangitetah keveäl" 
(hangitetah eli valkaistaan 
hangella).

799. "pidää paltin vallata" (vallata 
eli valkaista).

800. "kois kuvottu palttina" 
(kotikutoista).

801. "paltinaz ommellah kuadiet, 
pajjad" (kuadiet, vrt. koave
=pellavan rohdin).

802. "tuo sie Anni tsikkoseni 
paita peällä palttinaini" (omien 
vaatettaminen).

803. "se oli paltinahine, omas 
kangahas kuvottu, mustakse 
mujutettu" (mujutettu eli 
värjätty).

804. "tavaral niidy opuskoittih" 
(koristeltiin vaatteita, tavaralla 
=ostokankailla, vieras ostaminen, 
vieraat r-päätteiset sanat).

805. "paltinrättsinäz on hiemoat 
pelvahized, kaksvardin emustu" 
(kaksivartinen emusta, loimilangat 
palttinaa, kudelangat rohdinta).

806. "paltinsoba on räkel vilumbi" 
(viileämpi helteellä).

807. "pelvahine paidu kezäkse, 
liinaine talvel" (liinaine eli 
hamppuinen).

808. "ennen vanhas piettih brihad 
yhtes korvas pangaine" (miehet 
pitivät yhdessä korvassa rengasta, 
metallia=vieraat miehet).

809. "siitä hiemat oli toas eri 
palasta ne loajittu" (paidan hihat, 
eri paloista).

810. "paivuvettä keitteä" (paivuvettä
eli pajunkuorihaudetta, nahkojen
värjäämiseen).

811. "lötöss oli ne paklat niinku 
hiirellä häntä, kaha puolta" (lötössä
=tuohikengissä, paklat=nauhat).

812. "toatto kuto uuvet lötöt ta pani 
vanhoista löttölöistä paklat" (isä 
kutoi uudet löttöset, oma kutominen
=omien kuitujen kutomista).

813. "paglat pidäy plettie langasta 
libo nuorazesta" (letittää, löttösten 
paulat).

814. "läbi lötöin korvis pagla veetäh, 
ymbäri sorkas sivotah ristahes" 
(vedetään paula tuohikenkien 
korvien läpi ja sidotaan säären 
ympärille).

815. "löttyö paklottau" (paklottau 
eli nauhoittaa).

816. "paglu pletittih pelvahizez 
langaz, ommeltih jupkan vyöttsimen 
agjah, sivottih rungaz ymbäri" 
(pellavalangasta letitetty hameen 
vyönauha).

817. "loimis toine langu ruskei, 
toine mustu, a kudied, yks junoine 
sinittävy, toine mustu" (ruudullista 
kangasta kudottaessa, ruskei
=punainen, junoine=raita).

818. "paidakerda roih, a toine 
pidäiz loadie pezendäkerraks" 
(paitakerta ja pesentäkerta, 
kerta=kaksi paitaa, yhteensä 
neljä).

819. "kaikel perehel pidi loadie 
paidukerdu, kaks paidoa kerras 
kudamalgi, yks peäl, toine varah" 
(kaksi paitaa kullekin, yksi päällä, 
toinen varalla).

820. "kaikki miehet piettih enneiv 
vyötä, paijam peäll oli vyö" (vyön 
tärkeydestä).

821. "nahka om paittiessa" 
(paittiessa eli pehmittymässä).

822. "paitossa paitteutuu" 
(paitteutuu eli pehmiää, vuota, 
vrt. paju).

823. "paitto" (vesi jossa nahkoja 
pehmitettiin, saattoi sisältää 
rasvaa tai kalojen perkeitä).

824. "nahkad om paivus" 
(parkkiintumassa pajuvedessä).

825. "hoavo on korvallizes kuvottu, 
liinaz da pelvahaz" (korvallinen 
haavo eli säkki).

826. "pahoin kuvoit, kulgusilmeä 
vai loajit" (laadit kulkusilmää).

827. "pahutt ei soa pideä, voibi 
hyllätä hänen" (hylätä huonoksi 
menneen vaatteen, häneksi 
puhutteleminen).

828. "harjevuz, helma, hiema, kaglus" 
(paidan osia, harjevuz=hartiavuori,
hiema=hiha).

829. "paijankirja" (kirjailut).

830. "pajjankaglustaz alatsi nuoraine" 
(kauluksen alapuolelle pujotettu 
nuora).

831. "älä paijanrynnästy hiero" 
(vaatteiden kohtelusta).

832. "kuzb olet pajjansellän kaiken liastanut" 
(paheksuen).

833. "siitä lötöstä vesi läksi paikalla poikes" 
(nopeasti kuivuvat tuohikengät).

834. "mie vasta paikkain käppizet" (jalkineiden 
nimiä, vrt. käppäillä).

835. "mie sobie paikkuan" (sobie eli vaatteita,
vrt. sotisopa).

836. "älä viskua eäreh, toinah voibi vie paikata" 
(viskatut ja paikatut vaatteet).

837. "pane paikka piähä, ilmain syyväh tsakat 
silmas kogonah" (paikka=huivi, tsakat
=sääsket).

838. "on vie soba paikkoandoil, voibi vie sem 
paikata da pideä" (vaate paikattavissa).

839. "paineloo langoa meil" (paineloo eli 
sekoittaa lankoja, väriliemessä).

840. "voattiet om painiessa" (painiessa 
eli painumassa, värjäytymässä).

841. "se on Kuuttaren kutoma, Päivyttären 
kesröämä, Sinettären painama" (kuuhun 
ja päivään yhdistäminen, vrt. saamelaisten 
Baeivi neido=Hämähäkki emo, hämähäkki
=kutomisen neron antaja).

842. "pidäy painoa soba ruskieksi" (painoa
=värjätä, ruskieksi=punaiseksi).

843. "vuatetta sinizeksi painetah" (omat 
värit, jokaisella omansa).

844. "ta piettih pahhiloa ennein näin 
työaikana ta talvella pahhilat oli" 
(pahkilas=varrellinen nahkajalkine, 
vrt. bahilkka).

845. "teähtel ota langad, mi jäi kangahaz" 
(teähtel eli talteen, itse kehrätyt eli
arvokkaat).

846. "toin ombelii ottau puaksumbah, 
toin ottau harvembah" (ompeleminen
=omaa kirjoittamista, jokaisella oma 
käsiala).

847. "naisep piti lakkie, tytöp piti 
ottsipaikkoa" (otsipaikkaa eli nauhaksi 
kierrettyä huivia).

848. "ostolazet sovad on, ei ole omat 
kuvotut" (ostolaiset eli arvottomat).

849. "eihäi ennen laittu ostosobua kui 
nygöi" (laitettu vaatteita ostokankaista, 
ostaminen ei vaadi taitoa=ei arvosteta).

850. "viegiä oddualu kattiekse"
 (oddualu eli peite, saamelaisilta 
kuulostavat sanat).

851. "oli piissureilla korissettu otsallini" 
(pienillä helmillä koristeltu otsanauha, 
piissuri=lasihelmi).

852. "semmoni tsuikulaini, sitä sanottih 
jyväsekse" (helmeä).

853. "soba muurnin, a oza oigein" 
(osan eli onnen kääntäminen).

854. "ka ei ni osata poikes, ta ei muuta 
kun voattieh muurnin keännetäh jotta 
osatah kotih" (käännetään vaatteet 
nurin, eksyttäessä).

855. "keviällä kai langat kezrättih" 
(kai eli kaikki, vrt. syksyllä).

856. "jotta mie oisin oppin kutomah 
kesselikirjaista sukkoa" (kesseli eli 
tuohikirjaista, tuohipunontaa 
jäljittelevää).

857. "pidää oppia kengää ombelemah" 
(tärkeä taito, ilman kenkiä liike loppuu).

858. "rubiev hänellä jalattsiloida viilömäh 
i ombelomah" (viiltämään ja ompelemaan, 
jalkineiden nahkoja).

859. "mie ompelen päivät yöt" (mieleistä 
puuhaa).

860. "kellä oli ompelus matassa, kellä oli 
tikutus" (ompeleminen ja tikuttaminen, 
tikuttaa=kutoa puikoilla).

861. "tuost on ompelus riittsautun" 
(riitsautun eli purkautunut).

862. "häi hyvän ombeluksen luadii" 
(hyvä eli huolellinen työ).

863. "ombelus riittsavui" 
(purkautui, vieraat r-alkuiset
sanat).

864. "ombeluskoukkuine polven oal 
ombelustu pidäy, oli miitustahto 
kokottine" (ombeluskoukkuine
=hihnaan kiinnitetty koukku jolla 
ommeltava kangas tai vaate 
pingotettiin suoraksi).

865. "ombeluzoraine on kiher, 
a jäzmiembäin on tatsaindorastu" 
(ombeluzoraine=ompelussa käytetty 
kiharamainen naskali, tatsaintaoraine
=tikkaamiseen käytetty naskali).

866. "ombeluzvaraizen jätän" 
(ompeluvaraa, kankaaseen).

867. "ombeluzvara da vie leviembäine 
jätä viiltez" (kangasta viillettäessä 
eli leikattaessa jätetty vara).

868. "opasti hänen ombelemah" 
(nuorempien opastaminen).

869. "Uhtuossako ois kesrätä poarrettu 
tsiilahaisesta rihmoa" (tsiilahaisesta 
eli nokkosesta, poartaa=vääntää, 
kiertää).

870. "paida on omoa kudomoa" 
(itse tekeminen, johtaa itsenäisyyteen, 
oikeaan sellaiseen).

871. "paltinua oli oksil viihtetty" 
(vyyhdetty oksille, palttinalankaa, 
vanhimmat telineet).

872. "tsuikan olevuttu hänel ei ole" 
(tsuikan eli turkin).

873. "olgani on hiemassa olgopiän 
kohalla" (olkanen=naisen paidan 
hihakappaleen olkapäälle jatkuva osa, 
eri kankaasta).

874. "rättsinän kaglustah ommellah 
olgatilkkuzet, toine laida hiemoah" 
(rätsinän kaulustaan olkatilkkuset, 
rätsinä=pitkä naisen kangaspaita, 
lainasana).

875. "kun ollou rättsinälliset, pitäy 
puhastuo" (kuukautisten kiertonimiä).

876. "ploattu virujez mursivui, pidäv 
ojjendella" (ploattu=mekko, mursivui
=rypistyi, kangasvaatteiden nimissä 
paljon lainasanoja, vieraat kuidut
=vieraat vaatteet).

877. "muurnin ta oikein tikutamma" 
(nurin ja oikein, tikku=lainasana, 
vrt. puikot).

878. "käänä paijas oiginaine puoli, 
älä pane muurin pääle" (oikea puoli 
ja muuri puoli, vrt. nurja).

879. "oaloi" (aaloi eli vaaleanpunainen, 
vrt. haalea).

880. "pirda om pihlajasta" (kovapuu).

881. "kezreäd, ga menöögo pirrampiiz 
langu" (pirran piissä eli piikeissä 
kulkevat langat).

882. "kuvon kun ei pirda pägeil 
pirskahtane, yhtä i kuvon" (päkiöillä 
pirskahteleva pirta, vrt. istuen 
kutominen, penkit=myöhäistä 
perinnettä).

883. "pirram pirskeh kuuluu" 
(työn ääniä).

884. "kyllä mie hänellä paijan loajin, 
kuin heän kolmesta näistä puupalasta 
loativ kankaspuut" (alkuperäiset 
kangaspuut=kevyet, mukana 
kuljetettavat, vrt. pelkkä pirta).

885. "piiralla kuvotah vuatetta" 
(pii-ralla eli pirralla, vrt. piit eli 
pii-kit, omalta kuulostava sana).

886. "pirda piukkaa, sukkulan 
suihkaa" (pirrat ja sukkulat).

887. "puupirrad oldih hienoloil, 
paidukangahil, suspoloil, kaikil" 
(puiset pirrat).

888. "pirtah otellah loimed" 
(loimilangat).

889. "pujoita loimet pirras läbi" 
(loimilangat pirran piikeistä 
läpi, sopivalle etäisyydelle, 
vrt. halutun kankaan 
leveydelle).

890. "rättsinäine pienel pirdaizel 
kuvotah" (pirralla kutominen, 
mukana kuljetettava=voi olla
omaa alkuperää).

891. "kengii pystelöö ombeloo" (pistelee, 
vrt. pisto, pistos, ommella-sanan 
vastineita).

892. "pissällettih puusta kapulaini" 
(turkin napeiksi, omat puu ja 
luunapit).

893. "ongo sovassa pissot pandu" (paidan 
sivuissa, pistot eli levennyskappaleet).

894. "pie niegloa parembi käez ommellez" 
(hyvät neuvot).

895. "soba ilviem pideä, ei viere" (soba
=vaate, ilvien=värin, vrt. millä ilveellä).

896. "a puksuja meil ei pietty" (puksuja 
eli housuja, oma perinne=pitkä takki 
tai paita ja pitkät kengät tai säärystimet).

897. "sielä kun piettih tuohesta löttyö, 
ei sitä rasittu nahkakenköä niim pitöäkänä" 
(löttösten ystävät, nahkakengät hiostavat 
kesällä).

898. "miän rannassa ei luapottie pietty" 
(laapotteja, tuohikenkien nimiä).

899. "löbötuohta meilä piettih kengeä 
ommellessa" (löpötuohesta ommellut 
kengät, vrt. levytuohi).

900. "minun aigua pitkyhelmoi piettih" 
(pitkähelmoja, vyötärön alle ulottuvia 
puseroita).

901. "pitkähiemaset rättsinät oli kaikilla" 
(pitkähihaiset paidat, t-paitojen 
myöhäisestä alkuperästä).

902. "pidosovat pane lähembä, joga päiveä 
kudamad on oteltavad" (pitovaatteet, 
joka päivä otettavat).

903. "paidu pidävyi" (pitävyi, kului pitäessä).

904. "soba terväh pidävyy peäl panduu" 
(pidävyy =alkaa kulua, terväh=nopeasti).

905. "piuhkav värttin kezrätez" 
(kehräämisen ääniä).

906. "verkkuo kudoo piuskoau" 
(kutomisen ääniä).

907. "pelvaz loukutetah enzimäi 
pivoluguh" (loukutetaan pivolukuun, 
pivo=kourallinen).

908. "piusta pideä lapastoa värttinän 
nokkah kezrätes" (piusta=kuontalosta 
värttinään ulottuva lanka, lapastoa
=kiinnittää silmukalla värttinän 
ympärille).

909. "pivustu lapastetah värttinän 
nokkah, sit pivustan kezrättyy tainah 
kerätäh" (taina=täyteen kehrätty 
värttinä, vrt. taina=salaisuus).

910. "pitkä pivusta otettih" (pivusta 
eli määräpituus lankaa).

911. "nieglah pannah piusta" (piusta 
lankaa, neulaan).

912. "mutsoi kudoo kangastu, tsuppu 
vai jyreäy" (tsupussa eli naisen puolella 
kutominen, mutsoi=nuori vaimo).

913. "kengie ombeloo" (talvea varten).

914. "kuuhini rättsin" (kuukautisten 
aikana pidetty).

915. "seärez ymbäri punotahes 
koavelangaz, kolmel säigehel, kolme 
langoa säigehez, heiz ielleh tuohine 
paglu löpöin korviz" (kiedotaan 
langoista punottu nauha säärien 
ympärille, solmitaan löppösten 
tuohisiin pauloihin).

916. "kolmel säigehel, kolme langoa 
säigehez" (kolme lankaa säikeessä, 
langoista punotut säikeet, 
vrt. jänteistä).

917. "kolmelta säikeheltä se oli 
pletitty, sitä piettih vyönä ta vyöhöh 
se loajittih" (laadittiin vyöhön, 
kolmelta säikeeltä letitetty 
osmonsolmu).

918. "ei pie loatie monta plattoa 
suntukkah istumah" (plattoa=mekkoa, 
suntukkah=kirstuun, vaatteiden 
keräämisen vieraudesta).

919. "piettih puarazii dai pluattazii" 
(paitoja ja mekkoja, lainakuidut
=lainanimet).

920. "poaksujunoni kangas" (omat 
junot, vieraat raidat).

921. "meil palttinoa silitetäh poalikal, 
sil hierotah" (silitetään palikalla, 
palttinaa).

922. "paltin otetah, kuivatah i hierotah 
pualikal siliekse" (palttinan käsittelyä).

923. "suures poazmaz on kuuskymmen 
langoa, pienez on kolmekymmen langoa" 
(pasmassa, lankojen määriä).

924. "kuvelangoi pietäh pienil poasmoil, 
a loimilangoi suuril poazmoil" (kude ja 
loimilangat).

925. "langua viipsitäh viipsimpuulla i 
puasma lieu" (viipsitään pasmaksi
viipsinpuulla).

926. "puasmass on nellä ili viizi kuarduo" 
(pasmassa 4-5 kaartoa).

927. "puazmaz on kolmkymmen lugemua 
ymbäri viiksimpuus" (pasmassa 30 lukemaa, 
viiksinpuu, vrt. Viiksimo).

928. "ruohtinviihtez on kymmene poazmoa" 
(vyyhdissä 10 pasmaa).

929. "viihtes on kymmene kyyrää, kyyräs 
on kolme paazmaa, paazmas on 60 langaa" 
(lankojen määriä).

930. "kengiä laimmo omaz nahkas" 
(vrt. ostonahasta, puoliksi ja kokonaan 
oma työ).

931. "pohkies pidäv ottoa miäry, suappoan 
siäri min levevys pidäy" (pohkeesta määrä 
eli mitta, saappaita ommeltaessa).

932. "käspaikkoa, emustoa poimietah 
kumakkulangal kaheksal poimendulastal 
lavasivuz ylitsi" (poimitaan eli sommitellaan 
loimilankoja, kumakka=punainen).

933. "käspaikkoa poimoo kumakkalangal 
pelvahizeh kangahah" (poimii loimilankoja, 
käsipaikkaan eli liinaan).

934. "se on omane poimiettu käzipaikku" 
(itse poimittu eli sommiteltu).

935. "kirjoa emustah poimietah" (poimitaan 
kirjoja, rätsinän emustaan).

936. "häi käzipaikkoih poimi ruskiat kirdat" 
(ruskiat eli punaiset).

937. "sie kirjutiit poiminnan" (kirjoitit 
poiminnan eli sommittelit kirjailun, 
omaa kirjottamista).

938. "älä poimie nennii, ii elo hyvät kirjad" 
(kirjailujen pyhyydestä, nennii=noin).

939. "bokas katsojal on dielo kebjen, 
ga tsökkeä vai oma kobru siih, ga tijjustad" 
(tee itse, opit paremmin).

940. "opastuu heän ku heän bokasta 
kattsou" (opettelee vierestä katsomalla, 
monta tapaa oppia).

941. "bokkombelus pindzakoz riittsavui" 
(takin sivusauma purkautui, bokko
=sivu, kylki).

942. "bokkupalad on vähästy kajjembat" 
(sivupalat kapeammat, päähineessä).

943. "oigie polago pideä peälpäi panna 
vai hura" (pola=takin tai puseron 
etukappale, alaosa, hura=vasen).

944. "tulupam pola ribajau talvell ajuassa" 
(tulupan=pitkän turkin, pola=helma).

945. "leviet polat kuin deähäh, jos on hoikka 
nahka, niin siidä varzie otetah" (pola
=vuodan vatsapuoli).

946. "jalloiz on soba, ota eäreh, polletellah" 
(vaatteiden kohtelusta).

947. "hänel oli mustu polkkaine päälä" 
(polkkaine eli röijy).

948. "Sasam Mari da minä vai piemmö polkii" 
(vieraat muodit, oma yksilöllisyys).

949. "ta siitä tikutettih polvipuksut, 
villalankasta" (tikutettiin polvihousut, 
vrt. neulottiin).

950. "polviskamn on nahkam pehmitettävy 
laudu särvelleh, yläsärvez ogalad" (nahkojen 
pehmittämiseen käytetty pykälöity lauta).

951. "polvittaval puul painellah nahkoi 
polviskamnoa vaste" (painellaan 
nahkoja käyrällä puulla, pykäläistä 
lautaa vasten).

952. "bobran nahkahine kagluz on 
hänel turkiz" (majavannahkainen 
kaulus).

953. "bobroovoi suapku" (majavan
nahasta ommeltu lakki, lainasanoja, 
vrt. kotoperäiset huput).

954. "kaks kerdoa porostetah 
pelvahizii kangahii, sit pietäh vie 
hangel" (porostetah eli keitetään 
tuhkavedessä).

955. "saarast ommellah pinzakkoi, 
poddofkoi i brukii" (villavaatteiden 
nimet lainaa, saara=sarka).

956. "potsimbuolan kuoreh mujutetah 
langoa, jupkan loimii, siid roih 
muzavusinine" (mujutetaan hameen
loimilankoja, sianpuolukan varvuilla).

957. "potsintsigloi kuivattuu keittäh, 
loimilangoi mujutetah muzeisinizeks" 
(keitetään tummansinistä kuivatuista 
sianmustikoista eli variksenmarjoista).

958. "on zemtsugoa peälakal, rannoil" 
(helmiä, päähineen keskellä ja reunoilla).

959. "on zemtsugoa da kivie keskez" 
(helmiä ja kiviä, päähineen keskellä).

960. "palmikot lävitäh vastai, nuoraizel 
sivotah, hivuzrihmal mysylleh" (sidotaan 
palmikot nuoralla, mysylleh=sykerölle, 
vrt. myssy).

961. "elä jätä vuatteitas prehetälläh" 
(hujan hajan).

962. "helmoih, kagluksih neidized da 
akad laitah rupitetah priboroa" 
(priboroa eli laskoksia, lainasana).

963. "brizgat pidäv uvven sovan soaduu" 
(uuden vaatteen valmistuttua, 
vrt. loppiaiset eli työn lopettajaiset).

964. "leppeä hiilevytetäh niittii hieruo, 
sil junuo laitah pritskahutetah" 
(junoitetaan eli raidoitetaan lankoja, 
lepän hiilillä).

965. "alaiziz on suud mujutetut sinizeh 
libo ruskieh" (alasten eli lapasten suut, 
mujutettu siniseksi tai punaiseksi).

966. "kindaham pidäz olla näbei da 
pehmei" (nätti ja pehmeä). 

967. "akoil on jupkis proimad, alatsi 
kooftaz" (jupkis=hameissa, proimad
=olkainhameen olkaimet, kooftaz
=puserossa, lainasanoja).

968. "proimad on kajjembaizet kahtu 
sormie, yhty moadu ferezin ker, alustu 
palttinoa, agjad on ryndähiem peäl, 
toizet sellän toakse yhtes sijah peälekkäh, 
yhtytäh ferezih" (olkaimien rakennetta, 
moadu=väriä, ferezi=ostokankaasta 
laadittu olkainhame, agjad=päät).

969. "naisep pijettih siitsavikkoa, 
proimaniekkoa" (siitsavikko
=olkainhame, siitsa=pumpulinen 
ostokangas).

970. "luaji proimet siittsah" (olkaimet 
olkainhameeseen).

971. "sih aigah piettii vie proimikkahii 
ferezilöi" (siihen aikaan, vrt. nopeasti 
ohi menevät muotivirtaukset).

972. "talvijupkad on vai proimikkahad, 
jygiembäd on näid" (paksummat 
olkaimelliset talvihameet).

973. "tässä olkapäiltä tänne harteih ta 
rintah soahen ne oli ne proimut siitä" 
(proimut eli olkaimet, olkapäiltä 
harteisiin ja rintaan saakka).

974. "neidizil om prosku ryndähäl" 
(rintaneula, metallia=lainasana).

975. "tytöt pijettih vartukkoa" 
(vartukkoa eli esiliinaa).

976. "jänne pränkähteles savitez, 
ku poalikal vedeled jännetty" 
(savita=karttaa, piestä, jänteiden 
työstämistä, vrt. vanhemmat 
jännelangat, vrt. Savinen).

977. "en voi ni kattsuo kezä
kezreämizii" (kesällä kehräämistä, 
jokaisella työllä aikansa).

978. "hyvin brädii kezrätä, langa 
valuu" (kehrää hyvin, lanka valuu).

979. "langat prädin, pidäy kangastu 
panemah ruveta" (prädin eli kehräsin, 
lainasana, vrt. prätsinä).

980. "puhtahissah on" (puhtaiden 
vaatteiden ilo).

981. "töidä puhassettih" (töitä 
eli pellavia, työ-sanan alkuperää, 
vieras kuitu=tuntuu työläältä, 
vrt. toisilla teettäminen).

982. "langapuikko, peräz loukko, 
miz langa" (puiset puikot, loukko
=reikä).

983. "minä yhtel puikol nieglon" 
(nieglon eli neulon, vrt. tikutan).

984. "pitäy tätä paitoa vähäni 
puissella, mäne tiijä mimmoiset 
rikkiet häneh on loajittu" (rikkiet 
eli suojelevat taiat, toisten laatimia 
vaatteita pidetään epäilyttävinä).

985. "puistavui sovad" (puisteli).

986. "heän turkin keäntäy toisella 
suunnalla, puistau sen ta toisimpäin 
keäntäy" (molemmin päin pidetyt 
talviturkit, vrt. kaksinkertaisesta 
nahasta laaditut).

987. "puista paltto, katso pölyz on" 
(vaatteista huolehtiminen).

988. "kangasta pirdah pujoittoa" 
(pujottaa pirtaan).

989. "loimet pirdah pujoitetah" 
(loimilangat).

990. "pujottau nieklah rihman" 
(rihman eli ompelulangan).

991. "en näi niittii pujoittaa nieglah" 
(niitti=kerrattu pellavalanka).

992. "eikä silloin pietty meän 
aikana puksuo, ei naisill ollum 
puksuo olomassakana" (puksujen 
eli housujen myöhäisestä 
alkuperästä).

993. "pitkähiemaset rättsinät 
oli kaikilla, a puksuo ei ni kellä" 
(pitkähihaiset rätsinät, 
ei housuja).

994. "minun aigua piettih 
puksuhiemualoi" (pussihihaisia 
puseroita).

995. "puksukouftu, keskikohtu 
välläl, helmat kingiez" (keskeltä 
väljä, helmoista kinkiä eli tiukka).

996. "langat ku kieräkse kezrätäh, 
sid ne sissah punovutah" (kieräkse
=keräksi, sissah=kovin, punovutah
=kiertyvät).

997. "pohj oli garbalonkarvane, 
puoliruskei, juroloinn oli heinän
karvastu da keltastu" (juroloina
=raitoina, karvastu=väristä).

998. "puoliskokirja" (puolikuuta
muistuttava kirjailu).

999. "palmikkoloi palmikoittsoo 
kolmel puostol" (puosto=haara, 
säie).

1000. "iskien kolmel puostol" 
(laadin 3-säikeisen vyön).

1001. "kolme puostuo om 
palmikoz" (puostoa eli haaraa, 
vrt. kolme perhettä / sukua, 
vrt. kaksi palmikkoa,
vrt. kaksi alkuheimoa).

1002. "palmikojah niitit puostol, 
sid ei sevota, ommeltez vai 
viäldetäh" (niitit eli langat 
puostolle, etteivät mene 
sekaisin).

1003. "uvvet puput pannah peäl, 
sid juostah vastah kuj jouttsened" 
(uudet puput eli vaatteet, omalta 
kuulostava sana, vrt. mansin pupi
=henkiolento).

1004. "panen viihted ilmal, 
anna pakkaine purettelou, tuuli 
lenzuttau" (vyyhdit ilmalle 
tuulettumaan, jumalaisten 
keralla työskenteleminen).

1005. "puretimmo pakkaizel 
sovad, valgiembad roih" 
(puretimme vaatteet 
pakkasella, vrt. hangella
valkaiseminen).

1006. "kukiz burhan loadi" 
(purhan eli seppeleen, 
vrt. pörhän).

1007. "kengät puristau, 
ahtahad on" (oikeasta 
koosta, väljyys voidaan 
korjata sukilla).

1008. "niitä purettih niitä 
vanhoja tsiilahaissäkkie, 
ta siitä kierrettih ta pantih 
loimeksi" (purettiin vanhoja 
nokkossäkkejä, nokkosen 
käsittelyn unohtumisesta).

1009. "otin värtsin da purrin" 
(värtsin eli säkin, lainasanoja 
molemmat, vrt. Värtsilä).

1010. "uzlam purgi" (uslan 
eli käärön).

1011. "tytöt puzussa vuatteida kannetah" 
(pusussa eli nyytissä, vrt. yhenniminen 
tuohiastia).

1012. "mostu pahoa langoa kezreäy, 
kozgo hienombaks veäldäy, kozgo 
järiembäkse" (kehrää pahaa lankaa, 
oikea työ).

1013. "buzat kaglassa tyttölöillä" 
(buzat eli helminauhat, pusa=helmi, 
vrt. pusata).

1014. "kodzeroa kirjoa busivoittsoo 
helmoil" (koristelee helmoille 
koukeromaisia kirjailuja).

1015. "puuharjaz on varzi da 
laudaine eri palad, laudaine pyöryzy, 
laudaizen loukkolois läbi otellah" 
(hampun ja pellavan käsittelyssä 
käytetty harja).

1016. "soapkam buuha pörhötteä" 
(soapkan=talvilakin, buuha
=turkisreunus).

1017. "puuhahine suapka, puuhua 
siämessä" (untuvilla täytetty lakki, 
puuha=untuva, vrt. puuhata).

1018. "hangittahuu paltim buukitah" 
(pestään palttinat, hangella 
valkaisemisen jälkeen).

1019. "paltin leikatah i se 
buukus keitetäh i hangele pannah 
hangittumah" (keitetään puukussa 
eli puisessa sangossa, vrt. kivillä 
keittäminen).

1020. "heän kolmesta puupalasta 
loativ kankaspuut" (vanhempien 
kangaspuiden rakenteesta, 
kevyitä, liikuteltavia).

1021. "puupuikkoloil ennen 
sarfoa niglottih da villapaidoi" 
(neulottiin huiveja ja villapaitoja, 
sarfo=villahuivi, lainasana).

1022. "eigo häi ole hyvä musta, 
eigo häi ole harmoa, sit välil" 
(puura=mustan ja harmaan 
väliltä, tummanharmaa).

1023. "goaru om muzavem buuroa, 
a valpahem vorontsoa" (kaaru 
puuraa mustempaa, korppia 
vaaleampaa).

1024. "buurikk om muzavu ruskei" 
(puurikko tummanpunainen, 
vrt. puun eli petäjän värinen).

1025. "buusad on kaglaz" (puusat 
eli helminauhat).

1026. "buussuhelmäd on kaglaz" 
(puussuhelmet).

1027. "puutoksed riittsi" (puutokset
=ompeleet, liitokset, riittsi=purki).

1028. "tämä puutos hoaroi" 
(puutos haarautui).

1029. "nyblät puuttavuttih" 
(ommeltiin paitaan napit, 
vrt. puuttua=tarttua).

1030. "puutteluzlangu, mil 
huavoloi ommellah" (paksu lanka, 
huavoloi=säkkejä).

1031. "pitäy puuttua kosson rindah 
hakani" (koston eli olkainhameen 
rintaan, vrt. kostaa=peittää, 
suojata).

1032. "puuttaez vie väli jeää 
ommelles, liitteä on vägevembi" 
(puuttaa ja liittää).

1033. "mi riitsauduu, sidäi puutetah" 
(riitsauduu=purkautuu, puutetah
=liitetään).

1034. "mi rebieu, pidäu puuttua" 
(puuttaa eli liittää yhteen).

1035. "pideä puuttaa hiemoat 
emustah" (hihat emustaan, 
paidan valmistusta).

1036. "kolm yödy pyhärättsinäz 
moatah, päiväl ollah pyhäsoviz 
yhteh palah" (pyhävaatteiden 
alkuperää, pidetään tietty aika, 
vrt. tuohivirsujen jalkaan 
laittaminen pyhäkköön 
mentäessä).

1037. "pyhäsovad om pyhien 
ottajez da kuolendah näh" 
(pidetään pyhäpäivinä ja 
puetaan kuolleille, pyhiin 
liittyvissä tavoissa omaa ja 
vierasta, omat pyhät=perhe 
ja sukukohtaisia, vieraat pyhät
=kalenteripyhät).

1038. "pyhkimpalttin on hienoine, 
pelvahine, kirjavakse poimietah" 
(ohut pellavakangas, kirjaillaan 
pöytäliinaksi).

1039. "ta ne villaset kintahat kuv 
valmeheksi soatih, siitä vanutettih, 
lämpimäh veteh kassettih ta näim 
pyöriteltih" (vanutettiin neulotut 
villakintaat).

1040. "päiväs pyörähytin sovan" 
(ompelin päivässä miehen paidan, 
kirjailematon vaate syntyy nopeasti).

1041. "kahtes päiväs puaran ombelin" 
(puaran eli vaateparin, hameen ja 
puseron).

1042. "a g ei yhtes päiväs kuiva, 
sit levitetäh da kuivatah hyvin" 
(kuivumaan levittäminen).

1043. "enzimäi peäzöö loukkimes 
suurimmat päistäret, siit peäzöö 
lipsutes pienemmät, siid vidojes 
kolmannet, siid ruohindaez 
nellännet" (pellavan käsittelyä, 
päistäret=pellavasta tai hampusta 
irtoavat harmaat osat).

1044. "sobii päivitti, ajjal 
pani kuivah, sid ilmu päivitti 
da puhui" (ilma päivitti ja 
puhui, jumalaisten keralla 
työskenteleminen).

1045. "valgie soba suvaittsoo 
päivitynnän, ielleh valguoo" 
(valkenee edelleen, vaaleiden 
vaatteiden hyviä puolia).

1046. "tule huomei meile 
päivyttsih" (päivytsih eli 
päiväkehrään, yhdessä 
tekeminen).

1047. "päiväkesröäjöä 
syötettih ta juotettih kaikittsi" 
(syötettiin ja juotettiin,
päiväkehrään tullutta).

1048. "lähettih päiväkesräh" 
(mieluisa asia).

1049. "ka näin talvipäivinähän 
ne kävi päiväkesrässä toisieh 
luona" (talvityötä, vrt. syksy).

1050. "milma kutsuttih 
päiväkezräh" (kehrään 
kutsuminen).

1051. "lähemmä päiväkezräh" 
(vrt. ilta).

1052. "tytöt käuväh päiväkezroh" 
(tyttöjen kehrä).

1053. "päivyketsoiz akat pertiz 
istutah" (akkojen kehrä, 
polvittain työskenteleminen).

1054. "päivänvalgiel ombeloo" 
(päivän keralla tekeminen).

1055. "päivänvallol ommella 
voibi puoleh yöh kezäl" (pitkät 
kesäpäivät).

1056. "päivättsih menemmö" 
(päiväkehrään, kehrääminen
=päivätyötä).

1057. "tuohine luapotti, pägiene 
lytsykkäne" (luapotti=jalkine, 
pägiene=jalkineen rintakappale).

1058. "pännär om pirran ies 
kudien lykätez" (pännär eli 
kankaan pingotin, kangaspuiden 
osia).

1059. "liinoa mitä pellossa 
kasvatetah, semmoista keärittih 
näin, päpelöllä" (liinan eli 
hampun hahtuvia, päpelölle
=sykerölle).

1060. "kudoo bärizytteä" 
(kutomisen ääniä).

1061. "kuvonnam pärskeh" 
(kangaspuista lähtevä ääni).

1062. "kangasta kuduo 
pärskytteä" (pärskinpuut).

1063. "päderäizeh on sovan 
ommelluh, kai riskuou peärme" 
(ommellut paidan huonosti, 
riskuou=purkaantuu, 
peärme=sauma).

1064. "pädemizelleh on kengäd 
jalkah" (pätevät eli sopivat).

1065. "pörhäkät sovat" 
(pörhäkät eli rimpsuiset).

1066. "pelvasta panemma 
kezäkuus muah" (pellavan 
kylvöajasta, kaukasuksen kukka 
ei pidä kylmästä, viljelty=vierasta, 
kerätty=omaa).