2454. nenetsit kutsuvat loppua / päätä sanalla
mal (vrt. malli, malttaa).

2455. enetsit kutsuvat loppua / päätä sanoilla
ub ja ubo.

2456. nganasanit kutsuvat loppua / päätä
sanalla balta (b=w).

2457. nenetsit kutsuvat leikkaamista sanoilla
matasy ja mada.

2458. enetsit kutsuvat leikkaamista sanoilla
motas ja motae.

2459. nganasanit kutsuvat leikkaamista sanoilla
matudja ja matu.

2460. nenetsit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla malycya ja maalitsa.

2461. nenetsit kutsuvat talvitakkia / sisempää 
takkia sanoilla myuj ja myuy.

2462. enetsit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla malca ja dodu.

2463. nganasanit kutsuvat miesten turkistakkia
sanoilla hia, xia, hiadje ja hiaty.

2464. enetsit kutsuvat talvitakkia sanalla pagi
(vrt. paklasj=ommella, kirjailla).

2465. nenetsit kutsuvat miesten hupullista
poronnahkaista päällystakkia sanalla sawak 
(vrt. sovikki).

2466. nenetsit kutsuvat vyötä sanoilla ni ja nyi.

2467. nenetsit kutsuvat vyötä / päälle tulevaa
sanoilla nyi wyija ja nyi.

2468. enetsit kutsuvat vyötä sanoilla nei ja 
niojo.

2469. nganasanit kutsuvat vyötä sanoilla 
niade ja niadji (vrt. nitoa, nide).

2470. selkupit kutsuvat vyötä sanoilla cu 
ja cy (c=s, vrt. si-toa).

2471. nenetsit kutsuvat lapasta / kinnasta 
sanoilla ooba, nopa ja noba (vrt. napata).

2472. enetsit kutsuvat kinnasta sanoilla oba
ja tobin.

2473. nganasanit kutsuvat kinnasta sanoilla 
nuhu, nuxu, nubu ja nuba.

2474. selkupit kutsuvat kinnasta sanalla nopi
(vrt. nopea).

2475. nenetsit kutsuvat alareunaa / helmaa
sanalla pan (vrt. panna, panta).

2476. nenetsit kutsuvat vaatetta / pukinetta
sanalla pani.

2477. enetsit kutsuvat vaatetta sanoilla
pagi ja page (g=n).

2478. nganasanit kutsuvat vaatetta sanoilla
denhia ja dembia.

2479. nenetsit kutsuvat vaatetta sanalla
jembdar.

2480. selkupit kutsuvat vaatetta sanalla porki
(vrt. vaateuhri).

2481. nenetsit kutsuvat kirjavaa / värikästä
sanalla padwi (vrt. patvi).

2482. nenetsit kutsuvat kirjontaa sanoilla 
padr ja patal (pada, padna=kirjailla).

2483. enetsit kutsuvat kirjontaa sanoilla
padur ja padu.

2484. nganasanit kutsuvat kirjontaa sanoilla
hodhur ja hotyra.

2485. selkupit kutsuvat kirjailuja / koristeita
sanalla nekir.

2486. nenetsit kutsuvat kirjailemista sanoilla
patasy ja pada.

2487. enetsit kutsuvat kirjailemista sanoilla
padus ja padoe.

2488. nganasanit kutsuvat kirjailemista sanoilla
hotadja, hodhuo ja hodha.

2489. nenetsit kutsuvat saapasta sanalla xuti.

2490. nenetsit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla pyiwa, 
pyemaq ja pyema.

2491. enetsit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla pää 
ja pee.

2492. nganasanit kutsuvat pitkävartista poron
nahasta ommeltua talvikenkää sanoilla huajmu 
ja huajma.

2493. enetsit kutsuvat lyhyttä kenkää sanalla 
todi.

2494. nenetsit kutsuvat kenkää sanalla botinka

(kuulostaa lainasanalta).

2495. selkupit kutsuvat nahkakenkää sanalla 
pemi (vrt. nenetsin pyema).

2496. nenetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla xama ja sawa.

2497. nenetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanalla nokasyh (vrt. nokkonen).

2498. enetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanalla poltok (vrt. polttiainen
eli nokkonen).

2499. enetsit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla soi ja soe.

2500. nganasanit kutsuvat huivia / naisen 
päähinettä sanoilla tugy´samu.

2501. nenetsit kutsuvat huivia / liinaa 
sanalla plat (lainasana).

2501. nenetsit kutsuvat huppua sanoilla 
syomya ja syobya.

2502. nenetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanoilla hama, xama ja sawa (tarkoittaa 
myös hyvää, vrt. soma).

2503. enetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanalla soi.

2504. enetsit kutsuvat lakkia / huppua 
sanalla taai.

2505. nganasanit kutsuvat lakkia / huppua 
sanoilla samu ja sama.

2506. selkupit kutsuvat lakkia sanalla uki.

2507. nenetsit kutsuvat pukemista sanoilla 
syera ja seras.

2508. nenetsit kutsuvat pukeutumista sanoilla
yempacy ja jembats (yempdyo=olla pukeissa,
y=j).

2509. enetsit kutsuvat pukemista sanalla säro.

2510. enetsit kutsuvat pukeutumista sanalla
debic.

2511. selkupit kutsuvat pukemista sanalla kaltiko.

2512. nenetsit kutsuvat riisumista sanalla nats
(vrt. natsata).

2513. nenetsit kutsuvat lievettä sanalla yidi.

2514. nenetsit kutsuvat solkea ja silmukkaa
sanalla mara.

2515. nenetsit kutsuvat palaa, palasta ja kappaletta 
sanalla mun.

2516. nenetsit kutsuvat päällistä sanalla nyiy
(nyih=päällä, nyid=pitkin).

2517. nenetsit kutsuvat verkaa sanalla noy.

2518. nenetsit kutsuvat kengänpohjaa sanalla 
nilq (vrt. nilkka).

2519. nenetsit kutsuvat poron koipinahkaa
sanalla pyena (vrt. pena).

2520. enetsit kutsuvat poron koipinahkaa 
sanalla päda.

2521. nenetsit kutsuvat tekemistä / 
harjoittamista sanalla paearcy (vrt. parsia, 
pärssinen).

2522. nenetsit kutsuvat taskua sanalla syep
(vrt. sieppo, vrt. lintujen nimet).

2523. nenetsit kutsuvat eläimen karvaa 
sanalla tar (vrt. taryaw=orava, vrt. tar-ja).

2524. nenetsit kutsuvat villaa sanalla tar.

2525. enetsit kutsuvat eläimen karvaa 
sanalla to.

2526. selkupit kutsuvat villaa sanoilla taril
liptik (lipikil=tumma).

2527. nenetsit kutsuvat ompelulaukkua
sanalla tucyah (c=s, tusja).

2528. enetsit kutsuvat ompelulaukkua
sanalla tuci (kooltaan pieni, neuloja 
varten).

2529. nenetsit kutsuvat osaa / palaa sanalla 
jutek.

2530. nenetsit kutsuvat osaa / puolikasta 
sanalla pela.

2531. nenetsit kutsuvat kehää / ympyrää 
sanalla surtaw.

2532. nenetsit kutsuvat viivaa sanalla jenemi.

2533. selkupit kutsuvat ristiä / rastia sanalla 
pirna.

2534. nenetsit kutsuvat sivua / puolta sanalla 
xaew.

2535. nenetsit kutsuvat keskikohtaa sanalla 
jer.

2536. nenetsit kutsuvat kapeaa sanalla tijak
(vrt. tiukka).

2537. nenetsit kutsuvat reunaa / laitaa sanalla 
ja.

2538. nenetsit kutsuvat kuviota / kirjailua 
sanalla madawi.

2539. nenetsit kutsuvat kuviota / hahmoa 
sanalla mirba.

2540. nenetsit kutsuvat kokoa sanalla li.

2541. nenetsit kutsuvat pituutta sanalla xunad.

2542. nenetsit kutsuvat nappia sanoilla sis ja sisj.

2543. selkupit kutsuvat nappia sanalla mukkila.

2544. nenetsit kutsuvat solmua sanalla ju.

2545. nenetsit kutsuvat housuja sanoilla pima 
ja pimja (vrt. pyema=pitkävartinen talvikenkä,
housujen edeltäjät).

2546. enetsit kutsuvat housuja sanalla piir.

2547. selkupit kutsuvat housuja sanalla 
pummi.

2548. nenetsit kutsuvat sormusta sanalla 
jusna.

2549. selkupit kutsuvat sormusta sanalla 
munkasi.

2550. selkupit kutsuvat jalokiveä sanalla 
mirsimil.

2551. selkupit kutsuvat helmeä sanoilla 
pusal ker.

2552. selkupit kutsuvat korvarengasta 
sanoilla kol kasi ja koti.

2553. nenetsit kutsuvat suikaletta / nyöriä 
sanalla jina.

2554. nenetsit kutsuvat kampaamista sanalla 
tis.

2555. nenetsit kutsuvat kampaa sanalla tirts.

2556. selkupit kutsuvat kampaa sanalla tiwsin.

2557. selkupit kutsuvat harjaa sanalla sotka.

2558. nenetsit kutsuvat mittaamista sanalla
joltsebas.

2559. nenetsit kutsuvat laskemista sanalla
tolabas.

2560. enetsit kutsuvat aukeavaa / auki olevaa
sanalla nätid (vrt. nätti).

2561. nenetsit kutsuvat sitomista sanalla saras
(vrt. sara-heinät).

2562. selkupit kutsuvat punomista / letittämistä
sanalla sariko (vrt. sarka).

2563. selkupit kutsuvat sitomista sanalla soriko.

2564. selkupit kutsuvat ympyrää / pyöreää /  
kehää sanoilla kola ja kolal (vrt. karjalan 
koltsa=rengas, silmukka).

2565. selkupit kutsuvat vääntämistä / kiertämistä
sanalla kolimotko.

2566. selkupit kutsuvat kerimistä / käärimistä
sanalla kolaltiko.

2567. selkupit kutsuvat lettiä sanalla patkilko.

2568. selkupit kutsuvat nokkosta sanalla sotti.

2569. selkupit kutsuvat purasinta sanoilla util pur.

2570. selkupit kutsuvat kaulusta sanoilla sol keri
(vrt. kero, ke=pyöreä).

2571. selkupit kutsuvat hametta sanalla yupka
(vrt. karjalan jupka).

2572. selkupit kutsuvat sukkaa sanalla toka.

2573. selkupit kutsuvat otsanauhaa sanalla lenta.

2574. selkupit kutsuvat liinaa sanalla kampi
(vrt. kampiy=vaate, kangas).



"ruotsit pietäh tsubiloi dallas" (tsubiloi
eli lapikkaita).

"kengät kuivettih tsubristuttih, livottoa 
pidäy" (kengät eli nahkakengät).

"reboimmiehh on alustannu tsuikiz, 
pieksetty tsura peälystäh päi" 
(miehh=nahka, tsuikiz=turkissa).

"pane tsuikka peäl reez istues" (tsuikka=pitkä 
turkki, päällystakki).

"ruvettih niidy tsuikkii pidämäh, hyllättih ne tulupat" 
(turkkien nimet lainasanoja, vrt. vieraat nahat).

"tsuikku om pitky, puoles seäres säh, peälystän ker, 
kaks nyblyreädyy" (tsuikan kuvaus).

"sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa 
ei ollun tsorppie" (sorokka-lakissa).

"kudomized on kuvotut tämän keveän tsottah mi tuli"
(tämän kevään osalta).

"kirdas on tsomastu" (somia kirjailuja).

"somennellah kauneheksi nämä nieklakintahan nenät" 
(neulottujen kintaiden).

"sovat tsomendi" (somensi).

"ombelin tsomberoitin itsele suappoad"
(talvea varten).

"tsopotui valmistui ombeluz jälgimäi" 
(jälgimäi eli lopulta, hiljaa hyvä 
tulee).

"hillah tsohkoa ombeloo kengie"
(hiljaa hyvä tulee).

"mie sain tämän kosson tsikkoloiltani"
(siskoilta saadut vaatteet, rakkaita).

"siiloidu kuivattih da kurittih" 
(kuivattiin nokkosia, kurittih
=

"tsiiloihoavoloiz jupkoa loajitah" 
(nokkoskankaasta hametta,

"alasti jaksavui tsiipistyi" 
(riisuutui, vrt. siipi).

"voijetah poron nahka, siitä loajitah petskikse, 
pehmitetäh" (petskikse, vrt. peski).

"pane pakkasella treufka peähäs, ettei kylmetä 
korvat" (vrt. karvareuhka, vieraat r-alkuiset 
sanat).

"paltin otetah, kuivatah i hiarotah pualikal 
siliekse" (palttinan käsittelyä).

"langa kerivyy toukkuh kerinlauvas" (toukku
=ontosta puusta laadittu kehä jolle 
loimilangat kerittiin).

"hoavan onnuksez loadi toukkuo" (ontosta
haavasta).

"luvvez on kaks toukkuu pystöi lattiel, 
langad menöv yläh orren rengahah, sie päi langu 
talutah tiuhtah" (lankojen luominen).

"sid ne keritäh keris toukkuloile, sid luvvah 
kangas" (keritään langat toukkuloille).

"viihti pandih kerinlavvoile i kerittih toukule, 
toukku värtinäl punottih" (keriminen ja 
ja punominen).

"loimi menöö toimelleh" (toimi=kankaaseen 
muodostuva vino kuvio).

"kostoi on toimikas, kolmelangani kangas"
(kolmelankainen eli neliniitinen kangas, 
yksi lanka yhdessä piivälissä, kaksi 
toisessa).

"nämä on toimittaen kuvotut" (vrt. toimi).

"enne toine toizessas soboa da kengeä varustettih"
(omavaraisuus, oikean suomen malli).

"tippu om pienembi tablikkuo" (tiput 
ja taplat, vrt. täplät).

"palttim painetah junokkahakse, libo 
tippuizil" (juno=raita, tippu=täplä,
pilkku).

"tippukirjad on kouhtas" (täplikkäät
kirjailut).

"tippukirjane voate" (voate eli kangas).

"tiuhta on langa poikki kangahas, sizäreksie 
ei lasse segomah" (tiuhtalanka, laske
sisaruksia eli loimilankoja sekoamaan).

"tiiftu on nuoraine loimiloin väliz, kudojez 
eistäldetäh händy" (nuora loimilankojen 
välissä).

"sid otellah langat pirraz läbi, sit pannah 
tiuhtad" (pirta ja tiuhtat).

"tiuhtu, keskikangahas poikki kangahah kaksi 
hoikkoa, latsuu, sormen levehytty puudu"
(tiuhtavarvat).

"tiuhtapuikko on seinänravos kiini, toine 
toizez agjas, heis seineä myö luuvah kangasta"
(agjas eli päässä).

"elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh" 
(rauvota=kudo liian tiukkaan).

"ennein kun kalalla mäntih, nin akat 
tikutettih koko matan" (mieluisat ja
pakon edessä tehdyt työt, vrt. miesten 
vähyys).

"sukad ollah tikutetut, alazet kokitetut" 
(kokitetut=virkatut, alazet=lapaset).

"elä tikuta räpiskyö alaista, se ei ni 
midä kessä" (huolellinen työ).

"sukassa on nenät nieglotut da varret 
tikutetut" (neulominen ja tikuttaminen).

"sukanseäri tikutetah, peä kuvotah" 
(tikuttaminen ja kutominen).

"tikuttajez on hienod, kudojez on däried 
langad" (hienot ja järeät langat).

"kellä oli ompelus matassa, kellä oli 
tikutus" (ompelukset ja tikutukset).

"siinä tilkkuja pietäh, pietäh lankakerie" 
(lapinvakassa).

"tilkus keräin odijualam piälyksen, ylen tsoma 
tuli" (tilkuista peiton päällyksen).

"sovanombelijal piäzöy tilkuzii" (sovan 
eli vaatteiden ompelijalta).

"tilkuziz on oddoalu keräilty" (tilkuista
eli kangaspaloista, peitto).

"korvis pangazed rippuo tipetteä" (pangazed
eli korvakorut, tuikkii).

"tiddokaz ombelii" (tiedokas eli 
taidokas, vrt. taijakas).

"hyvät tiddoksed on hänelleh, maltav ommella" 
(malttaa eli osaa).

"semmoni loajittih siitä tikku, ta siitä 
siih punottih ta siinä kesrättih" (tikkuun 
punominen ja kehrääminen).

"tikuttuoa viijel tikul" (kutoo viidellä 
puikolla).

"sukanseären kudohez on viis tikkuniegloa, 
peä kuvotah sukkunieglal, siid on loukkoine 
keskel" (tikkuneulaa, puista puikkoa).

"sukkoa tikutetah" (kudotaan puikoilla).

"punallutti terväzeh loadie sukan"
(punallutti sukan, vrt. punoa).

"älä tule ommelles tiele, eiga puuttuu 
oraine silmäh" (orainen, vrt. neula).

"ombeluznero on hyvä, vihm ei kasta"
(sisätyöt).

"teröä tikutetah mitys oli kellä kämmenem pivus"
(tikutetaan terää, kämmenen pituista).

"sukav varsi suorie, teräväh rupien kantoa laskomah"
(varresta kantaan).

"terittäen ommeldu jupka, teräd yhteh"
(terät eli pietimet yhteen).

"hyväs sobah hos tervaskanduo suorita, 
ga se roih hyvä" (sopaan tervaskantoa,
vrt. verkkojen pyhittäminen tervaksien
savulla).

"sobii lykitäh, ei kiäritä da panna tukkuh"
(sopien lykkijät, vrt. toisten tekemien,
vaivasta syntyvä arvostus).

"kengät hoavozeks tatsaittsi tänäpeän, 
siid rubioo pohjoa panemah" (tatsaitsi
eli tikkasi).

"tatsainda orane" (tikkaamiseen 
käytetty neula).

"tatsainduvirb on hoikembi vähästy"
(virpi eli lanka).

"pideä hiemoat tartuttaa emustah" (hiemat 
eli hihat).

"taroo konsa kuinki, kun ei ole opastun kutomah"
(taroo eli tekee huolimattomasti).

"käen tarbehet, alazet, kindahat"
(käen tarpeet).

"tarikka sivotah vassakkah, nybläzien 
azemittsi" (nauha jolla kiristetään 
paidan kaulus, housujen sepalus tai 
lahkeensuu, nypläsien eli nappien 
asemasta).

"liinazes sovas ken tarikkoi, ken 
solgie pidi" (tarikat ja soljet).

"tarikat puksuloissa dai paijassa"
(puksuloissa eli housuissa).

"ennen nyblii ei pietty pajjoiz, 
tarikad oldih" (nyblii eli nappeja).

"en näi niittii pujoittaa nieglah, na pujoita sinä tarkoil silmil"
(niittii eli lankaa).

"tappoloi pietäh nuotam pyydäjez"
(tapoi=sarkarukkanen).

"ei pidäis pelvasta tannerdoa, ei peäze 
nouzemah taimenet" (pellavan taimenet).

"ka näin talvipäivinähän ne kävi päiväkesrässä 
toisieh luona" (kehräämässä, vrt. me).

"talvijallatsi pidäv olla vällembäine"
(jallatsi eli jalkine).

"talvikengäd välläh laitah" (väljiksi,
vrt. jotta mahtuu heiniä tai sukkia).

"kezäkindahad on ahtahembat talvikindahii, 
kezäl ei alastu pie" (kintaat ja
alaset).

"talvimekko on voatan kel, kezämekko voatatoi"
(mekko=naisen lyhyt takki, voatta=vanu).

"tamburnieglal kirjutettih käzipaikkua, hurstizen 
reunua da pyhkimen nokkua" (tampuraneulalla,

"talla on muokattu poronnahka"
(talja).

"talla pannah peitimeh" (peitimeen,
vrt. peijaiset).

"poron tallalla makuan"
(omat taljat).

"pedran talla" (peuran
eli villiporon).

"kezätalla on harvavillani" 
(villani eli karvainen,
villa-sanan alkuperää).

"pieksoh viedih tallad" 
(taljat pieksoon).

"vägevy on kondii, sentäh sen tallal maatah"
(taljojen taikavoimista, kantavat
eläimen voimia).

"tallu om puoleh polves sah, alustan kel, 
vuattu keskez" (naisen talvitakki, 
puoleen polveen saakka).

"tallupaltto, endizil neidizil oli paltoloiz 
jänöin talloa alustu, puoles seäres säh"
(paltuissa jäniksen taljaa).

"tallupalt on kiindei kusakan kohtah"
(kiinteä vyön kohdalta).

"kotit on dallas" (jalkineiden nimiä, 
vrt. kontti=jalka).

"siitä kiehujah veteh pantih ta jalkoa myöte 
taivutettih jotta se tuli hyvä, jalam mukani" 
(löttösiä tehtäessä, tuohijalkineita).

"paltoz on selläs taga ombeluz"
(selkäpuolella).

"jotta kur roattih koissaki, kesräit tahikka kuvoit tahikka 
mitä hyväh ni lauloit" (oma työ laulattaa).

"pidäs tainu kezrätä" (tainu, 
taina=värttinällinen lankaa)

"päiväs kezräin kaks tainoa, 
viihtän illal viiksimpuuloil" 
(vyyhditän viiksinpuilla, 
vrt. viiksimo).

"pidää tämä tainu viihtää"
(viihtää eli vyyhdittää).

"tainalline puutui tänäpäi" (tainalline
eli värttinällinen, kehrättyä lankaa).

"ombeli tsähläi, kengäd rikoi" 
(sähläsi, ompeli huonosti).

"sobii tsälleäksendelöv ombelou, g ei malta"
(ompelee huonosti).

"voattien tsälläi rikoi" (rikkoi
vaatteen, arvokkaita).

"tsämieh roadav ombelii" (tsämieh eli
koreasti, työn tekoa kuvailevat sanat).

"elä tsäperrä ylem pieneks kengie, lai välläks" 
(väljäksi, lai=laita, laadi).

"pieneks tsäperdi kengäd, ei synnytä dalgah"
(väljyys parempi).

"lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih 
tuohesta ensin ta siitä voate peällä" (naineen 
naisen päähine, alusmyssy, tuohen käyttö voi 
viitata omaan).

"mutsoit piettih setkua, a akat tseptsiä"
(päähineiden nimiä).

"tseptsy laitah kumakaz, ruotsin siitsaz"
(vieraat ostokankaat)

"partsaine, ripsinkeraine, tagan päi rupid da 
nuoraine randoi myö peälitsi" (tsäptsän 
rakennetta).

"nenii laittih tseptsäzii" (pieniä myssyjä, 
lapsille).

"tsökkäi bulahkal kädeh" (nuppineulalla, 
lainasana=vierasta alkuperää).

"ottsanuorani pideä panna, tukat silmil tullah"
(otsanuora, vrt. nauha).

"ruhmikkahasta tuohest on paha löttyö luadie"
(löttyö eli tuohijalkinetta).

"tuorez nahku" (parkitsematon).

"vöijem päissä oli tupsut"
(omat muodit, jokaisella perheellä 
omansa).

"turkki oli nellästä palasta tehty"
(nahanpalasta).

"turki varajau vihmoa"
(varajaa eli pelkää).

"kukiz loadi turhan ymbäri peäs"
(turhan eli seppeleen, vrt. purhan).

"nahkat kiäri turulleh" (turulleh
=kerälle, käärölle).

"tutkamet kangahasta viiditäh, ku kangaz loppietsou"
(kutomatta jääneet loimien päät).

"kangahan tutkain, palani loinda jeää pirdah da niizih"
(loimilankaa).

"tuturkalleh on sovat, ei ole ni kudai voarnois"
(tuturkalleh=sikin sokin, voarnois=puunauloissa).

"sovad on tuturkalleh, ei labohuizilleh"
(vrt. ladottuna).

"nahku puuhizel koukul duubitah, 
sit se nahku ruskenou" (duubitah 
eli pehmitetään).

"tuurikka om paksusta dai onnesta hoavasta loajittu"
(tuurikka=kehä jolle loimilangat keritään, 
onnesta=ontosta).

"viyheltä tuurikalla loin langoa"
(vyyhdiltä, loin lankaa).

"tuurikalla rihmua keritäh vyyhtilöistä"
(rihmaa vyyhtilöistä).

"nelleä loaduo on työdä, koave, ruohin, paitsos, pelvas"
(työtä eli kangasta).

"konzu työt puuttunoo kezrätyks"
(työt kehrätyksi).

"työlöi loukutetah, lipsutah, harjatah da kezrätäh"
(vrt. pellavia, kuituja).

"villain on vate, paltin on työhine"
(sanojen alkuperää).

"kesällä oli työjalatsi löttö, tuohesta"
(työjalkine, löttö=tuohesta).

"työlangoin viihtäjez om piened viiksimpuuhoad"
(työlanka=pellava tai hamppu).

"on nyt soilla puroa" (puroa eli niittyvillaa, 
omat kuidut).

"kangaz menöy koadejikse, paijakse da emustakse"
(kaadin, paita ja emusta).

"tärväi voattiem pahoin ombeli"
(tärvää eli pilaa).

"tätöväd oltih turkiloiz" (tätövä=reunaan 
kirjailtu koriste, vrt. sukulaisnimet).

"tätey puutetah ryndähile turkiloile"
(puutetaan ryntäisiin).

"täyzimieline kangaz, korvalline, nelli sustu, kaks langoa piikeskez"
(täysimielinen, neliniitinen kangas).

"täyzivardizez on oiginaizet kudied i loimed, kaks langoa piikeskez 
rinnakkah, kaks sustu" (täysivartisessa kankaassa, sustu=

"kengih on täydymizilleh nahkoa"
(täydymizilleh eli tarpeeksi).

"se on ku töbelö pehmei, pitkyvillaine turkki"
(villaine eli karvainen).

"töppy odduala" (peite johon kudottu tai 
ommeltu tilkkuja tai tupsuja).

"töppoddoalah pannah ruskie, valgie, harmoa, mustoa tilkuu töpykse,
kengo panou kudojen loimen keskeh, kengo jällez" (tilkkuja
töpyksi).

"töppöni" (villakinnas, lapanen).

"astuu töyhöttäy, polat kai on hoaralleh"
(pola=lieve, helma).

"pedrannahkaz laitah villaizet kengänseäred, villad ullos päi"
(villad eli karvat, petra=villiporo).

"niegl on umbiperä, hänez ei ole loukkostu" 
(loukkostu eli reikää, nieglassa eli 
sukkapuikossa).

"umbirindu pindzakko, nyblitetty kaglan rajas sah"
(pusero, napitettu kaulan rajaan).

"umbirindu paidu" (umpinainen rintamus,
vrt. kaula-aukollinen).

"umbisilmiz ombelou, ei tolkuh" (oikea työ).

"umbisolmeh solmiellah kangasta loimed da tutkaimet"
(loimet ja tutkaimet).

"vyöd umbisolmeh ei pidäs siduo, ei soa keritteä"
(vyötä umpisolmuun, vrt. aukaista).

"kengäd on voittu umbitervah"
(oudoksuen).

"unakat kirdad, kumakkolangad vierryöt käspaikoiz"
(tummuneet kirjailut, käsipaikassa).

"upotittogo liinalivon hyvin"
(liinalivot).

"ussottava ombelus" (uskottava, luja).

"uzoroa on käzipaikoiz" (liinoissa,
koristekuvioita).

"kuto uuvet lötöt ta pani vanhoista löttölöistä paklat"
(lötöt eli tuohikengät).

"hyö kävelläh uuziissa soviissa"
(soviissa eli vaatteissa).

"älä pan uuttu paikkua ruadopiän" (huivia,
hikiseen päähän).

"uvvem pajjam panen" (uuden
paidan ilo).

"se on uvvikkaine, vie peäl talumatoi paltto"
(paltto eli palttuu).

"ne kengät ollah ihan uvvikkozet, vaste ommeltih"
(vasta ommellut).

"niitin vahain" (värjäsin langan, vahan 
ja noen seoksella).

"sit ku midä mustua sobua ommeltih, sid niittii vahattih"
(mustaan vaatteeseen, mustaa lankaa).

"ennevanhas oli vaippa" (saraksi 
vanutettu villapeite).

"vuattied lumella levittiä anna valletah"
(valkenevat lumella).

"lumen valgevus pidäv olla soba"
(soba eli vaate, omat värit).

"valgiejunoni" (junoni 
eli raita).

"valgeidunoine paidamua"
(vaalearaitainen, maa=väri).

"valgeipohjaine siitsu, tippuizet sinized"
(tippuizet eli täplät, ostokankaat).

"valgeitippuine paikku" (täpläinen, 
pilkullinen).

"tulen vallol ombelen" (tulen 
keralla ompeleminen).

"ne villaset nieklakintahat kuv valmeheksi soatih 
kaikkeh loatuv vatkattih, ta näim puserreltih"
(neulotut villakintaat).

"mie en ostan valmista vaatetta" 
(ostovaatteiden myöhäisestä alkuperästä, 
"edistys").

"kengät ollah valmehet, pane vai dalgah"
(itse tekeminen, omille tekeminen).

"valmistuksiz on soba, kesken on vie"
(valmisteilla).

"valmistumizilleh on, valmehembi miku valmistundalleh"
(päätteiden merkityksiä).

"luoduu se rubiaa valmistumah, sit se päätetäh ylen 
kaidazekse" (kangas).

"vuattiet pitäy panna bielillä jotta valotah"
(b=v, vieli=

"voate ku viliellä pannah se valguou" 
(valkenee viliellä).

"valpakko kangaz" (vaaleahko).

"valpakko muju" (vaalea muju,
värjäysaine, vrt. mujunen).

"katso miul on viijen vuuven vanhat kengäd jallassa"
(kestävät, hyvin tehdyt).

"ei oltu ilmaiv vyötä vanha kansa"
(taikakalu, suojeleva).

"vate vanui" (vaate eli villavaate).

"villa vanuu" (vrt. nukkaa).

"kosto vanuu" (villaiset kostot).

"ta ne villaset nieklakintahat kuv valmeheksi soatih, 
siitä vanutettih, lämpimäh veteh kassettih ta näim
pyöriteltih" (neulotut villakintaat).

"sargoa vanuttoa" (sarkaa eli
villakangasta).

"villaista jupkoa hiilavaz veez vanuta, anna summembi roiteh"
(jupkoa eli hametta).

"jätä ompeluzvara, elä pieneks leikkoa"
(ompelusvara).

"jätä ombeluzvara viiltez" (viiltäessäsi).

"katso kui on varoinvarvasta kirjuttanuh"
(variksen varvasta, kirjailujen nimiä).

"varbahaizet" (kirjoneulekuvio).

"varbahitsi on keng ahtaz"
(varpaista).

"nieglontasukassa on nenät nieglotut ta varret tikutetut"
(neulotut ja tikutetut).

"itsen ompelomia kenkie, varsikenkie"
(varsikengät).

"tuo minun sotisomani, pitoloissa piettäväni, 
häissä häilyteltäväni" (vrt. sotisopa).

"suksien segohuo roih kangahah vartanlasku"
(kudontavirhe).

"kengä dalgoa vastoau" (vastaa
eli puristaa).

"niin kun hänell oli uusi mekko peällä, vasta loajittu ihan"
(uuden mekon ilo).

"katso vastavuihai, langu nieglansilmäh"
(vastavui neulansilmään).

"kindahan vastineh" (vrt. lainasana pari).

"vatekiipaz on 5-10 kuskoa" (kiipassa kuskaa,
kangaspaalia).

"vatekinnaz om peälitsi alaiziz, on lämmembi nahkukinnastu"
(vaate ja nahkakintaat).

"vattiehized on hattarad, siid ei jallat kylmä talvel"
(hattarat eli jalkarätit).

"vattiehiine ärmäkkö" (ärmäkkö eli miehen pitkä
kauhtana).

"vattiehiine tsuikku" (tsuikku=turkki tai päällystakki, 
villavaatteiden nimiä).

"vattsunahkaz roih kinnastu, paikkoa, kandunahkoa kengih"
(roih eli tulee).

"pelvahad vadvovuttih, voibi lopun loadie"
(laatia lopun, vrt. loppiainen).

"liinat pitäy vatvuo kuosalipeäkse" 
(vatvoa kuosalipääksi, hamput).

"pellavasta vatvotah" (vatvotaan).

"loppuo enzimäi vadvotah, sit pannah kuozelih, sit kezrätäh"
(työn vaiheita).

"pivo ezmäi katkatah, sit nyhtitäh katkatus tsuras pelvastu,
sid nyhtittylöi hoarotetah bokin, sid äski kiertäh tukkuh loppu"
(pellavan valmistusta).

"vemmelkirjoil oli hattu" (kaarimaisilla 
koristekuvioilla).

"nahkoa vennätäh" (pehmitetään,
vrt. venyttää).

"villaized langat pestyy pannah arrol venyjih"
(arrolle eli telineeseen, venymään).

"venyksis pietäh langad" 
(venymässä).

"kesken venymist on langad, ei sua vie kangastu panna"
(lankojen venyttäminen).

"sobii pidäv venytellä vualimah ruvetez"
(vaalimaan, vrt. silittämään).

"verguhiemoad on kauftanaz da pajjoiz" (verkahiema
=naisenpaidan hihaan ommeltu kiilamainen levike).

"pindzakoz on verkazed levendykseks alahan"
(verkaset levennykset, puserossa).

"pindzakon verroitti, kaidain oli" (verroitti
eli ompeli levennyksen, kangastakkiin).

"siidä virzut hauvotah palavassa veissä libo tulella"
(haudotaan virsut, kiehuvassa vedessä).

"ommeltez kaiken tukkuh ku vedi, ga kuvvitti"
(kuvvitti eli kavensi).

"helmad moada vedeä" (paheksuen,
kuluttaa hametta).

"naizem mekoz da muskan pindzakoz om peälysty, vetossi, 
vuattu, alustu" (vetossi=välivuori).

"vetossi roih peälysteä vaste vuattoin da peälystän keskeh"
(vuorelliset mekot).

"miehan da vattien väliz on vetossi"
(nahan ja vaatteen välissä).

"kum mie panen hamehem peälläni nin se tulou veärimpäin"
(vrt. nurin päin).

"veärät kirjat" (nuolenkärkiä
jäljittelevät kirjailut).

"vielmistyksen riitsid, ku katkennuh langu kolodaz jeävih"
(vielmistää=solmia katkennut loimilanka viereiseen).

"ku toin agju löydyy, sit se eär otetah vielmyz da sivotas 
sih löydynyöh" (katkenneen loimilangan agju eli pää).

"kun tuli hyviv vanhaksi, siitä muutettih vielä se kosto sillä vanhalla,
eri loatuh" (iän mukaan laaditut vaatteet).

"kenkän syrjät vierissetäh" (leikataan tasaiseksi, 
nahka vai tuohikenkä).

"katso pessez vierähtih vähäzel jupka"
(vierähti eli haalistui, hame).

"tuah toi viihtakkozen niittii" 
(vyyhdillisen, niitti=

"miä viyhän viiksinpuuloila langoa"
(viipsinpuilla).

"tuo viiksimpuut perttih da viiha langat"
(viiha langat).

"viiksimpuuloiz on kaks korvatsindu, hangattsuine, puazmupezännuoraine"
(viiksinpuiden osia).

"sit kezrättyy ne viihtetäh viiksinpuuloil"
(viihetään, kehräämisen jälkeen).

"yks viileksie, toine ombeloo"
(yhdessä tekeminen).

"seären viilelmyz" (viilletty nahan
kappale).

"täz on kai viilemized, mi oli viildäveä"
(viilletyt nahat).

"viilettäy toizel, itse ei voi viiltä"
(vieras toisilla teettäminen).

"k on ombelijoa enämbi, sid yks on viilii, toized ombeliad"
(oma yhdessä tekeminen).

"nerokaz on sobien viilii" (nerokas
eli taitava, jokainen hyvä jossain).

"mie hänellä jalgoja myöte viilen jalatsit"
(viillän jalkoja myöten, nahkakengät).

"sobie kuvie myö viilläh"
(kuvia myöten, vrt. kaavoja).

"parahitem om paida viildy"
(viilletty, paidan osat).

"hyvin on suappuat viildy"
(nahkasaappaat).

"i ruvetah siidä vuattiesta viilömäh kuadieda, piälystiä, kem midäigi"
(vuattiesta=kankaasta, piälystiä=päällyskintaita).

"kengeä viiltäh" (nahkan viiltäjät).

"pidää paidu viillä da ommella"
(ommella osat yhteen).

"täs nahkas pidää kengih sääret viillä"
(kenkiin sääret).

"heän oigieh viildäy" (oigieh
eli suoraan).

"kerdu viildeä kaks kattsuo"
(katsomalla oppiminen).

"mie jo viipsiin langat"
(viipsin langat).

"viipsimpuul viipsitäh langoja"
(vrt. viiksin).

"viipsimpuihi langoja viipsitäh keräldä"
(viipsitään kerältä).

"kun keämittäy, viirikkie pitäy panna"
(kiertää lankaa käämille).

"viirukkoa om paijanhiemaiz da rinnois"
(viirukkaa eli koukeroita).

"viirukkakirjaista voatetta"
(viirukkakuvioista).

"kossossa om miula viisi solkie"
(kostot solkineen).

"ka viizi värtiniä kezräin"
(viisi värtinällistä lankaa).

"viizinkerdaine niitti" 
(lanka).

"viiziteräine tuuldohursti" (viiden 
pietimen levyinen).

"viistot pannah helmoil"
(vinokoristeet).

"siitsu on viguroil" (kangas,
koristekuvioilla).

"vigurakirjani paikka" 
(kirjailujen nimiä).

"kirjuttav viguroitsou" (kirjailee 
vikuroita kuvioita).

"voate ku viliellä pannah, se valguou"
(viileään, keväthangille).

"akat pandih vaattied biliellä"
(viliellä, b=v).

"rukkazet tikutetah lambahan villasta"
(r=l, vrt. lukkaset).

"villoi kezrättih" (kehrättiin).

"villasta luajitah tsunie" (tsunie eli 
huopikkaita, tarkoittaa myös punottuja 
virsuja, vrt. juurikengät).

"villasta kauhtanoja kuvotah"
(kauhtanoja eli sarkatakkeja).

"pidäz villua suaha alazikse"
(alasiksi eli lapasiksi).

"villat kartatah da sit kezrätäh"
(villan käsittelyä).

"villaheinä" (suovilla, omat 
villat).

"pelvahan juuret pidää olla villazet, siidä kuiduo tuloo"
(villaset eli karvaset, sanan alkuperää).

"nämis hyviz villaizis sukkoa loajim perehel"
(hyvistä villaisista).

"niitä nahkakintahie piettih villakintahiem peällä"
(kintaita, vrt. alasia, rukkasia).

"valgei villuloadu on naizil jupkih nähte, harmai villuloadu 
sukkih da alaizih da vattieh näh, mustu turkkiloih miehakse" 
(valkeat, harmaat ja mustat villat, mieha=).

"villapaikat ne pantih peähäs, ta siitä soali pantih harteilla"
(paikat ja saalit).

"puupuikkoloil ennen sarfoa nieglottih da villapaidoi"
(neulotut paidat, sarfoa=).

"villupaidu koukkuizel nieglotah, i kuvotah viijel nieglal, kolme paloa
ommellah yhteh" (neulotut ja kudotut palat).

"turkiz on villupuoli da piälyspuoli"
(vrt. karva ja nahka).

"niitid villottav ombeluksez, mustad valgiez libo valgei mustaz"
(niitit eli langat).

"viluksin on turkki tämä, ku on vähävillani"
(villani eli karvainen, vrt. karva=väri).

"vilvetteä kezreää hyveä langoa"
(hyvät langat).

"helmoil azetti vibat" (vipat
eli vinot koristelut).

"vibahelmu, vibah morfad oli helmoiz jupkiz"
(hameen helmoissa, rimpsukoristelut).

"koukkuzil virkatah" (koukkusilla,
vrt. puikoilla).

"virmukalleh ommeltih kudzeraizet turkim polih ryndähil"
(virmukalleh=kierteille, kiemuroille).

"virvell ommellah suappoi" (virvel
eli pikilangalla).

"virb on vuaruttu pelvazlangu"
(pellavalanka, vieras kuitu).

"virbilangua ennen kezrättih kuozalis"
(kehrättiin kuosalissa).

"pijettiihän sitä virsuo, miss oli ne korvaset jotta rihmalla sivottih"
(virsu, 4-5 tuohinauhasta kudottu jalkine).

"enneiv vanhah sitä käytettih virsuo äijä"
(äijä eli paljon).

"virzut hauvotah palavassa veissä, siidä pannah dalgah"
(palavassa eli kiehuvassa).

"virzu on suol käveltez" (jalassa).

"virzulois matkattih vuaralaized" (vaaralaiset, 
tulivat soita pitkin virsut jaloissa).

"pane virzut dalgah, on ehkis kebei astua"
(kepeä astua).

"virtoin on keäminkovas, ymbäri virttoimez on langa"
(virtoin=kääminkodan poikkipuu).

"vizinkkä" (naisen lyhyt takki).

"pelvasta vivotah vidiemellä"
(vitimellä, puuveitsellä).

"lipsuttuu vidimel perretäh"
(lipsuttamisen jälkeen).

"vidim on gu veitsi, koivuzes puuz"
(koivuveitsi).

"videinkoabied annetah kezrätä kudieks"
(vidottaessa irronneet tappurat).

"vidiempoalikalla vivotah liinad olgitukun peällä"
(vivotaan liinat, hamput).

"viimpoalikal vivotah vastoi vaste, koave lähtöö lattiel dai jälgipästäred"
(kaave ja pästäret, pellavan käsittelyä).

"enzimäi loukuttoa, sid lipsuoo, sid vidoo"
(työn vaiheita).

"työdä vivotah videimel" (työtä eli
pellavia).

"vidohui harjatah" (harjataan
pellavia).

"vivondukoabiet pädöy hurstih, hoavoloih"
(hurstih=, hoavoloih=

"sie pie, mie vyyhän"
(yhessä tekeminen).

"langad viyhemmä viyhellä" (viihämme
vyyhdille)

"tainal päi langad viihtäd, sivot keskiviiksimpuuh"
(viihdinpuiden osia).

"viihtettih viiksimpuuloile i keitettih tuhkas poro i langat poroh sultsattih"
(vyyhditetyt langat tuhkaveteen).

"rihmad viipsitäh vyyhtilöillä"
(viipsitään, vrt. langat).

"äjjygo viihtie rodih pelvastu"
(montako vyyhtiä).

"viihtez roih kolme seineä kangastu" (kolme seinää kangasta, 
vrt. seisaalta kudotut kangaspuut).

"yhen viihtyön vatakoitsin sukaks"
(yhden vyyhdin, vatakoitsin=

"lope viihtändy, tämä viihti on täyzi"
(lopeta, täysi vyyhti).

"vuarupaikkoih kirjat kuvotah" 
(vaarapaikkoihin eli pyyheliinoihin).

"peälyzmekko on voatakaz, läs polvie, ykspalaine selgy, 
peälysty mustu" (vuorellinen päällysmekko).

"riibuznikk olet, et kehtua vuatteitas paikata"
(vrt. riepu).

"vanhaz voattiez revitellähes soiguziks, kuvotah junoikkahaks"
(ribujupka eli riepuhame).

"itse maguat ka vuattiet valvoo"
(sanonta).

"häi puhtahad vuattied varusti mollembil"
(puhtaiden vaatteiden ilo).

"voate olettelov pelvahine i liinane"
(liinane eli hamppuinen, vieraita
kuituja molemmat).

"omasta kuvokista vuattiesta meän ommeldih hurstizie"
(hurstizie eli peitteitä).

"sukkulaista pietäh vuatetta kuvotessa"
(vuatetta eli kangasta).

"voattiesta ommellah puksuo da akoile soboa"
(puksuo eli housuja, akkojen sovat).

"vaattiesta laajitah paidaa, rättsineä i värttsie"
(värtsie eli säkkejä, vrt. värtsilä).

"ota vuatesotka kädeh da mäne puhassa pinzakka"
(vaatesotka, harja).

"vyötitsekse voatitsekse, sinisukkahan sivokse"
(loitsulukuja).

"odjualoi ommellah vuatan ken" (odjualoi=peittoja, 
vuatan=vanun).

"kurka on luajittu vatan ke sitsasta, hiemoitta"
(omalta kuulostava nimi, vieraat ainekset,
vata=vanu, sitsa=kretonki).

"voatteini hattara" (hattara
eli jalkarätti).

"pesen hyväsistä voatteuksej joka sunnolta, emussan, kaklussan 
ta hiemat" (voatteuksen=paidan, sunnolta=suunnalta).

"vuavakka, ei punani, ei valgoni, sil välil"
(vaavakka, vaaleanpunainen).

"voijandal lujenou kengy" (kenkä
eli nahkakenkä, vrt. tuohi).

"kengän voidied on terva da tökti da razva"
(tökti eli tuohiterva).

"voidamistu vajai on kengäd"
(omat kengät, itse tehdyt).

"voittsu on ombelemah" (voitsu
eli taitava).

"ukon vodrondi, soboa loadi hyveä"
(vodrondi eli kaunisti, ukon 
vaatettaminen).

"kosil jupkan vodrendi" (jupkan=hameen,
kosil=vinokoristeilla).

"viirezut käzipaikoiss ollah" (viirezut
eli koristekuviot, vrt. viiru).

"viirazuo ommellah" (viirasua).

"vuiroskaz loajitah seärdy da kinnastu" 
(parkitusta naudan nahasta, lainasana
=lainanahka).

"kezäsovat talvekse, talvisovat kezäkse buiskah vijjäh"
(buiskah eli ullakolle).

"vuarupaikkoi da pajjoin ryndähii viisivojjah" 
(viisivojjah=ommellaan koru tai reikäompelia).

"ombelemah vuidih muzikku hyvin" (oppii mies,
toisen sukupuolen töiden tekeminen ihmeteltyä,
ei kiellettyä).

"vuolehteskirjane" (vrt. lastut, 
vuollut asiat).

"vyölöidä kuvottih" (kudotut 
vyöt).

"ongo vyö siula vyötetty"
(vyön vyöttäminen).

"ei oltu ilmaiv vyötä vanha kansa"
(vyön tärkeydestä).

"ainos pidäs pidiä vyö, se on ku haldii"
(vrt. suojelushaltijan sija).

"vyön kudojez on loimiloin yks agju seinän kotskas kiini"
(agju eli pää, loimilankojen).

"vyö vyöllä solmitah" (vyöllä
eli vyötärölle).

"se oli vyöhö soatem mitä sanottih jupkakse"
(jupka=hame).

"pität hiemat pantih ta, vyö vyöllä"
(hiemat eli hihat).

"semmoni oli vyölauta millä kuvottih niitä vöitä"
(vyölauta eli nauhapirta).

"vyöpirdaine on ykspalahine, piid on ongurdettu 
pirdupuuz, loukkoized om piilöis keskipirraz, 
loukkoiziz on loimed, toized loimed om piilöim 
välilöiz" (piid=piikit, loukkoized=reiät, 
loimed=loimilangat).

"jupkan vyödelys" (vyötärys / vyötärönauha).

"ruhkalangat tullah vähäistä paksummat seämilangoa"
(ruhka ja seämilangat).

"väiskie paijankaglusta" 
(väljä).

"pietäh kuus kuudu, liikutellah välil" 
(nahkoja parkkiintumassa).

"pideä kuvah panna da vällendeä kengäd"
(panna kuvaan, väljentää kengät).

"vällevyy kouftu pidäjez, a turkki kutsistuu"
(väljenevät ja kutistuvat vaatteet).

"nämä hyväd i rodih, vällikkäzed i pehmukkazet kengät"
(väljät ja pehmeät).

"väll on tua sinul mekko, pienendiä pidäy"
(väljä mekko).

"elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh" 
(rauvota=kudo liian tiukkaan).

"ämmö kesräi värttinällä" (kehrää
värttinällä).

"värttinällä kezriöu langua" 
(milläpä ennen värttinää).

"vanhembi rahvaz värttinöi tyhjilleh ei pietä, 
yks pivustu langoa pidäv olla" (lankaa
värttinässä, taikakalu).

"kerdoau surniu langoa pitkäl värttinäl"
(kertaa surnii).

"kezrä tsokatah värttinän kandah" (värttinän 
osa johon vauhtipyörä eli kehrä kiinnitettiin).

"nyblänkandomed veäzmitäh, veäldetäh ommeltes kandomen lapaz läbi niitti"
(ommellaan läpipistoin).

"hiemoansuuloi veäzmitäh virkatah"
(hihansuita).

"nelli loiminiittii otetah nieglah, sid lapuskah veäldetäh, 
sid loukkoin i roih, sid ielleh harppoad" (väsmitään, 
tehdään läpiommelta).

"langu on yhtenkierdaine, niitti kahtenkierdaine"
(kierdaine eli säikeinen, vrt. kerrata).

"yksin käzin ommeltav on tämä, ei anneta toizel rikkuo"
(ompelu=uuden luomista, taianomaista,
herkkää rikkeille).

"yhed mussat, toized harmoanvoitot"
(lapasia).

"ylen yhted taloid vai pietäh liinoa"
(pitävät liinaa, pellavan ja hampun
myöhäisestä alkuperästä).

"ykskerdani langa" 
(vrt. lankojen kertaaminen).

"paidu on yksimaahine"
(maahine, maan värit).

"namk oli sinerdävy, yksimualline, e ulluh kirjua ni miituttu"
(sinertävä yksivärinen kangas).

"yksmualline oli suhai"
(suhai=talvitakki).

"lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih tuohesta 
ensin ta siitä voate peällä, koarostoa eli ruskieta 
yksiväristä, ta siitä vielä hasa ottsah" (tsäptsän 
rakennetta, hasa=

"mutkavarsi oli tikuttamalla kirjattu"
(mutkavarsi eli sukka).

"yksyizilleh lähtin, mekkuo em pannuh"
(yksyisilleen, ilman päällysvaatteita).

"yksipiini kangas on kahella suksella kuvottu"
(piit ja sukset).

"ykspiihine paidu, piiz on yks langu, toiziz on kaksin"
(yksi lanka, kaksi suksea).

"na kui yltsinäzesti oldais kirjat"
(pitkittäin, kirjailut).

"jupka oli se vyöhö soatev vain oli jottei ylähöätä soati"
(jupka eli hame).

"ruppidupkaz on rupit helmoiz, keskidupkaz libo ylähän vyöttsimez"
(rupit=rypyt, poimut, hameessa).

"heitä hoz yläkertoz eäre, keritä vyödä"
(yläkertos, päällysvaatteet).

"ta siitä nahmoilla sivottih lakkipaikka"
(nahmoilla eli nahkanauhoilla).

"kangahan luvvez langu menöv orren rengahah, siid langu 
talutah tiuhtah, kaks langoa ylätsi poalikaz, voarnaz alatsi"
(kangasta luodessa).

"kaklus kirjoaltih ympärihis ta iessä napituksen kohalta"
(kirjaillut kohdat).

"lötöiz on kolme sargoa, ympäristäsarrad da ristasarga 
lötöin korviks dai poikki pohjas" (löttöjen tuohia).

"virzuh pidäy panna korvissargah puoli kolmatta syldä tuohta, 
ymbäryssargah yksi syli" (lötöt ja virsut, vrt. punotut
ja yhdestä tuohesta).

"eri palaz on ymbäryssargu a korvusargu"
(nauhamaiset sarkatuohet).

"piäloukon ymbäristö piärmittih"
(loukon eli aukon).

"virzu kui tulou valmeheksi, siidä pannah ymbärystä"
(virsujen osia).

"ymbärystäh pannah paglat" (paulat
eli nauhat).

"paida rakendoa pidäv, ynnäh valmehekse loadia"
(rakentaa=ommella palat yhteen).

"mäntih yökesräh" (kehrään).

"yöketsöiz olin" (ketsoissa).

"yöketsoid oltih jallas, yö kai kezrättih"
(jallas eli ylhäällä).

"yöttsih mendih" (yökehrään,
vrt. kuun keralla kehrääminen).

"Annil luo on yöttsilöis"
(yhdessä tekeminen).

"minuudane yöttsih kutsuttih"
(kutsuttiin yökehrään).

"lähettih yöttsyh" (mieleistä
puuhaa).

"äimä, kolmisulkani niegla"
(sulkanen, vrt. vanhemmat
luuneulat).

"pane ärmäkkä turkin piällä tämämmoizella duugalla"
(ärmäkkä=sarkakauhtana, duugalla=pyryllä).

"koissa kuvottu harmia ärmäkkö, vihmazella siällä pietäh"
(kotikutoiset).

"ynnä i ärvistyy loukko, puuttoa pidäy"
(loukko eli reikä, vrt. paikata).

"katso loukk ärvötteä, ed ajjombah kohenda"
(vaatteiden kohentaminen).

hantit kutsuvat naisen pukua

sanalla jernas.

volgan alueelta löydettyjä

(kivikautisia) koruja / riipuksia

on tehty mustista kivistä (16x16x2mm, 

kolmiomaisia, pyöreä pää, poratut 

reiät, kiillotettu), jokikivistä 

(30x19x6mm, suorakulmioita, toinen 

pää viisto, poratut reiät), 

vaaleanvihreistä kivistä (28x28x14mm, 

pyöreitä, hiottu pinta), vihreänkeltaisista 

talkkikivistä (19x11x4mm, soikioita, 

2mm reiät yläosassa, kiillotettu 

peilimäiseksi) ja tummanvihreistä 

kivistä (31x24x9mm, suorakulmioita, 

hiottu keskeltä).

volgan koruissa tavataan kivisten 

lisäksi luisia ja etanien tai 

simpukoiden kuorista tehtyjä 

(vrt. säilyneissä koruissa, 

pehmeämmät aineet kadonneet).

mordvalaisiin vaatesanoihin kuuluu 

panar (paita), coran / alan panar 

(miehen paita), avan panar (naisen 

paita), ejkakson panar (lapsen paita), 

alga panar (morsiamen vaihtopaita), 

algan panar / potpanar (aluspaita), 

impanar (kirjailtu naisen paita), 

panar kopore / kutmere / kotmerä 

(paidan takaosa), panar algat (naisen 

paidan kirjailu), panar kukol (paidan

sisään laitettu vahvike), panar ozat 

(paidan hihansuut), panar ronga (paita 

ilman hihoja, vrt. runko) ja panar 

sormat (naisen paidan sauma / 

reunakirjailut).

mordvalaisten panar-paita 

ommellaan kahdesta palasta

(taitetaan olkapäillä, 

ei kaulusta, rinnan kohdalle 

kolmiomainen taitto).

mordvalaisten panar-paita

ulottuu nilkkoihin asti

(hihat kyynärpäihin, pidetty vyön 

kanssa, kirjailut taikakuvioista, 

jokaisella perheellä omansa).

sanalla pala tarkoitetaan paitaa, 

pyhäpaitaa ja miesten poronnahkaista

/ poronnahalla koristeltua pukua 

(pal, päl, pelni).

sanalla pokaj / pokaz tarkoitetaan

naisten pyhäpaitaa, hääpaitaa ja 

naiseksi tulon paitaa (vrt. pokka,

puku).

sanalla scama / urcamat tarkoitetaan 

paitaa, vaatetta ja mekkoa 

(vrt. sama, same, hame).

sanalla sopa tarkoitetaan paitaa,

lyhyttä paitaa, vaatetta, pukua

ja saalia (viron soba, mansin sop, 

hantin sup).

sanalla ruca / rutsa 

tarkoitetaan pellavapaitaa, 

naisen päällyspaitaa, morsiamen 

kolmatta eli päällimmäistä paitaa, 

huivia, pääliinaa ja saalia 

(käytetty pyhä ja hääpäivinä, 

muita nimiä suspan ja ciba,

vrt. rusakko).

sanalla ponst / ponkst tarkoitetaan 

nahkaisia housuja / säärystimiä 

(ommellaan kahdesta jalkapalasta 

(ponks pilge) ja välipalasta 

(potmaks), nenetsin pani, enetsin 

fono, nganasanin honio).

mordvalaisiin päähineisiin kuuluu

pango (naisen päähine), kalam-pangonä

(surulakki), pice-pango (päähineeksi

sidottu huivi), svaxan pango (puhenaisen

lakki), pangonät / volosnik (naidun

naisen päähine, vrt. nätti) ja patsa 

/ pata (pääliina).

mordvalaisiin jalkineisiin kuuluu kar 

(tuohi / niinikenkä, vrt. karata,

komin kirs=tuohen paksuus, hantin 

xäri=tuohen punainen sisäpuoli, 

mansin xorp=tuohen kuori).

mordvalaisiin jalkineisiin kuuluu

kem / kämä (pitkä nahkakenkä / 

saapas, vrt. saamen kamek / keme, 

nganasanin xuaumy).

mordvalaiset pitävät kem-jalkineita

vanhoina / kotoperäisinä (käytetty 

etenkin pyhinä, sidottu jalkoihin 

kirjavilla nauhoilla).

mordvalaisten jalkineisiin kuuluu 

kotat (yhdestä nahanpalasta tehdyt

lyhyet naisten kengät, vepsän 

kodat, marin kata, komin kot, 

udmurtin kut, nenetsin khuty, 

selkupin kade).

mordvalaisiin vaatteisiin kuuluu 

kisna / sisna / sona (vyö / 

nahkainen alusvaate).

mordvalaiset kutsuvat kampaa

sanalla surseme (sudrams=kammata).

mordvalaiset kutsuvat solmua

sanalla sulmo (sulmams=solmia).

mordvalaiset kutsuvat rintaneulaa

sanalla sulgamo (vrt. sulka,

neulojen edeltäjät)

mordvalaiset kutsuvat lankaa

sanalla sure.

mordvalaiset kutsuvat sormusta

sanalla surks.

mordvalaiset kutsuvat rannekorua

/ ranneketta sanalla kedks

(ked=käsi).

mordvalaiset kutsuvat vaatetta

sanalla orsamo (orsams=pukeutua).

mordvalaiset kutsuvat hihaa 

sanalla oza.

mordvalaisten väreihin kuuluu ozo 

(keltainen), sen (sininen), rauzo 

(musta, vrt. lauso), tuza (ruskea, 

vrt. tus=väri, ulkonäkö), jakstere 

(punainen) ja pize (vihreä).

mordvalaiset kutsuvat pyyhettä

sanalla paca (pacine=käsiliina).

mordvalaiset kutsuvat kirjailua

sanalla viksnevks (viksnems

=kirjailla).

mordvalaiset kutsuvat lakkia 

/ myssyä sanalla pango

(vrt. pango=sieni).

mordvalaiset kutsuvat silkkiä

sanalla parsej (vrt. parsia).

mordvalaiset kutsuvat helmeä sanalla 

covalat (cova=ohut, hyvä, toinen 

sana erge, ergt).

mordvalaiset kutsuvat koristeluja 

ja kirjailuja sanalla sorma 

(sormav=kuvioitu, vrt. soma).

mordvalaiset kutsuvat ompelemista

sanalla stamo (stams=ommella).

mordvalaiset kutsuvat koristeluja

sanalla mazijka (vrt. mazi

=kaunis, metsä).

mordvalaiset kutsuvat kenkää

sanalla kota.

mordvalaiset kutsuvat pellavaa

sanalla lijanaz (vrt. liina,

liottaa).

mordvalaiset kutsuvat ketjua sanalla 

risme.

mordvalaiset kutsuvat pukua ja mekkoa 

sanalla ca (lyhyet eli vanhat sanat).

mordvalaiset kutsuvat neulaa

sanalla salmuks.

mordvalaiset kutsuvat venyttämistä

sanalla venstams.

mordvalaiset kutsuvat reikää ja aukkoa 

sanalla vara (vrt. jättää vara).

mordvalaiset kutsuvat käsineitä

ja hanskoja sanalla varga.

mordvalaiset kutsuvat kirjailua 

sanalla art (artoma=maalaus).

mordvalaiset kutsuvat vyötä

sanalla karks.

mordvalaiset kutsuvat seppelettä

sanalla kastaz.

mordvalaiset kutsuvat saappaita 

ja nahkakenkiä sanalla kem.

mordvalaiset kutsuvat lankakerää

sanalla kerks.

mordvalaiset kutsuvat lankakerää

sanalla kire (vrt. kireä,

kiristää).

mordvalaiset kutsuvat kangasta

sanalla koct (vrt. kosto).

mordvalaiset kutsuvat neulomista

sanalla kodamo (kodams=neuloa,

vrt. kota=nahkakengät).

mordvalaiset kutsuvat korvakorua

sanalla pilekst (pile=korva).

mordvalaiset kutsuvat villaa

ja kuitua sanalla pona (pona sure

=villalanka).

mordvalaiset kutsuvat takaliinaa

sanalla pulaj.

mordvalaiset kutsuvat höyhentä

sanalla tolga.

moksalaisten vaatteisiin kuuluu 

lanteilla pidetyt liinat (kes

-kolucjat), niinikengät (karht) 

ja jalkojen ympärille kiedotut 

mustavalkoiset nauhat (onuchi).

ersalaisten vaatteisiin kuuluu

lannevaate (pulay, koristeltu

simpukankuorilla, ketjuilla, 

napeilla, helmillä ja nauhoilla), 

kirjailtu paita (rutsya), esiliina 

(ikelga patsya), kirjailtu päähine 

(pango), niinikengät (kart),

nahkakengät (kemt) ja säärinauhat 

(pilgalga=jalan ympärillä, 

verga praksta=säärien ympärillä).

mordvalaisten väreihin (tus) kuuluu

valdo (vaalea), aso (valkoinen),

rauzo (musta), copoda (tumma),

yakstere (punainen), sen (sininen),

pize (vihreä) ja ozo (keltainen).

mordvalaiset kutsuvat viivaa

/ viivoja sanalla cerks.

mordvalaiset kutsuvat kutomista

sanalla kodams (ompella=stams,

kehrätä=sterdems, värjätä=artoms).

mordvalaiset kutsuvat neulaa

sanalla salmuks (uro=naskali,

sure=lanka).

mordvalaisten vaatesanastoon

kuuluu kiske (nahka), pala (naisen 

mekko), pidzak (takki), panar (paita), 

sive (kaulus), yubka (hame), nar 

(ruohohame), ponkst (housut), culka 

(sukka), kem (nahkakenkä, saapas),

sapka (lakki), karks (vyö),

varga (käsine), veltama (huntu),

paca, pacya (päähine), pacine,

nula (käsiliina), nardamo (pyyhe),

koc, kocz (kangas, pellava),

pona (villa) ja ked (turkis).

mordvalaisten korusanastoon

kuuluu pov (nappi), salgoma 

(neula), artovks (koristelu), 

paroci (jalokivi), surks (sormus), 

kedks (ranneke), kirgaske 

(kaulakoru), erge (helmi),

ja pileks (korvakoru).

mordvalaiset kutsuvat nokkosta

sanalla picipalaks (vrt. pala

=mekko, nokkosvaatteet).

udmurttien käyttämiin koruihin 

kuuluu helmet (suives),

vyöt (kusylves, olkapään yli),

korvarenkaat (ughy), lintujen

höyhenet (liimattu korvarenkaisiin),

ketjut (bygy), kaulakorut 

(all, helmistä) ja kolikot 

(kiroskal).

udmurttinaisten käyttämiin

päähineisiin kuuluu huivit ja 

päänauhat (ukotug, tyatyak),

naistenlakit (yyrkerttet),

kävyn muotoiset lakit (aishon),

hunnut (syulyk) ja kangaslakit

(podurga, yyrshet).

udmurttien koruihin kuuluu

kolikoista, kaurisimpukoista,

helmistä ja koralleista

laaditut niska (chyrtykych)

ja olkakorut (kamali,

aineet=tuontitavaraa,

vrt. vieraiden korujen

alle jääneet omat).

udmurtit pitävät kirjailuja 

kudottuja kuvioita vanhempana 

perinteenä (jälkimmäinen alkoi 

yleistymään vasta 300 vuotta 

sitten).

udmurtit kutsuvat suojaamiseen

käytettyä punaista lankaa /

kirjavia lankoja / nauhoja /

liinoja / kimppuja sanoilla 

chuuk ja tuug (käytetty lasten

suojaamiseen, parantamiseen,

kirjailujen / käsitöiden 

suojaamiseen, uhraamiseen

(kevätpyhät), lahjojen

antamiseen / suojaamiseen

(häälahjat) ja henkien / 

sielujen tilapäisinä sijoina).

udmurttinaiset suojaavat

kirjailunsa chuuk-langoilla 

ennen toiselle naiselle 

luovuttamista.

udmurttien naisenpuvun

kirjailuihin kuuluu ruutumainen

mumy-pus (äitiyden ja naisen 

suvun tunnus), kusko-kuvio (ruutu 

jolla jalkoja kuvaavat hännät, 

uskottu kuvaavan synnyttävää naista), 

kolmioita, kulmioita, kalanruotoja,

siksakkeja ja neliöitä (uskottu

kuvaavan juuria, hedelmällisyyttä

ja jumalattaria).

udmurtit pitävät mustaa maan

ja vakauden värinä.

udmurtit pitävät punaista elämän,

ilon, päivän ja veren värinä.

udmurtit pitävät valkoista 

puhtauden, pyhän ja ikuisuuden 

värinä.

udmurttien kirjailuihin kuuluu

neliöitä, kolmioita, kukkia,

tähtiä, sorsansiipiä, lintujen

jalanjälkiä, kyyhkynsilmiä

ja eläinten sarvia (väreinä

mustaan ja siniseen yhistetty

punainen).

udmurttien vaatteisiin kuuluu 

zybyn / dukes (päällystakki / villatakki),

graze (turkistakki), takya (neitojen 

kangaslakki), yyrkerttet (hiusnauha), 

aishona (tuohilakki), syulikosh (huivi),

pelkyshet (huivilla peitetty kangashattu),

derem (pellavapaita), shortdarem (paidan 

päällä pidetty lyhythihainen pellavapuku,

kiristetty kudotulla tai punotulla vyöllä),

azkyshet (esiliina), pas (turkistakki),

pydvyl (neulotut sukat), chugles (ommellut 

kangassukat), kut (niinivirsut),

kata (kengät), kyshet (neitojen huivi), 

ja uko tug (neitojen otsanauha).

udmurttien käyttämiin koruihin

kuuluu helmistä ja kolikoista 

tehdyt rintakorut (chyrtyves, 

ukse tirlik), olkakorut (kamali, 

butmar), korvakorut (pel ugy), 

sormukset (zundes), rannerenkaat 

(poske) ja kaulakorut (all). 

udmurtit kutsuvat valkoisia

kaurisimpukoita nimellä yyrpin

(pidetään tuontitavarana).

udmurttien koruihin kuuluu

kassakorut (kankaisia ja

tuohisia), korvakorut (ugh,

yhistetty leuan alta), 

isommat korvariipukset (pelugi,

kolikoista ja helmistä,

pidetty päähineiden kanssa),

rannerenkaat (poskees,

leveitä, koristeltu kivillä),

rannekkeet (suypos, kapeita,

koristeltu kukkakuvioin),

kaurirannekkeet (yyrpin,

lankoihin pujotettuja

kaurisimpukoita), ranteissa

pidetyt helminauhat

(kives), kaulakorut (lag, 

kolikoista, simpukoista

ja helmistä), helmikorut 

(chyrtyves, kaulassa ja

rinnassa), kolikkokorut

(chyrtykych), ketjut

(veins, kolikoista ja

punertavista kivistä),

koristekammat (synes,

kiinnitetty muihin

koruihin), olkapääkorut

(syumis byrtton,

leveä nahkanauha johon ommeltu

kolikoita ja helmiä)

ja koristenauhat (kamali,

vasemmalta olkapäältä

kaulakoruun).

udmurttinaisten käyttämiin

vaatteisiin kuuluu sukkahousut 

(chugles, ommeltuja ja virkattuja,

sidotaan polven alle),

sukkahousujen alla pidetyt

kääreet (villaisia ja

nahkaisia), sukkahousujen

päälle kiedotut valkoiset

säärinauhat (binyalton)

ja niinivirsut (kut,

koristeltu halkaistuilla

hanhen sulilla).

udmurtit punovat niinikengät

(lyk) 5-7 niinenpalasesta

(pyhäkengät 9-11 palasesta, 

paulat valkoisesta pellavalangasta 

ja mustasta villalangasta 

punottuja).

udmurttinaisten pukujen

koristelut sijaitsevat rinnassa,

hihoissa ja helmassa.

udmurttien vaatteita jaetaan

kolmivärisiin (valkoinen,

punainen ja musta, pohjoinen) 

ja monivärisiin (etelä,

etelässä enemmän vierasta

vaikutusta).

udmurttihuivien (syulyks) 

kirjailuihin kuuluu elämän puita 

(pispu puzhi, nurkissa), mustia 

kolmioita (valkoisella taustalla) 

ja kukkakuvioita (keskellä, 

ympäröity kolmioilla).

udmurttien koruihin kuuluu

kysymysmerkin muotoiset

korvarenkaat (yhistetään

toisiinsa helminauhoilla tai 

kaurisimpukan kuorilla,

gorpin).

udmurtit laativat sinistä

sammalista / jäkälistä,

punaista matarasta, ruskeaa

lepän tai tammen kuoresta

ja mustaa nokkosista.

udmurtit kutovat nokkosista

suojelevaa kangasta (käytetään

osana muista kuiduista (pellava,

hamppu) tehtyjä pukuja, uskottu 

antavan lisänsä puvun suojelevaan

voimaan).

udmurtit kutsuvat pellavaa

ruohoksi-joka-katkeaa.

udmurtit pitävät kutovaa naista 

Kylchin-jumalattaren ilmentymänä 

(vrt. mu-kylchin).

udmurttien kirjailemiin

eläimiin kuuluu karhut, 

ilvekset, kotkat, sammakot 

ja haukat (heimototeemeja,

suojeluseläimiä).

udmurttien kirjailuihin kuuluu

pityri (ympyrä jossa reikä 

keskellä, naisten huiveissa 

ja päähineissä).

udmurttien kirjailuihin

kuuluu sateenkaari.

udmurttien käyttämiin

väreihin kuuluu punainen,

musta, keltainen, ruskea 

ja kulta.

udmurttien kirjailuihin 

kuuluu ruudut, kolmiot, 

nelikulmiot, kukat ja 

vesilinnut.

marit kutsuvat niinikenkiä

sanoilla jydal ja peljydal.

marit kutsuvat jänteitä sanoilla

kysen ja shön (punoa=todash, 

todyk).

marit kutsuvat lankaa sanoilla

shyrtö ja kyntsyla (kehrätä

=pötsyrash, shydyrash).

marit kutsuvat neulaa sanalla

ime (imyner=neulan pää, 

kärki, vrt. äimä).

marit kutsuvat ompelemista 

sanoilla pyshkedash, urgash

ja shyvash.

marit kutsuvat helmiä sanalla

sher (sherlash=koristella 

helmillä, ajash=ommella, 

koristella).

udmurtit kutsuvat jänteitä 

sanoilla sön, synyr ja vonjal

(punoa=punyny, kerttyny).

udmurtit kutsuvat neulaa sanalla

ven (vrt. venla, vrt. vonjal

=jänne).

udmurtit kutsuvat lankaa sanalla 

sjnys (kuvin puryny=ommella käsin).

unkarilaiset kutsuvat jännettä

sanalla in (punoa=csavar, teker).

unkarilaiset kutsuvat neulaa sanoilla

tu, ty ja kötotu.

unkarilaiset kutsuvat lankaa sanoilla

cerna, fonal, gepselyem (ommella

=varr, varrni).

ersalaiset kutsuvat jännettä sanalla

san.

ersalaiset kutsuvat punomista sanoilla 

kodams, pletjams ja ponams (artnems

=punoa virsuja).

ersalaiset kutsuvat lankaa sanalla

sure (shterdems=kehrätä, stams=ommella).

moksalaiset kutsuvat jänteitä 

sanoilla san ja suzma.

moksalaiset kutsuvat punomista sanoilla 

kikams, kiksems, kodams, kärksams ja 

ponams (arnems=punoa virsuja, 

kelgasems=punoa vyö).

moksalaiset kutsuvat lankaa sanoilla

sure, tsile ja aftoma (shtirdems, 

mrnosems=kehrätä, velhtsams, sniems, 

stakshnems=ommella).

marit kutsuvat koristelemista

sanoilla agash, aglash ja 

sörastapash (tehdä kauniiksi, 

tehdä taika).

marien päähineisiin kuuluu

sharpash nashmak (naidun naisen 

koristeltu päähine) ja ypongo 

(otsassa pidetty vannemainen

päähine, alkujaan varvuista).

marien käyttämiin koruihin 

kuuluu ketsyshe (päiväriipus,

ketse=päivä), ryze (vyöstä riippuva 

tinariipus, kiinnitetty rukouksen 

ajaksi), kidshol (käsinauha), poldysh 

(koristenappi), potskama ime 

(rintaneula, käytetty rintakorujen

kiinnittämiseen), jolva (pähkinäpuun 

norkot, käytetty koruina ennen

kolikoita), melshogaltysh, ongjolva,

ongylashjymal (kaulakoruja, leuan 

alla pidettyjä), pylyshtsever 

(kauniit korvat, jäniksen häntä

-päähineeseen kuuluvat korvakorut),

kuivatut kidukset ja höyhentupsut

(käytetty korvakoruissa ja kauluksessa, 

soka), suk (koristenauha), sygyr 

(rintakoru, kolikoista), shyrkama, 

syrga (soikeasta renkaasta ja 

hiusneulasta tehty rintakoru), tyshlyk 

(rintakoru, kolikoista), ypjolva 

(hiuksissa pidetty koru, alkujaan 

norkoista), ypkandyra, ypnyvots 

(leteissä pidetty koristenauha), 

yppots, ypsysa  (lettikoru, "häntä"), 

arshash (seppele, punos), shyeshpidysh 

(kaulakoru), jamka (kaulakoru) ja 

koltsa (sormus, silmukka).

marit kutsuvat kirjailuja /

näihin käytettyjä lankoja sanoilla

tyr, tyrlem, jörymdyr, temysh 

ja temysh tyr. 

marit kutsuvat kirjailuun käytettyä

neulaa sanoilla tyr ime.

marien koristeluihin kuuluu ama 

(naisen puvun rintakoristelu, 

leveä nauha), gyri-gyri (aaltomainen 

puvun koristelu), vujgoltsa (naisen 

pääkoriste, koltsa), vujime (naidun 

naisen pääkoristelu, vuj=pää, 

kiinnitetty neulalla), shydyr 

(tähtikoristelu), kyri-guri tyr 

(siksak-koristelu), kuvyl (tammenterho

-koristelu), kudyr (kutri-koristelu), 

logarjymal (naisen pyhäpuvun kaulakoristelu,

kolikoista ja helmistä), melvoldysh, 

melvotskama (kolikoista tehty 

rintakoristus), mel (kaula-aukkoa 

ympäröivä koristelu), postyr 

(vyön pään koristelu), surtorol  

(kodinhaltijan sijaksi tehty 

koristelu), kidyshtysh tyrlem 

(liinakirjailu), tuvyryso tyrlem (paita

tai pukukirjailu), yshtyn tyrlemze 

(vyökirjailu), ypsysa (lettikoristelu),

tsyldar (puu / tinakoristelu) ja jaga 

(rintakoristelu).

udmurttien pyhinä pitämiin

päähineisiin kuuluu lakit 

(jyre ponon, izy, shapka),

huivit (kyshet, kosynka) ja

seppeleet (venok).

udmurttien käyttämiin koruihin 

kuuluu poskes (rannerengas), 

pelugy, ugy (korvakoru), 

tsyrtyves, ves, tsyrtykyts 

(kaulakoru) ja zundes (sormus).

udmurtit kutsuvat koruompeluita

sanoilla puzyjatskem ja puzyjatysa 

vuriskem.

unkarilaisten koruihin (ekszer)

kuuluu kaulakorut (nyakek, 

nyaklanc), rannerenkaat (karköto) 

ja sormukset (gyuru). 

unkarilaisten päähineisiin kuuluu

fuzer, koszuru (seppele), sapka 

(lakki), sal (huivi) ja fejkendo 

(päähuivi).

unkarilaiset kutsuvat koristeluja

sanoilla disz ja diszites.

ersalaiset kutsuvat koruompeleita

sanoilla sjorma ja targavks 

(vrt. sorma, jorma).

ersalaiset kutsuvat kirjailuja

ja kirjailemista sanoilla vikshnevks

ja vikshnems.

mordvalaisiin päähineisiin kuuluu

venets, kashtaz, konäks (seppele), 

kolpak, shapka (lakki) ja patsja 

(huivi).

mordvalaiset kutsuvat rannerenkaita

/ rannekoruja sanoilla kedks ja kätks 

(ked, kät=käsi).

moksalaiset kutsuvat kirjailuja

sanoilla kaäks, sorma ja vikshneks 

(mazopnema=koristelu, vikshnems, 

kemoldams=kirjailla, kaerks

=koruommel).

moksalaisten koruihin kuuluu 

zarnimarhne (kultakoru), oznat, 

akshet, boldorht, karganät, 

pindolsht (kaulakoruja, helmistä),

purdaks, tsiks (kaulakoruja, 

kivistä), pileks, pileuske 

(korvarengas) ja surks (sormus).

marit kutsuvat pyydettyjen

lintujen kaulanahoista tehtyjä 

korvarenkaita sanalla

pylyshalga.

marit kutsuvat nahkaa / turkista 

sanoilla suran ja kovashte 

(ijlash=käsitellä nahkaa).

marit kutsuvat nahasta ommeltuja

pusseja sanoilla tapnak ja shuvysh.

marit kutsuvat käsinkudotun

kankaan kuvioita sanalla pirypyj.

marien vaatteisiin kuuluu

kozan (nahkatakki), pyaltysh 

(nahkavyö), suran kem (nahka 

saappaat), suran piz, pizgom 

(nahkakäsineet), shyshtö (nahkavyö),

nostoan tuvyr (kangasmekko),

solyk, shovyts (käsiliina, pääliina), 

syvyn (naisten vihreästä ja mustasta 

kankaasta ommeltu pyhäpuku, "vihreä 

kate"), kyryk, uzga (turkistakki),

punupsh (karvalakki), pyvyzupsh 

(häissä pidetty revonnahkalakki),

jydal (tuohikengät) ja peljydal 

(niinikengät).

marit kutsuvat kangasta 

sanalla nosto.

marit kutsuvat kankaan saumaa 

sanoilla urgysh ja shyvem

(udmurtin vurys, mordvan

stavks, mänks).

udmurtit kutsuvat nahkaa sanalla

ku (ku, meh=turkki, basma=kangas).

udmurttien vaatteisiin kuuluu

suron, kules (nahkavyö), gono izy 

(turkislakki), kut (virsu),

botink, tufli, kata (kenkä)

ja saper (saapas).

unkarilaiset kutsuvat nahkaa sanoilla

bor ja bör (karva, turkis=bunda,

prem, szörme, kangas=szövet, kelme).

unkarilaisiin jalkineisiin

kuuluu cipo (kenkä) ja csizma 

(saapas).

ersalaiset kutsuvat nahkaa

sanoilla ked ja kiske

(kangas=kotst, karva, turkis

=ponakedr, valks).

ersalaisten jalkineisiin kuuluu 

karsemapel, kota, bashmak, tulja 

(kenkiä), kar (virsu, karks=virsun 

paula, karpileks=virsun reikä)

ja kem (nahkasaapas).

moksalaiset kutsuvat nahkaa sanoilla

kedr ja kiske (kangas=kot, sukna, 

sham, turkis=pona, kedr).

moksalaisten jalkineisiin kuuluu kar 

(virsu, karpula=virsun nauha,

karen arnema=virsun teko) ja käme 

(nahkasaapas).

marien väreihin kuuluu osho (valkoinen),

shem, shemyn (musta), al, alyn (tumman

punainen), vyralge (verenpunainen),

joshkarge (punainen), kyren (ruskea), 

kula (vaaleanpunainen, vrt. kulahtanut), 

tuleshke (tulenpunainen), tsever (kauniin 

/ terveen punainen), uzar (ruohonvihreä), 

osh-uzar (vaalean / kirkkaan vihreä), 

nugydo-uzar (tumman / syvän vihreä), 

kande, kandyn (sininen, taivaansininen), 

gyl, al-gyl (vaaleansininen), korak 

(harmaan sininen, lahden sininen), 

tsalka (sininen), sur (harmaa), simsyn, 

simse (harmaan sininen), sangar 

(sinivihreä), pelgande (vaaleansininen), 

örza (taivaansininen), kuva (punaruskea, 

siniharmaa, saven värejä), shudyra (vihreä),

naryntse (keltainen, kukankeltainen), 

nugydo-sar (tumman keltainen), sar, sare, 

saryn (keltainen, lehdenkeltainen), toj 

(vaskenkeltainen), tykö (keltainen, 

tykö shyrtö=keltainen lanka), kyren-shem

(ruskeanmusta), ludalge-shem (harmaanmusta), 

shemrok, purgyn, turgyz (mullan värinen), 

sural-sheme (harmaanmusta), tyntsyk, 

tsyng-sheme (yönmusta), tsal-sheme (harmaan 

musta), shyts, shyts-sheme (noenmusta), 

lumalge, lumalge-osh (lumenvalkoinen), 

munosho (munanvalkoinen), pajtka (kirkkaan 

/ kalpean valkoinen), sural-osho (harmaan 

valkoinen), tykalge-osho (kellertävän 

valkoinen), tsal (harmaa, tsal yp=harmaat 

hiukset), tsysht-osho (lumenvalkoinen), 

shara (kirkkaan valkoinen, pajun valkoinen),

shöpalge (maidon valkoinen) ja jandar-osho

(lumenvalkoinen).

udmurttien väreihin kuuluu tödy, mödy 

(valkoinen), söd (musta), voz (vihreä,

voz muryn=vihreä ruoho), lyz (sininen),

tsuz (keltainen), purys (harmaa) ja

kuren (ruskea).

unkarilaisten väreihin kuuluu fekete 

(valkoinen), feher (musta), piros, 

vörös (punainen), zöld (vihreä),

kek (sininen), sarga (keltainen),

szurke (harmaa) ja barna (ruskea).

ersalaisten väreihin kuuluu rauzo 

(musta), asho (valkoinen), jakstere 

(punainen), pize (vihreä), sen (sininen),

ozo (keltainen), seroj, sherzev (harmaa)

ja tjuza (ruskea).

moksalaisten väreihin kuuluu ravza 

(musta), aksha, akshu (valkoinen), 

jakster (punainen), sängärä, pize 

(vihreä), senem (sininen), tuzä 

(keltainen), seraj, ule (harmaa)

ja buraj, koritsnevaj, shobda-tuzä

(ruskea).

marit kutsuvat korvakorua, 

jääpalaa ja norkkoa sanalla körz

(partsan körz, jolan körz

=riipuksellinen korvakoru,

vrt. vanhemmat korut).

marit kutsuvat kimppua / tupsua

sanalla sösa (yshtyn sösaze=vyöhön 

laitettu kimppu, peledysh orlange

=kukkakimppu).

marit kutsuvat karvaa, höyhentä

ja untuvaa sanalla pun (punan 

peledysh=karvainen kukka, 

vrt. punoa, punainen).

marit kutsuvat kuituja 

sanalla jarym (shyrtö jarym

=kuitukimppu, vydporsyn jarym

=leväkuidut, pushenge shym 

jarym=puun kuoren kuidut).

marit kutsuvat turkkia sanalla uzga

(uzgam urgash=ommella turkki).

unkarilaisten vaatteiden 

vanhempina (ugrilaisina) osina 

pidetään vyötä (öv), hihnaa 

(szij) ja nauhaa (szalag, 

vrt. nahkaisia osia, muut 

turkkilaisia ja slaavilaisia 

lainasanoja).

unkarilaisten kirjailuja 

jaetaan ristipistoin tehtyihin 

(keresztszemes, szalanvarrott 

himzes) ja vapaalla kädellä 

tehtyihin (szabadrajzu 

himzes).

marit yhistävät valkoista väriä 

(oso) onnelliseen elämään,

perheeseen ja kodin 

puhtauteen.

marit yhistävät valkoista

nuoruuteen, toivoon ja onneen

(ilmentymänään nuorten

neitojen vaatteet,

vrt. päivän väri).

marit yhistävät mustaa 

(sem) suruun, kaipuuseen, 

tuntemattomaan, vaaraan, 

kauneuteen ja tummiin 

(mustaherukan värisiin) 

silmiin ja hiuksiin.

marit yhistävät punaista 

iloon, nuoruuteen, kauneuteen

ja äitiyteen.

marit yhistävät keltaisia

kukkia tyttöihin / näiden

elinikään (sinisiä poikiin 

/ näiden elinikään).

marit yhistävät keltaista

kaipuuseen, kaihoon ja

kauneuteen (vaatteisiin

kirjailtuna).

marit yhistävät sinistä ikävään, 

suruun ja katumukseen.

marit yhistävät vihreää nuoruuteen

lapsellisuuteen ja vallattomuuteen

(toisaalta sinivihreä=maailman 

kauneus).

marien käyttämiin väreihin kuuluu 

os, oso (valkoinen), sem, seme (musta),

shii (hopea), narynche (keltainen), 

yoshkar, yoshkarge (punainen),

uzarge (vihreä), kande (sininen), 

shörtnö (kultainen), kyren (ruskea)

ja sur (harmaa).

marit kutsuvat reunaa sanalla

tyr (vrt. tyriä).

marit käyttävät punaista

kirjailujen taustana, mustaa

ja tummansinistä reunoissa

ja ääriviivoissa ja

tummanvihreää ja keltaista

kuvioiden värjäämisessä.

udmurtit pitävät keltaista

yksin olon, yksinäisyyden,

haikeuden, kauneuden ja 

vaurauden värinä.

udmurtit pitävät valkoista

pyhyyden, puhtauden ja terveyden 

värinä.

saamelaisten väreihin kuuluu ruana, 

ruanaa (vihreä, vrt. ru-ana, rana-neito), 

euovva (valkea, vrt. upea), vielgad, 

vielgis (valkoinen, vrt. velka, uhrit,

vrt. vilkahtaa), kuovgad, kuovgis (hallava, 

vaalean kellanruskea, vrt. kukka), eeskad, 

eeskis (hohtavan valkoinen, valkea, vrt. 

eske, esko), euovjad, euovjis (sininen, 

vrt. oja), viskad, viskis (keltainen, 

vrt. visa, vika, viskata), ruskad, ruskis 

(ruskea, vrt. ruka), eappad, eapis (musta, 

vrt. apu, appaa, epistä, vrt. uhrit, pyhät 

värit), ruopsad, ruopsis (punainen, vrt. rosa

=posket), jievjas, jievjas (valkoinen, 

karvoista), ruonas, ruonnas (vihreä, vrt. 

luona, luoma), räänis, raannas, ränis (harmaa, 

vrt. lani, laina, vrt. rahna, raihnainen), 

cappe, cappes, tjooppeke, tjaahpada, tjaahpat, 

tjahppat (musta, vrt. tapa, tappaa, toope), 

core, corke, tjuöries, tjuorak, tjuorre, 

tjuargada, tjuorkat (harmaa, vrt. tuore,

turka, torka), covje, guywjas, tjuojvat, 

tjuoivat (harmaa, sininen, poroista,

vrt. toiva, toivo), cappat, cappad, capped, 

caxped (musta, vrt. ca-apa, haltijanimet), 

cuorre, cyeri, cuerrjed (harmaa, vrt. teeri), 

cuorgad, cuargudid, cirged (harmaa, vrt.

surku, sarka), cuowjad, cuovjad, cuoivak, 

cuejvex, cijved (harmaa, sininen, poroista), 

rutjkeke, rusjkada, rusjkat, ruskad, ruckkad, 

rucked, rucke, ruckkes (ruskea, vrt. rutja, 

ruska, vrt. uske), roopseke, ruapsada, ruopsat, 

ruoksad, ruopsad, ruopssad, rupsed, rips, ropse 

(punainen, vrt. roope, ruksi, ripsa), vöölgeke, 

veälgada, vielkat, vielgad, violggad, vilged, 

velke (valkoinen, välke, vrt. volga), vuskeke, 

visskada, viskat, fiskad, viskad, viskkad, 

visked, viske (keltainen, vrt. vuskata), 

kilggad, kilgges (hailakka, vrt. kilkki,

kikka, kike), räänes, räänesjuvjj (harmaa, 

vrt. rane, raanu), sieddai, sieddas 

(harmaa, vrt. siita, seita, setä, vrt. 

kivet), cuovvesruopssad, cuovvesruopsses

(helakanpunainen), cuovvesseenai 

(helakansininen, vrt. toven), cuojjlos, 

cuojjal (heleä, helakka), kearjjai, kerjjes 

(kirjava, vrt. karja), puäzzcappad 

(poromusta), samjad (musta, vrt. sama, samea,

sammakko), ruopssad, ruopsses (oranssi, 

punainen), kaiggesruckkad, kaiggesruckkes 

(vaaleanruskea, vrt. kaiken, kake, kike), 

seenai (sininen, vrt. seinä, se-ena), 

aalek, aalik (sininen, vrt. ale, alli, 

aalto, vrt. aa-sielu), cuovvesaalek, 

cuokkesaalek (helakansininen),

cuokkescappad, cuokkescappes (sysimusta),

käämesruopssad (tummanpunainen, vrt. 

käärme, kaamea, kaamos), cuokkesruoppsad, 

cuokkesruopsses (tummanpunainen), 

cappesruckkad, cappesruckkes (mustanruskea), 

cuokkesaalek (tummansininen, vrt. jokke,

joki), käämes (tumma, vrt. käämi), 

teammnai, tiemmnes (tumma, vrt. tamma, 

tammi, temmi, tiermes), cuokkad (tumma, 

vrt. tukka, sukka, jukka), kobbjuvjj 

(kokovalkoinen), kaiggad, kaigges (vaalea, 

vrt. kikka, kake, kike), sielgges, sialggad 

(vaalea, vrt. silka, silko, selkä, seljetä), 

kiolggad, kiolgges (vaalea, vrt. kolkka), 

kulggad, kulgges (vaaleanharmaa, tumma selkä, 

porosta, vrt. kukka, kuikka), kollviskkes 

(vaaleankeltainen, vrt. koli, kolli, kollaa), 

kaiggesruopssad (vaaleanpunainen), 

pinnalsoous (vaaleanruskea, vrt. pinta), 

cuovvesruann (vaaleanvihreä, vrt. rane, rani, 

ranta), juvjj (valkoinen, vrt. juova, juva), 

violggad, violgges (valkoinen, vrt. olga,

volga), ruann, ruonas (vihreä, vrt. ru-anna, 

ru-oinas, haltijanimet), losttruonas (lehtivihreä), 

beallsai (valakka, vrt. päivä), kirjaa (kirjava),

eunnai (kirjava, vrt. unna, enna, enne, uni) 

ja eeuntem (väritön).

saamelaisten koruihin / koristeluihin 

kuuluu kietleppriggee (rannerengas, 

riggee=rengas), soljo (risku, lapinkoru, 

vrt. solki), suormas (sormus), riegis, 

riegges, riägga (rengas, vrt. ri-akka,

haltijanimet), ciimcik (helmi, vrt. 

timmi), peerel, pessraz, pesser (helmi), 

keäppermäcc (helmikoriste, miehen 

talvitakissa, vrt. massi), peerelsuonn 

(helminauha, vrt. suoni=jänne), 

vuäddzääpnek (juurikoru, vuad=juuri), 

heärvv, herva, heerva (koru, koriste,

vrt. hervanta, hervoton, harva), 

heärvv-vuäivvatpäällaz (korukeräpallokas), 

piiltak (korvakoru), laustoksuormas 

(lehdistä tehty sormus, laustok=lehdykkä), 

kossleantt (kassanauha), veäskkolcc 

(vaskirengas, vrt. koltsa), veäskkpalli 

(vaskisolki), veäskksuormas (vaskisormus), 

kiomrdos (seppele), zääpnek (rintakoru, 

solki), koolez, kolcc (koltsa, rengas), 

kiottpädd (rannerengas), vueivvheärvv 

(pääkoriste), paalmiknuerr (palmikkonuora), 

vuvll (panta, vrt. ulla), källpesser 

(otsakoristehelmi), käll-liantt (otsanauha, 

vrt. kallo, kalle, kallis), källreppik 

(otsanauha), einna, eiina (koriste, koru, 

vrt. eina, iina, ei-ina, haltijanimet),

pelljmaaddheärvv (ohimokoriste, pell=korva), 

riesa, riessam (rimpsu, ripsu), tieppi, tiepi 

(tupsu, liehuke, vrt. teippi), duäppaa, 

duahpaa, tiehpaa, tiehppe, dieppe, tieppi, 

tiepp, tiexpe, teppe (tupsu, vrt. tepa, tipe,

teppo, tiex-pe, haltijanimet), riozzam (hapsu,

vrt. risa, rissa, rosa, roosa), tiestt (hapsu,

vrt. tähtien nimet), heärvv-vuodd (koristepaula, 

vrt. juurista punottu), suapccvuodd (koristepaula), 

laustok (koristerengas), heärvvpuägganj 

(koristevyö), toobbik (tupsu, vrt. topi, tovi),

kestt (tupsu, vrt. kestää, kestit), tieppriossam 

(tupsunauha), tabb (tamppi, koriste takin 

selässä, vrt. tapa, tappi, vrt. tavata=jakaa 

osiin), ceäpstok (tamppi), palli (solki) ja

suonavaeeu (suonirihmarengas).

saamelaisten vaatesanastoon 

(vaatekappaleet) kuuluu sukka, suha 

(sukka), pomppa, pompa (päällystakki),

turkka, tuurha (turkispaita, vrt. turha), 

lukka, luuha (hartiasuojus, vrt. luuhata), 

peska, peeska, piackk (peski, vrt. pe-eska,

haltijanimet), cioparjpiackk (kellohelmainen 

peski), juvjjpiackk (vaalea peski), maalec 

(maalitsa), mollvuassokpiackk (vrt. molla

-maija, täytettyjä), njaarblpiackk (yhteen 

ommeltu peski), oorkotpiackk (orkopeski),

lumma, luuma (tasku, reppulumma=repuntasku), 

njälmivaata, njälmivattuu (naisten hartiasuojus), 

kiista, kistuu (kinnas, vrt. kiistellä), 

raddelijne (kaulaliina), puksa, puuvsah 

(housut), sisneeh (nahkainen säärystin, 

sisnakka), kamaspidoh (säpäkkeet, poronnahkaiset 

säärystimet), maaccuh (takki), liskemaccuh 

(ihokas, vrt. masu), sämimaccuh (lapintakki), 

kaalsuh (säpäke, poronnahkainen säärystin), 

eevenävdi (sieppuri, karhun turkista tehty 

viitta, vrt. nätti, näyttää), päidi, pääidi 

(paita, vrt. paati, pa-idi), siskelpäidi

(aluspaita), viergi (vierki, karvareunus 

lakissa), helmi, heelmi (helma, vrt. helmitetty), 

suajanjälmi (hihansuu, jälmi=jelmi), poohij, 

puahhaa (vyö, vrt. puuhha, puhakka), eevdipoohij 

(nahkavyö), läigipoohij (lankavyö), loppook 

(lapanen, kinnas, parkkinahkainen), piddo, 

pido (kalsu, sarkainen säärystin, vrt. pitää), 

kamaspiddo (koipinahkasäärystin), lummo, lumo 

(tasku), lajukappeer (sarvilakki, naisen päähine), 

pövkkyr (pöykkyri, paksukarvainen peski), 

ruodas, ruoddas (kintaan ranne), puurgas, purgas 

(ohutkarvainen vaate, vrt. purkaantua, parka), 

selgkyevdlas (lapintakin tai peskin selkämys), 

siäpulas (pääntie, kaulus), haamit (hame),

lapeu, laapeu (halkio vaatteessa, vrt. lape), 

vualppu, vualpu (leninki), juvvie, jyvvee, 

avvie, avve, eve (vyö), cuppe, tjuppe, tjuhpa, 

tjuhppa (lakki, esineen kärki, vrt. tuppi,

tupata), avve, avv, uv, xegg (vyö, vrt. avata),

gippere, gahpera, kahpier, kahper, gapper, 

kappeer, keäpper, kabber, kepper, kepere 

(lakki, kypärä), gästaa, gisstaa, kistah, 

kista, gista, kiista, keestes, kistes (kinnas,

vrt. kastaa), uttse, ohtsa, ohtso, occa, 

ucca, oocc, ozz, oce (kaula-aukko, vrt. otsa,

ohto, osa, suojelushenget), pecke, bietskedh, 

bässkediht, pieskietit, päska, baeska, paeska, 

piackk, pieck (peski, vrt. paiskata), piddo, 

pedd, pind, pinto (naisten sukka, vrt. pinta,

pitää, peto), sissie, sissee, sassie, sasse, 

sese (hiha, vrt. sassiin), soojaa, sojjee, 

soojjie, sodje, soggje, soaija, suäjj, suäij, suejj, 

siejja, soje (hiha, siipi, vrt. saija, seija, 

vrt. eläimiä jäljittelevät vaatteet), vaapsie, 

vapsee, vaapsie, vapse, vakse, väpsi, väpss, 

vaps (kintaan terä, vrt. vaaksa), vierke, vierge, 

viergi, viergg, verke (lakin karvareunus, verka,

vrt. vieri), levrdok (helma), lioppleinn (helma), 

faardik (esiliina), kohtt, cepcstok-kohtt (hame,

vrt. kohtu, kota), kohttaunnaz, kohttaaunas 

(hametarpeet), liov (helma, vrt. lieve), viottar 

(housunvyötärö), puus (housut, säärystimet), 

reppik (kaulahuivi, vrt. repiä), hupp (huppu), 

huppkähttan (hupullinen takki, kauhtana), riizz 

(kaapu, vrt. riisua), piiutas (asu), soouskeestes 

(karvakinnas), soouskeäpper (karvalakki), kaaulas 

(kauluri), seäpplos (kaulus, vrt. sepalus), keestes 

(kinnas), ceagg (koipihousut), juvjjkeestes 

(koipikinnas, vrt. koipinahat), kaamaskeestes 

(koipikinnas, kaama=nahkakenkä), tieppkeestes 

(koipikinnas, tiepp=tupsu), kamspuus (nahkaiset

säärystimet), pelljkeäpper (miehen talvilakki), 

triivik (naisen talvilakki), saamsik, saamsak 

(lapinlakki, vaimon päähine), kuolmas (kuolmus, 

lyhytvartinen sukka), koolpek, koolpik (varraslakki), 

peervesk (lakki), povdnek (lakki), päärnakeäpper 

(lakki), veauldos (lankavyö), vacc (lapanen, 

kinnas, vrt. vasa), vaccväpss (lapasen kämmenpuoli), 

vaccseälggem (lapasen selkäpuoli), määccak 

(lapintakki), kohtt (leninki), levrdok (lieve), 

keäppertienn (miehen lakin etuturkis, vrt. 

tienata), keäppertokk (miehen lakin takaturkis, 

vrt. toka, tokka), tikkar (villapusero, 

vrt. tikuttaa), puägganj (vyö), ceeres (vyö), 

kolbb (viitta), kuodas (vuori, vuorikangas), 

pihttaz, piiutas (vaate, vrt. pihta-kuusi,

vanhemmat kesävaatteet), tieppkeestes 

(tupsukinnas), tieppauttok (tupsullinen 

selkävyö), ceäpstok-kuurta (tamppipusero, 

selkäkoristeinen), punn (takin povi), pedd 

(naisen sukka), sokk (sukka, vrt. sokka), 

suärak (sorokka, naisen lakki), jierr 

(nahkainen säärystin), coolmas (salmas, 

kirjolakki), keestes (kinnas), kuurta (pusero), 

vuälggläbz (olkahihna), täkk (sivu, vrt. takki) 

ja läkkie, lahkee, lahkie, lahkke, lakke, lakk, 

lexke, lekke (puoli, puolisko, vrt. lakki, 

lahje).

saamelaisten vaatesanastoon (kankaat, liinat, 

täytteet) kuuluu suoga, suegg, suoggam (harso), 

paaja (sarkakangas), jotka, joodha (jatko), 

kaava (taive, mutka), leddee, läddee (verka, 

palttina tai villakangas), rimske (rääsy),

lijne, liijne (liina, pellava), rappe, rape 

(vaateriepu), sote, sode (resu, kulunut 

vaatekappale), kappalah (kappale), tuarraseh 

(kankaan kuteet), särgi, säärgi (kaistale, 

sarka), liggo, ligo (räsy), timadas (pehmuste), 

tohadas, tovadas (pehmuste, täyte), siholdas 

(pyyhe), siinas, sinna (harva kangas, ohut 

kangas), piivtas, pihtas (vaate, vrt. 

pihtakuusi), käägis, kagga (kangas), karvu, 

kaarvu (vaate, vrt. karva), riäpu riävu 

(riepu), ulbie, ulbee, holpe, holbe, olbe, 

olbb, olb, olpe (hulpio, kudotun kankaan reuna),

saargie, sargee, saarkie, sarke, sarge, 

särgi, särgg, sarged (viilto, sarka), mall 

(malli, esikuva), uccnjuollgaz (helmakaista), 

orstok (hursti), korcc (kaista, vrt. korsu

=kapea), pältt (kaista, vrt. palttina), 

cuoppos (kaista, vrt. suippo), kuärcckerjjleinn 

(koukerokirjottu kangas), käiddnjuol (kuvekaista), 

kuadoolaz (lakana), oolaz (lakana), kuurta 

(röijy), kuon (kangas, vrt. kuono, kuontalo), 

leinn (pellavakangas), vaajj (kaava, vrt. vajaa)

ja kaavv (mutka, vrt. kaava).

saamelaisten vaatesanastoon (ompeleminen, 

langat, neulominen) kuuluu vuoda, vuodduu 

(paula, vrt. vuadd=juuri), vipsa, viipsa 

(vyyhti, vrt. viipsata), cuggad, cuugam, 

cogga (pujottaa, pistää, vrt. sukka), 

kuoppad, kuovam (kuroa sauma kaarevaksi,

vrt. kova, kuva), vipsad, viipsam (vipsata, 

vyyhtiä), njaddeed, njadam (nitoa ompelemalla),

panneed, panam (kehrätä), pärgidid (punoa, 

4-7-säikeistä), puaibildid, puaibild 

(pujottaa), karttudid, karttud (kartata

villaa), ruvdid, ruvdiim, ruvdee (punoa, 

4-säikeistä nauhaa, vrt. rutikuiva), 

moigid, moigiim, muaigee, maigee (punoa 

nauhaa neljästä langasta, kaksi kummassakin 

kädessä, vrt. muikea, makea, mokata), 

saiganid (purkautua, rispaantua), kargasid 

(karata, purkaantua), salbastid, saalbast 

(harsia, vrt. salvata), nuolastid, nuolast 

(riisaista, purkaa lankaa, vrt. nuolaista),

solmastid, soolmast (pujottaa, lanka silmään,

vrt. solmia), kortastid, koortast (pujauttaa, 

silmustaa), vuovlattid, vuovlat (pujottaa,

vrt. vuadd=juuri), kuaruttid, kuarut (neuloa),

tiännud, tiänum, teennum (kantata, päärmätä,

vrt. tanut), kuarrud, kuarum, koorrum (neuloa, 

ommella, vrt. koru, karata), olbe (hulpio, 

päärme), mune (vara, vrt. jättää varaa), 

njamaldah (vyyhdin lenkki), puddiistah 

(tere, päärme, nahkaa tai verkaa), kartustah 

(hahtuva, kehräämiseen), läigi, lääigi (lanka, 

eellimläigi=elämänlanka, ulloläigi=villalanka), 

nevli, neevli (neula), äimi, ääimi (äimä), 

sordeäimi (särmäneula), juarmi (taive, sauma), 

sävni, säävni (sauma), kuuhal (kehräpuu), 

njoodalm (ommel, sauma), tieskar (kintaan 

suun koristepäärme), putadas (päärme), nanodas 

(lujite, vahvistus), tuovnas (paikka, 

paikkalappu), saigu, saaigu (purkautunut lanka 

tai langan pää), palkku, paalhu (vyyhti, pasma), 

naalu (neula), luavkku, luavhu (loukko, reikä,

vrt. luukku, laukku), puallu, pualu (nappi), 

arppu, aarpu (lanka, ei villainen, vrt. arpoa), 

ajme, äjmi, aajmie, aibme, aibmee, aajpmie, 

aime (neula, äimä, vrt. ama=ime=emä), gierdie, 

gärdee, kiertie, kierte, gaerde, kierdi, kiärdd, 

kierd, kierde, kerte (säie, kerta, vrt. kiertää, 

kerrata), goorudh, gorroot, koorruot, korrot, 

goarrot, koarrud, kuärrad, koarred, koarrad, 

koro (ommella, korua, vrt. karu, koruompele), 

laajgie, laigee, laajkie, laike, laige, lääigi, 

lääij, lajke (lanka, vrt. la-iki, haltijanimet), 

oppol, obbal, ubbalm, ompel (naskali, vrt. 

ompele), baardeh, bardeet, paartah, partet, 

bardet, pärdid, pärddad, parte (paartaa, 

reunustaa), budnedh, budneet, potniet, potnet, 

bodnet, panneed, paanned, pann, pone (punoa, 

vrt. paananen, panna, panka), boolmietidh, 

poalmex, pielme, polme (palmikoida, palmikoitu 

nauha), booluo, bolloo, poolluo, pollo, boallo, 

poallu, puäll, poall, poalla, polo (nappi, pola,

vrt. po-allu), buddedh, buddat, puttit, puddit, 

buddit, puddid, puddeed, pundjed, puntije 

(ommella saumaa tai reunusta, vrt. puntti),

duoredh, duarrat, tuorrat, duorrat, tuorrad, 

tuorrad, turred, tore (tuorata, päärmätä), 

vipse, vibsja, vipsja, viksa, vipsa, vipss, 

vips (vyyhti), ebll (ohutlankainen), 

seullväädd (ompelunuora, vrt. vuadd=juuri), 

torrad, torres (paksulankainen), nualljam 

(nuljaantunut, purkaantunut), lessneei 

(purkautuva), muärddemsägg (säntiläneula), 

halssmos (harsiminen), saukkmos (harsiminen,

vrt. saukko), salbbamsuonn (harsinlanka), 

lioppsuonn (helmalanka, suoni=jänne), 

kuessel (kuosali, kehräpuu), paannmos 

(kehrääminen), vuäivvummus (keriminen, 

vrt. vuadd=juuri), peäckkummus (keritseminen), 

peäckkeemruud (keritsimet), vuäivvat (kerä),

keärddummus (kertaaminen), koorrmos (kurominen),

viannmos (kurominen), cooggalm, vaccooggalm 

(kärkikavennus lapasessa), kiappummus 

(kieputtaa lankaa käpyyn), lääijkooskaz 

(langanpätkä), koodreisuonn, koddsuonn 

(jännelanka, vrt. kota, porojen nimet), 

ärpp (lanka, vrt. arpoa), lääijvipss 

(lankavyyhti, vrt. viipsiä), njaavvad 

(vyyhtää, vrt. naava), tiannad (päärmätä,

vrt. tinata), lessned (purkautua), 

lohttad, loottad (punoa), kiomrded (punoa, 

pujottaa), parggeed (punoa palmikoimalla), 

ruvjjed, ruvkkeed (punoa nauhaa), lahtted 

(pujottaa), neullad (pujottaa), naakkted 

(pujottaa), solmsted (pujottaa lankaa neulaan), 

näppeed (punoa, pujoa, vrt. näpit), parssjed 

(parsia), paalmkastted (palmikoida), kuärrad, 

kuärsted (ommella, neuloa), kuoppad (ommella),

njaadded (ommella), salbbad (ommella, harsia),

tiannad (ommella), soukkad, saukkad (ommella 

harvaan), tunnastted (paikata vaatteita),

koodded, kodsted (neuloa), puällted (napittaa), 

koorrad (kuroa), viannad (kuroa umpeen), 

vuäivveed (keriä), cacklded (kerrata), 

keärddeed (kerrata), njubzzeed (kehrätä), 

paanned (kehrätä), kaarjed, kartteed (karstata), 

halssad (harsia), koddneull, orddneull (äimä), 

nalddi, heärvvsnalddi (värttinä), vipssmuorr 

(vyyhdinpuu), njaavas (vyyhti), vipss (vyyhti), 

kooddemäggev (virkkuukoukku, vrt. makea),

läigg, lääij (villalanka), suopc (villalanka), 

vipssmuorr (viipsinpuu), laannj (säie),

saaigas (säie), kerdd (säie), väädd (rihma,

juurilanka), säigg (rihma), tian (ommel, 

päärme), parssjummus (parsiminen), lääijneull 

(parsinneula), jonn-neull (parsinneula, 

jonn=iso), pasmmlääij (pasmalanka), kuärstok 

(ommel), kuärram, kuärrmos (ompeleminen), 

njaaddmos (yhteen ompeleminen, vrt. naittaa), 

turaskasuonn (ompelusuoni, jänne), kiottcukk 

(ompelurasia), kood (neule), kuärldok (neule, 

vrt. karla), uaivat (kerä), siähanid, siähan 

(sekaantua), toppad, toppaam, tuppad, tuppaam 

(keritä, leikata), koddsuonn (jännerihma),

suonnsnopp (kimppu jännerihmoja),

joortummus (kerääminen, rullaaminen) 

ja karved, karvam (kiertää, vrt. karva).

saamelaisten vaatesanastoon (kengät) 

kuuluu kaama, kammuu (kenkä, vrt. kaima,

kamu), lieppa, liepa (kenkäheinät), viera 

(kenkäheinäkerä), euoldastid, euoldast 

(oikoa nahkakenkää, kepillä), talastid, 

taallast (pöyhiä kenkäheinää, vrt. tallata),

kiäddaattid, kiäddat (sitoa kenkäheinänippu 

latvasta, vrt. kietoa), eolgattid, eoolgat 

(riisua jalkineet, vrt. olga), luavittid, 

luavit (panna jalkaan, paulaton kenkä), 

njuppah (nutukas, karvakenkä), eässih 

(vesikenkä, vuotakenkä, parkkinahasta), 

luavattah, luavattus (kenkä, pauloittamaton), 

kaalluh (kallokas, karvakenkä), 

kamaspiddonjälmi (säpikkään alapään verka, 

njälmi=suu), kamuvsyeini (kenkäheinä), 

eulgoom (sivukappale, sulkuma, kengässä), 

ooldas, oldas (iltti, nauhojen alla oleva 

nahankappale), kaamuv, kammuu, kaama 

(nahkakenkä, vrt. ka-ama), ruojas, ruoijas, 

ruojus (lapinkengän varsi, vrt. ruija), 

taalas, tallas (kenkäheinät, yhteen kenkään),

altas, eltes, eldas (iltti, kieli nauhojen 

ja jalan välissä), culko, tjulgelme, tjulgoi, 

tjulkum (kengän kylkikappale, solki), 

culkum, culgoom, culg, cilg (kylkikappale, 

vrt. sulkea), gaameh, gaama, kaamah, kama, 

gama, kaamuv, kaammi, kam, kameg, kamek 

(nahkakenkä), loobietidh, loobedit, lopatahka, 

loabatit, loavittid, looutted, luebxed, lope 

(laittaa kengät jalkaan), nuvteke, nuuhtahka, 

nuvhtahk, nuvhtak, nuttuk, nuutternek, nutte 

(karvakenkä, turkiskenkä, vrt. nuttu), ruojes, 

ruajas, ruojas, rujas, rijs, rojes (kengänvarsi, 

suukappale, suomen ruoju), daalas, taallas, 

tallas, dallas, taalas, talas (kengän heinäpanos, 

tallukas), vuoddeh, vuaddahka, vuottah, vuotta, 

vuodda, vuoda, vuodd, vontek (punottu kengänpaula, 

vanne, vrt. juurista), lioppkaammi (heinitetty 

kenkä), laautos, laautoskaammi (heinittämätön 

ja pauloittamaton kenkä), nuerjik (hylkeennahkainen 

jalkine), poojas (iltti), käällak (kallokas), 

kääddvualaz (karvakengän takapohja, vrt. 

valahtaa), kaammiceäpp (karvakengän neuloja,

vrt. seppä), kooddek (karvakenkä), tuvkk 

(karvakenkä), kaammikädd (kengänkanta),

kaammikarstok (kengännauha), kaammipäärjesm 

(kengännauha), kaammivuadd (kengänpohja),

njuunnkaammi (kenkä, vrt. nenä), nutrnek 

(kenkä), uuppik (kenkä), nuerjik (kenkä, 

lapikas, vrt. nurja), kaammisueinn 

(kenkäheinä), njuunnsueinn (kenkäheinä), 

taalaspiell (kenkäheinä), viorr (viera,

kenkäheinäkerä), sacci (kenkäheiniä kasvava 

kosteikko, vrt. sassiin), sueinntopkk 

(kenkäheinänippu, vrt. toppa), kaammipoous 

(kenkävoide), pääjas (kauto, rintakappale),

muottvazzemkaammi (lumikenkä), seenkjed 

(vetää kenkäheiniä kouran läpi), kijjastted 

(sormistaa kenkäheiniä), viorreed (punoa 

kerälle kenkäheiniä), caummad (pehmittää 

kenkäheiniä, kurikalla), naakkted (panna 

jalkaan, vrt. nakata), parggeed (palmikoida 

kenkäheinää), talsted (heinittää kenkää),

nuerjik (vuotakenkä), uuppik (vuotakenkä),

couddkaammi (vuotakenkä), peässkaammi 

(tuohikenkä), peässkozz (tuohikovike), 

peässkaammi (tuohivirsu), laustokkaammi 

(tossu), laautos, laautoskaammi (tolkkonen), 

sappi, sappikaammi (saapas), jierr 

(pitkävartinen karvakenkä), vuoddkaammi 

(paulakenkä), kooddek (nutukas, karvakenkä), 

nutrnek (nutukas, karvakenkä), tuvkk (nutukas, 

karvakenkä), muärddmos (pauloittaminen),

njuunnkaammi (koipikenkä) ja vuodaeeve 

(kengän paulanauhan tyvipalmikko).

saamelaisten vaatesanastoon 

(kutominen) kuuluu ribja, riibja 

(tukki kangaspuissa, niisi), nijssa, 

niijsa (niisi), äävild (niisi), koddeed, 

kodam (kutoa), särgimuorah (kangaspuut), 

njuskom (tiuhta), gurredh, guddeet, 

koddiet, kotet, goddet, koddeed, koodded, 

kodded, kotted, kode (kutoa), veevar 

(kangaspuissa kudottu), läpped caalm 

(pudottaa silmukka, kutoessa), kooddem-muor 

(kangaspuut), kood (kude), kooddemlääij 

(kudelanka), koodalm, kodldok, koddnjos 

(kudelma), koodos (kudos), kooddmos, kooddem 

(kutominen), nettnecc (niisi), nettneccmuorr 

(niisipuu), cuozzalm (loimi), cuozzalmlääij 

(loimilanka), raabbal (pirta) ja suoppam

-muorr (luomapuu).

saamelaisten vaatesanastoon 

(painaminen) kuuluu paaina, painuu 

(väriaine, vrt. painaa, painua, pa-ina), 

päinid, päinnad, paainam (painaa, värjätä),

ivne, iivne (väri, vrt. iines), vualuivne

(pohjaväri), painu, paainu (väri, 

vrt. panu, painua), riddopainu (kanerva, 

painamiseen käytetty), viskispainu 

(lieko, painamiseen käytetty),

ruopsispainu (kiventiira, kivijäkälä,

painamiseen käytetty), lääijpäinnam, 

lääijpäinnmos (langan painaminen), 

cecced (roukata, värjätä), cääppatted 

(värjätä mustaksi), suapcc (värjätty 

villalanka), cicc (värjäysvesi),

ceceei (värjääjä), päinnai (painaja, 

värjääjä), eunn (väri), eunneed (värittää,

vrt. enne, uni), paain, paainkuann 

(paininväri), cicc (väri, rouka),

deäddeet, tiettiet, tieddet, daeddet, 

teddid, teädded, tiended, tente (painaa, 

vrt. tietää), teddid, tiädam (painaa, 

vrt. täti), kerjjeed (värittää, 

vrt. kirjailla) ja rovv (rouko, värjätty 

nahkavälly, vrt. rovajärvi).

saamelaisten vaatesanastoon 

(aineet, tarpeet) kuuluu uvja, uuvja 

(untuva), euoma (kalannahka), 

soovsa, soksam (karva), eevesoovsa

(kaulakarva, vrt. eve, eevi), puzza, 

puuza (höyhen), lijne, liijne (liina, 

pellava), ullo, ulo (villa), osto 

(pajunparkki), kieldagas (poron 

takajalan jänne, jännelangaksi),

kaamas, kaammas (koipinahka), ryeivis, 

ruaiva (hamppu), piellivas (pellava), 

suonas, suonii (jänne), parkku, paarhu 

(kuori, parkki), guolge, gualga, kuolka, 

kuolga, kuolgg, kulg, kilg, kolke (karva, 

kalki, vrt. kalkki), lappo, slaappaa, 

slahpoo, slahppo, lappu, läpp, lapp 

(selkäsuoni, käsittelemätön jänne,

vrt. lapa, lappaa), nuövie, nuevvee, 

nuovvie, nuovve, nyevvi, nuevv, nuvv, 

novve (tappura, hamppu), rueives, ruojvies, 

ruoives, ryeivis, ruäivas, ruejvas, 

riejves, rojves (hamppu, roivas), 

säksie, soousa, soous, sevs, segs, sevsem 

(karva, höyhen, vrt. sääksi), suone, suadna, 

suotna, suodna, suona, suonn, sunn, sinn, 

sone (suoni, jänne), uvjjsoous (untuvakarva),

pozz (höyhen), tolgg (höyhen, vrt. laittaa

tolkkuun), vueddes-soous (juurikarva), 

suonnläpp (selkäsuoni, jänne), suonnsaaigaz 

(jännesäie), nuerjjcoudd (hylkeennahka,

vrt. nurja puoli), kuolgg (karva), siopp, 

soous (karva), vuoptt (karva, vrt. vuota), 

sooustuuppik (karvatukko), sooussnopp 

(karvatuppo), kooidaz (kuitu, vrt. koittaa), 

laannjos (kuitu), uvjj (untuva), tälvvtorkk 

(talvikarva), nueves (rohdin), njavv (poron 

kaulakarva) ja puäzzsohss (poronkarva).

saamelaisten vaatesanastoon 

(nahankäsittely) kuuluu naveldid, 

naaveeld (liottaa karvattomaksi, 

nivottaa), ostodid (parkita), neskid, 

niäskam (näskätä, kaapia kettä nahasta,

vrt. naskali), navalid, naavvald (nivottua, 

liota karvattomaksi, vrt. naava), spijlid, 

spijliim (pingottaa, talja seinälle), 

sisne (sisna, parkkinahka), ase (nahkapuoli, 

karvanahassa), iärgadah (porohärän talja), 

eevdi, eeevdi (nahka), tyelji (talja, 

kuobzatyelji=karhuntalja), nähki, näähki 

(nahka, vuota, vrt. nahkea), poostas, 

postas (pihti, halkaistu kapula taljojen 

kuivauksessa), vojattas (hukkapalat, 

kankaasta tai nahasta), gartse, garhtsa, 

karhtsa, kercce, garca, korcca, korcc, kerc 

(suikale, hihna), kat, gat, kott, kedd, 

kett, kete (talja, karvanahka, kesi),

njyvvedh, navvaalit, navvet, nauvalid, 

naavted, navved, nevved, neve (liottaa 

karvoja, suomen nivoa), naakkie, nahkee, 

naahkie, nahkke, nakke, nähki, nakk, 

naxke, nakke (nahka, vrt. nakata, nakkila),

nieskedh, nässkeet, nieskiet, niesket,

naesket, neskid, neäskked, niesked, neske 

(kaapia nahkaa, vrt. nisse=isä), njaartjaa, 

sjnjaarhtjaa, sjnjarhtja, njarca, njarcca, 

njärcc, narz, narcce (reuna tai vatsanalus

nahka), säddedh, saddeet, sattiet, saddet, 

sadded, sanded, sended, sente (pingottaa, 

marin sindem), deälloot, tiellat, daellot, 

teällud, teällad, tealled, telo (pehmittää 

nahkaa, teloa, vrt. tela), duöljie, duelljee, 

tuoljie, tuolje, duollje, tyelji, tuellj, 

tull, tille, tolje (talja, vrt. telottu nahka), 

valah, valak, voolah, velek (viileke, 

nahkakannike), vijjedh, vijjat, vajjat, vadjat, 

vaggjat, vooijad, vejjed, veje (viiltää, 

leikata, vrt. vitja, vatja), vottsudh, vahtjot, 

vaccot, occood, vaaccad, vazzad, veco (kaapia, 

vitoa, pehmittää, vrt. vaasa, vasa), vievlie, 

vievlaaj, feule, faewle, veull, vevle (koiven 

reikä nahassa), luezz, luezzes (huonosti 

pingotettu), kaamaskooddarv (koipikuntura, 

neljä koipinahkaa), kaamascoudd (koipinahka), 

sueikkcoudd (sivunahka, vrt. seikka), 

vuolttasttmos (koipinahan lastuttaminen), 

kaamas, porggkaamas (koipinahka), kooddarv 

(kuntura, poron koipinahat), sadded, saddled 

(pingottaa), luezzad (pingottaa), caummad 

(pieksää), riokkad (pieksää), tohmmad (pieksää, 

vrt. tohmajärvi), tuomsted (pieksää, pehmittää), 

teemeed (pehmentää, vrt. teemu), meiddad 

(pehmittää nahkaa), miahhad (pehmittää nahkaa, 

vrt. maha), muossad (pehmittää), pärkkeed 

(parkita), ostteed (parkita), kässned (liota), 

lahttad (liota, vrt. lahti), kääzzted (kastaa,

liottaa), vuolttastted (lastuttaa koipinahkaa,

helpehtiä), tiallad (kaapia), vaaccad, vockkad 

(kaapia, parkkia), neäskked (kaapia nahkaa 

puhtaaksi), vuälggat (viileke), älddok 

(vaatimennahka), sesnn (sisna, parkittu 

poronnahka), njärcc (reunanahka), reuddok 

(peurahirvaan talja), kooddcoudd (peurannahka), 

pärkkcoudd (parkkinahka), osttcoudd (parkkinahka, 

vrt. ostaa), jiekki, jiokki (näskäysrauta, 

nahan muokkaamiseen), neäskkemluvdd 

(näskäyslauta), joorgpiell (nurja puoli), 

riottpiell (nurja puoli), louddam, luodin 

(nahka), korcc (nahkasuikale), pältt 

(nahkakaistale, vrt. palttu) ja tiällud, 

tiälum, teellum (voidella ja kaapia nahkaa, 

vrt. tellu). 

saamelaisten vaatesanastoon (kirjailut, 

koristeet) kuuluu einattid, eiinat 

(koristaa, vrt. eino, iina), hervid, 

heervat, herviim (koristella, kirjailla), 

kirje (kirjonta), euogastah (piste), 

mualkki, mualhi (koukero, mutka), 

ruanzi (kiemura, koukero, vrt. ransu), 

niäljahas (neliö), kovos, kovvoos (kuvio), 

tiälkku, tiälhu (tilkku, läikkä, pilkku,

vrt. tilhi), cale, tjaaledh, tjalleet, 

tjaalliet, tjallet (viiltää, kirjoittaa), 

cerke, tjärgie, tjarka (kaistale, juova,

vrt. tarkka, tarkasti), carges, cerg̜es 

(kaistale, juova, vrt. sarka), girjie, 

girjee, kirjie, kirje, girje, kerjj, kirj 

(täplä, kirja, vrt. kerttu), table, dawle, 

täbll, tabl, taple (täplä), cuavvai, cuavvlos 

(juovamainen, vrt. tavata, tavu), juonn, 

juonni (raidallinen), säimmcalmmsaz 

(ruudullinen, calm=silmä, vrt. saami, saimi, 

vrt. ai-sielu), kiottkeerjaz (viivakirja,

vrt. kita, kota), urr (jono, vrt. ur-sielu), 

juonn (juoni, juova), läikk (läikkä, juova), 

kerjj (kirjailu, kirjailija), kerjjummus 

(kirjaileminen), kerjjtemceäpp (kirjailuseppä), 

kerjjos, kearjaz, kerjj (kirjo, koriste, 

vrt. karja), corrcalmm (kirjosilmä, pistelmä,

vrt. sorja), kooumciokk (kolmio), kuädaz 

(kolmio, vrt. kota), heärvv (koriste), 

heärvummus (koristaminen, vrt. herva, harva), 

raakktummus (koristaminen), jorbbcalmm 

(pyöreäsilmä, koriste), määcckerjjos 

(koristekirjailu, vrt. talvitakit),

reeppjualgaz (koriste, vrt. jalka, julkea,

julkaista), säimmcalmmkerjj (ruutusilmä, 

koristekirjailu, vrt. saimo, aimo,

äi-sielu, äiti), cuärvas (koriste), 

kuunarkerjjos (koristekuvio), viorr (kaari, 

kirjailuna), viomar (koristeraita), 

heärvv-vuodd (koristepaula), suapccvuodd 

(koristepaula), mookkaz (koukero, vrt. 

mokata), tealkk (täplä), tealkkad (täplittää, 

vrt. telkkä), kärtteed (kuvittaa), heärvted, 

hiarvted (koristaa, vrt. hirvas, hirveä), 

raakkted (koristaa), cuavvad (juovoa, 

raidoittaa, c=tj), tierdd (täplä), täbll, 

tääblaz (täplä, vrt. taula), mookkaz, 

uccmoolkaz (siksak-kuvio, vrt. mokata), 

jannam (ruutu, vrt. jaana), jäurr (ruutu,

vrt. ja-urr), tiil (ruutu, vrt. tila, tiili,

vrt. kuun nimet), calmm (silmä, ruutu), 

säimmcalmm (saamisilmä, ruutusilmä), 

säähmattkerjj (ruutukirjo), reeppjualgaz 

(riekonjalka-kirjailu, omat kirjailut),

ruoss (rasti), juonn (juoni, raita), 

kerjjkoskk (kirjokeski, raitojen väli), 

viomar (pystyraidoitus), nelljciokk 

(nelikulmio), mokk, mokk-kerjj (mutka, 

mutka-kirjo) ja riesedh, riessat, riessam, 

riossam, rissem, rese (koriste, koristella,

vrt. risa, riesa).

saamelaisten vaatesanastoon (kuvailevat 

sanat) kuuluu munnaa (varava, väljä), 

hiärvaa (lystikäs, kirjava), sovattallad 

(sovitella, vrt. sopa), heiviittid, heivit 

(sovittaa, vrt. heivata), kiinnad, kiinam 

(takertua, vrt. kinnas), jaannad, jaanai 

(kutistua, vrt. jaana), veeppad, veevam 

(vyöttää lapintakki istuvaksi, ylhäältä 

väljäksi), karvudattad (karvautua, pukeutua), 

sulded, suldam (sovittaa), ucedid, ucceed 

(pienentää), kobdedid, kobdeed (leventää), 

segidid, seeggid (hoikentaa, ohentaa, 

kaventaa), peskidid (leikata karvaa, 

vrt. peski), uanidid, uanid (lyhentää), 

kezidid, keezzid (kaventaa, vrt. keesi), 

peskid, piäskam (paukkua, vrt. peskin 

pitämät äänet), kiskanid (repeytyä, vrt. 

kiskoa), hilppanid (kulua, rispaantua), 

haskanid (repeytyä, vrt. haaskata), 

tuoppid, tuoppiim (vanuttaa), pivtastid, 

piivtast (vaatettaa), puahanjistid (vyöttää), 

kulattid, kuulat (kuluttaa), sovattid, soovat 

(sovittaa), pualuttid, puallut (napittaa),

karvuttid, kaarvut (pukea), vyebzid, vuabzam 

(kiiloittaa vaatetta, kiilakappalein), 

jorgod, jorgom (kääntää nurin, toisin päin), 

koccood, kosom (ripustaa, vrt. kosto), 

pastud, pastuu, pastoo (haalistua, kauhtua, 

vrt. paiste), pajalan (päälle, ylle, vrt. paita), 

vuohas (mukava, sopiva), räägis, ragga, rägis 

(kireä, tiukka, vrt. rääkyä, rääkätä), 

sopavas, sopavaa (sovelias, sopa=vaate), 

adnet, anneed, aanned, anned, ienned (pitää, 

käyttää, vrt. ane, anne), cakkat, caahad, 

caakkad, cagged, cakked (sopia, mahtua), 

joorkedh, jodhkeet, jootkiet, jorhket,

jotke, joatket, joatkid, juätkked, juetked 

(jatkaa), guobeke, guahpat, kuohpat, guoppat, 

kuoppad, kubbed, kope (poimuttaa, sukasta),

raarkedh, radhkeet, raatkiet, rarhket, ratket, 

rätkid, rätkked, ratked, ratke (ratkoa,

erottaa, vrt. ratketa), rittjedh, rihttjot, 

riccad, ricced, ricco (avata, riitsiä,

vrt. risse, rissa, risto), dienetidh, diednot, 

tiännud, tiannad, tien, tiennad, diello, tiäll, 

tiell, tiella, teno (reunus, reunustaa, vrt. 

tienoo, tienata), dielgestidh, tielhkat, dieigo, 

tiäigu, teigg, tiejg, telke (paikata, vrt. 

tilkitä), dievtedh, däyfteet, tievtiet, teutet, 

daewdet, tevdid, teudded, tievded, tevte 

(täyte, täyttää), duonedh, duagnat, tuokngat, 

tuognat, duognat, tuovnad, tuunnad, tuvned, 

tivned, tokne (paikata, vrt. tuunata, tunari), 

kaiggnam, kaiggad, kaigges, kääigam 

(haalistunut), kilggad, kiolggam, kiolggad, 

kilgges (haalistunut), njarbbes, njarbbad 

(harva, harvakarvainen, vrt. narva), coogglos, 

cooggal (komeileva, komeapukuinen), heärvvai, 

hiervvsos (hirveä, korea), heärvvnallsem, 

heärvtum (koristeellinen, koristeltu),

korppas, korppai (kurttuinen, ryppyinen), 

tuarrjam (kutistunut), tuappjeei (kutistuva), 

oimmai (kutistuva), vuopsses, vuopssi 

(liinava), läbllai, läbllas, läullai

(nukkainen, nukkaantuva), tuorrum (poimutettu),

keaskkjam (repeytynyt), leccneei (repeävä),

repccai (repsottava), nualljam, nualljeei 

(nuljaantunut, rispaantunut), juärmmjeei 

(rypistyvä), muassjeei (rypistyvä), 

ruuibjam (ryppyinen), teäddum (silitetty), 

sooluum, sollneei (silitetty, siliävä), 

tuokkad, tuokkes (tuuheakarvainen), coougas 

(tiukka, vrt. soukka), corggad, corgges 

(tiukkapukuinen), uvjji (untuvainen), 

tuappjam (vanunut), oimmam (vanunut), pirr,

piiras (ympäri, ympärillä, vrt. piiri),

oolas (ylleen), oolam (ylleni), mäccad 

(laskoksella), njuäckad (laskoksella), 

jorggad (nurin), ruapttad (nurinpäin), 

koullad (oikein, oikein päin), polstjotti 

(huovuttaja), cookkmos (kavennus), 

cogldok (kavennus), keezzummus (kavennus), 

seäggummus (kaventaminen), pooskummus 

(kaventaminen), koobdummus (leventäminen), 

lievvjummus (levittäminen, vrt. lieve), 

joottmos (lyhentäminen), vuänummus 

(lyhentäminen), kuodsted (vuorata), 

veeddad (vitoa, erottaa pellavan kuituja), 

kaiggned, kääigeed (virttyä, haaleta, 

kulua), tiuddeed (täyttää), siotteed 

(sovittaa), jähssed (riisua), noollad 

(riisua, vrt. nolostua), jaausoottad 

(riisuutua), roottad (ratkoa kangasta), 

cääkked (pukea), teavted (pukea), naakkted 

(pukea ylleen, vrt. naakka), teavoottad 

(pukeutua komeaksi), raakktoottad (pukeutua 

komeaksi, vrt. raakku, rakas), juärmmatted 

(poimuttaa), tuorrad (poimuttaa, laskostaa), 

pooskeed (pienentää), uucceed (pienentää), 

kuukkeed (pidentää), tiannad (pallistaa, 

kaventaa), cekrded (lävistää), joottad 

(lyhentää), vuäneed (lyhentää), koobdeed 

(leventää), vuomeed (leventää), mäccad 

(laskostaa), njuäckad (laskostaa), 

kavvoovvad (kulua karvattomaksi), 

puuttad (kulua loppuun), leezzted (kulua 

resuksi), kadsted, kaddjed (kohentaa), 

viappad (kohentaa), kiossled (kietaista), 

juätkked, juatkid, juadham (jatkaa), 

talkkummus (paikkaaminen, talk=paikka, 

vrt. tilkku), naagas, naggas, nagga (kireä, 

tiukka), soogas, soggas (kireä), eoovgas, 

eovgas (tiukka, kireä), cake, tjäägedh, 

tjaahkanit, tjaahkat, tjahkat (sopia, mahtua, 

vrt. sakke, vrt. jahkailla), corke, tjarge, 

tjorgada, tjorka, tjorkot (tiukka, vrt. tarjeta, 

dorka), kuodstummus (vuoraaminen) ja kuodas

(vuori).