2454. nenetsit kutsuvat loppua / päätä sanalla
mal (vrt. malli, malttaa).

2455. enetsit kutsuvat loppua / päätä sanoilla
ub ja ubo.

2456. nganasanit kutsuvat loppua / päätä
sanalla balta (b=w).

2457. nenetsit kutsuvat leikkaamista sanoilla
matasy ja mada.

2458. enetsit kutsuvat leikkaamista sanoilla
motas ja motae.

2459. nganasanit kutsuvat leikkaamista sanoilla
matudja ja matu.

2460. nenetsit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla malycya ja maalitsa.

2461. nenetsit kutsuvat talvitakkia / sisempää 
takkia sanoilla myuj ja myuy.

2462. enetsit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla malca ja dodu.

2463. nganasanit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla hia, xia, hiadje ja hiaty.

2464. enetsit kutsuvat talvitakkia sanalla pagi
(vrt. paklasj=ommella, kirjailla).

2465. nenetsit kutsuvat miesten hupullista
poronnahkaista päällystakkia sanalla sawak 
(vrt. sovikki).

2466. nenetsit kutsuvat vyötä sanoilla ni ja nyi.

2467. nenetsit kutsuvat vyötä / päälle tulevaa
sanoilla nyi wyija ja nyi.

2468. enetsit kutsuvat vyötä sanoilla nei ja 
niojo.

2469. nganasanit kutsuvat vyötä sanoilla 
niade ja niadji (vrt. nitoa, nide).

2470. selkupit kutsuvat vyötä sanoilla cu 
ja cy (c=s, vrt. si-toa).

2471. nenetsit kutsuvat lapasta / kinnasta 
sanoilla ooba, nopa ja noba (vrt. napata).

2472. enetsit kutsuvat kinnasta sanoilla oba
ja tobin.

2473. nganasanit kutsuvat kinnasta sanoilla 
nuhu, nuxu, nubu ja nuba.

2474. selkupit kutsuvat kinnasta sanalla nopi
(vrt. nopea).

2475. nenetsit kutsuvat alareunaa / helmaa
sanalla pan (vrt. panna, panta).

2476. nenetsit kutsuvat vaatetta / pukinetta
sanalla pani.

2477. enetsit kutsuvat vaatetta sanoilla
pagi ja page (g=n).

2478. nganasanit kutsuvat vaatetta sanoilla
denhia ja dembia.

2479. nenetsit kutsuvat vaatetta sanalla
jembdar.

2480. selkupit kutsuvat vaatetta sanalla porki
(vrt. vaateuhri).

2481. nenetsit kutsuvat kirjavaa / värikästä
sanalla padwi (vrt. patvi).

2482. nenetsit kutsuvat kirjontaa sanoilla 
padr ja patal (pada, padna=kirjailla).

2483. enetsit kutsuvat kirjontaa sanoilla
padur ja padu.

2484. nganasanit kutsuvat kirjontaa sanoilla
hodhur ja hotyra.

2485. selkupit kutsuvat kirjailuja / koristeita
sanalla nekir.

2486. nenetsit kutsuvat kirjailemista sanoilla
patasy ja pada.

2487. enetsit kutsuvat kirjailemista sanoilla
padus ja padoe.

2488. nganasanit kutsuvat kirjailemista sanoilla
hotadja, hodhuo ja hodha.

2489. nenetsit kutsuvat saapasta sanalla xuti.

2490. nenetsit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla pyiwa, 
pyemaq ja pyema.

2491. enetsit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla pää 
ja pee.

2492. nganasanit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla huajmu 
ja huajma.

2493. enetsit kutsuvat lyhyttä kenkää sanalla 
todi.

2494. nenetsit kutsuvat kenkää sanalla botinka

(kuulostaa lainasanalta).

2495. selkupit kutsuvat nahkakenkää sanalla 
pemi (vrt. nenetsin pyema).

2496. nenetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla xama ja sawa.

2497. nenetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanalla nokasyh (vrt. nokkonen).

2498. enetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanalla poltok (vrt. polttiainen
eli nokkonen).

2499. enetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla soi ja soe.

2500. nganasanit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla tugy´samu.

2501. nenetsit kutsuvat huivia / liinaa 
sanalla plat (lainasana).

2501. nenetsit kutsuvat huppua sanoilla 
syomya ja syobya.

2502. nenetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanoilla hama, xama ja sawa (tarkoittaa 
myös hyvää, vrt. soma).

2503. enetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanalla soi.

2504. enetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanalla taai.

2505. nganasanit kutsuvat lakkia / huppua 
sanoilla samu ja sama.

2506. selkupit kutsuvat lakkia sanalla uki.

2507. nenetsit kutsuvat pukemista sanoilla 
syera ja seras.

2508. nenetsit kutsuvat pukeutumista sanoilla
yempacy ja jembats (yempdyo=olla pukeissa,
y=j).

2509. enetsit kutsuvat pukemista sanalla säro.

2510. enetsit kutsuvat pukeutumista sanalla
debic.

2511. selkupit kutsuvat pukemista sanalla kaltiko.

2512. nenetsit kutsuvat riisumista sanalla nats
(vrt. natsata).

2513. nenetsit kutsuvat lievettä sanalla yidi.

2514. nenetsit kutsuvat solkea ja silmukkaa
sanalla mara.

2515. nenetsit kutsuvat palaa, palasta ja kappaletta 
sanalla mun.

2516. nenetsit kutsuvat päällistä sanalla nyiy
(nyih=päällä, nyid=pitkin).

2517. nenetsit kutsuvat verkaa sanalla noy.

2518. nenetsit kutsuvat kengänpohjaa sanalla 
nilq (vrt. nilkka).

2519. nenetsit kutsuvat poron koipinahkaa
sanalla pyena (vrt. pena).

2520. enetsit kutsuvat poron koipinahkaa 
sanalla päda.

2521. nenetsit kutsuvat tekemistä / 
harjoittamista sanalla paearcy (vrt. parsia, 
pärssinen).

2522. nenetsit kutsuvat taskua sanalla syep
(vrt. sieppo, vrt. lintujen nimet).

2523. nenetsit kutsuvat eläimen karvaa 
sanalla tar (vrt. taryaw=orava, vrt. tar-ja).

2524. nenetsit kutsuvat villaa sanalla tar.

2525. enetsit kutsuvat eläimen karvaa 
sanalla to.

2526. selkupit kutsuvat villaa sanoilla taril
liptik (lipikil=tumma).

2527. nenetsit kutsuvat ompelulaukkua
sanalla tucyah (c=s, tusja).

2528. enetsit kutsuvat ompelulaukkua
sanalla tuci (kooltaan pieni, neuloja 
varten).

2529. nenetsit kutsuvat osaa / palaa sanalla 
jutek.

2530. nenetsit kutsuvat osaa / puolikasta 
sanalla pela.

2531. nenetsit kutsuvat kehää / ympyrää 
sanalla surtaw.

2532. nenetsit kutsuvat viivaa sanalla jenemi.

2533. selkupit kutsuvat ristiä / rastia sanalla 
pirna.

2534. nenetsit kutsuvat sivua / puolta sanalla 
xaew.

2535. nenetsit kutsuvat keskikohtaa sanalla 
jer.

2536. nenetsit kutsuvat kapeaa sanalla tijak
(vrt. tiukka).

2537. nenetsit kutsuvat reunaa / laitaa sanalla 
ja.

2538. nenetsit kutsuvat kuviota / kirjailua 
sanalla madawi.

2539. nenetsit kutsuvat kuviota / hahmoa 
sanalla mirba.

2540. nenetsit kutsuvat kokoa sanalla li.

2541. nenetsit kutsuvat pituutta sanalla xunad.

2542. nenetsit kutsuvat nappia sanoilla sis ja sisj.

2543. selkupit kutsuvat nappia sanalla mukkila.

2544. nenetsit kutsuvat solmua sanalla ju.

2545. nenetsit kutsuvat housuja sanoilla pima 
ja pimja (vrt. pyema=pitkävartinen talvikenkä,
housujen edeltäjät).

2546. enetsit kutsuvat housuja sanalla piir.

2547. selkupit kutsuvat housuja sanalla 
pummi.

2548. nenetsit kutsuvat sormusta sanalla 
jusna.

2549. selkupit kutsuvat sormusta sanalla 
munkasi.

2550. selkupit kutsuvat jalokiveä sanalla 
mirsimil.

2551. selkupit kutsuvat helmeä sanoilla 
pusal ker.

2552. selkupit kutsuvat korvarengasta 
sanoilla kol kasi ja koti.

2553. nenetsit kutsuvat suikaletta / nyöriä 
sanalla jina.

2554. nenetsit kutsuvat kampaamista sanalla 
tis.

2555. nenetsit kutsuvat kampaa sanalla tirts.

2556. selkupit kutsuvat kampaa sanalla tiwsin.

2557. selkupit kutsuvat harjaa sanalla sotka.

2558. nenetsit kutsuvat mittaamista sanalla
joltsebas.

2559. nenetsit kutsuvat laskemista sanalla
tolabas.

2560. enetsit kutsuvat aukeavaa / auki olevaa
sanalla nätid (vrt. nätti).

2561. nenetsit kutsuvat sitomista sanalla saras
(vrt. sara-heinät).

2562. selkupit kutsuvat punomista / letittämistä
sanalla sariko (vrt. sarka).

2563. selkupit kutsuvat sitomista sanalla soriko.

2564. selkupit kutsuvat ympyrää / pyöreää /  
kehää sanoilla kola ja kolal (vrt. karjalan 
koltsa=rengas, silmukka).

2565. selkupit kutsuvat vääntämistä / kiertämistä
sanalla kolimotko.

2566. selkupit kutsuvat kerimistä / käärimistä
sanalla kolaltiko.

2567. selkupit kutsuvat lettiä sanalla patkilko.

2568. selkupit kutsuvat nokkosta sanalla sotti.

2569. selkupit kutsuvat purasinta sanoilla util pur.

2570. selkupit kutsuvat kaulusta sanoilla sol keri
(vrt. kero, ke=pyöreä).

2571. selkupit kutsuvat hametta sanalla yupka
(vrt. karjalan jupka).

2572. selkupit kutsuvat sukkaa sanalla toka.

2573. selkupit kutsuvat otsanauhaa sanalla lenta.

2574. selkupit kutsuvat liinaa sanalla kampi
(vrt. kampiy=vaate, kangas).

2575. "ruotsit pietäh tsubiloi dallas" (ruotsit

=suomalaiset, tsubiloi=lapikkaita).

2576. "kengät kuivettih tsubristuttih, livottoa 
pidäy" (kengät eli nahkakengät).

2577. "reboimmiehh on alustannu tsuikiz, 
pieksetty tsura peälystäh päi" (miehh=nahka, 

tsuikiz=turkissa).

2578. "pane tsuikka peäl reez istues" (tsuikka

=pitkä turkki, päällystakki).

2579. "ruvettih niidy tsuikkii pidämäh, hyllättih 

ne tulupat" (turkkien nimiä).

2580. "tsuikku om pitky, puoles seäres säh, 

peälystän ker, kaks nyblyreädyy" (tsuikan 

kuvaus).

2581. "sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, 

vail lakissa ei ollun tsorppie" (sorokat ja lakit, 

tsorppa=haara).

2582. "kudomized on kuvotut tämän keveän 

tsottah mi tuli" (tämän kevään osalta).

2583. "kirdas on tsomastu" (somia 

kirjailuja).

2584. "somennellah kauneheksi nämä 

nieklakintahan nenät" (neulottujen kintaiden 

nenät).

2585. "sovat tsomendi" (somensi

vaatteet).

2586. "ombelin tsomberoitin itsele suappoad"
(talvea varten).

2587. "tsopotui valmistui ombeluz jälgimäi" 
(jälgimäi eli lopulta).

2588. "hillah tsohkoa ombeloo kengie"
(hiljaa hyvä tulee).

2589. "mie sain tämän kosson tsikkoloiltani"
(koston siskoiltani, kosto=olkainhame).

2590. "siiloidu kuivattih da kurittih" 
(kuivattiin nokkosia).

2591. "tsiiloihoavoloiz jupkoa loajitah" 
(nokkoskankaasta hametta).

2592. "alasti jaksavui tsiipistyi" 
(jaksavui eli riisuutui, vrt. siipi).

2593. "voijetah poron nahka, siitä loajitah petskikse, 
pehmitetäh" (petskikse, vrt. peski).

2594. "pane pakkasella treufka peähäs, ettei kylmetä 
korvat" (vrt. karvareuhka).

2595. "paltin otetah, kuivatah i hiarotah pualikal 
siliekse" (palttinan käsittelyä).

2596. "langa kerivyy toukkuh kerinlauvas" 

(toukku=ontosta puusta laadittu kehä jolle 
loimilangat kerittiin).

2597. "hoavan onnuksez loadi toukkuo" 

(ontosta haavasta).

2598. "luvvez on kaks toukkuu pystöi lattiel, 
langad menöv yläh orren rengahah, sie päi langu 
talutah tiuhtah" (lankoja luodessa).

2599. "sid ne keritäh keris toukkuloile, sid luvvah 
kangas" (keritään langat toukkuloille).

2600. "viihti pandih kerinlavvoile i kerittih 

toukule, toukku värtinäl punottih" (keriminen 

ja ja punominen).

2601. "loimi menöö toimelleh" (toimi

=kankaaseen muodostuva vino kuvio).

2602. "kostoi on toimikas, kolmelangani kangas"
(kolmelankainen eli neliniitinen kangas, 
yksi lanka yhessä piivälissä, kaksi toisessa).

2603. "nämä on toimittaen kuvotut" 

(toimittain kudotut, toimi=vino kuvio).

2604. "enne toine toizessas soboa da kengeä 

varustettih" (omavaraisuus).

2605. "tippu om pienembi tablikkuo" 

(tiput ja taplat, vrt. täplät).

2606. "palttim painetah junokkahakse, 

libo tippuizil" (painetah=värjätään, 

juno=raita, tippu=täplä, pilkku).

2607. "tippukirjad on kouhtas" (täplikkäät
kirjailut, kouhta=väljä naisten pusero).

2608. "tippukirjane voate" (voate eli 

kangas).

2609. "tiuhta on langa poikki kangahas, sizäreksie 
ei lasse segomah" (tiuhtalanka, laske sisaruksia 

eli loimilankoja sekoamaan).

2610. "tiiftu on nuoraine loimiloin väliz, kudojez 
eistäldetäh händy" (nuora loimilankojen 
välissä).

2611. "sid otellah langat pirraz läbi, sit pannah 
tiuhtad" (pirta ja tiuhtat).

2612. "tiuhtu, keskikangahas poikki kangahah 

kaksi hoikkoa, latsuu, sormen levehytty puudu"
(tiuhtavarvat, omat mitat).

2613. "tiuhtapuikko on seinänravos kiini, toine 
toizez agjas, heis seineä myö luuvah kangasta"
(agjas eli päässä, kankaan luominen).

2614. "elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh" 
(rauvota=kudo liian tiukkaan).

2615. "ennein kun kalalla mäntih, nin akat 
tikutettih koko matan" (tikutettih eli

kudottiin puikoilla).

2616. "sukad ollah tikutetut, alazet kokitetut" 
(kokitetut=virkatut, alazet=lapaset).

2617. "elä tikuta räpiskyö alaista, se ei ni 
midä kessä" (huolellinen työ).

2618. "sukassa on nenät nieglotut da varret 
tikutetut" (neulominen ja tikuttaminen).

2619. "sukanseäri tikutetah, peä kuvotah" 
(tikuttaminen ja kutominen).

2620. "tikuttajez on hienod, kudojez on däried 
langad" (hienot ja järeät langat).

2621. "kellä oli ompelus matassa, kellä oli 
tikutus" (ompelukset ja tikutukset).

2622. "siinä tilkkuja pietäh, pietäh lankakerie" 
(lapinvakassa).

2623. "tilkus keräin odijualam piälyksen, ylen tsoma 
tuli" (tilkuista peiton päällyksen).

2624. "sovanombelijal piäzöy tilkuzii" (sovan 
eli vaatteen ompelijalta).

2625. "tilkuziz on oddoalu keräilty" (tilkuista
eli kangaspaloista, peitto).

2626. "korvis pangazed rippuo tipetteä" (pangazed
=korvakorut, tipetteä=tuikkii).

2627. "tiddokaz ombelii" (tiedokas eli 

taidokas).

2628. "hyvät tiddoksed on hänelleh, maltav ommella" 
(malttaa eli osaa).

2629. "semmoni loajittih siitä tikku, ta siitä siih 

punottih ta siinä kesrättih" (tikkuun punominen 

ja kehrääminen).

2630. "tikuttuoa viijel tikul" (kutoo viidellä 
tikulla, vrt. puikolla).

2631. "sukanseären kudohez on viis tikkuniegloa, 
peä kuvotah sukkunieglal, siid on loukkoine keskel" 

(viisi tikkuneulaa, puista puikkoa).

2632. "sukkoa tikutetah" (kudotaan puikoilla).

2633. "punallutti terväzeh loadie sukan"
(punallutti sukan, vrt. punoa).

2634. "älä tule ommelles tiele, eiga puuttuu 
oraine silmäh" (oraine silmään, vrt. neula).

2635. "ombeluznero on hyvä, vihm ei kasta"
(nerot eli taidot, vrt. neronleimaus).

2636. "teröä tikutetah mitys oli kellä kämmenem 

pivus" (tikutetaan terää, kämmenen pituista).

2637. "sukav varsi suorie, teräväh rupien kantoa 

laskomah" (varresta kantaan).

2638. "terittäen ommeldu jupka, teräd yhteh"
(terät=pietimet, jupka=hame).

2639. "hyväs sobah hos tervaskanduo suorita, 
ga se roih hyvä" (sopaan eli vaatteeseen,

tervaskantoa).

2640. "sobii lykitäh, ei kiäritä da panna tukkuh"
(vaatteiden kohtelusta, arvokkaita).

2641. "kengät hoavozeks tatsaittsi tänäpeän, 
siid rubioo pohjoa panemah" (tatsaitsi eli 

tikkasi, vrt. haavio, haaveilla).

2642. "tatsainda orane" (tikkaamiseen 
käytetty neula).

2643. "tatsainduvirb on hoikembi vähästy"
(virpi eli lanka).

2644. "pideä hiemoat tartuttaa emustah" (hiemoat 
=hihat, emustah=etupuoleen).

2645. "taroo konsa kuinki, kun ei ole opastun kutomah"
(taroo eli tekee huolimattomasti).

2646. "käen tarbehet, alazet, kindahat"
(käen tarpeet).

2647. "tarikka sivotah vassakkah, nybläzien azemittsi" 

(nauha jolla kiristettiin paidan kaulus, housujen 

sepalus tai lahkeensuu, nypläsien eli nappien 
asemasta).

2648. "liinazes sovas ken tarikkoi, ken solgie pidi" 

(tarikat ja soljet).

2649. "tarikat puksuloissa dai paijassa" (puksuloissa 

eli housuissa).

2650. "ennen nyblii ei pietty pajjoiz, tarikad oldih" 

(nyblii eli nappeja).

2651. "en näi niittii pujoittaa nieglah, na pujoita sinä 

tarkoil silmil" (niittii eli lankaa, monet langat,

vrt. mistä tehty).

2652. "tappoloi pietäh nuotam pyydäjez"
(tapoi=sarkarukkanen).

2653. "ei pidäis pelvasta tannerdoa, ei peäze nouzemah 

taimenet" (pellavan taimenet).

2654. "ka näin talvipäivinähän ne kävi päiväkesrässä 
toisieh luona" (kehräämässä päivällä, vrt. illalla).

2655. "talvijallatsi pidäv olla vällembäine"
(jallatsi eli jalkine).

2656. "talvikengäd välläh laitah" (laitetaan

väljiksi, vrt. jotta mahtuu sukkia).

2657. "kezäkindahad on ahtahembat talvikindahii, 
kezäl ei alastu pie" (kintaat ja alaset).

2658. "talvimekko on voatan kel, kezämekko voatatoi"
(mekko=naisen lyhyt takki, voatta=vanu).

2659. "tamburnieglal kirjutettih käzipaikkua, hurstizen 
reunua da pyhkimen nokkua" (tampuraneulalla,

kirjutettih=kirjailtiin).

2660. "talla on muokattu poronnahka" (talja).

2661. "talla pannah peitimeh" (taljat peitimeen,
pingotuspuuhun, vrt. peijaiset).

2662. "poron tallalla makuan" (omat taljat).

2663. "pedran talla" (pedran eli villiporon).

2664. "kezätalla on harvavillani" (villani eli 

karvainen).

2665. "pieksoh viedih tallad" (taljat pieksoon,

vrt. piestä).

2666. "vägevy on kondii, sentäh sen tallal maatah"
(taljojen taikavoimista, kantavat eläimen 

voimia).

2667. "tallu om puoleh polves sah, alustan kel, 
vuattu keskez" (naisen talvitakki, puoleen 

polveen saakka).

2668. "tallupaltto, endizil neidizil oli paltoloiz 
jänöin talloa alustu, puoles seäres säh"
(paltuissa, jäniksen taljaa).

2669. "tallupalt on kiindei kusakan kohtah"
(kusakan eli vyön kohdalta).

2670. "kotit on dallas" (jalkineiden nimiä, 
vrt. kontti=jalka).

2671. "siitä kiehujah veteh pantih ta jalkoa myöte 
taivutettih jotta se tuli hyvä, jalam mukani" 
(löttösiä tehtäessä, tuohijalkineet).

2672. "paltoz on selläs taga ombeluz" (paltossa 

selkäpuolella, vrt. palttu).

2673. "jotta kur roattih koissaki, kesräit tahikka 

kuvoit tahikka mitä hyväh ni lauloit" (oma työ,

laulattaa).

2674. "pidäs tainu kezrätä" (kehrätä tainu, 
taina=värttinällinen lankaa).

2675. "päiväs kezräin kaks tainoa, viihtän illal 

viiksimpuuloil" (vyyhditän viiksinpuilla).

2676. "pidää tämä tainu viihtää" (viihtää eli 

vyyhdittää).

2677. "tainalline puutui tänäpäi" (tainalline
eli värttinällinen, kehrättyä lankaa).

2678. "ombeli tsähläi, kengäd rikoi" (sähläsi, 

ompeli huonosti).

2679. "sobii tsälleäksendelöv ombelou, g ei malta"
(ompelee huonosti, oikea työ).

2680. "voattien tsälläi rikoi" (rikkoi vaatteen, 

arvokkaita).

2681. "tsämieh roadav ombelii" (tsämieh eli
koreasti).

2682. "elä tsäperrä ylem pieneks kengie, lai välläks" 
(pienet ja väljät kengät).

2683. "pieneks tsäperdi kengäd, ei synnytä dalgah"
(synnytä eli mahdu).

2684. "lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih 
tuohesta ensin ta siitä voate peällä" (tsäptsä

=naineen naisen päähine, alusmyssy).

2685. "mutsoit piettih setkua, a akat tseptsiä"
(päähineiden nimiä).

2686. "tseptsy laitah kumakaz, ruotsin siitsaz"
(ostokankaita).

2687. "partsaine, ripsinkeraine, tagan päi rupid 

da nuoraine randoi myö peälitsi" (tsäptsän 
rakennetta).

2688. "nenii laittih tseptsäzii" (pieniä myssyjä, 
lapsille).

2689. "tsökkäi bulahkal kädeh" (nuppineulalla, 
lainasana=vierasta alkuperää).

2690. "ottsanuorani pideä panna, tukat silmil tullah"
(otsanuora, vrt. nauha).

2691. "ruhmikkahasta tuohest on paha löttyö luadie"
(löttyö eli tuohijalkinetta).

2692. "tuorez nahku" (parkitsematon).

2693. "vöijem päissä oli tupsut" (omat muodit, 

joka perheellä omansa).

2694. "turkki oli nellästä palasta tehty" (neljästä 

nahanpalasta).

2695. "turki varajau vihmoa" (varajau eli pelkää).

2696. "kukiz loadi turhan ymbäri peäs" (turhan 

eli seppeleen, vrt. purhan).

2697. "nahkat kiäri turulleh" (kerälle, käärölle).

2698. "tutkamet kangahasta viiditäh, ku kangaz 

loppietsou" (tutkamet=kutomatta jääneet 

loimien päät).

2699. "kangahan tutkain, palani loinda jeää pirdah 

da niizih" (palanen lointa, loimilankaa).

2700. "tuturkalleh on sovat, ei ole ni kudai voarnois"
(tuturkalleh=sikin sokin, voarnois=puunauloissa).

2701. "sovad on tuturkalleh, ei labohuizilleh"
(ladottuna, kaikella paikkansa).

2702. "nahku puuhizel koukul duubitah, sit se nahku 

ruskenou" (duubitah eli pehmitetään).

2703. "tuurikka om paksusta dai onnesta hoavasta 

loajittu" (tuurikka=kehä jolle loimilangat kerittiin, 
onnesta=ontosta).

2704. "viyheltä tuurikalla loin langoa" (vyyhdiltä 

tuurikalle, luoda lankaa).

2705. "tuurikalla rihmua keritäh vyyhtilöistä"
(rihmaa vyyhtilöistä).

2706. "nelleä loaduo on työdä, koave, ruohin, paitsos, 

pelvas" (työtä eli kangasta, vrt. kuitua).

2707. "konzu työt puuttunoo kezrätyks"
(työt kehrätyksi).

2708. "työlöi loukutetah, lipsutah, harjatah da kezrätäh"
(vrt. pellavia, kuituja).

2709. "villain on vate, paltin on työhine"
(sanojen alkuperää).

2710. "kesällä oli työjalatsi löttö, tuohesta"
(työjalkineet).

2711. "työlangoin viihtäjez om piened viiksimpuuhoad"
(työlankoja vyyhdittäessä).

2712. "on nyt soilla puroa" (puroa eli niittyvillaa, 
omat kuidut).

2713. "kangaz menöy koadejikse, paijakse da emustakse"
(kaadin, paita ja emusta).

2714. "tärväi voattiem pahoin ombeli"
(tärvää eli pilaa).

2715. "tätöväd oltih turkiloiz" (tätövä eli 

reunaan kirjailtu koriste).

2716. "tätey puutetah ryndähile turkiloile"
(puutetaan ryntäisiin).

2717. "täyzimieline kangaz, korvalline, nelli sustu, 

kaks langoa piikeskez" (täysimielinen eli

neliniitinen kangas).

2718. "täyzivardizez on oiginaizet kudied i loimed, 

kaks langoa piikeskez rinnakkah, kaks sustu" 

(täysivartisessa kankaassa).

2719. "kengih on täydymizilleh nahkoa"
(täydymizilleh eli tarpeeksi).

2720. "se on ku töbelö pehmei, pitkyvillaine turkki"
(villaine eli karvainen).

2721. "töppy odduala" (peite johon kudottu tai 
ommeltu tilkkuja tai tupsuja).

2722. "töppoddoalah pannah ruskie, valgie, 

harmoa, mustoa tilkuu töpykse, kengo panou 

kudojen loimen keskeh, kengo jällez" 

(töppypeitteeseen, tilkkuja töpyksi).

2723. "töppöni" (villakinnas, lapanen).

2724. "astuu töyhöttäy, polat kai on hoaralleh"
(pola=lieve, helma).

2725. "pedrannahkaz laitah villaizet kengänseäred, 

villad ullos päi" (villad=karvat, pedra=villiporo).

2726. "niegl on umbiperä, hänez ei ole loukkostu" 
(loukkostu eli reikää, sukkapuikossa).

2727. "umbirindu pindzakko, nyblitetty kaglan 

rajas sah" (pusero, napitettu kaulan rajaan).

2728. "umbirindu paidu" (umpirinta,

umpinainen rintamus).

2729. "umbisilmiz ombelou, ei tolkuh" 

(oikea työ).

2730. "umbisolmeh solmiellah kangasta loimed 

da tutkaimet" (loimet ja tutkaimet).

2731. "vyöd umbisolmeh ei pidäs siduo, ei soa keritteä"
(sitoa vyötä umpisolmuun).

2732. "kengäd on voittu umbitervah"
(voideltu, oudoksuen).

2733. "unakat kirdad, kumakkolangad vierryöt 

käspaikoiz" (tummuneet kirjailut, käsipaikassa).

2734. "upotittogo liinalivon hyvin" (liinalivon, 

veessä liotetut kuidut).

2735. "ussottava ombelus" (uskottava, 

luja).

2736. "uzoroa on käzipaikoiz" (liinoissa,
koristekuvioita).

2737. "kuto uuvet lötöt ta pani vanhoista löttölöistä paklat"
(lötöt=tuohikengät, paklat=paulat).

2738. "hyö kävelläh uuziissa soviissa" (soviissa 

eli vaatteissa).

2739. "älä pan uuttu paikkua ruadopiän" (uutta

paikkaa eli huivia, hikiseen päähän).

2740. "uvvem pajjam panen" (uuden paidan 

ilo).

2741. "se on uvvikkaine, vie peäl talumatoi paltto"
(paltto eli palttuu).

2742. "ne kengät ollah ihan uvvikkozet, vaste 

ommeltih" (vasta ommellut kengät).

2743. "niitin vahain" (värjäsin langan, 

vahan ja noen seoksella).

2744. "sit ku midä mustua sobua ommeltih, 

sid niittii vahattih" (vahattiin mustaa lankaa, 

mustaan vaatteeseen).

2745. "ennevanhas oli vaippa" (saraksi 
vanutettu villapeite).

2746. "vuattied lumella levittiä anna valletah"
(valletah eli valkenevat).

2747. "lumen valgevus pidäv olla soba"
(omat värit).

2748. "valgiejunoni" (junoni eli raita).

2749. "valgeidunoine paidamua" (dunoine 

=raitainen, paidamua=paidan väri).

2750. "valgeipohjaine siitsu, tippuizet sinized"
(tippuizet eli täplät, siitsu=ostokangas).

2751. "valgeitippuine paikku" (täpläinen, 
liina).

2752. "tulen vallol ombelen" (tulen 
valossa ompeleminen).

2753. "ne villaset nieklakintahat kuv valmeheksi 

soatih kaikkeh loatuv vatkattih, ta näim puserreltih"
(neulotut villakintaat).

2754. "mie en ostan valmista vaatetta" 
(ostamisen vieraudesta).

2755. "kengät ollah valmehet, pane vai dalgah"
(itse tekeminen, omille tekeminen).

2756. "valmistuksiz on soba, kesken on vie"
(valmistuksissa eli valmisteilla).

2757. "valmistumizilleh on, valmehembi miku 

valmistundalleh" (valmiuden asteita).

2758. "luoduu se rubiaa valmistumah, sit se päätetäh 

ylen kaidazekse" (kangas).

2759. "vuattiet pitäy panna bielillä jotta valotah"
(valotah eli valkaistuu).

2760. "voate ku viliellä pannah se valguou" 
(valkenee keväthangilla).

2761. "valpakko kangaz" (vaaleahko).

2762. "valpakko muju" (muju eli värjäysaine, 

vrt. mujuttaa).

2763. "katso miul on viijen vuuven vanhat kengäd 

jallassa" (kestävät, hyvin tehdyt).
 
2764. "ei oltu ilmaiv vyötä vanha kansa"
(vyö=taikakalu, suojeleva).

2765. "vate vanui" (vaate eli villavaate).

2766. "villa vanuu" (vanuu, vrt. nukkaa).

2767. "kosto vanuu" (villaiset kostot).

2768. "ta ne villaset nieklakintahat kuv valmeheksi 

soatih, siitä vanutettih, lämpimäh veteh kassettih 

ta näim pyöriteltih" (neulotut villakintaat).

2769. "sargoa vanuttoa" (sarkaa eli
villakangasta).

2770. "villaista jupkoa hiilavaz veez vanuta, 

anna summembi roiteh" (jupkoa eli hametta).

2771. "jätä ompeluzvara, elä pieneks leikkoa"
(jättää ompelusvara).

2772. "jätä ombeluzvara viiltez" (viiltez

eli viiltäessäsi).

2773. "katso kui on varoinvarvasta kirjuttanuh"
(variksen varvasta, kirjailujen nimiä).

2774. "varbahaizet" (kirjoneulekuvio).

2775. "varbahitsi on keng ahtaz" (varpaista 

kenkä).

2776. "nieglontasukassa on nenät nieglotut ta varret 

tikutetut" (neulominen ja tikuttaminen).

2777. "itsen ompelomia kenkie, varsikenkie"
(itse ommellut varsikengät).

2778. "tuo minun sotisomani, pitoloissa piettäväni, 
häissä häilyteltäväni" (vrt. sotisopa).

2779. "suksien segohuo roih kangahah vartanlasku"
(tuli kudontavirhe).

2780. "kengä dalgoa vastoau" (vastaa eli 

puristaa).

2781. "niin kun hänell oli uusi mekko peällä, vasta loajittu 

ihan" (uuden mekon ilo).

2782. "katso vastavuihai, langu nieglansilmäh"
(vastavui neulansilmään).

2783. "kindahan vastineh" (vastine,

vrt. lainasana pari).

2784. "vatekiipaz on 5-10 kuskoa" (kiipassa kuskaa,
kangaspaalia).

2785. "vatekinnaz om peälitsi alaiziz, on lämmembi 

nahkukinnastu" (vaate ja nahkakintaat).

2786. "vattiehized on hattarad, siid ei jallat kylmä talvel"
(kankaiset hattarat, jalkarätit).

2787. "vattiehiine ärmäkkö" (ärmäkkö, 

miehen pituinen kauhtana).

2788. "vattiehiine tsuikku" (turkki tai 

päällystakki).

2789. "vattsunahkaz roih kinnastu, paikkoa, 

kandunahkoa kengih" (vatsanahkasta,

roih=tulee, syntyy).

2790. "pelvahad vadvovuttih, voibi lopun loadie"
(laatia lopun, vrt. vatvoa, loppiainen).

2791. "liinat pitäy vatvuo kuosalipeäkse" 
(vatvoa kuosalipääksi).

2792. "pellavasta vatvotah" (kuitujen

käsittelyä).

2793. "loppuo enzimäi vadvotah, sit pannah kuozelih, 

sit kezrätäh" (työn vaiheita).

2794. "pivo ezmäi katkatah, sit nyhtitäh katkatus 

tsuras pelvastu, sid nyhtittylöi hoarotetah bokin, 

sid äski kiertäh tukkuh loppu" (pellavan 

valmistusta).

2795. "vemmelkirjoil oli hattu" (kaarimaisilla 
koristekuvioilla).

2796. "nahkoa vennätäh" (pehmitetään,
vrt. venyttää).

2797. "villaized langat pestyy pannah arrol venyjih"
(arrol eli telineeseen, venymään).

2798. "venyksis pietäh langad" 
(venymässä).

2799. "kesken venymist on langad, ei sua vie kangastu 

panna" (lankojen venyttäminen).

2800. "sobii pidäv venytellä vualimah ruvetez"
(vaalimaan ruvettaessa, vrt. silittämään).

2801. "verguhiemoad on kauftanaz da pajjoiz" 

(verkahiema=naisenpaidan hihaan ommeltu 

kiilamainen levike).

2802. "pindzakoz on verkazed levendykseks alahan"
(verkaset levennykset, puserossa).

2803. "pindzakon verroitti, kaidain oli" (verroitti
eli ompeli levennyksen, kangastakkiin).

2804. "siidä virzut hauvotah palavassa veissä libo tulella"
(tuohivirsut, kiehuvassa veessä).

2805. "ommeltez kaiken tukkuh ku vedi, ga kuvvitti"
(kuvvitti eli kavensi).

2806. "helmad moada vedeä" (paheksuen,
kuluttaa hametta).

2807. "naizem mekoz da muskan pindzakoz om peälysty, 

vetossi, vuattu, alustu" (vaatteiden osia, vetossi

=välivuori).

2808. "vetossi roih peälysteä vaste vuattoin da peälystän 

keskeh" (vuorelliset mekot).

2809. "miehan da vattien väliz on vetossi" (nahan 

ja vaatteen välissä).

2810. "kum mie panen hamehem peälläni nin se tulou 

veärimpäin" (vrt. nurin päin).

2811. "veärät kirjat" (nuolenkärkiä jäljittelevät 

kirjailut).

2812. "vielmistyksen riitsid, ku katkennuh langu kolodaz 

jeävih" (vielmistää=solmia katkennut loimilanka 

viereiseen).

2813. "ku toin agju löydyy, sit se eär otetah vielmyz da 

sivotas sih löydynyöh" (katkenneen loimilangan 

agju eli pää).

2814. "kun tuli hyviv vanhaksi, siitä muutettih vielä se 

kosto sillä vanhalla, eri loatuh" (iän mukaan laaditut 

vaatteet).

2815. "kenkän syrjät vierissetäh" (vierissetäh

eli leikataan tasaiseksi).

2816. "katso pessez vierähtih vähäzel jupka"
(vierähti eli haalistui, hame).

2817. "tuah toi viihtakkozen niittii" 
(vyyhdillisen lankaa).

2818. "miä viyhän viiksinpuuloila langoa"
(viiksinpuilla lankaa, vrt. viipsin).

2819. "tuo viiksimpuut perttih da viiha langat"
(viiha langat, vrt. vyyhti).

2820. "viiksimpuuloiz on kaks korvatsindu, hangattsuine, 

puazmupezännuoraine" (viiksinpuiden osia).

2821. "sit kezrättyy ne viihtetäh viiksinpuuloil"
(viihetään, kehräämisen jälkeen).

2822. "yks viileksie, toine ombeloo"
(yhessä tekeminen).

2823. "seären viilelmyz" (viilletty nahan

kappale).

2824. "täz on kai viilemized, mi oli viildäveä"
(kaikki viilletyt nahat).

2825. "viilettäy toizel, itse ei voi viiltä"
(toisilla teettämisestä).

2826. "k on ombelijoa enämbi, sid yks on viilii, 

toized ombeliad" (oma yhessä tekeminen).

2827. "nerokaz on sobien viilii" (nerokas
eli taitava, jokainen hyvä jossakin).

2828. "mie hänellä jalgoja myöte viilen jalatsit"
(viillän jalkoja myöten, nahkakengät).

2829. "sobie kuvie myö viilläh" (viilletään 

kuvia myöten, vrt. kaavoja).

2830. "parahitem om paida viildy" (paita 

viilletty, vrt. paidan osat).

2831. "hyvin on suappuat viildy"
(nahkasaappaat).

2832. "i ruvetah siidä vuattiesta viilömäh kuadieda, 

piälystiä, kem midäigi" (vuattiesta=kankaasta, 

piälystiä=päällyskintaita).

2833. "kengeä viiltäh" (nahkakengät).

2834. "pidää paidu viillä da ommella"
(ommella viilletyt osat yhteen).

2835. "täs nahkas pidää kengih sääret viillä"
(kenkiin sääret).

2836. "heän oigieh viildäy" (oigieh eli 

suoraan).

2837. "kerdu viildeä kaks kattsuo"
(katsomalla oppiminen).

2838. "mie jo viipsiin langat"
(viipsin langat).

2839. "viipsimpuul viipsitäh langoja"
(vrt. viiksin).

2840. "viipsimpuihi langoja viipsitäh keräldä"
(viipsitään kerältä).

2841. "kun keämittäy, viirikkie pitäy panna"
(kiertää lankaa käämille).

2842. "viirukkoa om paijanhiemaiz da rinnois"
(viirukkaa eli koukeroita).

2843. "viirukkakirjaista voatetta"
(kirjaista eli kuvioista).

2844. "kossossa om miula viisi solkie"
(kostossa eli olkainhameessa).

2845. "ka viizi värtiniä kezräin" (viisi 

värttinällistä lankaa).

2846. "viizinkerdaine niitti" (niitti eli

kerrattu lanka).

2847. "viiziteräine tuuldohursti" (viiden 
pietimen levyinen hursti).

2848. "viistot pannah helmoil" (viistot 

eli vinokoristeet).

2849. "siitsu on viguroil" (ostokangas,
koristekuvioilla).

2850. "vigurakirjani paikka" (kirjailujen 

nimiä).

2851. "kirjuttav viguroitsou" (kirjailee 
vikuroita kuvioita).

2852. "rukkazet tikutetah lambahan villasta"
(vrt. kintaat).

2853. "villoi kezrättih" (kehrättiin).

2854. "villasta luajitah tsunie" (tsunie eli 
huopikkaita, tarkoittaa myös punottuja 
virsuja).

2855. "villasta kauhtanoja kuvotah"
(kauhtanoja eli sarkatakkeja).

2856. "pidäz villua suaha alazikse"
(alasiksi eli lapasiksi).

2857. "villat kartatah da sit kezrätäh"
(villan käsittelyä).

2858. "villaheinä" (suovilla, omat 
villat).

2859. "pelvahan juuret pidää olla villazet, 

siidä kuiduo tuloo" (villaset eli karvaset, 

sanan alkuperää).

2860. "nämis hyviz villaizis sukkoa loajim perehel"
(hyvistä villaisista).

2861. "niitä nahkakintahie piettih villakintahiem 

peällä" (nahka ja villakintaat).

2862. "valgei villuloadu on naizil jupkih nähte, 

harmai villuloadu sukkih da alaizih da vattieh näh, 

mustu turkkiloih miehakse" (valkeat, harmaat 

ja mustat villat, mieha=turkisnahka).

2863. "villapaikat ne pantih peähäs, ta siitä soali 

pantih harteilla" (paikat ja saalit).

2864. "puupuikkoloil ennen sarfoa nieglottih da 

villapaidoi" (puikoilla neulotut paidat).

2865. "villupaidu koukkuizel nieglotah, i kuvotah 

viijel nieglal, kolme paloa ommellah yhteh" 

(kolmesta palasta ommeltu paita).

2866. "turkiz on villupuoli da piälyspuoli"
(vrt. karva ja nahkapuoli).

2867. "niitid villottav ombeluksez, mustad valgiez 

libo valgei mustaz" (niitit eli langat).

2868. "viluksin on turkki tämä, ku on vähävillani"
(villani eli karvainen).

2869. "vilvetteä kezreää hyveä langoa"
(hyvät langat).

2870. "helmoil azetti vibat" (vibat
eli vinot koristelut).

2871. "vibahelmu, vibah morfad oli helmoiz jupkiz"
(hameen helmoissa, rimpsukoristelut).

2872. "koukkuzil virkatah" (koukkusilla,
vrt. puikoilla).

2873. "virmukalleh ommeltih kudzeraizet 

turkim polih ryndähil" (virmukalleh

=kiemuroille, polih=puoliin).

2874. "virvell ommellah suappoi" (virvel
eli pikilangalla).

2875. "virb on vuaruttu pelvazlangu"
(vaarattu pellavalanka).

2876. "virbilangua ennen kezrättih kuozalis"
(kehrättiin kuosalissa).

2877. "pijettiihän sitä virsuo, miss oli ne korvaset 

jotta rihmalla sivottih" (korvallinen 4-5 

tuohinauhasta kudottu jalkine).

2878. "enneiv vanhah sitä käytettih virsuo äijä"
(äijä eli paljon).

2879. "virzut hauvotah palavassa veissä, siidä pannah 

dalgah" (palavassa eli kiehuvassa).

2880. "virzu on suol käveltez" (jalassa).

2881. "virzulois matkattih vuaralaized" 

(vaaralaiset, tulivat soita pitkin virsut 

jaloissa).

2882. "pane virzut dalgah, on ehkis kebei astua"
(kepeät astua).

2883. "virtoin on keäminkovas, ymbäri virttoimez 

on langa" (virtoin=kääminkodan poikkipuu).

2884. "vizinkkä" (naisen lyhyt takki).

2885. "pelvasta vivotah vidiemellä" (vivotaan 

vitimellä, puuveitsellä).

2886. "lipsuttuu vidimel perretäh"
(lipsuttamisen jälkeen).

2887. "vidim on gu veitsi, koivuzes puuz"
(koivuinen veitsi).

2888. "videinkoabied annetah kezrätä kudieks"
(vidottaessa irronneet tappurat, vrt. kaapia).

2889. "vidiempoalikalla vivotah liinad olgitukun peällä"
(vivotaan liinat, hamput).

2890. "viimpoalikal vivotah vastoi vaste, koave 

lähtöö lattiel dai jälgipästäred" (kaave ja pästäret, 

pellavan käsittelyä).

2891. "enzimäi loukuttoa, sid lipsuoo, sid vidoo"
(työn vaiheita).

2892. "työdä vivotah videimel" (työtä eli
pellavia).

2893. "vidohui harjatah" (harjataan
pellavia).

2894. "vivondukoabiet pädöy hurstih, hoavoloih"
(hursti=matto, peite, hoavo=säkki).

2895. "sie pie, mie vyyhän" (yhessä 

tekeminen).

2896. "langad viyhemmä viyhellä" (viihämme
vyyhdille)

2897. "tainal päi langad viihtäd, sivot keskiviiksimpuuh"
(viihdinpuiden osia).

2898. "viihtettih viiksimpuuloile i keitettih 

tuhkas poro i langat poroh sultsattih" (keitettiin 

vyyhditetyt langat tuhkavedessä).

2899. "rihmad viipsitäh vyyhtilöillä"
(rihmat ja langat).

2900. "äjjygo viihtie rodih pelvastu"
(montako vyyhtiä).

2901. "viihtez roih kolme seineä kangastu" 

(kolme seinää kangasta, vrt. seisaalta kudotut 

kangaspuut).

2902. "yhen viihtyön vatakoitsin sukaks"

(vyyhdistä sukaksi).

2903. "lope viihtändy, tämä viihti on täyzi"
(vyyhti täysi).

2904. "vuarupaikkoih kirjat kuvotah" (kudotut 

kirjailut, vaarapaikkoihin=pyyheliinoihin).

2905. "peälyzmekko on voatakaz, läs polvie, 

ykspalaine selgy, peälysty mustu" (vuorellinen 

päällysmekko).

2906. "riibuznikk olet, et kehtua vuatteitas paikata"
(vrt. riepuniekka).

2907. "vanhaz voattiez revitellähes soiguziks, 

kuvotah junoikkahaks" (ribujupka eli 

riepuhame).

2908. "itse maguat ka vuattiet valvoo"
(sanonta).

2909. "häi puhtahad vuattied varusti mollembil"
(puhtaiden vaatteiden ilo).

2910. "voate olettelov pelvahine i liinane"
(liinane eli hamppuinen).

2911. "omasta kuvokista vuattiesta meän ommeldih hurstizie"
(vuattiesta=kankaasta, hurstizie=peitteitä).

2912. "sukkulaista pietäh vuatetta kuvotessa"
(kudontasukkulaa / käpyä).

2913. "voattiesta ommellah puksuo da akoile soboa"
(puksuo eli housuja, vrt. ukoille).

2914. "vaattiesta laajitah paidaa, rättsineä i värttsie"
(värtsie eli säkkejä, vrt. värtsilä).

2915. "ota vuatesotka kädeh da mäne puhassa pinzakka"
(vaatesotka=harja, pinzakka=pusero).

2916. "vyötitsekse voatitsekse, sinisukkahan sivokse"
(loitsulukuja).

2917. "odjualoi ommellah vuatan ken" (odjualoi

=peittoja, vuatan=vanun).

2918. "kurka on luajittu vatan ke sitsasta, hiemoitta"
(vata=vanu, sitsa=kretonki).

2919. "voatteini hattara" (hattara eli 

jalkarätti).

2920. "pesen hyväsistä voatteuksej joka sunnolta, 

emussan, kaklussan ta hiemat" (paidan osia,

sunnolta=suunnalta).

2921. "vuavakka, ei punani, ei valgoni, sil välil"
(vaavakka, vaaleanpunainen).

2922. "voijandal lujenou kengy" (kenkä eli 

nahkakenkä, vrt. tuohi).

2923. "kengän voidied on terva da tökti da razva"
(tökti eli tuohiterva).

2924. "voidamistu vajai on kengäd" 

(voitelemista vajaa).

2925. "voittsu on ombelemah" (voitsu eli 

taitava).

2926. "ukon vodrondi, soboa loadi hyveä"
(vodrondi eli kaunisti, ukon vaatettaminen).

2927. "kosil jupkan vodrendi" (jupkan=hameen,
kosil=vinokoristeilla).

2928. "viirezut käzipaikoiss ollah" (viirezut
eli koristekuviot, vrt. viiru).

2929. "viirazuo ommellah" (ommellut ja

kudotut kuviot).

2930. "vuiroskaz loajitah seärdy da kinnastu" 
(parkitusta naudan nahasta, vrt. säärystin).

2931. "kezäsovat talvekse, talvisovat kezäkse buiskah 

vijjäh" (buiskah eli ullakolle).

2932. "vuarupaikkoi da pajjoin ryndähii viisivojjah" 
(ommellaan koru tai reikäompelia).

2933. "ombelemah vuidih muzikku hyvin" 

(oppii mies hyvin, toisen sukupuolen töiden 

tekeminen ihmeteltyä, ei kiellettyä).

2934. "vuolehteskirjane" (ruudullinen kirjailu, 

vrt. lastut).

2935. "vyölöidä kuvottih" (kudotut vyöt).

2936. "ongo vyö siula vyötetty" (vyön 

vyöttäminen).

2937. "ei oltu ilmaiv vyötä vanha kansa"
(vyön tärkeydestä).

2938. "ainos pidäs pidiä vyö, se on ku haldii"
(vrt. suojelushaltijan sija).

2939. "vyön kudojez on loimiloin yks agju seinän 

kotskas kiini" (agju eli pää, loimilankojen).

2940. "vyö vyöllä solmitah" (vyöllä eli 

vyötärölle).

2941. "se oli vyöhö soatem mitä sanottih jupkakse"
(vyötäröön saakka, jupka=hame).

2942. "pität hiemat pantih ta, vyö vyöllä"
(hiemat eli hihat).

2943. "semmoni oli vyölauta millä kuvottih niitä vöitä"
(vyölauta eli nauhapirta).

2944. "vyöpirdaine on ykspalahine, piid on 

ongurdettu pirdupuuz, loukkoized om piilöis 

keskipirraz, loukkoiziz on loimed, toized loimed 

om piilöim välilöiz" (piid=piikit, loukkoized=reiät, 
loimed=loimilangat).

2945. "jupkan vyödelys" (vyötärys / 

vyötärönauha).

2946. "ruhkalangat tullah vähäistä paksummat 

seämilangoa" (ruhka ja säämilangat).

2947. "väiskie paijankaglusta" 
(väiskie eli väljä).

2948. "pietäh kuus kuudu, liikutellah välil" 
(nahkoja parkkiintumassa).

2949. "pideä kuvah panna da vällendeä kengäd"
(panna kuvaan, väljentää kengät).

2950. "vällevyy kouftu pidäjez, a turkki kutsistuu"
(väljenevät ja kutistuvat vaatteet).

2951. "nämä hyväd i rodih, vällikkäzed i pehmukkazet 

kengät" (väljät ja pehmeät).

2952. "väll on tua sinul mekko, pienendiä pidäy"
(liian väljä mekko).

2953. "elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh" 
(rauvota=kudo liian tiukkaan).

2954. "ämmö kesräi värttinällä" (kehrää
värttinällä).

2955. "värttinällä kezriöu langua" 
(milläpä ennen värttinää).

2956. "vanhembi rahvaz värttinöi tyhjilleh 

ei pietä, yks pivustu langoa pidäv olla" (pivusta

lankaa värttinässä, taikakalut).

2957. "kerdoau surniu langoa pitkäl värttinäl"
(kertaa surnii).

2958. "kezrä tsokatah värttinän kandah" 

(kanta=osa johon vauhtipyörä eli kehrä 

kiinnitetään).

2959. "nyblänkandomed veäzmitäh, veäldetäh 

ommeltes kandomen lapaz läbi niitti"
(ommellaan läpipistoin).

2960. "hiemoansuuloi veäzmitäh virkatah"
(hihansuita).

2961. "nelli loiminiittii otetah nieglah, sid lapuskah 

veäldetäh, sid loukkoin i roih, sid ielleh harppoad" 

(väsmitään, tehdään läpiommelta).

2962. "langu on yhtenkierdaine, niitti kahtenkierdaine"
(kierdaine eli säikeinen, vrt. kerrata).

2963. "yksin käzin ommeltav on tämä, ei anneta 

toizel rikkuo" (toiselle rikottavaksi, ompelut

=henkilökohtaisia).

2964. "yhed mussat, toized harmoanvoitot"
(lapasten värejä).

2965. "ylen yhted taloid vai pietäh liinoa"
(pitävät eli viljelevät liinaa eli hamppua).

2966. "ykskerdani langa" (lankojen 

kertaaminen).

2967. "paidu on yksimaahine" (maahine, 

maan värit).

2968. "namk oli sinerdävy, yksimualline, e ulluh 

kirjua ni miituttu" (sinertävä yksimaallinen 

kangas).

2969. "yksmualline oli suhai" (suhai eli

talvitakki, vrt. suhata).

2970. "lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih tuohesta 
ensin ta siitä voate peällä, koarostoa eli ruskieta 
yksiväristä, ta siitä vielä hasa ottsah" (tsäptsän 
rakennetta, hasa=koristenauha).

2971. "mutkavarsi oli tikuttamalla kirjattu"
(mutkavarsi eli sukka).

2972. "yksyizilleh lähtin, mekkuo em pannuh"
(yksyisilleen, ilman päällysvaatteita).

2973. "yksipiini kangas on kahella suksella kuvottu"
(piit ja sukset).

2974. "ykspiihine paidu, piiz on yks langu, toiziz 

on kaksin" (piissä yksi lanka, pii=pirran säle / 

piinrako).

2975. "na kui yltsinäzesti oldais kirjat"
(pitkittäin, kirjailut).

2976. "jupka oli se vyöhö soatev vain oli jottei 

ylähöätä soati" (jupka eli hame).

2977. "ruppidupkaz on rupit helmoiz, keskidupkaz 

libo ylähän vyöttsimez" (rupit=rypyt, poimut, 

hameessa).

2978. "heitä hoz yläkertoz eäre, keritä vyödä"
(yläkertos eli päällysvaatteet, vrt. laittaa ylle).

2979. "ta siitä nahmoilla sivottih lakkipaikka"
(nahmoilla eli nahkanauhoilla).

2980. "kangahan luvvez langu menöv orren rengahah, 

siid langu talutah tiuhtah, kaks langoa ylätsi poalikaz, 

voarnaz alatsi" (kangasta luodessa).

2981. "kaklus kirjoaltih ympärihis ta iessä napituksen 

kohalta" (kirjaillut kohdat).

2982. "lötöiz on kolme sargoa, ympäristäsarrad da 

ristasarga lötöin korviks dai poikki pohjas" 

(sarkaa eli tuohisuikaletta).

2983. "virzuh pidäy panna korvissargah puoli kolmatta 

syldä tuohta, ymbäryssargah yksi syli" (lötöt ja virsut, 

tuohijalkineita).

2984. "eri palaz on ymbäryssargu a korvusargu"
(eri paloista, nauhamaiset sarkatuohet).

2985. "piäloukon ymbäristö piärmittih"
(pääloukon eli aukon, päärmätä).

2986. "virzu kui tulou valmeheksi, siidä pannah 

ymbärystä" (tuohinauha josta kudotaan

virsun suu).

2987. "ymbärystäh pannah paglat" (paglat
eli nauhat).

2988. "paida rakendoa pidäv, ynnäh valmehekse loadia"
(rakentaa=ommella palat yhteen).

2989. "mäntih yökesräh" (yökehrään).

2990. "yöketsöiz olin" (yöketsoissa).

2991. "yöketsoid oltih jallas, yö kai kezrättih"
(jallas eli ylhäällä).

2992. "yöttsih mendih" (yötsih eli yökehrään,
vrt. kuun keralla kehrääminen).

2993. "Annil luo on yöttsilöis" (yhessä 

tekeminen).

2994. "minuudane yöttsih kutsuttih"
(kutsuttiin yötsiin).

2995. "lähettih yöttsyh" (mieleistä puuhaa).

2996. "äimä, kolmisulkani niegla"
(kolmisulkanen neula, vrt. vanhemmat
luuneulat).

2997. "pane ärmäkkä turkin piällä tämämmoizella 

duugalla" (ärmäkkä=sarkakauhtana, duugalla

=pyryllä).

2998. "koissa kuvottu harmia ärmäkkö, vihmazella 

siällä pietäh" (kodissa kudottu eli oma).

2999. "ynnä i ärvistyy loukko, puuttoa pidäy"
(loukko eli reikä, vrt. paikata).

3000. "katso loukk ärvötteä, ed ajjombah kohenda"
(vaatteiden kohentaminen).

3001. hantit kutsuvat naisen pukua sanalla 

jernas.

3002. volgan alueelta löydettyjä (kivikautisia) 

koruja / riipuksia jaetaan mustista kivistä 

(16x16x2mm, kolmiomaisia, pyöreä pää, poratut 

reiät, kiillotettu), jokikivistä (30x19x6mm, 

suorakulmioita, toinen pää viisto, poratut reiät), 

vaaleanvihreistä kivistä (28x28x14mm, pyöreitä, 

hiottu pinta), vihreänkeltaisista talkkikivistä 

(19x11x4mm, soikioita, 2mm reiät yläosassa, 

kiillotettu peilimäiseksi) ja tummanvihreistä 

kivistä tehtyihin (31x24x9mm, suorakulmioita, 

hiottu keskeltä).

3003. volgan koruissa tavataan kivisten lisäksi 

luisia ja etanien tai simpukoiden kuorista tehtyjä 

(vrt. säilyneissä koruissa, pehmeämmät aineet 

kadonneet).

3004. mordvalaisiin vaatesanoihin kuuluu panar 

(paita), coran / alan panar (miehen paita), avan 

panar (naisen paita), ejkakson panar (lapsen paita), 

alga panar (morsiamen vaihtopaita), algan panar 

/ potpanar (aluspaita), impanar (kirjailtu naisen 

paita), panar kopore / kutmere / kotmerä (paidan 

takaosa), panar algat (naisen paidan kirjailu), 

panar kukol (paidan sisään laitettu vahvike), 

panar ozat (paidan hihansuut), panar ronga (paita 

ilman hihoja, vrt. runko) ja panar sormat (naisen 

paidan sauma / reunakirjailut).

3005. mordvalaisten panar-paita ommellaan 

kahdesta palasta (taitetaan olkapäillä, ei kaulusta, 

rinnan kohdalle kolmiomainen taitto).

3006. mordvalaisten panar-paita ulottuu 

nilkkoihin asti (hihat kyynärpäihin, pidetty vyön 

kanssa, kirjailut taikakuvioista, jokaisella perheellä 

omansa).

3007. sanalla pala tarkoitetaan paitaa, pyhäpaitaa 

ja miesten poronnahkaista / poronnahalla koristeltua 

pukua (pal, päl, pelni).

3008. sanalla pokaj / pokaz tarkoitetaan naisten 

pyhäpaitaa, hääpaitaa ja naiseksi tulon paitaa 

(vrt. pokka).

3009. sanalla scama / urcamat tarkoitetaan paitaa, 

vaatetta ja mekkoa (vrt. sama).

3010. sanalla sopa tarkoitetaan paitaa, lyhyttä paitaa, 

vaatetta, pukua ja saalia (viron soba, mansin sop, 

hantin sup).

3011. sanalla ruca / rutsa tarkoitetaan pellavapaitaa, 

naisen päällyspaitaa, morsiamen kolmatta eli 

päällimmäistä paitaa, huivia, pääliinaa ja saalia 

(käytetty pyhä ja hääpäivinä, muita nimiä suspan 

ja ciba, vrt. rusappa, rusakko).

3012. sanalla ponst / ponkst tarkoitetaan nahkaisia 

housuja / säärystimiä (ommellaan kahdesta 

jalkapalasta (ponks pilge) ja välipalasta (potmaks), 

nenetsin pani, enetsin fono, nganasanin honio).

3013. mordvalaisiin päähineisiin kuuluu pango 

(naisen päähine), kalam-pangonä (surulakki), 

pice-pango (päähineeksi sidottu huivi), svaxan 

pango (puhenaisen lakki), pangonät / volosnik 

(naidun naisen päähine, vrt. nätti) ja patsa / pata 

(pääliina).

3014. mordvalaisiin jalkineisiin kuuluu kar 

(tuohi / niinikenkä, vrt. karata, komin kirs=tuohen 

paksuus, hantin xäri=tuohen punainen sisäpuoli, 

mansin xorp=tuohen kuori).

3015. mordvalaisiin jalkineisiin kuuluu kem / kämä 

(pitkä nahkakenkä / saapas, vrt. saamen kamek / 

keme, nganasanin xuaumy).

3016. mordvalaiset pitävät kem-jalkineita vanhoina 

/ kotoperäisinä (käytetty etenkin pyhinä, sidottu 

jalkoihin kirjavilla nauhoilla).

3017. mordvalaisten jalkineisiin kuuluu kotat (yhestä 

nahanpalasta tehdyt lyhyet naisten kengät, vepsän 

kodat, marin kata, komin kot, udmurtin kut, nenetsin 

khuty, selkupin kade).

3018. mordvalaisiin vaatteisiin kuuluu kisna / sisna 

/ sona (vyö / nahkainen alusvaate).

3019. mordvalaiset kutsuvat kampaa sanalla surseme 

(sudrams=kammata).

3020. mordvalaiset kutsuvat solmua sanalla sulmo 

(sulmams=solmia).

3021. mordvalaiset kutsuvat rintaneulaa sanalla 

sulgamo (vrt. sulka, neulojen edeltäjät)

3022. mordvalaiset kutsuvat lankaa sanalla sure.

3023. mordvalaiset kutsuvat sormusta sanalla surks.

3024. mordvalaiset kutsuvat rannekorua / ranneketta 

sanalla kedks (ked=käsi).

3025. mordvalaiset kutsuvat vaatetta sanalla orsamo 

(orsams=pukeutua).

3026. mordvalaiset kutsuvat hihaa sanalla oza.

3027. mordvalaisten väreihin kuuluu ozo (keltainen), 

sen (sininen), rauzo (musta, vrt. lauso), tuza (ruskea, 

vrt. tus=väri, ulkonäkö), jakstere (punainen) ja pize 

(vihreä).

3028. mordvalaiset kutsuvat pyyhettä sanalla paca 

(pacine=käsiliina).

3029. mordvalaiset kutsuvat kirjailua sanoilla viksnevks 

(viksnems=kirjailla).

3030. mordvalaiset kutsuvat lakkia / myssyä sanalla 

pango (vrt. pango=sieni).

3031. mordvalaiset kutsuvat silkkiä sanalla parsej 

(vrt. parsia).

3032. mordvalaiset kutsuvat helmeä sanalla covalat 

(cova=ohut, hyvä, toinen sana erge, ergt).

3033. mordvalaiset kutsuvat koristeluja ja kirjailuja 

sanalla sorma (sormav=kuvioitu, vrt. soma).

3034. mordvalaiset kutsuvat ompelemista sanalla stamo 

(stams=ommella).

3035. mordvalaiset kutsuvat koristeluja sanalla mazijka 

(vrt. mazi=kaunis, metsä).

3036. mordvalaiset kutsuvat kenkää sanalla kota.

3037. mordvalaiset kutsuvat pellavaa sanalla lijanaz 

(vrt. liina, liottaa).

3038. mordvalaiset kutsuvat ketjua sanalla risme.

3039. mordvalaiset kutsuvat pukua ja mekkoa sanalla ca 

(lyhyet eli vanhat sanat).

3040. mordvalaiset kutsuvat neulaa sanalla salmuks.

3041. mordvalaiset kutsuvat venyttämistä sanalla 

venstams.

3042. mordvalaiset kutsuvat reikää ja aukkoa sanalla 

vara (vrt. jättää vara).

3043. mordvalaiset kutsuvat käsineitä ja hanskoja 

sanalla varga.

3044. mordvalaiset kutsuvat kirjailua sanalla art 

(artoma=maalaus).

3045. mordvalaiset kutsuvat vyötä sanalla karks.

3046. mordvalaiset kutsuvat seppelettä sanalla kastaz

(vrt. kastaa).

3047. mordvalaiset kutsuvat saappaita ja nahkakenkiä 

sanalla kem.

3048. mordvalaiset kutsuvat lankakerää sanalla 

kerks.

3049. mordvalaiset kutsuvat lankakerää sanalla kire 

(vrt. kireä, kiristää).

3050. mordvalaiset kutsuvat kangasta sanalla koct 

(vrt. kosto).

3051. mordvalaiset kutsuvat neulomista sanalla 

kodamo (kodams=neuloa, vrt. kota=nahkakengät).

3052. mordvalaiset kutsuvat korvakorua sanalla 

pilekst (pile=korva).

3053. mordvalaiset kutsuvat villaa ja kuitua sanalla 

pona (pona sure=villalanka).

3054. mordvalaiset kutsuvat takaliinaa sanalla pulaj.

3055. mordvalaiset kutsuvat höyhentä sanalla tolga.

3056. moksalaisten vaatteisiin kuuluu lanteilla pidetyt 

liinat (kes-kolucjat), niinikengät (karht) ja jalkojen 

ympärille kiedotut mustavalkoiset nauhat (onuchi).

3057. ersalaisten vaatteisiin kuuluu lannevaate 

(pulay, koristeltu simpukankuorilla, ketjuilla, 

napeilla, helmillä ja nauhoilla), kirjailtu paita 

(rutsya), esiliina (ikelga patsya), kirjailtu päähine 

(pango), niinikengät (kart), nahkakengät (kemt) 

ja säärinauhat (pilgalga=jalan ympärillä, 

verga praksta=säärien ympärillä).

3058. mordvalaisten väreihin (tus) kuuluu valdo 

(vaalea), aso (valkoinen), rauzo (musta), copoda 

(tumma), yakstere (punainen), sen (sininen), pize 

(vihreä) ja ozo (keltainen).

3059. mordvalaiset kutsuvat viivaa / viivoja sanalla 

cerks.

3060. mordvalaiset kutsuvat kutomista sanalla 

kodams (ommella=stams, kehrätä=sterdems, 

värjätä=artoms).

3061. mordvalaiset kutsuvat neulaa sanalla salmuks 

(uro=naskali, sure=lanka).

3062. mordvalaisten vaatesanastoon kuuluu kiske 

(nahka), pala (naisen mekko), pidzak (takki), panar 

(paita), sive (kaulus), yubka (hame), nar (ruohohame), 

ponkst (housut), culka (sukka), kem (nahkakenkä, 

saapas), sapka (lakki), karks (vyö), varga (käsine), 

veltama (huntu), paca, pacya (päähine), pacine, nula 

(käsiliina), nardamo (pyyhe), koc, kocz (kangas, pellava),

pona (villa) ja ked (turkis).

3063. mordvalaisten korusanastoon kuuluu pov (nappi), 

salgoma (neula), artovks (koristelu), paroci (jalokivi), 

surks (sormus), kedks (ranneke), kirgaske (kaulakoru), 

erge (helmi) ja pileks (korvakoru).

3064. mordvalaiset kutsuvat nokkosta sanalla picipalaks 

(vrt. pala=mekko, nokkosvaatteet).

3065. udmurttien käyttämiin koruihin kuuluu helmet 

(suives), vyöt (kusylves, olkapään yli), korvarenkaat 

(ughy), lintujen höyhenet (liimattu korvarenkaisiin),

ketjut (bygy), kaulakorut (all, helmistä) ja kolikot 

(kiroskal).

3066. udmurttinaisten käyttämiin päähineisiin kuuluu 

huivit ja päänauhat (ukotug, tyatyak), naistenlakit 

(yyrkerttet), kävyn muotoiset lakit (aishon), hunnut 

(syulyk) ja kangaslakit (podurga, yyrshet).

3067. udmurttien koruihin kuuluu kolikoista, 

kaurisimpukoista, helmistä ja koralleista laaditut 

niska (chyrtykych) ja olkakorut (kamali).

3068. udmurtit pitävät kirjailuja kudottuja kuvioita 

vanhempana perinteenä (jälkimmäinen alkoi 

yleistymään vasta 300 vuotta sitten).

3069. udmurtit kutsuvat suojaamiseen käytettyä 

punaista lankaa / kirjavia lankoja / nauhoja / liinoja 

/ kimppuja sanoilla chuuk ja tuug (käytetty lasten

suojaamiseen, parantamiseen, kirjailujen / käsitöiden 

suojaamiseen, uhraamiseen (kevätpyhät), lahjojen

antamiseen / suojaamiseen (häälahjat) ja henkien / 

sielujen tilapäisinä sijoina).

3070. udmurttinaiset suojaavat kirjailunsa chuuk

-langoilla ennen toiselle naiselle luovuttamista.

3071. udmurttien naisenpuvun kirjailuihin kuuluu 

ruutumainen mumy-pus (äitiyden ja naisen suvun 

tunnus), kusko-kuvio (ruutu jolla jalkoja kuvaavat 

hännät, uskottu kuvaavan synnyttävää naista), 

kolmioita, kulmioita, kalanruotoja, siksakkeja ja 

neliöitä (uskottu kuvaavan juuria, hedelmällisyyttä

ja jumalattaria).

3072. udmurtit pitävät mustaa maan ja vakauden 

värinä.

3073. udmurtit pitävät punaista elämän, ilon, päivän 

ja veren värinä.

3074. udmurtit pitävät valkoista puhtauden, pyhän 

ja ikuisuuden värinä.

3075. udmurttien kirjailuihin kuuluu neliöitä, kolmioita, 

kukkia, tähtiä, sorsansiipiä, lintujen jalanjälkiä, kyyhkyn

silmiä ja eläinten sarvia (väreinä mustaan ja siniseen 

yhistetty punainen).

3076. udmurttien vaatteisiin kuuluu zybyn / dukes 

(päällystakki / villatakki), graze (turkistakki), takya 

(neitojen kangaslakki), yyrkerttet (hiusnauha), aishona 

(tuohilakki), syulikosh (huivi), pelkyshet (huivilla 

peitetty kangashattu), derem (pellavapaita), shortdarem 

(paidan päällä pidetty lyhythihainen pellavapuku,

kiristetty kudotulla tai punotulla vyöllä), azkyshet 

(esiliina), pas (turkistakki), pydvyl (neulotut sukat), 

chugles (ommellut kangassukat), kut (niinivirsut),

kata (kengät), kyshet (neitojen huivi) ja uko tug 

(neitojen otsanauha).

3077. udmurttien käyttämiin koruihin kuuluu helmistä 

ja kolikoista tehdyt rintakorut (chyrtyves, ukse tirlik), 

olkakorut (kamali, butmar), korvakorut (pel ugy), 

sormukset (zundes), rannerenkaat (poske) ja kaulakorut 

(all). 

3078. udmurtit kutsuvat valkoisia kaurisimpukoita 

sanalla yyrpin (pidetään tuontitavarana).

3079. udmurttien koruihin kuuluu kassakorut (kankaisia 

ja tuohisia), korvakorut (ugh, yhistetty leuan alta), 

isommat korvariipukset (pelugi, kolikoista ja helmistä,

pidetty päähineiden kanssa), rannerenkaat (poskees,

leveitä, koristeltu kivillä), rannekkeet (suypos, kapeita,

koristeltu kukkakuvioin), kaurirannekkeet (yyrpin,

lankoihin pujotettuja kaurisimpukoita), ranteissa

pidetyt helminauhat (kives), kaulakorut (lag, kolikoista, 

simpukoista ja helmistä), helmikorut (chyrtyves, kaulassa 

ja rinnassa), kolikkokorut (chyrtykych), ketjut (veins, 

kolikoista ja punertavista kivistä), koristekammat (synes,

kiinnitetty muihin koruihin), olkapääkorut (syumis byrtton,

leveä nahkanauha johon ommeltu kolikoita ja helmiä)

ja koristenauhat (kamali, vasemmalta olkapäältä

kaulakoruun).

3080. udmurttinaisten käyttämiin vaatteisiin kuuluu 

sukkahousut (chugles, ommeltuja ja virkattuja,

sidotaan polven alle), sukkahousujen alla pidetyt

kääreet (villaisia ja nahkaisia), sukkahousujen päälle 

kiedotut valkoiset säärinauhat (binyalton) ja niinivirsut 

(kut, koristeltu halkaistuilla hanhen sulilla).

3081. udmurtit punovat niinikengät (lyk) 5-7 niinen

palasesta (pyhäkengät 9-11 palasesta, paulat punottu

valkoisesta pellavalangasta ja mustasta villalangasta).

3082. udmurttinaisten pukujen koristelut sijaitsevat 

rinnassa, hihoissa ja helmassa.

3083. udmurttien vaatteita jaetaan kolmivärisiin 

(valkoinen, punainen ja musta, pohjoinen) ja 

monivärisiin (etelä, etelässä enemmän vierasta

vaikutusta).

3084. udmurttihuivien (syulyks) kirjailuihin kuuluu 

elämän puita (pispu puzhi, nurkissa), mustia kolmioita 

(valkoisella taustalla) ja kukkakuvioita (keskellä, 

ympäröity kolmioilla).

3085. udmurttien koruihin kuuluu kysymysmerkin 

muotoiset korvarenkaat (yhistetään toisiinsa 

helminauhoilla tai kaurisimpukan kuorilla, gorpin).

3086. udmurtit laativat sinistä sammalista / jäkälistä,

punaista matarasta, ruskeaa lepän tai tammen kuoresta

ja mustaa nokkosista.

3087. udmurtit kutovat nokkosista suojelevaa 

kangasta (käytetään osana muista kuiduista (pellava, 

hamppu) tehtyjä pukuja, uskottu antavan lisänsä 

puvun suojelevaan voimaan).

3088. udmurtit kutsuvat pellavaa ruohoksi-joka

-katkeaa.

3089. udmurtit pitävät kutovaa naista jumalatar 

Kylchinin ilmentymänä (vrt. maan jumalatar

Mu-kylchin).

3090. udmurttien kirjailemiin eläimiin kuuluu karhut, 

ilvekset, kotkat, sammakot ja haukat (perhe ja

heimototeemeja, suojeluseläimiä).

3091. udmurttien kirjailuihin kuuluu pityri 

(ympyrä jossa reikä keskellä, naisten huiveissa 

ja päähineissä).

3092. udmurttien kirjailuihin kuuluu 

sateenkaari.

3093. udmurttien käyttämiin väreihin kuuluu 

punainen, musta, keltainen, ruskea ja kulta.

3094. udmurttien kirjailuihin kuuluu ruudut, 

kolmiot, nelikulmiot, kukat ja vesilinnut.

3095. marit kutsuvat niinikenkiä sanoilla jydal 

ja peljydal.

3096. marit kutsuvat jänteitä sanoilla kysen ja shön 

(punoa=todash, todyk).

3097. marit kutsuvat lankaa sanoilla shyrtö ja 

kyntsyla (kehrätä=pötsyrash, shydyrash).

3098. marit kutsuvat neulaa sanalla ime (imyner

=neulan pää, kärki, vrt. äimä).

3099. marit kutsuvat ompelemista sanoilla 

pyshkedash, urgash ja shyvash.

3100. marit kutsuvat helmiä sanalla sher (sherlash

=koristella helmillä, ajash=ommella, koristella).

3101. udmurtit kutsuvat jänteitä sanoilla sön, 

synyr ja vonjal (punoa=punyny, kerttyny).

3102. udmurtit kutsuvat neulaa sanalla ven 

(vrt. venla, vrt. vonjal=jänne).

3103. udmurtit kutsuvat lankaa sanalla sjnys 

(kuvin puryny=ommella käsin).

3104. unkarilaiset kutsuvat jännettä sanalla in 

(punoa=csavar, teker).

3105. unkarilaiset kutsuvat neulaa sanoilla tu, ty 

ja kötotu.

3106. unkarilaiset kutsuvat lankaa sanoilla cerna, 

fonal ja gepselyem (ommella=varr, varrni).

3107. ersalaiset kutsuvat jännettä sanalla san.

3108. ersalaiset kutsuvat punomista sanoilla kodams, 

pletjams ja ponams (artnems=punoa virsuja).

3109. ersalaiset kutsuvat lankaa sanalla sure 

(shterdems=kehrätä, stams=ommella).

3110. moksalaiset kutsuvat jänteitä sanoilla 

san ja suzma.

3111. moksalaiset kutsuvat punomista sanoilla 

kikams, kiksems, kodams, kärksams ja ponams 

(arnems=punoa virsuja, kelgasems=punoa vyö).

3112. moksalaiset kutsuvat lankaa sanoilla sure, 

tsile ja aftoma (shtirdems, mrnosems=kehrätä, 

velhtsams, sniems, stakshnems=ommella).

3113. marit kutsuvat koristelemista sanoilla 

agash, aglash ja sörastapash (tehdä kauniiksi, 

tehdä taika).

3114. marien päähineisiin kuuluu sharpash nashmak 

(naidun naisen koristeltu päähine) ja ypongo 

(otsassa pidetty vannemainen päähine, alkujaan 

varvuista).

3115. marien käyttämiin koruihin kuuluu ketsyshe 

(päiväriipus, ketse=päivä), ryze (vyöstä riippuva 

tinariipus, kiinnitetty rukouksen ajaksi), kidshol 

(käsinauha), poldysh (koristenappi), potskama ime 

(rintaneula, käytetty rintakorujen kiinnittämiseen), 

jolva (pähkinäpuun norkot, käytetty koruina ennen

kolikoita), melshogaltysh, ongjolva, ongylashjymal 

(kaulakoruja, leuan alla pidettyjä), pylyshtsever 

(kauniit korvat, jäniksen häntä-päähineeseen kuuluvat 

korvakorut), kuivatut kidukset ja höyhentupsut

(käytetty korvakoruissa ja kauluksessa, soka), suk 

(koristenauha), sygyr (rintakoru, kolikoista), shyrkama, 

syrga (soikeasta renkaasta ja hiusneulasta tehty 

rintakoru), tyshlyk (rintakoru, kolikoista), ypjolva 

(hiuksissa pidetty koru, alkujaan norkoista), ypkandyra, 

ypnyvots (leteissä pidetty koristenauha), yppots, ypsysa  

(lettikoru, "häntä"), arshash (seppele, punos), shyeshpidysh 

(kaulakoru), jamka (kaulakoru) ja koltsa (sormus, 

silmukka).

3116. marit kutsuvat kirjailuja / näihin käytettyjä lankoja 

sanoilla tyr, tyrlem, jörymdyr, temysh ja temysh tyr. 

3117. marit kutsuvat kirjailuun käytettyä neulaa sanoilla 

tyr ime.

3118. marien koristeluihin kuuluu ama (naisen puvun 

rintakoristelu, leveä nauha), gyri-gyri (aaltomainen 

puvun koristelu), vujgoltsa (naisen pääkoriste, koltsa), 

vujime (naidun naisen pääkoristelu, vuj=pää, kiinnitetty 

neulalla), shydyr (tähtikoristelu), kyri-guri tyr (siksak

-koristelu), kuvyl (tammenterho-koristelu), kudyr (kutri

-koristelu), logarjymal (naisen pyhäpuvun kaulakoristelu,

kolikoista ja helmistä), melvoldysh, melvotskama (kolikoista 

tehty rintakoristus), mel (kaula-aukkoa ympäröivä koristelu), 

postyr (vyön pään koristelu), surtorol (kodinhaltijan sijaksi 

tehty koristelu), kidyshtysh tyrlem (liinakirjailu), tuvyryso 

tyrlem (paita tai pukukirjailu), yshtyn tyrlemze (vyökirjailu), 

ypsysa (lettikoristelu), tsyldar (puu / tinakoristelu) ja jaga 

(rintakoristelu).

3119. udmurttien pyhinä pitämiin päähineisiin kuuluu 

lakit (jyre ponon, izy, shapka), huivit (kyshet, kosynka) 

ja seppeleet (venok).

3120. udmurttien käyttämiin koruihin kuuluu poskes 

(rannerengas), pelugy, ugy (korvakoru), tsyrtyves, ves, 

tsyrtykyts (kaulakoru) ja zundes (sormus).

3121. udmurtit kutsuvat koruompeluita sanoilla 

puzyjatskem ja puzyjatysa vuriskem.

3122. unkarilaisten koruihin (ekszer) kuuluu kaulakorut 

(nyakek, nyaklanc), rannerenkaat (karköto) ja sormukset 

(gyuru). 

3123. unkarilaisten päähineisiin kuuluu fuzer, koszuru 

(seppele), sapka (lakki), sal (huivi) ja fejkendo 

(päähuivi, fej=pää).

3124. unkarilaiset kutsuvat koristeluja sanoilla disz ja 

diszites.

3125. ersalaiset kutsuvat koruompeleita sanoilla sjorma 

ja targavks (vrt. sorma, jorma).

3126. ersalaiset kutsuvat kirjailuja ja kirjailemista sanoilla 

vikshnevks ja vikshnems.

3127. mordvalaisiin päähineisiin kuuluu venets, kashtaz, 

konäks (seppele), kolpak, shapka (lakki) ja patsja 

(huivi).

3128. mordvalaiset kutsuvat rannerenkaita / rannekoruja 

sanoilla kedks ja kätks (ked, kät=käsi).

3129. moksalaiset kutsuvat kirjailuja sanoilla kaäks, 

sorma ja vikshneks (mazopnema=koristelu, vikshnems, 

kemoldams=kirjailla, kaerks=koruommel).

3130. moksalaisten koruihin kuuluu zarnimarhne 

(kultakoru), oznat, akshet, boldorht, karganät, 

pindolsht (kaulakoruja, helmistä), purdaks, tsiks 

(kaulakoruja, kivistä), pileks, pileuske (korvarengas) 

ja surks (sormus).

3131. marit kutsuvat pyydettyjen lintujen kaulanahoista 

tehtyjä korvarenkaita sanoilla pylyshalga.

3132. marit kutsuvat nahkaa / turkista sanoilla suran 

ja kovashte (ijlash=käsitellä nahkaa).

3133. marit kutsuvat nahasta ommeltuja pusseja sanoilla 

tapnak ja shuvysh.

3134. marit kutsuvat käsinkudotun kankaan kuvioita 

sanoilla pirypyj.

3135. marien vaatteisiin kuuluu kozan (nahkatakki), 

pyaltysh (nahkavyö), suran kem (nahka saappaat), 

suran piz, pizgom (nahkakäsineet), shyshtö (nahkavyö),

nostoan tuvyr (kangasmekko), solyk, shovyts (käsiliina, 

pääliina), syvyn (naisten vihreästä ja mustasta 

kankaasta ommeltu pyhäpuku, "vihreä kate"), kyryk, 

uzga (turkistakki), punupsh (karvalakki), pyvyzupsh 

(häissä pidetty revonnahkalakki), jydal (tuohikengät) 

ja peljydal (niinikengät).

3136. marit kutsuvat kangasta sanalla nosto.

3137. marit kutsuvat kankaan saumaa sanoilla urgysh 

ja shyvem (udmurtin vurys, mordvan stavks, mänks).

3138. udmurtit kutsuvat nahkaa sanalla ku (ku, meh

=turkki, basma=kangas).

3139. udmurttien vaatteisiin kuuluu suron, kules 

(nahkavyö), gono izy (turkislakki), kut (virsu), botink, 

tufli, kata (kenkä) ja saper (saapas).

3140. unkarilaiset kutsuvat nahkaa sanoilla bor ja bör 

(karva, turkis=bunda, prem, szörme, kangas=szövet, 

kelme).

3141. unkarilaisiin jalkineisiin kuuluu cipo (kenkä) 

ja csizma (saapas).

3142. ersalaiset kutsuvat nahkaa sanoilla ked ja kiske

(kangas=kotst, karva, turkis=ponakedr, valks).

3143. ersalaisten jalkineisiin kuuluu karsemapel, kota, 

bashmak, tulja (kenkiä), kar (virsu, karks=virsun 

paula, karpileks=virsun reikä) ja kem (nahkasaapas).

3144. moksalaiset kutsuvat nahkaa sanoilla kedr ja kiske 

(kangas=kot, sukna, sham, turkis=pona, kedr).

3145. moksalaisten jalkineisiin kuuluu kar (virsu, karpula

=virsun nauha, karen arnema=virsun teko) ja käme 

(nahkasaapas).

3146. marien väreihin kuuluu osho (valkoinen), shem, 

shemyn (musta), al, alyn (tumman punainen), vyralge 

(verenpunainen), joshkarge (punainen), kyren (ruskea), 

kula (vaaleanpunainen, vrt. kulahtanut), tuleshke 

(tulenpunainen), tsever (kauniin / terveen punainen), 

uzar (ruohonvihreä), osh-uzar (vaalean / kirkkaan vihreä), 

nugydo-uzar (tumman / syvän vihreä), kande, kandyn 

(sininen, taivaansininen), gyl, al-gyl (vaaleansininen), 

korak (harmaan sininen, lahden sininen), tsalka (sininen), 

sur (harmaa), simsyn, simse (harmaan sininen), sangar 

(sinivihreä), pelgande (vaaleansininen), örza (taivaan

sininen), kuva (punaruskea, siniharmaa, saven värejä), 

shudyra (vihreä), naryntse (keltainen, kukankeltainen), 

nugydo-sar (tumman keltainen), sar, sare, saryn (keltainen, 

lehdenkeltainen), toj (vaskenkeltainen), tykö (keltainen, 

tykö shyrtö=keltainen lanka), kyren-shem (ruskeanmusta), 

ludalge-shem (harmaanmusta), shemrok, purgyn, turgyz 

(mullan värinen), sural-sheme (harmaanmusta), tyntsyk, 

tsyng-sheme (yönmusta), tsal-sheme (harmaan musta), 

shyts, shyts-sheme (noenmusta), lumalge, lumalge-osh 

(lumenvalkoinen), munosho (munanvalkoinen), pajtka 

(kirkkaan / kalpean valkoinen), sural-osho (harmaan 

valkoinen), tykalge-osho (kellertävän valkoinen), tsal 

(harmaa, tsal yp=harmaat hiukset), tsysht-osho (lumen

valkoinen), shara (kirkkaan valkoinen, pajun valkoinen),

shöpalge (maidon valkoinen) ja jandar-osho (lumen

valkoinen).

3147. udmurttien väreihin kuuluu tödy, mödy 

(valkoinen), söd (musta), voz (vihreä, voz muryn=vihreä 

ruoho), lyz (sininen), tsuz (keltainen), purys (harmaa) 

ja kuren (ruskea).

3148. unkarilaisten väreihin kuuluu fekete (valkoinen), 

feher (musta), piros, vörös (punainen), zöld (vihreä),

kek (sininen), sarga (keltainen), szurke (harmaa) ja 

barna (ruskea).

3149. ersalaisten väreihin kuuluu rauzo (musta), asho 

(valkoinen), jakstere (punainen), pize (vihreä), sen 

(sininen), ozo (keltainen), seroj, sherzev (harmaa)

ja tjuza (ruskea).

3150. moksalaisten väreihin kuuluu ravza (musta), 

aksha, akshu (valkoinen), jakster (punainen), sängärä, 

pize (vihreä), senem (sininen), tuzä (keltainen), seraj, ule 

(harmaa) ja buraj, koritsnevaj, shobda-tuzä (ruskea).

3151. marit kutsuvat korvakorua, jääpalaa ja norkkoa 

sanalla körz (partsan körz, jolan körz=riipuksellinen 

korvakoru, vrt. kesä ja talvikorut).

3152. marit kutsuvat kimppua / tupsua sanalla sösa 

(yshtyn sösaze=vyöhön laitettu kimppu, peledysh orlange

=kukkakimppu).

3153. marit kutsuvat karvaa, höyhentä ja untuvaa sanalla 

pun (punan peledysh=karvainen kukka, vrt. punoa, 

punainen).

3154. marit kutsuvat kuituja sanalla jarym (shyrtö jarym

=kuitukimppu, vydporsyn jarym=leväkuidut, pushenge 

shym jarym=puun kuoren kuidut).

3155. marit kutsuvat turkkia sanalla uzga (uzgam urgash

=ommella turkki).

3156. unkarilaisten vaatteiden vanhempina (ugrilaisina) 

osina pidetään vyötä (öv), hihnaa (szij) ja nauhaa (szalag, 

vrt. nahkaisia osia, muut turkkilaisia ja slaavilaisia 

sanoja).

3157. unkarilaisten kirjailuja jaetaan ristipistoin tehtyihin 

(keresztszemes, szalanvarrott himzes) ja vapaalla kädellä 

tehtyihin (szabadrajzu himzes).

3158. marit yhistävät valkoista väriä (oso) onnelliseen 

elämään, perheeseen ja kodin puhtauteen.

3159. marit yhistävät valkoista nuoruuteen, toivoon ja 

onneen (ilmentymänä nuorten neitojen vaatteet,

vrt. päivän väri).

3160. marit yhistävät mustaa (sem) suruun, kaipuuseen, 

tuntemattomaan, vaaraan, kauneuteen ja tummiin 

(mustaherukan värisiin) silmiin ja hiuksiin.

3161. marit yhistävät punaista iloon, nuoruuteen, 

kauneuteen ja äitiyteen.

3162. marit yhistävät keltaisia kukkia tyttöihin / 

näiden elinikään (sinisiä poikiin / näiden elinikään).

3163. marit yhistävät keltaista kaipuuseen, kaihoon 

ja kauneuteen (vaatteisiin kirjailtuna).

3164. marit yhistävät sinistä ikävään, suruun ja 

katumukseen.

3165. marit yhistävät vihreää nuoruuteen, 

lapsellisuuteen ja vallattomuuteen (toisaalta 

sinivihreä=maailman kauneus).

3166. marien käyttämiin väreihin kuuluu os, oso 

(valkoinen), sem, seme (musta), shii (hopea), narynche 

(keltainen), yoshkar, yoshkarge (punainen), uzarge 

(vihreä), kande (sininen), shörtnö (kultainen), kyren 

(ruskea) ja sur (harmaa).

3167. marit kutsuvat reunaa sanalla tyr (vrt. tyriä).

3168. marit käyttävät punaista kirjailujen taustana, 

mustaa ja tummansinistä reunoissa ja ääriviivoissa 

ja tummanvihreää ja keltaista kuvioiden 

värjäämisessä.

3169. udmurtit pitävät keltaista yksin olon, 

yksinäisyyden, haikeuden, kauneuden ja vaurauden 

värinä.

3170. udmurtit pitävät valkoista pyhyyden, puhtauden 

ja terveyden värinä.

3171. saamelaisten väreihin kuuluu ruana, ruanaa (vihreä, 

vrt. ru-ana, rana-neito), euovva (valkea, vrt. upea), vielgad, 

vielgis (valkoinen, vrt. velka, uhrit, vrt. vilkahtaa), kuovgad, 

kuovgis (hallava, vaalean kellanruskea, vrt. kukka), eeskad, 

eeskis (hohtavan valkoinen, valkea, vrt. eske, esko), euovjad, 

euovjis (sininen, vrt. oja), viskad, viskis (keltainen, vrt. visa, 

vika, viskata), ruskad, ruskis (ruskea, vrt. ruka), eappad, eapis 

(musta, vrt. apu, appaa, epistä, vrt. uhrit, pyhät värit), ruopsad, 

ruopsis (punainen, vrt. rosa=posket), jievjas, jievjas (valkoinen, 

karvoista), ruonas, ruonnas (vihreä, vrt. luona, luoma), räänis, 

raannas, ränis (harmaa, vrt. lani, laina, vrt. rahna, raihnainen), 

cappe, cappes, tjooppeke, tjaahpada, tjaahpat, tjahppat (musta, 

vrt. tapa, tappaa, toope), core, corke, tjuöries, tjuorak, tjuorre, 

tjuargada, tjuorkat (harmaa, vrt. tuore, turka, torka), covje, 

guywjas, tjuojvat, tjuoivat (harmaa, sininen, poroista, vrt. toiva, 

toivo), cappat, cappad, capped, caxped (musta, vrt. ca-apa, 

haltijanimet), cuorre, cyeri, cuerrjed (harmaa, vrt. teeri), 

cuorgad, cuargudid, cirged (harmaa, vrt. surku, sarka), cuowjad, 

cuovjad, cuoivak, cuejvex, cijved (harmaa, sininen, poroista), 

rutjkeke, rusjkada, rusjkat, ruskad, ruckkad, rucked, rucke, 

ruckkes (ruskea, vrt. rutja, ruska), roopseke, ruapsada, ruopsat, 

ruoksad, ruopsad, ruopssad, rupsed, rips, ropse (punainen, 

vrt. ropsia, rupsahtaa), vöölgeke, veälgada, vielkat, vielgad, 

violggad, vilged, velke (valkoinen, välke, vrt. vilke, velka, volga), 

vuskeke, visskada, viskat, fiskad, viskad, viskkad, visked, viske 

(keltainen, vrt. vuskata, viskata), kilggad, kilgges (hailakka, 

vrt. kilkki), räänes, räänesjuvjj (harmaa, vrt. rane, raanu), 

sieddai, sieddas (harmaa, vrt. siita, seita, setä, vrt. kivet), 

cuovvesruopssad, cuovvesruopsses (helakanpunainen), 

cuovvesseenai (helakansininen), cuojjlos, cuojjal (heleä, 

helakka), kearjjai, kerjjes (kirjava, vrt. karja), puäzzcappad 

(poromusta), samjad (musta, vrt. sama, samea, sammakko), 

ruopssad, ruopsses (oranssi, punainen), kaiggesruckkad, 

kaiggesruckkes (vaaleanruskea, vrt. kaiken), seenai (sininen, 

vrt. seinä, se-ena), aalek, aalik (sininen, vrt. ale, alli, aalto), 

cuovvesaalek, cuokkesaalek (helakansininen), cuokkescappad, 

cuokkescappes (sysimusta), käämesruopssad (tumman

punainen, vrt. käärme, kaamea, kaamos), cuokkesruoppsad, 

cuokkesruopsses (tummanpunainen), cappesruckkad, 

cappesruckkes (mustanruskea), cuokkesaalek (tummansininen, 

vrt. jokke, joki), käämes (tumma, vrt. käämi), teammnai, 

tiemmnes (tumma, vrt. tamma, tammi, temmi), cuokkad 

(tumma, vrt. tukka, sukka, jukka), kobbjuvjj (kokovalkoinen), 

kaiggad, kaigges (vaalea, vrt. kikka, kakka), sielgges, sialggad 

(vaalea, vrt. silka, silko, selkä, seljetä), kiolggad, kiolgges 

(vaalea, vrt. kolkka), kulggad, kulgges (vaaleanharmaa, 

tumma selkä, porosta, vrt. kukka, kuikka), kollviskkes 

(vaaleankeltainen, vrt. koli, kolli, kollaa), kaiggesruopssad 

(vaaleanpunainen), pinnalsoous (vaaleanruskea, vrt. pinna,

pinta), cuovvesruann (vaaleanvihreä, vrt. rani, ranta), juvjj 

(valkoinen, vrt. juova, juva), violggad, violgges (valkoinen), 

ruann, ruonas (vihreä, vrt. ruona, roina, ru-anna, ru-oinas, 

haltijanimet), losttruonas (lehtivihreä), beallsai (valakka, 

vrt. päivä), kirjaa (kirjava), eunnai (kirjava, vrt. unna, enna, 

enne, uni) ja eeuntem (väritön).

3172. saamelaisten koruihin / koristeluihin kuuluu 

kietleppriggee (rannerengas, riggee=rengas), soljo (risku, 

lapinkoru, vrt. solki), suormas (sormus), riegis, riegges, 

riägga (rengas, vrt. riekko, reki, ri-eki, haltijanimet), 

ciimcik (helmi), peerel, pessraz, pesser (helmi), 

keäppermäcc (helmikoriste, miehen talvitakissa, 

vrt. massi), peerelsuonn (helminauha, vrt. suoni=jänne), 

vuäddzääpnek (juurikoru, vuad=juuri), heärvv, herva, 

heerva (koru, koriste, vrt. hervanta, hervoton, harva), 

heärvv-vuäivvatpäällaz (korukeräpallokas), piiltak 

(korvakoru), laustoksuormas (lehdistä tehty sormus, 

laustok=lehdykkä), kossleantt (kassanauha), veäskkolcc 

(vaskirengas, vrt. koltsa), veäskkpalli (vaskisolki), 

veäskksuormas (vaskisormus), kiomrdos (seppele), 

zääpnek (rintakoru, solki), koolez, kolcc (koltsa, rengas), 

kiottpädd (rannerengas), vueivvheärvv (pääkoriste), 

paalmiknuerr (palmikkonuora), vuvll (panta), källpesser 

(otsakoristehelmi), käll-liantt (otsanauha, vrt. kallo, kalle, 

kallis), källreppik (otsanauha), einna, eiina (koriste, koru, 

vrt. eina, iina, ei-ina, haltijanimet), pelljmaaddheärvv 

(ohimokoriste, pell=korva), riesa, riessam (rimpsu, ripsu), 

tieppi, tiepi (tupsu, liehuke, vrt. teippi), duäppaa, duahpaa, 

tiehpaa, tiehppe, dieppe, tieppi, tiepp, tiexpe, teppe (tupsu, 

vrt. tepa, tipe, teppo, vrt. tiex-ape, tu-apa, haltijanimet), 

riozzam (hapsu, vrt. risa, rissa, rosa, roosa), tiestt (hapsu,

vrt. tähtien nimet), heärvv-vuodd (koristepaula, vrt. juurista 

punottu), suapccvuodd (koristepaula), laustok (koristerengas), 

heärvvpuägganj (koristevyö), toobbik (tupsu, vrt. topi, tovi),

kestt (tupsu, vrt. kestää, kestit), tieppriossam (tupsunauha), 

tabb (tamppi, koriste takin selässä, vrt. tappi, vrt. tavata

=jakaa osiin), ceäpstok (tamppi), palli (solki) ja suonavaeeu 

(suonirihmarengas).

3173. saamelaisten vaatesanastoon (vaatekappaleet) 

kuuluu sukka, suha (sukka, vrt. suhata), pomppa, pompa 

(päällystakki), turkka, tuurha (turkispaita, vrt. turha), 

lukka, luuha (hartiasuojus, vrt. luuhata), peska, peeska, 

piackk (peski, vrt. pe-eska, haltijanimet), cioparjpiackk 

(kellohelmainen peski), juvjjpiackk (vaalea peski), maalec 

(maalitsa), mollvuassokpiackk (peskien nimiä, vrt. molla

-maija, täytettyjä), njaarblpiackk (yhteen ommeltu peski), 

oorkotpiackk (orkopeski), lumma, luuma (tasku, reppulumma

=repuntasku), njälmivaata, njälmivattuu (naisten hartiasuojus), 

kiista, kistuu (kinnas, vrt. kiistellä), raddelijne (kaulaliina), 

puksa, puuvsah (housut, vrt. puusta tehdyt), sisneeh (nahkainen 

säärystin, sisnakka), kamaspidoh (säpäkkeet, poronnahkaiset 

säärystimet), maaccuh (takki), liskemaccuh (ihokas, vrt. masu), 

sämimaccuh (lapintakki), kaalsuh (säpäke, poronnahkainen 

säärystin), eevenävdi (sieppuri, karhun turkista tehty viitta, 

vrt. nätti, näyttää), päidi, pääidi (paita, vrt. pa-idi), siskelpäidi

(aluspaita), viergi (vierki, karvareunus lakissa), helmi, heelmi 

(helma, vrt. helmitetty), suajanjälmi (hihansuu, jälmi=jelmi), 

poohij, puahhaa (vyö, vrt. puuha, puhakka), eevdipoohij 

(nahkavyö), läigipoohij (lankavyö), loppook (lapanen, kinnas, 

parkkinahkainen), piddo, pido (kalsu, sarkainen säärystin, 

vrt. pitää), kamaspiddo (koipinahkasäärystin), lummo, lumo 

(tasku), lajukappeer (sarvilakki, naisen päähine), pövkkyr 

(pöykkyri, paksukarvainen peski), ruodas, ruoddas (kintaan 

ranne), puurgas, purgas (ohutkarvainen vaate, vrt. purkaantua, 

parka), selgkyevdlas (lapintakin tai peskin selkämys), siäpulas 

(pääntie, kaulus, vrt. pulahtaa), haamit (hame), lapeu, laapeu 

(halkio vaatteessa, vrt. lape, lappee), vualppu, vualpu (leninki), 

juvvie, jyvvee, avvie, avve, eve (vyö), cuppe, tjuppe, tjuhpa, 

tjuhppa (lakki, esineen kärki, vrt. tuppi, tupata), avve, avv, 

uv, xegg (vyö, vrt. avata), gippere, gahpera, kahpier, kahper, 

gapper, kappeer, keäpper, kabber, kepper, kepere (lakki, kypärä), 

gästaa, gisstaa, kistah, kista, gista, kiista, keestes, kistes (kinnas,

vrt. kiistellä, kastaa), uttse, ohtsa, ohtso, occa, ucca, oocc, ozz, 

oce (kaula-aukko, vrt. otsa, ohto, ossi, osa, vrt. kirjailtu

=suojelushenget), pecke, bietskedh, bässkediht, pieskietit, 

päska, baeska, paeska, piackk, pieck (peski, vrt. paska, paiskata), 

piddo, pedd, pind, pinto (naisten sukka, vrt. pinta, pitää, peto), 

sissie, sissee, sassie, sasse, sese (hiha, vrt. sassiin), soojaa, sojjee, 

soojjie, sodje, soggje, soaija, suäjj, suäij, suejj, siejja, soje (hiha, 

siipi, vrt. saija, seija, hiha=siipi, eläimiä jäljittelevät vaatteet), 

vaapsie, vapsee, vaapsie, vapse, vakse, väpsi, väpss, vaps (kintaan 

terä, vrt. vaapsia, vaaksa), vierke, vierge, viergi, viergg, verke 

(lakin karvareunus, verka, vrt. vieri), levrdok (helma), lioppleinn 

(helma), faardik (esiliina), kohtt, cepcstok-kohtt (hame, vrt. kohtu, 

kohta, kota), kohttaunnaz, kohttaaunas (hametarpeet), liov (helma, 

vrt. lieve), viottar (housunvyötärö), puus (housut, säärystimet), 

reppik (kaulahuivi, vrt. repiä), hupp (huppu), huppkähttan 

(hupullinen takki, kauhtana), riizz (kaapu, vrt. riisua), piiutas 

(asu), soouskeestes (karvakinnas), soouskeäpper (karvalakki), 

kaaulas (kauluri), seäpplos (kaulus, vrt. sepalus), keestes (kinnas), 

ceagg (koipihousut), juvjjkeestes (koipikinnas), kaamaskeestes 

(koipikinnas, kaama=nahkakenkä), tieppkeestes (koipikinnas, 

tiepp=tupsu), kamspuus (nahkaiset säärystimet), pelljkeäpper 

(miehen talvilakki), triivik (naisen talvilakki), saamsik, saamsak 

(lapinlakki, vaimon päähine), kuolmas (kuolmus, lyhytvartinen 

sukka), koolpek, koolpik (varraslakki), peervesk (lakki), povdnek 

(lakki), päärnakeäpper (lakki), veauldos (lankavyö), vacc (lapanen, 

kinnas, vrt. vasen, vasa), vaccväpss (lapasen kämmenpuoli), 

vaccseälggem (lapasen selkäpuoli), määccak (lapintakki), kohtt 

(leninki), levrdok (lieve), keäppertienn (miehen lakin etuturkis, 

vrt. tienata), keäppertokk (miehen lakin takaturkis, vrt. toka, 

tokka), tikkar (villapusero, vrt. tikkuri, tikuttaa), puägganj (vyö,

vrt. pu-agga, puagga-anja, haltijanimet), ceeres (vyö), kolbb 

(viitta), kuodas (vuori, vuorikangas), pihttaz, piiutas (vaate, 

vrt. pihta-kuusi, vanhemmat kesävaatteet), tieppkeestes 

(tupsukinnas), tieppauttok (tupsullinen selkävyö), ceäpstok

-kuurta (tamppipusero, selkäkoristeinen), punn (takin povi), 

pedd (naisen sukka), sokk (sukka, vrt. sokka), suärak (sorokka, 

naisen lakki), jierr (nahkainen säärystin), coolmas (salmas, 

kirjolakki), keestes (kinnas), kuurta (pusero), vuälggläbz 

(olkahihna, vrt. läpsiä), täkk (sivu, vrt. takki) ja läkkie, lahkee, 

lahkie, lahkke, lakke, lakk, lexke, lekke (puoli, puolisko, 

vrt. lakki, laki, lakka, lahje).

3174. saamelaisten vaatesanastoon (kankaat, liinat, täytteet) 

kuuluu suoga, suegg, suoggam (harso), paaja (sarkakangas), 

jotka, joodha (jatko), kaava (taive, mutka), leddee, läddee 

(verka, palttina tai villakangas), rimske (rääsy), lijne, liijne 

(liina, pellava), rappe, rape (vaateriepu), sote, sode (resu, 

kulunut vaatekappale), kappalah (kappale), tuarraseh 

(kankaan kuteet), särgi, säärgi (kaistale, sarka), liggo, ligo 

(räsy), timadas (pehmuste), tohadas, tovadas (pehmuste, täyte), 

siholdas (pyyhe), siinas, sinna (harva kangas, ohut kangas), 

piivtas, pihtas (vaate, vrt. pihtakuusi), käägis, kagga (kangas), 

karvu, kaarvu (vaate, vrt. karva), riäpu riävu (riepu), ulbie, 

ulbee, holpe, holbe, olbe, olbb, olb, olpe (hulpio, kudotun 

kankaan reuna), saargie, sargee, saarkie, sarke, sarge, särgi, 

särgg, sarged (viilto, sarka), mall (malli, esikuva), uccnjuollgaz 

(helmakaista), orstok (hursti), korcc (kaista, vrt. korsu

=kapea), pältt (kaista, vrt. palttina), cuoppos (kaista, 

vrt. suippo), kuärcckerjjleinn (koukerokirjottu kangas), 

käiddnjuol (kuvekaista), kuadoolaz (lakana), oolaz (lakana), 

kuurta (röijy), kuon (kangas, vrt. kuono, kuontalo), leinn 

(pellavakangas), vaajj (kaava, vrt. vajaa) ja kaavv (mutka, 

vrt. kaava).

3175. saamelaisten vaatesanastoon (ompeleminen, langat, 

neulominen) kuuluu vuoda, vuodduu (paula, vrt. vuadd

=juuri), vipsa, viipsa (vyyhti, vrt. viipsata), cuggad, cuugam, 

cogga (pujottaa, pistää, vrt. sukka), kuoppad, kuovam (kuroa 

sauma kaarevaksi, vrt. kova, kuva), vipsad, viipsam (vipsata, 

vyyhtiä), njaddeed, njadam (nitoa ompelemalla), panneed, 

panam (kehrätä), pärgidid (punoa, 4-7-säikeistä), puaibildid, 

puaibild (pujottaa), karttudid, karttud (kartata villaa), ruvdid, 

ruvdiim, ruvdee (punoa, 4-säikeistä nauhaa, vrt. rutikuiva), 

moigid, moigiim, muaigee, maigee (punoa nauhaa neljästä 

langasta, kaksi kummassakin kädessä, vrt. muikea, makea, 

mokata), saiganid (purkautua, rispaantua), kargasid (karata, 

purkaantua), salbastid, saalbast (harsia, vrt. salvata), nuolastid, 

nuolast (riisaista, purkaa lankaa, vrt. nuolaista), solmastid, 

soolmast (pujottaa, lanka silmään, vrt. solmia), kortastid, 

koortast (pujauttaa, silmustaa), vuovlattid, vuovlat (pujottaa), 

kuaruttid, kuarut (neuloa), tiännud, tiänum, teennum (kantata, 

päärmätä, vrt. tanut), kuarrud, kuarum, koorrum (neuloa, 

ommella, vrt. koru, karata), olbe (hulpio, päärme), mune (vara), 

njamaldah (vyyhdin lenkki), puddiistah (tere, päärme, nahkaa 

tai verkaa), kartustah (hahtuva, kehräämiseen), läigi, lääigi 

(lanka, eellimläigi=elämänlanka, ulloläigi=villalanka), nevli, 

neevli (neula), äimi, ääimi (äimä), sordeäimi (särmäneula), 

juarmi (taive, sauma), sävni, säävni (sauma), kuuhal (kehräpuu), 

njoodalm (ommel, sauma), tieskar (kintaan suun koristepäärme), 

putadas (päärme), nanodas (lujite, vahvistus), tuovnas (paikka, 

paikkalappu), saigu, saaigu (purkautunut lanka tai langan pää), 

palkku, paalhu (vyyhti, pasma), naalu (neula), luavkku, luavhu 

(loukko, reikä, vrt. luukku, laukku), puallu, pualu (nappi), 

arppu, aarpu (lanka, ei villainen, vrt. arpoa), ajme, äjmi, aajmie, 

aibme, aibmee, aajpmie, aime (neula, äimä), gierdie, gärdee, 

kiertie, kierte, gaerde, kierdi, kiärdd, kierd, kierde, kerte (säie, 

kerta, vrt. kiertää, kerrata), goorudh, gorroot, koorruot, korrot, 

goarrot, koarrud, kuärrad, koarred, koarrad, koro (ommella, 

korua, vrt. karu, koruompele), laajgie, laigee, laajkie, laike, laige, 

lääigi, lääij, lajke (lanka), oppol, obbal, ubbalm, ompel (naskali, 

vrt. ompele), baardeh, bardeet, paartah, partet, bardet, pärdid, 

pärddad, parte (paartaa, reunustaa), budnedh, budneet, potniet, 

potnet, bodnet, panneed, paanned, pann, pone (punoa, 

vrt. panna, paananen, panka), boolmietidh, poalmex, pielme, 

polme (palmikoida, palmikoitu nauha), booluo, bolloo, poolluo, 

pollo, boallo, poallu, puäll, poall, poalla, polo (nappi, pola), 

buddedh, buddat, puttit, puddit, buddit, puddid, puddeed, 

pundjed, puntije (ommella saumaa tai reunusta, vrt. puntti), 

duoredh, duarrat, tuorrat, duorrat, tuorrad, tuorrad, turred, 

tore (tuorata, päärmätä), vipse, vibsja, vipsja, viksa, vipsa, 

vipss, vips (vyyhti), ebll (ohutlankainen), seullväädd (ompelu

nuora, vrt. vuadd=juuri), torrad, torres (paksulankainen), 

nualljam (nuljaantunut, purkaantunut), lessneei (purkautuva), 

muärddemsägg (säntiläneula, vrt. martta), halssmos (harsiminen), 

saukkmos (harsiminen, vrt. saukko), salbbamsuonn (harsinlanka, 

vrt. salpa, salvata), lioppsuonn (helmalanka, suoni=jänne), kuessel 

(kuosali, kehräpuu), paannmos (kehrääminen), vuäivvummus 

(keriminen, vrt. vaiva), peäckkummus (keritseminen), 

peäckkeemruud (keritsimet), vuäivvat (kerä), keärddummus 

(kertaaminen), koorrmos (kurominen), viannmos (kurominen), 

cooggalm, vaccooggalm (kärkikavennus lapasessa), kiappummus 

(kieputtaa lankaa käpyyn), lääijkooskaz (langanpätkä), 

koodreisuonn, koddsuonn (jännelanka, vrt. kota), ärpp (lanka, 

vrt. arpoa), lääijvipss (lankavyyhti, vrt. viipsiä), njaavvad (vyyhtää, 

vrt. naava), tiannad (päärmätä, vrt. tinata), lessned (purkautua), 

lohttad, loottad (punoa, vrt. lotta), kiomrded (punoa, pujottaa), 

parggeed (punoa palmikoimalla), ruvjjed, ruvkkeed (punoa 

nauhaa), lahtted (pujottaa), neullad (pujottaa), naakkted 

(pujottaa), solmsted (pujottaa lankaa neulaan), näppeed (punoa, 

pujoa, vrt. näpit), parssjed (parsia), paalmkastted (palmikoida), 

kuärrad, kuärsted (ommella, neuloa), kuoppad (ommella),

njaadded (ommella), salbbad (ommella, harsia), tiannad 

(ommella), soukkad, saukkad (ommella harvaan), tunnastted 

(paikata vaatteita), koodded, kodsted (neuloa), puällted (napittaa), 

koorrad (kuroa), viannad (kuroa umpeen), vuäivveed (keriä), 

cacklded (kerrata), keärddeed (kerrata), njubzzeed (kehrätä), 

paanned (kehrätä), kaarjed, kartteed (karstata), halssad (harsia), 

koddneull, orddneull (äimä), nalddi, heärvvsnalddi (värttinä), 

vipssmuorr (vyyhdinpuu), njaavas (vyyhti), vipss (vyyhti), 

kooddemäggev (virkkuukoukku), läigg, lääij (villalanka), 

suopc (villalanka), vipssmuorr (viipsinpuu), laannj (säie),

saaigas (säie), kerdd (säie), väädd (rihma, juurilanka), säigg 

(rihma), tian (ommel, päärme), parssjummus (parsiminen), 

lääijneull (parsinneula), jonn-neull (parsinneula, jonn=iso), 

pasmmlääij (pasmalanka), kuärstok (ommel), kuärram, 

kuärrmos (ompeleminen), njaaddmos (yhteen ompeleminen, 

vrt. naittaa), turaskasuonn (ompelusuoni, jänne), kiottcukk 

(ompelurasia), kood (neule), kuärldok (neule, vrt. karla), uaivat 

(kerä), siähanid, siähan (sekaantua), toppad, toppaam, tuppad, 

tuppaam (keritä, leikata), koddsuonn (jännerihma), suonnsnopp 

(kimppu jännerihmoja), joortummus (kerääminen, rullaaminen) 

ja karved, karvam (kiertää, vrt. karva).

3176. saamelaisten vaatesanastoon (kengät) kuuluu kaama, 

kammuu (kenkä, vrt. kaima, kamu), lieppa, liepa (kenkäheinät), 

viera (kenkäheinäkerä), euoldastid, euoldast (oikoa nahkakenkää, 

kepillä), talastid, taallast (pöyhiä kenkäheinää, vrt. tallata),

kiäddaattid, kiäddat (sitoa kenkäheinänippu latvasta, vrt. kietoa), 

eolgattid, eoolgat (riisua jalkineet, vrt. olga), luavittid, luavit 

(panna jalkaan, paulaton kenkä), njuppah (nutukas, karvakenkä), 

eässih (vesikenkä, vuotakenkä, parkkinahasta), luavattah, 

luavattus (kenkä, pauloittamaton), kaalluh (kallokas, karvakenkä), 

kamaspiddonjälmi (säpikkään alapään verka, njälmi=suu), 

kamuvsyeini (kenkäheinä), eulgoom (sivukappale, sulkuma, 

kengässä), ooldas, oldas (iltti, nauhojen alla oleva nahankappale), 

kaamuv, kammuu, kaama (nahkakenkä), ruojas, ruoijas, 

ruojus (lapinkengän varsi), taalas, tallas (kenkäheinät, yhteen 

kenkään), altas, eltes, eldas (iltti, kieli nauhojen ja jalan välissä), 

culko, tjulgelme, tjulgoi, tjulkum (kengän kylkikappale, solki), 

culkum, culgoom, culg, cilg (kylkikappale, vrt. sulkea), gaameh, 

gaama, kaamah, kama, gama, kaamuv, kaammi, kam, kameg, 

kamek (nahkakenkä), loobietidh, loobedit, lopatahka, loabatit, 

loavittid, looutted, luebxed, lope (laittaa kengät jalkaan), 

nuvteke, nuuhtahka, nuvhtahk, nuvhtak, nuttuk, nuutternek, 

nutte (karvakenkä, turkiskenkä, vrt. nuttu), ruojes, ruajas, 

ruojas, rujas, rijs, rojes (kengänvarsi, suukappale, suomen 

ruoju), daalas, taallas, tallas, dallas, taalas, talas (kengän 

heinäpanos, tallukas), vuoddeh, vuaddahka, vuottah, vuotta, 

vuodda, vuoda, vuodd, vontek (punottu kengänpaula, vanne, 

vrt. juurista), lioppkaammi (heinitetty kenkä), laautos, 

laautoskaammi (heinittämätön ja pauloittamaton kenkä), 

nuerjik (hylkeennahkainen jalkine), poojas (iltti), käällak 

(kallokas), kääddvualaz (karvakengän takapohja, vrt. vaala,

valahtaa), kaammiceäpp (karvakengän neuloja, vrt. seppä), 

kooddek (karvakenkä), tuvkk (karvakenkä), kaammikädd 

(kengänkanta), kaammikarstok (kengännauha), kaammipäärjesm 

(kengännauha), kaammivuadd (kengänpohja), njuunnkaammi 

(kenkä, vrt. nenä), nutrnek (kenkä), uuppik (kenkä), nuerjik 

(kenkä, lapikas, vrt. nurja), kaammisueinn (kenkäheinä), 

njuunnsueinn (kenkäheinä), taalaspiell (kenkäheinä), viorr 

(viera, kenkäheinäkerä), sacci (kenkäheiniä kasvava kosteikko, 

vrt. sassiin), sueinntopkk (kenkäheinänippu, vrt. toppa), 

kaammipoous (kenkävoide), pääjas (kauto, rintakappale),

muottvazzemkaammi (lumikenkä), seenkjed (vetää kenkäheiniä 

kouran läpi), kijjastted (sormistaa kenkäheiniä), viorreed 

(punoa kerälle kenkäheiniä), caummad (pehmittää kenkäheiniä, 

kurikalla), naakkted (panna jalkaan, vrt. nakata), parggeed 

(palmikoida kenkäheinää), talsted (heinittää kenkää), nuerjik 

(vuotakenkä), uuppik (vuotakenkä), couddkaammi (vuotakenkä), 

peässkaammi (tuohikenkä, vrt. päästää, pääsiäinen), peässkozz 

(tuohikovike), peässkaammi (tuohivirsu), laustokkaammi 

(tossu), laautos, laautoskaammi (tolkkonen), sappi, sappikaammi 

(saapas), jierr (pitkävartinen karvakenkä), vuoddkaammi 

(paulakenkä), kooddek (nutukas, karvakenkä), nutrnek (nutukas, 

karvakenkä), tuvkk (nutukas, karvakenkä), muärddmos 

(pauloittaminen), njuunnkaammi (koipikenkä) ja vuodaeeve 

(kengän paulanauhan tyvipalmikko).

3177. saamelaisten vaatesanastoon (kutominen) kuuluu ribja, 

riibja (tukki kangaspuissa, niisi), nijssa, niijsa (niisi), äävild 

(niisi), koddeed, kodam (kutoa), särgimuorah (kangaspuut), 

njuskom (tiuhta), gurredh, guddeet, koddiet, kotet, goddet, 

koddeed, koodded, kodded, kotted, kode (kutoa), veevar 

(kangaspuissa kudottu), läpped caalm (pudottaa silmukka, 

kutoessa), kooddem-muor (kangaspuut), kood (kude), 

kooddemlääij (kudelanka), koodalm, kodldok, koddnjos 

(kudelma), koodos (kudos), kooddmos, kooddem (kutominen), 

nettnecc (niisi), nettneccmuorr (niisipuu), cuozzalm (loimi), 

cuozzalmlääij (loimilanka), raabbal (pirta) ja suoppam

-muorr (luomapuu).

3178. saamelaisten vaatesanastoon (painaminen) kuuluu 

paaina, painuu (väriaine, vrt. painaa, painua), päinid, päinnad, 

paainam (painaa, värjätä), ivne, iivne (väri, vrt. iines), 

vualuivne (pohjaväri), painu, paainu (väri, vrt. panu, painua), 

riddopainu (kanerva, painamiseen käytetty), viskispainu 

(lieko, painamiseen käytetty), ruopsispainu (kiventiira, 

kivijäkälä, painamiseen käytetty), lääijpäinnam, lääijpäinnmos 

(langan painaminen), cecced (roukata, värjätä), cääppatted 

(värjätä mustaksi), suapcc (värjätty villalanka), cicc (värjäysvesi),

ceceei (värjääjä), päinnai (painaja, värjääjä), eunn (väri), 

eunneed (värittää, vrt. enne, uni), paain, paainkuann 

(paininväri, vrt. kuona), cicc (väri, rouka), deäddeet, tiettiet, 

tieddet, daeddet, teddid, teädded, tiended, tente (painaa, 

vrt. tietää), teddid, tiädam (painaa, vrt. täti), kerjjeed (värittää, 

vrt. kirjailla) ja rovv (rouko, värjätty nahkavälly, vrt. rovajärvi).

3179. saamelaisten vaatesanastoon (aineet, tarpeet) kuuluu 

uvja, uuvja (untuva), euoma (kalannahka), soovsa, soksam 

(karva), eevesoovsa (kaulakarva, vrt. eve, eevi), puzza, puuza 

(höyhen), lijne, liijne (liina, pellava), ullo, ulo (villa), osto 

(pajunparkki), kieldagas (poron takajalan jänne, jännelankana),

kaamas, kaammas (koipinahka), ryeivis, ruaiva (hamppu), 

piellivas (pellava), suonas, suonii (jänne), parkku, paarhu 

(kuori, parkki), guolge, gualga, kuolka, kuolga, kuolgg, kulg, 

kilg, kolke (karva, kalki, vrt. kalkki), lappo, slaappaa, slahpoo, 

slahppo, lappu, läpp, lapp (selkäsuoni, käsittelemätön jänne,

vrt. lapa, lappaa), nuövie, nuevvee, nuovvie, nuovve, nyevvi, 

nuevv, nuvv, novve (tappura, hamppu), rueives, ruojvies, 

ruoives, ryeivis, ruäivas, ruejvas, riejves, rojves (hamppu, 

roivas), säksie, soousa, soous, sevs, segs, sevsem (karva, 

höyhen, vrt. sääksi), suone, suadna, suotna, suodna, suona, 

suonn, sunn, sinn, sone (suoni, jänne), uvjjsoous (untuvakarva), 

pozz (höyhen), tolgg (höyhen, vrt. laittaa tolkkuun), vueddes

-soous (juurikarva), suonnläpp (selkäsuoni, jänne), suonnsaaigaz 

(jännesäie), nuerjjcoudd (hylkeennahka, vrt. nurja puoli), 

kuolgg (karva), siopp, soous (karva), vuoptt (karva, vrt. vuota), 

sooustuuppik (karvatukko), sooussnopp (karvatuppo), kooidaz 

(kuitu, vrt. koittaa), laannjos (kuitu), uvjj (untuva), tälvvtorkk 

(talvikarva), nueves (rohdin), njavv (poron kaulakarva) ja 

puäzzsohss (poronkarva).

3180. saamelaisten vaatesanastoon (nahankäsittely) kuuluu 

naveldid, naaveeld (liottaa karvattomaksi, nivottaa), ostodid 

(parkita), neskid, niäskam (näskätä, kaapia kettä nahasta,

vrt. naskali), navalid, naavvald (nivottua, liota karvattomaksi, 

vrt. naava), spijlid, spijliim (pingottaa, talja seinälle), sisne 

(sisna, parkkinahka), ase (nahkapuoli, karvanahassa), 

iärgadah (porohärän talja), eevdi, eeevdi (nahka), tyelji (talja, 

kuobzatyelji=karhuntalja), nähki, näähki (nahka, vuota, 

vrt. nahkea), poostas, postas (pihti, halkaistu kapula taljojen 

kuivauksessa), vojattas (hukkapalat, kankaasta tai nahasta), 

gartse, garhtsa, karhtsa, kercce, garca, korcca, korcc, kerc 

(suikale, hihna), kat, gat, kott, kedd, kett, kete (talja, karvanahka, 

kesi), njyvvedh, navvaalit, navvet, nauvalid, naavted, navved, 

nevved, neve (liottaa karvoja, suomen nivoa), naakkie, nahkee, 

naahkie, nahkke, nakke, nähki, nakk, naxke, nakke (nahka, 

vrt. nakata, nakkila), nieskedh, nässkeet, nieskiet, niesket,

naesket, neskid, neäskked, niesked, neske (kaapia nahkaa, 

vrt. nisse=isä), njaartjaa, sjnjaarhtjaa, sjnjarhtja, njarca, 

njarcca, njärcc, narz, narcce (reuna tai vatsanalus nahka), 

säddedh, saddeet, sattiet, saddet, sadded, sanded, sended, 

sente (pingottaa, marin sindem), deälloot, tiellat, daellot, teällud, 

teällad, tealled, telo (pehmittää nahkaa, teloa, vrt. tela, tallata), 

duöljie, duelljee, tuoljie, tuolje, duollje, tyelji, tuellj, tull, tille, 

tolje (talja, vrt. telottu nahka), valah, valak, voolah, velek (viileke, 

nahkakannike), vijjedh, vijjat, vajjat, vadjat, vaggjat, vooijad, 

vejjed, veje (viiltää, leikata, vrt. vitja, vatja), vottsudh, vahtjot, 

vaccot, occood, vaaccad, vazzad, veco (kaapia, vitoa, pehmittää, 

vrt. vaskoa, vasa), vievlie, vievlaaj, feule, faewle, veull, vevle 

(koiven reikä nahassa), luezz, luezzes (huonosti pingotettu), 

kaamaskooddarv (koipikuntura, neljä koipinahkaa), 

kaamascoudd (koipinahka), sueikkcoudd (sivunahka, vrt. seikka), 

vuolttasttmos (koipinahan lastuttaminen), kaamas, porggkaamas 

(koipinahka), kooddarv (kuntura, poron koipinahat), sadded, 

saddled (pingottaa), luezzad (pingottaa), caummad (pieksää), 

riokkad (pieksää), tohmmad (pieksää, vrt. tohmajärvi), tuomsted 

(pieksää, pehmittää), teemeed (pehmentää, vrt. teemu), meiddad 

(pehmittää nahkaa), miahhad (pehmittää nahkaa, vrt. maha), 

muossad (pehmittää), pärkkeed (parkita), ostteed (parkita), 

kässned (liota), lahttad (liota, vrt. lahti), kääzzted (kastaa,

liottaa), vuolttastted (lastuttaa koipinahkaa, helpehtiä), tiallad 

(kaapia), vaaccad, vockkad (kaapia, parkkia), neäskked (kaapia 

nahkaa puhtaaksi, vrt. naskali), vuälggat (viileke), älddok 

(vaatimennahka), sesnn (sisna, parkittu poronnahka), njärcc 

(reunanahka), reuddok (peurahirvaan talja), kooddcoudd 

(peurannahka), pärkkcoudd (parkkinahka), osttcoudd 

(parkkinahka, vrt. ostaa), jiekki, jiokki (näskäysrauta, nahan 

muokkaamiseen), neäskkemluvdd (näskäyslauta), joorgpiell 

(nurja puoli), riottpiell (nurja puoli), louddam, luodin (nahka), 

korcc (nahkasuikale), pältt (nahkakaistale, vrt. palttu) ja tiällud, 

tiälum, teellum (voidella ja kaapia nahkaa, vrt. tellu, tallukka). 

3181. saamelaisten vaatesanastoon (kirjailut, koristeet) kuuluu 

einattid, eiinat (koristaa, vrt. eino, iina), hervid, heervat, 

herviim (koristella, kirjailla), kirje (kirjonta), euogastah (piste), 

mualkki, mualhi (koukero, mutka), ruanzi (kiemura, koukero, 

vrt. ransu), niäljahas (neliö), kovos, kovvoos (kuvio), tiälkku, 

tiälhu (tilkku, läikkä, pilkku, vrt. tilhi), cale, tjaaledh, tjalleet, 

tjaalliet, tjallet (viiltää, kirjoittaa), cerke, tjärgie, tjarka (kaistale, 

juova, vrt. tarkka, särkkä), carges, cerges (kaistale, juova, 

vrt. sarka), girjie, girjee, kirjie, kirje, girje, kerjj, kirj (täplä, kirja), 

table, dawle, täbll, tabl, taple (täplä), cuavvai, cuavvlos 

(juovamainen, vrt. tavata, tavu), juonn, juonni (raidallinen), 

säimmcalmmsaz (ruudullinen, calm=silmä), kiottkeerjaz 

(viivakirja, vrt. kota), urr (jono, vrt. ur-sielu), juonn (juoni, juova), 

läikk (läikkä, juova), kerjj (kirjailu, kirjailija), kerjjummus 

(kirjaileminen), kerjjtemceäpp (kirjailuseppä), kerjjos, kearjaz, 

kerjj (kirjo, koriste, vrt. karja), corrcalmm (kirjosilmä, pistelmä,

vrt. sorja), kooumciokk (kolmio), kuädaz (kolmio, vrt. kota), 

heärvv (koriste), heärvummus (koristaminen, vrt. herva, harva), 

raakktummus (koristaminen), jorbbcalmm (pyöreäsilmä, koriste), 

määcckerjjos (koristekirjailu), reeppjualgaz (koriste, vrt. jalka, 

julkea), säimmcalmmkerjj (ruutusilmä, koristekirjailu, vrt. saimi), 

cuärvas (koriste), kuunarkerjjos (koristekuvio), viorr (kaari, 

kirjailuna), viomar (koristeraita), heärvv-vuodd (koristepaula), 

suapccvuodd (koristepaula), mookkaz (koukero, vrt. mokata), 

tealkk (täplä, vrt. telkkä), tealkkad (täplittää), kärtteed (kuvittaa), 

heärvted, hiarvted (koristaa, vrt. hirvi, harva), raakkted (koristaa), 

cuavvad (juovoa, raidoittaa, c=tj), tierdd (täplä), täbll, tääblaz 

(täplä, vrt. taula, taaplata), mookkaz, uccmoolkaz (siksak-kuvio, 

vrt. mokata), jannam (ruutu, vrt. jaana), jäurr (ruutu, vrt. ja-urr,

haltijanimet), tiil (ruutu, vrt. tila, tiili, vrt. kuun nimet), calmm 

(silmä, ruutu), säimmcalmm (saamisilmä, ruutusilmä), 

säähmattkerjj (ruutukirjo), reeppjualgaz (riekonjalka-kirjailu),

ruoss (rasti), juonn (juoni, raita), kerjjkoskk (kirjokeski, raitojen 

väli), viomar (pystyraidoitus), nelljciokk (nelikulmio), mokk, 

mokk-kerjj (mutka, mutka-kirjo) ja riesedh, riessat, riessam, 

riossam, rissem, rese (koriste, koristella, vrt. risa, rispaantua,

riesa).

3182. saamelaisten vaatesanastoon (kuvailevat sanat) kuuluu 

munnaa (varava, väljä), hiärvaa (lystikäs, kirjava), sovattallad 

(sovitella, vrt. sopa), heiviittid, heivit (sovittaa, vrt. heivata), 

kiinnad, kiinam (takertua, vrt. kinnas), jaannad, jaanai (kutistua, 

vrt. jaana), veeppad, veevam (vyöttää lapintakki istuvaksi, 

ylhäältä väljäksi), karvudattad (karvautua, pukeutua), sulded, 

suldam (sovittaa), ucedid, ucceed (pienentää), kobdedid, kobdeed 

(leventää), segidid, seeggid (hoikentaa, ohentaa, kaventaa), 

peskidid (leikata karvaa, vrt. peski), uanidid, uanid (lyhentää), 

kezidid, keezzid (kaventaa, vrt. keesi), peskid, piäskam (paukkua, 

vrt. peskin pitämät äänet), kiskanid (repeytyä, vrt. kiskoa), 

hilppanid (kulua, rispaantua), haskanid (repeytyä, vrt. haaskata), 

tuoppid, tuoppiim (vanuttaa), pivtastid, piivtast (vaatettaa), 

puahanjistid (vyöttää), kulattid, kuulat (kuluttaa), sovattid, 

soovat (sovittaa), pualuttid, puallut (napittaa), karvuttid, 

kaarvut (pukea), vyebzid, vuabzam (kiiloittaa vaatetta, 

kiilakappalein), jorgod, jorgom (kääntää nurin, toisin päin), 

koccood, kosom (ripustaa, vrt. kosto), pastud, pastuu, pastoo 

(haalistua, kauhtua, vrt. paiste), pajalan (päälle, ylle), vuohas 

(mukava, sopiva), räägis, ragga, rägis (kireä, tiukka, vrt. rääkyä, 

rääkätä), sopavas, sopavaa (sovelias, sopa=sopiva vaate), adnet, 

anneed, aanned, anned, ienned (pitää, käyttää, vrt. ane, anne), 

cakkat, caahad, caakkad, cagged, cakked (sopia, mahtua), 

joorkedh, jodhkeet, jootkiet, jorhket, jotke, joatket, joatkid, 

juätkked, juetked (jatkaa), guobeke, guahpat, kuohpat, guoppat, 

kuoppad, kubbed, kope (poimuttaa, sukasta), raarkedh, radhkeet, 

raatkiet, rarhket, ratket, rätkid, rätkked, ratked, ratke (ratkoa,

erottaa, vrt. ratketa), rittjedh, rihttjot, riccad, ricced, ricco (avata, 

riitsiä, vrt. risse, rissa, vrt. riuhtoa), dienetidh, diednot, tiännud, 

tiannad, tien, tiennad, diello, tiäll, tiell, tiella, teno (reunus, 

reunustaa, vrt. tienoo, tienata), dielgestidh, tielhkat, dieigo, 

tiäigu, teigg, tiejg, telke (paikata, vrt. tilkitä), dievtedh, däyfteet, 

tievtiet, teutet, daewdet, tevdid, teudded, tievded, tevte (täyte, 

täyttää), duonedh, duagnat, tuokngat, tuognat, duognat, tuovnad, 

tuunnad, tuvned, tivned, tokne (paikata, vrt. tuunata, tunari), 

kaiggnam, kaiggad, kaigges, kääigam (haalistunut), kilggad, 

kiolggam, kiolggad, kilgges (haalistunut, vrt. kolkka), njarbbes, 

njarbbad (harva, harvakarvainen, vrt. narva), coogglos, cooggal 

(komeileva, komeapukuinen), heärvvai, hiervvsos (hirveä, korea), 

heärvvnallsem, heärvtum (koristeellinen, koristeltu), korppas, 

korppai (kurttuinen, ryppyinen), tuarrjam (kutistunut), 

tuappjeei (kutistuva), oimmai (kutistuva), vuopsses, vuopssi 

(liinava), läbllai, läbllas, läullai (nukkainen, nukkaantuva), 

tuorrum (poimutettu), keaskkjam (repeytynyt), leccneei 

(repeävä), repccai (repsottava), nualljam, nualljeei (nuljaantunut, 

rispaantunut), juärmmjeei (rypistyvä), muassjeei (rypistyvä), 

ruuibjam (ryppyinen), teäddum (silitetty), sooluum, sollneei 

(silitetty, siliävä), tuokkad, tuokkes (tuuheakarvainen), coougas 

(tiukka, vrt. soukka), corggad, corgges (tiukkapukuinen), 

uvjji (untuvainen), tuappjam (vanunut), oimmam (vanunut), 

pirr, piiras (ympäri, ympärillä, vrt. piiri), oolas (ylleen), 

oolam (ylleni), mäccad (laskoksella), njuäckad (laskoksella), 

jorggad (nurin), ruapttad (nurinpäin), koullad (oikein, oikein 

päin), polstjotti (huovuttaja), cookkmos (kavennus), cogldok 

(kavennus), keezzummus (kavennus), seäggummus 

(kaventaminen), pooskummus (kaventaminen), koobdummus 

(leventäminen), lievvjummus (levittäminen, vrt. lieve), 

joottmos (lyhentäminen), vuänummus (lyhentäminen), 

kuodsted (vuorata), veeddad (vitoa, erottaa pellavan kuituja), 

kaiggned, kääigeed (virttyä, haaleta, kulua), tiuddeed (täyttää), 

siotteed (sovittaa), jähssed (riisua), noollad (riisua, vrt. nolo), 

jaausoottad (riisuutua), roottad (ratkoa kangasta), cääkked 

(pukea, vrt. sakke), teavted (pukea), naakkted (pukea ylleen, 

vrt. naakka, nakata), teavoottad (pukeutua komeaksi), 

raakktoottad (pukeutua komeaksi, vrt. raakku, rakas), 

juärmmatted (poimuttaa), tuorrad (poimuttaa, laskostaa), 

pooskeed (pienentää), uucceed (pienentää), kuukkeed 

(pidentää), tiannad (pallistaa, kaventaa), cekrded (lävistää), 

joottad (lyhentää), vuäneed (lyhentää), koobdeed (leventää), 

vuomeed (leventää), mäccad (laskostaa), njuäckad (laskostaa), 

kavvoovvad (kulua karvattomaksi), puuttad (kulua loppuun), 

leezzted (kulua resuksi), kadsted, kaddjed (kohentaa), 

viappad (kohentaa), kiossled (kietaista), juätkked, juatkid, 

juadham (jatkaa), talkkummus (paikkaaminen, talk=paikka, 

vrt. tilkku), naagas, naggas, nagga (kireä, tiukka), soogas, soggas 

(kireä), eoovgas, eovgas (tiukka, kireä), cake, tjäägedh, tjaahkanit, 

tjaahkat, tjahkat (sopia, mahtua, vrt. sakke, jahkailla), corke, 

tjarge, tjorgada, tjorka, tjorkot (tiukka, vrt. dorka), kuodstummus 

(vuoraaminen) ja kuodas (vuori).