1829. "kaikki töit hä haparoitte ja ei siit 
mittän tul valmist" (haparoittee, tekee 
huolimattomasti).

1830. "tuli ja vaan oikein aika taval sitä 
hiiltä" (sysihaudasta).

1831. "täytyy laittaan niskapuut hyvät ja 
niin toisin" (tervahautaa tehtäessä).

1832. "sillä laellahan sta tehäj joahattiij ja 
viel nytkit tekkööt" (haudottiin näreitä).

1833. "oli niin jaakiaa se lähtö työhön" 
(vrt. vieraaseen työhön, "palkkatyö").

1834. "se on niij jaamallinel liikkeisänsä 
ettei siittä äkkiä valmista synny" 
(jaamallinen eli harkitsevainen).

1835. "ei ku jaamoo, ei lähteny vettä 
hakemhan" (oma harkitsevaisuus,
vieras laiskuus).

1836. "se tehäj joartaa ni hittaasti" 
(hitaasti tekeminen).

1837. "meil oli liivakallas, sitä otit 
suuren jässikan talveks, siis tapas 
puhastaa" (rantahiekkaa, puisten
veitsien puhastamiseen).

1838. "ain jaaettii ne työt" (talon 
naisten kesken).

1839. "työtä tehäj juatistaa" (tekee 
hitaasti, vrt. Jaatinen).

1840. "Heikki ei touhuval liikoja, 
siinä juatistellaa, ennekö se töehi 
urkenoo" (töihin urkeneminen).

1841. "jahkassum miehet, että 
nyr rääkätääh hevosta" (sanoivat 
miehet kun heinäkuormia alettiin 
vedättää hevosilla, eläimillä 
teettämisen myöhäisestä 
alkuperästä).

 1842. "se jahtoa tuon hevosen 
ihan neännyksiin asti" (vieraat 
hevoset, vieraat hevosten 
rääkkääjät).

1843. "jahkaelkoon emäntä 
vaen, minä oon tämmönen ja 
tämmösenä pysyn" (kuuliaiseen 
orjatyöhön pakottaneet 
"emännät", vrt. skoulut, 
työpaikat).

1844. "vai viälä sinä siinnä 
jahkamoittet, vaikkas koko 
päivän olet muurinpäällä 
loikonu" (oudoksutut 
laiskottelijat).

1845. "mahlot mennäj jo, 
mitäs siin eniäj jakkamoittet" 
(oudoksutut jahkailijat).

1846. "tiet, tiev vaa, ei se 
tehlyks tuj jakkamoiten" 
(vieras jahkailu, vieras 
tekemään patistaminen).

1847. "joohkaa ja jahkaa 
eikä sen valhmiimpaa tule" 
(vieras jahkailu, oma harkinta,
tekeminen ja lepo).

1848. "kunne jahiittu palijoo, 
ehelittiim montaa mones" 
(jahiittu eli jahkailtu).

1849. "päeväkaosia jahmii nuin 
vähhäisen työn kansa eikä siitä 
taho sittekää tulla valamista"
(jahmii eli viivyttelee).

1850. "ei tällä jahmuralla jaksa 
vettä vettee" (jäisellä kelkalla).

1851. "vuorokkai ko käyttä nii 
ei kerkii väsyttämmää toista, 
jakahuut ne työt paremma" 
(vuorokkain tekeminen,
töiden jakaminen).

1852. "mitä se Matti vuoltaj 
jakertaa" (vuolee eli veistää,
miksipä kutsuttu ennen 
metallisia työkaluja).

1853. "kartanol sotkiit jakkui 
pääl, rannas kivvii pääl" 
(sotki pyykkiä, kartanol
=pihalla, jakkui=jakkaran).

1854. "ei sit olis käynyn nyj juu 
pyykille panemine kun siin on 
ne jallaam päälliset nin kovasti" 
(jalan päälliset eli kuukautiset,
pesty erillään).

1855. "meil oo hyvä jako tyäs, 
et jokane saa semmost, kon 
toimeks saa" (oman työn
luonteesta).

1856. "takkavihttoim panttiin, 
semmoiset takat jotta immeinej 
jakssaa kanttook" (ihmisen 
kannettavat taakat, vihtoin eli
vitsoihin).

1857. "toisiin Pekkoki se on vua 
ain jalaksel, millo hiä kottyöt 
tehnyö" (toisiin eli naapurin 
Pekko, miehille kuuluvat
kotityöt).

1858. "semmosta perettä 
eteenpäin viijessä suap ollaj 
jalaksella" (jalaksella eli 
liikkeellä, työn touhussa).

1859. "jalasin" (litteä kivi jonka 
päällä halkaistiin pärepuita).

1860. "kylhän se Ville sitten 
päivän mittaan töitä paiskii, 
mutta ei se tahlo aamulla ensin 
päästä jalkoins" (jokaisella 
oma tahtinsa, vrt. omituiset 
"työpäivät").

1861. "ennen vappaallej jalallep 
peäsivät, nyt niitä köyven 
nenässä kiusataan" (lehmiä, 
eivät kuulu pohjoiseen).

1862. "hiala ja jalkakynälä, 
se oli vanha varpuluuta, josta 
oli sijep päästetty irti" (hiala 
eli hiekalla, pestiin lattiaa).

1863. "sillä hankatahan sillä 
jalkapuulla hirviästi vuodan 
sisäpuolta" (hankataan vuotaa 
eli nahkaa, vrt. pieksetään).

1864. "mi jalkapöytäsei 
katsu tuoll avennol pyykil" 
(avantopyykillä, pakkanen
=oma pöpöjen tappaja).

1865. "jamoi ja jutosti" 
(ompeli vahvasti).

1866. "jamo tuon nuoran peä 
jot ei se purkeuvu" (jamo eli 
sido yhteen).

1867. "jamoittii yhtee toesesta 
latva toesesta tyvi" (vitsanuoraa 
tehtäessä).

1868. "se ei janhukseen taho 
terva männä" (janhukseen 
eli lylypuuhun).

1869. "sittehhän ne javotettii" 
(javotettii eli väännettiin, 
silmukoiden tekemiseen 
lämmitetyt näreet).

1870. "et sinä mahtas 
jouvattoo ihtees siitä sev 
vertoo, että oesit vähä 

käännä minuva aattamassa"

(läheisten auttaminen).

1871. "ah ko tiä on lyhyt, 
no tehjiä jatkosolm, lenksukat 
molempii päihe ja vähä 
ristikollii siinhä se pitenyö" 
(jatkosolmu eli rusetti).

1872. "minä panin sen köyren 
jatkosolomuhu notta kyllä se 
nyt kestää" (solmujen nimiä).

1873. "jossas tahrot tulla aphun, 
niim pikemmin saarhan tyät 
tehryksi" (yhdessä tekeminen, 
läheisten auttaminen).

1874. "nyt lähetää, eikä ennee 
johhailla" (liiasta jahkailusta).

1875. "ei sen lähöstä tule mittää 
ku se on semmone johhailija" 
(omaan vai vieraaseen asiaan
lähöstä).

1876. "millo pantii juoheaitaa, 
millo pantii heinii lattoo, 
millo verkkoi kuivamaa" 
(työ kerrallaan).

1877. "en lisännä ennee 
puuta pyykkipaan alle, 
vesi jo johisi" (ulkona 
lämmitetyt pyykkipadat).

1878. "veinni kanto on 
helepompoa, kun kantaa 
juohtamalla, viepi sankon 
vähäm matkoa, heittää sen 
sitte siihen ja hakkoo sitte 
toesen sankon" (vähän
kerrallaan tekeminen).

1879. "vesiavanto oli jokayhellä, 
a poukkuavanto oli kui monen 
talon yhte" (poukkuavanto eli 
pyykkiavanto).

1880. "kyl ne vähäm polttelivat 
jokuine" (tervaa, omiin
tarpeisiin).

1881. "kyllä minäkij jokusilla 
sysihaulolla olin" (sysihaudat).

1882. "minä hyvin tämän jouvan 
tehäk" (oma eli kiireetön 
tekeminen).

1883. "se miul jolahtu mielie, 
jot se on paremp konst"
(uusien konstien keksiminen,
oma työ=ei tarkoita vanhan 
toistamista).

1884. "jos kuorman käyn 
jollon kullon" (hakemassa,
kuormallisen puita).

1885. "ruokavälisä sem polttaa, 
saapi olla jommonenki pata"
(padallisen tuohitervaa, 
ruokien väli, ajanmitta).

1886. "yhtee jonnoo myö pantii 
kaik ne työt mänemää, jot päästii 
niist erroo" (työt joista halutaan 
päästä eroon, vrt. vieraat työt).

1887. "akat tek kynttelijä jos ol 
talija nin ne itet tek langasta 
tämmösijä jorpeloeta" (kynttilöitä 
talista ja langasta).

1888. "ota oikei hiekkuoa ja jorsauta 
oikei vahvast jot lähtyöt tartit laijast" 
(hiekalla pestyt puuastiat).

1889. "no hyviv vähä täällä päin" 
(pidettiin talkoita, omat talkoot
=omien kesken pidettyjä).

1890. "mulla lähretethim pyyttö, 
jotta tulisitta kökhän" (kökhän 
eli talkoisiin, lainasanoja).

1891. "ei se sej jourumpaa käy" 
(työ, kiirehtimisen vieraudesta).

1892. "kummallekkii harkollev 
valvottii jouhsäies" (jouhinyöriä 
punottaessa).

1893. "joukeittai minä niitä 
halakoja olen tehny ja ohha niitä 
tullu hyvä joukko" (joukeittai 
eli vähitellen, hiljaa hyvä tulee).

1894. "ei se siinä jouvak 
käpertymhää" (pinkattu tuohi, 
käytetään moneen asiaan).

1895. "minun kannattoa kalastoa, 
joutavaisem miehe" (joutavaiset 
eli omia töitä tekevät).

1896. "sadepäev vaati olema 
jouttellas" (vaati jouteliaaksi,
ilmojen mukaan eläminen).

1897. "olen sen tehny oikein 
joutheesta" (jouteesta, hyvin, 
ajan kanssa).

1898. "panin noo pyykit airan 
päälle, siinhän ne jouten kuivaa" 
(ulkona kuivattaminen).

1899. "tuo on niij joutuisa vuolta" 
(vuolijat, puun tuntijoita).

1900. "ei siitä liiasta kiirhusta 
eikä joutuusuurestakaan oo 
mihkään, sillä pilaa vain tyänsä" 
(oma eli hidas elämä).

1901. "sillon ko se tervahauta 
larottiin ni sillon oli oikeej juhla, 
keitettiir riaskapuuroo ja voita 
ja lihhaa ja käskettiiv viä 
toistenkit talloi haltioita sitte" 
(tervahaudan latomisen 
kunniaksi järjestetty juhla).

1902. "parempa soon juhnos 
kon hosu" (juhnos eli hitaasti 
tekeminen).

1903. "ne kanto lyhteesäv 
vihtajukolla" (väännetyllä 
vitsaksella).

1904. "eipä tästä tullukkaa 
lautoo, tässä olii jumin
ampuma" (puussa oleva 
halkeama tai roso).

1905. "se näreitä viäntee 
jummertaa talavikauvvet" 
(näreitä eli nuoria kuusia, 
mieleiset työt).

1906. "se tekee juaheesti 
tyätä, mutta hyvee se tekee 
sen, mitä tekee" (oma eli 
juohea työ).

1907. "tiätää sen kivej 
juaksum, mitenkä päin se 
juaksee" (kiven juoksun, 
halkaistaessa, vrt. kiviset 
työkalut).

1908. "saloaikaa kieritettii 
nuottaköysiä juoksutuohesta"
(saloaikaa, keväisin mahlan 
juoksun aikaan).

1909. "keltähän sitä kysys 
jos ei omaham päähäj 
juolahaja" (oman oppimisen 
luonteesta, kysytty vs. 
tyrkytetty, vapaaehtoisuus 
vs. pakottaminen).

1910. "nyt se on tok paljo 
juoleemman näkönen" 
(vasta pesty lattia).

1911. "kus sitä teki aina 
niinku yhthej juanhen niin 
ei se ollu olovana raskasta" 
(heinätyötä yhteen juoneen, 
vieraat työt=vieraat neuvot, 
vrt. vieraaseen elämään
opettavat "skoulut").

1912. "aeka männöö tässä 
keähkäellessä, ettei tuj juonej 
jootua" (juonen joutua eli 
valmista).

1913. "hää välist pyhäpäivittee 
juonittelloo marjas" (omien 
töiden pakottaminen vieraille 
pyhäpäiville, vieraat päättäjät
=vieras suomi).

1914. "ei sois osannu, mutta 
mina juonnin" (juonnin eli 
opastin).

1915. "siitä pölökystä tuloo 
juontevia päreetä" (hyviä,
tasaisia).

1916. "se tarttee painuaj 
juantevastim muuton se 
mennee lysmyy" (vanteen 
painua tasaisesti, lysmyy
=mutkalle).

1917. "saa juopunneem 
miehe jos kastel ittens 
pyykillä" (uskomus).

1918. "aim paremmaks 
juaksemaa" (tulee, vedessä 
pidetty pärepuu).

1919. "se syvän se o suoraa, 
se juoksoo hyväst liistehiks"
(punahongan sydän).

1920. "latvapuolelta ov vielä 
herakamppoo juoksemmaan 
ku ihan tyvi" (juoksemaan
eli halkeamaan, honka).

1921. "se panttiin uunniin 
haotummaaj ja se kun sattu 
hyvä puu niin se juoks 
hyvästih halaki" (juoksi
halki, pärepuu).

1922. "jos pintapuol jää 
ohvemmaks se ei pitkältä 
juokse" (pärettä kiskottaessa).

1923. "se juoksee hienoks 
päreheks" (tiheäsyinen mänty,
hienoks=ohueksi).

1924. "sentähres se tehräänki 
ettei se juakse" (ristisolmu).

1925. "juoteimia ajettiin kahlella 
reellä" (juoteimia eli rankoja,
oma j, vieras r).

1926. "kyllähäm myö sitä 
vähäj juovaeltii" (juovaeltii eli
tuumittiin, omaa eli harkittua 
työntekoa).

1927. "vaikka sit kuinka toiset 
neuvuu, nii se vaa tekee juraa 
oman pääns jälkeh" (oma
itsenäisyys, vieraat neuvot).

1928. "se kyllä tekkee vain siit ei 
tykätäk kun se un niij jurnusa"
(työtä tehdessään jurnuttava, 
omaa vai vierasta työtä).

1929. "minua niij jurnusti kum ma 
tahlollain tein sellassev vahinkon"
(vahinkojen vältteleminen).

1930. "se jurroamal kulkuo työkii 
paljo paremmast ku repimäl" 
(jurroamalla eli hitaasti,
vrt. juro, jarru).

1931. "ne jurtip pantiin" (kodan 
seinustalle pystyyn, hakojen 
hakkuusta jääneet puun rangat 
tai latvukset).

1932. "meilän räätikät kasvo aika 
jurtiksi" (räätikät eli lantut, 
lainasanoja).

1933. "minä ennen teir ryynnii 
jurruuttelin" (jauhoin käsikivillä).

1934. "ossaks tehrä jutasolmu" 
(vetosolmun).

1935. "piänep puut kuaritaaj ja 
isot jutataa" (jutata=kuoria puu 
pitkittäisin vuoluin, niin että osa 
jää kuorelliseksi).

1936. "ittev vaaj juttas sem puunsaj 
joka kaatoki" (vrt. nylki eläimen).

1937. "ei hekhään yhtä jutiloa 
saata kaikkea lutia" (lappalaiset, 
kolmiväristä nauhaa punoessaan, 
jutiloa=jaksoa, värien rajalle 
tulevaa liitosta, lutia=punoa).

1938. "on siinä asiaa kun törmän 
alta kantaaj jutistaa kaikki veen" 
(törmän alta kannettu vesi, 
omat vesijohdot).

1939. "pihlaasta tehtiin tahkavihta" 
(pihlajasta, taakka eli kuormavitsa).

1940. "juttasolmun sai helpost auki, 
vaik oli kärek kontas" (jutta=veto, 
kontas=kohmeessa).

1941. "siä on juurakoosta poltettu 
tervaa" (juurakkoisesta kannosta).

1942. "väänneltihij juurakot suurihil 
läjihin kuivaaha" (juurakoiden 
kuivattaminen).

1943. "juurakkohiilet" (juurakosta
eli tervaskannosta poltetut).

1944. "niitä juurakkosysiä tuli 
kut tervaa poltettihim männyj 
juurakoosta" (sysiä eli hiiliä, 
vrt. sysimusta).

1945. "juurakkotervaa joka ei taharo 
imiäp puuhu ollenkaa" (saatiin 
juurakoista).

1946. "saletterva on parempaa kuj 
juurakkoterva" (saletterva=tervaksista 
poltettu terva).

1947. "juuremmukka" (luonnonväärä 
puunjuuri).

1948. "se pitää siältä juuresta, aiva siältä 
maarrajasta se avatha" (tervahauta).

1949. "paappas korvaj juurem mitä nyk 
kuulit" (omilta oppiminen).

1950. "kyllä sem pitäs ny osata tehä sen, 
kum minä juurta jahkain sille selevitin"
(läheisiltä oppiminen).

1951. "kyl mää selviti sen asja hänel 
juurta myäre" (vrt. jahkain, jaksain).

1952. "kuusek kaatovat juurimalla" 
(vetämällä juurineen, rautakirveitä 
vanhempaa perinnettä).

1953. "juurikkaterva om mustempaa 
kun kolopuista poltettu terva, 
vaen yhtähyvvää se muuten on"
(juurakoista poltettu terva).

1954. "yks ukko tek juurköysiä, 
niitä ei luult juurköysiks ku ne 
ol nii hyviä" (omat köydet, 
omista aineksista).

1955. "isä näky juurköyttä 
iskettävän" (iskettää köyttä).

1956. "juuriköysi se ei mee veen 
sishän" (uppoa veteen).

1957. "juurterv sit o hyvä 
kalam pyyryksihi" (juuriterva 
=tervaskannoista poltettu 
terva).

1958. "kyl sa tämä asia sit 
ymmäräk ko mnä se su ettes 
ensi oikke juurita" (juuritan, 
selitän juurta jaksain).

1959. "kyllähän minä sille sitä 
asiita juuritin ja juuritin, vain 
eihän tuo tolokunna" (tolokunna 
eli ymmärtänyt).

1960. "pantiim puhtaaseev 
vetteej ja siinä niitä sittej 
jylykytettiin" (vaatteita, 
liottamisen jälkeen).

1961. "menestäs jystäh se 
vesaventu auk" (vesiavanto).

1962. "minä koetij jyystääs 
sen avennol laetaa että sopis 
sankko menneen" (avantojen 
auki pitäminen, vrt. lumen 
sulattaminen).

1963. "paksus rangos kyl niis 
oli palju jysäämiist poikki" 
(jysäämiist eli nirhaamista).

1964. "sellaasia friskiä hurrin 
jytiköötä" (olivat rengit, suomi
=maa jossa herrat ja rengit 
vierasta alkuperää, suomalaiset 
sivustakatsojina).

1965. "ihanko ne Mähöset nyt 
työjytyn marjoja poimii" 
(oudoksuttu työksi eli rahasta 
tekeminen).

1966. "se tehäj jyyrteä aena nim 
myöhää" (myöhään tekemistä 
oudoksutaan, tekemisen aika 
ja palautumisen aika).

1967. "jotta jakso ne pittee 
kuulakkona, sae kattaella ja 
hiekkahuosijamella jyystältee 
puhtaaks" (puuastioita).

1968. "ku s oli kuumaa ni 
pantihiv vähä jähärytestä" 
(pesuveteen).

1969. "pianpa se plyijy 
jähämistyy" (lyijy, metallien 
vieraasta alkuperästä).

1970. "niistä jäkälöestä niistä 
tul hyvä liistar" (jäkälistä 
keitettyä liisteriä, loimilankojen 
liisteröimiseen, lainasana).

1971. "mut ain soon vaa 
jäkälälliist, ei sit saa siljaks 
millääh" (sileäksi kuusipuuta,  
jäkälälliist=poimuista, 
jäkälä-sanan alkuperää).

1972. "on semmoesta jälähyvä, 
ettei sitä tahos suahah halak 
eikä vestetyks" (niveräpuuta, 
jälähyvä=kovaa, jäykkää).

1973. "ku sen annetaan olla 
pari kol vuatta ulkohuaneesa, 
se jäliintyy paljo kovemmaksi" 
(hapero koivupuu).

1974. "kun niitä kiehutettaan 
niin täötyy siinä ollat toenem 
pata vettä varte" (pyykkejä 
kiehutettaessa).

1975. "pie nyt vahvast täst 
nuora pääst kiin, äläkä anna 
yhtää jälkee" (omaa oppimista, 
vrt. kammot "skoulut").

1976. "tieh hyvä jäläki, mänköö 
aekoo mikä tahhaa" (oma eli 
huolellinen työ, palkkatyön
vastakohtaa).

1977. "ihän sitä toesej jälillev 
viihtinnä männä" (jatkamaan 
toisen kesken jättämää työtä).

1978. "noi ruvaajjälkiset astiap 
pitää pestä" (ruuan jälkeiset 
astiat).

1979. "mitäs nyy ole meinan kus 
olek koko koivun kuarin, nii et 
om paljas jäls näkyvis" (omat
ja vieraat tavat).

1980. "pitäs nuo vitakset jälsiä 
tuossa myterän tullen" (jälsiä
=kuoria raaputtamalla, myterän
=hämärän).

1981. "monesti minä oun sille sitä 
asijoo jämentännä, mutta ei se vuan 
usko" (itsepäisyys ja itsenäisyys,
lähellä toisiaan).

1982. "mestari Sakri aina jänkeä 
selevä asia toisi oma mielesä 
mukkaiseks" (oudoksutut 
"mestarit").

1983. "sellaine jänkkä hää ain on 
olt, sitä jurritosta pittää, mihinkää 
muihe hommaa hää ei suostu" 
(omapäiset, omasta kiinni 
pitävät).

1984. "sitä täytyy jänkätäs sillä 
laila, että niistä lähtee lipu pois" 
(pyykkejä, jänkätä=viruttaa 
monella vedellä, lipu=lipeä).

1985. "hän niit jänskää tehrä" 
(jäkäläseppeleitä).

1986. "soon turha tämmösillä 
pakkasilla yrittää niitä tukkia 
jänstää ennenku lämpiää ilimat 
että sulavat" (jänstää eli kuoria,
tukki=lainasana).

1987. "on se siksi jäntevä" 
(juurista punottu köysi, 
ettei katkea).

1988. "soon kovaa jäpiä 
miehelle ku kulukee ansioh 
ja yön korvih pitää omat 
työnsä teherä" (ansiotyö ja 
omat työt, vain jälkimmäinen 
kuuluu suomeen).

1989. "jäpäsimestä naiset 
ottavat kiinnij ja vetävät vihtasa" 
(jäpäsin=taakkavitsan silmukan 
jatkeena oleva kantamuksen 
kiristin).

1890. "kun mie sen tien, nin se 
tuloo jären tehyks" (jären eli 
hyvin).

1891. "kuuleha nyt ku mie sen 
siul selitän iha järin juurin" 
(järin juurin, kunnolla).

1892. "monta kerttoo männöö 
väpelöks järellisennii immeeseh 
homma" (väpelöks eli myttyyn, 
virheistä oppiminen).

1893. "rahatöishää se on ollu 
ihran järestää koko talven" 
(oudoksutut rahatyöt).

1894. "sillaila mää stää ittekseni 
järkeilin" (ittekseen järkeily).

1895. "niim min oon sittäe asijaa 
järkeilly item mielessäni" (omaa 
oppimista).

1896. "ne oli niij järkeviä ne 
vanhat miähek kaikkiin" (kaikkiin 
töihin, oikea suomalaisuus
=moniosaamista, vrt. omituiset 
"ammatit").

1897. "se imeenen ei tule järkiisä, 
neuvo sitä tahi ei" (neuvomista 
inhoavat, parempi antaa tehdä
oman päänsä mukaan).

1898. "min em piäsen nyt oekeij 
järkeen tuosta" (järkeen eli 
jyvälle, jostain työstä).

1899. "niin se minun järkhen 
antaat" (antaa järkeen,
vrt. askarruttaa, panee
miettimään).

1900. "ei tosaka tyäs ol minkä 
näköst järkki" (huonosti 
tehdyssä työssä).

1901. "järjen täytyy käyr tyän 
erel" (sanonta).

1902. "ei sen töis oo järkee ei 
järijestystä" (huolimatonta
työtä paheksutaan).

1903. "tekee työt järkihään" 
(järkihään eli järjestyksessä, 
yksi kerrallaan).

1904. "ehä mie sitä huoli 
kotihein työhön kun se on 
sellainen huolimaton 
järtsikkä, hukkaahan se kaik 
työkapineetkin" (oma itse
tekeminen, vieras toisilla
teettäminen).

1905. "järvesä on hyä pessä, 
ko järvi aukiaa" (pestä 
vaatteet).

1906. "paljoha niitä ennej 
järvihakoja kiskottii pärreiksii" 
(järvihakoja, elävien puiden 
kunnioittaminen).

1907. "huosijaej ja järvhiekkoo 
tarvittiim pesemissee" 
(huosijaej=tuohinen pesin, 
puupyttyjen pesemiseen).

1908. "kiehauta ne kirjavat 
vuatteet vai lipiissä" 
(tuhkalipeässä).

1909. "sammiosta tulloo vielä 
jätelippeetä, tehkee sillä tämä 
pyykki, laitetaan uuvet porot 
sitten sammioon" (sammiosta
=tuhkalipeän valmistukseen 
käytetystä pytystä).

1910. "tulpas otettua liijan jäöhä vitas"
(jäyhä eli taipumaton, väännettäväksi).

1911. "terva on talavella liika jäykkää 
jonsei sitä lämmitä" (tervan ystävät).

1912. "minä sanon hyvin jäökästi että 
em missään nimessä minä sitä tie"
(vieraista töistä kieltäytyminen).

1913. "älä jäystätä tyhjää, kyllä met 
jo osatahan nämät työt tehäk 
käskemättäki" (väärältä tuntuva 
töihin käskeminen eli toisilla
työn teettäminen).

1914. "ne pittää nytkin tuuvvaj 
jeässä pyykit sissään kuivammaan" 
(avannolla pestyt pyykit).

1915. "virutettiin semmotes 
jääavennos" (pyykki).

1916. "suullas oltiij jäätiköllä 
ja siä jojem pohjas virutettiin" 
(talvella pyykkiä, joen 
sulakohdassa).

1917. "ku s oli kuumaa ni pantihiv 
vähä jähärytestä" (kuumaan 
pesuveteen).

1918. "se jiäpyy ja jiäpyy, ei niät 
tulet tehyks" (ei tule tehdyksi, 
omat ja vieraat työt).

1919. "jääränpääsolmu" 
(kiinteäsilmukkainen solmu).

1920. "koturit ne saapi tehä 

kahaheinää nuista raisijoista,

talonjussit sen ku niittääpi

ketuva" (koturit=mökkiläiset,

talonjussit=talonpojat).

1921. "ka jouvvaham mie veille" 

(vettä hakemaan).

1922. "me vaa tehtihin äireen 
kans kahtehen pekkahan kaikki 
tupatyät" (yhdessä tekeminen).

1923. "kyl mee semmonen tyä 
kahtamieheen pian tehrään" 
(nopeuttaa töitä).

1924. "nostethampa kaksista 
miehin tämä puu pankolle, 
ei se yksin nouse" (yhdessä 
nostaminen).

1925. "pitäs miukii koahistaija 
lähtemeä sin toukopellol, 
ko toistkii sin o jo männiet" 
(vastenmieliset peltotyöt).

1926. "kaikkee se tuo Mikko 
kaahittaa, mut ei se saa mittää 
valmista aikaa" (oudoksuttua
käytöstä).

1927. "oleha meä koahitaint 
monta kertoa, mut keske se oj 
jeänt" (kesken jäävät asiat, 
vrt. vieraat).

1928. "koitaha nyt kaahitaija 
jottai tekemääkii, jottet koko 
päivää laiskan istu" (päivä
=tekemisen aikaa).

1929. "kyllä se vua tuo puuaste 
kajakoituu ku hiekan kansa 
hankoo" (kajakoituu eli 
valkenee).

1930. "määs sie kaalasemmaa 
vaatteet nuoralt pois, nousoo 
nii musta pilvi" (nuoralla 
kuivattaminen).

1931. "ei sitä kaalona 
syysaamuna paljo viittiny 
avenolle mennä pyykiä 
virhauttelemhaan" 
(kaalona eli kylmänä,
vrt. viruttaa).

1932. "ei siitä astiista 
muuten kuanoska lähek 
ennenkun keittää 
tuhkalipiissä" (kuanoska 
eli pinttynyt lika).

1933. "vestettiin noiv vaan 
silimäkaavalla ja sitte taas 
koitettii  uuvestaan" (omat
silmät, vieraat mitat).

1934, "älä ollenkaan yritäkkään 
niin kiärin kaavoon mua 
puhuttaa" (vieraisiin asioihin 
puhuttajat).

1935. "se ei kaovan koavojaan 
keännäk kun se asijam peättää"
(päätetty eli tehty).

1936. "alaaksä kohta tekhön vai 
kaavaaleksä esti" (kaavaalet eli
suunnittelet).

1937. "lyätiin simmosel löösinuijal 
hakattii se savi taas kassaan ja taas 
kaavattiin, hienonnettiin kaavalla 
savea" (saven käsittelyä).

1938. "kuha häntä kuavovaa ensi, 
nii näköö millaine siitä antautuu 
tehäk" (tekemistä edeltävä
kaavailu).

1939. "sill on niitä koavaoksia, 
männöökkö hyö päehisä" (mennä 
päihin, toteutuuko).

1940. "ei sev vallan kauvvaa 
kiahuat tarttek ko se vaan on 
tulista se lipiä ko se karattaa 
ser rasuvan" (suopaa keitettäessä, 
karattaa=irrottaa).

1941. "yks männöö kahettaa, 
mut kaks ei mää kolmattaa" 
(sanottiin vahingoista).

1942. "kerran tie, kahist katso" 
(oman oppimisen luonteesta,
perustuu itsenäisyyteen,
"skoulujen" vastakohtaa).

1943. "se tyänteko oli semmosta 
kahellusta kun kilpaa tehtiij 
ja jokaikinen olis isotellus sitä 
kunniaa että on muita parree" 
(kilpailemisen vieraudesta,
vrt. omituinen "kilpaurheilu").

1944. "käylään kaheran aikana 
hakemassa hakoja" (kahera
=aamuinen pakkaskeli,
vrt. kahu=yöpakkanen).

1945. "jos yällä vähä 
kahertas nim mä kävisin 
aamukylmänteellä heiniä 
hakemasa" (ilmojen mukaan 
tekeminen).

1946. "Hentto ol sellanen 
äijän kahilas mut sol 
ensimäisenä töihin 
mänemässä" (oma 
ahkeruus, vieras toisille 
tekeminen).

1947. "täytyy hakkee 
halkokuarma aamukahisteella" 
(kahisteella eli pakkasella, 
kevätaamut).

1948. "meijän trenki ol lauanta 
ehtost aika kahjas" (kahjas
eli humalassa, vieras palkkatyö
=vieraat työviikot=vieraat 
häiriköt).

1949. "ei semmosellakan 
kahkailemisella tyäp paljom 
pakene" (pakene eli edisty).

1950. "pankaas toimeks, 
ei siinnä koko päivää kahkailla, 
että tulee tekoonkin" (kahkailla
eli jahkailla).

1951. "tuoppas kahmakoorallinel 
lunta tähäv vettee, ni että tämä 
jeähtyy" (lumen käyttäminen 
jäähyttimenä).

1952. "minä oun kahmerehtanna 
minkä mittää" (minkä mitää,
oman tekemisen luonteesta, 
hetkeä elävää).

1953. "ei sitä piek ainaak toista 
usuttoot joka hommaan, pitää 
sitä ihtesäkkiik jotaak kahmerrellak" 
(toisilla teettämisestä, euroopan
mannekansojen tapoja).

1954. "kyllä määkit tosa vähä 
kahnaan kans ja äiti on yhtäpäätä 
tosa käsityäsäns" (omat työt,
käsin tehtyjä).

1955. "pantiin sitomet kahtiattyvin 
juonee" (kahtiattyvin eli tyvet 
kahtaalle, vuoron perään eri 
suuntiin).

1956. "kais sev verran ny ittekkin 
tiät, ettei kaikkia tartte kysellä" 
(liiasta kyselystä, vrt. katsomalla 
oppiminen).

1957. "ku antaa olla alollaan 
eikä mänen neovomaan niih hyvä 
kaekki" (neuvomisen vieraudesta,
itsenäiset ja pakolla tyrkyttäjät,
vastakohtia).

1958. "saivat sen ojan kaivettuu 
nij jo alkovat miehiä kaihoilla 
rintamalle" (pakkotyöstä 
pakkosotaan, kaikki vieras
=perustuu pakottamiseen).

1959. "mie mänin kaihospaikkaan 
niin eivät löytäneet" (pakottajilta 
piiloutuminen).

1960. "kaekkijaan siihem män 
kaks päeveä" (töiden kestoja).

1961. "aenahan se muu hullu 
hulluna männöö, vaen työhullu 
se on kaekkiaan pahin" (vieraina
pidetyt työhullut).

1962. "kairasoo monta työtä 
yhtäaikaa ja kaikki jää keske"
(vrt. työ kerrallaan).

1963. "siel on kuipaljo kaiskui 
maassa" (kaiskui eli puunsälöjä).

1964. "s on kiärää puuta joka 
kaivaa" (kaivaa eli lohkeaa 
arvaamattomasti, halkaistaessa).

1965. "ruvettim maantiaoijja 
kaivatuttamaha" (kaivatuttamaan,
vrt. kaivamaan, pakkotyöllä 
rakennetut maantiet eli vallan 
tiet).

1966. "tein kajjeela, enkä pitänt 
tulta" (ilta vai aamukaijeella).

1967. "joka juhlaks tuli pestäp 
pyykit, keväillähää saatii lakanakkii 
aurinkos kajeiks" (tuli pestä, 
vrt. sai pestä, vieraat talot
=vieraat juhlat).

1968. "esin meinas vähä kakeltaa, 
mutta sitte mina huamasin millä 
kurilla sen saa helposti tehtyä" 
(tekemällä oppiminen).

1969. "se ikääv vet yhöllem puolen, 
s ol janhuksellen" (tiinun vannepuu, 
luonnonvääräästä puusta).

1970. "seitsensorppa jahurikko" (männyn
latvasta tehty seitsenhaarainen hierin).

1971. "soppakauhaa sanotaan palijouvesa 
jakamakauhaksi" (kauhojen nimiä).

1972. "kyllä sahaa ny ahistaa, ku siitä 
meni jako sekasin" (sahaa ahistaa, 
elävä olento).

1973. "siitä tuleehit tuperapina ja jos se i 
autan niin tehhään nutujjako" (sanonta).

1974. "ol kasasta juuttuna" (kasasta
=terän alakulmasta, kirves seinään).

1975. "sellast kapjat kaukalot, 
ei tällaist jalakkaist lahantkat ku nyti" 
(kapeat kaukalot, pesuastioina, 
ei jalallisia paljuja).

1976. "ei ollun noita jalaallisija punkkija 
meitillä" (pyykkipunkkina).

1977. "pyykkipunkka tehlää jalalliiseks 
ja soikeja" (soikeat punkat).

1978. "ota tyttö tuo väläppä ja väläppeä 
jyvät" (välppä eli käsiseula).

1979. "sillä oh hyvä vuoltas" (käyrällä 
puukolla).

1980. "mie tei mei akal oikei jalkakirnu" 
(jalallisen kirnun).

1981. "jalakapannu oli takasa ja se oli 
täynnä lihapaistia" (kolmijalkainen 
varrellinen pannu).

1982. "jalaku" (jalallinen puusoikko 
jossa pestiin puuastioita hiekan 
kanssa).

1983. "joks jamakkakuksina on pöyväs" 
(jamakkakuksina eli piimäastia).

1984. "jamakkalakuna" (piimäleili).

1985. "vie murkinaks jamakkapytty 
pöytää" (piimäpytty).

1986. "pijä maitopotti tuvas jot paremi 
jamos" (jamos eli hapantuisi).

1987. "Jussi on näköjjään jamonna 
tämän säkin kiinni, kun ei sitä oiva 
immeiset auki sua" (jamonna eli 
sitonut).

1988. "jauhokontti meil kyll ol 
joka talos ja sitä siit monet pittiit 
kylvykonttinkii" (tuohesta 
punottu jauhoastia).

1989. "minä ku sieppasi 
vuasaijjanne vyöltän" 
(vuasaijjanne eli 
tuppipuukon).

1990. "laittakaaha, tytöt, 
jantukkaa vettä lissää" 
(jantukkaa eli 
teekannuun).

1991. "kirfhelä ensin hakathan, 
sitte jarhola sysithän" (jäätä, 
jarhola eli tuuralla).

1992. "jaskin" (kalu jolla 
irrotettiin kuusen kaarnaa).

1993. "otahan sinää juassikka 
selekääs ja lähe meijjän mukana 
uittoon joille" (juassikka eli 
reppu).

1994. "Uato pakkas tavarasa 
yhteej jässikkää ja läks 
kävelemmää" (jässikkää 
eli nyyttiin).

1995. "jos sattu joku piä 
loppummaan, otettiij jatkopiä" 
(jatkopää, jolla jatkettiin 
tuohinauhaa, konttia 
kudottaessa).

1996. "se jauhauntu aivan että 
se oli aivam pehemiää niinko 
taikinaa" (vatien teossa 
käytetty savi).

1997. "vispilää jauhattelem 
mutten tahlos saalam miäleist" 
(sanottiin tuhertamisesta).

1998. "jaohokapustaav vähäv 
veäräkskasvanu koevu otettiin" 
(kapustaav eli kauhaksi).

1999. "se ol jaoker erittäi jolla 
jaohoja kannettii" (aitasta tupaan, 
jauhokeri eli vakka).

2000. "olipa kolmekij jauhokomia, 
elikoille yhlessä, ruisjauhot toisessa 
ja ohrajauhok kolmannessa" 
(komia eli arkkua).

2001. "jaahokopsa ol erittäin niinkul 
leepäjaahoillej" (tuohesta punottu 
jauhojen säilytysastia).

2002. "jauhokorvakka" (puusta 
tai tuohesta laadittu astia).

2003. "jauhokorpeek sanottii, 
et se oli jauhokorve" (jauhojen 
säilytysastia).

2004. "jauhokoukelo" (kauha).

2005. "onks kuka jauhokoussikan 
kulettana, kunen löyvä mistää" 
(koussikan eli kauhan).

2006. "jauhokuupu" (kauha).

2007. "jauholapakka" (kauha,
vrt. lappaa).

2008. "jauholestikka" (kauha).

2009. "jauholiuhti" (kauhojen
nimiä).

2010. "älä ot sitä jaohnaappu" 
(naappu eli kauhaa).

2011. "jauhopelkka" (pelkka 
eli kauha).

2012. "jauhosavakko ol se, 
mil salvost mätettii jauhot 
vakkoa" (savakko eli kauha).

2013. "ol oikke muina jaahseoloi" 
(jauhoseuloja, joilla erotettiin 
jauhoista kuoret).

2014. "isompi sihti harvempi oli 
muuta varten kuj jauhosihti" 
(seulat ja sihdit).

2015. "jaahtiinu olis siit hyä et 
niis olik kanne" (kannelliset 
jauhotiinut).

2016. "jaahot öysättiin 
jaahoäyskärillä taikinaa" 
(jauhoäyskärillä).

2017. "minnes kumman 
paikkaa siä olet sen hosun 
taas jemmannu" (hosun eli 
puunuijan, vrt. hosua).

2018. "jättiläisten kirveitä" 
(maasta löydettyjä 
kivikirveitä).

2019. "puukola mie olen niitä 
jiertäny" (pahkakuppeja).

2020. "jokkusek kum pyysiväm 
tuakkosmettään" (tuokkosia
tekemään).

2021. "no tämä puuro on nyt 
nii sakejaa jotta sen nostaa 
hierimellä pois pasta" 
(padasta).

2022. "toeset ajo jooskarhilla 
tae risukarhilla, mutta myö 
kuokalla voa taputettii enne" 
(pellavamaata, karhit ja 
kuokat).

2023. "se o ihaj joutilas, kyllä 
sen suat laennaks" (työkalun, 
lainaaminen=lainasana). 

2024. "pitihä sitä syyvvesä 
jonkullaiset veittejjungot taip 
puukkojukarat itek kullekkim 
pöyvväsä olla" (veittet ja 
puukot).

2025. "tässä minä astijoeta 
jukerrin" (jukersin astioita, 
vrt. ju=mänty).

2026. "kaikki veitethän nuo 
näkkyy olovan semmosija 
junkija, ettei heillä sua ies 
leipee leikatuks sen vähemmän 
jottaav vuolluks" (junki
=tylsäksi kulunut puukko).

2027. "puusta ol peä ja se ol 
syömäveihtenäkkii se junki" 
(tylsä tai tasakärkinen 
puukko).

2028. "vie se junkes pois on 
täälä oikija puukkoki" (junkit 
ja puukot, vrt. puukkojunkkari).

2029. "tuura ol kapee ja siinnä 
ol puuvars, se ol paksu junkki 
ja nuppi peässä" (tuuran kuvaus).

2030. "pitihää sitä syyvvesä jonkullaiset 
veittejjungot taip puukkojukarat itek 
kullekkim pöyvväsä olla" (jungot 
ja jukarat).

2031. "kum pohoja on kuvottu, 
niin nostetaan ne pärreep pystööj ja, 
sitte juoksutettaan se ensimmäenen 
kiertopäre" (pärevasua kudottaessa).

2032. "nitovat vartee juoksutuohella 
taet tekvät pajusta siihnakkee" 
(terän, viikatteen varteen, 
siihnakkee=hihnan, nauhan).

2033. "ol juomakappakii, sellane 
kakskorvane" (korvalliset kapat).

2034. "uskokee piällev vua että se 
ensmäesem miehe om pitännä 
jollaep piikillä kovertoor raataaj 
juomuja ku ee oo ollunna viiloo 
eekä vehkeetä" (metallisten
kalujen edeltäjistä).

2035. "jos tuohisee laetto 
voenkii se ei juokse eikä kävele" 
(tuohiseen, tuohiastioiden 
nimiä).

2036. "jos se oli semmosesta 
ikivanahasta tuohesta niin se 
juoksi nurkat läpi" (ropposeksi 
kutsuttu tuohiastia).

2037. "mullaki rupesi juokseen 
saha kum minä fiilasin sitä" 
(vieraat sahat, vieraat fiilat).

2038. "se on haravaet toenem 
paljo tyhmempi juoksemaan" 
(tyhmät haravat, eläviä olentoja).

2039. "juotavakapat ja kaikha ne 
ol puusta tehty" (puiset kapat).

2040. "juatavatynnyri täytyy olla 
henkenspitävä ettei juatava pääsel 
laimistummaa" (henkenspitävä
eli ilmatiivis).

2041. "se tulii juppaa alespäiv vartee 
että se veteä poruu" (vetää poroa 
eli tuhkaa, uuniluuta).

2042. "onkohan sillä kaikki kairak 
koosa ko se jupisee ihteksehe"
(kairat koossa, kaluista keksityt 
sanonnat).

2043. "se oli peset tehtyn nuista 
kuivista kuusee oksista joista oo 
hako justiil lähtenyp pois" 
(peset eli pesimen).

2044. "ne kimmet pitää sovittaa 
justihin kut teköö puuastiaa, 
muutoon siitä astiasta tuloo 
vuotava" (kimpiastiat).

2045. "enne vanha jutelti 
ukkose nalkist" (kivikirveestä 
puhuttaessa, vrt. ukon taltta).

2046. "survvooj jutkutettaaj 
jauhoks" (huhmarissa).

2047. "parkkitiinuikshan 
ne on niitä jututtanna" 
(jututtanna eli nimittäneet,
nahkojen parkitsemiseen
käytettyjä tiinuja).

2048. "meiren oli loukku 
simmonen et se oli vanha 
kuusi, simmonen kuusej juuri" 
(pellavan loukuttamiseen 
käytetty apuväline).

2049. "meijäl leipäkor ol 
lillukavvarsista, mutta toesilla 
ol juuristae" (omat korit, 
omista aineksista).

2050. "site tiinu ei saanu pestä 
ku sin täyrys jääräs simmonen 
taikena juuri" (taikinatiinut).

2051. "kattos sää sem pannum 
perrään se ruppee juur heti 
kiahumaa" (pannun perään 
katsominen).

2052. "mutta mihinkä juuri 
mä oon sen puukoon nyp 
pannu, moo ny kallannuj jo 
kaikki paikat" (puu-kon, 
vrt. puuveitset).

2053. "sitte ol semmonej 
juurittava kans, juurittu kans" 
(juurista punottu kansi).

2054. "ku ol pienempii tupii, 
ne kuuras juurharjal" 
(juurista tehdyllä harjalla, 
lattian puhtaaksi).

2055. "juurihutka" (juurien 
katkomiseen käytetty 
leveäteräinen kirves).

2056. "tehthin juurihärkim 
petäjästä, oksah jätethin, 
ja puurohärkin oli erittäin, 
jolla puurua kravathin" 
(juurihärjin=taikinan juuren 
sekoittamiseen käytetty 
hierin).

2057. "juurikas" (juurista 
punottu vakka).

2058. "juurikaukaloo tehtii 
taikina, nostettaikina" (juurista 
punottuun kaukaloon).

2059. "juurker" (juurista 
punottu keri, pyöreä vakka).

2060. "laittanu sej jo juurkessii" 
(kessii eli koriin).

2061. "juurikat ol ennev vanhaa 
aena närreestä, ei ollup pettäätä 
ei kattaapuuta" (näreestä eli 
kuusesta).

2062. "juurikko" (juurista 
punottu aski).

2063. "juurikoppa" (koppa
eli kori).

2064. "oli palijo juurikopsija" 
(kopat ja kopsat).

2065. "ol sellanen suur juurkori 
pyäräs" (juurista punotut
korit).

2066. "juurikorveen nurrun ala 
pantihin yöksi leivuun, nottei 
leivän juuri nokkunu laattialle" 
(juurikorveen=taikinan juuren 
hapatusastian, nurrun=torven, 
leivuun=taikinakaukaloon).

2067. "pitäs hakejaj juurikorvo 
puolista, että sais tehäj juure" 
(taikinan juuren, puolista
=aitasta).

2068. "kakshan niit ol kuokkaa, 
turveskuokka, jolla turpehii 
kuokittih, ja juurkuokka, jolla 
mettää juurittih ku mettämaasta 
peltoo tehtih" (juurkuokka 
=näreen juuriväärästä tehty 
kaskikuokka).

2069. "juurlavasi ol pitk, 
puust tehty ja sen kans seotetti" 
(lavasin, melan muotoinen 
taikinan juuren sekoitin).

2070. "juurlastal sekoteta juurt" 
(taikinan juurta).

2071. "juurlipas" (juurista 
punottu kannellinen astia).

2072. "mahrok koivune luut 
kelvatakka, see ol oikke 
juurluut" (juurista sidottu 
luuta).

2073. "juurimännis oli 
vakavat varret ja suurep 
piikit" (juurimäntä, 
käytetty taikinan juuren 
sekoittamiseen).

2074. "niilä oli juurisek kuule, 
juustohormut lappalaiset 
tehenhe" (juurista punotut 
hormut eli muotit).

2075. "juuripelkka" 
(taikinalasta).

2076. "sej juuripuntun syrjästä 
vaan kaarettiin" (taikinan juurta 
kaukaloon, hapatusastiasta).

2077. "se oli ehtoolla sotkenut 
taikinaa sinnej juuripyttyhyn" 
(juuripytyt, taikinan juuren
säilyttämiseen käytetyt).

2078. "siinä juurisaavissa sen 
annethiin seisoa yli vyön"
(yön, juurisaavi=nokallinen 
kaksikorvainen puuastia).

2079. "juuritiinus tehtiin 
taikinaj juuri ja hapatettii se" 
(juuritiinut).

2080. "joskus tehtiij 
juurtupsukoeta ja pestiin niillä 
korvoja" (juurtupsukoeta
=juurista sidottuja suteja, 
korvoja=puisia sankoja).

2081. "juurivakkojahan ne nyt 
oli enimmäkseen" (kylvöastiat).

2082. "kontij juurusti" (lenkki 
jolla viileke kiinnitettiin konttiin).

2083. "ja ko mie etsii jytysi tuota 
lapiaa ja se ruoja onkii nyt tuossa"
(lapiota).

2084. "ota tuolta tuo veevari eläkä 
sillä puukkonyrhilläsi sitä reikee 
jykertele" (veevari eli pora).

2085. "ku löytää jykyrälliist 
puuta" (keppiä varten, 
jykyrä=muhkurainen).

2086. "hakahoskalla ja hienolla 
hiekalla oekeej jynssättii astijat 
ja lattija" (hakahoskalla eli 
pesimellä).

2087. "pesempytyssä hiekan 
kansaj jyrryyttivät, huuhempytyssä 
sitten käöttivät" (puuastioita, 
pesentä ja huuhtelupytyt).

2088. "ei tylsäl kirveel viiti jyrästääk 
kalupuita" (jyrästää eli nyrhiä).

2089. "tek nii jyrön kauhan ettei 
patah muuta mahrukkah" (jyrön
eli paksun).

2090. "suaphan tällä kirvestoloholla 
jysteev vuan eihän tualla oekeel 
lastuu suak" (kirvestolho, elävä 
olento).

2091. "mihin tartti jyystää jäätä, 
niin tuurala ne jyystit" (ne jyysti,
vrt. me, suomalaiset vieraiden
töiden sivustakatsojina).

2092. "leelissä ne kantaaj jysti 
piimää niitylle" (vieraat heinätyöt, 
vieraat piimät, vieraat leilit).

2093. "ompas tiä jytmäkkä kurikka" 
(jytmäkkä eli painava).

2094. "mihi sej jytylle hää on 
sen nyt pant" (jonkin tavaran, 
omat voimasanat).

2095. "se ois tult kova, sellaine 
jäliä" (niinivakasta, vrt. Jääli).

2096. "tämä puukkoo on niin 
tylysä notta sillä pitää niin 
kauvan jälträtä ennenkö saa 
nahkaha reijä" (nahkapuukot).

2097. "jos o semmoista jälyä 
puuta, se katkijoa nii äkkijeä" 
(jälyä eli jäykkää, koripäreiksi 
otettua).

2098. "en tiijjä mistä se tuloo 
tuo jällyys, taitaa ollas syytä 
veitessä kuv vuoliassai" 
(veitset ja vuolijat).

2099. "kolme jämerää 
karhaakkavannetta panhaan 
kumphaanki päähän" 
(karhaakka eli vitsasvannetta, 
tynnyrin päihin).

2100. "on kimpiä koverrettu 
jämpsällä" (sisäpinnan 
tasoittamiseen käytetty 
kouruteräinen vuolin).

2101. "se ol nii jämäkkä ja hyvä" 
(tuohikopsa, omat astiat).

2102. "öylön se täs ikäh moitiksel 
kirveheh vartta lyhkäseks ja mäläks, 
mut omahan se sen syy ol, jänei 
siit ottan työkseh ja laittan 
kirveheheh parempaa vartta" 
(valittajat ja tekijät, kumpaan
joukkoon kuulut).

2103. "ei järin saavilliist" 
(vettä).

2104. "pyttyyn kaaettiij 
järvilämpöstä vettä" 
(vesipytyt).

2105. "vittaperua luutaan tai 
luuran sirettä, ei sihen saa 
tulla kiärtäisä jäsentä, sen 
täytyy yht suaraks kiärtää" 
(vitsoista kierretyt luudan 
siteet).

2106. "saavisa oli korvisa 
reijjät, ja siittä panthin 
jäsenkorento" (saavin 
korviin sopiva poikkipuu).

2107. "sekotetaa liistellastal, 
liistehist tehlää sellai jäsevä 
lasta" (liistelasta, veren 
sekoittamiseen).

2108. "semmonej jässikkä 
sillä ol kaenalossa" (jässikkä 
eli nyytti).

2109. "toi aika pärejjässikän 
tuvam päältä" (jässikän
eli nipun).

2110. "monesakim paikasa 
jätellääm mihej jätellääj ja 
sitten ne hukkuu" (työkalut).

2111. "jättiläisten kirveitä" 
(maasta löydettyjä kivikirveitä).

2112. "se on semmosta jättiläistä 
ettei se oikiastahan halakiak 
ko yhtäjälleppäi" (rautakivi, 
jättiläistä, kiven tuntijat).

2113. "tehtiin tuarreesta kuusesta 
semmone hara" (vrt. harava).

2114. "semmonenniip pittää ollam 
matkassa kuj jiälapio" (jäälapio, 
avannon puhdistukseen käytetty
puulapio).

2115. "jäälippo on ihan ko suuri 
siivilä" (jäiden poistamiseen 
käytetty lippo eli haavi).

2116. "nuo on vanhoa jeäleä, 
kun ol lastaraksit" (jeäleä eli 
mallia, tuohikontissa).

2117. "vanhan jeälän kontti" 
(vanhan tavan mukaan tehty).

2118. "son jätetty jäämäjäljille 
vaikka samhan matkhan oli 
puhe ollu ottaa" (jätetty
jäämäjäljille, vrt. talvi ja
kesäleirissä pidetyt
tavarat).

2119. "niin kylymä ol tuvassa, 
että jeäneolaisie tul veskorvom 
peälle" (korvon eli saavin).

2120. "kauhalla poroo ajettiil 
lävestä pois, jäämporoo" 
(avannon lävestä, poroo 
eli murskaa).

2121. "jääpetkelitkii, jolla jäätä 
syletie" (syletie eli jyystetään).

2122. "jääreväisest puust 
tehhää veitsem pää, ettei hää 
mää lohki" (jääreväisest 
eli kieroon kasvaneesta).

2123. "siin o oikee jääreväpää 
puukko" (jääreväpää eli 
visapäinen).

2124. "ol se leviämp kun 
iätuura, se ol tuas hyvi 
kapia" (petkele, jäätuuraa 
leveämpi).

2125. "jeätuura pittää 
aena olla avannon syrjällä" 
(rautapäiset tuurat, 
lainasanako).

2126. "eivät oles sellaisia 
jytikäisiä, on suoria, jytikäisiä 
jötikäisiä" (juurivakkoihin 
käytetyt juuret).

2127. "kun ne tul ne nurkat 
semmoeset tiuriit ni ka 
pysyhän niissä vaekka 
mitä" (tuokkosten nurkat, 
tiuriit=tiiviit).

2128. "sillä sitten nuan 
kaakutettihi" (kaakutettihi 
eli kaaputettiin, karva irti 
parkkinahasta, puuveitsellä).

2129. "ykstoista syltää pitkää 
suopunkia sanothan täällä 
norjankaalaksi" (kaalaksi, 
lyhyet ja pitkät suopungit).

2130. "nypäthäv varsi pois ja 
krökällä kaamasthan se juuri" 
(krökällä eli kuokalla, 
lainasana).

2131. "s oli vallam puusta, 
em mää oon nähnyr rautaa 
semmottisa lapioisa koskaa" 
(omat puulapiot).

2132. "kaapituspelekka on 
tuossa pöyvällä" (taikinatiinun 
pelkka eli kaapimislasta).

2133. "kaapotin" (liemiruoan 
hämmentämiseen käytetty 
puulasta, loukollinen).

2134. "kalakaara s oli 
päiväkauvvet pöyvvällä" 
(matala puusta koverrettu 
astia).

2135. "puulautaset ja puuvalit 
kaarattii hiekal" (valit eli vadit,
vrt. kaara).

2136. "ei se tullu muuten oikeiv 
valkiaks jos ei sit sil valkial hiaral 
kaarannu" (hiaral eli hiekalla, 
puinen astia).

2137. "luurankaa kaarattii kaik 
paikat, seinät, lattiat ja laupiot 
ihran kirkkahiks" (luudan 
kanssa).

2138. "ne olliit valkeet lattiat, 
ne pit kaarata kuule harja kans" 
(piti kaarata, vrt. sai).

2139. "kirvesvarsii ol monem
mallisii, toinen tek kaarettavaj 
ja toinen suoraj ja nuppi päähä" 
(oikeat kirvesvarret, tekijänsä 
näköisiä).

2140. "kaarisaham plaji" (plaji 
eli terä, metallia=lainaa).

2141. "meil ei ollu kaarnasii 
tropkii meil oli puust" (tropkii 
eli korkkeja, vieraat pullot
=vieraat korkit).

2142. "miehilä ne on hiyksikartat, 
nahkaa ja siinä piit" (hiuskartat 
=harjat, piit=piikit).

2143. "pata piteä roakatap 
puhtoaks, vispilä kans oikei, 
ei sitä synny karttuiseks heitteä" 
(karttuiseks eli palaneeksi).

2144. "siihe pittää tehhäp 
puukuava sissää" (puukaava,
tuohiseen tuppeen).

2145. "puusta sen koavam 
pittää olla" (kaava=tupen 
sisässä oleva puinen kovike, 
estää terää leikkaamasta 
tuppea).

2146. "kaavauspuukkoo oli 
terävä kum maron kiäli" 
(nahkapuukko, terävä 
leikkauspuolelta, tylsä
kaapimispuolelta).

2147. "saispahan tuata kaavaus
puukkuvaki pikkuse laskija, 
että sillois parrei ohentaa 
vuotija" (laskija eli teroittaa).

2148. "minkälaine poropeukalo 
tuo Simo oikei onnoikkaa, koi 
ossaa korjata mittää kaavetta" 
(vieraat työkalut, vieras 
avuttomuus).

2149. "jos työkuaviit jätetiä 
talve al kyl rautaosat ruostuut ja 
puuosat ränsistyyt" (kuaviit eli 
kalut).

2150. "kaavill oli pitke vars" 
(kaavil eli vesikauhalla).

2151. "kuavilolla mätetään 
taekina poes tiinusta" 
(puisella lastalla).

2152. "sej jälkheen ko kahvelis 
saathiin ei pottutikkuja 
tarvittukhaan ennää" 
(kahveli=metallihaarukka, 
lainasana).

2153. "ja useinkin niin siit 
pinnam pualest sik koht 
jätettiin aina kahapäreitä, 
se oli parempaa taipuun se 
pinnam puali" (kahapäreitä 
eli korintekoon käytettyjä 
päreitä).

2154. "kahareksaloppinen" 
(8-kärkinen tähtikuvio, 
piirrettiin puuastian pohjaan 
suojaamaan pilaukselta).

2155. "kaheksikanta" 
(8-sakarainen taikakuvio).

2156. "kahmakaupal ajaak 
kessuisii" (kessuisii eli 
pärekoreihin).

2157. "kamahlosta ennev 
vettä ryypättiij jos sattu 
semmosillep paekolle ettei 
tuohta soanu" (kamahlosta 
eli kämmenistä, vanhimmat 
astiat).

2158. "elä jätäv veskappoa 
ulos kahmoittummaa" 
(kahmoittummaa eli 
jäätymään).

2159. "saaviki on kahosuine, 
iso jouko leveve suustas 
kom pohjastas" (kaho eli 
leveäsuinen).

2160. "voipyty tehti hiuka 
kahosuisiks et voipala 
heltes siält huakkemi" 
(voipytyt).

2161. "semnen kahosuinem 
paat o hyvä meripaat, mitä 
kahosuisemp, stää paremp" 
(kahosuiset meripadat, 
vrt. pyykki).

2162. "kahva" (2-haarainen 
hanko jolla nostettiin 
saviruukkuja uunista).

2163. "kahavalapijo" 
(kapeateräinen puulapio 
jolla puhdistettiin avanto 
sohjosta).

2164. "pajuvarpoist tekkiit 
kahkuppivakkoi" (pajun 
varvuista, kuppien 
säilyttämiseen käytettyjä 
vakkoja).

2165. "ei sil mitteä kiirettä, 
ei miul uo olt häntä kaihokoa" 
(kaihokoa eli ikävä, lainassa 
ollutta kirvestä).

2166. "tättiis kaihoil vuoliveistä 
et sie tiije mis se ois" (kaluista 
huolehtiminen).

2167. "maetoraentoo sitä ei 
vieraelle näötetty, se kaehtiin 
kuletettii" (maetoraentoo
=maitokiulua, kaehtiin
=salaillen).

2168. "kaikevahvusi kairoi täydy 
ol et erilaisi lävei saati, pitki 
ja paksui" (kaira=vääntösarvilla 
varustettu pora, lävei=reikiä).

2169. "tuliks meil kaira mukkua, 
sitä ois tänä päivän tarvis"
(kaira mukaan, jäälle).

2170. "on se tuolla kaeralla paljo 
sievempi tehä avanto kun tuuralla"
(sievempi eli nopeampi).

2171. "ne kairalla kairas siihen 
sahaukseer reiäj ja löi tapin"
(seinää tehdessään).

2172. "hakkupuomiin tehhäär 
reejät kirveellä, kaerapuomiiv 
vintilällä" (vintilällä eli kairalla).

2173. "nek kairas lävei päiväkaudet" 
(lävei eli reikiä).

2174. "kairas puukkolla reiän" 
(reiät, lävet ja loukot).

2175. "isola kairila väänethär 
reikä läpi" (kairila eli poralla).

2176. "ne kairistaa suurella 
kairilla ja lyöväp puun että nep 
pysyy yhesä" (lyövät puun eli 
vaarnan, hirsien läpi).

2177. "otethaj jonku levveys 
kaistale" (tuohta, rovetta 
varten).

2178. "eipähän niillä paljo muuta 
erroo ollu kun että piekassa ol 
kaejjemp terä" (leipälapioon 
verrattuna).

2179. "kovelilla kaiverrettaan" 
(pahkakupin pesä pyöreäksi).

2180. "toisill oli kuakka ja toisilla 
kaivin" (kaivamiseen käytetty 
haarukkamainen työkalu).

2181. "kyllä se vua tuo puuaste 
kajakoituu ku hiekan kansa hankoo" 
(kajakoituu eli valkenee).

2182. "kakkaralapial laitettii piiraita 
uunii" (kakkaralapiolla, kakkara
=leivonnainen).

2183. "susikko on ykskierteenen, 
kakskierteestä sanotaan 
kakskierteeseks ja karhulenkki 
on kolomkierteenen" (näreistä 
kierrettyjen lenkkien nimiä).

2184. "tehin kaksinkertasen 
solmuj ja kumminkim pääsi" 
(pääsi eli avautui).

2185. "no se pannaan 
semmonen kakspäinen 
solomu siihen" (2-päinen 
solmu eli vetosolmu, 
laittamalla nuoran päät 
silmukoille ja vetämällä 
toinen silmukka toisen 
läpi).

2186. "ukkovitalla ensi, 
iskettiin kakssäiseks ja 
poikavitalla kolomaas 
sää siihe" (ukkovitalla
=pitemmällä vitsaksella, 
poikavitalla=lyhyemmällä 
vitsaksella, iskettiin 
säikeitä siteeksi tehtyyn 
närelenkkiin).

2187. "ne kirvesvarrella mittas, 
siittä kaks varrem mittaa, 
joskus sanottiin kaksvartiseksi" 
(pärepuuta, omat mitat).

2188. "minä tuum piaj 
jatkhon töitäni" (omien 
töiden luonteesta, mieluisia,
vrt. "harrastukset").

2189. "et joskus kun tule 
kahuaamu ni me vie se ulos" 
(vuodevaatteet, kahu eli 
pakkasaamu).

2190. "niij jäöteä puuta ettei 
siitä tulem mittään" (jäöteä
=mätää, lahoa, tarvepuiden 
tuntijat).

2191. "kaarmustaa vittan, 
vettää parkin veitten alla pois" 
(kaarmustaa eli kaaputtaa
puhtaaksi).

2192. "se on niin kummaa puuta 
ko on niverä puu että siinä om
monta eri jännettä" (jännettä 
eli syytä).

2193. "suurin osa raadajis ollah 
syrdäläzet, vähä on omii miehii"
(vieraisiin töihin palkatut vieraat 
miehet, palkkatyö=laillistettua 
rikollisuutta).

2194. "illazastiet pidäy pestä, 
syöndastied, juondastiet" 
(yksi päivä, yhdet työt).

2195. "yhen säikehen kerrallah 
ta sen keri kerällä" (keri kerälle,
tuohinuoran).

2196. "siitä kolme säijehtä 
kun sai nin siitä rupesi 
niitä poasmoamah yhteh" 
(kolmesta säikeestä 
punottua tuohinuoraa).

2197. "osmonsolmu, kolmelta 
säikeheltä se oli pletitty" 
(solmujen nimiä, vrt. osmo
=karhu, ahma).

2198. "nuar on vijjel säigehel 
punottu" (5-säikeinen nuora, 
liikoja eli parittomia lukuja).

2199. "nuoru säjjistyy, ei läbi 
katkennuh" (säijistyy=säie 
menee poikki, säikeistä 
koostuvat nuorat).

2200. "sälgyin eroittahuu äjjäl 
hirnakoittsou" (tamma hirnuu,
varsaa vieroitettaessa, 
"karjanhoidon" vieraudesta, 
luonnon vastaista).

2201. "pakkaisseä valittih 
särentäseäksi, pakkasell oli 
helpompi särkie" (särkeä 
puita, jokaisella ilmalla 
työnsä).

2202. "elä kisso särvelleh, 
kisso syylleh" (puuta syylleh 
eli poikkisyyhyn).

2203. "piki on vastasoadu, 
pika on vähäistä suurembi" 
(piki ja pika, vrt. pihka, 
vrt. terva).

2204. "lunta suomitah" 
(suomitah eli luodaan).

2205. "lunda talvella suomitah 

labiella" (puiset lumilapiot).

2206. "heitä suomindu, uuttu 

lundu tuuttsaa" (uutta lunta 
tuiskuttaa, lumityöt=talvea
vastaan elämistä).

2207. "nakris kuoppah, mettso 
orteh" (sanottiin syyskuun 
puolivälissä, syystyöt=talveen 
valmistautumista).

2208. "suovitts on raimakembi 
ku rajakkovittsu, katkiou tereämbi" 
(raimakembi=hauraampi, tereämbi
=nopeammin, suo ja ahovitsojen 
erosta).

2209. "survoksem pidi soviz" 
(piti survoksen, pesi vaatteita).

2210. "soboa ezmäi livotetah, 
sid muilal pestäh, sit survotah 
huuhmarez, huuhtotah rannaz, 
arrol lykätäh" (pyykinpesun 
vaiheita, muilal=saippualla,
arrol=kuivaustelineeseen).

2211. "ei kuiva sovad, sumevuz 
on" (sovad eli vaatteet, kostea 
ja sumuinen sää).

2212. "ku se rubei lämbiemäh, 
kuda kui sundovui, sid buukum
piäl kuattih" (kaadettiin kuuma 
vesi pyykin päälle).

2213. "mäne lapsuol lumi 
suomalla, om purum piha täyteh" 
(suomi lumi lapiolla, pyryttänyt 
pihan).

2214. "se on sulalla pideä luja" 
(tuohinuora).

2215. "heitä juondu da taskaitsuz, 
opi roadoa" (lopeta juominen,
opettele tekemään työtä,
hyvät neuvot).

2216. "huuhmareh sobie sotkoo 
korennol" (vaatteiden sotkemiseen 
käytetyt huhmarit ja korennot).

2217. "soboa sotkietah kartah ligoh"
(puiset pesukartut).

2218. "minä tiijän parembi, gu omal 
silmäl olin kattsomas" (omalla silmällä 
katsominen).

2219. "sobie purzutetah kartassa" 
(vaatteita pesukartussa).

2220. "poron ker ei pie jättiä sobii, 
huuhtella pidäy hyvin" (poron kera 
eli tuhkaveteen, vaatteita).

2221. "sovat pidää puzerdaa da 
pannah kuivah" (pusertaa ja panna
kuivumaan, työn vaiheita).

2222. "sobahuuhmar, tsurkah laittu 
haudaine kui padaine" (tsurkasta 
eli pölkystä laitettu pesuhuhmari).

2223. "sih pannas sovat, sobien 
välih huavoloih tuhkoa" (vaatteiden 
väliin tuhkaa, puisessa pesusaavissa
pestäessä).

2224. "sobiempezendyläht on erize 
syöndylähtiez" (vaatteidenpesulähde 
ja juomavedenottolähde).

2225. "nuorat soritah" (soritah eli 
selvitetään).

2226. "virzaimekse pidäy vallita 
hoikkazed varvad da soried, 
ei oksikkahat" (hoikat ja soriat 
varvat, virsain=varvuista tehty 
side).

2227. "umbisolmi" (solmu).

2228. "vieldettäy solmi" (vedettävä 
solmu, vrt. vetosolmu).

2229. "kun poronsolmuh solmiet, 
hyvä on kerittöö" (omat solmujen 
nimet, omista asioista).

2230. "soigie hauda loajittih 
moan seämeh" (maan sydämeen,
tervanpolttoa varten).

2231. "vähä om meäm paikoiz 
heinän saajaa" (vieras karja
=vieraat heinän saajat).

2232. "nuoru slöngisteleh, 
ojjendoa pidäy" (menee 
mutkille).

2233. "läksimä puuda soamah 
hangiezella" (hangiezella eli 
kantavan hangen aikaan).

2234. "liftehed laddatas skirdas 
sarail" (lyhteet närtteeseen latoon, 
maanviljelyn alkuperästä, lähes 
kaikki sanat lainaa).

2235. "yht izändeä viiz vuottu 
sluuzi" (lusi eli palveli, toisten 
työstä eläneet isännät, vrt. "firmat", 
"pomot").

2236. "mieron sluuzbu" (kunnan 
virka, toisille tekeminen=lusimista).

2237. "järilleh myöstyy se virzain, 
sitkenöy" (virsain myöstyy, vedessä 
liotessaan).

2238. "sitähän soattau loatie tuohesta 
hos mitä" (tuohen ystävät).

2239. "pidää miettiä kui parembi 
tuloo" (oman työnteon luonteesta).

2240. "enzistäh loajitah tämä, 
da siidä vasta toini" (työ kerrallaan).

2241. "tuo syväinlastuu, älä 
kojankerastu tuo" (kojankerastu 
eli kuorellista).

2242. "sergah pidi olla nelly 
kuuzistu serguvittsua" (sergah 
eli vitsalenkkiin).

2243. "serguvittsu kuuzine oli" 
(kuusiset vitsakset, vrt. koivuiset).

2244. "nuorad on sebiel pandu" 
(seve=nuoravyyhti, vrt. sevätä
=halata).

2245. "kem mih on seppä" (seppä 
eli taidokas, sanan alkuperää).

2246. "häi on katso kaikkeh seppä" 
(kaikkeen seppä, osaa kaikkea).

2247. "seittsemitsi sanod, 
yhtelleh ei tartu" (liiasta 
sanomisesta, oma oppi
=itsenäistä oppimista).

2248. "minä huondeskodval 
roan midätahto" (raadan mitä 
tahdon, aamu=omien töiden 
aikaa).

2249. "roadakkah se, kel on himo" 
(himon mukaan raataminen, 
vrt. rahan).

2250. "ota mielekse peäh, 
älä toittsi sen pahoi roa" 
(raada pahoin toista kertaa, 
virheistä oppiminen).

2251. "oman roavon seikkoau, 
ei pie nevvuo" (seikkoau
=tekee, puuhaa, omaan
tekemiseen kannustaminen).

2252. "sablahad on kuuzized, 
nokat tsodritud terävembäd" 
(tsodritud eli veistetyt, 
lainasanoja).

2253. "vuattiet mie tuon 
saraile kuivah, kun on 
puzerretut" (pusertamista 
seuraava kuivaaminen, 
saraile=piharakennuksen
ylisille).

2254. "sarottoo tuohta" 
(tasoittaa tuohinauhan 
reunoja, vrt. sarkatuohi).

2255. "se sarotettih koissa, 
reunat vuoltih" (sarotettiin 
tuohen reunat).

2256. "ei roata toizen sanal" 
(vieras toisen sanan mukaan 
raataminen).

2257. "azuv omoa sanoa myö" 
(oma omaa sanaa myöten 
tekeminen).

2258. "liegu on sangei nuoru" 
(lieka, paksu nuora).

2259. "tuohinuoroa loajitah" 
(omat tuohinuorat).

2260. "tervahauta syttyy palamah 
jos tervakse sanou" (elävä olento).

2261. "opiz vai kattsuo, itse i näed"

(katsominen, itse näkeminen, 

omaa oppimista).

2262. "ei hyvin roa, kiirehtäy, 
sotkou" (oudoksutut kiirehtijät, 
oman työn vastakohtaa).

2263. "ei vihmoa pie, aivin roadau 
röhmähyy" (ei pidä vihmaa,
raataa sateessa).

2264. "nengozel rönäl ei soa roadoa" 
(rönäl eli rännällä).

2265. "rönä rodih, kessem pidi lähtie" 
(kesken töiden, rännältä suojaan).

2266. "pahat kived röpetetäh 
muretah loahkannaz, vein 
hiiluttahez" (kivet murenevat 
puuastiassa, vettä hiilutettaessa 
eli lämmitettäessä).

2267. "halgai puun röykähytti, 
noagloa iski kurikal" (halkaisi 
puun, kiilalla ja kurikalla
eli nuijalla).

2268. "räkel päiväl on dygei roadoa" 
(jykevä raataa, hellepäivänä).

2269. "sobii tuuli rämsyttäy kuivaz"
(omat kuivauskaapit).

2270. "vetty räbizyttäy kandahez" 
(veden pyhyydestä, elämän ehtoja, 
yksi jumalaisista).

2271. "roavod on ryöhälleh" (roavod
=työt, ryöhälleh=jätetty kesken).

2272. "ryömästelehez roadoa, 
duumaittsoo, kai päiväz roan 
tänäpäi" (raadan kaikki tänään,
vieraana pidettyä työntekoa).

2273. "roadau ryözeäy, ei katso 
vihmoa ni poudoa" (ei välitä säästä, 
oudoksutut työhullut).

2274. "rähkäy kandau piälitsi väiz"
 (kantaa yli voimien).

2275. "jo mie olin siun ryngynnä, 
enämb en rubie siun ryngyks"

(ryngyks eli rengiksi, toisille 

työn tekemisen vieraudesta, 

sanakin lainaa).

2276. "minä en ole sinun ryngy, 
minä sinuh en hädävy" 
(palkkatyö=suoraa orjuuden 
jatkumoa).

2277. "toizel oled ryngy, 
käskiettävänny" (oudoksuttu 
toisille tekeminen, oman työn 
vastakohtaa).

2278. "kuz ryngynny pietäh, 
siid ei ole hyvin" (renkinä 
ollessa, asiat eivät ole hyvin, 
vrt. järkky "työelämä").

2279. "ketä miehie on tukkilautalla, 
aivan on ryssie, ei kun kolme nellä 
karjalaista" (tukkien uittamisen
eli "metsätalouden" vieraasta 
alkuperästä).

2280. "mie rubien roadamah 
huomena" (oman työn luonteesta,
hiljaa hyvä tulee).

2281. "koivuo koattih ta oksat 
leikkasima lehekse ta siitä runkosta 
kiskoma nuoratuohta" (kaadetusta 
puusta käytetään kaikki).

2282. "harmoa ruopaskivie vallitah 
vedeh laskie" (harmaita pyöreitä kiviä, 
veden lämmittämiseen).

2283. "luskat sinum pestez rodzovuu, 
murendad vie" (murennat lusikat, 
oikea työ).

2284. "ruhkoa keräytyn, pitäy 
lokalla luuva" (ruhkoa=roskaa, 
lokalla=niitylle, luuva=luoda).

2285. "ruhkat pyyhitäh da viijäh 
tanhuolla" (tanhuolla eli pihalle).

2286. "siiloivihkod om parembad 
lattien kuivatez, rogozvihko vezien 
ajajez" (siiloi eli nokkosvihkot, 
parempia lattian kuivaamiseen, 
vihko=pesutuppo).

2287. "sillozeh aigah oli 
astiempezovihkozed 
rogozuvihkozet" (rogozu
eli niinivihkot, astioiden 
pesuun).

2288. "kruatskuta vai 
rogozvihkoizel, sid lähtöy 
kattilampohju" (vieraat 
kattilat, vieraat niinivihot).

2289. "älä ropsuta vetty, 
kanna hillembi" (kanna 
hiljempaa, veen pyhyydestä).

2290. "nuoru kunn ei tävvy, 
ga rosku jatketah" (rosku eli 
jatkos).

2291. "pihamoaz ollah roadiez, 
ei olla loitton" (oma työ,
lähityötä).

2292. "nälgä ruadien ruatuttaa" 
(työn tarkoitus, nälän 
karkoitus).

2293. "täs pedäjes rodia hyvä 
raagu" (syntyy hyvä raagu eli 
riuku, petäjästä).

2294. "roag on hoikembi rimoa, 
kobras syndyy" (rimaa hoikempi, 
mahtuu kouraan).

2295. "puoleh päiväh suaten 
ruallamma" (omat työpäivät, 
tunteen mukaan).

2296. "toisteluz on toizeh kerdah 
roanda" (oudoksuttu toistotyö, 
oma työ=kerralla tehtyä).

2297. "heitä raandu, tule 
huogavumah" (huokaustauot).

2298. "työ ruatajan, kisa kattsojan" 
(sanonta).

2299. "yhtenjyttyäd ruadajad ollah" 
(yhtä hyviä tekemään työtä).

2300. "on ruadamizilleh, mielessäh 
ruadau" (raataa mielessään, 
suunnittelee työtä).

2301. "ne ruavot päiväz ei 
ruodavuta, sih pidäy olla aigua 
dai joukkuo" (olla aikaa ja 
joukkoa, pidempään kestävät 
työt).

2302. "roateksem maksoi 
izändy" (vieraat "isännät", 
vieras maksusta tekeminen).

2303. "kunne elgeä lähekkeä 
roadoh, vardeigoa miuda" 
(vartokaa minua, yhdessä 
tekeminen).

2304. "roado kierän varoau, 
ei vägeveä" (sanonta, kierä
=ahkera).

2305. "yhten raavon raat, 
toine raado tilah" (työ 
kerrallaan).

2306. "rua ruado ruavon aigoa" 
(sanonta, raataa=lainasana).

2307. "hyvä puutui, ku panin 
netsen duuman roadoh" 
(vrt. tuumasta toimeen).

2308. "sielä alettih työtä roatoa 
ta, syötih tä, vähä levähettih" 
(työ, ruoka ja lepo).

2309. "ei pie siun niin äijiä 
ruatua" (liiasta raatamisesta, 
terveys=työtä tärkeämpää).

2310. "mie kun roan huomena, 
siitä toisena peänä levähän" 
(työpäivää seuraava lepopäivä, 
vrt. terveyden vastaiset
"työviikot").

2311. "ta soatto noij jotta kur 
roattih koissaki, kesräit tahikka 
kuvoit tahikka mitä hyväh ni 
lauloit" (oma työ laulattaa).

2312. "se roadau tavallah" 
(raataa tavallaan, oikeus 
omaan työhön).

2313. "pereheh pidäy roadoa" 
(perheen eteen raataminen).

2314. "midäbo sil dengal road" 
(miksi teet työtä rahasta, 
outo ajatus).

2315. "izändän aigoa ruadau 
kaperdelou" (tekee töitä 
isännän ollessa paikalla, 
teeskentelijöitä luova työhön 
pakottaminen).

2316. "midä mieli havahuttoa, 
sidä i duumu roadoa" (oman
työn luonteesta, hetkeä 
elävää).

2317. "nostatti heijäd riihty 
roadamah" (nostatti riihtä 
raatamaan, inhotut "isännät", 
vrt. pomot).

2318. "omii roavoin, raadamah 
ylen olin rakaz" (rakkaina
pidetyt omat työt).

2319. "roatah käsityötä, ken 
tikuttau, kem mitäi roatau" 
(omat työt, omin käsin 
tehtyjä).

2320. "hyvämieli roavon 
roatuttau" (oman työn 
luonteesta, kumpuaa hyvästä 
mielestä, vrt. rahalahjuksia 
vaativa orjatyö).

2321. "risturaidupuu, ristoil 
lykitäh niloitetud paivud,

kuivetah ristoil, kaluks otetah" 

(ristiin ladotut kuoritut pajut, 

kuivataan kaluiksi).

2322. "ripoittau saroan kaiken 
heinäl, ei voi vähembiä ottoa 
yskäh" (kantaa liikaa heiniä 
kerralla, vieraat työt=vieras 
työhulluus).

2323. "rizotez däi toizel vuvvel" 
(puiden karsiminen, toiselle 
vuodelle, vrt. talvi tuli).

2324. "ristai hallatah puu, ezmäi 
kahtekse, sit puoliskot keskel" 
(puiden halkomista).

2325. "riihtä puijessahan se joiku 
toiset" (vieraat riihet, oma 
joikuminen).

2326. "kun kaikkeiv viimeni riihi 
puitih, nin yksi lyyheh heitettih 
sinne riihen nurkkah" (lyhde,
riihen haltijalle).

2327. "a konza oli sygyzellä riihem 
puinnat, siidä lämmitettih doga 
riihen dälgie" (lämmitettiin sauna, 
joka riihen jälkeen).

2328. "riihen roandah menöy 
lämmityz, otandu, ahtandu, iskendy,
puindu, tuulandu" (työn vaiheita).

2329. "riiht otetah, viätäh riiheh, 
sid ahtetah, lämmitetäh, iskietäh, 
puijah, viskatah labjal, tuulatetah 
komsal" (vieraat riihet, omat 
töiden kuvaukset).

2330. "myö ennen kun kulkima 
leher riivussa huuhilla ta näkimä 
niitä kekälehpäitä, myö kysyttih 
mitä vassen nämä on" (lehen 
riivussa huuhilla, karjan pitäminen 
kaskiviljelyä vanhempaa).

2331. "kui tuohtu riitsit keräl, 
säpäldäd pagized" (tuohta 
kerittäessä lausuttuja sanoja).

2332. "pagizet hyössötät kui tuohta 
keräz riitsit" (omiin töihin liittyvät 
sanat, työ=taika).

2333. "älä doga roadoh riivakojje, 
lope yks ezmäi" (lopeta yksi työ 
ensin, työ kerrallaan).

2334. "durmi rigenöy, 
izändäd ei ole endizet hengiz" 
(maaorjuuteen pakottaneet 
"isännät").

2335. "ruadau riiviköitsöy, 
kiirehtäy da kesken jättäy" 
(kiirehtää, jättää kesken).

2336. "parred on riädyh 
ladattu" (parred=hirret, 
riädyh=riviin, lainasanoja, 
vrt. "metsätalous").

2337. "moate riehkahtih, 
astied jäi pezemättäh" 
(päivän työt, sille päivälle 
kuuluvat).

2338. "pedäjiä vedäy mittuon 
reillizen" (reellisen petäjiä, 
omat mitat).

2339. "ku mieldy myö on 
hänelleh roado, sid riemahtah, 
helmad vai viheldäy" (mieltä 
myöten olevat työt, vrt. rahasta 
tehdyt epämiellyttävät).

2340. "pidää tuvva regyttsäine 
puudu" (reellinen puuta).

2341. "partta veitäh, toine piä 
muata viilöö, toine piä retukas" 
(partta=hirttä, retukas
=kurassa).

2342. "kivi rabuoli hiilavah 
vedeh laskehuo" (hiilavah 
eli kuumaan veteen, 
vrt. rapakivi).

2343. "ranka, pitkä puu, 
karsittu ta koattu" (karsittu 
ja kaadettu, lainasana
=lainatapa).

2344. "no siitä sykysyllä ne 
koattih, leikattih rankaksi" 
(tervaspuut).

2345. "annas vitsan rangu" 
(vitsan ranka, karsittu vitsa).

2346. "randutsuurul pestäh 
latettu" (rantahiekalla 
lattiaa).

2347. "raboa pakui kivez, 
loahkannah laskehuu" 
(rapaa irtosi, puuastiaan 
laskettaessa, veden 
lämmittämiseen käytetyt 
kivet).

2348. "hillembi roa, anna 
kobrah vägie roih enämbi" 
(raada hiljempaa, lepuuta 
kouriasi).

2349. "jovvad rabailemahez 
jälles päi, kerran kattsuo ed 
voi ajjalleh" (kerralla katsottu
eli huolellinen työ).

2350. "raidani lusse on hyvä" 
(raidani=raidasta otettu, 
lusse=halkaistusta varvusta 
laadittu side).

2351. "raidazista i tuomizista 
vitsoista luadietsou" (siteitä).

2352. "rajakkovittsu keändyy, 
pane mitahto, a suovitts on 
raimakembi, katkiou tereämbi" 
(vitsojen eroja, raimakembi
=hauraampi).

2353. "pahat kived röpötetäh, 
rajakkokived a kallivos tuvvud, 
net hyväh loaduh johistah, 
ei astettu murendeta" (ahoilta 
ja kallioilta tuodut kivet, 
hyviä veden lämmittämiseen).

2354. "sundovutin veen" 
(sundovutin eli lämmitin).

2355. "vez on sumba, joule 
palava" (sumpa eli haalea, 
palavaa viileämpi).

2356. "sundane, eigo palava eigo 
vilu" (suntanen eli haalea vesi, 
palavan ja vilun välissä).

2357. "suattakkua kuuzen korkad 
ravuzeh" (korkad=kuoret, ravuzeh
=lätäkköön, likoamaan).

2358. "siis taikipuine kraapitaa 
ympär siis siit vaalitaa taikinast 
niiku kakko" (puine eli puinen 
pytty).

2359. "kakkokaara" (taikinakaukalo).

2360. "se heinähanko on 
kakshuara vua" (2-haarainen, 
puiset hangot).

2361. "kakshuara o 
enimmäkseem mitä minä 
oun nähnä" (2-haaraisia, 
perunakuokat).

2362. "oli kakshaaranen 
kasvanus semmonen heiko 
puu nim mina käänsin tualta 
vaan ne ja nijon yhteen ne 
päät, nin siittä tuli aika 
mukava haavi" (haavin
rakennetta, kääntämällä
ottaminen=kirveitä
vanhempaa perinnettä).

2363. "laskujjaa ol monev 
vetoissii, kannuissii ja 
kakskannuissii" (laskuja 
eli leilejä, kannuissii
=kannun vetäviä).

2364. "sitä sanottiiv 
vanhaan aikaan kantosaaviks 
paremmin kakskorvaa ko 
tankosa vettä kannettii" 
(tangossa kannettua 
saavia).

2365. "meill oli semmosia 
kaksiij jotta kakskorvia, 
soekkeeta semmosia" 
(2-korvaisia soikeita 
vakkoja).

2366. "kakskorviiv 
vakkoim pantiim mustikat" 
(mustikkavakat).

2367. "ja ei muuta ku se 
puulusikka ja veitti ja sit 
kakskorvaine kappa mist 
ryyppäis" (lusikka, veitti 
ja kappa).

2368. "enne ol ne 
kakskorvakannut, niissä 
ol siistit vanteet ja niillä 
sitten kannettiim piimä 
ruokapöytään" (puiset
korvalliset kannut).

2369. "isot kakskorvavasut 
tehtiin tääteen, semmoset

kopat, koko vuen tarpeeks 

aena" (täyteen kynttilöitä,

vasut=pärekorit).

2370. "kaaputettaav viälä 
toi ihvi pois" (ihvi eli jälsi,
puuastian vanteesta).

2371. "synnyn sanah, 
hauvin neuvokkih, vesikorvo 
moalla" (sanottiin korvoa 
ammennettaessa, vrt. synty
=vettä pitkin liikkuva 
sukulaisen henki, vrt. hauen 
hahmossa).

2372. "vezi säilyy korvoiz, 
astu vagavah" (vagavah

eli vakaasti, veden 

pyhyydestä, ei päästetä

läikkymään).

2373. "mizbo tua juvvan 
särvi mureni" (juvvan
=savivadin, särvi=reuna,
vrt. särvätä).

2374. "poan särved on revuz" 
(padan särvet, revussa eli 
liassa).

2375. "kopsa, nellisnurkkaseksi 
vähäni matkoa kuvottih ta siitä 
läksi pyörieksi se suupuoli" 
(kopsan ulkonäöstä).

2376. "tämäm mallam suurehune" 
(maljan suuruinen, omat mitat).

2377. "svaja kurikal moah iskietäh" 
(svaja eli vaaja, lainasana).

2378. "Pistojärvellä sanottih 
suopunki, tuolla sanottih 
nuoruvaksi tuolla Kiisjovella" 
(suopungit ja nuoruvat,
vrt. nuorat).

2379. "survelmuz, huuhmareh 
mi kerda pannah" (survelmus
eli huhmarillinen).

2380. "survoteksiz on vie saved, 
ei ole valmiz" (saven survominen, 
astioihin vai laastiin).

2381. "saven survoi kartah" 
(kartah eli puuastiaan).

2382. "survottau puu" 
(survomiseen käytetty
puu, vrt. petkele, omat 
ja vieraat kalujen nimet).

2383. "survoo putskuttoa 
sobie korennol" (survoo 
vaatteita, puisella sauvalla).

2384. "suolakopsa, kuvottih 
nellisnurkkani, pikkaraini,

nellisnurkkaseksi vähäni 

matkoa kuvottih ta siih tuli

niinku olkapäät" (kopsa
-nimiseen tuohiastiaan).

2385. "suolupuzu, tuohine, 
pyöryzy, nellitsuppine libo 
pidulittsu puzu, sargutuohez, 
kaglu kui butilkaz, nenäz om 
puuhine tölppy, tölpäz on 
nuoraine kiini" (pusun
rakennetta, vrt. pusata).

2386. "suolupökki, tuohine, 
nellitsuppuine aste, suus 
kaidenoo" (pökki-niminen 
tuohiastia).

2387. "astie sumbeni, livoitin 
kui" (sumbeni eli tiivistyi,
liottamalla).

2388. "sumbeni korvoi ligoh 
panduu" (puuastioiden
liottaminen).

2389. "vakka on summa" (summa 
eli tiivis, vrt. Summanen).

2390. "siitä kinsotav varren, jotta 
tulou sumpa" (kirveen varresta, 
kinsotav=kiilaan, sumpa=luja).

2391. "lippahat litsottu, sundugat 
suitettu" (sunduga=arkku, lipas).

2392. "ta siitä kuvottih löttyö, 
kesselie, tuohivakkoa, suolakopsoa" 
(tuohesta kudottuja esineitä, 
löttyö=tuohikenkiä, kesselie
=tuohikontteja).

2393. "suolavakka, juuresta 
luajittu" (vieras suola, omat 
juurivakat).

2394. "ta siitä puuj juurella 
ommeltih tahi pajusta kisotulla 
suikalehella" (ommeltiin 
tuohirove, omat langat).

2395. "korvo oli suittsi tsuppie, 
pohjattsi levie" (tsuppie eli 
suppea eli kapea, vrt. suippo).

2396. "luusuga" (luinen kampa).

2397. "puusuga" (puinen kampa, 
vrt. suka=säde).

2398. "suga laittih pedransarvez" 
(peuran eli villiporon sarvesta).

2399. "suvad oldih valgiet, luuhizet"
(valkeat luukammat).

2400. "kalanluuhizet sugazed" 
(kalanluiset kammat).

2401. "käis kirboi stattsu, 
se meni pillim palazikse" 
(stattsu eli savikulho, 
lainasana).

2402. "savine stauttsu" 
(omat ja vieraat saviastiat, 
vrt. omituiset savipyörät).

2403. "kivine stauttsu, 
poltett enembäl, mustu" 
(savisen ja kivisen astian 
erosta, savesta molemmat).

2404. "stautts on leviembi 
korgevuttu, ei ole randoa" 
(korkeutta leveämpi, 
ei reunoja).

2405. "puuhiine stauttsu" 
(puinen kulho).

2406. "koivuz, pedeäz, 
kuuzez, lepäz laitah pikkarastu 
pahkukulluu, onhai ku 
stautsastu lapsil" (kulluu 

eli kulhoja, pahkakullut).

2407. "minä toin tänäpäi 
maamal stauttsazem mardaa" 
(vieraat stautsat, omat 
marjat).

2408. "kallu on vähästy 
huvembaine stauttsoa" 
(kallu eli pieni kuppi, 
vrt. kullu).

2409. "kullu on pystymbi 
stauttsoa" (kullun ja stautsan 
erosta).

2410. "laudoa sruugatah 
sruugal" (höylien vieraasta 
alkuperästä, metallia=lainaa).

2411. "seinäd om meäm 
pezennän valgiet, iässäh 
ei sruugata" (iässäh eli
koskaan, höyläämisen
vieraudesta).

2412. "stamesku, puuhizel 
pallal lyvväh peäh" (stamesku
eli taltta, lainasana).

2413. "mie löysiv veitsen 
keskitieltä, kel lienöy sortan" 
(löydetyt esineet).

2414. "ota sotka, puhassa 
pinzakkaa" (sotka=harja, 
pinzakkaa=puseroa).

2415. "sotkazella piädä 
silitetäh" (sotkasella eli 
harjalla).

2416. "ota roveh ta ammulla 
siih souhkalla siitä säkistä" 
(ammulla=ammenna, 
souhkalla=puisella 
jauhokauhalla).

2417. "soufk on puuhine, 
nokk avoi, rannad on, 
varzi lyhyd" (vieras soufka, 
oma kuvaus).

2418. "sobelo on ykspalahine, 
koivuz" (sobelo eli puinen 
lasta).

2419. "sobelol nostetah kaloa 
libo lihoa puaz" (nostetaan 
kalaa ja lihaa, padasta).

2420. "ei ole padah pandavoa" 
(pataan pantavaa).

2421. "siitä oli semmoiset kuirit, 
koissa loajitut puulusikat" 
(kodissa laaditut lusikat, 
lusikka=ostolusikka).

2422. "suanah pannah parkih 
nahkad" (suana, soana
=iso tiinu).

2423. "slängisteleh kirvezvarzi, 
tuorehes puus kuivahez vedeleh 
veäräh" (vetelee väärään,
kuivuu väärään suuntaan).

2424. "stautsan sorrit 
slävähytid, on sinul sormed 
mytkyd" (stautsan=kulhon,
sorrit=pudotit).

2425. "sormes slonkahtih 
vazaraine, ei voinnuh noaglah 
ugodie" (vieraat vasarat, 
vieraat naulat, lainasanoja).

2426. "vuodoa slobizoo korvoi, 
kuivanuh oli ylen" (vuotavat 
puuastiat).

2427. "ta silmärrajasta katkesi 
varsi poikki" (silmänrajasta, 
kirveen varsi).

2428. "pidäz vällendeä silmy 
kirvehen, pajah pidäs taluo"

(taluttaa, vieraat pajat, 

vieraat kirveet, vieras toisilla 

teettäminen).

2429. "tuohi silpaistih ta 
loajittih lipittsä" (lipitsä eli 
tuohilippi).

2430. "siitä oli semmoni 
kaitasista listeistä kuvottu 
vakka" (listevakat).

2431. "virzu kui tulou 
valmeheksi, siidä pannah 
ymbärystä" (virsuun 
ympärystä, tuohiastiat).

2432. "opi sijoittoa kisan 
sydämeh kai" (kisan eli 
repun sydämeen, kaikki).

2433. "kadaiveil pestih 
sieniputtsiloi" (keitetyllä
katajavedellä, sieniastioita).

2434. "hivalla vai sierah 
veittsi" (hivalla=hio,
sierah=kovasimeen).

2435. "sieralla veistä 
hivotah" (vieraat veitset, 
vieraat sierat).

2436. "sieralla hivotah 
kirvehie" (hiomakivet).

2437. "vanha rahvas liippoa 
sieraks verrattih" (sanoivat 
liippoa sieraksi).

2438. "sier om mustu libo 
valgei" (musta tai valkea
kivi, vrt. ostokivet).

2439. "sierukivel toittsi 
tsirpii hivotah" (vieraat 
tsirpit, vieraat sierat).

2440. "da sulgii piettii, 
siibisulgii, pätsinetty pyhkie,

sorzan sulgii" (sulista

laadittuja huiskia, 
pätsin pyyhkimiseen).

2441. "toagiempi s on 
siitta a siegla on harvembi" 
(siitta=tiheä seula, 
vrt. sihti).

2442. "siegla vai aganad 
eroittoa da topat, siitta

eroittoa järied jauhot 

hienolois" (sieklan

ja siitan erosta).

2443. "luzikan syväin 
onnustetah" (onnustetah 
eli kaiverretaan).

2444. "ei tervazes puuz 
virsilöi rodei da syväimpuus,

se pidäy pindupuuz olla" 

(virsilöi eli koreja,

vrt. pärekorit).

2445. "syväinrajendone 
se om pieni" (pieni kiulu 
jossa sekoitettiin 

piirakoiden täytettä).

2446. "sieklasta alattsi 
ei soa kävellä" (siekla
=harva seula).

2447. "ozrad rouhitah 
huumaressa, da siidä 
ne sieglalla sieglotah" 
(sieglotah eli seulotaan, 
kuulostaa lainasanalta).

2448. "siegla on luaittu 
päreistä" (päreseulat).

2449. "siegla vai aganad 
eroittoa da topat" (topat 
eli rikat).

2450. "sieglad oldih tuagie i harva" 
(tuagia ja harva, taakia=tiheä).

2451. "siegla on laajittu niinestä" 
(seula niinestä, etelän puu
=etelän keksintö).

2452. "sieglankehilö laitah hoavaz, 
yhtes palaz" (kehilö eli kehys, 
haapapuusta).

2453. "siitä ne oli vielä toisella 
tuohella peälyssetty, peälyspuolet 
niinku seämehpäin" (2-kertaiset 
tuohiastiat).

2454. "pajaz olin, ga kirvehen 
sepitsytin" (vieraat pajat, 
vieraat sepät).

2455. "panet selgiedä vettä tazah" 
(tasa-nimiseen astiaan, 
vrt. tasapohjaiseen).

2456. "se tuohi hyvin siitä ottau 
toisen tuohen selkäh, pikkusen kul 
lämmittäy" (tuohen tuntijat).

2457. "savikuksin om pyöryzy, 
kaglu lyhyd, pietäh tervoa, toktii" 
(savikuksina eli pullo, lainasana).

2458. "sitä mujehta kun oli kaikittsi 
meilä, nin semmoni ympärpyörie 
eli tsuikula astie savini otettih, 
loatkakse vielä sanottih" (suikula 
saviastia, laatka=lainasana).

2459. "savine pada" (savipadat).

2460. "kesselin otti selkäh ta painu 
tiellä, lötöt jalassa" (kesselin
=tuohikontin, lötöt=tuohivirsut).

2461. "savensotkendukarttu, 
kirvehel onnurdettu hoabaizes 
tsurkaz" (saven sotkemiseen 
käytetty karttu, kaiverrettu 
haapapölkystä).

2462. "ei joga saves padoa roite" 
(roite eli synny, patojen tekoon 
käytetyt savet).

2463. "savesta luajitah padua" 
(omat savipadat).

2464. "täytti rengin savel" (rengin 
eli sangon).

2465. "savastett on kolmie loaduu, 
valgied, ruskied, mustad" (kolmea 
laatua saviastioita, ruskied
=punertavia, vrt. punasavi).

2466. "savihizie padoi" (savipadat).

2467. "savehine aste" (savinen astia).

2468. "saviduodah pidäs panna liendy"
(duodah eli juotaan eli vatiin).

2469. "savikartas savie sotketah" 
(kartas eli puisessa kartussa).

2470. "sardaine päriez ristah 
palmikojjah, pietäh veziputsim 
peäl" (sardaine=päreistä 
punottu siivilä).

2471. "komsam pangu on 
sargutuohez" (korin sanka, 
tuohinauhasta).

2472. "min sangevus sem pidvuz" 
(sangevus=paksuus, leveys, 
vrt. sanko).

2473. "virsiks sanojoa vähä löydyy, 
komssa toko" (virsiksi komssaa, 
omat ja vieraat nimet).

2474. "salkuo kannetah olgupiällä" 
(salkku=kankainen ja hihnallinen 
reppu tai pussi).

2475. "sallus pietäh leibeä, soboa, 
linduo" (sallus eli salkussa).

2476. "sid otti sobua omuadah mi oli, 
ne pani takkah" (takkah eli nyyttiin, 
vrt. taakka).

2477. "salg on hoikku, suorei, syldy 
kolme" (salko, ohut ja pitkä keppi).

2478. "salmokirves, pyörieksi tsuppu 
vessettih" (hirsien veistoon käytetty 
kirves).

2479. "näbiel veitsel ku sahnin leikata, 
ga suorie jälgi tuloo" (näbiel=terävällä, 
sahnie=tehdä nopeasti).

2480. "ammulla vettä saikalla korvoh"
(saikka=kiulu, kippo).

2481. "ota saikka da ammulla juomista"
(ammulla eli ammenna).

2482. "saikal otetah vetty kaivoz i lähtiez"
(kaivosta ja lähteestä).

2483. "puuhiine astie yhten 
korvan kele on saikku" 
(1-korvainen puuastia).

2484. "onnukses laimmo 
pielipangastu, rengii, saikkastu" 
(onnuksesta=ontosta puusta, 
puuastioiden alkuperää).

2485. "voidu pieksetäh paas 
libo saikkazes" (padassa tai 
saikkasessa).

2486. "tämä on räkkipada luja, 
ei tulda varoa" (ei varo tulta, 
elävä olento).

2487. "padua rämizytetäh, luja 
k on, helizöy, murennu rämizöy" 
(savipadan ääniä).

2488. "koadui ryöpsähtih viedru" 
(viedru eli sanko).

2489. "sortujes räskähtäy da 
murenou" (murenevat 
saviastiat).

2490. "poam murendi räskähytti, 
sormis pakui" (pakui eli irtosi
sormista).

2491. "juvvan liemen kele 
räskähytti" (räiskäytti, laski 
alas kovaa).

2492. "veitsen ruobivo, puun 
sydämez olija oza" (ruobivo
=terän tyviosa johon varsi 
kiinnitettiin).

2493. "kirvehen ruoppo" 
(terän tyvi).

2494. "kirvest elä ruossuta, 
tuo perttih" (kaluista 
huolehtiminen).

2495. "rouhinduhuuhmar 
on koivuine, ongurdettu 
kirvehel da tulel, pohju om 
min levevytteh peälitsi" 
(tulen avulla ongurretut 
eli koverretut astiat, 
kirveen tilalla alkujaan 
kivinen työkalu).

2496. "rovehta luvitetah" 
(luvitetah eli sidotaan 
tuohiropeen kulmia).

2497. "löbötuohesta void loadie 
rovehta" (vrt. levytuohesta).

2498. "roveh on nellitsuppuine, 
sivotah suuri virzaimel, huba 
virvil" (4-nurkkainen, sidotaan 
virsaimella tai virpilangalla).

2499. "siitä otettih rovehtuohta" 
(tuohilevystä).

2500. "kui mi astie vuodau 
siih kuumennettuo rugua 
pannah dai vuodamasta heittäy"
(kuumennettua rukaa eli 

pihkaa, vuotavaan astiaan).

2501. "rugoa putsim pohjah 
poltetah vuuvannan täh"
(poltetaan rukaa, putsin 
pohjaan).

2502. "ennen oli rogozakuliz 
jauhot" (niinisäkeissä jauhot, 
lainasanoja).

2503. "voit juuva robehuolla" 
(ropeella juominen).

2504. "robehuon lain sih 
juodavakse" (juomiseen
laaditut ropeet).

2505. "kattilua hiekan keralla 
ruassettih, dotta suadih 
puhtahaksi" (hiekalla 
raastaminen, kattila=kettle).

2506. "liikahuta sie rohjuo, 
jotta tsäinikkä kiehuu"
(rohjuo=hiillosta, tsäinikkä
=teekannu).

2507. "komssa ridzizöö, viego 
kestänöö" (ritisevät komssat).

2508. "puuhizez astiez roih 
ridzuu muretez, kivizes tsiluu"
(puiset ja kiviset astiat, 
vrt. saviset).

2509. "se rippuu siidä min 
suurus kesseli himottau

loadie, sidä myöten pannah 

niin pität sarrad" (sarkatuohien 

pituus, riippuu tuohikontin

koosta).

2510. "rinkka" (saviruukku).

2511. "pyhki lattii märräl ripakol"

(ripakolla eli rievulla).

2512. "rihvakka om partta leikkoamah,
kirves tarttuo hongah" (partta eli
hirttä).

2513. "siitä oli semmoni kaitasista 
listeistä kuvottu vakka, matala, harva, 
sitä sanottih riihisieklakse" (listeistä 
kudottu vakka, siekla=seula).

2514. "riihisieklalla sieklotah tähkät 
pois" (lyhteistä).

2515. "siemenet pirajau riihisieglasta 
läbi" (vieraat riihet=vieraat seulat, 
siemen=lainasana).

2516. "siitä suuret oli riihivakat ta 
vakkoih pantih ne tähkät" (omat 
ja vieraat vakat).

2517. "siit oli ne riehtilät, 
semmoiset, iham pyöriet" 
(pyöreät varrettomat 
paistinpannut, metallia
=lainasana).

2518. "riehtil on lattsupohju, 
raudaine, pyöryzy, rannad 
madalad" (riehtilän kuvaus, 
rannad=reunat).

2519. "puttsipuuks pideä tuuva 
komani honga, ei riemepuuda" 
(astiapuuksi, komani eli 
tiivissyinen honka).

2520. "viedraz vai kauhu 
remäjäy kandahez" (viedraz
=sangossa, kauhu=kauha).

2521. "rengissä on nenä" 
(rengissä eli sangossa).

2522. "oli puuhista rengie" 
(puiset rengit).

2523. "rengillä ammulletah 
vettä" (ammennetaan).

2524. "kumatessa vezilöjä 
rengin sorrin" (kumatessa
=kumotessa, sorrin=kaadoin).

2525. "rengid on levevytty 
korgiembad, pyöryzäd, latsud 
pohjat, suuz leviembät kai" 
(pyöreä latteapohjainen 
puuastia).

2526. "rengis pangu katkei" 
(pangu eli sanka).

2527. "rengid om pangan kele" 
(pangalliset).

2528. "siitä koatah hos mih 
astieh, koppah eli mih renkiseh" 
(astiat, kopat ja rengit).

2529. "suu on rengoilleh" 
(rengoilleh eli ammollaan, 
renki-sanan alkuperää).

2530. "kisan selläz repsahutti 
moah" (kisan eli repun).

2531. "siih tulou reunalla 
tuohi ta toisella, kolmannella, 
nellännellä ta viijennellä ta 
kuuves peällä" (tuohivakan 
rakennetta).

2532. "veäldä reynembä 
padaine, k ei pala" (vedä 
reunempaan, vrt. pala
pohjaan).

2533. "ravissutti korvoin, 
ku pihal jätti päiväpaistoh" 
(päivänpaistolle arat 
puuastiat).

2534. "pangua puttsi vedeh, 
ravistuu" (tulee hataraksi, 
kuivuessaan).

2535. "sem muissav vielä kun 
ensimäini rauta-astuva loajittih, 
seppä tako pajassa ne piikit" 
(seppien, rautaisten työkalujen 
ja maanviljelyn myöhäisestä 
alkuperästä).

2536. "ennem piettih koukus 
puuhine varzi a nygöi on 
raudane" (oma puu, 
vieras rauta).

2537. "hiilikoukku kun oli 
millä kiukoasta hiilie veitäh" 
(omat puukoukut).

2538. "raudukoukk on kylys 
kegälehii liikutella" (vieraat 
rautakoukut).

2539. "tuohi pehmenöy, 
ei rabuole" (kuumaan veteen 
kastettu rovetuohi).

2540. "en ruohi männä kirvehen 
keralla puuta rapsehtimah"
(vieraat kirveet, vieraat puiden
kaatajat, vrt. nuorten puiden
taittaminen).

2541. "oksie vain rapsin 
kastarilla" (kastarilla eli 
vesurilla, lainasanoja).

2542. "raseikkoa loajittih lövystä"
(tuohisia astioita, levytuohesta,
vrt. rasia).

2543. "nelli raskantsind on 
kassaliz, kajjembad viilehtesty, 
ainoz nahkaized" (tuohikontissa 
nahkalenkkejä, joihin viilekkeet 
sidottiin).

2544. "juuruzil puzun suu pideä 
ommella rakendoa" (juurilla 
pusun eli tuohiastian suu).

2545. "purdolon ili puan rakendi" 
(purtilot ja padat).

2546. "rengi ragovui kuivahuo, 
pideä panna turbuomah järilleh"
(rengi eli sanko).

2547. "rannoikaz juoda" (rannoikaz
=korkeareunainen, juoda=vati).

2548. "raindos pietäh maidoo" 
(rainto eli puupytty, lainasana).

2549. "ragendo om pienembi 
rengii" (vieraat laudat=vieraat 
laudoista laaditut puuastiat).

2550. "raindoh lasketettih 
enne maidoloi padaizen sijaz, 
sih kannatez rodih parembi" 
(tuli parempi kannatez eli 
kerma).

2551. "raindoa on kannen kele 
da kannettomoa" (kannelliset 
ja kannettomat astiat).

2552. "niitä lapivvakkoja nossetah 
tuonne seinäh, räystähär rajah 
tuonne ylähäksi" (tuohiset 
lapinvakat).

2553. "koadunuh vez ei astieh soa" 
(astioista keksityt sanonnat).

2554. nenetsien suopunki periytyy 
isältä pojalle (kestäviä, punottu
poronnahasta).

2555. nenetsimiesten töihin 
kuuluu kalastus, metsästys, 
poronhoito ja töiden tekemiseen 
tarvittujen työkalujen laatiminen 
ja kunnossa pitäminen.

2556. nenetsinaisten töihin 
kuuluu kodan pystyttäminen 
ja purkaminen, kodanhoito, 
polttopuista huolehtiminen, 

ruuanlaitto, vaatteiden 
valmistaminen ja lastenhoito.

2557. hantit keittävät rasvaa 
kaloista (suomuista tehdään 
liimaa).

2558. hantien kesäkuun töihin 

kuuluu tuohen ottaminen, kodan 

tuohipeitteiden valmistaminen 
ja tuohiastioiden laatiminen 

(kesäkuu=tuohikuu).

2559. hantimiesten töihin 
kuuluu metsästäminen, 
kalastaminen, kota-aineksien 
hankkiminen, huonekalujen 
hankkiminen ja miesten 
töihin liittyvien työkalujen ja 
kulkuneuvojen valmistaminen.

2560. hantinaisten töihin 
kuuluu lihan ja kalan 
laittaminen ja savustaminen, 
nahkojen käsitteleminen, 

vaatteiden valmistaminen, 
ruuanlaitto ja lapsista ja 
vanhuksista huolehtiminen.

2561. hantien työnjako 
ei kiellä tekemästä vaan 
kuvastaa enemmistön tekemisiä 
(miehissä ruuanlaittajia, 
naisissa metsästäjiä).

2562. hantit laativat astioita 
tuohesta ja pihtakuusen 
kuoresta (sisempi kerros 
tuohta, ulompi kerros pihtaa, 
koristellaan piirretyin kuvioin, 
käytetään ruuan ja tavaroiden 
säilyttämiseen).

2563. hantit käyttävät tuohesta 
laadittuja astioita (nabirki) 
marjojen keräämiseen, 

säilömiseen ja kuljettamiseen.

2564. hantit punovat korimaisia 
astioita setrimännyn juurista 
(kornyevatiki, käytetään 
arvokkaiden tavaroiden (lelut, 
soittimet) säilyttämiseen).

2565. hantit ompelevat pieniä 
pusseja ja säkkejä porojen ja 
vesilintujen nahoista.

2566. hantimiesten laatimiin 
esineisiin kuuluu metsästys ja 
kalastusvälineet, puuastiat, 
soittimet ja puiset haltijakuvat.

2567. hantinaisten työkaluihin 
kuuluu veitset, raaputtimet, 
neulat ja laudat.

2568. hantinaisten töihin kuuluu 
nahkojen leikkaaminen, 
venyttäminen ja kuivaaminen,
tuohen ottaminen ja leikkaaminen, 
kalojen ja lihojen perkaaminen 
ja paloitteleminen ja nahkojen 
ompeleminen.

2569. nenetsit punovat nuoria ja 
suopunkeja poronnahasta.

2570. nenetsinaiset lyövät joka 
aamu kodan päältä lumet ja jäät 
pois (tehdään erityisillä kepeillä,
tiedetään pidentävän peitteiden
ikää).

2571. nenetsinaiset työskentelevät 
kodan etupuolella (oviaukon 
vasemmalla tai oikealla puolella, 
polttopuiden tekoon varattu oma 
alueensa).

2572. nenetsimiehet työskentelevät
kodan takapuolella (töihin kuuluu
tavaroiden korjaaminen, rekien
veistäminen ja korjaaminen ja
kodan salkojen veistäminen).

2573. nenetsit kutsuvat juurista
laadittua silmukkaa sanalla wano 
(vrt. vanne).

2574. nenetsit kutsuvat silmukkaa
sanalla ju.

2575. nganasanit kutsuvat silmukkaa
sanalla maru.

2576. nenetsit kutsuvat silmukkaa
sanalla mara.

2577. nenetsit kutsuvat silmukan
tekemistä sanalla myara.

2578. hantit kutsuvat juurista
punottua nuoraa sanalla ler
(vrt. lerppa).

2579. nenetsit kutsuvat nuoraa 
/ köyttä sanalla xurko.

2580. enetsit kutsuvat nuoraa 
/ köyttä sanalla bini.

2581. selkupit kutsuvat nuoraa 
/ köyttä sanalla temti 
(vrt. tempoa).

2582. nenetsit kutsuvat puukkoa 
/ veistä sanoilla kar, xar, kal, har 
ja char (vrt. karsia, harsia).

2583. enetsit kutsuvat puukkoa 
/ veistä sanalla koru.

2584. nganasanit kutsuvat puukkoa 
/ veistä sanoilla kymaa ja kymau.

2585. selkupit kutsuvat puukkoa 
/ veistä sanalla pani.

2586. nenetsit kutsuvat terävää 
sanalla pamäje (vrt. pa=kivi,
vrt. vanhemmat kiviveitset).

2587. nenetsit kutsuvat suoraa 
sanalla nyenca (nyencyel
=yksinkertainen).

2588. nenetsit kutsuvat paljoa 
/ montaa sanalla noka (nokxa
=kaikki, kokonaan, vrt. joka 
nokka).

2589. nenetsit kutsuvat ehjää 
sanalla syisya (y=j).

2590. nenetsit kutsuvat sisältöä 
/ sisällystä sanalla tyer (tyersya
=olla tyhjä).

2591. nenetsit kutsuvat tyhjää 
sanalla tersada.

2592. nenetsit kutsuvat tiheää 
/ tiivistä sanalla pal.

2593. nenetsit kutsuvat haurasta 
sanalla jabta.

2594. nenetsit kutsuvat lujaa 
sanalla mejo (vrt. meiju).

2595. nenetsit kutsuvat litteää 
sanalla labta (vrt. lauta).

2596. nenetsit kutsuvat kovaa 
sanalla tojenana.

2597. nenetsit kutsuvat pyöreää 
sanalla mandaluj (vrt. manta, 
mäntä).

2598. nenetsit kutsuvat terävää 
/ kärkevää sanalla sawluj
(vrt. salko).

2599. nenetsit kutsuvat terävää 
sanalla nandota.

2600. nenetsit kutsuvat tylsää sanalla 
tinxa.

2601. nenetsit kutsuvat täyttä sanalla 
panta (vrt. pata).

2602. nenetsit kutsuvat auki olevaa 
sanalla naewi.

2603. nenetsit kutsuvat suljettua 
sanalla talda.

2604. selkupit kutsuvat tylsää sanalla 
onkitil (onsimil=terävä).

2605. selkupit kutsuvat terävää sanalla
minitil.

2606. selkupit kutsuvat kovaa sanalla 
talikil.

2607. selkupit kutsuvat pehmeää sanalla 
namikil (vrt. nami).

2608. selkupit kutsuvat käyrää sanalla 
lakkil.

2609. selkupit kutsuvat suoraa / tasaista
sanalla nurkil (vrt. nurkka).

2610. selkupit kutsuvat paksua sanalla 
nantil.

2611. selkupit kutsuvat ohutta sanalla 
coptil (vrt. sopia).

2612. selkupit kutsuvat kapeaa sanalla 
cesil.

2613. selkupit kutsuvat leveää sanalla 
tontil (vrt. tontti).

2614. nenetsit kutsuvat kädensijaa 
/ vartta sanalla nir.

2615. nenetsit kutsuvat kärkeä 
/ päätä / loppua sanoilla mal, 
malh ja malyik.

2616. nenetsit kutsuvat kärkeä 
/ terää sanalla nyant (nyantocy
=teroittaa, vrt. antto, antti).

2617. nenetsit kutsuvat aukkoa 
/ astian suuta sanalla nyaqw 
(vrt. aqwo, aukko).

2618. nenetsit kutsuvat kaarretta 
/ mutkaa sanalla xara (myös syy, 
vrt. kara, hara).

2619. nenetsit kutsuvat kantta 
sanalla waptq.

2620. nenetsit kutsuvat rautaa 
/ metallia / korua sanoilla jesie, 
jesa, jesja, wyesya ja yesya.

2621. enetsit kutsuvat rautaa 
/ metallia / korua sanoilla bäsi 
ja bese.

2622. nganasanit kutsuvat rautaa 
/ metallia / korua sanalla basa 
(b=w, vrt. vaska, vaski).

2623. nenetsit kutsuvat vaskea 
sanoilla njaarova, nqrava ja 
nyarawa.

2624. nenetsit kutsuvat tinaa 
sanoilla olovo ja olava.

2625. nenetsit kutsuvat hopeaa 
sanalla javreni (qberena=säihkyvä, 
kiiltelevä).

2626. nenetsit kutsuvat hopeaa 
sanalla nenaej.

2627. nenetsit kutsuvat kultaa 
sanalla zoloto.

2628. hantit kutsuvat kultaa 
sanalla xilnyi.

2629. nenetsit kutsuvat lyijyä 
sanalla xubtq.

2630. nenetsit kutsuvat nuijaa 
/ sauvaa sanalla jaadats.

2631. nenetsit kutsuvat 
matkasauvaa sanalla yadacyh 
(vrt. yada=kävellä).

2632. nenetsit kutsuvat nuijaa 
sanalla yankacyh (y=j, c=s).

2633. selkupit kutsuvat sauvaa 
sanalla turi.

2634. nenetsit kutsuvat solmua 
sanalla yu (y=j).

2635. nenetsit kutsuvat solmua 
sanoilla sjarhal ja sarhal 
(vrt. sara).

2636. nganasanit kutsuvat 
solmua sanoilla dini ja djini.

2637. nenetsit kutsuvat solmua 
sanalla longhoo (myös nappi).

2638. selkupit kutsuvat solmua 
sanalla mukkil.

2639. selkupit kutsuvat solmun 
aukaisemista sanalla toutiko 
(vrt. tutkia).

2640. nenetsit kutsuvat 
leikkaamista sanoilla mada, 
madaba, madabas, madambiu, 
madabasx, matorpa ja matorcy 
(matapi=minä leikkaan).

2641, nenetsit kutsuvat 
kirveellä veistämistä sanalla 
syabarcy (vrt. syabt
=puunkuori).

2642. nenetsit kutsuvat 
rakentamista, luomista ja 
veistämistä sanalla mimbasj.

2643. nganasanit kutsuvat 
rakentamista, luomista ja 
veistämistä sanalla melofeisi.

2644. nenetsit kutsuvat 
valmistamista sanoilla xamada 
ja xamadampa (myös ymmärtää, 
vrt. hahmottaa, x=h tai k).

2645. enetsit kutsuvat 
valmistamista sanalla mäda 
(vrt. mä=kota, vrt. mättää).

2646. enetsit kutsuvat 
valmistamista sanalla kamida 
(vrt. kama).

2647. nenetsit kutsuvat puisten
esineiden korjaamista / 
kunnostamista / paikkaamista 
sanalla sulorcy.

2648. nenetsit kutsuvat 
korjaamista sanalla jemnbas.

2649. nenetsit kutsuvat esineiden 
/ elinolojen parantamista sanalla 
sawumdas (vrt. avunta).

2650. nenetsit kutsuvat esineiden 
kehittämistä / muuttamista sanalla 
nesaejmdas.

2651. nenetsit kutsuvat täyttämistä 
sanalla panda (panacy=olla täynnä).

2652. nenetsit kutsuvat astiaan 
kaatamista sanalla xamdas 
(terdes=täyttää).

2653. nenetsit kutsuvat pyyhkimistä 
sanoilla taets ja taecy.

2654. nenetsit kutsuvat lakaisemista 
sanoilla nawolts ja nawolpas.

2655. nenetsit kutsuvat siivoamista 
sanalla wartsalmdes.

2656. selkupit kutsuvat lakaisemista 
/ pyyhkimistä sanalla katalko.

2657. selkupit kutsuvat hieromista 
/ pyyhkimistä sanalla musiko.

2658. nenetsit kutsuvat astioiden 
pesemistä sanoilla xalta ja xaltas 
(taets=pyyhkiä, xaltas=huuhdella).

2659. enetsit kutsuvat astioiden 
pesemistä sanalla moso.

2660. nenetsit kutsuvat taivuttamista 
sanalla wijpas (vrt. viikata).

2661. selkupit kutsuvat taivuttamista 
sanalla miniko.

2662. nenetsit kutsuvat sitomista 
sanalla saras (vrt. sara-heinät).

2663. selkupit kutsuvat punomista 
/ letittämistä sanalla sariko.

2664. selkupit kutsuvat sitomista 
sanalla soriko.

2665. selkupit kutsuvat ympyrää 
/ kehää / pyöreää sanoilla kola ja 
kolal (vrt. karjalan koltsa=silmukka, 
vrt. koi=päivä).

2666. selkupit kutsuvat vääntämistä 
/ kiertämistä sanalla kolimotko.

2667. selkupit kutsuvat kerimistä 
/ käärimistä sanalla kolaltiko.

2668. nenetsit kutsuvat raaputtamista 
sanalla xadepas.

2669. selkupit kutsuvat raaputtamista 
sanalla natkilko.

2670. selkupit kutsuvat hieromista 
/ pyyhkimistä sanalla natkilko.

2671. selkupit kutsuvat kaivertamista
sanalla meko.

2672. selkupit kutsuvat ontoksi 
kaivertamista sanalla cokkoko.

2673. selkupit kutsuvat reiän 
kaivertamista sanalla purtiko
(vrt. purtilo).

2674. nenetsit kutsuvat liimaamista 
sanalla jiwtembas (jiw=puu).

2675. selkupit kutsuvat liimaamista 
/ liimaa sanalla cimi (c=s).

2676. nenetsit kutsuvat jauhamista 
sanalla silpas (vrt. silputa).

2677. selkupit kutsuvat jauhamista 
/ murskaamista sanalla kipemtika.

2678. selkupit kutsuvat painamista 
/ puristamista / vääntämistä sanoilla 
ipako ja ipkileko.

2679. nenetsit kutsuvat koristelemista 
sanalla metsaejmdas.

2680. nenetsit kutsuvat maalaamista 
ja piirtämistä sanalla padtas.

2681. nenetsit kutsuvat ripustamista 
sanalla nidas.

2682. selkupit kutsuvat ripustamista 
sanalla itiko.

2683. selkupit kutsuvat levittämistä 
sanalla tokiko (vrt. tukka).

2684. selkupit kutsuvat vetämistä 
/ venyttämistä sanoilla naekaeko 
ja naekkilpiko (vrt. näkki).

2685. selkupit kutsuvat taittamista 
sanalla pinkilko (vrt. pinkka).

2686. selkupit kutsuvat kuorimista 
sanalla tesanko.

2687. selkupit kutsuvat murtamista 
/ rikkomista sanoilla panalko ja 
panalpil.

2688. nenetsit kutsuvat kirvestä 
sanoilla tubka ja tupka 
(vrt. tubkabco=tikka).

2689. enetsit kutsuvat kirvestä 
sanalla tuka.

2690. nganasanit kutsuvat kirvestä 
sanoilla tobakaa ja tobakoi.

2691. selkupit kutsuvat kirvestä 
sanalla pici.

2692. selkupit kutsuvat kourukirvestä 
sanalla korsan.

2693. nenetsit kutsuvat suopunkia 
sanoilla tinzä, tinzj, tinsyan ja 
tincyah.

2694. enetsit kutsuvat suopunkia 
sanoilla cedi, cesi ja tiode.

2695. nganasanit kutsuvat suopunkia 
sanoilla taansa ja taansana.

2696. nenetsit kutsuvat suopungin 
heittämistä sanalla yarka (y=j,
vrt. jarkka, jarkko).

2697. nenetsit kutsuvat 
opettamista / harjoittamista 
sanalla toholasj (vrt. tohlo).

2698. nganasanit kutsuvat 
opettamista / harjoittamista 
sanoilla hutsipusa ja hutsibusu 
(vrt. hutsia, huitsi).

2699. selkupit kutsuvat 
opettamista sanoilla tantaltiko 
ja ucinko (ucittiko=oppia, 
tanaptiko=muistaa, vrt. uskoa,
vrt. tankata).

2700. nenetsit kutsuvat 
oppimista sanoilla toxosy 
ja toxo (vrt. toki, tosi).

2701. enetsit kutsuvat 
oppimista sanoilla toxus 
ja tenedee.

2702. nganasanit kutsuvat 
oppimista sanalla cenymtysy
(vrt. senssi).

2703. nenetsit kutsuvat 
liikkumista ja työskentelemistä 
sanoilla manzaras, mancada, 
mancra ja manslasy 
(vrt. mansit).

2704. nenetsit kutsuvat työtä 
sanoilla mansja, mancya ja 
manzaja (manslasy=tehdä 
työtä, olla liikkeessä,
vrt. mansikka).

2705. enetsit kutsuvat työtä 
sanoilla mosaa ja modaa 
(mosras, modorae=tehdä 
työtä, olla liikkeessä).

2706. nganasanit kutsuvat 
työtä sanoilla najbaudha ja 
nusy (nusydi=tehdä työtä, 
olla liikkeessä).

2707. nenetsit kutsuvat 
askaroimista / touhuamista 
sanalla tetna (vrt. tenava).

2708. nenetsit kutsuvat 
taitavaa sanalla myelq 
(vrt. melko, melkoinen).

2709. nenetsit kutsuvat 
alkamista / aloittamista 
sanalla pyasy (vrt. pasi).

2710. enetsit kutsuvat 
alkamista / aloittamista 
sanalla päs.

2711. nganasanit kutsuvat 
alkamista / aloittamista 
sanoilla huarudja, huaraa 
ja huaru (vrt. haara,
haaroittua, vrt. hura).

2712. selkupit kutsuvat 
alkua / aloittamista 
sanoilla olimko ja 
ukitaltiko.

2713. nenetsit kutsuvat 
loppua / lopettamista 
sanoilla naewada ja 
naewadala (vrt. neva).

2714. selkupit kutsuvat 
lopettamista sanalla 
kikilka.

2715. selkupit kutsuvat 
päättämistä sanoilla turtiko 
ja sunciptiko (cipi=loppu, 
vrt. turta, vrt. sippi).

2716. nenetsit kutsuvat 
avaamista sanalla naes
(ae=ä, vrt. näsi).

2717. nenetsit kutsuvat 
sulkemista sanalla talas.

2718. nenetsit kutsuvat 
kattilaa sanoilla jet, jed ja 
yed (vrt. jesa=rauta).

2719. enetsit kutsuvat 
kattilaa / pataa / kulhoa 
sanoilla didi ja idi.

2720. nganasanit kutsuvat 
kattilaa sanoilla nitaa ja nitai.

2721. nenetsit kutsuvat 
pataa sanoilla nawar naesa
(vrt. naes=avata).

2722. selkupit kutsuvat kattilaa 
sanoilla ci ja cyi.

2723. selkupit kutsuvat lautasta 
/ kulhoa sanoilla amirsa ja torki
(vrt. torkki).

2724. selkupit kutsuvat puista 
kaukaloa sanalla pata.

2725. nenetsit kutsuvat kuppia 
/ juoma-astiaa sanoilla kaetje, 
kaceä, kitya, xidya, xida ja xidja 
(vrt. kitata).

2726. enetsit kutsuvat kuppia 
/ juoma-astiaa sanoilla kidi ja 
kide.

2727. nganasanit kutsuvat 
kuppia / juoma-astiaa sanoilla 
kita ja kidha.

2728. selkupit kutsuvat kuppia 
sanalla coska (vrt. karjalan
tsoaska).

2729. nenetsit kutsuvat laukkua 
/ pussia sanoilla patku ja pad.

2730. enetsit kutsuvat laukkua 
/ pussia sanoilla marie, mareo 
ja mariä.

2731. nganasanit kutsuvat 
laukkua / pussia sanoilla 
huodhai ja huodhaa 
(vrt. huotra).

2732. nenetsit kutsuvat 
laukkua / kassia / säkkiä 
sanoilla naesa ja naesyah 
(vrt. naes=avata).

2733. nenetsit kutsuvat 
säkkiä sanalla mani.

2734. nenetsit kutsuvat 
tynnyriä sanalla wanotana 
(vrt. wano=juuri).

2735. nenetsit kutsuvat 
tynnyriä sanoilla xor ja 
xorako.

2736. nenetsit kutsuvat 
laatikkoa / kirstua sanoilla 
labtey ja labtaej (vrt. lauta, 
laudoista tehty).

2737. nenetsit kutsuvat 
astiaa sanalla naworts.

2738. nenetsit kutsuvat 
sankoa / ämpäriä sanoilla 
neranz ja nyerancyh.

2739. nenetsit kutsuvat veden 
hakemista sanalla nyearcy
(vrt. nersi, nirsi).

2740. enetsit kutsuvat veden 
hakemista sanalla eric.

2741. nenetsit kutsuvat ruostetta 
/ hometta sanalla pur.

2742. nenetsit kutsuvat tuppia 
/ suojusta sanalla syeh.

2743. nenetsit kutsuvat 
lapiota sanoilla siwa ja syiwa 
(vrt. sivaltaa).

2744. selkupit kutsuvat lapiota 
sanalla lappo (vrt. lappaa).

2745. nenetsit kutsuvat kauhaa 
sanalla yarako (y=j, vrt. jarkko).

2746. nenetsit kutsuvat lukua 
/ määrää sanalla tolir.

2747. nenetsit kutsuvat painoa 
/ taakkaa / kantamusta sanalla 
sangom (vrt. sanko, vrt. sanki
=leveä).

2748. nenetsit kutsuvat kasaa 
/ läjää sanalla mandal.

2749. nenetsit kutsuvat kimppua 
/ nippua sanalla manonodako.

2750. nenetsit kutsuvat lusikkaa 
sanoilla xu ja kupiqsya.

2751. enetsit kutsuvat lusikkaa 
sanalla kusi (vrt. kuiri).

2752. selkupit kutsuvat lusikkaa 
sanalla solak (vrt. solakka).

2753. selkupit kutsuvat koria 
sanalla tuyka (vrt. tiukata).

2754. selkupit kutsuvat vasaraa 
sanalla soli.

2755. selkupit kutsuvat sahaa 
sanalla pila (vrt. karjalan pilata).

2756. selkupit kutsuvat luutaa 
sanalla mayillaka (ma=kota).

2757. selkupit kutsuvat kannua 
sanalla pakal.



"korvo oli suittsi tsuppie, pohjattsi levie"
(puinen sanko).

"se pantih noin, tsupukallah, yläheätä 
kaijemmaksi, jottei peäse sieltä kivi tulomah" 
(levytuohesta ja kivestä laadittu kirves, 
kuulostaa vanhemmalta).

"saven survottavu tsuhmur om pienembi" 
(tsuhmur=nuija, kurikka).

"tsuhmuril iskietäh kirvesty, sit halgo 
halgenou" (turvallisempi tapa
tehdä halkoja).

"kuuttsoa tsuhmuroijah ann ei tulda ota naba" 
(nuijitaan, kuutso=sysimiilu).

"kus savuu rubiou lähtemäh kuutsaz, sih i 
pannah mudoa" (kuutsan polttamista).

"nin semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini 
otettih ta siihi kum pantih niitä mujehie" 
(suikulat saviastiat).

"mustu, sinine libo palanuon saven karvaine" 
(palaneen saven värinen, omat värit=omista 
asioista).

"tsoslalla luajittih venehtä" 
(kourukirveellä).

"veitsen nenä on tsohera, terä näpie"
(tsohera eli suippo).

"tuohikomsoa tsokerdelou" (tuohiset komssat).

"tsoksahuo vesteä hillakkazeh" (veistää
hiljakseen).

"tsidzilä luajittu pedäjän juuriloista"
(siivilä juurista).

"tsivahtih vedeh puraz lähtien avatez" 
(puraz eli tuura, vrt. purra).

"tämän vassan tsilvimmä, sivomma nuorazilla" 
(tsilvimme eli riivimme, oma ts, vieras r).

"patasen kirvotin keästäni ta ihan mäni tsiprusiksi" 
(omat savipadat).

"läkkie sobie tsiraimah" (tsiraimah 
eli pyykkäämään).

"sidä luajittih jötkie tuohesta" 
(jötkiä, voitelemista varten,
vrt. tököttiä).

"tsiihota, ahavoitsuta parkit tuulella"
(parkit eli pajunkuoret).

"tsiihottoa niitteä, palkkoa himoittoa soaha"
(vieraista töistä vieraat palkat).

"hiilavu kivi tsihizöy" (hiilavu eli 
kuumennettu, vrt. hiilet).

"palannuosta kivestä luadiettsoo tsaaru"
(tsaaru eli soraa).

"sivotah puuh libo koavih" (kaovih eli paaluun,
vrt. kaavi).

"topad lykkäi pihal lattiem pyhkihyy" 
(topat eli roskat).

"trupkoa azutah lepän libo koivun juurez, 
ei halgene" (tupakkapiippuja). 

"ta tosinki terva näkyy ihan ympäri sen hauvan, 
ser rintuuksen, jotta niin on täytenä tervoa"
(tervahaudat).

"tuas toskuaa lattiella ruhkua" (toskuaa
=veistää, ruhkua=roskaa).

"lastuo toskoaa perttih" (oudoksuen,
sisä ja ulkotyöt).

"vuolla toskain" (vuolemista
kuvailevat sanat).

"pideä vesteä toskata, jout olla ei kannata"
(oudoksuttu jouten olo).

"kaikkie paskoja mium pidäis totella" 
(paskojen tottelemiseen pakotetut, 
vrt. "pomot").

"eipä ser roannasta ollut taikoa vaikka 
se kaikittsi touhottau" (tekijät ja 
touhottajat).

"tosatah veistetäh pind eäre" (tosatah 
eli veistetään).

"pienellä tulella endzisti, tobiella 
tulella siidä" (korvennettiin tuohia,
tuohitervaa tehtäessä).

"astetta tokerdeloo loadie" (nikkaroi
astiaa, tokertaa).

"käes pideä olla nero, a peäs tolkku"
(nero=taito, tolkku=järki).

"tolkkuo myö roadoa" (oman työn luonteesta,
järjellä tehtyä, vrt. järjettömiltä
tuntuvat "palkkatyöt").

"kai tolkut on hänel, ei hädävy ni mih" 
(tolkut eli järjet, vrt. hätä
keinot keksii).

"kaikel toimel elon soaa"
(vrt. yhdellä).

"midäbo toindu piät" (pitää
tointa, vrt. toimelias).

"siih pandih seämipuoleh puhas tuohi, ulgopuoleh toine pandih" 
(tuohipyttyyn).

"tuohini asse se toagenou" (tuohinen 
astia, tiivistyy).

"kudamane on vanha puu se on toagiesyine"
(taakie eli tiheä).

"toagiesyine hyvin nilau" (nilaa
eli antaa kuorta).

"tuotto kuto tuohizen huodran" (tuohen
kutojat).

"tirahutti vettä pessyl lattiel"
(pesijät ja sotkijat).

"yhten raavon raat, toine raado tilah"
(palkkatyön outoudesta, tuntuu
järjen vastaiselta).

"se herru lähtöö ääres, uuzi tuloo hänen 
tilahizekse" (pakkotöihin pakottajat, 
vrt. "virkamiehet").

"kudama on kallehembi, vaskigo, vain tina"
(lainasana tina, tin).

"tinoa valammo vasilloa vas" (vieraat tinat, 
vieraat uudet vuodet).

"mustu tina" (lyijy).

"hindoa tingitäh, päivy kauppoa pietäh"
(tinkimisen outoudesta).

"kehtuad i tingiekseh" (kehtaat tinkiä).

"heitä tingindy, eihäi ole kallis" 
(mielummin maksetaan ylihintaa, 
kaupanteon vieraasta alkuperästä).

"ei olluh ni tiedävinnäh hoz neuvoin"
(neuvomista inhoavat).

"en olluh tippozen tiedävinäh"
(vieraiden asioiden 
vältteleminen).

"vähäizen tiedelen, äjjeä hoz en tiddä 
minä" (vaatimattomuus).

"tiijokaz on, kyzy vai hänel, häi neuvoo"
(neuvoo kysyttäessä, vrt. vieras
tyrkyttäminen, "skoulut").

"hyvä tiddonhimohine oled"
(tiedon himo, vrt. himon vuosiksi 
vievä pakottaminen).

"tiijännäl on hyvä" (tiedoiltaan).

"tijjändäl tietäh, ga sanota ei"
(tietää, ei sano, vrt. itse
oppimisen kunnioittaminen).

"kui katson, muga i roan" (katsomista 
seuraava työ).

"ylen on tiedelii, kaikkie kyzelöy"
(kyselyä oudoksutaan, lasten 
tapoja).

"tieziin d ei juohu mieleh" (juohu
eli muistu, eri asioita).

"äijän tiijät da vähän maltat" (maltat 
eli osaat, tieto ei takaa taitoa).

"vähän tiesin, vähä oli tietuo"
(turha tieto=heikentää, oikeista 
eli itseä kiinnostavista asioista 
tietäminen=vahvistaa).

"oli ne noil leviet ne petäjänkisontakatsat, 
se terä" (katsat, petäjän kiskomiseen 
käytetyt).

"purahaz on terästä voaksam piduhus, 
muu oza om malloz rauvas, varzi puuhini" 
(vieraat terät, oma varsi).

"orani on terävä, vain kirves da veittsi 
ollah näbiet" (orani eli neula).

"ei konsa soa sanuo tervakse kuni 
tervahauta om palamassa, vaiv 
venehev voitimekse" (kiertonimin 
puhutteleminen).

"meilä poltettih ennein tervoa" 
(omaa vai vierasta).

"tervua suahah polttamalla da laskemalla"
(polttajat ja laskijat).

"se on rohkie, se ei varoa tulda ni tervoa"
(sanonta).

"terval voitah kengii, regie, venehty"
(kuulostaa myöhäiseltä).

"tervoa laskietah" (tervan
laskijat).

"tervahauta syttyy palamah jos tervakse sanou"
(tervan vai tulen pyhyyttä).

"ta sulan aikana jo valittih semmoni paikka 
jo jotta mih se loajitah se tervahauta"
(ei lainasanoja, voi olla omaa).

"tervuhaudu om pidulittsu libo pyöryzy 
muan haudu, puuhizet seinäd, kuuzen
koskuttu pannas särrinsuomukseh bokkii 
myö, pedäjizet tervaksizet halloit 
pystöilleh haudah muan tazal, muatetah 
umbeh, sit tuli pannah" (tervahaudan 
kuvaus).

"tervahauvannenä, midä myö karttah 
juoksoo terva" (kuurna jota myöten 
terva juoksee karttuun).

"tervu lähti kuuroa myö nenäh da puttsih"
(kuuroa myöten, vrt. kuurnaa).

"tervaizet puut tervaksiks otetah 
kuuttsah" (kuutsaan eli sysihautaan).

"sua hyvie tervaksie kuin tahtonet suaha 
äijän tervua" (tervaksista laskettu terva,
vrt. tervapuista).

"tervastu pidäs suaha, da laskie tervua" 
(laskea tervaa, vrt. haudassa polttaminen).

"tervaspuusta vielä otetah tervasta 
da siitä lassetah tervua" (tervan
laskeminen suoraan puusta, kuulostaa 
hautoja vanhemmalta).

"syväimpuu on kovem, pindupuu pehmiem"
(sydänpuu ja pintapuu).

"on vielä tervupuassa yksillä 
kengillä tervua" (tervapadassa, 
kenkien tervaamiseen).

"tervapuizeh törkkäi molommat"
(puizeh eli saaviin).

"mäne i tuo tervaputsista tervua 
padah" (putsista eli 

"tervarobehet luajin syyzmikkähästä 
korpituohesta" (syysmikkäästä,
vrt. syy).

"tervurobehes kois tervoa pietäh"
(omat tuohiastiat).

"tervavutt on jöngöi" (saviset 
terva-astiat).

"rauta rauka, koite kuono, teräs tenhom 
päivällini" (raudan lukuja).

"dengahuzin ei oteta palkkoi, villahuzin otetah" 
(denga=raha, rahankäytön myöhäisestä alkuperästä,
arvotonta oikeassa suomessa).

"tavotetas sepäl vannahad, kastarid, bagrad, stägänäd"
(metallia=lainasana).

"ennen tattarikasset ajettih mägilöillä" 
(vieraat tattarit, vieraat kasket, 
vieraat mäkikylät).

"kirvehel vestetäh kaksi virgua kojah min mies kirvehel tabuau" 
(virgua eli piirtoa).

"tuohen tervalla tartutettih astiet" 
(tartutettih eli liimattiin, omat liimat,
omista aineksista).

"nuorad rostitah yhteh, vastai agjad, säigehet tartutetah"
(säikeistä koostuvat nuorat, agja=pää).

"vestäy tarou" (veistää 
huolimattomasti).

"entini rahvas se tuohivakasta 
kylvettih, muuh tarpeheh ei käytetty 
sitä vakkoa" (tarpeisiin käytetyt 
astiat).

"tazakkali roadoa, ei liigoa hengie työnnä"
(tasainen työnteko).

"tazat pidäy luadie lujat"
(tasat eli vetoköydet, 
yhtä pitkät).

"targevui kyzyö, enzimäi ei tarrennuh" 
(tarkevui eli rohkeni).

"jälgimäi targevui kyzymäh, hos huigei oli ezmäi"
(vrt. kysymällä oppiminen).

"izändä roadeida tarkittoa kävelöö" (kävelee 
tarkistamassa alaistensa töitä, palkkatyön 
sairaasta alkuperästä).

"tarkaste roa, älä rutosta" (rutosta 
eli kiirehdi).

"häi on tarkane ruadai, ei kiirehtä"
(tarkka raatamaan).

"hänel ei käzi särähtäi vestähez, tarkkukäzin on"
(veistäessä).

"käzi tarkoitui hänel vestämäh"
(tarkoittui veistämään).

"se roadau tavallah" (tavallaan, 
vrt. toisten tavalla).

"mil taval road, sil i kuulud"
(vrt. kuuluisa).

"mih tabah se ollou luajittu" 
(oma oppiminen, perustuu 
uteliaisuuteen).

"ota oppi viisahista, tapa muista 
taitavista" (ja omaan tahtoon, 
vrt. vierasta oppia tyrkyttävät
skoulut).

"kui kattsou, muga roadau, oman 
tavan vastah" (raataa omaa tapaa 
vastaan, vrt. toisen käskystä).

"taloihized roavod ei lopu" (talon työt 
eivät lopu, vrt. loputtomilta tuntuvat 
"palkkatyöt", mannejen tapoja tukemaan 
lähtenyt "suomen valtio").

"roa vai tarkembah, elä kiirehi"
(oma työ, kiireetöntä).

"taltalla kaivetah loukkuo"
(loukkuo eli reikää).

"taltalla dolbitah loukkoloi"
(jolpitaan).

"loukon kaivettavu tautt on, 
levevyz on kielaz" (tautta
eli taltta).

"kartoa ongurdau taldal" 
(onkurtaa eli kovertaa karttua).

"pakkaisseä valittih särentäseäksi" 
(tervaspuiden särkemiseen).

"hillan hyvä tulou" (hiljaa
hyvä tulee).

"iestäs kun kivel lykköät, takoatas löyvät"
(oman elämän ohjeita).

"kuznetsa tagou pajassa vannahie" 
(seppien alkuperää).

"seppy pajaz on, raudoa tagoo"
(seppä=vieraan merkityksen
saanut oma sana).

"itse myö tavottih" (vieras rauta, 
oma itse tekeminen).

"puuhuuhmar on koivuz, ongurdettu, 
ozrii rouhitah" (ongurdettu eli 
koverrettu).

"ei soanut punuo reijem peällä, se piti käsissä punuo" 
(piti, vrt. sai).

"pideä tahkota, sit terenöö, tylttsy veittsi on"
(tahkota teräväksi).

"toizel tahkovutti" (vieraat viikatteet,
vieras toisilla teettäminen).

"tahtold opitella, ga silleh ostanuh ei"
(oma tekemään oppiminen, vieras
ostaminen).

"tahtottaz roata, kylläl huogavuin"
(lepoa seuraava työ).

"mie kannoin tsurkkoa olgupyällä" 
(tsurkka=pölkky tai paksu halko).

"tsurkk on hallom piduhuz, a pölikkö om pitky"
(tsurkat, halot ja pölkyt).

"tsurk on jämei lyhyt puu"
(jämei eli paksu).

"tsuuruvui late, pyhkie pidäy"
(hiekoittui lattia).

"pidäh veittsi hivuo, tsyltseni" (hioa,
tylseni).

"kirvez on tsylttsä, mäkitän, mäkitän, ei leikkoa ni midä"
(mäkittää kirveellä).

"igä pideä tsäkytteä tädä, kuni halgenoo" 
(omat työt, vrt. työnteon vääristäneet 
metalliset työkalut). 

"asteida pessäh tsällätäh pahoin"
(oikea työ).

"tuohet tsäbristyttih kuivahuu" 
(käpristyivät, vrt. painojen
alle laittaminen).

"tsärähti halgeni ylen herkkäh"
(halkaistu puu).

"poruo luajitah sto tuhkat pannah rengih da kiehujalla 
vejellä obaritah" (tuhkat renkiin eli sankoon,
vaatteiden pesemistä).

"poroh pannah tuhkua" (poron aineksia).

"tuhkas porua keitettih" (poroa, vaatteiden 
pesemiseen).

"poukkuo pessäh rannalla tuhkaporolla"
(poukkuo eli pyykkiä).

"tuohesta loajittih tuijassu, kate oli puusta" 
(lieriön muotoinen sangallinen tuohiastia, 
vrt. tuija).

"tujassuo loajittih lövystä"
(levytuohesta).

"se tuohest oli loajittu ta kate peäll oli"
(tujassussa, vrt. valokuvissa näkyvät
tuohiastiat).

"tujasun rannad om peälitsi pohjaz, 
itse i kingiöy, ei ole noagloa ni nuoroa"
(kinkiää eli kiristyy).

"kuivakse kun soatih, siitä tukkuloih"
(petäjän kuoret).

"sargatuohet panemma kerillä a löbötuohet panemma tukkuloih"
(sarka ja löpötuohet, vrt. nauha ja levy).

"nuora mäni punah, tukkuh punoutuu"
(meni punaan, vrt. punoa).

"no lapivvakka on semmoini jotta siih tulou pohjalla tuohi"
(vakkojen tekijät).

"kezäl midä roat, ga talvel se tuliz vastah"
(tulee vastaan, auttaa).

"hillazeh hyvä tuloo, verkkazeh vie parembi"
(sanonta).

"vähäzel viärätsyks tulou, moine on kikku puu"
(vääräksi eli kieroksi).

"tummehus lähtöy voatteista pois, kuin peset ta ulkona kuivoat"
(tummehus eli tunkkaisuus).

"ka nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta"
(omat nuorat).

"mimmoini tuohena, ka semmoini i ropehena"
(sanonta, r=l, vrt. lope, love).

"parroissetusta tuohesta vasta kuvotah kaikemmoizia asteida"
(kudotaan astioita).

"tuohi ei varoa vettä ni midä, eigä se happane"
(vrt. sopii astiaksi).

"tsyöttöpuzune, tuohes laittu"
(pusunen, pieni pusu).

"tuohez azutah puzuu, robehtu, kasselii, virzuu, poimitsuu"
(tuohiastioiden nimiä).

"tuohez valutetah doktii"
(tököttiä).

"se on totta, jotta vesi kiehuu tuohikattilassa"
(tuohikattila=keittämiseen käytetty 
sangallinen tuohirove).

"luaji tuohikehä" (pyöreä tuohinen 
pannunalus).

"tuohikeräz on valgei tsura peäl päi"
(tsura=puoli, kerälle kierretyssä 
tuohinauhassa).

"sinum peä on kui tuohikerä, ni mid ed musta"
(omat vertaukset).

"otettih semmoni pahkavakka tahi tuohikosja"
(vakat ja kosjat).

"tuohilipaz om pizaine, eiga tuohi hoaruoz"
(tuohilipas, vrt. lippi).

"tuatto kuto tuohizen huodran"
(puukon huotran).

"tuohini aste" (astia, jokin astia).

"päälipangu puuhine, puzu tuohiine"
(puinen sanka, tuohisessa pusussa).

"tuohiine poimitsu" (poimimiseen
käytetty astia).

"vierahasta tuohisesta söimä" (oudoksuen, 
omat astiat).

"ta tuohinuoroa loajittih, siitä sarkatuohesta punottih"
(tuohinuorat).

"tuohinuoroa loajitah, a sanuo en sen paremmaksi voi"
(itse tehty eli paras).

"tuohipiäveittsi, ne veitsem peät ne pujotettih ihan täyteh 
semmoista pientä ninkun nappija, se siitä silieksi vuoltih 
ta se oli luja veitsem peänä" (tuohesta laaditut
veitsenpäät).

"tuohipuzu" (kannellinen tuohiastia).

"ei muuta kun tuohen kävimä koivusta ta loatima 
sen tuohiropehen" (omat kaupat).

"enzimäzeks tuohisarrat parrastetah" (sarrat eli 
nauhat, tasoitetaan reunat).

"hänell oli tuohitujassu, siih panou maituo"
(tujassu, astioiden nimiä).

"tuohivakkoa om monemmoista, niitä kuvottih pienempie 
ta suurempie" (tuohivakat).

"komsam pangaz on nelli sargutuohtu peälekkäh, 
sit hienol tuohuol punottu toine toizeh kiini"
(komsan osia).

"tupoi kirvez" (tylsä).

"poropada kiehuu turizoo" (poron keittäjät).

"tuli turjalappalani, tungi heinäzet tuleh"
(heinät tuleen, vrt. vieras maatalous,
vrt. vieraita elinkeinoja tukemaan
lähtenyt "suomen valtio").

"nuora kun turbuou, niil lyhenöy, a kun kuivau nim pitkenöu järelläh"
(elävät nuorat).

"rengine vuodau, pidäs turvottua" (laittaa veteen 
turpoamaan, puinen sanko, vrt. lengine).

"kessekkäh on ligazed da puhtahat pandu"
(vaatteet).

"tuukka" (nuoravyyhti).

"joga keväd vietih voattied ulgoilmah dai tuuleutettih"
(vrt. maaliskuun ahavat).

"aijoilla tuullutettih vuattehie, kudamat aitasta nossettih"
(tuuletettiin vaatteita, aitassa pidettyjä).

"min otan tuutin astiekse" (levytuohesta tehty 
sangallinen marjakori).

"vuattiet mie tuon saraile kuivah, kun on puzerretut"
(saraile eli 

"veittsi tyltseni vuolles" (tylseni).

"miun kirves tyltseni" (vrt. itse tehty).

"ne puzerrettih, keännettih muurnin ta työnnettih 
aijalla" (pestyt vaatteet).

"kaloa on täysi vakka" (kalavakat).

"vetty on täyzi korvoi" (vesikorvot).

"täyzikkäin on, ga ei ole vie hyvin täyzi" 
(astia, nen-pääte).

"täydehine puttsi, vajoambi tävvellisty"
(täytehinen, täydellistä).

"pane yhen täydehyöks, elä pane vajoamboa"
(astiat, yhtä täysiksi).

"astied on yhten täydehyöd" (yhtä täynnä).

"korvoi on täydeläne, puolendua pidäy"
(puolentaa vesi).

"täydeläin on korvoi, tävvembi täytty"
(täyteläinen, täydempi täyttä).

"tävveksitäh, pideli panna vajoambi"
(täydet ja vajaat astiat).

"nuoruva täyttäy poruo luuva" (nuoruva
=suopunki, täyttää=ylettää, porua=poroa).

"täydyygo nuoru sinne sai" (täytyykö
eli ylettyykö).

"roadau töherdäy kui vai puuttuu, muga möhleäy"
(möhlää, raataa väärin).

"tävvikkäine virsi oli kalaa"
(kalavirret, tuohiastia).

"tävvytty läikkyy, pideli vajoambi panna"
(veden pyhyydestä).

"opi sinä tävvyttiä venyttiä nuoroa"
(täyvyttää eli venyttää).

"ta töktie lasettih tuohesta" 
(töktie eli tuohitervaa).

"kengäivvoijettu sanottih tötkiksi, se oli 
loajittu tuohesta" (omat voiteet).

"töktil kengie voijetah"
(tökötillä).

"liajittih tuohesta hyviä dötkie"
(dötkie eli töktie).

"jötkie issutah, poltetah pavoilla rannassa"
(poltetaan padoilla, omia töitä,
oikean suomen aikaa).

"tuohez da varvaz laskiettih jögdii"
(tuohesta ja varvasta).

"tokti on notkiembi tervoa" 
(tökötin ja tervan erosta).

"aste tölevyi" (tölevyi eli
likaantui).

"tömizyttäy puistau soboa" (puistelee 
vaatetta).

"uhkun ken vetty toitto pertih" (sohjoista
vettä).

"vanhat miehet, ne ukot" (punoivat 
nuoraa, vrt. miesten ja naisten
työt).

"tämä kirves on ugoozoi, kebei on da terävy"
(sattuva, kevyt ja terävä).

"hyvä oled ugrimugri, ei ole puhtahan sovan annettavoa" 
(antaa puhdasta vaatetta, paheksutut laiskurit).

"pyyhi sie latetta kun on ruhkoa late ulehuisillah"
(ruhkoa eli roskia).

"tuohes laitah moine ulhoi, kudamal vetty nostetah"
(varrellinen kaivonkappa).

"ulhoi om puuhine libo tuohez, pyöryzy, yks laste pitkembi"
(puuhinen tai tuohinen astia, vrt. kulho).

"ulhoi, puuhini, hoavaz laittu, jyrkäd rannat, lattsu 
pohja, kästila" (haavasta laadittu viskain).

"siih pandih seämipuoleh puhas tuohi, ulgopuoleh toine pandih"
(tuohipyttyyn, seämi=sydän, sisä).

"ne kalazet ollah umbinazis vakkazis"
(kalavakat).

"vesi jäi yöksi kiuluh, ta umpipuuksi jiäty yöllä kun oli pakkani"
(vesikiulut).

"deäsyväim puu se kirvehed murendau"
(jääsydäminen puu).

"umbisolmeh pani" (solmujen nimiä).

"umbituohi on ummes peässyh kannoz, tuohen onnus puzuh pannas sydämekse"
(pusun sydämeksi, kannosta tuppeen kiskottu tuohi).

"toktihavvaz uraine kaivetah kuurastu panna"
(tököttiä eli tuohitervaa poltettaessa).

"vejen vaiva vaimolassa, puun puute urohalassa"
(sanonta, vrt. miesten ja naisten työt).

"tytöt assutah uzlin keh" (uzlin eli 
nyyttien kanssa).

"akku astuu uzlu käis" (uslu kädessä).

"uzlasen sivot" (sidot,
kankaisia).

"uurahie myö oldih" (uutteria, 
ahkeria, omia hyveitä).

"uurahasti roatah" (vrt. uuttera, urakka).

"korvossa on uurtehet" (seinämissä 
uurteet, pohjaosaa varten).

"korvon uurdehet sillä ku voidau, heittäy vuuannan"
(pihkalla).

"uurdein kohass on loukko puizessa"
(puisessa eli puuastiassa).

"pienez astiez on kaks, suurez on kolm uurevannehtu"
(uurrevannetta eli alinta vannetta).

"uurdamized loppih" (astian uurtamiset).

"a meäm miez uurdelehtau niid astieloi"
(puutyöt, pidetty miesten töinä).

"rengim pohjuksen tila uurretah" (rengin eli 
sangon, vrt. lenki).

"parrez laittu, syväin uurett iäres, taltal da kirvehel"
(parresta eli hirrestä, astia vai vene).

"putsih pohjoa uurdau" (seinämiin
uurretut pohjat).

"tämä kerdu meni pahoi, pidää oppia uvvelleh"
(virheistä oppiminen, itse oppiminen).

"omilleh olen, en vaiha" (tavaran vaihtamisen 
vieraudesta, kaupanteko=vastahakoista 
omavaraisille).

"vaikka tiijät, tämä mänöö pahoin, yhelleh roat"
(oma harkinta, vieras uppiniskaisuus).

"mie omie roadeida roan, kylän roadeid en roa"
(omat työt ja kylän työt).

"min vajavutteh om puttsi"
(kuinka vajaa).

"ei malta vakkua tehä" (malta eli osaa,
vakkaa).

"miittuine vakku, semmoine kate" 
(sanonta).

"ukko kapal, akka vakal" (puiset
ja tuohiset astiat).

"nelli kappoa menöv vakkah"
(neljä kappaa vakkaan).

"vihma tuloo, vali sovat tukkuh" (vali=haali, 
mätä, vrt. vaalia).

"suvad oldih valgiet, luuhizet"
(luiset kammat, vrt. sukia).

"bakalad on valgiessavez"
(pakalat=maljat, valkeasta 
savesta).

"ruskeivaski on huogehembi valgievaskie"
(kupari, halvempi messinkiä, 
vaski=metalli).

"virzu kui tulou valmeheksi, siidä pannah ymbärystä"
(kenkään vai astiaan).

"vihmuu valau kun korvosta kuadau" (vrt. 
saavista kaatamalla).

"voattiet nossan valumah"
(pesun jälkeen).

"vuattiet pannah valumah"
(kastuneet).

"pangua sovat kylyh valumah"
(kylyh eli saunaan).

"ei miuv vanhemmat siitä virketty i mitä" 
(virketty eli puhuneet, omilta oppiminen).

"vandehie luajitah näriestä, kadajasta"
(näriestä eli kuusesta).

"pidäu panna vannehet puizeh"
(puiseen astiaan).

"näriestä luajitah vannehta"
(närevanteet).

"vandehed om putsis kuuzized"
(vrt. näreiset).

"putsis on vanneh pakkunuh" (pakkunuh
eli irronnut).

"panim putsin vandehih" (putsin
vannettaminen).

"vannehpuu on kuuzez, syväin vestetäh, havvotah da keätäh"
(keätäh eli käännetään).

"vandehud on rengiz, pienez aztiez"
(rengissä eli lengissä).

"vannehukset rengissä, puizessa i luohkanassa"
(puuastioiden nimiä).

"varbavakad oldih varvasta tehty"
(pajun varvuista).

"metlan vardut" (metlan eli
varsiluudan).

"mie loajiin veittseh varren"
(vrt. puukkoon).

"kirveheze varren liajin"
(kirvesvarren).

"pahkukauhal on varz yhteh palah pezän ker"
(pahkaisessa kauhassa).

"purahan varzi" (purahan 
eli tuuran).

"osta kirvezvartu - mene matkoa sinä varziniekku,
azum minä itse" (inhotut kaupustelijat, asun
eli teen itse).

"pall on suurembi vazaroa"
(palla eli nuija, leka).

"elä ana lapsella vazaraista kädeh"
(lasten ja aikuisten kalut).

"kudama on kallehembi, vaskigo vain tina"
(vaski ja tina).

"vaskikell on kuuluzembi raudukelluo"
(vaski ja rauta).

"vaskine koltsane" (koltsane
eli rengas).

"kaks tuohtu peälei, valgiet tsurad vastakkai"
(tsurad eli puolet, vrt. tuohiastiat).

"märällä vassalla partiset puhassettih"
(partiset eli hirret, pölystä).

"vastamielin on tämä roaje"
(vrt. vieraiden tapa pakottaa / palkata 
joku toinen tekemään vastenmieliset 
työt).

"vastapäiväh kieroi puida" (etsin).

"moine vastapindani puu, halgen ei, syväin on yksielpäi,
pinda on toizielpäi" (puiden tuntijat).

"vastapäiväni viändö on hyvä hallata"
(vastapäivään vääntynyt, puu).

"vastupäivän veänöz om pindu veändö vai, syväin on oigei"
(pintapuu ja sydänpuu).

"vastusyyh ku vestäd, sit silett andau"
(veistät vastasyyhyn, puun syyt).

"kaks vazuo mujehta"
(vasullista muikkuja).

"vatekarttu om pidulittsu kui kuutti"
(pitkulainen vaatekarttu, kuutti=ruuhi).

"vati" (puinen kulho).

"söi aigan vadin rokkoa"
(rokkavadit).

"vadil e ole reunoi"
(reunaton).

"tuazan suuruz on vadi"
(taasat ja vadit).

"kezän nuoru veiz viruu ga vettyyhäi se"
(vettyy vedessä).

"vehka on toorossa suluo pannessa" (vehka=kuusenoksista 
koottu siivilä, suluo=kotikaljaa).

"voizithäi vestellä uvven labjazen"
(veistetyt lapiot).

"lebävytän kätty, veständyroadu oli kirvehel tämän nedälin"
(kirveellä veistäjät, nedäli=viikko).

"heän aino vestäy" (aina veistää).

"eihäi siellä ken vi vessä" (kukaan veistä,
veistämisen alkuperää, vrt. vieraat
työkalut).

"kirvezvarren veisti" (puoliksi 
omat kirveet).

"tämä on vestoveäry, ei ole kazvandahine veäry"
(veisto ja kasvantaväärät puut).

"lastu tuloo vestäjäh" (sanonta).

"olen täs kirvesvarttu vestämizilleh, hoavelemmas"
(haaveilla eli suunnitella).

"tästä sarkatuohesta loajittih veitsempeätä"
(tuohiset veitsenpäät).

"pedransarvie äijäl keitetäh, pehmiöy" 
(keitetään sarvia, veitsenpääksi).

"visapeä veitts" (visakoivusta).

"veitsess ov varzi i terä" (veitsen osia).

"veälmyssolmi, nokkaizes ku veäldäd, dai jo on välläl"
(vetosolmu).

"netsis kohtaz on veätez, veätyt puud"
(vejätes, vedetyt puut).

"mie olin puita viättämässä" 
(vrt. vetämässä, itse tekeminen
ja eläimillä teettäminen).

"juvvan velai rokkoa" (sekottaa rokkaa,
juuvassa).

"vibu vendovui, vedeis piettih"
(notkistui).

"vendovus pidäy heitteä, pidäy roadamah ruveta"
(raataa, r=l, vrt. laataa).

"nuoru venyldi, heitti kutsermoh menendän"
(kutsermoh eli sykkyrälle).

"venytyksiz on nuoru"
(venymässä).

"nuora venyvyi"
(luomunuorat).

"puzum parrast ommellah verijuurel" (puzu=tuohiastia,
verijuuri=sitkeä ja hoikka koivunjuuri).

"verkane, hilla ruadamah" (rauhoitu,
hiljaa raatamaan).

"hillah hyvä tuloo, verkkazeh vie parembi"
(sanonta).

"pajukomss om pletitty hienoloiz vezaizis"
(pajukomssa, pajun vesoista).

"vezane malla" (vesanen eli niinipuusta 
laadittu, malja).

"vezeimel on keskiterä kouzura, varzi puuhini, butki raudani, 
selgä kumura" (taltan kuvaus, vrt. vesain).

"vezeimel huuhmarda laitah" (koverretaan 
huuhmaria).

"puttsi veziestäy, harvusyyhine"
(vesiestää eli vuotaa).

"siitä vesikorvom peällä oli kauha kumoallah"
(vesikorvon, korvallisen saavin).

"mäne ammulla vezikorvoh vettä"
(ammenna).

"jeäpalad vai veskorvois hilistäh"
(talviset vesikorvot).

"pikkarane vezipuizut sintsossa piettih"
(puizut eli saavi, eteisessä).

"kandakkua täyzi veziputtsi vettä"
(vesiputsit).

"on tuossa vezitujassu" (tujassu,
tuohinen vesiastia).

"tuvvah veziviedral vetty" 
(viedral eli sangolla).

"vezivihkozel pyhkit, toizen kerram puzerdetul vihkozel"
(märällä viholla).

"ei oigieloi puuloi vezlata pidäz"
(veslata eli loveta, suoraa puuta,
vrt. elävää).

"nuor on vedejiz, venytetäh, puudu painokse"
(nuora vedoksissa).

"puini vetäv kaksi korvuo"
(puinen, korvoa, puuastioiden
nimiä).

"oli suurie ropehie jotta ne veti nellikönki tahi puolen
nellikkyö ainaki" (suuret ropeet, tuohiastioita).

"kattila vedäu kaksi korvuo"
(vettä, vierailta tuntuvat
metallikattilat).

"vakku vedäy puudan" (puuta=16 kiloa, 
vakkojen koosta).

"hiilavah vedeh pannah, sit tuohi veäheze" 
(hiilavah=tulikuumaan, veäheze=vetäytyy, 
käpristyy).

"kapan vedäj on lukosku" (lukosku
eli niinivasu, vetää kapan).

"talviputts on vijjen korvoin vedäi"
(putsi, vetää viisi korvoa).

"vedämized on veätyd, peäzemmö halguo leikkoamah"
(puiden vetämiset).

"vedämäni" (pienehkö vedetty kuorma, 
nen-pääte).

"puu ni kunnepäi ei halgene, veändelehtäy, suonilleh vedäy"
(puun tuntijat).

"vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku"
(koivuiset vitsat).

"heän veänti vittsoa" (vitsojen
vääntäjät).

"leikatah pität vitsat, niistä takkavitsat veännetäh"
(taakkavitsat).

"pidäh vittsa viändiä vyödeiksi"
(vyöttämiseen).

"viändei puu on, ei halgie"
(vääntei puu, kierosyinen).

"veäntöpuu, et maha loatie lautoa"
(vääntöpuut).

"vastapäiväni viändo on hyvä hallata"
(vastapäivään vääntynyt).

"tuo puu on toista viärembi"
(puiden tuntijat).

"puu on viäry" (liian väärä).

"veär on syylleh tämä puu"
(väärä syylleen).

"täm on vestoveäry, ei ole kazvandahine veäry"
(veisto ja kasvantaväärät). 

"painandahiine viäry" (painantaväärät).

"veäräkäs puu, kolmez, nelläs sijaz on veäreä"
(sijassa eli kohdassa).

"veärynokku oraine"
(orainen eli naskali).

"lylyksine puu on veärätsyttävy"
(väärät lylypuut).

"hänez miegi viekassuim moneh roadieh"
(viekastuin eli opin).

"vienitkelmyz om puttsi, ainos herov vezi läbi astieloiz"
(vuotava putsi).

"vienombi poro laittih" (hieromalla 
pesemistä varten, vrt. padassa 
tai soikossa).

"viempidoputtsi pidäy tuvva pertih"
(veden pitoon käytetty).

"veempidäjä korvoi"
(veden pitäjä, astioiden
tarkoituksesta).

"päivär roat vierahalla, vasta illalla voit omoo 
hommoo ottoo käsillä" (vieraille työn tekemisen
eli palkkatyön myöhäisestä alkuperästä).

"vierdoikangi on koivuine, naizil hoabaine"
(kaskella käytetty kanki).

"nagriz palandahizen jälgeh kazvav vierdomoah"
(vierto eli kaskimaahan).

"lumen kirjois pidäy jo loadie vierdoipuut kuivamah"
(viertopuut, vrt. huhtakuu).

"vierdäjäd ollah katso, savu nägyy"
(peltoviljelyä vanhempi kaskiviljely).

"pahoi ku roadau, ga omaheng ei vieruitse händy"
(vieruitse eli seuraa, oma henki, oikeaa työtä 
valvovat suojelushenget).

"viedralla otettih avannosta vettä da koattih vai itselläh peällä"
(viedralla eli sangolla).

"kirvehez on ylen vihazu terä"
(vihazu eli terävä).

"ei minul vihjoamistu ni pie, minä silleh tulen"
(tulen vihjaamatta, mieleiset eli omat työt).

"tuo vihko da pyhki liad iäre"
(vihko eli tuppo).

"lähten huuhton vastad da vihkod"
(vastat ja vihkot, omia siivousvälineitä).

"hoavos vihkot loajitah"
(hoavos, vrt. haapapuusta).

"pez ielepäi vihkozen kera, sid jällel huuhto"
(pesu ja huuhtominen).

"astevihkone" (astioiden
pesuun käytetty).

"latetta vihkuomma" (pesemme
vihkoilla).

"vihmavezi om perttie pessä hyvä"
(sadevesi, vrt. parantamiseen
käyttäminen, puhdasta).

"sulgaperinäd vietih ullos" (perinät
eli patjat).

"pidää vijjä kirves seppäh" 
(vieras rauta, vieraat sepät,
vrt. vanhemmat kivikirveet).

"viikattehess on terä, varsi ta kynä ta nive"
(viikatteen osia).

"viikattehen nive vuoltih vesipajusta"
(vrt. nide, side).

"oli semmosie lyhytvarsie viikattehie, niitä sanottih lysiksi"
(viikatteet ja lysit).

"vikateh pidäy hivuo sieralla"
(sierat).

"terän suu jyrkkeni, jo pitäy vikateh liipata"
(vrt. hioa).

"vikattehel pideä niitteä kykkyizilleh, a stoikal seizoi"
(viikatteet ja stoikat).

"sumkaz on viilehteksed" (viilekkeet, 
kantohihnat, sumka=laukku, reppu).

"kasselin viilehys" (tuohikontin
hihna).

"kisan viilehys" (kisan eli repun).

"viilendyveittsi on hoikku, terävy"
(nahan viiltämiseen käytetty).

"viili sumkan" (sumkan eli
nahkaisen laukun).

"pualikoittuu viimine kerdu huuhtottih"
(pyykkejä).

"nuar on vijjel säigehel punottu"
(säikeistä koostuvat nuorat).

"se pitäis olla luiska melko paljo, ta joka suunnalta siitä 
yhteänne päin sinne viistäytyö" (tervahauta).

"vilkat pietäs seinäz, laudaizez"
(vilkat eli haarukat).

"viissuaraine vilk om paraz" (viisihaarainen
eli sorminen, käsi).

"tuules sovad vai nuoral vimsetäh"
(vaatteet nuoralla).

"halgopinon korvattsimed virratah"
(virratah eli kolotaan).

"aidah oletto pannuh virrattomad ajjaksed, 
ned ei kestä ni midä" (aitojen aijakset).

"ka siitä talavella otettih mihi tarvittsi"
(tuohia pinkasta).

"halgoloih virrad ajetah kuivandah varoi"
(virka=kolo, uurre).

"virrad ollah puuh ajetut teähtekse"
(teähteksi eli merkiksi).

"virroitui taloin roadoh" (talon raatoon, toisilla
työnsä teettäneet talot).

"virzain leikatah pajuz sormen därevyz, hallatah, vuoltah"
(siteenä käytetty virsain).

"tuomine virzain kezin kaksin kestäy, a pajuin ei kestä"
(kesin kaksin, kaksi kesää).

"virsakon kägei tuvva" (virsakon=pienen korin, 
kägei=lupasi).

"virsakkoine" (pajukori).

"tuohivirssi" (tuohikori).

"pärevirssi" (pärekori)

"pane kalad virssih"
(kalavirssi).

"virssi päriez laitah"
(laitetaan päreistä).

"kannekaz virssi"
(kannellinen).

"korvikaz virssi"
(korvallinen).

"midä olloh virsizes"
(suljetussa).

"kel e ulluh buukkuputtsiloi, ne piettih virsibuukkuu"
(puista astiaa, pyykkikoria).

"viskavolabjaine, pedäjine libo hoabaine, ykspalahine, 
agjaine terendetty" (puulapio, agjaine=pää).

"vissi on vettä pidämäh" (astia,
vrt. visu).

"pölylöi soviz vitsoitetah"
(lyödään vitsoilla).

"siitä soatih vitsat, niitä pajuja ta pienie näreitä hauvottih,
tuli loajittih" (paju ja närevitsat).

"leikatah pität vitsat, niistä takkavitsat keännetäh"
(taakkavitsat, koivuvitsoista).

"näreized vitsat hallatah" (halkaistaan,
näre=nuori kuusi).

"hoikkazista vittsazista"
(tehtiin koreja).

"vittsukoltsad on astivoz"
(koltsad eli vanteet).

"puno vittsanuoroa" (omat nuorat, 
omista aineksista).

"vittsupangu on komsiz" (pangu
eli sanka).

"vittsapangassa oli panga vitsasta"
(vitsoista punottu panka).

"koivune vuaga" (vaaka
eli kanki).

"tervaskandoloida vagoilla murrimma"
(vrt. vako).

"tervoa panet pyhkittyh pättsih padah, sit kiehuu hillaizeh 
tostu päiveä, roih vuaru" (vuaru eli piki).

"vuarutervu on sagei tervu, äjjäl kiehunuh"
(piki=sakeaa tervaa).

"vuarul virbi vuarutah" (vaarutaan virpi,
pikilanka).

"virbi vuarutah, lujembi roih"
(roih eli tulee, vrt. loih).

"voattied pandih aijalla dai riuvulla kuivamah"
(aidalle tai riuvulle).

"pidäis purzutella vuattehie kartassa, dotta liga lähtöy"
(kartassa eli puisessa ammeessa).

"pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa" 
(pakoveessä, virtaavassa)

"myö poukkuomma vuatetta"
(pyykkäämme).

"porolla purzutetah vaatteida, pessäh peädä"
(porolla eli tuhkavedellä).

"vohroa kroaskoih pannah" (keltamultaa 
maaliin, lainasanoja).

"voi on silma, rauta raukka, koite kuono" 
(rauta eli koite, vrt. kuona).

"siitä toas oli häntasulista loajitut ne voijesiivet"
(voidesiivet, voitelemiseen).

"ota voikapusta da mäne tuo voida"
(iso puulusikka).

"voipada on savine" (savipadat).

"tuo voipadane pertih"
(pirttiin).

"voisoikko" (soikot).

"ne oli pienie siitä, voituijassut" (tuijassut
eli tuohirasiat, vrt. tuija).

"sitä sanoin vongeloks ku s oli viäry"
(vonkeloksi väärää, puita kuvailevat
sanat).

"votan opittelen tädä juuripuudu, mittuz om puu, kui lastu lähtöö"
(opettelen juuripuuta, oma oppi).

"itsepiässäh viidumaitsi, ei ni ken nevvonnuh"
(itsepäässään keksiminen, skouluissa
opettamisen vastakohtaa).

"ka mie pihlajua vuolem piiks"
(kovapuut).

"vuoltes hoikan lastuzen otad, a vestäjes suuren"
(vuolemisen ja veistämisen erosta).

"kui mi astie vuodau siih kuumenettuo rugua pannah"
(rugua eli kuusen pihkaa).

"puine vuodau" (puuastia).

"korvoi vuodaa" (korvallinen puuastia).

"hoikasta vuotkusta leikatah halkuo" 
(kuoritusta kuivumaan jätetystä puusta).

"lähetäh vuotkuja tukkuomah"
(vrt. tukku, kasa).

"ne ov vuotkut nimeltäh siitä ne kum petäjän otap peältä poikes"
(petäjän eli kuoren).

"korvon uurdehet sillä ku voidau, heittäy vuuannan"
(uurteellinen astia, vrt. laudoista).

"rugoa putsim pohjah poltetah vuuvannan täh"
(rugoa eli kuusen pihkaa).

"putsim pohjad rugatah"
(rukataan).

"tämä pideä roadoa tänäpäi, emmo jätä kessen"
(päivän työ).

"mie kun en aivav väheä tottelekkana" 
(tottelemattomuus, vapaiden ihmisten
piirteitä, harvinainen näky tänä 
päivänä).

"vähäs viga ku saves pada" 
(sanonta).

"pahkastauttsa ei vähällä murene"
(vrt. kulho, miksi lainasana).

"mi ollou higie vägie, muga roan"
(hien ja väen mukaan raataminen).

"väli aigoa piimmö taratimmo" 
(pidimme joutoa, tarattaa).

"välikodvoa piemmö" (pidimme
välikotvaa).

"välikodvoa pietäh huogavutah" 
(huogavutah eli hengähdetään).

"kiingie viel on koltsa, pidäu vällendeä"
(kinkiä, koltsa eli rengas).

"vällendä nuorua, kiindiel on"
(väljennä nuoraa, vrt. kireällä).

"nuoru on vällennyh" (väljennyt).

"hos sie pahkaryypystä ana, ga välttäy miula"
(pahkaryyppy, omilta kuulostavat astiat).

"jauhuo pannah värtsih" (värtsih
eli säkkiin, vrt. värtsy=suolaheinä).

"anna sie tuo toiniki pölkky olkapiällä jotta vien pirttih yhelmäkseh"
(yhelmäkseh, yhellä kerralla).

"yhemmoizesti luvitetah kandzi kui roveh"
(luvitetah=, kandzi=).

"tuohez lippi yhtistetäh, vie pannas sih kättsäine"
(tuohiset lipit, kättsäine=

"yhkäi takan täyven selgäh" (täyden 
taakan, selässä kantaminen).

"ota korvo d assu veillä"
(veen hakeminen).

"yhtet hyväd ollah"
(yhtä hyvät, yhenarvoisuus).

"jauhovakk on ykspalahine, hoabaine, pohhjuz on lavvaz"
(haapaiset vakat).

"sobelo on ykspalahine, koivuz, lava ku labju kouzuralleh"
(koivusta koverrettu).

"adral on adran nimi ylehes, sidä em mie yks sano"
(auralla, yleiset eli vieraat nimet).

"omii roavoin, raadamah ylen olin rakaz"
(omia raatoja raatamaan, oikean suomen 
malli).

"ota ylittsi, elä poikki" (pitkittäin,
poikittain).

"pezimpoalikku on koivuz, lava da varzi, vähäizel 
ylähpäi kouzuralleh" (pesinpalikka koivusta).

"ta tänne ylähäksi pantih seämipuoleh puukapula"
(kesseliin eli tuohikonttiin).

"alahatsi tuloo kaidu, a ylähäkse tuloo se puzu leviämbi"
(pusun rakennetta).

"vakka yhemmoine loadie kui kesseli on muiten kui 
suu keändäydyy ymbärilläh" (vakan ja kesselin
erosta).

"semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini otettih"
(saviastiat).

"lippahan ymbäristö on hoabaiziz"
(ympärys, kehys).

"älä muidu yrrästyttele, men itse"
(toisten käskemisen vieraudesta).

"yö om miul omani, päivä roatuta midä katsot" 
(orjien eli palkollisten eli työläisten
elämää, vrt. orja-ajatteluun ohjaavat
"skoulut").

"äl ähki astieloi, muretah"
(ähki eli työnnä, 
vrt. saviastiat).

"survoo ähkytteä huuhmares soboa rannaz"
(soboa eli vaatetta).

"pane äjjembäine" (enemmän).

"ana hot äijävähä" (jonkin verran, 
omat mitat).

"äijän tiijät, vähän maltat"
(maltat eli osaat, tietoa tärkeämpää).

"en ole ennein niittät, olen siih äkkinäini"
(maanviljelyn myöhäisestä eli
vieraasta alkuperästä).

"ägröinagristu moanitah, kuoppah kannetah, selgäh pannah, 
navas kannetah, yh yh yh kai polvilleh sorrutah" 
(kaksoisnauriin palvomista, kaskikansan jumalia).

"lykyks oli ägröinagriz" (lykyks eli onneksi).

"öh mi on jygei takku" (jykeä
taakka).

"öhkähtih jygien nostajez"
(öhkähti, liian painava).

"ei pie ölläkäks kirvesty panna vardeh" 
(liian suureen kulmaan).

volgan alueelta (sok, samara ja 

tok-joet) löydettyjä (kivikautisia)

saviastioita jaetaan harmaanruskeisiin 

(saven seassa murskattuja simpukan

kuoria), harmaa ja tummanharmaisiin 

(saven seassa murskattuja kuoria 

ja sulkia) ja harmaisiin / ruskeisiin

(saven seassa murskattuja kuoria 

ja sulkia).

volgalta löydettyjä saviastioita

on koristeltu vinoin ja suorin 

kampakuvioin, vinoin ja suorin 

leimakuvioin, siksak-kuvioin,

ristikko ja kolmiokuvioin, 

nuorakuvioin ja pyörein ja soikein

kuoppakuvioin (koristelut riveissä, 

kiertävät astian ympäri).

samojedien alueilta löydetyt 

vanhimmat tuohiastiat ovat yli

2000 vuotta vanhoja (kertoo

tapojen iästä ja jatkumosta).

vanhimpia tuohiastioita jaetaan

yksinkertaisiin nelikulmaisesta 

tuohilevystä tehtyihin (kulmat 

taiteltu kolmioiksi, sidottu 

kahdesta reiästä vitsalla tai 

siperianmännyn juurella, tuohen 

ulkosyrjä pintapuoleksi, ei 

koristeluja), kaksikerroksisesta 

tuohesta tehtyihin (sisemmän tuohen 

tumma puoli ulospäin, sidottu 

vitsoilla, ommeltu ympäri 

siperianmännyn juurilla tai 

ruohoilla, koristeltuja), 

useasta tuohenpalasta ommeltuihin 

(pohjana nelikulmainen tuohi 

jonka sivuihin leikattu v-kuviot) 

ja kannellisiin pitkulaisiin 

astioihin (soikeita ja pyöreitä, 

pohja ja kansi puusta, 

koristeltuja).

vanhimpien tuohiastioiden 

koristeluihin kuuluu mutkat, 

haarat, verkot, linnut, eläimet 

ja siksak-kuviot (linnut ja 

eläimet keskellä).

vanhimpien tuohiastioiden

koristelut on laadittu tummalle

taustalle kaapimalla (tuohen

sisäpuoli), raaputtamalla

tai pistämällä (koristeluun 

käytetty erillisiä 

tuohinauhoja).

tuohiastioiden keralla tehtyihin 

löytöihin kuuluu ruohoista

punotut matot (värjätty punaisella 

ja mustalla värillä).

hantien taruissa henkiolento

("jänteiden punoja") rankaisee

naisia jotka punovat jänteitä

päivän laskemisen jälkeen

(päivään eli valoon kuuluvat 

työt).

hanteilta löydettyjä hopea-astioita

pidetään ostettuina / volgan 

bulgaarien valmistamina (käytetty 

suojelushenkien sijoina, astioihin 

valetut päivän kuvat ja hirvenpäät 

houkutelleet ostamaan).

mordvalaiset kutsuvat piippua 

sanoilla cilem ja cilim.

mordvalaiset kutsuvat kortteesta

tehtyä piippua sanalla nudej.

mordvalaiset kutsuvat lapiota

sanalla kojme.

mordvalaiset kutsuvat oppimista

sanalla tonavtnems (tonavtoms

=opettaa, tonadoms=tottua 

johonkin).

mordvalaiset kutsuvat työtä

sanalla tev.

mordvalaiset kutsuvat kirvestä

sanalla uzere.

mordvalaiset kutsuvat vakkaa

sanalla vakan (vaks=mitta,

12-23cm).

mordvalaiset kutsuvat harjaa

sanalla seme.

mordvalaiset kutsuvat huhmaria 

sanalla covar.

mordvalaiset kutsuvat pataa sanoilla 

caks ja cakske (cadoms=kiehua yli).

mordvalaiset kutsuvat kauhaa

sanalla kece.

mordvalaiset kutsuvat laukkua /

pussia sanalla keskav.

mordvalaiset kutsuvat lipasta

sanalla meste.

mordvalaiset kutsuvat pyykkäämistä

sanalla muskems.

mordvalaiset kutsuvat veistä

sanalla pejel.

mordvalaiset kutsuvat poraamista

sanalla pelems.

mordvalaiset kutsuvat lusikkaa

sanalla penc.

mordvalaiset kutsuvat köyttä

sanalla piks (sulmo=solmu).

mordvalaiset kutsuvat alkamista

ja aloittamista sanoilla karmams

ja usodoms.

mordvalaiset kutsuvat taivuttamista

ja vääntämistä sanoilla mencems 

ja mendams.

mordvalaiset kutsuvat hopeaa

sanalla sija (kulta=sirne).

mordvalaiset kutsuvat tylsää

sanalla noska (psti=terävä,

vrt. pistin, valana=sileä, 

kazamo=karkea).

mordvalaiset kuvailevat esineitä 

sanoilla poks (iso), visine (pieni), 

kuvaka (pitkä), serey (korkea, syvä), 

nurkine (lyhyt), keley (leveä), 

teya (kapea, vrt. teija), ecke (paksu,

vrt. eskelinen), covine (ohut),

cova, alka (matala), lapuza (lattea),

vide (suora), kickere (kiero) ja

nile, caro (pyöreä).

mordvalaisten työnsanoihin

kuuluu povodems (ripustaa),

lepstams (painaa, puristaa),

valoms (valaa, kaataa), slams 

(pestä), tensems (lakaista),

putoms (rakentaa), pelems, 

karams (porata, kairata),

vara, latko, cuvoms (kaivertaa, 

onkurtaa), kerams (kaivertaa,

koristella), lepams (muokata

savea), artoms (maalata),

ponams, taparams (kääriä),

keverdems (pyörittää),

purdavks (punoa), kandoms (kantaa,

kandicya=kantaa olalla),

mencems (taivuttaa), vackams

(taittaa), kodams, sulmams (sitoa,

solmia), ukstems (purkaa, aukaista),

cavoms (lyödä, hakata), peckems

(leikata), kerams (kaataa, 

pilkkoa), sintrems (murtaa), 

laznoms (halkaista), seznems 

(repiä), nartnems, lutams (nylkeä),

covsems, yozams (hieroa, pyyhkiä),

targams, uskoms (venyttää, vetää),

acams, pocodoms (levittää),

targams (ripustaa), vatkams (kuoria),

suvtnems (seuloa), covams, kocykerems 

(kaapia), covorams (sekoittaa)

ja yazavtoms (jauhaa, murskata).

mordvalaisten käyttämiin astioihin 

kuuluu caks (pata), kotol (kattila),

pacalgo (pannu), blida, vakane 

(lautanen), vakan (kulho), cakske, 

kuksin (muki, kuppi), penc 

(lusikka), peyel (veitsi), sangine 

(haarukka), par (huhmari) ja lauza 

(huhmarin survin).

mordvalaiset kutsuvat luutaa

sanalla tenst. 

mordvalaiset kutsuvat koria

sanalla kepter.

mordvalaiset kutsuvat laukkua

/ pussia sanalla set.

mordvalaiset kutsuvat lapiota

sanalla koyme (kuokka=motiga,

kaivaa=cuvoms).

udmurtit laativat pyhissä 

menoissa käytettyjä astioita

koivun, haavan ja kuusen 

käävistä ja solmukohdista 

(myös kapo-juuresta).

udmurttien pyhiin kaluihin 

kuuluu linnun tai veneen muotoon

kaiverrettu kauha (naisten 

käyttämä, perheen voiman ja

jatkuvuuden tunnuksia).

udmurttien pyhiin astioihin

kuuluu perheen / suvun

puumerkillä (pus) varustetut 

kulhot (käytetty häissä 

rokka-astioina).

udmurtit koristelevat 

tuohiastioita (tues) kolmioin, 

kukin ja ympyröin.

marien tuohiastioihin kuuluu

ertne, kalaklodak (tuohirasia), 

kumyzgomdo, pester, purnja 

(tuohikori, vrt. purnukka), 

purak, tujys (tuohinen juoma

-astia) ja tsivan (tuohinen 

mesiastia).

marit kutsuvat tuohesta /

niinestä punottua siivilää 

sanalla kyse.

marit kutsuvat koivun vitsoista 

sidottua luutaa sanoilla jozga 

ja solgo.

marien niiniastioihin kuuluu

alap (iso niinikori), vujvondo 

(niinikori), kosko (reen niinikori),

kytat (pieni niinikori), meke 

(niinipussi / säkki), pusnik 

(niinikori / siivilä) ja rusta,

rushtavol (niinikori, vrt. rustata).

moksalaiset kutsuvat niinestä

laadittua pesuvihkoa sanalla

levoshtam.

marit kutsuvat nuoraa sanoilla

kandyra, kerem ja kyl.

udmurtit kutsuvat nuoraa ja

köyttä sanoilla gozy, kal ja shnur.

unkarilaiset kutsuvat nuoraa

ja köyttä sanoilla zsinor, hur, 

madzag ja kötel.

ersalaiset kutsuvat nuoraa

sanoilla kanat ja piks.

moksalaiset kutsuvat nuoraa ja

köyttä sanoilla vädme, karkskä, 

karks ja piks.

marien astioihin kuuluu

komdo (kori), artsa (rasia, 

pieni lipas), ertne (tuohirasia),

izi ertne (pieni tuohirasia),

körshök, shun körshök (saviruukku), 

kötsaga (iso saviruukku), pod 

(pata), nemyrpod (puuropata, 

käytetty uhrimenoissa) ja

tapan (pata, vrt. tapani).

marit kutsuvat lusikkaa sanoilla

pane ja sovla.

udmurttien astioihin kuuluu

kudy (vakka), korzinka (kori), 

korobka, natska (aski, rasia)

ja gorshok / sju gorshok 

(saviruukku).

udmurtit kutsuvat pataa sanoilla

kuaka, piki, vini, gorshok, 

tsugunka ja pyrty.

udmurtit kutsuvat lusikkaa sanalla

puny.

unkarilaisten astioihin kuuluu

lada, doboz (aski, rasia), kosar

(kori), varrokosar (ompelukori) 

ja fazek, labos, labas 

(keittopata).

unkarilaiset kutsuvat lusikkaa

sanalla kanal.

ersalaisten astioihin kuuluu

korobka, pargo, jashik, korzina, 

kujme (kori, rasia, vakka), 

shkatulka (lipas), tsakshke 

(ruukku) ja sorgavks (pata). 

ersalaiset kutsuvat lusikkaa

sanalla pents.

moksalaisten astioihin kuuluu

arzä, sunduk (vakka, lipas), 

kepter, maza (kori), baklan, 

säkanä (ruukku) ja kavoz, tsaksh, 

nekshka (pata).

moksalaiset kutsuvat lusikkaa

sanoilla kutsu ja pents

(vrt. kutsua syömään).

saamelaisten kotisanastoon (kodanhoito) 

kuuluu sipsad, siipsam (panna kuntoon, 

siistiä), aimakkassad (huolehtia, korjata 

talteen), kadvad, kaadvam (siistiä, siivota, 

järjestää, vrt. kaava), eurgid, eurgiim, 

eorgee (siistiä, siivota, vrt. urkkia), 

salkkanid (tyhjentyä, ihmisistä tai tavaroista), 

ornid, orniim, uarnee (järjestää, kunnostaa), 

njavhastid, njaavhast (pyyhkäistä, sipaista, 

vrt. naava, nauha, nahka), putestid, putteest 

(puhdistaa, vrt. pudas), suopalistid 

(lakaista), ruzze, ruze (lika, roska, törky),

pasattas (jäte, tähde, jäännös), putes, puttas 

(puhdas, vrt. putte), goptjedh, goptja, koptjat, 

kobtjot, gokcat, kupcad, kopccad, kopced, kopce 

(peittää, siivota), luotnie, luotne, luodne, 

lyeni, lyene, luenn, lunn, lienn, lone 

(rikka, roska), rihpa, rippa, ripp, ribb, 

ripe (rikka), sikkesidh, sihkkot, sikkot, 

sikkod, sekkad, sikked, sexkad, sikko (pyyhkiä, 

vrt. sikke, sisko), puunes (siisti, vrt. puunata),

ceestai (siisti, vrt. seesta), ciistum (siisti, 

siivottu, vrt. si=päivä, päivän keralla

siivoaminen), coorgas, corgges (siisti,

vrt. sorkka), jiargg (järjestys, vrt. jarkko),

poraad, poread (järjestys, vrt. por-heimo),

riassmos (järjestys, vrt. riesa), njeäss (roska,

jäte), mosttmos (likaantuminen), ruustoovvmos 

(likaantuminen, vrt. rusto), nuaskkmos (kodin 

likaantuminen, vrt. nuoska), coorgeed (siivota), 

kopccad (siivota jälkensä), ciisteed, ciistad 

(siistiä, puhdistaa), njeässeed (roskata, vrt. nasse), 

leivvad (roskittua, vrt. liiva), sekkad, seksted 

(pyyhkiä, pyyhkäistä), putsted (puhdistaa), 

veeddad (puhdistaa, vrt. vedellä), vaaccad 

(puhdistaa), kiessed (puhdistaa), pustted (puistaa), 

puustcoottad (puistella), pozzloottad (puistella),

seksted (luututa), sannjeed (luututa), mosttad 

(likaantua, vrt. musta), nuaskkad (likaantua),

västtad (lakaista, vrt. vasta), riassad (järjestää), 

coorgeed (järjestää), sietted (järjestää, vrt. 

päivän keralla, vrt. siita), njeaskted (heittää 

ulos, vrt. nakata), pioggted (tuulettaa), 

pioggtummus (tuulettaminen), läädes (siivo, 

vrt. lätti), sijvv (siivo), täjidid, 

tädidid, tääjjid (tannertaa lunta, vrt. täti), 

solkkid, solkkiim, salkkee (tallata kovaksi, 

vrt. solki=kova), mugagid, muuggag (ummehtunut), 

muvganid (ummehtua) ja moskos (ummehtunut, 

umpinainen, vrt. mos-heimon asumukset).

saamelaisten tuntemiin työkaluihin kuuluu 

kuahea, kuavea (kuokka, vrt. kaivaa), luvda, 

luuvda (luuta), heevval, hiävla (höylä), 

suhea, suuvea (taljojen kuivauksessa käytetty 

riuku), novda, noovda, hoovda (puukonkahva, 

varsi, vrt. noutaa), kanga, kaanga (kanki), 

kieka (taljojen kuivauksessa käytetty varpa, 

vrt. kikka, kekata), vietka, viedha (telso,

kourukirves), vuorma (muotti), tinna, tiina 

(hohkakivi, vrt. tinata), tuppa (tuppi),

kieta, kieda (kauha, vrt. kita), kyelikieta 

(kalakauha), sihta, siivta (sihti, seula, 

myös tähtäin), kusta, kuusta (harja, 

vrt. havut), nijbe, niijbe (puukko, veitsi),

jiehhee (jiekiö, nahan käsittelyyn), sillee 

(sihti, siivilä), deme, hibmie, tapmie, tapme, 

dabme, tame, domm (tymä, liima, vrt. tahmea,

vrt. tuomi), sooraa, soodes, soodies, sotes, 

soades, soadis, suädes, suedes, sodes (tikku,

vrt. sattua), sägg, säggi, säägi (puikko, 

tikku, vrt. sakki), lote, lode (kiila, vaaja),

kuurah (kurikka, nuija), koozzah (koveli),

skerreeh (sakset, vrt. keriä), suabbi, suabi 

(keppi, sauva, vrt. savi), verdi, veerdi 

(varsi, vrt. veri, vertti), kyekki, kyehi 

(pieni kuokka, y=u), lieppi, liepi (huki, 

kalakirves), teeri, tere (terä), uari 

(ora, naskali), eualgui, euolguu (puukanki, 

parsinneula, vrt. alku, ulku), vuolain, 

vuolanj (vuolin, haarapäinen), suoppain, 

suoppanj (suopunki), naskal (naskali), 

kopeheevval (liistehöylä), njuvdem (survin), 

saijeem (hiomakivi), pastem (lusikka,

vrt. paistaa), eerhim (härjin), vyetkim 

(sarvitaltta, petun irrotukseen, vrt.

vetkuttaa), uubbalm (ora, naskali), 

eohhoom (kampa, vrt. ehostaa), kolloom 

(koloin, luta petunkuorintaan), puddo, 

pudo (riippa, vrt. pudota), puldo 

(kirveskalsu), puuvko (puukko), vijlo, 

viijlo (viila), kulppo, kulpo (puukonnysä), 

naavaar (näveri, pora), piergas (väline, 

työkalu, vrt. perata), nurdamas (petkel), 

taabzas, tabzas (hiomakivi), meerris 

(kirveskalsu), taaibus, taibus (kanki, 

vrt. taipua), kavresuabbas (ryhmysauva, 

koukkusauva), kuaivu (lapio, vrt. kaivaa),

catvo, tjarvoo, tjaarfuo, tjarfo (tuura,

fo=puu, tar-puu, vrt. tarrata, tarrautua), 

cavne, tjaavkng (sauva, tuki), coko, tjokkudh, 

tjuhkoot, tjohkuom, tjohkot (sukia, kammata, 

vrt. takku), copseme, tjuöpseme, tjuepsema, 

cuorre, cyeri, cuerrjed (kolmipiinen lihahaarukka,

marin sops), carv, carrva (tuura, vrt. sarvi),

cawgne, cevni, caumm, cavn (sauva, tuki,

vrt. sauma), lohte, lotte, lote, loott (kiila, 

suomen luta), meres, mieres, mieries, merris, 

meeric, miärres (tylsä kirves tai veitsi, 

suomen meras), nirre, nadda, nahta, nodd, 

nedd, nede (varsi, kahva, suomen nysi),

novde, nauda, navta, nauta, novda, noudd, 

nevd, nevte (varsi, kahva), neävvoo, nävvo, 

naevvo, neävuh, neävv, neav, nevvo (kalu, 

neuvo), oarre, oari, vuerr, vierre, ore 

(naskali, ora), baste, bassta, pastastit, 

pasta, basta, poostah, poostt, peste (pihti,

vrt. paistaa, pestä), portnuos, pornes, 

bordnes, porranjas, pornjas, pornas (veitsen 

kara), saaggie, saggohtit, saakkie, sagge, 

säggi, sägg, sang, sange, sanke (keppi, puikko,

vrt. sangen=paksu), sjaatnja, sjanjas, sadnja, 

saanja, saannj, sane (sanja, riepu, takkuinen), 

tikna, diegna, tinna, tinn, tine (hohkakivi), 

dierie, dierree, tieres, daeres, teres, tiärr, 

tieres, tierre, tere (terä, terävä), dappe, 

tohpa, tohppo, doppa, tuppa, topp, tuoxp, toppe 

(tuppi), viedjere, vähtjera, viehtjier, miehtjer,

vaeccer, veeccir, veäccer, viezer, vieccer, 

vecere (vasara), veädhka, vietka, vierhka, 

viotkk, vetke (kourukirves), vuövjie, vyöyjee, 

vuojvie, vuoive, vovje (kiila, vaaja), velkk 

(haarukka), äänn (hankain), häärav (harava), 

härjj (harja), kustt (juuriharja, vrt. kuisti), 

luuvda (luuta), poorr (harja), viorroolaz 

(harja), jeeid (hierrin, härjin), poost 

(hohtimet), viirsem-muorr (härjin, muorr=puu), 

rokkel (höylä), tuell (höylä), jiekki, jiokki 

(nahkatyökalu, terällinen), säitt (jäätuura), 

naauri (kaira), cooggam (kampa), cookkampäänn 

(kammanpiikki), counnam-muorr (kankipuu), 

kangg (kanki), taaibas, taibbam-muorr (kanki),

puulcik (kapula), vaalak (kaulin, vrt. vaalia),

kaarbal (keppi), suäbb (keppi, vrt. suova),

värvv (kiela, suopungin luinen osa), errat 

(kiila, vrt. erottaa), njuol (kiila, vrt. 

nuoli), vaujj, väujj (kiila), ähss (kirves),

vuälggmuorr (korento, vrt. valkki), 

cääcckueddem-muorr (korento, kantopuu), 

koozzik (koveli, koukkupäinen veitsi),

koollam (kuloin, pettulota), vuetkkem 

(vuotkin, pettulota), koorik (kurikka,

vrt. kuoria), karndas (kynä, vrt. kaarna), 

peehl (leipälapio), jongg (leipäveitsi),

jonn-neibb (leuku, iso veitsi), taabzas 

(liippakivi, hiomakivi), tähttvuerr, vuerr 

(luunaskali, tähtt=luu), tähttneull 

(luuneula), tähttsägg (luupuikko), västt 

(vasta, luuta), saannj (luuttu, rätti), 

koollam (vuotkin, petunnyljin), taaibas, 

taaibasmuorr (vipu, vipupuu), räspp (viila),

veill (viila), vihko, vihkk (vihko), mierres 

(veitsi), kuanas (varsi), nodd (varsi), 

säitt (tuura), kuatt, kuott (tuppi, vrt. kota),

topp (tuppi), lääpp (terä, vrt. lapa, lääppiä),

tierr (terä), väpss (terä), cuan (kanki),

sapp, sopp (suti), pooram (säylä, tuohitöiden 

luta), suolvas (säylä, tuohitöiden luta, 

vrt. solvata), ooss (säylä, tuohitöiden luta,

vrt. osata), doollat (taltta), tolccam-muorr 

(survonta-puu), norddmos (pettusurvoin,

vrt. nortti), caustok (suopunki), sell, sill 

(siivilä, vrt. sella, silla), tärjj (seiväs,

vrt. tarja), seest (seiväs), cuärvvpasttem 

(sarvilusikka), cuärvvkoollam (sarviluta,

vrt. kolota), vuetkkem (sarvitaltta), 

cäällemneibb (nylkypuukko), soojtem-muorr 

(paininpuu), teäddem-muorr (paininpuu),

cepttem-muorr (paininpuu), tiaddam (paininpuu,

vrt. titta), vuetkkemtähtt (puhdistusluu),

vuetkkemcuärvv (puhdistussarvi), poikk (puikko,

vrt. poikki), naauri (näveri, pora), veeivar 

(pora, vrt. veivata), jongg (pitkä veitsi), 

ceepc (pihdit), särggem (piikki, vrt. särkeä), 

sood (piikki), poossamnueves (pesusieni), 

vuerr, vuarr (ora, naskali), koorik (kurikka,

nuija), sueinncaummamkoorik (heinänuija)

ja kärttummus (kuvittaminen, vrt. karttu, 

kalujen koristeleminen). 

saamelaisten astiasanastoon kuuluu kualla, 

kuala (puuvati, kehlo), koiba, kooiba 

(koiva, lippa, vrt. kopata), kagga, kaaga 

(nassakka, leili), kievja (sanka), sekka, 

seeha (pussi, säkki, vrt. sekaisin), 

javvusekka (jauhosäkki), kalkka, kaalha 

(malja), lavkka, laavha (laukku), koppa, 

koopa (kuppi), kassa, kaasa (laatikko,

vrt. kasata), saava, aava (saavi), lokk, lokke, 

lohe (kansi, vrt. lohjeta), eukke, euhe 

(lipas, arkku, vrt. ehjä), kukse, kuuvse 

(kuksa, kauha, vrt. kuusi), litte, lite 

(astia, vrt. litteä), kiesaldah (käärö), 

suonapuureeh (tuohinen lieriö, suonien eli

jänteiden säilytykseen), päggi, päägi (panka), 

cerkki, ceerhi (malja, ryyppy), kevli, keevli 

(sanka, sompa), kiemni (kattila), näppi, nääpi 

(naappu, pahkainen kauha), koori (kori),

kääri (kaara, puukaukalo), kyessi, kyesi 

(tuohirove, sangallinen), puartti, puarti 

(rove, reunuksellinen), kyessipuartti (rove, 

pienehkö, säylätön), pääti, päädi (pata,

vrt. paatua=palaa pohjaan), sualvi (kulmataite 

tuohiastiassa), kijkko, kiijho (kaksipohjainen 

tuohiastia), rukko, ruho (ruukku), pollo, 

polo (puinen kuppi), eebir, iäbbar (ämpäri, 

kannellinen), lavdas (lautanen), eoohas, eoovas 

(pussi), ääldis, alda (allas), vualaz, vualaa 

(alanen, alusta, vati, vrt. valaa), koppavualaa 

(teevati), vuojanaappa (pieni rasvakauha, 

vrt. napata), rasijas, rasijaa (rasia), puttalas, 

puttalaa (pieni pullo, vrt. puteli), luastt, luastu 

(kookas rove, tuohinen, vrt. lastu), emper, 

iebber, aebber, eebir, jeäbber, jiember (ämpäri), 

gievlie, kievlie, keule, gaewle, kevli, keull, 

kievl, kievle, kevle (kaari, sanka, vrt. kiulu), 

gäjsaa, kijsaa, kiisa, kijsa, giisa, kijssa, keiss 

(arkku, lipas, vrt. kasata), giebnie, gäbdnee, 

kieptnie, kiebne, giewdne, kiemni, kiemnn, kimn, 

kimne, kemne (kattila), guksie, guksee, kuksie, 

kukse, gukse, kuhss, kuxs (kuksa, kauha), lauhka, 

lawka, lavkka, laukk, lafk, lavkke (laukku), 

littie, lihtee, lihtie, lihtte, litte, lett 

(astia, arkku, vrt. litteä), buorne, puorna, buordna, 

puornn, purn, porne (purnu, purnukka), raute, 

rawde, ravdi, räudd, ravd, ravde, ravte (pangan 

niskahihna tai raksi eli lenkki), vuosse, vuassa, 

vuossa, vosse (pussi), kuellkäärr (kalakaara, 

kosla), lookktem (kanneton), vuaddai, vuaddas 

(leveäpohjainen, vrt. vata), mallas, mallsos 

(mallinen), nalles, nallsos (mallinen), pääggtem 

(pangaton), laadas, laddes (piripinnassa), 

commad, commes (piripinnassa), koollatk (rasia), 

kärnnjpägg (viistopanka), padvvnodd (visakahva, 

vrt. patvi), vuojjlett (voirasia), vuakka 

(näköinen, vrt. vakka), suundak, suundak 

(laatikko, arkku), kärldok (astia, vrt. karla), 

vuäddcukk (juurirasia), vuäddtiskk (juurivati, 

vrt. tiskata), toralka (kalavati), siakk (kassi), 

kemnn, kettemkemnn, kiemnn (kattila), kaappast 

(kappa, kauha, vrt. kaapaista), kuhss (kousa, 

kauha), kaartaz, kaarat, käärr (kaukalo), 

muälkk-käärr (kaukalo), cioggarkäärr (kaukalo), 

kuäll (kehlo, malja, vrt. kallo), keäiss, 

kääddeskeäiss (kiisa, vakka, puinen kirstu, 

vrt. kaisa), luoggmuorr (kimpipuu), näpp, nääppaz 

(kulho, kippo, vrt. näppi, napata), kearnn 

(kirnu), cukk (kirstu, lipas), teäggcukk (kirstu, 

vrt. taakka), keädgglett (kiviastia), korjj 

(kori), kogg (korva, vrt. kokka), päkk-kopp 

(kuksa), taakkas (kulju), keeulek (käyläkkä, 

tuokkonen), koorab (laatikko, rasia), kiisa 

(laukku), juett (lautanen, vrt. juota), tiskk, 

veärrtiskk (lautanen), laaukcuärvv (laukunsarvi, 

luinen laukunleuka), ceärkk (malja, vrt. särkeä), 

päggted (pangoittaa), coggad (pankata), 

peässtokkeull (vitsassanka, vrt. keula), 

puicc (tynnyri), vaarpal (tynnyri), peässkuccnos 

(tuohilippi, vrt. päästää), peässkuhss 

(tuohilippi), luastt (tuohinen kala-astia), 

tiell (tiellä käytetty tuohinen, alunen), 

peässkoorab (tuohirasia), peässcukk (tuohirasia),

keaikk (tuohirasia), koibask (tuohiaski),

kooccek (tuohirove), kuess (tuohirove),

puärtt (tuokkonen, tuohirove), rucc (tuohirove), 

suolvas (tuohirove), peässkaarat (tuohialunen), 

peässleettaz (tuohiastia), peässkäunn (tuohiesine),

peässlaukk (tuohilaukku, kontti), suälvvpuärtt 

(säylärove), seimm (seimi, koverrettu puuastia), 

oossat (saavi, korvo), keull, kiaujj (sanka),

keädgglett (kiviastia, saviastia), veinnkuhss 

(ryyppykauha), rassi (rasia), cookkaz (rasia), 

keaikk (rasia), purkk (purkki), huttkemnn 

(huttukattila), pulcc (pulju), vuadd (pohja, 

pohjakappale, vuadd=juuri), poossamkaarat 

(pesuallas), piakkmuorr (pesupuu, karttu), 

poossamnäpp (pesunaappu, vati), päkknäpp 

(pahkanaappu, kauha), päkkkopp (pahkakuppi), 

suett, suätt (pata), cagg (säkki, nyytti), 

pocci (kotelo), cooggas (nahkapussi), punce, 

puncce (tappi, tulppa), pokka (täpötäynnä),

tiskalid (läikäyttää), kuorrid, kuorriim 

(tyhjentää), liäskasid (kaatua, vrt. läiskyä),

tievettid, tieveet (täyttyä), tevdud, tevduu 

(täyttyä vedellä), vaaijuv (vailla, vajaa), 

eve, avvit (vuotaa), avvedit, auvedid, avveed, 

avvded (vuotaa), jaekket, jeehid, jiäkked, 

jiegged (vesitiivis), jone, joonedh, juongas, 

juoknat, juognat, juonnad (kuivua vuotavaksi),

tiiudas (täysi), väjja, väjjag (vajaa), kolggi 

(vuotava), varddeei (vuotava), avveei (vuotava), 

commad (kukkuroillaan), kommad (kumossa), 

comme (piripintaan), lakka (puolilleen,

vrt. lakata), paguttid, paaggut (pangoittaa), 

njoorudh, njorrat, njoorrat, njoarrat, njorrid, 

njuorrad, norred, nierred, nore (kaataa, 

valuttaa, vrt. noro), telccted (läikyttää), 

liskkeed (läikäyttää), viarmmad (kääntää nurin,

vrt. varma), koulsted (kääntää oikeinpäin) ja 

käävted (kääntää ylössuin).

saamelaisten nuora / solmusanastoon

kuuluu orra, oora (nuora), uutaorra 

(siima), suoppanjorra (suopunginnaru), 

eonastah (sidenaru, vitsas), karastah 

(kaariste, kiinnitysnuora), päddi, päädi 

(naru, nuora, nauha), vevli, veevli 

(lenkki), nuerr, nyeri, nyere (nuora, nyöri), 

läbzi, lääbzi (hihna, vrt. läpsäistä), 

nuarjunähkiläbzi (hylkeennahkahihna), 

varvu, vaarvu (silmukka, vrt. varpu), 

colme, tjuolme, tjualbma, tjuolpma, tjuolma 

(solmu), cuolbma, cuolma, cuolmm, culm, cilm 

(solmu, vrt. silmu), kievtatit, kievda, 

kioudd, kivd, kevde (köysi, veneköysi,

vrt. kietoa), laabdjie, labtjee, laabtjie, 

labtje, lawze, läbzi, läbzz, lamz, lammza, 

lamce (hihna, lämsä), budnedh, budneet, 

potniet, potnet, bodnet, panneed, paanned, 

pann, pone (punoa, vrt. panta, ponnari),

poonni, pooneei (punoja), poonnmos (punominen),

poonnjamvuädd (punomisjuuri), poonnjos 

(punonta), ponnos (punos), ruutit, ruwdit, 

ruvdid, ruvddeed, ruvdjed, ruvtije (punoa 

nuoraa), farfo, varvu, värvv, varvo 

(silmukka), nuerrläbzz (nuorahihna), 

sesnn-nuerr (poron ajonuora), connum, 

connsallas (sidottu), vueddes, vuädd (juuri, 

vrt. vuode), obbvueddes (halkaisematon juuri), 

kiudd, kioudd (juuriköysi, vrt. kietoa), 

vuäddtiestt (juurinippu), kueddemliantt 

(kantohihna), kueddemläbzz (kantohihna),

sooggummus, couggmos (kiristäminen),

puäzzcuolmm (porosolmu, liekasolmu), 

noorrad (koota, vrt. nuora), rottjemcuolmm 

(vetosolmu), obbcuolmm (umpisolmu), 

ponnjcuolmm (umpisolmu), noull (side), 

coolmos, coonos (solmu, sidos), nuärvvummus 

(liittää yhteen, solmia, vrt. naru),

sorstok (nyöri), säävesk (nyöri), vihccvärvv 

(nuorasilmukka, vrt. vitsa, varvi), 

suuijad, suujam, soja (sujua, taipua),

njoodalm (nive, side), soorlep (kielasolmu, 

suopungissa), njavvled (vyyhtää suopunki), 

soorlpastted (tehdä solmu suopunkiin),

njaammad, njaamam (keriä vyyhdille, nuora

tai suopunki), parggeei (punoja), parggummus 

(punominen, vrt. parkki), viorteei (punoja), 

viortummus (punominen), kiomrdeei (punoja), 

kiomrdummus (punominen), tuoppad, tuovam 

(lappaa, vetää köyttä), tabzad, taabzam (kaapia, 

hieroa, hangata juuriköyttä, vrt. tapsa), 

pärdid, paardam (vahvistaa säikeellä, nuoraa), 

njuarbud, njuarbui, njuorbuu (luistaa, lipsua, 

solmusta), njuoras, njuorras (heikko, notkea), 

puunnjad, puunjam, ponja (vääntää), ponjes, 

ponnjaas (kierre), saigid, saigiim (purkaa punosta), 

ponnood, ponom (kietoa narua, vahvikkeeksi), 

giemerdidh, kiemartit, giemardit, kiemardid, 

kiemardas, kimerded, kemerte (sitoa yhteen, 

kiemurtaa), budnedh, budneet, potniet, potnet, 

bodnet, panneed, paanned, pann, pone (punoa, 

panna, vrt. pannu, panta, ponnari), budnjedh, 

budnjat, potnjat, potnjot, bodnjat, puunnjad, 

poonnjad, ponned, penned, pone (punoa, vääntää, 

suomen puna), ruutit, ruwdit, ruvdid, ruvddeed, 

ruvdjed, ruvtije (punoa nuoraa), korcca, koorca 

(nahkainen nyöri), kievda (köysi, vrt. kietoa), 

ruttimeuolma (vetosolmu), kunnajoto (tuhkaliemi, 

juurien keittämiseen) ja njöördedh, njyrdat, 

njuortat, njuordat, njuordad, njuorddad, norte 

(päästä käsistä).

saamelaisten mittoihin / määriin kuuluu 

siemnahhaa (hiukkasen, vrt. siemaus), liäja 

(läjä), hankka, haajka (nippu), vuäddtiestt 

(juurinippu), laana (kasa, läjä, vrt. lanata),

puntta, puunta (puntti, nippu), kuammirtieva 

(kourallinen, tieva=täynnä), kiämad (kämmenen 

leveys, vrt. kämänen), soollad, soolam, sala 

(mitata sylimitalla), hivvadah (suurehko määrä, 

vrt. hievahtaa), muaddi, muadi, muädd (muutama,

pari, vrt. mutti, matti), ucanjii (hiukan, vähän), 

leeji, leje (läjä, kasa), älni, äälni (kyynärä),

vyepsi (vaaksa), tuarvi (määrä, kerrallaan mahtuva, 

vrt. tarvita), häävi (kerta, vrt. havitella),

paijeel (ylitse, enemmän kuin), ool, oola (päälle, 

jälkeen, lisäksi), penakkullam (peninkulma, 

kuuluma), tuarvan (tarpeeksi, vrt. tärvätä), 

suulan (noin, suunnilleen), tarbasan (tarpeeksi, 

riittävästi), ohtan (kerralla, yhteensä, vrt. ohto), 

pino (pino), kalas (kylliksi, kyllin, vrt. kala), 

kittalas (kiihtelys, 4O nahkaa), suadus, suattus 

(kasa puita, vrt. saatu), lahhaa (puolikas,

vrt. lahna), pittaa (palanen), pelemat (puolet), 

valjeeht (yltäkyllin, vrt. valjeta), tommit 

(sen verran, tarpeeksi, vrt. tommi), paggu, paagu 

(pakka, pinkka, vrt. pakata), kiästu (kimppu, 

nippu, vyyhti, vrt. kastua), come, tjopmuot, 

tjomos (kasa, c=tj, vrt. soma), ene, jienje, 

eädna, ietnak, iedne (paljon, enemmän,

vrt. enne), cobma, cumma, commad, comm (kasa,

vrt. summa), aedne, eäna, jäänab, jienne, jieneg 

(paljon, vrt. enää, enemmän), gällie, galle, 

kallie, kalle, kall, kallned, kellaned, kelle 

(paljon, kylliksi, vrt. kallio, kallis), korfuj, 

koadfi, kotve (kotva, välimatka), lässanidh, 

lissanit, lasietit, lasse, lase, laass, lese 

(lisä, lisäys, vrt. perheen lisäys), lijgie, 

liggee, lijkatis, liike, liige, lijge, leigga, 

lijg, lijke (liika, vrt. pariton), doorvie, 

derva, toorvie, torve, doarve, toarvi, tuärvv, 

tuerv, tirve, torve (määrä, annos, vrt. tarve,

terva, torvi, tärvätä), väljie, valjee, valjie, 

valje, velje, vallje, vallj (paljon, vrt. 

väljä, vilja), värdee, viertit, vierte, vaerde, 

verd, veerd, vierd, vierde, verte (määrä, verta,

vrt. väärti), veäkkes, viahka, viehka, viekka, 

vieha, viokk, vigg, vikk, veke (väki, paljon,

vrt. vehka, veka), vuopmal, vuobmad, vuommad, 

vuomm, vumm, vome (leveys, vrt. vuoma), vuobse, 

vuopse, vuokse, vyepsi, vuepss, vups, vipse, 

vopse (vaaksa, vrt. vuoksi, vepsä), kuämmertiudd 

(kourallinen), konnjarkokka (kyynäränpituinen), 

muonn (pari, vrt. muona), puolvvkookka 

(polvenkorkuinen), lakk (puolikas, vrt. lakka, 

laki), sollsaz (sylenpituinen), väänas, väänes, 

väänn (vähäinen, vähälukuinen, vrt. väänä, vana), 

uuccab (vähemmän), ocnnja, ooccanja (hiukan, 

hieman, vrt. osa), jeänab, jäänab (enemmän, 

vrt. jana, jaana), kookkas, kukken (kaukana,

etäällä, vrt. kokko, kukkula), simmna, siommna 

(hiukan), kokkas, kookkas (kauas, vrt. kookas), 

olggla, olgglab (kauemmas, vrt. olka, ulko), 

nokk (kyllin, tarpeeksi, vrt. nokare), leigg, 

leeigas (liika, liikaa, vrt. leikata), vuänik, 

vääneld (vähän, niukasti), jiannai, jianas 

(paljon), cuut (sangen, vrt. suuttua), kuhttu 

(kumpikin, molemmat, vrt. kutsua), mierr 

(annos, vrt. määrä, mara), koskk (etäisyys, 

vrt. koska), joukk (joukko), tukk (tukku), 

laadd (kasa, pino, pinkka, vrt. latoa, laatia), 

cuägg (kasa), koonjar (kyynärä), aaskok (sylys), 

koostar (pino), kiomrdos (kimppu), metteed (mitata), 

meärreed (määrätä, mitata), soollad (mitata, 

vrt. syli) ja vuapssad (mitata vaaksoilla).

saamelaisten esineitä kuvaileviin sanoihin 

kuuluu kavraa (käyrä, väärä, vrt. kaura), 

assaa (paksu, litteä, vrt. astia), ruavdaa 

(raskas, vrt. rauta, raataa), juggaa (syvä, 

vrt. jukka, joki), tavgaa (jäykkä), ponnjaa 

(kiero), euakkaa (koossa pysyvä), mualkkaa, 

mokkaa (mutkikas, vrt. mulkku), ruattaa 

(karkea, epätasainen), ruanzaa (kiemurainen, 

koukeroinen), vuobda (onsi, ontto, vrt. vuotaa), 

euha (terävä, vrt. uhalla), korra (kova), 

tieva (täynnä), lavva (tiivis), lozza (löysä), 

solbad, solbis (sileä), njarbad, njarbis 

(vetelä, harva, vrt. narva), njuolgad, njuolga 

(suora), suohad, suohis (sakea), poskad, poskis 

(ahdas, tiukka, vrt. poski), soollad, solis 

(sileä), juollad, juolis, juoladis (harva, 

väljä, vrt. juolaheinä), vuommad, vuomadas, 

vuomis (leveä), korrad, koris (korea), lussad, 

lusis (raskas, painava, vrt. luiskahtaa), 

sappeed, sapedas (nihkeä, luistamaton), lävvid 

(tiivis, vrt. lavi), mohheeld (mutkalla), 

kukkod (pitkin, pitkittäin), ponnjood, ponjo 

(vinossa, käyrässä, vrt. punoa), kommood 

(kumollaan, nurin), vinnood (vinossa), vardud 

(käyränä, kierossa), ciäggud (pystyssä), kiäigud 

(sojollaan, suorana), kaavvud (ylössuin, 

selällään), kiäigad, kiäigaam (sojottava),

tirrad, tirrai (sojottava, vrt. tirahtaa), 

njulppad, njulppaam (luistava, nuljuva), 

taibad, taaibam (taipua, mahtua kääntymään),

luoddanaddad (halkeilla), coggad, coogam 

(tukea, pingottaa, vrt. sokka), poggad, 

poogam, pagga (pullistua täyteen), loigad, 

looigam, laiga (lohjeta, vrt. laikka), poigad, 

pooigam, paiga (haljeta kieroon, vrt. paikata), 

eaahad, eaaham (ahtaa, mahtua), njiihad, 

njiiham (kallistua, taipua, vrt. niiata), 

nutkad, nuudham, notka (tunkea, työntää, 

sulloa), voonnad, voonam, vana (venyä), 

juojjad, juojai, juonnad (kuivua, ravistua, 

vrt. juonne), kolppad, koolpai, kalppa 

(kimmota, vrt. käydä kalpaten), koorrad, 

koorai, kara (koveta, kovettua, vrt. kaira),

tievvad, tievam (täyttyä), lozzad, loozai, 

luazza (löystyä), vantted, vantam (venyttää,

vrt. vanne), kuakkaadid (kaartua, vrt. kuokka), 

killad, killaam (kestävä, vrt. kiila), 

eahadid, eaahad (ahtaa, mahduttaa), siettadid 

(mahduttaa, sovittaa), kiddid, kiddiim 

(kiinnittää, sulkea, vrt. kitti), paskedid, 

paskeed (supistaa, pienentää), avedid, avveed 

(täyttyä vedellä, vuotaa, vrt. avanto),

njoveldid, njooveeld (irrottaa, nuljauttaa),

njarbudid, njaarbud (ohentua, harventua),

njualgudid, njualgud (oieta, suoristua,

vrt. nalkuttaa), euargudid, euargud (harmaantua,

vrt. arkku), eapudid, eaappud (mustua, häipyä, 

vrt. apu), euavdid, euavdam, eoovdij (avata, 

irrottaa, vrt. auta, outi), porfid, porfiim, 

parvee (penkoa, pöyhiä), punjagid, puunjag 

(vääntyä, vrt. punoa), kovragid, koovrag 

(käyristyä, vrt. koura, kovera), jeevid, 

jiävam (pitää vettä, vrt. jäävi), salkkid, 

salkkiim (tyhjentää), cualkkid, cualham 

(naksua, nakuttaa), kovkkid, kovkkiimn, 

kuavkkee (raottaa, vrt. kouki, kauke),

rätkid, raadham (erottaa, vrt. ratki), 

jurgalid (kääntää, vrt. jurkka), covgalid 

(tökätä, työntää, vrt. soukka), eovgalid 

(tökätä, kiristää), piejalid, pieijal 

(laittaa, sujauttaa, vrt. peijata), 

tojalid, tooijal (taitella, vrt. toijala), 

turkkalid (sujauttaa, vrt. turkanen), 

toppalid (sulkea, vrt. toppa), kiesalid, 

kiessal (kääriä, kääräistä), nuralid, nuurral 

(koota, vrt. nuora), pozzelid (pudistaa säkistä), 

euavdilid (avata, vrt. autio), jurbasmid, 

juurbasm (pyöristyä, vrt. jurva), luakkanid 

(lohkeilla pinnasta), timanid, timmaan (pehmetä, 

vrt. timmi), uananid, uannan (lyhentyä, 

vrt. aina), kasanid, kaassan (kostua, liota,

vrt. kastaa), luoddanid (haljeta, vrt. luta, 

lotta), potkanid (katketa, vrt. potkaista), 

muttanid (musertua), lekkasid (aueta, avautua), 

kokkasid (tarttua, jonkin taakse), teskasid 

(littaantua), jorgosid (kääntyä, toisin päin), 

nukkosid (juuttua), macastid, maaccast (taittaa 

kaksinkerroin, vrt. maassa), amnastid, aamnast 

(tehdä jostakin), tapeestid (litistää,

vrt. tapetoida), anestid, aaneest (käyttää), 

tuajistid, tuajist (taittaa), eovgiistid, 

viealistid (luiskahtaa paikaltaan), vinalistid 

(vinoutua), njopalistid (nuljahtaa), valmastid, 

vaalmast (valmistaa), eikkaattid, eikkat 

(nakuttaa, tikittää, vrt. eikka), eovgattid, 

eoovgat (kiristää, tiukata), vonattid, voonat 

(venyttää), vierattid, vierat (vierittää,

vrt. veera), komettid, koomeet (kaataa 

kumoon), njalpettid, njalppeet (luiskahtaa, 

nuljahtaa), njulpettid, njulppeet (luiskahtaa), 

tarvettid, tarveet (kiinnittää, vrt. tarvita), 

luovvid, luovviim (irrottaa, vrt. luovia), 

njyebzid, njyebzi (joustaa, taipua), tulccod, 

tulcom (tylsyä), hilgod, hilgom (hylätä,

vrt. hilkka), sitkod, sitkoi, sidhoi (sitkistyä), 

assood, asoi (paksuta), tepeud, tepeuu (litistyä), 

kohhud, kohhuu, kahhoo (hiertyä, kulua), toijud, 

toijuum, tuaijoo (taittua, vrt. taito), punnjud, 

punnjuu, ponnjoo (vääntyä), narkkud, naarhum 

(sykertyä), julalud (pyöristyä, kärki, terä), 

hiäilud, hiäilum, heilum (heilua), uannud, uanum, 

oonnum (lyhetä, vrt. anu=lyhyt), purrud, purruum, 

porroo (syöpyä, vrt. puro), kiäppud, kiäpum, 

keppum (keventyä, vrt. kepu=kevyt), ruastud, 

ruastui, ruostuu (ruostua), luattud, luatui, 

lottuu (löystyä), asettud (ohentua), navliittud 

(juuttua, vrt. naula), juavzud, juavzui, juovzuu 

(keikkua), tulcce, tulce, tulces (tylsä), kildee 

(kiiltävä), kalje, kaljes (väljä, vrt. kalja), 

ponje (kiero), kossuv, kossa (paksu, vahva), 

seggi, seegi, segis (hoikka, ohut), vänkki, 

väänki (vankka), ruankki, ruanki (koukkuinen, 

käkkyrä), hyeni, hyene, hyenes (huono),

podoi (irti, irtonainen), veeri, vere (väärä), 

nievri, nievris (huono), härvi, häärvi, härvis 

(harva, vrt. härveli), kezzi, keezi, kezis 

(kapea, vrt. keesi), euuhal, euhalas (terävä, 

kärki), soijeel (joustava), killeel (kestävä, 

sitkeä), njyeijil, njyebzil (taipuisa, joustava), 

pehtil (riittoisa, tehokas), asettem (ohut, 

litteä), vuovdan (ontto), kuovdin (halki), 

rääigin (puhki), kovvar, kovvaris (kovera), 

tuolbas, tuolba (tasainen, vrt. tolppa), 

juurbas, jurbas (pyöreä), uubas, ubbas 

(umpinainen), luamadas (limittäin, 

kohdakkain), kiidas, kiddas (kireä, tiukka,

vrt. kita), koodas, koddas (jäykkä, taipumaton, 

vrt. kota), laadas, laaddas, ladas (täysi, 

vrt. ladata), uudas, uddas, udda (uusi), 

naagas, naggas, nagga (kireä, tiukka, 

vrt. nakata), soogas, soggas (kireä, 

vrt. sokka), eoovgas, eovgas (tiukka, kireä),

njalahas (liukas), kubduv, kubda (leveä),

cuovhas (rikki), tooskas, toskas, toska 

(kiinteä, tiivis, litteä, vrt. toskala), 

haablas, hablas (kuohkea, vrt. hauras,

haapa), toobzas tobzas (litteä, vrt. toosa),

aarvas, arvas (runsas, vrt. arvata), loozas, 

lozzas (löysä), tievas, tievvas (täysi),

euuhas, euha (suippo, terävä), sidhes, sitkas, 

sitka (sitkeä), lines, linnaas, linna (pehmeä, 

pinnasta), liivtes, lihtas, livtes (sileä),

juarbudeves, juarbudiäkka (kiikkerä), pääljis, 

paljas (paljas), väänis, vaannas (niukka), 

keppis, keppa (kevyt), teetis, tiättas, tetis 

(tiheä, tiivis), äätis, atta (ahdas), ruavis, 

ruavvas (karhea, karkea, vrt. raavas), eavos, 

eappoos, eapo (ehyt, tiivis, vrt. aapo), kuarus, 

kuarrus (tyhjä), rappadas, rappadaa (rapea), 

vyeligas, vyeligaa (matala, vrt. vuoli, veli), 

uanihas, uanihaa (lyhyt, vrt. anni), asalas, 

asalii (paksu, nahasta), kuheldalas, kuhendalas 

(pitkulainen), torduu (jäykkä, vrt. torttu), 

njualgu (suora), ciägu (pysty), puastu (väärä), 

coke, tsoogies, tsoohkee, tsoohkie, tsohke 

(matala, vrt. sokkeli), cevke, tjimges, tjauges, 

tjavka, tjaukat (tiukka, kova, vrt. taukki),

covte, tjoovdedh, tjoudeet, tjoovtiet, tjoutet 

(avata), iple, hiblie, hible (hieno, ohut,

vrt. hipiä, hiplata), jene, jagnedh, jakngat, 

jaknat (kuivua, vrt. jankata), jore, jorredh, 

jorrat, jorrot (pyöriä), jorko, jorgedh, jorgoot, 

jorkuot, jorkot (kääntää), jorpe, jurbeke, 

jorbada, jorpa, jorpot (pyöreä, vrt. jope), 

cawgad, covgad, couggad, civged, cuvvged 

(tiukka, kova), cabo, cavos, caavas, caba 

(ehjä, vrt. sauva), corgad, curgad, coorgas, 

corgas (tiukka), coawdet, coavdid, coudded, 

cuevded (avata), cuoldet, cyeldid, cuelddem 

(suoltaa, erottaa), hiwle, ible, eull, ibl 

(hieno, ohut, vrt. hiutale), jorrat, juurrad, 

joorrad, jorred (pyöriä, o=u), jorgot, jorgod, 

jorggad, jorged, jorgad (kääntää), jorbad, 

juurbas, joorbas, jorbas, jorbs (pyöreä), 

jorpo, juorpaaj, juorpot, juorbot, juarbud, 

jorbbad, jorbeled, jierbad (vaappua, vrt. urpa,

jurpo), kelje, guljeke, galjee, kaljie, kalje, 

galje (väljä, leveä, mordvan kelo), galsjes, 

kalsja, kalsjot, galsas, kolssa, kalss, kels, 

kelse (kova, vrt. kalsea), garres, garras, 

karras, garas, kooras, keras, keres (kova, 

kireä, vrt. kara), gissebe, gisseba, kassak, 

kasep, kese, gaseb, kossuv, kazzab, kazam, kezeam 

(paksu, komin kiz), goordjeke, gartjee, kaartjie, 

kartje, garze, kärzi, kärzz, karce (ahdas, kapea,

vrt. karsia), gaarnjede, karnot, gargne, kärni, 

kärnnj, karn, karne (vino, vrt. kaarne, nokka), 

gieddjie, gädtsee, kiettsie, kieddse, giezze, kezzi, 

kezz, kienz, kienze, kence (kapea, vrt. kätsä),

gid, giht, kita, kitta, gidda, kidda, kidd, kind, 

kintek (kiinteä, kiinni oleva), gobmude, gubmoda, 

kopmuot, kobmot, gobmot, kommood, kommad, kommay, 

kommad, komo (nurin, kumossa), gabdies, gobdaga, 

kobtiep, kobte, gowdeb, kubduv, kobddi, komdey, 

komte (leveä), guörmie, kuormes, guormes, kyermis, 

kuermes, korme (karkea, karmea), gooruos, guaros, 

kuoruos, kuoros, guoros, kuarus, kuaras, kuras, 

kieras, koros (tyhjä, vrt. kuuru), liedsedh, 

liehtseet, lahtsat, laccat, loccanid, looccad, 

lezzed, lecced, lece (kostua, nahasta, vrt.

liete), löövleke, livlas, livl, levle (läyli,

raskas), lussede, losseba, losiep, losep, lose, 

losseeb, losses (raskas, vrt. lossi), looddjie, 

lodtjee, lotjie, lodtje, loazze, loozas, luezz, 

luenz, lonce (löysä, vrt. lotja), loonudh, loadne, 

loani, luänn, lone (höllä, vrt. lanne), luadhkalit, 

luotkas, luorkijtit, luotkanit, luadhus, luotkas, 

luetked, lotke (löysä, löystyä), nännuos, ninnoo, 

nanuos, nanos, naanas, nenas, nenos (vahva, luja,

vrt. nanna, ninni, nenna), njikkedh, njihkalit, 

njahkuot, njako, njakke, njihe, njeekk, nigg, 

neke (vino, vrt. nikke, nakke), njäärbes, njarbee, 

njaarpie, njarpe, njarbad, njarbbes, narbes, narpe 

(ohut, vrt. närpiö), njuolgada, njuolka, njuolkat, 

njuolgad, njuolggad, nolged, nielged, nolke 

(tasainen, suora), urre, udda, odda, oto, odda, 

udda, oodas, odd, ott, ode (uusi, vrt. ottaa),

obbe, obba, opa, obbo, ubba, obb, omb, ompe 

(umpi, koko), ooneke, odnee, otnie, otne, oadne, 

oaniih, vuänik, vuenex, vieneg, one (lyhyt,

vrt. oona, annika), biedganit, piedganid, 

piodggned, pidgned, pidkned, pedke (hajota,

vrt. pitkä, potka, pitko), biejedh, biejjat, 

piejjat, piedjat, biggjat, pieijad, piijjad, 

pijjed, peje (panna, laittaa, vrt. peijata), 

burredh, buddoi, poddaanit, potoi, bodo, podoj, 

poodas, poda, podas, podo (rikkoa, vrt. pudota),

boddsietidh, badtselit, pottsiet, poddset, 

bozzetit, pozzelid, pozzloottad, ponzxodded, 

ponzlov, ponce (ravistaa), rittedh, rahtat, 

rattat, roottad, reddsed, retted, rete (erottaa), 

rästaa, rasta, rastaa, raast, rast, reste, resta 

(poikki, vrt. rasti), rippesidh, rahpat, rappat, 

roppad, repe (avata, vrt. repiä), raarkedh, 

radhkeet, raatkiet, rarhket, ratket, rätkid, 

rätkked, ratked, ratke (ratkoa, erottaa), 

saavreke, sauree, saavrie, saure, sawre, sävri, 

säurr, savr, savre (kestävä, vrt. sauri), 

sujjedh, sojjat, sodjot, soggjat, suuijad, 

sooijad, sojjed, soje (taipua, sujua), sjalla, 

sjallat, sallad, soollad, selled, sele (sileä, 

vrt. salla), suobies, suohpe, subbed, sipped, 

sope (pehmeä, taipuva, vrt. suopea), tarakit, 

tarrat, darrat, toorrad, terred, tere (jäykistyä, 

tiivistyä, vrt. tarrata), daavraa, taurot, dawrot, 

tavrad, tavro (kiinteä, karjalan takra), dijmedh, 

dibmat, timies, tipmat, dibmat, tiimmad, temmned, 

time (pehmetä, vrt. timmi), tiiudas, tivdas, tivds, 

tevte (täysi), dualbada, tuolpat, tuolpas, duolbas, 

tuolbas, tulbas, tilbs, tolpe (tasainen), vädnjaan, 

vignelda, vanjaltit, vatnjahit, vene (vino,

vrt. vanja, vanna, vana), vidnedh, vadnat, vatnat, 

voonnad, venned, vene (venyä), vaudat, vavtat, 

vautat, vawdat, vovdad, vouddad, vevded, vevte 

(juuttua), viärraba, vieries, vierre, vaerre, 

veeri, veärr, vierr, vierre, vere (väärä),

vielhtiet, vieltet, vaeltet, velttid, veältted, 

vielted, vealtad, veltte (välttää, vrt. veltto), 

ävvneei, äävai (auki, aukeava, vrt. aune), äävai, 

äävas (avoin, avonainen, vrt. aava, haava), caapp, 

caavas (ehjä, vrt. saapas), särrnam (halkeillut, 

vrt. saarni, saarna), readak, readkas (harva,

vrt. ratketa), vielgges, vialggad, vialkkad 

(harva, vrt. velka), härvv, härvvai, härvvneei 

(harva, harveneva), kiallai, kiallas (hauras), 

huenes, huenn (huono), neeures, neurr (huono,

vrt. nurja), nueskes, nueskk (huono), keähn, 

keähnas (huono, vrt. kahnata), rappad, rappes 

(huono, vrt. rapaantua), hialguum (hylätty), 

lagstum (hylätty), sarjjai, sarjjes (hyväteräinen), 

luenn, luadkas, luäzzas, luänes (höllä), 

koolctotti, koolcteei (hölskyvä), coppad, coppes 

(ilmatiivis, vrt. soppi), njammjeei (imeytyvä),

poodai, pood (irrallinen, irtonainen), juollad, 

juolles (isoreikäinen), toorgas (jäykkä),

njeekkteei, njeakkneei, njeakkad (kallistuva, 

kallellaan oleva), kalsmeei, kalsmoovvi (kallistuva,

vrt. kalsea), korccai (kapea, vrt. korsu), 

seägg, siegges (kapea), vuomtem, vuadtem (kapea, 

kapeapohjainen), seibros, seibar (kapea), 

keezzes, keäzz, kezz (kapea), sarjjai, sarjjes 

(karkaistu), kuermes (karkea), sottai, sottes 

(karkea), morddjeei (katkeava), puotkkneei, 

puotkootti (katkeava, katkeileva), huenes, huenn 

(kehno, vrt. huone), ääpptem (kehno), keähn, 

keähnas (kehno, vrt. kahnata), juarbbai (keikkuva,

vrt. jarva), veälccai, veälccos (keikkuva, 

vrt. valssi), soibbai, sueibbai (keinuva,

vrt. soiva, seivo), oornai (keskeneräinen), 

pistti (kestävä), peelbes, pelbbai, pelbbas, 

pelbb (kiero, vrt. pellava), taaigas 

(kierosyinen), juarbbai, juarbblos (kiikkerä), 

pilkki (kiiltävä), sääveei (kiiltävä, vrt. savi), 

naanas (kiinteä, vrt. nanna), kiiddos, kiddneei 

(kiinteä, kiinnittyvä), kolppi (kimpoava),

rovvi (kimpoava), sogg, sooggas (kireä), coougas, 

corggad, corgges (kireä, vrt. sorkka), cuälkkai 

(koliseva), kuärjeei (koliseva), norrum (koottu), 

jokk, jookkas (kova), kääsves, käsvv (kova,

vrt. kasvi), korr, kooras (kova), orddai, orddas 

(kulmikas, vrt. ort-sielu), poldd (kulunut,

vrt. päivän polttama), saiggnam (kulunut), 

kiobrnjeei (käpristyvä), vuekkes, vuekksos 

(laadukas), tuolbb, tuolbas (lattea), kobdd, 

kobddi (leveä, vrt. koti), vuommes, vuommi (leveä), 

läivv, lääives (lievä), njammseei (liimautuva), 

kässneei (likoava), njuocci (likoava, vrt. nostaa), 

luämmlos (limittäinen), teäddjeei (litistyvä), 

liuggneei (liukeneva), suddi (liukeneva, 

vrt. suti), luekkeei, luokkneei (lohkeava), 

loggseei (lohkeava), colggi (luiskahtava), viorri 

(luisuva), naanas, naann (luja), raavas, ravves 

(luja), nansmotti, naaneei (lujittava), vuänik, 

vuänkos (lyhyt), värddleei (lysähtävä), leezzteei 

(läsähtävä), pääckteei (läsähtävä), toolcteei 

(läsähtävä), raazz, raazzes (löyhä), seeles, seell 

(löyhä), juolli, juolljos (löysä), luezz, luezzes, 

luadkas (löysä, höllä, väljä), cuekk (matala), 

kuormmsas, kuormmses (matala, vrt. kuorma), 

kooskes, koskk (matala), njeädes, njiedd (matala), 

vuellgaz (matala, vrt. velka), morddjeei (murtuva), 

mottneei (murtuva), cuäkkai, cuäkkteei, cuokkleei 

(nakuttava, naksuttava), keärccai, kiizzeei 

(nariseva, vrt. kersa), nelljtäkksem, nelljtäkksemes 

(nelikulmainen, nelitahoinen), kuäkkai, kuäkkes 

(nokkava, vrt. kake), seägg, siegges (ohut),

aazztem, aazztemes (ohut), vuoiggneei (oikeneva),

keärgeei (oikeneva), suerssi, suars (pahanhajuinen),

kassas, kaazza (paksuinen, vrt. kassa), kassneei, 

kassneejas (paksuneva), seeles (pehmennyt), temmnam 

(pehmennyt), caapp, caavas (pitävä, vrt. saapas), 

keäjjlos (pitkittäinen), kukesnallsem (pitkulainen), 

reauggaz, reauggsos (komea, upea, vrt. reuhka),

muorri (puinen), corgges, coorgas (punottu),

jalljeei (rakoileva), jialli, jiallas (rakoinen, 

vrt. jalas), luämmlos (rakoinen, vrt. los=henki), 

juonnam, juonneei (ravistunut, hatara), reäiggai, 

reäiggas (reikäinen, vrt. raikas), muärrjam 

(rikkinäinen, vrt. murjoa), tormmjam (rikkinäinen),

läättes (lattea, sileä), sollad, solles (sileä),

taaigas (sitkeä), sitkkad, sitkkes (sitkeä),

roovan, roovnos (suora), vuoigg, vuoiggad, vuoigas, 

vuoigges (suora, vrt. oikea), keärggad, kiergges 

(suora, vrt. kerkkä), jonn (suuri), soorkas, surr 

(suuri), cuvkkneei (särkyvä), morddjeei (murtuva, 

särkyvä), mottneei (särkyvä), orddai, orddas 

(särmikäs), särrai, särres (säröinen), feertak 

(taipuisa), njuoras, njuorres (taipuisa, 

vrt. nuora), toorgas (taipumaton), luvvneei 

(taipuva), soojjlos, soojji, soojjlos, soojjal 

(taipuva), soojtem (taipumaton), cepttjeei 

(taipuva), jolggad, jolgges (tasainen), läättes 

(tasainen, vrt. lattia), tuolbb, tuolbas 

(tasainen, vrt. tuoli, tulva), sollad, solles 

(tasainen), pasttel, pasttlos (terävä),

ceestai, ceestkos, ceastai (tiheä, vrt. seesta,

saasta), ceestkos, ceastai (tiheäpiikkinen),

sotti, sottes (tikkuinen), korr, kooras (tiukka), 

naaggas, nagg (tiukka), teäsan, teäsnai, teäsnos  

(tiukka), tuoimmai, tuoimmjeei (toimiva,

vrt. toimi), kuaras (tyhjä), tuss, tussen (tyhjä,

vrt. tussi, tussu), jollai (tylppä), tolppai 

(tylppä), mierres, miärres (tylsä), poldd (tylsä), 

toolces, tolcc (tylsä), tiiudas (täysinäinen), 

mooskas (umpinainen), obb, oobbas (umpinainen,

vrt. ovi), puerr (upea), siogg (upea, vrt. sika), 

oodas, odd (uusi), väjja, väjjag (vajaa), vennai 

(vino), luvvneei (vääntyvä), vierr (väärä), 

juolli, juolljos (väljä), luabll, luablos (väljä),

veälggad, veälgges (väljä), pajspoodi, paajaspoodi 

(alassuin), luovas (irti), poodai (irti), moskkad 

(kiinni, vrt. moska), kommad (kumossa), cood 

(puhki), koujjad (raollaan, vrt. kuja), mootten 

(rikki), kärnn (vino), kävvad (ylössuin), poldd 

(kalsu, tylsä), njeekk (kaltto, kiero, huono)

ja kiobranj (kiemura).

saamelaisten esineitä kuvaileviin 

sanoihin kuuluu sorde (särmä), ponne, 

pone (pohja), keeji (kärki, loppu, pää),

räigi, rääigi (reikä, aukko), syergi 

(haarauma), cekki, ceehi (lovi, pykälä), 

mualkki, mualhi (koukero, mutka), närkki, 

näärhi (sykkyrä, sotku), sibzes, sibza (säle), 

suadis, suaddas (sälö, tikku, vrt. sattua), 

ceehis, ciäkka (pykälä, lovi, vrt. sakara), 

peeljis, piäljas (korvake, vrt. paljas), 

räätis, ratta (ratas, pyörä), njunos, 

njunnoo (nenä, kärki), olgoos, ulguu 

(pinta, ulkopinta), gaave, gavva, kaavva, 

kavva, gavva, kaauva, kaavv, kavv, kavvez, 

kave (mutka, taive, vrt. kaavi, kave), 

giedjie, giehtjee, kiehtjie, kiehtje, 

gaecce, keeci, kiäcc, kiezz, kiecce, kece 

(pää, kärki, kasa), goobraan, gobranit, 

kooprie, kobre, kopre, goawre, koavrad, 

kuäbrr, kuebr, kiebre (käppyrä, kouru,

vrt. koura), läkkie, lahkee, lahkie, lahkke, 

lakke, lakk, lexke, lekke (puoli, puolisko, 

vrt. lakki, lahje, laki), lidnje, latnja, 

ladnja, lonnja, lonnj, lenn, lene (lokero), 

mäkkie, mohkee, mohkie, mohke, moggje, mokke 

(mutka, vrt. mokata), moolkie, molhkee, 

moolhkie, molhke, moalke, moalkki, muälkk, 

malk, melke, molkke (mutka), orte, orde, 

ordestid, ordd, vuerd (särmä, kulma, vrt. veri,

vrt. ort=veri-sielu), biekkie, bähkee, piehkie, 

piehkke, biekke, piekk, pikk, pekke (kappale, 

esine, vrt. pahki), raajgie, raigee, raajkie, 

raike, raige, räigi, reigg, rajg, rajg̜e, rajke 

(reikä, vrt. raikas), suörgie, suärgee, suorkie, 

suorke, suorge, syergi, sorke (haara, vrt. sarka,

särkeä), suörie, suerree, suorrie, suorre, syeri, 

suerr, surr, sirre, sore (haara, vrt. suora, 

suoro), käunn (esine, vrt. kauna), tingg (esine, 

vrt. tingata), njoonas (etuosa, pää, haarake,

vrt. joonas), ciimas (etupohja, vrt. simahtaa), 

hälss, härcc (haara, vrt. harsia), suerr 

(haara, vrt. su-err, su-puu), suarros (haarauma), 

calmm, caalmaz (hiutale, vrt. silmä), cookkaz, 

cokk (kärki, huippu, vrt. sokka), juätkk (jatke, 

jatko), varpp (jatkokappale, vrt. varpu, varppi), 

kädd (kanta, vrt. kata, kati), kuskk (kappale, 

vrt. kuskata), käpplok (kappale), kuädok (kartio,

vrt. kaato, katto), ceäkkros (kiekko), ciokk 

(kulma), kuudok (kuutio), lädvv (kärki, latva), 

njuunn (nenä, kärki), kiecc (kärki, loppupää),

kuajj (vanne), oobrac (vanne), keerdes (vanne, 

vrt. kiertää), luogg (uurre, vrt. luokki), uurd 

(uurre, vrt. uurtaa), täkk (särmä, vrt. takoa),

sood (sälö), corr (syrjä), kooskaz, kuskk 

(palanen, sirpale), vuolattas (lastu), verattas 

(lastu), kiärdu (vanne), muadanj, muadanjvualaz 

(liiste) ja maanemlaast, vuaddlaast (liiste).

saamelaisten työsanastoon kuuluu

njuarustallad (heittää nuoraa, suopunkia),

caaccad, caasam (viiltää), posaladdad 

(pyykätä), laaddad, laadam (latoa, selata

tuohia), raigad, raaigam (puhkaista, tehdä 

reikä, vrt. räikkä), eovgad, eoovgai, eavga 

(kiristää, vrt. aukaista), puuhad, puuham, 

poha (porata, vrt. puuhata), euuhad, euuham 

(teroittaa, vrt. uhalla), poorad, pooraam 

(porata), varvad, varvaam (sorvata, vrt. 

varvi), maalad, maalaam (maalata, vrt. maila),

hiävlad, hiävlaam (höylätä), muvrad, muvraam 

(muurata), nooijad, noojam, naja (leikata poikki, 

vrt. noja), vooijad, voojam, vaja (leikata, 

viiltää, vrt. vaaja), rokkad, rooham, ruakka 

(niittää kortteita, vrt. rokka, ruoka),

kuokkad, kuoham (kuokkia), tovkkad, toovham, 

tuavkka, tavkka (tiivistää, tukkia), njaskad, 

njaaskam (raivata), eieskad, eieskam (halkoa,

vrt. esko), voskad, vooskam, vaska (kaapia, 

vrt. vaskoa), saallad, saalam (uurtaa), 

luoddiistallad (halkoa), kesittallad 

(vetää, vrt. kesi=iho, nahka), liäbuttallad 

(levitellä), euollad, euolam (hakata puita, 

iskeä kirveellä), vuollad, vuolam (vuolla),

vaannad, vaanam (sorvata), eoonnad, eoonam, 

eana (sitoa kiinni, vrt. oona, oinas),

tuovjad, tuovjam (paikata), euoppad, euopam 

(leikata), toppad, toopam, tappa (sulkea, 

tukkia, vrt. topata), terppad, teerpam 

(hakata, takoa), kuuppad, kuuvam, kopa 

(kovertaa, vrt. koppa, kuuppa), saarrad, 

saaram (halkoa säleiksi, vrt. saara),

veerrad, veeram (veistää, vrt. veera, veri), 

kupsad, kuupsam, kopsa (tehdä tuohiastiaa, 

neuloa tuohta, vrt. kupsahtaa), moorrad, mooram, 

muara (murtaa jäätä, vrt. mora, mura, mara), 

tuorrad, tuoram (niitata, kuroa, vrt. tora), 

kiessad, kiesam (kietoa, kääriä, vrt. kisa,

kesä), karssad, kaarsam (karsia, raivata), 

haravassad (haravoida), kiedavussad (käsitellä, 

vrt. kietoa), laattad, laadam (latoa), kuovzad, 

kuovzam (kovertaa puuastiaa, vrt. kuosa, kousa), 

kuvzad, kuuvzam, kuvza (kovertaa puukuppia, 

vrt. kuusi), kincced, kincam (kiskoa, vrt. kisa), 

labded, labdam, lahted, laavtam (liittää,

vrt. lauta), toided, tooidam (huuhtoa), 

parded, pardam (latoa), urded, urdam (uurtaa), 

maddeed, madam (viiltää, vrt. matto), saijeed, 

sajam (hioa), pusted, pustam (puistaa), apted, 

aptam (valaa, vrt. auta), kalved, kalvam (kylvää),

karved, karvam (kiertää, vrt. karva), lebbid, 

lebbiim (levittää), solbid, solbiim, sualbee 

(siloittaa, tasoittaa), jurbid, jurbiim, jorbee 

(pyöristää, vrt. jurppia), njodaeeid, njoodas 

(nitoa, liittää), sojaeeid, soojas (hioa), 

tamadid, tammaad (liimata), suabbadid (kepittää), 

liäjadid, liäijad (pinota, vrt. läjä), pikkadid 

(tervata, vrt. pihka), euolmadid (solmia),

eonadid, eoonad (sitoa, vrt. oona), lahtadid 

(kostuttaa, vrt. lahti), leddid, leddiim 

(levittää, vrt. letti), luoddid, luoddiim 

(halkaista, vrt. luoti, luota), timedid, tiimeed 

(pehmittää, vrt. timmi), meidid, miäidam, meidim 

(nuijia, pehmittää), jogaldid, jooggald (leikata 

poikki), ponjeldid, poonjeeld (punoa, vääntää),

puaibildid, puaibild (pujottaa), kendid, kiändam 

(kyntää, painaltaa, vrt. kenttä, kanto, kianto), 

tivodid, tiivood (korjata), pugardid, puuggard 

(kaivertaa reikä, vrt. pukata), takkudid (tahkota), 

puasudid, puassud (karkaista, korventaa), tevdid, 

tiävdam (täyttää), loigid, loigiim, laigee, luaigee 

(lohkaista), soggid, soggiim, suaggee (kiristää, 

tiukentaa), njuolgid, njuolgiim (oikaista), 

eovgid, eovgiim, eavgee (kiristää, vrt. aukoa), 

njaijid, njaijiim (saveta, vrt. nainen, naittaa,

naisten ja miesten työt), tuaijid, tuajam (taittaa,

vrt. taija), kuskid, kuskiim, koskee (suoltaa, 

lappaa), kuskid, kuskiim, koskee (kuivata), retkid, 

retkiim, restid, riästam (puhistaa kimpiastiaa, 

katajavedellä, vrt. retki), posalid, poossal 

(pestä pyykkiä), fijlid, fijliim (viilata), 

kallid, kalliim (kallita, karkaista terää), 

ollid, olliim, uallee (kuoria puuta, vrt. olli, 

ale), sollid, solliim, suallee (kiillottaa, 

tasottaa, silottaa), eäällid, ealam (viiltää, 

kaivertaa, kirjottaa), kuaivulid (kaivaa), 

navlid, navliim (naulata), cäimid, caaimam 

(pieksää, vrt. saimi, taimi), timmid, timmiim 

(pehmittää), lajjid, lajjiim (halkaista), 

kagastid, kaaggast (vääntää, kangeta), valgastid, 

vaalgast (hulauttaa vettä, vrt. valkaista),

kuohastid, kuohast (koukkaista, kuokkaista),

euolastid, euolast (iskeä kirveellä, vrt. olas),

almastid, aalmast (ammentaa, vrt. alma), 

ripastid, riippast (pyyhkäistä pois, vrt. ripa,

riepu), easkestid, easkeest (leikata), sihostid, 

sihhoost (pyyhkäistä), puanjustid, puanjust 

(kastaa veteen), njuarustid, njuarust (heittää 

suopungilla, vrt. naru), sujattid, suujat 

(taivuttaa, vrt. sujua), pastalmittid (terottaa),

käsittid, kääsit (liottaa, vrt. käsin, kassi), 

räättid, radam (hakata puita, vrt. raataa), 

earvid, earviim (puristaa, pusertaa, vrt. arvi), 

luuvid, luuviim, luuvee (aurata), vaskod, vaskom 

(raaputtaa, kaapia), sikkod, sihom (pyyhkiä), 

kiskod, kiskom (kiskoa, repiä), huskod, huskom 

(pieksää, hakata, vrt. huiskia), kirnod, kirnom 

(kirnuta), tivvood, tivom (korjata), luaddud, 

luadum, luoddum (halkoa, vrt. laatu, luotu),

tuoijud, tuoijuu, tuaijoo (tehdä käsitöitä, 

työskennellä, vrt. taito), puannjud, puanjum, 

puonnjum (kastaa veteen, vrt. panu, pannu), 

miärkkud, miärhum, merkkum (merkitä, vrt.

markku, merkku, mirkku), puatkud, puadhum, 

potkum (katkoa), liäskud, liäskum, leskum 

(kaataa vettä, vrt. läiskyä), raappud, raavum 

(haravoida, haalia, vrt. raapia), cene, tjadnat, 

tjatnat (sitoa), capro, tjaabrudh, tjabroot, 

tjaapruot, tjabrot (pusertaa), cipte, tjiptiet, 

tjikta (taivuttaa), cecke, tjieskedh, tjeässkat, 

tjieska, tjieskat (halkoa), coke, tjukkejidh, 

tjuhkat, tjokastit, tjohkot (terottaa, vrt. tuhka, 

tuli=kirveitä vanhempaa), cole, tjuoledh, tjuallat, 

tjuollat (salia, pilkkoa), conko, tjooggudh, 

tjuaggoot, tjuokkuot, tjuoggot (pistää), coppe, 

tjuoppedh, tjuahpat, tjuohpat (leikata), cadnat, 

coonnad (sitoa), callet, cäällid, cäälled, called 

(kaivertaa, kirjottaa, vrt. sallinen, tallettaa), 

ciktet, cipted, ceptted, cepted (taivuttaa), carvot, 

carvud, cärvvad, cabred (pusertaa, vrt. tarpoa),

cieskat, cieskad, ciockkad, cicked (halkoa),

cokkat, cuuhad, cookkad, cogged, cokk (terottaa), 

cuollat, cuollad, culled (pilkkoa, salia), 

cuoggot, cuaggud, cuaggad, cuenged (pistää), 

cuoppat, cuoppad, cupped, cixped (leikata), 

gäjkudh, gaihkoot, kajhkuot, kaihkot, gaikot, 

kiskod, koskkad, kisked, kiskad, kesko (kiskoa), 

kaakkat, kaggat, gaggat, kaggad, kanged, kanke 

(nostaa, kangeta), gieldedh, gälldeet, kieltiet, 

kieltet, gaeldet, kieldid, kelte (taivuttaa,

vrt. kieltää), giebredh, kiepralit, kiebrat,

giebrat, kiebretted, kepre (käpristää, käpristyä), 

giesedh, geässat, kiessat, giessat, kiessad, 

kiossad, kissed, kese (kääriä), gorredh, garrat, 

koratuvvat, korrot, gorrat, kuurrad, koorrad, 

korred, kore (sitoa, kuroa), goojvudh, goyvoot, 

koojvuot, koivot, goaivot, koajvud, kuäivvad, 

koajved, koajvad, kojvo (kaivaa, vrt. kaivo),

guöddedh, gueddeet, kuottiet, kuoddet, guoddet, 

kyeddid, kuedded, kunded, kinded, konte (kantaa,

vrt. kota), leäjkudh, läihkoot, liejhkuot, 

leihkot, laeikot, leäskud, leäskkad, leaskad, 

lesko (kaataa), loggstit, lokkuot, loggot,

logged, longed, lonke (kuoria, suomen lunka),

lutteh, lohtat, lohtot, lottat, loottad, 

lodded, lotted, lote (letittää, palmikoida, 

vrt. lotta), looddudh, luaddoot, luottuot, 

luoddot, luaddud, luaddad, luended, liendad, 

lonto (halkaista), naaledh, naallat, nallat, 

naallad, nale (katkaista, hakata poikki,

vrt. nalle), njaddiet, njatet, njaddet, njaddeed, 

njaadded, nadded, netted, nede (liittää, nitoa,

vrt. naittaa), njätskiestidh, njasskeet, 

njisjkuot, njaskot, njaskot, njiskod, njoocksed, 

nacksed, necke (raastaa, irrottaa, vrt. naskali),

oolluot, ollot, oallot, oallud, voalled, olo 

(karsia), buttjedh, buhtjeet, pohtjiet, pohtjet,

baccet, pacceed, paaccad, pazzed, peccad, pece 

(pusertaa, lypsää), bargedh, bargat, parkat, 

porgad, porggad, perged, perglicced, perke 

(pyrkiä, tehdä työtä, vrt. porkka, parka,

perkele), baargieldidh, bargeldiht, paarkietit, 

parketit, bargedit, pärgidid, parggeed, pargted, 

pargeded, parke (punoa, palmikoida, vrt. parkki),

poltot, boltot, polttod, polded, poltto (kaivaa, 

penkoa), bärdedh, bordeet, portiet, portet, bordet, 

parded, porded, porte (latoa, asettaa, vrt. portti), 

raajedh, rajjat, raajjat, radjat, raggjat, raaijad, 

raaijad, raje (valmistaa, vrt. raija), raggedh, 

roggat, rokkat, roggot, ronke (kaivaa, vrt. 

rokottaa, ronkeli), sijjedh, sajjiet, sadjet,

saggjet, sajjeed, saaijad, sajjed, sijjed, seje 

(hioa), saaredh, sarrat, saarrat, saarrad, sare 

(halkoa), suoddedh, suaddat, suottat, suoddat, 

sonte (leikata auki, vrt. suotta), dabtjat, taabtjat, 

tabtjat, dawzat, tabzad, taabzas, tamzes, tamz, 

tamce (hioa, kovasimella), dävvudh, divvoot, 

tivvuot, tivvot, divvot, tivvood, teevvad, tivved, 

tuvvad, tivo (korjata, vrt. tupa), daabdjedh, 

deäptjoot, tieptjuot, täbtjot, daekcot, tepcud, 

tepccsed, tepced, tepco (puristaa), dieddedh, 

doojudh, dojjeet, toojjiet, todjet, doaggjet, 

toaijid, tuäijed, tuejjed, tiejjed, toje 

(murtaa, taittaa), vieredh, feärrat, vierrat, 

värrat, faerrat, väärrad, viarrad, vierred, 

vere (veistää), vuoledh, vuallat, vuollad, 

vulled, villed, vole (vuolla, vrt. ville),

justtlummus (jyystää puukolla), poonjad 

(punoa, vääntää), kanggad (kangeta, vääntää), 

luvvjed (vääntää), paaccad (vääntää, vrt. paasata,

puhua työtä tehdessä), ruoibjed (vääntää,

vrt. roiva), taibbad (taivuttaa, vivuta),

mutsjoottad (värkätä, vrt. mutso), salloottad 

(värkätä), cookkad (vuolla teräväksi), toiddad 

(viruttaa, huuhtoa), saddeed (viljellä, vrt. sato), 

roottad (viiltää), särggeed (viiltää, vrt. sarkki), 

vaajjad (viiltää), cäälled (viiltää auki), 

veilljed (viilata), viarrad, viarsted (veistää), 

valmsted (valmistaa), urdded (uurtaa), tabzsted 

(terottaa), cookkad (terottaa), pastlmatted 

(terottaa), tierreed (terottaa), tarvveed 

(tervata, vrt. tarve), tassjed (tasoittaa,

vrt. tassu), tuolbbjed (tasoittaa), sooleed 

(tasoittaa), suälvveed (taittaa ropeen kulmat 

ja kiinnittää säylällä), kalljed (takoa),

seallad (takoa), tääkkad (takoa), luvvjed 

(taivuttaa), muossad (taivuttaa), poonnjad 

(taivuttaa), soojted (taivuttaa), ceppted 

(taivuttaa), mäccad (taitella), murdded 

(murtaa, taittaa), tuejjled, tuäjjad (taittaa), 

soorrad (sykertää), cuolmmeed, cuolmmad (solmia),

kaarrad (sitoa), njorttad (sitoa), coonnad 

(sitoa), savveed (saveta), sarggled (ropsia), 

ripssad (ripsiä, vrt. ripsa), kardsted, kardded 

(raapia, raaputtaa), voockoottad (raaputtaa), 

reiggeed, räiggad (lävistää, tehdä reikää), 

karssad (karsia, raivata), raivvjed (raivata), 

posslooccad (pyykätä), paaccad (pusertaa),

cärvvad (pusertaa, vrt. sarvi), nuoleed, 

noollad (purkaa), pealted (purkaa), purggeed 

(purkaa), roottad (purkaa), salkkad (purkaa,

vrt. salko), kerggeed (purkaa, vrt. keretä), 

naurrjed (porata), pookkad (porata), meätted 

(pinota, vrt. mitata), nuärvveed (pienata, 

liittää yhteen), koorkastted (kurikoida,

nuijia), piakkled, piakkad (nuijia), njaadded 

(nitoa yhteen), njaadded (naittaa, niitata), 

poozzted (niitata), naulljed (naulata), tääkkad 

(naulita), cuokkled (nakuttaa), meättled (mättää),

meidded (muokata, vrt. mette), miallad (muokata, 

vrt. milla, malla), muossad (muokata, vrt. 

lumi-sanat), täävvad (muotoilla, muovailla, 

vrt. tavata, jakaa osiin), oobleed (muotoilla), 

mulddeed (mullata), kälkkeed (maalata, vrt. 

kalkki), maaljed (maalata), roggad (louhia), 

lijmmjed (liimata), njuäckkad (levittää kuivumaan), 

kooppled (leikata), lodsted (leikata), peäcksted 

(leikata), piarrad (leikata), riottjed, ruottjed 

(leikata, vrt. rotsi), tassjed (leikata), 

vaajjad, voojjad (leikata, vrt. vaaja), cuoppad 

(leikata), cäälled (leikata), kiouddted (köyttää), 

piakkled (nuijia, kurikoida), kuorrjed (kuoria),

maddkastted (kuoria), njaldded (kuoria), vockkad 

(kuoria), kooppad (kovertaa), kovsted (kovertaa),

kuäbbreed (kovertaa), lottjed (kiilata), kaakked 

(kiillottaa, vrt. kaakeli), njiaccad, njuoccad 

(kastua, liottaa), kaarrad (kaaristaa), koomted 

(kaataa), leäskkad (kaataa pois), liskkeed (kaataa), 

suärdded (kaataa), teämmled (kaataa), viirted 

(kaataa), välsted, väällad (kaataa), cuoppad 

(kaataa), saarjjded (karkaista), roggad (kaivaa,

kaivertaa), pookkad (kairata), koldded (kaivaa), 

rävsted (kaivaa), rääppad (kaivaa), ciogrded 

(kaivaa), justted (jyystää), vuollad (vuolla, 

höylätä), sooleed (höylätä), njuärstoollad 

(heittää suopunkia), njuärsted (heittää), 

kaakked, kardded (harjata, hangata), ruvvjed 

(hangata), saajjad (hangata), vaaccad (hangata),

norddad (hakata), seallad (hakata), cuollad 

(hakata), cuoppad (hakata), karssad (hakata 

auki), lanjsted (halkaista), luoddjed (halkaista), 

riottjed (halkaista), laannjad (halkoa puukolla), 

fierrid, fierriim (hieraista, hämmentää), 

njorrid, njorriim, njuarree (noruttaa, 

lirisyttää), muttid, muttiim, mottee (musertaa),

muossad (sujuttaa, pujottaa, painaa), soojted 

(sujuttaa, pujottaa), ceppted (sujuttaa, pujottaa), 

seäggeed (ohentaa), aazzted (ohentaa), luezzjed 

(löyhentää, löysätä), poodted (löyhentää),

njaarbeed (löysentää), luekkeed (lohkaista),

logged, logsted (lohkaista, lohkoa pinnalta), 

luäkkad (lohkoa), muaccled (litistää), teäpccad 

(litistää), täävvad (litistää), karvved (kiertää), 

pärddad (kiertää), veaullad (kiertää, vrt. vaula, 

paula), cirkkled (katkaista, vrt. sirkkeli),

joottad (katkaista), lodsted (katkaista), naggled, 

naggad (ahtaa), notkkled, notkkad (ahtaa), saggad 

(ahtaa), vuoppad (ahtaa), sialggad (saada tehdyksi), 

kiorgted (saada valmiiksi) ja pallid, palliim, 

pällee (tehdä rauhassa, suomen paalia) ja noddeed 

(varttaa).

saamelaisten tuntemiin metalleihin 

kuuluu kolle, kole (kulta), teres, tiärras 

(teräs), ruövdie, ryöydee, ruovtie, ruoute,

ruowde, ryevdi, ruvdd, ruvd, rivde, rovte 

(rauta), suobies, suohpe, subbed, sipped, 

sope (hopea), didnie, didnee, tatnie, tatne,

dadne, tane, tann, tenne, tene (tina), väihkee, 

viejhkie, veihke, vaeike, veski, veeski, 

veäskk, viesk, vieske, veske (vaski, kupari), 

silbbsilba, siilba (hopea) ja lajo, laajj, 

toll-laajj (lyijy, toll=tuli).