871. "putsi viem pidäy" (putsi eli tynnyri).

872. "enne piettih rovehta moneh aziah" 
(monikäyttöiset tuohiropeet).

873. "paglat pidäy plettie nuorazesta" 
(letittää paulat eli nauhat).

874. "vain ei siih kesselih pität muuta 
kun oma lusikkani ta siitä semmoni 
puustauttsa" (kesselissä eli tuohikontissa 
pidettyjä esineitä, stauttsa=kulho).

875. "pitkennykseksi panin kyöläh vartta" 
(kyöläh=kaivon kippoon).

876. "nuora kun turbuou, niil lyhenöy, 
a kun kuivau nim pitkenöu järelläh" 
(elävät luomunuorat).

877. "kissottih tuohta ta luajittih pitän 
nuoran" (omat tuohinuorat).

878. "roadiem pitkisti tämä vihma" 
(sade pitkitti työtä).

879. "meil om pidulittsu leskane astieloim 
pestäv" (leskanen=matalahko puupytty 
tai savivati).

880. "tuohinuorat meilä nuotassa, 
vetonuorana" (tuohinuorien käyttöä).

881. "kesselie pletitäh" (kesseliä 
eli tuohikonttia, kessel, maistuu
lainasanalta).

882. "summaks kuvai muzikku 
robehem, ei vezi pitskahtai lähtemäh" 
(summaks=tiiviiksi, kuvai=muokkaa, 
muzikku=mies, robehem=tuokkosen).

883. "puraz vedeh blunkahtih" 
(puras eli tuura, vrt. kiviteräinen).

884. "yks platskeh mänöy ku 
vuatteita pualikoijah" (pualikoijah
eli puserretaan palikalla, vaatteita 
kartussa).

885. "poalikoijah sobie" (sobie eli 
päällysvaatteita).

886. "pualikoitsou rannas sobii" 
(rannassa palikoitseminen).

887. "poalikoitsui, hyväd on 
sovad valgied" (valgied eli puhtaat, 
ilman kemikaaleja).

888. "a emmä ole eläissäh härän 
suorolla elät, emmäkä i nyt rupie

sillä pohasvutta kereämäh" 

(karjan pitämisen myöhäisestä 

eli vieraasta alkuperästä,
vrt. vieraita asioita tukemaan
perustettu "suomen valtio").

889. "astiem pohjupuukse 
pannah pinnattomoa, valgiedu, 
ei sinistynyttä" (pohjapuuksi, 
eri puuta).

890. "pohjusokk on vägöy 
tervuputsiz" (pohjasakka väkevää, 
tervatynnyrissä).

891. "pohjattsi pannah kaida, 
suittsi siidä levenöö" (pohjasta 
kaita, levenee suuta kohden).

892. "korvo oli suittsi tsuppie, 
pohjattsi levie" (suultaan suppea, 
pohjaltaan leveä, puusanko).

893. "pohjuvez om putsiz reduhiine" 
(pohjavesi likaista, epäilyttävät
putsit eli tynnyrit, vaikeita
pitää puhtaana).

894. "pohjituzoraine on oigei, 
hieno" (suora ja ohut, kenkien 
pohjittamiseen käytetty oraine 
eli naskali).

895. "minä do kaksi poimittsuu 
keräin" (poimitsua=marja tai 
sienikoria).

896. "poimits om pangazen kele, 
virsiz on rutskat kandajez" 
(tuohiastia jossa sanka ja 
rutisevat kädensijat).

897. "ensin oikein survottih 
huuhmaressa kovasti jotta siitä 
kaikki akana läksi pois" (huuhmar, 
vierailta maistuvat r-päätteiset 
sanat).

898. "älä luzikal polle" (itse laadittujen 
esineiden pyhyydestä).

899. "yhtem poltoksem pidi, mengeä 
vai hiildy vedämäh da purgamah 
kuuttsoa" (kuuttsa=sysihauta, 
vrt. miilu=puuhiilen valmistukseen 
laadittu maahauta).

900. "kuutts om poltoksiz" (kuutsa 
poltoksissa).

901. "muzikka poltau hauvalla hiildä" 
(polttaa haudalla hiiltä, sysi ja 
tervahaudat).

902. "pärettä kiskoma, sidä polttima" 
(päreiden kiskominen).

903. "muite rodizih sit puuz, ga pieni 
polvud on" (rodizih=syntyisi, polvud
=mutka, tarvepuiden valintaa).

904. "päivät kirvestä hivoupi, illat pontta 
kirjuttavi" (ponsi=kirveen varren 
paksunnos, koristeltu kädensija).

905. "hiisi pontta pyörähytti" (vrt. hiisi
=metsänhenki, sukulaisen henki).

906. "joka mies varren loatiu, vain ei pontta 
puoletkana" (veistotaitoa vaativat esineet).

907. "ei ole pontta ei peröä" (kaluista 
keksityt sanonnat).

908. "sivott om ponzi tuomizel virzaimel" 
(ponsi=työkalun varren alapää johon terä 
kiinnitetään, vrt. jousen kaaren tuomiset 
päät).

909. "meilä niitettih poomotsulla" 
("talkoiden" eli vierailla työn teettämisen 
alkuperästä, omat talkoot=omien 
auttamista).

910. "oral porain loukon seinäh" 
(oralla, vrt. poralla).

911. "pidää lähtiä sovat pestä pories" 
(sovat=vaatteet, pories=sulapaikoissa, 
ilmestyvät huhtikuussa).

912. "siitä poruo vain luajittih dai sillä 
pestih" (pestiin vaatteita, poruo
=tuhkavettä).

913. "hiiloksez on tuhkanna, keittähyö 
om poro" (tuhkasta poroksi).

914. "poruo luajitah sto tuhkat pannah 
rengih da kiehujalla vejellä obaritah" 
(pannaan tuhkat puiseen sankoon, 
valellaan kiehuvalla vedellä).

915. "porolla purzutetah vaatteida, 
pessäh peädä" (käytetään vaatteiden 
ja hiusten pesemiseen).

916. "poron ker ei pie jättiä sobii, 
huuhtella pidäy hyvin" (ei käytetä 
liottamiseen, pitää huuhdella 
hyvin).

917. "tuhkas keitetäh poruo" (omat 
pesuaineet, omista aineksista).

918. "sobii pestäh poron ker" (poron 
keralla peseminen).

919. "revut poroitti sovis" (poroitti 
=karkotti, revut=liat).

920. "on nämis sovis porottamistu, 
äijäl on reduhized" (sovis=vaatteissa,
reduhized=likaiset).

921. "kum poronsolmuh solmiet, 
hyvä on kerittöö" (omat solmut, 
nimetään käytön mukaan).

922. "edgo kätty pane porukkah" 
(porukkah eli sopimuksen
takuuksi).

923. "poukkuo pessäh rannalla 
tuhkaporolla" (poukkua eli pyykkiä).

924. "poukkuo riputetah" (riputetah,
ripustetaan kuivumaan).

925. "myö poukkuomma vuatetta" 
(puhtaiden vaatteiden ilo).

926. "tiälä käydih jovella poukkuomah" 
(pyykkipaikkoja).

927. "poukutah puiziloissa, poron 
keh kivitäh" (poukutah=pyykätään, 
puiziloissa=puisissa astioissa, 
poron keh=tuhkaveden keralla, 
kivitäh=keitetään kuumennetuilla 
kivillä).

928. "voi pratsettau skovorotkal" 
(paistinpannulla, metallisten 
astioiden vieraasta alkuperästä).

929. "ilgei on syvvä" (likaisesta astiasta, 
puhtaudesta huolehtiminen).

930. "pritskatah pannah kate lujaizeh 
puzuh" (puzuh=pyöreään tuohiastiaan, 
kate=puinen kansi).

931. "tulgua briuzapiirualla" (puimisen 
loppiaisiin leivottua piirasta syömään, 
priusa=varsta, lainasanoja molemmat).

932. "padalastuloi" (lastuloi=sirpaleita, 
omat savipadat).

933. "proutivo, paissettava lista" 
(paistinpelti, metallia=lainaa).

934. "koivut karzi pitkäks bruihkuks, 
ainoz pideä ladvat karzie regeh panduo" 
(karsi reellä kuljettamansa puut).

935. "brujii myö elä, älä vägilöi myö" 
(elä työkalun mukaan, älä yritä 
pakottaa voimalla).

936. "kanna hyväzesti, älä präjjytä vezii" 
(veen pyhyydestä, yksi jumalaisista).

937. "hyväl seäl terväh puhaldau tuuli, 
sovat kuivetah" (sovat eli vaatteet,
tuulessa kuivattaminen).

938. "lattien pyyhin, tuli puhas" 
(puhtaan lattian ilo).

939. "puhtahasti roadoa" (puhas eli 
oikein tehty työ).

940. "ovessiloin valelles pidäy puhtahilleh 
olla" (olla puhdas, kasvimaata kastellessa, 
vrt. marjaan mentäessä, elinkeinojen
pyhyydestä).

941. "se igä kai on se Annin moamo ollun 
niin puhas käzine" (puhas käsinen,
kova siivoamaan).

942. "puhtaskäzin emändy" (puhtauden 
ystävät).

943. "ylen om puhazneroni, hänen roadieh 
ryttyö ei jeä" (hyvän työn kehuminen).

944. "pesi voattiet valkosekse, puhasteli 
puhtahakse" (pyykkäyslaulut, jokaisella 
työllä sanansa).

945. "perttie puhassimma" (perttie 
eli pirttiä).

946. "pestyy perti puhtastui" 
(puhtaudesta kumpuava ilo).

947. "midä puttsine puhajad, 
sadavandehine sanod" (astialle 
puhuminen, itse tehty=elävä).

948. "nuoru meni buhtah" (buhtah 
eli puhtaan eli silmukalle).

949. "tuaz om paha buhtu" (buhtu 
eli paha solmu, nuorassa).

950. "a enne kai pidi kuarittua 
puhtahazekse" (kuoria kaikki puut, 
ennen polttamista vai kuivaamista,
vrt. kuoren hyödyntäminen).

951. "puhtahikkain om pertti, 
ei nävy ni toppastu yhty" (toppastu 
eli roskaa, puhtaudessa eläminen).

952. "nagrista puhujem pannnah" 
(kylvetään puhaltamalla, toisaalla 
sylkemällä).

953. "lähtem puhun nagrehen ku 
povvistih" (päivän keralla kylväminen, 
vrt. sateen).

954. "puhuossa pidää nagramah 
lohkahella" (naurahdella naurista 
puhuttaessa, kaskiviljely=vanhaa 
mutta vierasta perinnettä, alkujaan 
ukkosen polttamille alueille kylvettyä).

955. "talven aloh puimma villat" 
(puimme viljat, riihessä).

956. "sid ne pujjah tsiepil perretäh 
lattaa vaste pujjah" (puidaan tsiepillä 
eli varstalla, sieppi).

957. "konz on hyvin kuivu sid iskiäh 
dai pujjah yhteh palah" (isketään
ja puidaan, työn vaiheita).

958. "ei ole omoa rahvasta puijoa" 
(puiminen=ei kiinnosta omaa rahvasta, 
alkujaan pakkotyötä, maaorjuuden 
jatkumoa).

959. "vierahal puittav villad" (vierailla 
teettämisen alkuperää, maaorjuudesta 
"työelämään").

960. "puuta vassem puijah kankaheinöä" 
(oma puiminen=luonnonheinien 
pehmittämistä, kankaheinä=pehmeä

saraheinä jota käytettiin kenkien 
pehmikkeenä ja lämmikkeenä).

961. "puikkoveittsi" (omat 
puuveitset).

962. "pidäy hauduo puini astie 
muitem painau kaikki marjat" 
(hauduttaa kiehuvalla vedellä, 
painau=antaa sivumakua).

963. "puini kaksi korvuo vetäv" 
(puini=puinen saavi tai tiinu, 
korvoa suurempi).

964. "kalapuini" (kalasaavi).

965. "lihapuini" (lihasaavi).

966. "sienipuini" (sienisaavi).

967. "vesipuini" (vesisaavi).

968. "alkoi keitteä olutta, 
uuven puisen uurtehessa, 
korvon koivusen sisässä" 
(koivuiset korvot).

969. "puista luajitah vain hormassa 
kylässä" (puisia saaveja, venäläiskylissä, 
tynnyrimäisten eli laudoista laadittujen 
astioiden vieraasta alkuperästä).

970. "vandehet ollah puiziloissa" 
(vanteilla ympäröidyt puisilot).

971. "komsam pihal puiskoat kaluu 
tuvva" (komsan=korin, kaluu
=pilkettä, polttopuita).

972. "pölystyu niim puistua pidäu" 
(puistella pitää, puhas tila).

973. "lumet kengis puista" (sisään 
tullessasi).

974. "puista lumed jalloiz" 
(lumeton tila).

975. "puist oddoaloiz lumed iäreh" 
(puistele lumet peitteistä, vrt. kodan 
peitteistä).

976. "puizuoh vettä pannah" 
(puizuoh eli tynnyriin).

977. "ostatkat puizuot ollah 
sienilöin ke" (vieraat ostotynnyrit, 
vieras sienien suolaaminen).

978. "havu pannah puitsukam piäle" 
(puitsukan eli pölkyn).

979. "ne veitsem peät ne pujotettih 
ihan täyteh semmoista pientä, siitä 
tuohesta leikattuja" (veitsen päät eli 
kahvat, täyteen tuohesta leikattuja 
renkaita).

980. "tsurkista tärpityt puolet 
pannah vassakkah, siidä peäh da 
i toizeh pannah pulkkehet kolmie 
sormie däriet" (pölkyistä pykälöidyt 
puolet vastakkain, päihin kolme 
sormea paksut puut, rakovalkean 
rakennetta).

981. "havun järitettävy pultsukku" 
(pultsukku eli pölkky, järittää
=karsia).

982. "pultsukam piäs puikkoa 
pilkotah" (pilkotaan puikkoja, 
pölkyn päässä).

983. "havun järitettävä pultsukka
juhmura" (hakotukki, omat pukit
=luonnonpuuta, vieraat pukit
=naulattuja).

984. "min om piduhutteh, sen on 
levevytteh" (kokoa kuvailevat 
sanat).

985. "nuora mäni punah, tukkuh 
punoutuu" (punah eli kierteille, 
vrt. punoa).

986. "punalluz roih nuorah" 
(punalluz=solmu, roih=tuli,
syntyi).

987. "punalluksez nuora katkeni" 
(helposti katkeavat solmukohdat).

988. "punalduksez nuoru katkiou 
talvel, jeähine nuoru i paittse" 
(paittse=varsinkin, vrt. paitsi).

989. "nuora om punalluksis, solmeh 
menöö" (solmeh eli solmuun, 
vrt. sormeen).

990. "nuorah rodih punalmus" 
(nuorien ystävät, itse punottuja).

991. "punied oigoi" (punied eli kierteet).

992. "punela riitsittih" (riitsittih eli 
aukaistiin).

993. "punelan ojjendi" (punelan eli 
solmukohdan).

994. "punelaz on nuora, kai nakkoida rodih" 
(nakkoida=sykkyröitä, rodih=syntyy).

995. "bungu puu täm on, ga hallokse välttäy" 
(bungu eli kaareva, vrt. Punkaharju).

996. "bungattavalleh pidäy loadie 
kirvezvarzi, äsk on hyvä näbei käis pideä" 
(kaarevaksi kirvesvarsi, puun mukaan 
veistäminen).

997. "lyöy puudu bungittau, tijjustau, 
miittuin on" (kumisuttaa puita,
etsii veistopuuta).

998. "punottsu nuoru, herkästi punovuu" 
(punovuu=sotkeutuva, solmuille menevä, 
punoa-sanan alkuperää).

999. "ka nuora loajittih puuj juuresta ta 
tuohesta" (juuri ja tuohinuorat).

1000. "nuorani punotah käzissä libo 
reijellä" (käsissä tai reidellä, vanhin työ
=käsin tehtyä, vähän työkaluja).

1001. "ei soanut punuo reijem peällä, 
se piti käsissä punuo tahi pletitteä"
(käsissä punoa nuora, jokaisella 
perheellä omat tapansa).

1002. "punottu hienone rogozunuorane" 
(rogozu eli niininuora, lainasana).

1003. "tsoask om puolelleh" (tsoaska 
eli kuppi, vrt. aska, aski).

1004. "puolen vakan ala" (puoli 
vakallista).

1005. "siih pandih seämipuoleh puhas 
tuohi, ulgopuoleh toine pandih"  
(tuohiseen pyttyyn, kaksinkertainen 
tuohi).

1006. "puoliteih on roattu, en hylgeä 
tädä roajetta" (hylkää eli jätä kesken).

1007. "tsoaskan andoi puolitäyven" 
(tsaaskan eli kupin).

1008. "puolivakkahine e ule suuri, 
a vakkahine tostu mostu suurembi"
(puolen vakan vetoinen, vakan 
vetoinen).

1009. "nuor om puostoh kerätty" 
(puostoh eli vyyhdille).

1010. "bural kaivetas sirdilöih loukod" 
(bural=poralla, sirdilöih=riukuihin, 
loukod=reiät, vrt. puralla).

1011. "burakkuo tuohiista loajittii" 
(purakka-nimisiä astioita).

1012. "kruugloi pohjan ken i kriskan 
ken om burakko" (kruugloi=pyöreä, 
kriska=kansi, omat ja vieraat 
tuohiastiat).

1013. "a meiläi vai burakoista loajittii 
da virzuo" (laadittiin purakkoja ja 
virsuja).

1014. "mändih avannolla, puras i 
unahettih" (puras eli tuura).

1015. "purahaz on terästä voaksam 
piduhus, muu oza om malloz rauvas, 
varzi puuhini" (puraksen rakennetta, 
metallia=lainaa).

1016. "ota puraz da men avua lähtiet" 
(lähteet eli avannot).

1017. "lähtetty ruvettih luadimah" 
(lähteen laatiminen).

1018. "purahal lähtetty laitah" 
(milläpä ennen rautaisia kärkiä,
kivikärkisilläkö, vai ei ollenkaan, 
vrt. lumen sulattaminen).

1019. "purahal lähtielöi purastetah" 
(työkaluista johdetut teon-sanat,
vai teoista johdetut työkalujen 
nimet).

1020. "burhalla kaloa pyydeässä 
kaivetah, jeädä murennetah"

(vrt. virtapaikoissa pyytäminen, 

oma=luonnon mukaan elämistä,

vieras=luontoa vastaan elämistä).

1021. "lähtien loadiez vezi burhahtah 
viem peäle" (vesi purhahtaa jään päälle, 
vrt. pura).

1022. "ta niiv vesi kiehuo purhasi" 
(tuohilipissä keitettäessä, 
omat tuohiastiat).

1023. "reunak keäntimä ta hampahilla 
puristima ne reunat, ta vähäsen 
hautoma niitä" (tuohista lapinvakkaa 
laadittaessa).

1024. "burlakuz loppih, taloih meni 
kodavävykse" (burlakuz=palkkatyö
=lainasana, kodavävykse=asumaan
naisen perheen taloon=oma sana).

1025. "häi burbettav ainoz minuu, 
ei sua ruadoa mieldy myö" (ei saa 
raataa mieltä myöten, vrt. omituiset 
"pomot", toisten työn vierestä katsojat).

1026. "vetty burliov astieh äjjän, 
em paniz nenga täytty" (en panisi
noin täyteen, oikea ammentaminen).

1027. "rengi vies purzistuu" (rengi
=puusanko, purzistuu=turpoaa).

1028. "hyvin om korvoi livos purzonnuh" 
(puuastioiden liottaminen).

1029. "purskutetah pestäh karttah sobii" 
(vaatteita puisessa kartussa).

1030. "sobie pessäh burzutah" 
(pesupäivä).

1031. "pidäis purzutella vuattehie kartassa, 
dotta liga lähtöy" (pursutella vaatteita 
kartussa, omat pesukoneet).

1032. "voatetta pursutetah altahassa" 
(altaat ja kartut).

1033. "sobie huuhmareh survoo purzuttoa" 
(altaat, kartut ja huuhmarit, yhdestä puusta 
koverrettuja puuastioita).

1034. "purzuta kovembah, dotta liga lähtöy" 
(lian karkoitus).

1035. "korendoizel burzuttav vetty 
sovan ker" (pursuttaa vaatteita,
korendoizel=pitkällä kepillä).

1036. "pane purdiloh rokkua da ana miule" 
(purtilo=syvä lautanen).

1037. "mall on randazitta, a purdil on 
randaziin ker" (randazitta eli reunaton, 
maljan ja purtilon erosta).

1038. "purdilot savihizet" (oli ennen).

1039. "purdolo rokkia, maiduo panna" 
(nestemäisiä ruokia).

1040. "purdoloh pannah rokkua" 
(vrt. maljaan).

1041. "purdolo" (pahkakuppi).

1042. "niissä oli suora varsi ta vielä 
semmoini pieni purtsukka peässä"
(puulusikoissa, purtsukka=nuppi).

1043. "hämmendäu huttuo härkimellä" 
(härkimellä eli haarakkaasta puusta 
laaditulla hämmentimellä).

1044. "puzerehtau, omoa myö roadau" 
(raataa oman mielensä mukaan, 
voi johtaa huonoihin ja hyviin tuloksiin, 
huono=turhaan työhön, hyvä=uusiin 
neroihin eli keksintöihin).

1045. "voattiet puzerretah kuivaksi" 
(vaatteiden pusertaminen).

1046. "vuattiet mie tuon saraile kuivah, 
kun on puzerretut" (saraile eli ylisille).

1047. "sovat pidää puzerdaa da pannah 
kuivah" (kuivumaan, pusertamisen 
jälkeen).

1048. "sovat puzerdui, peäzin ojjendamah" 
(pusertaminen ja ojentaminen, 
työn vaiheita).

1049. "hiilipuzu" (hiilivakka).

1050. "puzu, toista moista korgiembi 
levehyttä, pohja puuhini, kanzi puuhini, 
panga kadajas, irallini kanzi, keägä on 
kannes kiini, parahiks käzi mänöö, 
kaks tuohta sydämekkäh, suu on 
juuruzil ommeldu" (pusu-nimisen 
tuohiastian rakennetta, panga=sanka, 
keägä=kädensija).

1051. "kolme tuohtu om pandu puzun 
seiniks" (kolme tuohta, yleensä kaksi).

1052. "puzu om pyöryzy, kyyräm piduhuz, 
kaks tuohtu ommeltu bokaz virzaimel, 
tuomizel vittsaizel, kaks tuohtu peälei, 
valgiet tsurad vastakkai, suu virvel libo 
juurel ommeltu, peälitsi rannaz, puuhine, 
iralline kanzi, kadajine pangu, käzi vai 
syndyy" (pyöreä kaksinkertaisesta 
tuohesta laadittu astia, ommeltu kyljestä 
tuomivitsoilla, valkeat puolet vastakkain, 
kyynärän syvyinen, käden levyinen). 

1053. "päälipangu puuhine, puzu 
tuohiine" (sanka puusta, pusu 
tuohesta).

1054. "puzuloiz maidoa pietäh" 
(maidonpitävä astia).

1055. "sienipuzuine" (sienipusu).

1056. "voipuzuine" (voipusu).

1057. "buzurkat pohjad on kattiloil" 
(pusurkat eli pyöreät, lainasanoja, 
vrt. kotoperäinen ke, ke-hä).

1058. "kolme puudoa menöö siendy 
putsakkoh" (putsakko=pieni tynnyri, 
puuto=16,38kg, vieraat tynnyrit, 
vieraat tynnyrimitat).

1059. "putsakkoni, puolen korvoin vedoni 
puttsi" (puoli korvoita vetävä putsi).

1060. "oli meile siendy hyvä putsakkone" 
(sienien säilömiseen käytetty astia).

1061. "putsinkate om pyöryzy, 2-3 laudoa 
niskoil yhtez" (laudoista laadittu kate 
eli kansi).

1062. "putsinvanneh välleni da iäreh pakui" 
(vanteilla sidotut lauta-astiat).

1063. "putsinvanneh on kuuzine, nokaz 
on ogal, toizes toine, net vastai tsokatah" 
(vanteiden rakennetta, ogal=pykälä).

1064. "vuasa pudzizou puizessa, konza 
muiguou" (vaasa eli kalja, vrt. Vaasa, 
mallasjuomien nimet lainaa).

1065. "sielikanz orrel kirboi" 
(jauhovakan kansi).

1066. "vittsua tukkuine libo putskaine" 
(kimppua tarkoittavia sanoja).

1067. "survoo putskuttoa sobie 
korennol" (survoo vaatteita
pitkällä sauvalla, vrt. kantamiseen 
käytetty korento).

1068. "kuuzine puu pidäy puttsih, 
sid valgei puttsi roih" (vaaleapuiset 
kuusiastiat, puttsi=tiinu, pytty).

1069. "muarjuputsi" (marjojen 
säilömiseen).

1070. "veziputtsi" (veden säilömiseen).

1071. "lihaputtsi" (lihan säilömiseen).

1072. "kalaputtsi" (kalan säilömiseen).

1073. "sieniputsi" (sienien säilömiseen).

1074. "puttsine on korgiembi, kajjembi 
korvoidu, erähäz on korvad" (putsin 
ja korvoin erosta).

1075. "puttsipuuks pideä tuuva komani 
honga, ei riemepuuda" (komani eli 
tiivissyinen, ei rämepuuta).

1076. "se om putsipuu, ei pie hallokse 
pilata" (arvokkaat astiapuut). 

1077. "izä sielä i emä orgua leikatah" 
(yhdessä tehdyt työt, pienissä 
perheissä sukupuolten välinen 
työnjako häilyvämpää, käytännön 
sanelemaa).

1078. "mis puus täm ollou laittu" 
(puiden tunteminen, vaaleat
ja tummat, kovat ja pehmeät).

1079. "keline lujembi roih da hongaine" 
(lujempaa putsipuuksi, keloinen ja 
honkainen).

1080. "puul tuloo rengi, isköö puuhizel" 
(iskee puuhiselle, antaa puun makua).

1081. "puule andav vien" (antaa puulle, 
puun makuiseksi, vrt. tuohiset ja 
pahkaiset astiat).

1082. "ennem piettih enembi puu astettu" 
(enemmän puuastioita).

1083. "meil puu astett azutah" (azutah 
eli laaditaan).

1084. "ennen ol aivem puuhistu luzikkua" 
(vain puisia lusikoita).

1085. "puuhiine astie yhten korvan kele 
on saikku" (saikku-niminen korvallinen 
puuastia, vrt. saiju eli tee).

1086. "luahannoin korvih puuhut tsökätäh, 
sit kahtei kannetah" (tökätään puuastian 
korviin puu, kannetaan kahestaan).

1087. "puuhuuhmar on koivuz, 
ongurdettu" (ongurdettu eli 
koverrettu).

1088. "puujuodu oli hoavan libo koivum 
pahkaz ongurdettu" (puujuota eli lautanen, 
haavan tai koivun pahkasta).

1089. "puujuvvaz om jyrkembäd rannat 
torielkoa" (jyrkemmät rannat eli reunat, 
torielka=puulautanen, lainasana
=ostolautanen).

1090. "puujuvvaz om pilkotud lihat" 
(juuvassa eli puisella vadilla, 
vrt. juoda).

1091. "leikkoaldan kelahaizen da 
puukangen loajildan" (laadin kelosta 
puisen kangen).

1092. "parzien selojes puukangie pietäh" 
(tukkeja liikuteltaessa).

1093. "puukas kirvezvarzi" (puukas 
eli paksu).

1094. "jogahin omah luaduh buukittsi" 
(pyykkäsi omaan laatuun, oma perinne
=erilaisuutta, paikallisuutta).

1095. "buukobeäkö kui road, ga moin 
i roih" (teet työtä kuin puupää, 
huolimatonta työtä paheksutaan).

1096. "sobii buukitah, huuhmares 
survotah enzimäi märrälleh, sit 
pannah buukkuh sovad, tuhkusoba 
peäle, lämmeä vetty, tulikivii laskietah" 
(survotaan huuhmarissa, pannaan 
puukkuun ja keitetään tuhkavedessä
kuumennettujen kivien avulla, 
kaksi astiaa).

1097. "sobii buukitah putsiloiz" 
(pyykitään puusaaveissa).

1098. "tänäpeän lopim buukittsemizen" 
(lopetin pyykkäämisen, oman työnteon 
luonteesta).

1099. "buukkuo keitin" (keitin vaatteita 
porovedessä).

1100. "buukkuo pestih" (puu-sanastako, 
puinen astia).

1101. "dogo buukun keitit" (puukku,
keittää puukkua).

1102. "jogo rubiet buukkuloille" 
(ruveta pyykkilöille).

1103. "hyö buukkuu pietäh" (pitää 
pyykkiä).

1104. "buukku on ylähättsi leviämbi, 
alahan on loukko" (pyykkisangon 
rakennetta, alaosassa loukko eli reikä).

1105. "buukkuhuuhmar" (pyykkäämiseen
käytettyjen puuastioiden nimiä).

1106. "buukkukartta" (pyykkikarttu).

1107. "buukkukarttah vezi valuu buukun 
loukoz" (likainen vesi valuu karttuun, 
buukun loukosta, kahdesta puuastiasta
laadittu pesukone).

1108. "buukkuo keitteä, poruo nostoa 
kattilas" (nostaa kauhalla poroa kattilasta, 
tuhkassa keittäminen).

1109. "buukkuläht oli" (pyykkäämiseen 
käytetty avanto).

1110. "buukkunuagla om poroloi laskie" 
(pyykkisaavin tappi, käytetyn poron 
eli tuhkaveden poistamiseen).

1111. "buukkupualikka" (palikka 
jolla pyykkiä survottiin).

1112. "buukkuputtsi" (putsi eli 
pytty).

1113. "puuköhiskyö pilattih" 
(sahattiin lahoa puuta, 
sahaaminen=puun 
pilaamista).

1114. "käytettih puulabeita" 
(puulapioita, vrt. lapa=melan 
vanhempi nimi).

1115. "raudulabjan otad, eigo 
puulabjal voi suomie" (vieraat 
rautalapiot, omat puulapiot).

1116. "puulabdal lundu suomitah" 
(suomitaan eli lapioidaan lunta, 
vrt. suomustaa).

1117. "pezukartta oli kabiembi kun 
kylyn kartta" (pesukarttu ja saunan 
karttu).

1118. "siitä oli semmoiset kuirit, 
koissa loajitut puulusikat" 
(omat kuirit, vieraat lusikat, 
lusikka=ostolusikka=lainasana).

1119. "kuirit, soikieset ta matalaiset" 
(soikeita ja matalia, tarkoittanee 
pesän syvyyttä).

1120. "puumallu" (pahkasta 
koverrettu malja).

1121. "puumallaz syöy" (syömiseen 
käytetty astia, vrt. Malla).

1122. "puunoagl on järiem puun 
hallatez" (järeiden puiden halkaisuun 
käytetty puinen naula eli kiila).

1123. "puunoaglain on, koivuizes puuz" 
(koivusta laadittu naula, kovapuu).

1124. "puumpahku on suorei, 
kojankeräine" (sileä ja kuorellinen,
astiapuiksi valitut pahkat).

1125. "puunsyylöi myö tietäh" 
(syistä eli vuosirenkaista,
veistäjät=puiden tuntijoita, 
puutietäjiä). 

1126. "sitä kun oli enneim puuvoita" 
(puusta laadittua öljyä).

1127. "puuvoida jumaloin ees poltetah" 
(kuulostaa myöhäiseltä tavalta, 
vrt. vieraat kynttilät ja tuohukset).

1128. "puupiä veittsi" (oma pää, 
vieras terä).

1129. "puupeä tauttu" (vrt. taltta).

1130. "puupiä vilku" (vilku eli 
haarukka).

1131. "puurnussa pietäh jyvyä i leibyä" 
(puurnussa eli laarissa, vrt. purnukka, 
puu-sanan johdannaisia).

1132. "puuruz villoi, jauholoi, suurimoi 
pietäh" (puurussa eli puurnussa).

1133. "ta siitä oli kirjoi puustauttsoja, 
niitä oli monen suurusie" (kirjoi
=maalattuja, stauttsoja=pyöreitä 
puukulhoja, lainasana=lainatapa).

1134. "itsellen oli puusuga dai luusuga" 
(suga eli kampa).

1135. "puusugazes piit on katkettu" 
(piit eli piikit).

1136. "puusverlu om polvitoi" (verlu
=kaira, polvitoi=mutkaton).

1137. "rua hyväzesti, a elä kuin puuttuu" 
(oma työ=hyväsesti tehtyä, huolellista 
työtä).

1138. "pyhä-Ägröi syöttäi, vardoitse 
miun kuoppaista" (nauriskuoppien 
suojelushenki, vrt. baltilta kuulostava 
Ägräs).

1139. "pyhä-Ägröi mainitah nagrehem 
puhujez" (puhuessa eli puhaltamalla 
kylvettäessä, naurishuhtien 
suojelushenki).

1140. "kun nakris oikein suurekse 
kasvo, sanottih pyhäkrässie, ta oltih 
hyvällä mielin" (krässie=ägräs, 
lainasana, vieraat nauriit, vieraat 
kasket, vieraat kaikille yhteiset 
suojelushenget, oma perinne
=jokaisella perheellä omat 
suojelushenkensä).

1141. "tämä nagriz om pyhä Ägröi" 
(kaksoisnauris).

1142. "vai on nämä kui pyhä Ägröit, 
sadanabazet" (Ägröin ulkonäöstä,
selvästi pakanallinen henki, 
ei kuitenkaan uralilainen).

1143. "siendä oli vägi pytäköt" 
(pytäkkö=kapea ja korkea tiinu).

1144. "syöntäsija pyyhkie pitäy" 
(syöntäsija ja makuusija,  
hyvä pitää puhtaina).

1145. "illaisstoloa ei pitäis jättöä 
pyyhkimättä" (iltasen syömiseen
käytettyä tuolia, tuoli=stool, 
laudasta=lainasana).

1146. "ta valkiella käsipaikalla 
pyyhittih" (valkealla liinalla kädet,
ennen ruokailua).

1147. "mie pertim pyyhin" (pirtin 
pyyhkiminen).

1148. "tuuvau kodii dai latetta 
pyuhkies" (tuodaan metsästä vastoja,
lattian pyyhkimiseen).

1149. "astiet pyhittih" (pesemisen 
jälkeen).

1150. "heän pyyhäldi novet kattilasta 
pois" (ilman vettä pyyhkiminen,
tulen ystävät).

1151. "katso lattial on vetty, pyhki 
vihkol" (pyyhi viholla eli tupolla,
koti=kuiva tila).

1152. "pyöryzy koms on täs, kunnebo 
pidulitsam panitto" (pyöreät ja 
pitkulaiset tuohiastiat, komssa
=koppa, vakka).

1153. "kangen nokku pyörystetäh 
hoikembakse kätsijah" (omat 
puukanget).

1154. "pohjuksem pyözyrdi korvoih" 
(laati sankoon pyöreän pohjapuun, 
eri puusta).

1155. "jätä päivemmäks" 
(päivemmäksi työ, 
pimeässä tekemisestä).

1156. "kun soatih valmeheksi, 
luvettih, sivu tuulet tuulkah, 
kohti päivä paistakkah" 
(töiden pyhittäminen 
loitsuilla).

1157. "päivykesket huogavuu" 
(levähtää keskipäivällä, 
hellepäivien elämää).

1158. "levitä sovat päivypastoh" 
(sovat eli vaatteet, päivänpaistoon 
kuivumaan).

1159. "päivypastol sobii kuivaimmo" 
(päivän keralla työskenteleminen, 
elämää helpottavat emo
-jumalattaret).

1160. "pädöö meil kezäizel soboa 
pestä" (pätee eli kelpaa, kesällä 
moni asia helpompaa).

1161. "siitä tuomesta oli ne sieklam 
päriet kisottu" (tuomen päreistä 
punottu siekla eli seula, maistuu 
lainasanalta).

1162. "pärehalon lohkoista päreitä 
kizottih" (halon lohkoista kiskotut 
päreet).

1163. "pärieks juuripuuda otan" 
(päreiksi juuripuuta).

1164. "a kusbo kiskot pärettä, kun ei ole 
kuusta eigä närettä" (päreet havupuista, 
vrt. liisteet).

1165. "mustis perttilöis pärehty kiskottih" 
(mustissa pirteissä eli savupirteissä, 
pimeitä, ikkunattomia).

1166. "päries on laittu virssi" (päreistä 
punottu korimainen astia).

1167. "tanhuolla päriellä käytih" 
(käytiin päreellä, päreitä kiskomassa,
tanhut=katettu pihamaa).

1168. "pedäjäs sinistä puuda otetah 
pärehalloks" (sinistä eli harmaantunutta 
puuta).

1169. "päriehine komssu" (päreistä 
punottu kori).

1170. "päriehiine poimitsu" (astioiden 
nimiä, vrt. poimia).

1171. "vezi putsin turvotti, vanneh 

potkastih eäreh" (vanteilla ympäröidyt 

putsit).

1172. "pädevä inehmini, malttaja joga 

roadien" (oma osaaminen=moniosaamista, 
vrt. omituinen "ammattiin valmistuminen",
vastakohtia).

1173. "pädevy kirvez on kaluu pilkkuo" 
(kaluu=kuivuneita oksia ja kepakoita, 
omat polttopuut, maasta kerättyjä).

1174. "tuohilipoi laitah, siid vai puhutah 
pöhkytetäh" (kylvetään nauriin siemeniä 
tuohilipistä puhaltamalla).

1175. "puolipuuh pidäy kattsuo nagrehem 
puhujez, ei pie kattsuo juurih da ni latvah" 
(katsoa puun juuriin tai latvaan, naurista
puhuttaessa, vrt. puissa elävät henget).

1176. "tsurkk on hallom piduhuz, a pölikkö 
om pitky" (tsurkka=halon pituinen pölkky, 
pölikkö=pitempi pölkky).

1177. "tuo ukko miula sieltä leppöä pölkky" 
(lepän ystävät, jokaista puuta käytetään 
johonkin).

1178. "pölkk on lyhembi parttu" (pölkyt ja 
parret, parsi=hirsi).

1179. "pidäy katsoa pyhkiez, ei pie pölizytteä" 
(oikein pyyhkiminen).

1180. "pyhki pölyd iäre" (ääreen eli pois).

1181. "pertis pölyt pyhkitäh" (pölyjen 
pyyhkiminen).

1182. "tilad on pölyhizet, pidäs pustua" 
(pustua eli puistella, makuutilat).

1183. "mi tomuni tomahtanou, 
mi pölyni pölähtänöy" (pölyjä 
pyyhittäessä, jokaisella työllä 
sanansa).

1184. "sobii tsiistitäh pölysotkal" 
(vaatteita pölysotkalla, vrt. sulista 
laaditut harjat ja huiskat).

1185. "kaikem pertin pölyssytit" 
(paheksuen, sisällä ja ulkona tehdyt 
työt).

1186. "perttis sovat pölystyttih, 
pidää pihal puistaa" (pihalla 
puisteleminen).

1187. "älä pöläitä, pyhki märräl 
vastal" (pölyn vältteleminen, 
tiedetään aiheuttavan 
hengitysongelmia).

1188. "älä pöläitä kuival vastal, 
kasta vastu" (omat siivousvälineet,
omista aineksista).

1189. "pölöi, puuhine tropku 
umbiputsin loukoz" (umpinaisen
putsin reiässä oleva puinen 
tappi).

1190. "pötikkä, kaitani, puini" 
(pötikkä, kapea pytty).

1191. "sobii rannas pualikoitsou 
pötskyttäy" (pesee vaatteita
puisella palikalla).

1192. "pagovez on hyvä soboa 
huuhtoa, liga ielleh matkoau" 
(pakovesi eli virtaava vesi, 
hyvä vaatteiden huuhtomiseen).

1193. "hyväh sanah leppä lymbyy, 
pahah sanah i paju katkieu"
(puuta taivutettaessa lausutut 
tai lauletut sanat).

1194. "kosk ei kuulu kultaistani, 
kolkkavan kodan edessä, puita 
pilkkovan pihalla, verähillä 
vestelevän" (kodan edessä

työskenteleminen, vrt. kodan 

takana työskentelevät

samojedimiehet).

1195. "ukko se tekköö taolaa, 
akka vieressä laolaa, minun ukkoni,

minun ukkoni, tekköö hyvvää taolaa" 

(työlaulut, kertovat työstä ja 

tekijästä).

1196. "ei ne miehet korvuase 
kalauta tää etee" (viljanleikkuun 
eteen, omat ja vieraat elinkeinot).

1197. "kalamiähe solm" 
(kaksinkertainen umpisolmu, 
akansolmu).

1198. "kalamiehensolomu" 
(luistamaton kalastajien 
käyttämä solmu).

1199. "tuun kohta, mutt on täs 
viäv vähä kalanperkoota" 
(aamukalojen perkuu).

1200. "vanahoja mummoja ollus 
siellä kalamperkkuusa" (perkuu, 
kuuluuko pyytäjälle vai ruuan 
laittajalle, vrt. töihin mennyt 
aika).

1201. "totkut on kalansiivojaisija" 
(totkut eli perkeet).

1202. "äite suamust kala täräväl 
kalapuukol" (milläpä ennen
puukkoja).

1203. "korjaa sie tuo kalasiljo 
puhthaaksi" (kalasiljo eli 
perkauspaikka, vrt. sileät
kivet ja kalliot).

1204. "kalhe ja näryst toim puu 
valla misti, ei siit ene mittän 
kirvesvart tul" (turhaa työtä 
paheksutaan).

1205. "tekee nii hianoh hajun 
ko se annetaa hyväks kaliintuu" 
(reen jalas kuivuessaan, 
hyvänhajuiset omat työt).

1206. "paa ne puut tuanne orsille 
kaliintumaha" (kaliintumaha 
eli kuivumaan).

1207. "siärvarsluusta tehty oekei se 
kalikka millä kiersin sitä tuohta"
(tuohen kiertämiseen käytetty 
luinen kalikka).

1208. "sitt oli kalikka ja siinä 
kalikassa semmone, luja, lujasta 
puuliinasta tehty raksi" (vitsojen 
vääntäjällä).

1209. "semmosella kalikalla löevät" 
(pyykkiä huuhtoessaan).

1210. "sitten kaks osaa kierretää 
semmosellek kalikallej ja se
kolomaas osa jätetää sillek kelalle" 
(köyttä punottaessa). 

1211. "kalikkasolomu" (puolan 
ympärille laadittu kiristyvä 
solmu).

1212. "no jo ol kovvaan palana 
pohjaan kii, mut poes minä saen
sen yht hyvin kaletuks" (omien 
virheiden korjaaminen,
vrt. kaluta).

1213. "kalakkajaiset" (työn 
päätteeksi tarjottu kestitys).

1214. "teällä on kalakkileipeäkis 
syötetty niille, ne om pijan kuolleet 
sitte" (karjan pitämisen vieraasta 
alkuperästä, eläinraukoille yritetty 
syöttää kaikkea mahdollista kalkista 
ulosteisiin ja kalanperkeisiin).

1215. "heä siitä, mistä ois pitänt 
paksu olla, kalvas hienoks" 
(kirvesvarren, oikea työ).

1216. "kalpeeseev veteen" 
(laitettiin huuhdottavat 
pyykit, kalpeeseen=viileään).

1217. "ahvenel on suomukset 
nii tiukast kii, jot niis on aika
kalttuamine suomustais, 

enneko ne irt lähtyöt" 

(kalojen suomustaminen, 

voi olla myöhäistä alkuperää).

1218. "siittä tullee luja ko se 
kalavittuupi usiaman vujenki"
(koivusta luja, kuivuessaan).

1219. "se kolothij ja panthin 
kalavittumhan" (tarvepuiden
kalvittaminen eli kuivattaminen).

1220. "kamaraturpeita täyty olla" 
(tervahaudan katteeksi).

1221. "sula aekaan nostetaan ne 
kamaraturpeet semmosiim pieleksii" 
(tervahautaa varten).

1222. "ei sit pirä aina toista kamittaa, 
täytyy mennä itte" (kamittaa eli 
patistaa, toisilla teettäminen=vierasta,
itse tekeminen=omaa). 

1223. "yhtä kamitost soon aamost 
iltah pimiäh, ei ehri saara yhtä

tyätä ulus käsistäh, kun jo kamitetah 

ja hoputetah toiseh" (vieraalta tuntuva 

hoputtaminen, palkkatyö=suoraa jatkoa

orjien pitämiselle).

1224. "kyl se vanha isäntä ain kamitti 
meit jo kahelt riihee" (kamitti riiheen 
kahdelta yöllä, työhön pakottamisen 
alkuperästä, vierassukuiset "isännät").

1225. "isä tulee mehtästä kamoja 
olkapiällä" (kamoja eli tarvepuita,
omat työt=tehdään omasta 
tahdosta, omaan tahtiin).

1226. "lylypuu rupee pian 
kampeemaan" (kampeemaan 
eli kiertymään, puutietäjät).

1227. "tuokii ol suora olevinnaa 
ja se kammels ihtesen nuoi viäräks" 
(puiden kuivattamista, puhutaan 
kuin eläville olennoille).

1228. "mänen Ala-Kustalaan 
kampheinän tekkoon" 
(maanviljelyn alkuperää, 
toisilla työnsä teettäneet 
Kustaat).

1229. "kyllä se kamuais sieltä" 
(poikani polttopuita, jos olisi 
omaa metsää, suomi=täynnä 
metsättömiä ihmisiä=metsät 
vieraassa omistuksessa).

1230. "kuussakkanen onkii kanatti, 
kolmisakkanen on hoikkaa nuoraa" 
(sakkanen=säikeinen, kanatti
=vahva köysi).

1231. "oikei puhasta kangashiekkaa" 
(käytettiin puuastioiden pesemiseen).

1232. "siit kannollisest tuli niim 
paljon tervaa et" (yhdestä kannosta

paljon tervaa, oman ja vieraan 

työnteon erosta, omiin tarpeisiin

vs. myyntiin).

1233. "paljo on sitä kylyvötöntä kansoo" 
(Sotkamossa, maanviljelyn eteläisestä 
alkuperästä).

1234. "se pit ottook kannasta ette jiänyk 
kantoo" (ottaa puu kannasta, kannot
=rekien tuho).

1235. "ne kanttoap pittää takkavitalla" 
(taakkavitsalla, selässä kannetut
taakat).

1236. "miehet haki kantoriipik 
kerrallaan tuohija kotijaj ja pani ne 
lattoon kuivaa" (kantoriippi eli 
kantamus kerrallaan, oman työn 
luonteesta, vaiheittain tehtyä 
käsityötä).

1237. "kolomaterva on nuatalleh 
hyvää, taas kantoterva ol liika sakejaa" 
(kolomaterva, kolotuista puista 
poltettu terva).

1238. "ehä kantoterva voettanutta 
ou" (kantoterva, tervaskannoista 
poltettu terva).

1239. "mä lährin katteleen 
jukovittoja että mä sain tehräk 
kantovihnekkeet" (kantovihnekkeet 
eli viilekkeet, vitsoista laaditut 
hihnat).

1240. "kantovitta eli takkavitta" 
(silmukkapäinen vitsas, selässä 
kantamiseen).

1241. "tules auttaman kantti selkä" 
(kantti=vitsaksella tai nuoralla 
sidottu kantamus).

1242. "oli kantti joka miähen 
seljäs tuahii" (kantti tuohia,
omat mitat=omista asioista).

1243. "toin mettäst aika kantin 
luuraksii" (metsä, oma kauppa).

1244. "se oli muka pohakkuutta, 
että kanttinauhalla tehty takki"
(omaa käsityötä tuominneet 
vieraat aatteet, "kommunismi").

1245. "kanttivitta otettiim pitkä" 
(silmukkapäinen vitsas, selässä 
kantamiseen).

1246. "kantturoist tul sakijaa tervaa" 
(kantturoista eli tervaskannoista).

1247. "annas pyykkiin ne pöksys, 
ennenkun ne kapavuntuu 
semmoseks ettei ne lähle 
millään" (kapavuntuu eli pinttyy, 
vaatteista huolehtiminen).

1248. "kyllä on sum hoosus 
kappaatunna niitä pittää par 
päevee veessä liottoo" (veessä 
liottaminen, vrt. keittämällä 
peseminen).

1249. "nua sukat on niin kapaaset 
nottei ne lähäre liottamallakaa"
(kapaset eli pinttyneet).

1250. "sit niitä iäkapanoi pokraal 
nostettii järveest" (jääkapanoita
=lohkareita, pokralla=keksillä).

1251. "ens kesäks pittää nostaa 
enemmä kapanoi" (nostaa 
kapanoita avannosta, 
ruuan säilyttämistä varten).

1252. "jäämainaksha ne 
taisiit sannoo sitä avantoo, 
kapanamainaks" (avantoa 
josta nostettiin jääpaloja).

1253. "ollun niim pahat ilmat, 
oon astioita kapistellup 
pirttisellä" (pirttisellä eli
sisällä, jokaisella ilmalla 
työnsä).

1254. "nyt on aamus 
siivokkaampaa tuuvva se 
riukukuorma, ko yö aikan 
on vähä kapsahtant" 
(kapsahtant eli kovettanut 
maan, kahu).

1255. "kapsase tost jonkunen 
puu sylyys" (sylys puita, 
ohi kulkiessasi, oman työnteon 
luonteesta, tapahtuu 
itsestään päivän myötä).

1256. "tässä myö Marjan kanssa 
niin kapseasti puita keräsimmö"
(yhdessä tekeminen).

1257. "kyllähän se vielä tehä 
kapsehtii keppeempii töitä" 
(iän mukaan tekeminen).

1258. "semmosia pohjosem pualella 
kasunneita karakoita haettiin
vyäaineiks" (karakoita=nuoria kuusia, 
vyöaineiksi=vanteiksi, siteiksi).

1259. "ennen väännettiin kevätkauvet 
karahkoja" (nuorista kuusista
halkaistuja vitsoja).

1260. "se pittää kattoa mikä karhakka 
mettässä on sujuksissa se on hyvä 
vannekarhakka" (vanteeksi taivutettu 
nuori kuusi).

1261. "karakkaine köys" (halkaistusta 
kuusennäreestä tai halkaisemattomasta 
koivun vitsaksesta laadittu köysi,
vrt. juuriköydet).

1262. "tein katavaise puupanta, 
om parev ko koivun karakkaine
ja vahvev kans" (katajasta tehty 
panta).

1263. "karakampaistaja" (vitsojen 
paistaja, haudutetaan kuumassa
vedessä).

1264. "uuvvella karapesimellä 
kansa oh hyvä hivuttoak kuppie" 
(karapesimellä, yhteen sidotulla 
havukimpulla).

1265. "ne karaksen kansak kaina 
hangattiin" (hangattiin puiset pytyt,
karas=kuivista kuusenoksista 
koottu suti).

1266. "piätä kauten karaksseel lähettiin" 
(lähettiin karakseen, hakemaan 
metsästä kuusenoksia).

1267. "karasluuvilla hankasivat 
valakeet laepijot ja lattijat" 
(sisäkatot ja lattiat, karaksista 
sidotuilla luudilla).

1268. "talavella pyykit jiähän karahttiit" 
(talvipyykkäämisen ongelmia).

1269. "mutta ne on nyt kaikki karkeena 
noi pellot jo että niit ei o enään kukaav 
viljelly" (pakottamisen loputtua, 
vrt. maanviljelyyn lahjominen, 
"tukiaiset").

1270. "mut ne naisekki oli niit vanha 
ajan karhui" (karhui eli vahvoja, 
naisten töitä muisteltaessa).

1271. "karhul lavastii lattia puhtaaks" 
(karhu=kuusennäreistä sidottu 
kuurausväline).

1272. "oekkeen karhukoltssoo tehttiin 
kolomella närreellä" (karhukoltso
=kahdesta tai kolmesta näreestä 
väännetty side, näre=nuori kuusi).

1273. "sillon ku ei vielä ollur 
raatalenkkijä pantiin karhulenkki
pahhaam paekkaan" (vieraat 
rautalenkit, omat karhukoltsot).

1274. "karhunsolmu" (luistamaton 
solmu).

1275. "siihen ei jää harmajaa ko pessee 
karila" (karilla eli hiekalla, lattian).

1276. "sullautettiin ne vittat ja 
karistettiij ja väännettii" 
(lämmitettiin vitsoja tulessa, 
karistettiin kuorta pois, 
metallisia työkaluja vanhempaa 
perinnettä).

1277. "karjapalvelijat oli erikseem 
mitkä tek kaikki sen karjahuushollin" 
(vieraisiin töihin pakottaminen).

1278. "niissä taloloissa missä minäki 
olin, oli tavallisestik kolomekkim 
piikaa, karjakko, välikkö ja sisäkkö" 
(orjille annettuja nimiä, 
"palveluvelvollisuus").

1279. "pitkim merer rannikkua on 
karijalaitumia" (karjanhoidon 
tulosuunnasta).

1280. "ei sillon olluk karjavviljellystä" 
(vieraiden elinkeinojen myöhäisestä 
alkuperästä).

1281. "siell ol kirkonkylässä karjaviljelys 
hyvä" (vieraat kirkot, vieraat kylät, 
vieras karjanviljely).

1282. "seittemän ol karjapalvelijaa" 
(Myrskylän kartanossa, toisilla
työnsä teettäneet mannet, 
vrt. "firmat", koko nykysuomi 
perustettu vieraalle).

1283. "se om paras hakkee ne 
puup pois aamukarmanteella" 
(kovan hangen aikaan).

1284. "vittam pitää enne vääntämistä 
karmustaa" (karmustaa eli kuoria 
pitkittäisviilloin).

1285. "karnusta se vitta ensin, ei se 
muuten väänny" (karnusta=riko 
kuori kahdelta puolelta).

1286. "mettästä väänettii pitkä hoikka 
vitta ja karostettiin kuari pois päältä" 
(vitsojen karostaminen).

1287. "vihta pitää ens karrustaa ja sitte 
vasta vääntää" (karrustaa=raaputtaa 
kuori irti).

1288. "mie karrustan vittat, alas sie 
vääntämhään" (työn vaiheita).

1289. "ei vitta väänny jollei sitä karruta" 
(karruta eli raaputa, vrt. tulessa 
lämmittäminen).

1290. "karsasen ton koivun, että saan 
siit luulaksia" (luudaksia).

1291. "karsalla sie Asko nuo puut" 
(karsalla eli karsi).

1292. "puu siaroo kun se 
vetää karsaaseen ja halkeilee" 
(karsaaseen eli kieroon, 
tarvepuiden kuivattamista, 
vrt. sierettynyt).

1293. "se voi karsastellaj ja halkeilla" 
(kuivaamatta jätetty puuesine).

1294. "kyl niit aina on kuusen 
karsijoit ku vaa on kuusen kaatajia" 
(kuusen kaatajista pulaa, vrt. elävien 
puiden pyhinä pitäminen, vrt. vieraat 
rautakirveet, kivikirveillä ei kaadeta 
isoja puita).

1295. "täytyy luuran sirevitta ensin 
karsii et sen saa hyvin kiertymään" 
(vitsojen karsiminen).

1296. "ensiv väännethäm puotkoon 
sitte karsithaan siettä ja sitte 
kierrethään" (väännethäm puotkoon
=väännetään vitsa käden ympärille 
ja aletaan kiertää).

1297. "hyväst karsii" (puulattiaa 
pestäessä, kuivista kuusenoksista 
sidottu luuta). 

1298. "peästä otettiin kiinnij ja ruvettiin 
karskuttaa" (kalaa suomustettaessa).

1299. "isäntäe oli karstina, että miks 
ei lehemijä pannam mettääv vaekka 
kellot käöpi kaheksaa" (vieraat isännät,
vieras toisilla teettäminen, vieras kellon 
mukaan työskenteleminen).

1300. "liekkö teijjäm miehet männeet 
puun karsuun" (puita karsimaan).

1301. "kartanotöitähää se meijjä emäntä 
vua tekköö, ei se jouvva ulokotöihi" 
(kartano ja ulkotyöt, kartano=piha).

1302. "suoraal karttuul ei uo hyvä 
sotkee, pittää olla väärä karttu" 
(pyykin sotkemiseen).

1303. "semmoist kartut ja niihe kans 
rullattii silitettäviä vaatteita" 
(kartut eli palikat).

1304. "karttuupualikoiss on karttu 
ja pualikka" (karttu ja palikka).

1305. "paalikan ympäriille käärittii 
vaate, sit karttuul kaulattii" (vaatteita 
kaulattaessa eli silitettäessä).

1306. "mulle karttu vaivaks se karjan 
pitäminen, niin heitin pois sen" 
(vieras unohtuu, oma kantaa).

1307. "avannossa kastovat ja, 
karttusivat niitä" (vaatteita).

1308. "kartutettiim pyykkiä kun 
oli porolippeestä otettu"
(poro eli tuhkalipeästä).

1309. "vihta karustettaan ennenku 
se kelepaa sitteeks" (karustetaan 
eli poistetaan kuori, vitsasta
siteeksi).

1310. "siält ol ja karustettu sellanen 
kuurto syrjään" (karustettu
=kaverrettu, kuurto=ura).

1311. "siinä mulla on karvakorva, 
konne jäsentänsä järkäytä,

vaikka on monta kertaa komentanu" 

(komentamisen vieraudesta, 

sanakin lainaa).

1312. "jo minuva suattaa karvastella,

kun tärväs nuin hyvän hevosen" 
(tärväsi eli vammautti hevosen, 
vrt. vieraat pelto ja metsätyöt).

1313. "sit tuli rapeloo se saippu ettei 
se pysynnyk kasas" (liikaa lipeää 
laitettaessa, lipeäkivi=myrkyllistä 
ostotavaraa).

1314. "tot tommoist koivuntuhkaa 
ne muijat kasail kun tekivät lipeää" 
(koivuntuhkasta tehty lipeä, 
omat ja vieraat saippuat).

1315. "ko tulee satehev vuorot niin 
niitä on huono kasatal latoho"
(polttopuita, jokaisella 
työllä aikansa).

1316. "pittää panna koijuja 
kasattumhaan" (koivuja
kuivumaan).

1317. "lenkkinäret täytyy ens kasertaa" 
(vääntää notkeaksi).

1318. "sittes se kaserethan, otetham 
parkim pois kaikki ja oksan tynget" 
(kaserethan=kuoritaan ja oksitaan 
puu).

1319. "pitäsippä sen närreem miehen 
käsissä kasertuva" (kasertuva=taipua, 
pehmetä).

1320. "toi Västijussilan isäntä sen kaskes" 
(vieraat isännät, vieraat kasket).

1321. "Uliini osas kaskivalkjav virittäät" 
(vieraiden asioiden tulosuunnasta).

1322. "se kasketos ol suuressa miärässä" 
(kaskeaminen, yleistä ennen, vieraiden 
asioiden luonteesta, tulevat ja menevät,
maassa ollessaan tekevät paljon 
vahinkoa).

1323. "nakrismaita oli viel a muita 
kaskii ei viimäisiin aikooin ennää 
tehty" (kaskien vähentymisestä, 
vrt. metsien paperiksi jauhamisen 
eli "metsänhoidon" aloittaminen).

1324. "huhliksi niitä enemmän 
sanottiinkiv vanhaan aikaan, 
piänempiä sanottiin kaskiks" 
(huhdat ja kasket, lainasanoja 
molemmat).

1325. "kassisolomu" (akansolmu, 
ämmänsolmu).

1326. "niitä oli aina kolme neljäkin 
kynttilää yhessä tikussa ja sitte 
kastettiin niin kauvvan kur riitti" 
(kastettiin sydänlankaa sulaan 
taliin, kynttilä=candle).

1327. "se ol sitte se puihen 
kassuu ja kul lum tul sitte se aju" 
(polttopuiden kasaaminen ja
ajaminen, syystöitä).

1328. "jos sattu kasvannaesviäriä 
niin niitä otettii" (kasvantavääriä 
puita, veistämiseen).

1329. "em mie juurkäyrää ok koskaa 
viel käyttännym muk kasvantakäyrä 
kestää" (juurikäyrä=luonnonväärä 
puunjuuri).

1330. "se jäi enempi pieniin sitte, 
meilläkin se nauriinkasvatus"

(vieraan nauriksen korvannut 

vieras peruna, kaikki viljelty

=vierasta alkuperää).

1331. "s oli ani harva joka sian tällä 
perälä sillon kasuatti" (sikojen 
kasvatuksen vieraasta alkuperästä,
vrt. euroopan villisiat).

1332. "jos ol kasvuviärä ni tul 
paremmam malline" (kirveen 
varresta).

1333. "no ei tosta paljov vahinkoo 
tuv vaikkas ton kaalakkin, se näkkyy 
olevav vallan katalalva" (katalatva 
eli tervaroson kuivattama puu).

1334. "istutan kattesilmäp pois" 
(ennen työn aloittamista, omien 
töiden taianomaisesta luonteesta).

1335. "katkaasi jalakansa mettäs" 
(hevonen, kuuluu keski-aasian 
puuttomille aroille, suomessa
pitäminen eläinrääkkäystä).

1336. "kyllä minä kannon metästä 
aika katrakan puita" (omista töistä 
kumpuava hyvä mieli).

1337. "kahtooteppas miten valakosta 
saipotta siitä tul kun minä ite keitin" 
(itse keitetty saippua, vrt. lipeä).

1338. "kyl se simmost kattomist oli" 
(pyykin kuivattaminen, tuulisella 
säällä).

1339. "kattomättäiksi ruukattii panna 
aina ohuvemmat mättäät jä syrijillem 
paksummat, muute sei ollu hyvä"
(tervahautaa katettaessa).

1340. "niit oli oikeen kaukaisilla 
mettillä niitä koleja ko vanhat äijjät 
siä hiiliä polttivat" (koleja eli 
sysimiiluja).

1341. "et sä siinä liioon kauaa 
vanhene, vaikkas puusylyyksen 
haekki" (oma pyytäminen, 
vieras käskeminen).

1342. "ol semssi kaukkassi miähi ko 
loivat tota Valkjärve oja tosa ja nep 
pakkasi ai täälpäi risaman ko jotta 
seora ol" (kaukaa tulleet työmiehet, 
haastoivat riitaa).

1343. "kyl semmosita kaukemaissi 
sit ol, semmosi kon tuli oikken tualta 
kaukaa" (kaukaa tulleita uittomiehiä, 
vieras työ=vieraat tekijät).

1344. "meijän opotassa on vähän 
ruokoo" (opotassa eli laitumella, 
lainasanoja).

1345. "omis väis tehtih" (omassa 
väessä tekeminen).

1346. "miehet lähti kaukamettästä 
haloolle, halkoja hakemaan" (miesten 
kesken tekeminen).

1347. "kaokerrettiin semmoseksi 
onneksi" (kaokerrettiin=koverrettiin, 
onneksi=ontoksi, vrt. onni).

1348. "miu mielestäi poukust tul kaikkii 
silja kauloolauva pääl kauloopulikal" 
(poukust=pyykistä, silja=sileä).

1349. "kaulookartul kaulottii paijat ja 
pyyheliinat" (kartulla eli laudalla).

1350. "kaoluulaovvasta pietään käellä kiinij 
ja eistakas jyttyytettää, se kaoluupulikka 
pyörii siinä alla" (kauluulaudan rakennetta, 
silitysraudan edeltäjä).

1351. "mut ei site ollu kukka viel kaunistanu, 
pyöreeks" (kaunistanut pyöreäksi, 
koivun pahkaa).

1352. "ova ai noi vasikak kaunistunuk ko nep 
pääsi ulos ruahosse" (lehmien alkuperää, 
kuuluvat ikivihreille etelän maille).

1353. "pian tehty pahoin tehty, kauan tehty 
kaunokainen" (hiljaa hyvä tulee).

1354. "puup piti tuua niin kauvon ku lumi 
ehti sullaa" (ennen lumien sulamista, 
jokaisella työllä aikansa).

1355. "kun oli oikeen koriaa oikoosta 
puuta ni se halakes jotta kauskahti" 
(puun tuntijat).

1356. "kyl kaveterva on paljo parempaa 
kun kantoterva ei siin ol vettä sejas" 
(kaveterva=tervarosoisesta puusta 
poltettu terva).

1357. "se kavoitteloo, sei anna kiin ihteän" 
(vasikka, anna ottaa itseään kiinni, 
elävä olento=luotu vapaaksi).

1358. "meijänki o lammaslairun kerottun" 
(lammaslaidun kedottunut, lammas
=lainasana, lamb). 

1359. "koko päivänkis sai joskus kavuta 
kus se pyykkikii ol ennevvanhaan niih 
harvoin" (pyykkiä pestiin harvemmin,
pitempään kerralla).

1360. "se rouvvisyinen ei käyp pärreenä" 
(karkeasyinen puu).

1361. "puut jäi mettään kun keli loppu 
kesken" (keli eli kelkkakeli, ilmojen 
mukaan tekeminen).

1362. "lauta on kuivanu niin kehkeräks, 
ettei kelpa pal mihenkään" (kaikelle 
metsästä otetulle yritetään löytää 
käyttöä).

1363. "kun ei tässä kummempia 
terävehkeitä oo nin pittää tuohon

ketrottelemalla tehä reikä" 
(ketrottaa=pyörittää terävällä 
piikillä, vrt. kero, vrt. ke=pyöreä).

1364. "köyrem pääp pitää vähäm 
matkaa kehvitellä että käy pitsaus" 
(kehvitellä=purkaa, pitsaus
=lenkin teko).

1365. "niiv vain tuli vesikelekka 
avennolta jotta keikkuu, kut toine 
akka lykkäs ja toinev veti" 
(kelkalla vedetty vesi).

1366. "oikke oma keittu" (tervaa,
omakeittoista).

1367. "keettolippee" (koivun
tuhkasta valmistettua lipeää, 
jossa keitettiin pyykkiä).

1368. "erikseen ol se keittosaeppua 
jota ol suur korvo" (teurasrasvoista 
keitetty saippua).

1369. "ja porostahan ne keitti lippeen 
ku suovanniik keittivät" (porosta eli 
tuhkasta, lipeät, suovat ja saippuat).

1370. "naurovat ja riännäytyvät, 
se suattaa riessauttuuk, pitemppään
keitätti" (suovankeitto pilautua, 
liiasta elämöimisestä).

1371. "enne aekaan kun tervoo 
isävaenoo keitti semmosella haavalla,
jossa haavassa ol palamassa tervakset" 
(tervahaudat).

1372. "se turvehittiin sitten se keko 
ja päältä jätettiiv vähäv verra auki"
(tervahautaa tehtäessä).

1373. "kaikki net kelala panhan 
kaksikin säätä" (säätä eli säiettä, 
kela=seinään tai penkkiin kiinnitetty 
vitsaköyden punonnassa käytetty 
apuväline).

1374. "on meillä puita kelinliiheen 
ajaksi" (kelinliiheen eli rikon,
oma l, vieras r).

1375. "kelittömät taksat kuuluu 
olevan uurella sepällä" (sepät
=vieraan rahasta tekemisen 
edustajia, pappien tapaan
alkujaan vierassukuisia).

1376. "o sukkel et tommone 
vanh äm voi viäl kelkalissi puit 
metäst vettä" (vanha ämmä 
vetää kelkallisia puita, itse 
tekemisestä kumpuava 
itsenäisyys).

1377. "nyt on ollu kelekkeä tehä, 
kun on tuota lunta niin vähä"
(kelkkää tehdä, vrt. kevyttä).

1378. "moon täs ollu puita 
kelakkoomas" (itse vedetyt 
kelkat, vrt. lainasana reki).

1379. "kyllähän nuita nyt nuin 
lyhyeltä matkalta kelekkoo, 
melekosen pinon päevässä" 
(kelkkaa lyhyeltä matkalta, 
oma työ=lähityötä).

1380. "nua kessut pittääpi orresa 
kellastuttaa ja sitte pakata

kassoihin, että ne väkkiipi" 

(kellastuttaa kessut orressa,

vieras kessu, oma itse tekeminen).

1381. "olen noita Mattilan emännäv 

villoja kehränny yätä päivää" (toisilla 

työnsä teettäneet emännät ja isännät, 

oikeiden suomalaisten vastakohtia).

1382. "painu piukkaan astian pohjaan, 
hiilet vaan kellutteli pinnalla" (lipeäksi 
keitetty koivuntuhka).

1383. "veitelä ens niitä ruapsutettiin 
nii et ne alako kelsijäj ja sitte irrotettiin 
näpilä se kuor poes" (varpuja 
kuorittaessa).

1384. "pa kaikki piänekkir rasvankeltut 
saipuarasvoin" (saippurasvoiksi,
saippua=lainasana, soap).

1385. "eivät kemmakat meinant 
omettaa männä" (lehmät omettaan 
eli navettaan, lainasanoja molemmat).

1386. "tekivät tököttii" (tököttiä eli 
tuohitervaa).

1387. "varvi pantiin semmosta ohutta 
kenttäturvetta sihen terille ympäri" 
(tervahautaa katettaessa).

1388. "siit mätettii tällasil kepakoil" 
(puisilla kepakoilla, pyykkiä padasta, 
huuhdottavaksi).

1389. "niistä tulloo hyvin kepykäistä 
saiputta" (kevyttä saippuaa,
rasvaisista suolista).

1390. "noo paleli vähäm mutta, 
kun oli kuuma, pyykki nin eihän siinä,

kerinnyp paljo palella" (kuuma eli 

keitetty pyykki, lämmitti käsiä

avannolla).

1391. "niistä hampuista kerriitettiin 
aina stä lankaa ja kiärrettiin kellaa"
(kierrettiin kelalle, köysilankaa).

1392. "ne kerittiin semmosillen kerille" 
(tuohisuikaleet).

1393. "kuarittiin niiniä, pantiin 
semmosseen kerpoon ja viätiij 
järveen likoamaan" (niinen 
käsittelyä).

1394. "tehhään pieniä kerppuja, 
net kuivaa hopumasti" (kerppuja, 
pajunkuorista).

1395. "kyl miä olem paljo kerpustanu" 
(kerpustanut pajuja).

1396. "kerpputalas" (kerppujen 
säilytyslava, vrt. Talasmaa).

1397. "pannaan tuhkaa kerrokseen 
aina pattaam pyykkiin" (tuhkaa 
kerroksittain, vaatteiden väliin, 
padassa pyykättäessä).

1398. "suolia kerrostelloa" 
(vedetään suolia sormien läpi, 
saippuaa tehtäessä).

1399. "kerrostelemisellahas se 
suahhaan" (tuohityö siistiksi,
punomalla useita tuohinauhoja 
päällekkäin).

1400. "kehuu ja kerskailie, niinko 
ei myö sen töitä olis nähtym monta 
kertaa" (kerskumisen vieraudesta).

1401. "älä kersku erelt päin, kun es 
tiärä kuinka käi" (oudoksutut 
kerskujat).

1402. "ei kerskatav vaen sanomma 
me sev verran, että oomma me 
tässä hommassa vähäm poekasia 
paremmat" (kerskuminen ja 
kokemuksesta kumpuava 
itsevarmuus).

1403. "sarvihan on kertovata luuta" 
(kertovata eli kerroksellista, 
luun tuntijat).

1404. "monjaat tek ysie kerie" 
(isoja tuohikeriä, talven tuohitöitä
varten).

1405. "minä nostelil leivät 
kerähkälle ja emäntä pisteli 
uunihi" (vieraat palvelijat, 
oma tasa-arvo, osa taloista ollut 
terveemmällä pohjalla).

1406. "kesken päivin täyty tulla 
pois niityltä kun rupes vettä 
sattaan" (vrt. sadetakit päällä 
työntekoa teeskentelevät 
palkkaorjat).

1407. "ne keskötti mun työin" 
(keskeyttivät työni, oman 
työnteon pyhyydestä).

1408. "kum pellavie kylvettii, 
ei saanup puhuok keskenäns"

(maanviljelyn vanhemmasta 

luonteesta, omat elinkeinot

=oma pyhyys, vieraat elinkeinot
=vieras pyhyys).

1409. "älä katkase liika lyhyväks, 
katkase keskiä saat kaks" (itse 
laadittujen köysien arvosta).

1410. "keskisem pojjaan akka 
ossaa lypsää" (keskimmäisen 
pojan akka, muut miniät eivät, 

karjanhoidon myöhäisestä

alkuperästä).

1411. "keskissä olevaa työtä ei saa 
näyttää" (keskeneräistä työtä, 
työ=taika).

1412. "tual keskumettäs o viäl 
stukkipuit" (tukkipuiden eli 
vanhojen puiden kaatamisen 
vieraasta alkuperästä, ei onnistu 
omilla työkaluilla).

1413. "puu syömmen kaotta 
halakastaaj ja kaverretaan keskus
siitä uralle" (vrt. kaverretut 
astiat ja veneet).

1414. "tellättiin tommoten tiuhan 
kessul läpi ettei sinne hiiluksii

menny" (seulottiin tiheän kessun 

läpi, lipeäksi tarkoitettu tuhka,

kessu=pärekori).

1415. "söivät omoa ruokoa ja 
kehräsvätte, ja elätti ihtesä

yksinäiset naisetki"  (yksin 

eläminen, mahdollista myös

vaihdantataloudessa).

1416. "sill ei ok kestävyyttä, 
se alkaa pal, muj jättää kesen"

(kesken jättämisestä, omissa 
asioissa=heikkoutta, vieraissa 
asioissa=vahvuutta).

1417. "päre ei kestäp parssiik" 
(kestä parsia, tuohinauhan
tavoin).

1418. "ennenkun ei viäl oltu 
niin kesyi rauran kans" 
(kesyjä raudan kanssa, 
raudankäytön myöhäisestä
alkuperästä).

1419. "kesäaijassa on siulat ja 
hakaukset ja karsina vasoja

varten" (aijassa eli aitauksessa, 

väärältä tuntuva eläinten 
vankina pitäminen).

1420. "kesäänev varsa 
vierootettihin syksyllä 
emästänsä" (karjanhoidon 
luonteesta, luonnon vastaista).

1421. "kesäjuoneev vasikan 
tappavat" (yhden kesän juoneen 
vasikan, elämän pyhyyden 
unohtaneet).

1422. "tänä kesänä on ollu 
hyvissä hinnossa nuo kesäjuosseet 
vasikat" (kaiken pahan eli 
luonnottoman taustalla 
rahasta tekeminen).

1423. "en ole vasituisesti renkiä 
pitäny, vain kovimpana aikana

on ollu kesäkasakka, joskus kakski" 

(vieraat rengit, vieraat kasakat,

vieras toisilla teettäminen).

1424. "eihän sieltä mehttiin takkoo 
kesäkelillä ruvettu vetämmään"
(luonnotonta tekemistä 
paheksutaan).

1425. "een mie ota sitä kesäkorjuun 
tekhoon" (itse tehty, hyvin tehty).

1426. "vään kesälenkkarak hyvin 
kiaruks" (kesälenkkarat, nilan aikaan 
väännetyt koivuvitsakset).

1427. "kesälämpesellä om mukava 
tehäp pyykkie rannalla" (kesällä 
kaikki helpompaa).

1428. "sillä hiutethin, katot ja seinät, 
k alethin kesäpeshonki" (hivutettiin 
katot ja seinät, katajapesimellä).

1429. "kesäpäivin sit vanha tarkenee 
tehläp pyykkii" (iän mukaan 
työskenteleminen).

1430. "kyllä minä aattelin ste 
kesäppäälle ku muut työt tulee
teheryksi vähä stä peraata" 
(työ kerrallaan).

1431. "täss on tehtävä kesäsiivot 
pijan, että pääsee noist talvisist 
pöllyist" (kesäsiivot, 
vrt. kevätsiivoukset).

1432. "lampaat kesättyyt nii, 
et syyspuolel ei taho tulla 
läävää yöks" (läävät ja navetat
=eläinrääkkäystä, etelän eläimet 
eivät kuulu pohjoiseen).

1433. "se vuaj jonnij joutavvoo 
ketalehttaa, ei työsä iäressä 
malta ollak" (laiskuus ja 
vieraiden töiden vältteleminen,
eri asioita).

1434. "huhteliv vaattehii tual 
jojel ja ketkahlij jokeh" (omat 
työtapaturmat, harmittomia).

1435. "hakattiil lujastik ketua 
vasten kesällä, talavella 
lumihankia vaste" (hakattiin 
mattoja, ketua=ketoa).

1436. "pyykip pantiim pensaisiij 
ja kelollek kuivaan" (kedolle 
kuivumaan).

1437. "mulla tuolla keolla rekotti 
vuatteet kuivumassa" (omat 
kuivauskaapit).

1438. "ei koivuhalko kettähyynt, 
kuusisest ja huapaseest ketettii"
(ketettiin päreitä, vrt. kesi).

1439. "täytyy mennät toistev vieraan 
työhön köyhäm perhiel laste"

(köyhien pakottaminen toisten 

työhön, vrt. vieraille ajatuksille

perustettu "suomen valtio").

1440. "myö käytettii kolme kertaa 
avannos" (pyykkejä).

1441. "se kumottiij johonki, semmoseen 
että siinä saatti näin käyttää aina sitä lankaa" 
(käyttää lankaa talissa, kynttilää tehtäessä).

1442. "suolla oli tervakssii, ja onhan 
ne käöttänä kannosttae" (tervanpolttoon, 
vrt. omituinen elävien puiden 
kaataminen).

1443. "kun vanahaksi tulloo niin ne ei 
käötän ne työt niinkun nuorempana" 
(iän hyväksyminen).

1444. "kyllä moon syksyk keväät aina 
ulkotyäs ollu" (syksy ja kevät,
omien töiden aikaa).

1445. "koivulauvat ko saavat olla tuos 
ulkon ni kastuut ja kuivaat ja kevelöityyt, 
ei ne sovi ennää mihinkää siit" 
(tarvepuiden kuivana pitäminen).

1446. "niitä oli ennen semmosia keviä 
varpulistehejä" (kevyitä varpuliisteitä).

1447. "oun sinne läijjiin kerännä, 
siältähään ne vaikka kevätkolleella"
(kuljetetaan kotiin, läjiin kerätyt 
puut).

1448. "se kuurathin, luutain kansa 
hiutethij ja hiekan kansa, se oli 
keväppeso" (kevätpeso eli siivous).

1449. "keväppyykki pestii hangen 
aikana ennenku lumet sulasi,

että ne oikeiv valakeni tuolla 

ulukona" (kevätpyykki,
käsipyykin luonteesta,
ei tehty joka viikko).

1450. "keväträmpsyjen aikana 
ruvettiin halkoja hakkoon,

kur rangat oli ajettu talvella 

kotiin" (keväträmpsyjen

eli loskakelien aikaan).

1451. "kevätsiivvuu toukokuulla 
tehttiin" (vrt. lumien sulettua).

1452. "koita ny kelien aikana ajaa 
ne puus etteh niitä kevätsuliin
jätä" (ajaa puusi talvikelien aikaan, 
vrt. vetää).

1453. "täyty saar puu metäst ajetuks 
ennenkon tleevas suurek keväses satte" 
(puut ajetuksi ennen kevätsateita, 
jokaisella työllä aikansa).

1454. "sitä hangattii rava kans nii jot 
se ol iha köyhnänä karkija" (hangattiin 
puuastiaa, ravan eli hiekan kanssa).

1455. "kyll on köykäänen olo kus sain 
tuonkit työn teheryksi" (omista töistä 
kumpuava kevyt olo, vrt. vieraista töistä 
kumpuava raskas olo).

1456. "vitast väättin kööre, ku lehti tule 
hiirenkorval" (vitsoista väännetyt 
köydet, töiden ajankohtia).

1457. "ennen aikoihin köylet oli 
koivun kuaresta" (omat köydet, 
omista aineksista).

1458. "jos sanottas että kolomisäenem 
pit tehä, ja kymmemmetrinen köys pitäs 
olla, niin sitähän pittää ollas sillon sitä 
seätä kolomekymmentä metriä" (30m 
säiettä, 10m pitkää köyttä punottaessa, 
kolmisäikeiset köydet).

1459. "on sitä hienompia köysiä tehty 
jouhesta niinku verkom pauloja ja 
purjeel liikejä" (hienompia eli 
ohuempia).

1460. "silloon oli hyvä kelehiltä ja 
rämäköiltä kelekkua kitukasvusia 
mäntyjä" (kelkata mäntyjä, 
hankiaisilla, vrt. ajaa).

1461. "ei siitä astiasta ou, sit om 
pietty kalossa" (pidetty kaloissa, 
jokaisella ruualla astiansa).

1462. "silahat suolattihin kala
ammeisii" (omat puuammeet, 
vieras suolaaminen).

1463. "kalaaski" (kannellinen aski 
jossa kuljetettiin eväskaloja).

1464. "pankee kans siihe kalaasteesep 
piäle" (kannelliset astiat).

1465. "tuokaapas kalakaara pöyvvällen 
niim päästään syyvvän natustelleen" 
(kalakaara, puinen kaukalo).

1466. "kalakaakalo ol pöövässä" 
(puinen astia).

1467. "kalakassi eij olluk kaekilla aevan 
yhtä suuri" (kalakassi=päreistä laadittu 
kapan vetoinen kalakori).

1468. "kalakaoha kuuluu olevav vielä 
siinä astiassa" (kauhalliset astiat).

1469. "syksyllä ol kalakaakalot 
täännä kaloja talavev varaks" 
(kalojen säilyttämiseen käytetyt 
pitkät puukaukalot).

1470. "tuas sää poika se kalakessu, 
mää lähren kalastamaa" (kessu 
eli kori).

1471. "suuri kalakippa keskel pöytää" 
(kippa, vrt. kippo, koppa).

1472. "isä käve järve rannas katissojas 
ja rysyjäs kokemas tuahinen kalakome 
seljäs" (kome eli kontti).

1473. "kalakontti" (kalojen kantamiseen 
käytetty tuohikontti).

1474. "sill oli kalakoppa täyn ahvenoi" 
(tuohiset kalakopat).

1475. "tuohesta tehtyk kalakopsat" 
(kopsat eli korit).

1476. "kalakopsa" (päreinen kori 
jossa kannettiin verkkoja).

1477. "kalakorvo" (korvo eli sanko).

1478. "kalakotsikka" (kalakontti).

1479. "kalakoukulla saapi ison saaliiv 
vielä mukavammiv venneesen ku 
lipillä" (vieraat rautakoukut, 
omat lipit).

1480. "haeppas se kalakoula pöötää, 
että suahaa särkee mahhaan"
(kalakoula, puinen astia).

1481. "kalakuikka" (linnun 
hahmoinen astia jossa pidettiin
suolakalaa).

1482. "ne vahtas päin kalakuppia 
syäresä" (vahtasivat pöydällä olevaa 
kalakuppia, yhteydessä kalojen 
antajaan).

1483. "kalakuppi oli aina pöylässä 
koska syätiim mitä ateriiaa hyvvään" 
(puinen kala-astia).

1484. "kalakopal mää olen kantanu 
kaloja kotiin" (kantamiseen käytetyt 
kopat).

1485. "viekäi mennessännek kotii toi 
kalapalju" (kalapaljut).

1486. "kalapankiloehim pantiin ne kalat" 
(kalapankilo, puinen kalasanko).

1487. "kalaperulla kannettiin kalat 
kottii" (kalaperu=oksanhaarukka 
jolla kannettiin kaloja).

1488. "peseppäs Liisa ja katajoeta 
se kalapunkka valamiiks" (pytyn 
tapainen puuastia).

1489. "kalapöskä" (kala-astia).

1490. "meillä on tuola nurkalla 
kalapöytä jolla ulukona kala 
kesällä laitetaan" (kalapöytä eli 
kalanperkuulauta).

1491. "kalarimpsi" (kalojen
kantovitsa).

1492. "kalariippa täynnä kaloja" 
(riippa eli kantovitsa).

1493. "talvel meil tuotii ain monta 
kalapyttyy täytehee hailii" (puiset 
kalapytyt).

1494. "kalasatka" (satka eli kontti).

1495. "kalatolkki" (tolkki eli kontti).

1496. "kalatuiju" (tuiju=tuohinen 
astia, vrt. Tuija).

1497. "kalatölli" (tölli eli tiinu).

1498. "jouvvuin kaloja kalavihassa 
kantamaa" (vihassa eli vitsassa,
kontin sijasta).

1499. "mulla oli jo komia nivaska 
ahavenija kalavittassa" (vitsassa 
kannetut kalat).

1500. "pittää korjata kaik kalahamat 
korjuusee, et eivät jiä satteesee"
(kalahmat=työkalut, korjuusee
=suojaan).

1501. "puisella lapiolla vaan kalhettiin" 
(omat puulapiot).

1502. "miä oli kua puasta kalhuamassa 
vettä" (kodan padasta, keittokodat).

1503. "kalhutin" (hiomakivi, 
kovasin).

1504. "kovaasimeksihas sitä 
sanottihin, sellaanen kali, jolla niitä 
sittet tikuttihi" (kali=kova kivi, 
tikuttihi=teroitettiin).

1505. "kalikoilla joskus sekotettii 
sevosta" (sevosta eli taikinan
juurta).

1506. "kalikkatakin ne käöttivät 
semmosena, jolla ne tuota, 
suomivat" (suomivat kalikalla
pellavavyyhtejä, ne, vrt. me).

1507. "erikseen oli rankakalikat ja 
hakokalikat" (rangoista ja haoista
laaditut kalikat).

1508. "tikapuijen kalikat om mätiä 
ja nin taitua ollar reispuutki" 
(tikapuiden osia, vrt. vanhemmat 
yksipuiset tikkaat).

1509. "kemiläisiä tullee, tupen kalina 
kuuluu" (vrt. tupen rapina, oma k, 
vieras r).

1510. "katavast tehtys sit joka talom 
pöyräl semmonen kaljahaarikko oli" 
(kaljan juomiseen käytetty astia).

1511. "kaljahaarukkoi tekivät katajast" 
(tekivät, vrt. teimme).

1512. "ne ol puusta kaikki, kaljakannust 
alkai" (puiset kaljakannut).

1513. "kaljakeppi" (puinen keppi jolla 
vatkattiin kaljaa).

1514. "malttai liotetti veres ja se vesi 
kaarettin tynnyrihi ja simp pistettin 
kaljankäytöst" (kaljanvalmistusta, 
tynnyri=lainasana).

1515. "kaljaruvat seisattuit niki pohjaal 
ko kalja lopetti käymise" (ruvat=sakat, 
nikin=tynnyrin).

1516. "kaljapotit uunii paistumaa ja 
humalat parvee" (potit eli saviruukut 
joissa kaljaimellykset kypsytettiin).

1517. "vesi ja malttas seotettin ens 
kalisaavis, sit se seotus ajettin
kalipunkka" (kalisaavi=kaljasaavi, 
kalipunkka=puinen kaljasoikko).

1518. "kun syämästä pääsi nim pisti 
pesän ylöspäij ja pisti kalkkuun"

(kalkku=lusikan tai kirveen 

lovellinen pitopaikka, kirveelle 

tehty lovi reen kaustassa).

1519. "pa se kirves tohon kalakkoon" 
(jokaisella esineellä paikkansa).

1520. "kalkuul tuahen hiilest pikii" 
(tuohen hiilestä pikeä, puuastioiden 
paikkaamiseen).

1521. "pittää viitakkeet käättee 
sepällä kallihtuttamassa" 
(teroituttamassa viikatteet, 
vieraat keksinnöt=vieras 
toisista riippuvaisuus).

1522. "toi kirves on nin kalseja 
että se pölkeä puuta" (pelkää 
puuta, elävä olento).

1523. "eehä tua pysty ees lahoo 
pökkelöön ku onii pahast 
kalsistunut" (kalsistunut 
eli tylsistynyt).

1524. "ei sitä tarvinnu hioo 
ollenkaa ennenkö sittek ku 
se rupes vanhaks tuleen" 
(vanhaksi tulevat työkalut).

1525. "kukahan on kalasunnut 
tuon kovelin" (kalasunnut
=tylsistänyt, kovelin
=vuolimen).

1526. "se männöö kaltoisaks, 
sitä et suat täytenä kulukemmaan 
ennee" (kaltoisaks eli kieroksi, 
yksikorvainen puuastia).

1527. "kaltsinal suap hakata 
metsäst havuloi" (kaltsina
=leveäteräinen kirves, 
kuulostaa lainasanalta).

1528. "tämä leiplapija on vähän 
kalttasarvena, toinen puol on 
vähän kappeempi ja toinen 
levveempi" (kalttasarvena 
eli vino).

1529. "hyväk kalut ne on kun tyät 
tekkee, miähet niit johtelee vaa"
(kaluista keksityt sanonnat).

1530. "maasa hulttiomen kalut" 
(maassa hulttion kalut,
työkalujen kohtelusta).

1531. "vaikk oli suuria komeita pitoja niim 
puukalut vaan eik ollum muuta asenna 
kup puukko" (puukalut eli astiat, 
suurissakin pidoissa).

1532. "ei ne ostaneet minkäälaist kalluu, 
ne oli kaik nii hyvvii käsillää" (hyviä 
käsistään, ostamisen myöhäisestä 
alkuperästä).

1533. "tulkaa pois kurikkaa kalluumaa" 
(kurikkaa kaluamaan, pitojen jälkeen).

1534. "elä kalluu nii hienoks" (hienoksi 
eli ohueksi, kirvesvartta).

1535. "pan ne monta pattoo pilallen 
kalutessaam pohjoomoo paam pohjasta" 
(kalutessaan pohjoomoo eli pohjaan 
palanutta, tarkoittaako savipatoja).

1536. "seinäskavoja joilla ne kalus 
seinie" (kavoja eli koveleita,
vrt. skavahöylät).

1537. "kalvoin seiso meilänkii aitan oves, 
siit se otettii ku tuohee mentii" (tuohen 
ottamiseen käytetty apuväline).

1538. "lyäs tuolla kirvehe kamaralla päälle" 
(kirveen kamara, vrt. hamara, vierailta 
maistuvat r-päätteiset sanat).

1539. "saavim pohi o nin kampeltunnu, 
ko o niin kauvva sattes ollu" (kampeltunu
eli vääntynyt, elävät puuastiat).

1540. "ko rualt ol pääst, ni jokane nuol 
lusikkas ja pist se siihe kamppaha"
(kampahan eli lovettuun puuhun).

1541. "siinä n oli kamppasa kirveet 
aina ovem päällä konnei töisä oltu" 
(kampassa eli lovissaan, jokaisella 
esineellä paikkansa).

1542. "sarvesta teki kamppoja" 
(vrt. luusta, kampa=lovi). 

1543. "kamuvasu" (pärevakka, 
jossa pidettiin ompelutarvikkeita).

1544. "ota hoska ja kuavis sie nuista 
pytyn laijoista kanas pois" (hoska
=huiska, kanas=kuivunut kuori).

1545. "lähen halkomua kanatit" 
(kanatti=pölkky josta kiskottiin
päreitä tai liisteitä, koria tai 
vakkaa laadittaessa).

1546. "hummares survottii ennen 
kanepin siemenii" (huhmarissa
kanepin eli hampun siemeniä, 
lainasanoja).

1547. "Kirsinnevalla tummut teki 
kanervaluutija, kun niill oli hyvää
aikaa" (tummut eli mummot).

1548. "pua pata kiehumaa" 
(omat savipadat).

1549. "kangotin" (tuohitöissä 
käytetty pihtimäinen apuväline, 
koirasin).

1550. "huono sillä kirhveelä on 
hakata ko son aivan kani" 
(kani eli tylsä, vrt. kanissa).

1551. "tuala on passeli kankipuu, 
otaski kirves, ja lyäs siittä kanki"
(omat puukanget).

1552. "oli kahen kannanthainen 
koppa" (kahen kannettava).

1553. "miehet teki puusta 
semmotten kaukalomaisen astijaj 
ja siinä oli kannatteet sitte" 
(kannatteet eli korvat).

1554. "kannelliset hulukat" 
(hulikat, puuastioiden nimiä).

1555. "se leipäkannikas se ol, 
sellases, varpakoris" (varpa 
eli juurikorissa, juuri=maistuu 
lainasanalta).

1556. "kyl meijjänkik kontisa 
oli oikeen kahrem pualen ne 
kannikkeet" (meiän kontissa, 
itse laadittu).

1557. "vittasta kannikeh" 
(kalakopan keskellä).

1558. "korento oli kannimpuu" 
(kantamiseen käytetty puinen 
sauva).

1559. "sanottin kannisaaviks, 
ko ol semnen kakskorvane"
(kaksikorvainen puuastia).

1560. "sie pistä tuoho kalasäkkii 
uus kanno, ku tuo entine on nii 
huono" (kanno eli kannin).

1561. "panhan kannokhet" 
(kannokkeet eli viilekkeet, 
konttiin).

1562. "kannuspus" (selässä 
pidetty pussi, kannettu 
etupuolelta lomittain 
kulkevien nuorien varassa).

1563. "ne olliit enne ne 
puukannut" (maidon 
kuljettamiseen).

1564. "se kannu ol semmone 
iso tuohastii ja siin ol sanka 
ja sen sangan ne ompel rihmalla 
kiinni" (kannu=marjastukseen 
käytetty sangallinen tuohiastia).

1565. "kannu mustikkoi" 
(tuohikannut).

1566. "kappa pualaimii" 
(pualaimii eli puolukoita).

1567. "nyt on kontti valamis, 
kantuumet viälä pitää teherä"
(kantuumet eli viilekkeet, 
vrt. hihnat).

1568. "s oli pärheistä, ja siinä 
nahkakannukhet" (päreistä 
laadittu kontti, vrt. tuohesta).

1569. "kannumäärällä min oon 
sieltä saanu, litroosta ei oo 
puhuttu mitää" (omat kannut, 
vieraat litrat).

1570. "vähä kannuin käles, 
paljonkos sihim marjoja mahtuu"
(marjakannut).

1571. "kuka kannunkorva o erinäs 
vääntän" (vääntänyt irti, itse 
laadittu=arvokas).

1572. "kanselo" (tuohesta tehty 
pyöreä astia).

1573. "kansikopat oli ensis 
suaralaitaasia sittek keskikohoralta 
vähän kupuria" (kansikopat 
eli kannelliset kopat).

1574. "minä tein kansvakkoja" 
(kannellisia vakkoja, päreistä).

1575. "kansvakkasissa piettiiv 
vuatteita ku ei olluk komeroeta"
(omat vakat, vieraat komerot).

1576. "kansivasu" (kannellinen 
vasu).

1577. "kantajaesem me sieltä 
saemma kaloja" (kantajaisen 
eli kaksin kannetun korin).

1578. "kantajas" (korennolla 
kannettu kaksikorvainen kori).

1579. "kantakoppa" 
(kaksikorvainen koppa).

1580. "kantakoppa" (selässä 
kannettu kapea ja korkea kori,
konttivasu).

1581. "tuohestaha ol tehty 
semmone kantikkaine vakka 
mihi seulottii" (kantikkaat 
ja pyöreät vakat, kantikkaine
=neliskulmainen).

1582. "kantokori" (sangallinen 
ja kannellinen juurikori).

1583. "kantokori" (pitkä ja 
matala kaksikorvainen kori).

1584. "meijän muurpata vettää 
kolome kantokorvoo" (isot 
muuripadat, korvo=korvallinen
sanko).

1585. "sitä sanottiin kantosaaviks 
vanhaan aikaam paremmin

kakskorvaa ko tankosa vettä 

kannettii" (kaksikorvaista

puusaavia).

1586. "meitin olutynnyr veti 
neljä kantosaavilliist" (tynnyrien 
koosta).

1587. "tältä kantilta tää oes jo 
jotennii silleä, tää lusikanteos"
(tekeillä oleva puulusikka).

1588. "ne olivat niiku jalan 
kokosii kantillaa" (tuohiset 
joissa paistettiin silakoita, 
omat tuohiastiat).

1589. "sittev vuolet ja silität 
kavahöylällä" (vuolurautaa 
muistuttava höylä, käytetty
viimeistelemiseen).

1590. "kappealapasija moasepän 
tekoja" (kirveet Äänekoskella,
vieras rauta=vieras toisilla 
teettäminen).

1591. "ei ennen syäty nii kauheeh 
hianost kahvelil ja veittel, kivikupis 
vaa jokaanen uitti veitten nokas" 
(kivi eli savikupissa).

1592. "sej jälkheen ko kahvelis 
saathiin ei pottutikkuja tarvittukhaan 
ennää" (kahvelit eli haarukat, 
metallia=lainasana).

1593. "mihin se meijäv vanaha 
kapli on kavonnu" (kapli=kahdella 
kädensijalla varustettu vuoluhöylä).

1594. "semmonem pikkunen 
kaplihöylä elij jokapaekan höylä 
jota kahen käen lykättiin" 
(kaplihöylä eli jokapaikan 
höylä).

1595. "nuorass on neljä, viis 
säikeist tehtyy kaplii" (kaplii 
eli punottua paksumpaa säiettä).

1596. "ei myö ou heitä kapoteltu 
minkä verral lienöön" (kapoteltu 
eli mittailtu, vrt. kappa).

1597. "kahen kapan kiela" (kaksi 
kappaa vetävä astia).

1598. "istu alemmaj ja ryyppeek 
kapasta" (juomiseen käytetty 
astia).

1599. "sitä siit tuotii pöytää 
kapa kans, hapamaitoo" 
(puiset maitokapat).

1600. "no otetaan tuolla 
kappaesella" (kappasella 
eli kapan mitalla).

1601. "siin ol yks korva vaa 
siin kappaises" (kappainen, 
pienehkö puuastia).

1602. "jyvät pannaah huhmareej 
ja survotaa" (maanviljelyyn
liittyvät astiat lainasanoja).

1603. "kapperolla hajettiin jauhot 
aitasta" (pyöreäpohjainen
ja korvallinen jauhoastia).

1604. "viän nyn ne kaikki kipot 
ja kapot sinne astiampunkkaan
kuurattavaks" (kipot, kapot 
ja punkat).

1605. "kapol viskattii kuumaa 
vettä lattiale ku pestii"
(kapolla eli kapalla).

1606. "tuosa varres on kapula 
liial lähellä kunniaa" (kunnia
=varren litteä pää).

1607. "no ei niit vaattehii 
ennen silitetty, sellasel kapulal 
kapuloitii vaa vähä siliämmiks" 
(silityskapulat).

1608. "kapustakovela" 
(kauhojen, lusikoiden ja 
kuppien kovertamiseen 
käytetty vuolin).

1609. "paa miulle viel yks 
kapustalline" (kapustallinen
eli kauhallinen).

1610. "kapustapuu aivan 
koijusta" (kauhapuu, 
koivusta).

1611. "emäntä se vain taka 
ääressä kapustoi vellipataa" 
(kapustoi eli hämmentää).

1612. "tehtiim puupäät ja 
paenettiin kara puuhun" 
(veistä laadittaessa,
kara=kapeampi uloke,
tappi).

1613. "kara" (huhmarin 
survin).

1614. "karahkoilla" (pestiin 
puuastioita, kuivista kuusen
oksista sidottu pesin).

1615. "karhakka" (tuuhealatvainen 
tyvestä karsittu kuusennäre,
käytetty pesimenä).

1616. "karahkavittalla silotoon kiiv 
seipeet" (karahka eli närevitsoilla).

1617. "karahkavyö" (näreinen 
astianvanne, näre=nuori kuusi).

1618. "nuista kuusenkarangoista 
tul hyvä pesuluuta" (karangoista 
eli kuivuneista oksista).

1619. "kuusinen karanka" (keihään 
vartena).

1620. "ei misteä nii vahvoa 
astijoakoa toas tulek ku karanäriest"
(karanäre=hidaskasvuinen ja 
tiivissyinen kuusi).

1621. "karaora" (hirsikaira, myös karapuras).

1622. "toillaisest karentukuusest kun tekee" 
(tekee saavin, niin ei ravistu).

1623. "sellaiset karhakat pytyt" (hiekalla 
hangatut puupytyt).

1624. "se oli paha sit jos jäi liiav vähäks niin, 
ne oli simmosii karheita vaaj ja huanoi ja, 
ja sit täytys uurelleem polttaat" (polttaa 
saviastiat).

1625. "männystä ja kuusesta tehthin 
astiat ennen" (havupuista).

1626. "mänty painaa tervaselle, 
kuusesta nep pitävät ollak astiat" 
(astiapuut).

1627. "karkutti sitä pihkoo, ja sitte 
tilkutti ja pan astioihin tukkeeks" 
(tilkitsi pihkaa puuastioiden 
tukkeeksi).

1628. "syämisej jälkeen nen nualtiin 
puhtaaks ja pantiin seinäsä olevaan 
karmiin" (puiset lusikat).

1629. "kyl mää sitä pataa karnuti, 
mut ei se puhtaaks tainnu

viäläkän tulla" (vieraat rautapadat, 
vrt. tuohessa keittäminen,

petäjänkuorella paistaminen).

1630. "siis voikarpp oli tuohest" 
(karppi eli rasia).

1631. "viimenen kimpi on karsas, 
s on itkunkimpi" (karsas eli kiero,
laudoista laaditut kimpiastiat).

1632. "noi veistokirveet ja 
karsimuskirveet oli tommosia 
lyhkölapasia ja levveeteräsiä" 
(karsimuskirveet, oksien 
karsimiseen käytetyt).

1633. "karsiusveit ol puukkot 
isomp" (veitset ja puukot).

1634. "nuoremmat karskutti 
petkeleellä karnua" (karnua 
eli pettua, Hartolassa).

1635. "sillä sitte karskutettii, 
ympärip pytyl laitoja" (kuivista 
kuusenoksista sidotulla 
pesimellä).

1636. "oli sellaanen karstaharja 
jok oli soukkee" (soukkee 
eli kapeampi, pellavien 
harjaamiseen).

1637. "sienikartta" (sienien 
hienontamiseen käytetty 
puinen karttu).

1638. "kartta oli huavas tehty" 
(haavasta koverrettu pitkulainen 
kaukalo).

1639. "mettästä karttia" (karttia 
eli sitkeää kuusipuuta, kimpiastian 
laudoiksi).

1640. "tarttis kaataa astianlauta
kuusi, kun löytäs karttia" 
(karttia eli hitaasti kasvanutta 
kuusta).

1641. "se saavi on karttikuusesta 
tehty eikä varmastikkan suara 
läpittensä" (suara eli vuoda).

1642. "suara karttinem puu" 
(oli hyvää astialaudaksi, 
vrt. syinen).

1643. "pata piteä roakatap 
puhtoaks, vispilä kans oikei, 
ei sitä synny karttuiseks 
heitteä" (pata=kuulostaa
omalta sanalta, vrt. savipadat).

1644. "ne uli ne karvalaukut 
tehty aina erikoisen lyhykarvasesta 
nahasta" (karvaisesta nahasta 
ommellut laukut).

1645. "ennem mailmas oli 
simmottii kurnii, ykspuisii oikeen 
tehty, oikeen karveetettus simmottii" 
(yhdestä puusta koverrettuja kurnia, 
vrt. kuurna).

1646. "kyl mää karvinkirvell ole 
veistän" (karvinkirveellä eli 
kourukirveellä).

1647. "kasakirves ov valta hakkokirves" 
(kookas hakkuukirves, valta-sanan
alkuperää).

1648. "paassa tahik kasarissa keitettii 
huttuu" (kasari=tasapohjainen 
varrellinen tai kaksikorvainen 
keittoastia, metallia=lainasana).

1649. "pohja ensin tehttii, se tul 
ristiin ne pärreet, sittä ruvettiiv vuan 
kassoommaan" (kasaamaan reunoja, 
pärevasua tehtäessä).

1650. "valeppanta kasas niit et s ei 
päässyh hajalle" (valeppanta=luudan 
alin panta, kasas=piti koossa vitsaksia).

1651. "tää on nyt kesetekone tää 

pittää vielä kasata, pyyhästää veisse 

kans et työ tullee siisti" (pyyhästää 

veitsen kanssa, vispilän tyvi).

1652. "vesoimil vesattii kasekisto 
ja kirveil puut" (vesoimet ja kirveet, 
vrt. vesurit).

1653. "kun ol pieniä koivuja ne otti 
kassarilla, kun ol ysiä koivuja ne 
koatoi kirveellä ja tek kassarilla 
kerpot" (kassari=koukkupäinen 
veitsen tai sirpin kaltainen 
työkalu, vrt. me).

1654. "kassarallaen niitä pölökym 
piässä napsittiim poekki" (havuja).

1655. "oli semmonen kaskiäjes, 
tehtiin kuusem pualiskoist ja

jätettiin oksak kii" (kaskella
käytetty äjes, omat ja vieraat 
puiset työkalut).

1656. "ei kassia pruukattu eikä 
väskyä, nyytiä ennem pruukattiin" 
(kassit, väskyt ja nyytit, väsky
=väska).

1657. "kassikirves, tällä kasalla 
hakattaa" (kassikirves=pieni 
kirves, kasalla=terällä).

1658. "kassi" (tuohesta punottu 
kotelo).

1659. "tuo se kassi täythen halkoja" 
(kassi eli puulaatikko).

1660. "mnää saim marjoi siält 
koko kassillisen" (kassillisen 
eli korillisen).

1661. "kassilo" (pärekori).

1662. "kastikkaine" (sääriluusta 
laadittu veitsimäinen kalu, 
käytetty tuohikontin teossa).

1663. "voi voi kyllä ne äijät halki 
pani, eik olluk kasusek kalut, 
honkinuija ja kirves ja vaaja" 
(kalut joilla halkaistiin lautoja, 
sahoja edeltävää aikaa).

1664. "suahvit kattautettii" 
(puhdistettiin saavit kiehuvalla
katajavedellä, jonka jälkeen 
lisättiin talveksi säilötyt 
puolukat).

1665. "astijat pit sillon tällön 
kattauttoo" (katauttaa eli
huuhdella kiehuvalla 
katajavedellä).

1666. "pit ollak kiehuata vettä 
ja kattaemia" (kiehuvaa vettä
ja katajia, lihatiinuja pestäessä).

1667. "leppäsiä ja kattaisia 
pyttyjähä ne pit, nei paenana 
maetoo" (leppäisiä ja katajaisia 
pyttyjä, vrt. me).

1668. "se oli suvella aika hyvä, 
katajaluuta, otti pölynnuham
paremmin irki" (katajaluuta,
hyvä siivoamiseen).

1669. "vastaluuvat on niin 
kuivie jo kevväällä paremmat 
oes kattaaluuvat" (vasta ja 
katajaluudat).

1670. "katajahosalla pantiil 
löyhien seinät ja katto" (hosalla
=huiskalla, löyhien=pyyhkien).

1671. "ruppeeppas Riikka noeta 
maetopyttyjä puhistammaa
ja kattaemaa" (hautomaan 
katajavedellä).

1672. "katavkoris ol see reun 
kaikke vaikem tehr" (katajasta 
punotussa korissa).

1673. "katajalasku" (katajainen 
maitoastia, umpinainen).

1674. "hiekalla ja kattaavveellä 
niitä ol pestävä" (puuastioita).

1675. "katavasuttii tekemääm 
muijat ensmätteks meni" 
(katajasuteja eli luutia).

1676. "kattaastellaan isossa 
korvossa" (kataastellaan eli 
liotetaan katajavedessä, 
korvo=korvallinen sanko).

1677. "ensim pestiih hiekalla 
ja sittev vielä kattaasteltii" 
(hiekkapesua seuraava 
katajoiminen, omaa eli 
myrkytöntä tiskaamista).

1678. "monta kertaa pantii 
kivviikii, kuumii kivviikii, jot se 
oike hyväst katajoitu" (kuumia 
kiviä katajaveteen, kivillä 
keittäminen).

1679. "se tul katajavarilla nih 
hyväks, ettei tullum mitiim makua 
jos puullem painu" (katajavarilla 
eli kuumalla katajavedellä).

1680. "vesvastalla, havuhoskalla, 
katajavastalla ripsuttiij ja hoskattiin" 
(vastat ja hoskat, siivoamiseen 
käytettyjä).

1681. "ne poltteloo kataaveillä 
puuastiat" (poltteloo eli
kiehuttaa).

1682. "suven aikah kerta viikus 
katajoittih" (katajoitiin puuastiat).

1683. "puuasttiit katajjoitellaan, 
ne ei painas sittä mittääk"
(paina eli anna makua).

1684. "kuumalla veellä pesttiij ja 
äeti aennaek katajoettel vielä"
(katajoitteli, puisen kirnun).

1685. "pata ko on katajoitettu, 
ku poat maitoo, siit se nostaa
hyvän sliuhkin" (sliuhkin eli 
kerman, padan katajoiminen).

1686. "huttu ku katskahti paam 
pohjaa, nii se ei meinannu lähtii
ensinkää" (katskahti padan 
pohjaan, vrt. paloi).

1687. "kirven terä täyty tällät 
nii et se katto varttes" (katsoo
varteensa, itse laaditut kalut
=eläviä olentoja).

1688. "pata kattilloo sannoo, 
musta kylyki kummallae"
(astioista keksityt sanonnat).

1689. "kattila ol kehnost tinattu, 
hää sai myrkytökse" (myrkylliset 
metallikattilat, kattila=kettle).

1690. "ot kaah ja pist puur pois 
parast" (kauhat ja padat).

1691. "pual kolmat kaoha niis 
kaikis o taikinaa" (puoli kolmatta
kauhallista, omat mitat).

1692. "ei voik kauhal vaatiik kun 
on luskal saanu" (kaluista keksityt 
sanonnat).

1693. "joka kaohalla alakoa, 
se lusikalla lopettoa" (sanottiin
ahneesta, liian nopeasta elämästä).

1694. "ei kauhalla kaloja syyvväl 
lusikalla vettä juuvva" (jokaisella 
kalulla tarkoituksensa).

1695. "om monel kauhakih, 
jolla ajaa hyhmää pois avennost" 
(kauha eli puinen lapio, 
vrt. haavi).

1696. "kauhakovel" (koverrusveitsi).

1697. "ahvenie nostettiin kaohasella" 
(kauhasella eli pienellä haavilla).

1698. "kauhanäver" (näveri eli kaira).

1699. "kauhaorat oli hyviä menöhön
tuorehesen puuhun" (orat eli kairat, 
kourumainen terä).

1700. "tuoll oesih hyvä kauhapahka 
vaen ei jouvva ottaan" (hyvä pahka, 
kauhan tekoon).

1701. "luskapuut ja kauhapuut 
otetah lylykoivust" (kova puu).

1702. "kauhavintilä" (vintilä eli 
kaira).

1703. "se on semmoinen ons 
kauhelo, näreppuissa tapovvaa" 
(ontto kauhelo, kirnuksi sopiva 
kuusipuu).

1704. "isommasta puun kauhelosta" 
(tehtiin kaukalo).

1705. "mie kauhnasin kapustal 
lihat siint keitoksest" (kapustalla 
eli kauhalla).

1706. "viitakkeita karastessa pit 
ollak kaokalo ja siinä vettä" 
(kaukalo=pitkä ja matalahko 
puuastia).

1707. "hakattiin semmosellek 
kaukalolle, vähä, että siihen 
sammales sit taas mahtu" 
(seinähirttä kaukalolle,
sanan alkuperää).

1708. "kaukaloinen" (pieni 
kaukalo, nen-sanan alkuperää).

1709. "kaukalkirves" (kourukirves, 
telso, talso).

1710. "kuuskik kaukalollista tuli 
yhrestä tiinusta" (kuusi kaukalollista 
taikinanjuurta, kaukalo=tiinua 
pienempi, tiinu=stiinu=lainasana, 
tiina=poro=oma sana).

1711. "työnnä se kaukkisi tänne nin soat 

sinnää tätä velliä" (kaukki=pieni 

puukuppi).

1712. "tuo tänne kaukkus, ni soat maituu" 
(kaukku=pieni savi tai puuastia).

1713. "kaukku" (lapiomainen puukauha, 
lyhyt varsi).

1714. "kauko" (tuohinen puukontuppi).

1715. "kirveen kaula" (kaula eli terän 
tyviosa).

1716. "lyhkökaulasep piilut" 
(piilukirveet).

1717. "kaulahisvakkoja" (kaulahisten 
eli huivien säilyttämiseen käytettyjä).

1718. "kaoluspärreet sulokoo ne 
pärree nenät, nei piäse oekiammaa" 
(kauluspäreet eli sidepäreet, 
pärevakan suupuolessa).

1719. "sit kaulustettii, päätettii" 
(vahvistettiin vakan reuna 
sidepäreellä, pohjan ja sivujen 
jälkeen).

1720. "kun se seppä teki niim paljo 
sit kaupankaluu" (vieraat sepät, 
vieraat kaupankalut).

1721. "pikkuiset koopukseni teij 
ja läksim poes" (pikkuiset kaupukseni, 
oma kauppa=vaihtokauppaa,
useimmille sekin vastenmielistä).

1722. "kirvhen kauto" (kauto
=puusta tehty kirveenterän suoja 
tai puukontuppi).

1723. "lepäst tehryl lautasen saa 
kaikkep pikemmin sileeks kaval" 
(kava eli skavahöylällä, höylien 
vieraasta alkuperästä).

1724. "nyt ku oot vestännä siitä liijjat 
poes niin sittev vuolet ja silität 
kavahöylällä" (vieraat skavat, 
vieraat skimpilaudat).

1725. "lautasen syrjä ja pohja kaik 
vaa tehtiin yhrest puust" (yhdestä 
puusta tehdyt lautaset).

1726. "kavelo" (koukkuteräinen 
koverrusveitsi).

1727. "vakkasia oun kaverrellunna" 
(kaverretut vakat).

1728. "kaverethin semmonel 
linnumpää siihen käjensiihan" 
(kauhan kädensijaan, 
vrt. sukulaiskansojen 
vastaavat).

1729. "kavin" (tuohen kiskontaan 
käytetty puuveitsi).

1730. "käy sie mulle pesomalja" 
(pesumalja, vrt. pahkaiset).

1731. "hiekkoo mättäissä on kihvel 
paremp ku puulapio" (kihveli eli 
kourulapio, metallia=lainasana).

1732. "kaks kihveliä heitettiin savvee 
ja niinkum puolikin kihveliä santaa 
sitte" (kihveliä eli lapiollista, 
tiiliä tehtäessä).

1733. "rasijan ja vakan kehinki on 
painettu haavasta" (kehinki=kehys, 
painettu=taivutettu).

1734. "telläsi happaneen kehloon" 
(kehlo=matala, korvaton ja 
pyöreäpohjainen puuastia, 
käytetty maidon hapattamiseen).

1735. "se kuivattiiv vielä 
päiväsessä se kehlo" (päivänen, 
oma kuivauskaappi).

1736. "vakan kehys painetti 
haappast" (vakan kehys, 
haapapuusta).

1737. "nijottu kehykseen kiini" 
(vakan pohja, pajuvitsalla).

1738. "kehhyyksi sanottiin sitä 
ensi tekkoa" (kehyyksi, astian 
teon ensimmäistä vaihetta).

1739. "sehäm pit vaikka vettä kun 
se ol se pohja kehän sisäpuolel"
(vedenpitävät vakat).

1740. "kaks vannetta oli aina 
kummassaip päässä ku se kehä 
tehtii" (kimpiastiassa, vanteilla 
vahvistaminen).

1741. "se oli kehäkirves semmonen 
soukkalapane" (soukka eli kapea, 
hirsikehikkojen veistoon käytetty 
kirves).

1742. "vakan kehälaota" 
(haudottiin kuumassa vedessä, 
taivutettaessa).

1743. "nostettiin ylös nee reunat 
ja sit pantiin ympäris sihen toi 
niitä tikkuja että siit tuli semmonen 
kehämäinen sit niin" (pärekoria 
tehtäessä).

1744. "astek kehättään" (kehätään 
eli kootaan kimpilaudat kehävyön
avulla, kimpiastiat=metallisten 
työkalujen ajalta).

1745. "alotappas sen korvon 
kehheeminen" (korvon kehääminen,

korvo=korvallinen kimpiastia, 

vieraat laudat=vieraat laudoista

laaditut astiat).

1746. "sitte ko se astia vyötetähän 
niin sitte nek kehävyöt otetaham

pois" (kehävyöt eli vanteet joita 

käytettiin apuna kimpiastiaa

koottaessa, ennen varsinaisten 
vanteiden panoa).

1747. "keekku" (tuohitöitä 
tehtäessä käytetty litteä työkalu,
luinen tai puinen).

1748. "kostikka" (tuohivirsujen 
teossa käytetty kiila).

1749. "keinokauha" (lyhytvartinen 
pahkakuppi jota pidettiin mukana 
keinoilla eli pyyntimatkoilla).

1750. "se ol hitainen keittoastie" 
(kivinen pata, vrt. kivi=savi).

1751. "keitkapustal hämmennettii 
soppaa" (kapustalla eli kauhalla).

1752. "keittovispilä, astiavispilä ja 
pöyvämpyihkimävispilä meillä o"
(käytön mukaan nimeäminen).

1753. "pata oesiv vaen eij ook 
keittämistä" (keittopadat).

1754. "kyllähän kaikki keittäät 
taitaa mutt ei tairat tampottaa"
(tampottaa eli vatkata hierimellä).

1755. "sen pittää olla juuresta junt, 
piästä punt ja keskeltä keivelä"
(kirvesvarren).

1756. "se pittää kalus korjus, 
ettei net tual ole pitkim mäkkii
kekkaloittemas" (pitää kalut 
korjussa, itse tehtyjä
=arvokkaita).

1757. "havuja hakatessaan 
kekännä vuam mukaval latvan" 
(kekännä mukavan latvan, 
hierimeksi, vrt. kekannut).

1758. "essi sie sellain pitkä 
kelkki, siint saat hyvän 
härkkimen" (kelkki eli 
latvakasvain, vrt. kerkkä).

1759. "kelipikoohin mä saan 
tämän korveev valamihiksi"
(korveen eli korin).

1760. "se on kyllä kelitön 
kapistus töitä tehlä, väsyy 
jo kun sitä kannattelee" 
(rautalapio, liian painava, 
vrt. vanhemmat puulapiot).

1761. "kirvesvartta ko 
vestettii se pit olla kenoselkä 
ja kelkkavatsa, se pit olla 
kuosikas näät" (kirvesvarren, 
sopivasti kaareva).

1762. "ukko männöö, 
et kont kelekkuu selässä" 
(selässä kannetut kontit, 
vrt. lainasana reppu).

1763. "soukteräsel kirvel 
kellistetä ensi ja sit piilkirvel 
veistetä tasaseks" (kirveiden 
nimiä, terän mukaan 
nimeäminen).

1764. "laskettiiv viholaessäkil 
läpi" (viholaissäkki, nokkosista 
kudottu).

1765. "jos kelokorvvoo tehhään 
niim mieluimmiv vanaha honka 
koatoo" (kaadetaan kelohonka, 
astiapuuksi, elävien puiden 
kunnioittaminen).

1766. "kävellä kelttasi kalakontti 
selässä" (kalakontit).

1767. "älä jätä sit vessaavii 
kenallah, vuataa ylitten toiselt 
äärelt" (kenalleh eli kallelleen, 
astian ääret).

1768. "se ol niiv viärä kenkura, 
ei siitä oiva kalluu suak" (kalua 
eli työkalua, kalupuut).

1769. "se ol sellanen keplakka, 
ymmyrijäinem pölökky" 
(keplakka eli ympyriäinen, 
ke=ikivanha pyöreää ja 
pyhää tarkoittava sana).

1770. "pärevvakka on keposa" 
(keposa eli kevyt).

1771. "sain kaik kepu tyhjäks" 
(kepu=pienehkö puuastia).

1772. "vei heijä saaveijas, tiinuijas 
ja muitakki kepujas" (saavit, 
tiinut ja keput).

1773. "mihe ny ruakka pistetän, 
kon kaik kepup puhta ova"
(ruokakeput, vrt. rokka).

1774. "ota ny joku keppo kättees" 
(vrt. kippo).

1775. "ei siiheh hierin sovi, kyllä 
se keppiruokaa o" (keppiruokaa 
eli kepillä hämmennettävää,
hierimet ja kepit).

1776. "toisina iltoina ko miehet 
kisko keppupäreitä" (korin tekoa 
varten, keppu-korit).

1777. "varress oli kepura päässä, 
että se pysy siinä saavil lairalla" 
(vesikauhan varressa).

1778. "piha laassaa varsluuvva 
keral" (luudat ja varsiluudat).

1779. "keri laskettiin tohoj ja sittep 
piirrettiij ja tehtiin semmonen 
nuru, siittä tuli semmonem 
pitävä sittek" (keri=ohuesta 
laudasta, liisteestä tai tuohesta 
taivutettu vakan kehys).

1780. "lehmuksekuorist ol se 
pohja kuvottunnoa, koivupinnast 
kerit" (lehmuksenkuorista 
kudottu, seulan pohja, kerit
=kehykset).

1781. "keri pitkii laittaa 
napakka, sit vakka pysy 
kuosissaa" (keri eli kehys, 
pitää vakan kuosissaan).

1782. "kerilöitä se o tääkii" 
(pieni juurista punottu vakka, 
vrt. keriä, vrt. ke=pyöreä).

1783. "kerkappa" (pyöreä tai 
soikea puuastia).

1784. "kerirasia oli semmonen 
ympyrijäinej" (ympyriäinen
eli pyöreä).

1785. "semmonen ol juurista 
tehty kerirasia" (jossa pidettiin 
lankakeriä, ikivanhat 
juuriastiat).

1786. "nää on kylänkirkost 
ostettu nää kerittimet" 
(vieraat kylät, vieraat kirkot, 
vieras ostaminen, vieraat 
keritsimet).

1787. "kerituohi" (kerälle 
kierretty tuohinauha, josta 
kudottiin vakkoja, kontteja 
ja virsuja). 

1788. "kerituohi" (vakan 
ulkoreunan koristeena 
käytetty tuohi).

1789. "tuokeepas se kervakka 
tänne" (pyöreä puuastia jonka 
kehä painettiin ohuesta 
laudasta).

1790. "elä ota viime kesästä 
kerkkäväliä hierimen varreksi" 
(vrt. vuosikasvainta, elävien 
puiden kunnioittaminen).

1791. "sitte kerrustettaan kontti 
että ne, röpösep puolet tullee 
vastakkaa" (tuohen röpöset 
puolet, 2-kertaisesta tuohesta 
laaditussa kontissa).

1792. "siinäki on kerrustuohi 
soukempi ko alakutuohi" 
(soukempi eli kapeampi,
tuohikontissa, kerrostuohi 
ja alkutuohi).

1793. "alakukertous" (kontin 
sisempi tuohikerros).

1794. "hyvvii kerulivasuja" 
(kerulivasuja, vrt. keräämiseen 
käytettyjä).

1795. "ennenkum pärvöttää 
kerältä" (pitää kastella 
konttituohet, ennen 
kerältä purkamista).

1796. "kerätuohta tyrkätäh 
koivusel lastal" (tyrkätäh 
eli irrotetaan, tuohinauhaa).

1797. "älä lyös sisukasalla, 
lyök keskiterällä" (sisukasalla 
=kirveen terän alakulmalla).

1798. "se varpu pistettii ensin 
hienonnettiin ne peät ja tämä
keskuskohta heitteäk 
kovemmaksi" (tuokkosta 
tehtäessä).

1799. "iso on kessi ja vähä on 
koppa" (pärekorien nimiä).

1800. "läks niitä konttikessi" 
(konttikessi=korillinen,
kopallinen).

1801. "vei kessilliseh haukia" 
(kessillisen eli korillisen).

1802. "minoon tässä istunut 
tämän kessuhakkuri ääressä

koko päiväj ja hienontanuk 

kessuja" (kessuhakkurin eli

huhmarin).

1803. "kessukaarasa hakattiin 
hienoksi kessut" (kaara=matala 
ja pitkulainen yhdestä puusta
koverrettu puuastia).

1804. "pari kessullist" 
(kessullista eli korillista, 
sieniä).

1805. "suurek kessulliset oli" 
(järvikalaa).

1806. "kessupölökythän ne 
ol harvassakkiit tuvassa" 
(kessupölkyt eli huhmarit).

1807. "kessuruhmo" (ruhmo 
eli huhmari, lainasanoja).

1808. "kessuruuhi" (puinen 
kaukalo jossa hienonnettiin
kessua).

1809. "kessutömppä" (tömppä 
eli huhmari).

1810. "kessutöttörö" 
(lieriömäinen tuohirasia 
jossa pidettiin kessurouhetta, 
kessu=palturi, amerikan 
intiaaneilta varastettu 
huumausaine).

1811. "or ripa ja se ol katajasta 
jotta kestää kanttoo" (katajainen 
ripa, piimäleilissä).

1812. "jos viittit ketestää ne 
koivut saat hyviä tuokkosaineita" 
(ketestää eli kuoria, tuohesta 
laaditut tuokkoset).

1813. "suahvin korvihep 
pujotettiil" (saavin korviin, 
pujotettiin jotain).

1814. "ne oli, enempi semmosia 
vaan ketokuakkia pikkusia 
vanhaan aikaan" (pienet 
ketokuokat, pieni=omaa, 
suuri=vierasta).

1815. "heä tyltsyy ko heä 
kävvyy kettämää moata" 
(vieraat viikatteet, oma 
häneksi kutsuminen).

1816. "mihinkähän se sitä 
korveja vieräk ketuuttaa" 
(korveja eli saavia, 
korvallinen puuastia).

1817. "tää on sellaist 
ketustamiist, kun toi veitti 
on nii nyrhi" (nyrhi eli tylsä, 
vrt. nyrhiä).

1818. "iso puinen kauha, 
yhestä puusta tehty semmonen
keukkavartinen oikeij joka 

pysy siinä laijalla" (yhestä

puusta koverrettu kauha).

1819. "missä nyt enemmär 
rysymmältik kalloo suahhaan,

niin käyttäät ne siellä korvoloita" 

(korvallisia puuastioita, kalojen 
suolaamiseen).

1820. "ossooha ne nyt jo käytteek 
kirvestäe" (kirveiden myöhäisestä 
alkuperästä, vrt. vanhemmat 
kivikirveet).

1821. "miä tual veittel kevasin lihaa 
mut ei sil mitään saannu kunse ol 
niin kalso" (kalso eli tylsä).

1822. "vars tehtii sitte havupuusta 
että se tul hyvin kevee" (keveät 
havupuut).

1823. "kun se on hyvä nuin silimällä 
kahttoej" (hyvä silmällä kahtoa, 
oli astia valmis).

1824. "luuran kans se uuni kävästä" 
(kävästään eli lakaistaan).

1825. "uurel luural on hyvä käväistä" 
(uuden luudan ilo).

1826. "luuta piti tehrä loppukuulla" 
(kuun mukaan tekeminen, yhteydessä 
kalujen taikavoimaan).

1827. "vipsilät tehlään kevävvualesta" 
(kevätvuodesta).

1828. "se täyty ottaak koivuv varpu oikee" 
(säyläksi tuohenottoon, vrt. luta, lusa).