2074. "heitä lattial sylleksindy" (puhas tila).

2075. "peädy sydähyttelöy joga sijah, ni kus 
hyvä ei ole" (oman sijan löytäminen).

2076. "syväkkäli ajattelieteh" (vrt. syntyjä 

syviä).

2077. "pihal om pilkone pimei, ei näy ni 

silmäh syvältä" (vrt. pilkkosen pimeä, 

näkyä silmän syvältä).

2078. "varussettih talven syönnökset" 

(talveen varustautuminen).

2079. "kehtoaa yksie paginoi säblätteä"

(säplättää eli jankuttaa).

2080. "suupaginoil ollah" (pakinoilla
eli juttusilla).

2081. "elä suurenteliete" (suurentele eli
liioittele, valehtelun muotoja).

2082. "en suuressah sannuh, vähäizen
sanoin ga" (oma puhe).

2083. "eihäi tunne suutkoa, terväh
rubiabo kiistämäh" (tunne leikinlaskua,

alkaa kiistämään).

2084. "suutkal eletäh, ei kiistämizeh
paista" (suutkalla eli pilke silmäkulmassa,
vrt. sutkauttaa).

2085. "minä suutkin, a häi toveksi otti"
(oudoksutut todesta ottajat).

2086. "em mie sano todeh niskoi,
mie vai suutkitsemmos" (sutkauttelen,
lasken leikkiä).

2087. "ei pidäs pahoi paista, ei pidäs
suututtua" (puhua pahoin, suututtaa
tahallaan).

2088. "suomi sovad eäre, rubie moate"
(suomi=riisu, sovad=vaatteet).

2089. "suoperä om mejjäm mua"
(meijän maa, meijän asuttama).

2090. "pideä suorita, lähten kyläh"
(suorita eli pukeutua, vrt. suori
matkoihisi).

2091. "pagizoo hyväh loaduh" (hyvään
laatuun puhuminen).

2092. "tuli händä sosieda tiijustamah"
(sosieda eli naapuria, lainasanako,
sudet silti omia naapureita).

2093. "susiendah lähemmö" (susiendah
eli naapuriin).

2094. "susied on yhtenkyläläine"
(yhdestä kylästä).

2095. "häi on minun susiedu, rinnakkai

elämmö" (vrt. laumoina elävät sudet).

2096. "olimmo näid yhty mägie hejjän ker,

susiedakset" (yhtä mäkeä).

2097. "suuz da suuh pagizen, en lähe

selän toaks pagizemah" (selän takana
puhumisesta).

2098. "veärin suuloim pagizet, et pagiz

oigieh" (valehtelu=väärällä suulla
puhumista).

2099. "puhtahal suul pagiz" (puhui

puhtaalla suulla).

2100. "kai suun andaen tervehyön laimmo
ammuin nähtyö" (tervehdimme suuta
antamalla, ammuin=pitkään aikaan).

2101. "suulas olet, tsikkon, vain kaunehesti
sie paissa soatat" (suulaat siskot). 

2102. "jo sumerduu, pidäy lähtie kodih"
(sumertuu eli hämärtyy).

2103. "älgiä sumiskua magavoaigah"
(sumisko eli häliskö, makuuajan 
pyhittäminen).

2104. "ukko täh on suajat soanut,
akka ainaki apuna" (vrt. vanhempi
akka suojat saanut, ukko apuna).

2105. "tulkoa kostih meäl luoksi ta
tuokoa omahiseh ta sukulaiseh"
(omaiset ja sukulaiset, vrt. perhe
ja suku, vrt. naisen suku ja 
miehen suku, vrt. omina
pidetyt ystävät, sukulaisuus
=monisyinen käsite).

2106. "sugulaizem pereä gostitetah,
muit ei suvajja" (gostitetah eli
kestitetään).

2107. "omii vaste vattsu suleni"
(vattsu suleni, sydän lämpeni).

2108. "tulima sulah suate toimeh"
(sulaan saakka, talven yli).

2109. "sumerko rodih, pidäy kodih
lähtie" (lähteä kotiin, hämärän
tullessa, päivän mukaan
eläminen).

2110. "assu istumah, assu tänne
stolan kokkah" (stola=tuoli,
lainasana, vrt. vanhempi
makuusijoilla istuminen).

2111. "perehes suhketah, itseks
tirpetäh, ei sanota toizil"
(perehes, perheen keskeiset
asiat).

2112. "korvah suhkutetah, midä

olloo peitettäveä" (peitettävää
eli salattavaa).

2113. "suihkun andoi, vetty
vihmui" (omat suihkut,
vrt. myöhäiseltä tuntuva
talvella peseytyminen,
vrt. ihon puhtaana pitäneet
karvavaatteet).

2114. "katso kulleh viluu suigai
uksez" (suikaa vilua ovesta,
talvi elämää).

2115. "heän ei lähe toista kertoa
mieroh ku petäjöä suinki soau
koissa" (syö mielummin pettua,
kuin lähtee kylään).

2116. "suimpäihine matku"
(äkillinen matka, oman eli
harkitsevan elämän 
vastakohtaa).

2117. "sugihuu tulen, vuota

kodvaine" (tulen hiukset suittuani,
työ kerrallaan).

2118. "mökkilöil kiskotah, tuvvah

kodih" (kiskotaan parkkia, mökit
ja kodit, vrt. talvileiri ja kesäleiri).

2119. "gostih lähten navol luo"
(nadon luokse kyläilemään,
nato=miehen sisar).

2120. "pojjat erize tuataz, omat koit

kohtakseh on kaikil" (erosivat isästä,
laativat omat kotinsa, oikeus omaan 
kohtaan, puuttuu vieraiden
hallitsemassa mannesuomessa).

2121. "meän välih sotkiihez"
(sotkeutui asioihimme,
paheksuen).

2122. "älä meän dielos sotkei,
itse tiddämmö" (itse tiedämme,
dielos=asioihin).

2123. "sovelmo piettih keskenäh"
(sovelmo, sovinnon teko).

2124. "sovelmuz laittih" (omat asiat,
omien kesken sovittuja).

2125. "soviksennellah, sobuh eletäh"
(sovussa eläminen).

2126. "sovind om parem riidelendeä"
(oma sovinto, vieraat riidat).

2127. "läkkä vierahikse miehikse,
sovindol" (sovinnon tekoon,
perheiden välien sovittelemista).

2128. "elämmä sovinnosti perehessä"
(sovinnossa eläminen).

2129. "sovites piettih" (pidettiin
sovitus, vrt. tuomioistuimissa
asioitaan selvittelevät, oikea suomi
ja virallinen suomi, vastakohtia
kaikessa).

2130. "sovissah mäni moate" (sovissah
eli vaatteet päällä, oudoksuen).

2131. "sovissah istuu, ei jaksai pertih
tulduu" (jaksai eli riisu, ulkovaatteita,
vieraana pidettyä käyttäytymistä).

2132. "i soberittih tuas yhteh tukkuzeh
koirazen i kazizen i muamon i ruvettih
elämäh paremmin iellistä" (jatkettiin
elämää koiran, kissan ja äidin kanssa,
vaikeuksien jälkeen).

2133. "myö elimä veikon gera, a siid
emmä sobeudun, sanoima, erota pidäy"
(sopeutunut elämään yhdessä).

2134. "sobevuoz eletäh" (sovussa
eläminen, jos ei onnistu parempi
muuttaa erilleen).

2135. "sobimizeh pagizou" (puhuu
sovitellen).

2136. "se on hyvä sobu, jos keskenäh pereh
sovus elää" (hyvän sovun vaaliminen).

2137. "ta siitä oli teälä sopessa toas,
niinkun naisilla kuulu se parahittoan"
(naisille kuuluva soppi, uunin puoleinen
nurkka).

2138. "pertissä on soppi akkojen puoli,
sielä akat perttih tulduo issutah"
(soppi eli akkojen puoli).

2139. "miehet oli peräpuolella ta
yläpuolella teälä niinkun stolan kokassa,
ta siitä naiset oli paremmin teälä
soppipuolella" (peräpuoli ja soppipuoli).

2140. "sovun rikoi, ei sanalleh olluh"
(pitänyt sanaansa).

2141. "sobuh gu menöy, ga sid on eliä hyvä"
(sopuun menee, hyvä elää).

2142. "sobuzad ollah" (sopuisat ollaan).

2143. "sobuzah eletäh" (oman elämän
aineksia).

2144. "elä sori latetta" (sori eli roskaa,
vrt. sora).

2145. "kodi sogeloittuu, perttii laitah liigu"
(laittaa liikaa pirttiä, omat kodit=pieniä).

2146. "mie heidä sinne kävelin soattelomah"
(vrt. kaimaamaan).

2147. "ka jo olemma silma ikävähänä soaten
vuottat" (läheisten ikävöiminen).

2148. "vierahien soatoz oldih" (vieraita
saattamassa, vrt. omia kaimaamassa).

2149. "soatettih gostjad mettseä myö"
(gostjad eli vieraat, lainasanoja
molemmat).

2150. "sanan soatoi" (sanan saattaminen).

2151. "sano tervehyttä Suojärvil - kebie
soattoa" (terveyden sanominen,
vrt. terveisten).

2152. "midä sit sohizetto, vaikkane olgua"
(sohisette eli kuiskailette).

2153. "korvas sohistah, ei meile sanota"
(salailua oudoksutaan, vrt. kuiskailevat
lapset).

2154. "talveksi pitäy särvintä soahustoa,
kaloa ta lintuo pyyteä, sientä kerätä,
marjoa poimie" (talveen varautuminen,
ennen ostoruokaa).

2155. "elon suaj om mies, perehen kaiken
syöttäv" (elon eli ruuan saaja).

2156. "valgei on, noskoa eäre" (päivän
valkea, vrt. tulen).

2157. "soarakkah moatah, rissaz jalgoi"
(soarakkah eli jalat ristissä, saara=haara).

2158. "magoau vennoste" (vrt. sukunimi
vento).

2159. "ainahan sitä olemma tullut toimeh"
(myönteinen ajattelu).

2160. "pois entiset eläjät, vastatullehet sisäh"
(metsäpirttiin mentäessä, epäilyttävät
yhteiset tilat).

2161. "peäzet kui, sit tule" (oma eli
kiireetön elämä).

2162. "sidovui sih azieh" (sitoutui
asiaan).

2163. "sidovuksem pidi, min uskaldi"
(uskalsi eli lupasi, luvata=lainasana).

2164. "elä pane sittasobie lapsien sobien
keskeh" (paskavaatteita lasten vaatteiden
sekaan, puhtaudesta huolehtiminen).

2165. "a siitä se oli ovensuussa sielä,
nin se oli siitä sivutsuppu" (ovensuussa
sivutsuppu).

2166. "suutuksis, mi puuttuu kädeh,
sen tsäigeäy" (tsäikää eli paiskaa,
vrt. tavaroita paiskovat lapset).

2167. "siirdyö sidä sinnemmäks,
toko toizeh jeää" (toiseen siirretyt
asiat, epämieluisat).

2168. "sinnembän eläy" (sinnempänä
ja tännempänä, omat mitat).

2169. "sinnimmäine talo" (sinnimmäinen,
vrt. taaimmainen, perimmäinen).

2170. "taval olet sipakko, sanod mitä
puuttuu" (oikea puhe).

2171. "se muzikk elää siskoloin ke"
(mies elää siskojensa kanssa,
omia perheitä=monenlaisia).

2172. "minul sizu ei anna tappaa ni
kedä" (tappajat ja elämän ylläpitäjät,
vastakohtia, vrt. hyönteisten ulos
kantaminen).

2173. "silloi kodih pidäs tulla kos
kutsutah, ei pidäs kutsus peälitsi olla"
(kutsusta päällitse, vrt. sisään
huutaminen).

2174. "silloi häi sanoi mugalei, a nygöi
pagizoo toizin" (sanojen pyörtämisestä).

2175. "jeägäs silleh, enämb en pagize"
(oman puheen luonteesta).

2176. "silläh tulin istumah, e ule ni midä
dieluo" (dielua eli asiaa, minkä vuoksi
istut).

2177. "silleh matkattih, g etto ni vuottannuh"
(vuottanuh eli odottanut, jälkeen jättämistä
paheksutaan).

2178. "silmienkeskez ottau tapniu nahkoa"
(tapniu eli varastaa, lainasana=lainatapa).

2179. "vuota mie silmät huuhallan,
vielä lähen kuzella käyn" (iltatoimia).

2180. "ei pie toisesta paissa silmien takana"
(puhua silmien takana).

2181. "suoravane on heän, sanou oigieh,
ei sano silmien tagoana" (sanoo oikeaan,
vrt. lainasana rehellinen).

2182. "tuli siih kynnyksele da siit kyzyy"
(kynnykseltä kysyminen).

2183. "kuibo nygöi eläd - kuda kui siid"
(kuta kuin).

2184. "hyväks ei soa sanuo, g ei soa ni
moittie vialleh" (keskitie).

2185. "huomena pitäy vielä i roatoa,
mieli pereh talvesta peälittsi soattoa"
(perheen saattaminen talvesta
päällitse).

2186. "istu siivolleh" (siivolleen
istuminen, vrt. olla siivosti).

2187. "kus sijoa pied, kuz eläd"
(pidät sijaa, elät).

2188. "pane sijoilleh kirvez, kuz otid"
(jokaisella esineellä sijansa).

2189. "midä sijoa olet" (mitä sijaa,
mistä päin, jokaisella ihmisellä
sijansa).

2190. "katson koz on sanal sija, ga sanon"
(oma puhe, sijaa antavaa, vrt. päälle
puhuvat etelän kansat).

2191. "doga sijaz on keskel paginaz,
tarteleh" (vieraana pidetty puhe).

2192. "siad on loaitut, mängeä moata"
(sijat laitetut).

2193. "azus sijat, rubiammo maata"
(azus=laita, tee, omat makuusijat,
vieraat sängyt).

2194. "kabrasta sijad eäre" (korjaa sijat
pois, vrt. pienet kodat, ei tilaa kiinteille
sängyille).

2195. "perzien sijavuttah itselleh istuokseh,
ei kyzy ni kel" (istuu ilman lupaa).

2196. "zikkovuttih yhteh" (sikkovuttih
eli kokoonnuttiin, vrt. sisko,
vrt. marja-sikko).

2197. "sikäli jalkoja ojenna, mikäli katetta
piisoau" (sanonta).

2198. "migäli on eluo, sigäli pie" (eluo
=ruokaa, pie=pidä, vrt. pidot).

2199. "sigäli avvutan, migäli voinnen"
(läheisten auttaminen).

2200. "sigäläzet paistah toizeh laaduh,
gu tägäläzet" (sikäläiset ja täkäläiset).

2201. "hyvässä siliessä olet" (hyvässä
sileessä, sanottiin hyvästä onnesta,
vrt. panna sileeksi).

2202. "on sile eleä, hyväh taloh puutui"
(sile eli onnekas, vrt. mennä sen sileän
tien).

2203. "yhen silehyöd ollah" (yhtä
onnekkaat).

2204. "murrottoa ei pijä meilä,
meilä pitäy siikasena istuo"
(murjottaa, istua siikasena eli
kiltisti, omat vertaukset).

2205. "kuni myö tsuajuu joimmo,
ga sil kodvoa häigi tuli sih" (tuli
teetä juodessamme, kaikella
aikansa).

2206. "siipoittoa ikkunat hienoh jeäh
kui kirjoil" (kirjoille eli kuvioille,
talven ihmeitä).

2207. "sen akan pertti on aina siisti,
sid et ozua moittie" (siisti pirtti,
ylpeyden aihe).

2208. "mie siistin do tuon lattien,
puhaz tuli" (puhtaan lattian ilo).

2209. "min olen syväimmoal
kazvannuh, e ule jogie ni järvie,
em malta ujja" (en osaa uida,
ihminen=maaeläin).

2210. "siitä ne Kivijärvies
seännyttih sillä ta tapettih 
se mies" (oma oikeuslaitos,
poistaa ongelmayksilöt, 
pysyvästi, vrt. rikollisia 
suojeleva "suomen valtio").

2211. "syväinyöl varauttaa astues"
(varauttaa eli pelottaa, ihminen
=päiväeläin).

2212. "täyty istuo siäpituo"
(istua säänpitoa, odottaa tuulen
laantumista).

2213. "sie vain täti sano sanoja,
kyllä myö hohotamma" (omaa
hauskaa, omien keralla).

2214. "siuks miegi duumaitsin"
(tuumaitsin siuksi eli laillasi,
yhenlaisuus).

2215. "meilä sielä Akollahessa kulki
yksi suomelaini" (oudoksutut
suomalaiset, oikeat kansallisuudet
=heimoja).

2216. "vellekset sepäyvyttih"
(halasivat toisiaan).

2217. "sepäyvyttih kun oli loitompaini
vieras niin sevättih toisie" (oudolta
tuntuva vieraiden halaaminen).

2218. "moniehet jo aivan keskenähki
miehetki sepäyty ennein" (miehet
tervehtivät halaamalla, vrt. laittamalla
kädet olkapäille).

2219. "yökunzii lähen sezinne"
(yökunsiin, kunta-sanan alkuperää).

2220. "kun ei ollum pirttie, siel oli vain
semmoni kota" (vieraat pirtit, omat 
kodat).

2221. "seväten tervehyön loadi"
(seväten eli halaten, oudoksuenko).

2222. "tule poigan, ehki sebiän ammui
nähtyy" (sepään ammoin nähtyä).

2223. "tule tänne, sebeän kagloa" 

(sepään kaulaa).

2224. "akkaized rungoa sevätäh, 

yks käzi olgupeäl, toin alatsi kainaloz" 

(halaustapoja).

2225. "umbizel siällä ajo" (umbizel
eli umpihangessa, monet huomioista
kertovat tapoja vastaan elämisestä,
oikein tehtäessä ei ole mitään
sanottavaa).

2226. "seäd lämbiöö, kazi on lattiel 

oijennuh moate" (kazin eli kissan 

liikkeistä ennustaminen).

2227. "heitä vierahan ziäleimiine" 

(vieras vieraiden sääliminen, 

sääli=lainasana).

2228. "heitä ziäleindy, eihäi oma ole"

(oma omista huolehtiminen).

2229. "häi sanoi hyvil sanoil, 

sydämellizil" (hyvillä sanoilla 

sanominen).

2230. "sydämellizil sanoil vastai 

poigoadah" (vastai eli ottaa
vastaan).

2231. "sydämellizest eletäh, yhteh
tabah, yhty duumoa duumajjah"
(yhteen tapaan, yhteen tuumaan
eläminen).

2232. "tule sydämeh, elä pordahil
ole" (sydämeh eli sisälle,
kodin sydän).

2233. "käygeä sydämeh, tsoajuu
duomah" (tsoajuu eli teetä).

2234. "illalla kaikiin keräuvytäh
sammalella siämeh" (keräydytään
sammalelle, sisään vai ulos).

2235. "yhten kel yhty, toizen kel
tostu" (puhui, vieraana pidetty
puhe).

2236. "sanov aivin sebroau,
ei vuota mujjen vuoruo"
(puhuu päälle, etelän
kansojen tapoja).

2237. "sepöälläh ta nokkuo
annetah" (sepöälläh=halataan,
nokkuo annetah=hierotaan
neniä).

2238. "naizet sebäillähez käid
olgupeälöil" (halaavat kädet
olkapäillä, vrt. miehet).

2239. "älä sevo paginaz,
duumaitse sanohez" (sekoile
sanoissasi, oikea puhe).

2240. "sellin ollah toine toizeh"
(maataan selin).

2241. "elä seizo sellin miuh"
(selän kääntämisestä,
tunteiden ilmaisu).

2242. "älä sellin keändäi, ole ezin"
(esin eli kasvokkain).

2243. "myö aina siitä kävimä pihalta
katsomah jos oli selkie seä jotta ne
tähet näky" (talven ihmeitä).

2244. "tiän järvess on selgie vezi"
(teidän järvessä, tuhansien
järvien eli perheiden maa).

2245. "selgiet sanat sanoi,
puolisti veäritettyy" (puolusti
vääryyttä kärsinyttä, vrt. rahasta
(vierasta) oikeutta jakavat
"tuomarit").

2246. "selgieh maltau mejjän
kieleh" (meijän kieli).

2247. "ei kaikele tyhjäle pie
selgäh lähtie" (tyhjyyksien
vältteleminen).

2248. "älä selgäh läh, neäritelläs
sinuu" (neäritelläs eli narrataan,
vrt. suomalaisten huijaamiseen

suunnitellut "kaupungit").

2249. "siid on selgä ojazel,
kun en sano puoleh engo toizeh"
(sano puoleen enkä toiseen,
keskitien kulkijat).

2250. "sellän tagan älä pagize,
sano kohti" (kohti sanominen).

2251. "uksi jätettih seppo selgäzelleh"
(ovi, sepposen selälleen).

2252. "savustima aina jottei seäkset tultais"

(sääsket, tulisi sisään).

2253. "eikä sinne seäkset tultu kun siel 

oli savuo" (omat hyttysmyrkyt).

2254. "savus loajitah tsakkojen tähen"

(savus eli savunuotio, sääskiä

karkottamaan).

2255. "mi joudanoo, ga se i anna" 

(tavaran keräämisen vieraudesta).

2256. "piem minä sinulles pahan 

vastah, tazatez" (pahaan vastaaminen, 

tasoihin pääseminen).

2257. "älä seguo minun seikkoih, 

itse tiddäm minä" (itse tiedän).

2258. "engo issu omuten, engo tsomuten, 

teijän azieda seikuitsen" (seikuitsen eli 

toimitan, minkä vuoksi istut).

2259. "tyhjän seikuindu heitä, rubie 

tolkkuu pidämäh" (oudoksuttu tyhjän 

toimittaminen, tolkku=järki).

2260. "seisatutah rahvas kun tullah taloh" 

(ovensuuhun seisahtaminen).

2261. "seizomm yhtes puolez" 

(yhdessä seisominen).

2262. "sil k on seittse tytärdy ga puuttuu 

vävyy" (seitsemän tytärtä, puuttuu vävyjä,

suurperheet=heimoja).

2263. "sielä kun sattu täi nin tapettih" 

(elämän kunnioittaminen, ei ulotu 

syöpäläisiin).

2264. "pieni kun sattuu pertti nin se ol 

lämminki" (pieni eli lämmin pirtti).

2265. "siinä sattu semmoni tapahus" 

(vähän kerrottavaa=vähän pahaa 

kerrottavaa).

2266. "samulleh om pertti, kedä kuski 

brujat" (samulleh eli sekaisin,

vrt. kuskata).

2267. "late samuttih, vaste pestih" 

(samuttih eli sotkettiin).

2268. "häi sanatoi miez on, ei tostu 

pahoi pagize" (vähäsanainen, 

ei puhu pahaa toisista).

2269. "hyvät sanomizet toi koiz" 

(hyvästä kertominen).

2270. "istoi, midä sanomoitset hyveä"

(hyvät sanomat, kerrotaan istualtaan,

vrt. pahasta valittajat).

2271. "löydeä häi toizem peäl sanomizen, 

juoni on hänel paha" (juoni eli tapa, 

vieraina pidetyt piirteet).

2272. "keskenäs sanomojjahez yhty
da tostu, ken midä liigoa tiedäy" 

(kuulumiset=liikaa tietoa).

2273. "kaikil sanomoindil ei pie selgäh 

hypätä" (uskoa kaikkea mitä kuulee, 

vrt. valheita suoltava "julkinen sana").

2274. "hyväks otti sanonnan, ei pahaks 

ottanuh" (hyväksi kääntäminen, 

tärkeä osa omaa elämää).

2275. "sanondalleh oli, g ei sannuh" 

(oma puhe, harkitsevaa).

2276. "hyväh niskoi sanoin, em pahoa 

teähtänyh" (teähtänyh eli tarkoittanut,
vrt. teähti=tähti).

2277. "hyvyäh niskoin sanoin, meni 

pahakse" (hyvät aikomukset).

2278. "pane uksi zaloskah" (salpojen 

vieraasta alkuperästä, oikea suomi 

=ei tarvetta lukita ovia).

2279. "loitton olet, en voi tavata sinne sah"

(oma maailma, jaloin kuljettava).

2280. "täs säh on eletty kudakui, iellehpäi 

emmo tiddä" (päivä kerrallaan).

2281. "eib ole neruo sinnes sah" (neroa eli 

ajatusta, tulevan miettimisen outoudesta).

2282. "oman sanan noudau häi agjas sah"
(noutaa oman sanan, pitää sanansa).

2283. "siiritsi minus matkai, ei ni tulluh 

minun luo" (siiritsi eli ohitse).

2284. "teä olid da ed meile zaidinuh" 

(et tullut meille, vaikka olit täällä).

2285. "midäbö ed zaidi perttih, aiven astut 

siiritsi" (astut ohitse, tapojen vastaista).

2286. "kuin tulit uksin ulvomatta, 

sakaran urahtamatta" (loitsujen kieltä).

2287. "röngävön täh kuulen, hos hillembi 

sanozid" (sano hiljempaa).

2288. "aijoim moate rötkähtih" (aijoin 

eli liian aikaisin).

2289. "midäbo virut rötkötät vai ed voi"

(voi=voi hyvin, oudoksuttu päivällä 

rötköttäminen).

2290. "boba rämsistyy, pertih ku tuot 

kuivah" (boba eli kukka, nuokahtaa 

pirtissä, luotu elämään ulkona).

2291. "ken toaz vihmaz räntännöy" 

(vihmassa kulkemista oudoksutaan, 

vrt. räntä).

2292. "kai pihal kaimoamah kävyi, 

räpett ymbäri meiz" (kävivät pihalle

kaimaamaan meitä).

2293. "räzähtih minum peäl, ga mina
vastuksen annoin" (räsähti päälleni,
tiuskaisi). 

2294. "tämä tämmöni rätineh tuli" 

(rätinä eli sota, outo asia).

2295. "lähtiez ryöhäkäm pidi" (lähti 

kiireellä, outo asia).

2296. "tulla pidi tänne ryöhäkälleh, 

viesti kui tuli" (viesti tuli, vrt. vien 

eli veen kautta tuotu tieto).

2297. "sovad on ryöhälleh, pitkin 

lauttsoi" (sovad=vaatteet, ryöhälleh

=levällään).

2298. "sovad on ryöhälleh, ken kunne 

lykityd" (vaatteiden kohtelusta).

2299. "istuu ryöhötteä leviekkäli" 

(oikein istuminen).

2300. "katso ryödiäine miituz, 

helmad lumes tulet pertih" (tulet 

pirttiin helmet lumessa).

2301. "uks kynnykseh koskoo ryötskeä"

(uks eli ovi).

2302. "heitä rähizendy, midä tyhdää 

rähizet" (vieraat tyhjän rähisijät, 

vrt. humalaiset).

2303. "häi on karu muzikku, 

ainos rähizöö" (karut rähisijämiehet, 

harva suomalaista alkuperää).

2304. "häi katso rähähytteä silmis, 

silmien toaks ei rubie" (sanoo
silmissä eli suoraan, rähähytteä
=liian suoraan).

2305. "rähähytti sanoi, ni huigied
ei varannuh" (varonut huikieta eli 

häpeää).

2306. "midä sinuu nagrattau rähäittäy, 

midä kummoad on" (mikä naurattaa).

2307. "sanoi räigäi, ei tirppanuh" 

(sanoi liian suoraan, oikea puhe).

2308. "ei pie räikkeä" (räikkeä eli 

metelöidä, vrt. räikkä).

2309. "elä räikä, ole hillah" (oma eli

hiljainen elämä).

2310. "heitä räikyndy" (heitä eli lopeta,

vrt. rääkyä).

2311. "uksen salbai räskäi pahastavaz"

(räiskää oven, omat ja pahat tavat, 

vrt. vieraat).

2312. "sanou räkittäy, ei duumaitse ni midä"

(puhuu mitä sattuu).

2313. "leppiesti pagizoo, ei rytkä eigo killu"

(leppeä puhe).

2314. "vereädy rytkyttäy, ken sie tullou"

(vieraat aidat, vieraat veräjät).

2315. "rytkähyy pagizou sybiesti"
(sybiesti eli äkäisesti).

2316. "ed malta paista, min sanod,
sen rytkeäd" (rytkäytät, vieraana
pidettyä puhetta).

2317. "rutto on häi, ei tirpa, häi terväh 

sanoo tsärähytteä" (rutto eli äkkipikainen,

sanoo kiivaasti).

2318. "koin rytsistytti, ei kohendannuh"

(kohendannuh eli korjannut).

2319. "lähti ryöhkähtih, ei sannuh lähtiez 

ni midä" (sanonut lähtiessään mitään, 

tapojen vastaista).

2320. "tuli ilda, ruvettih muata" (maata

eli makuulle, ei tarkoita nukkumista).

2321. "magoamah rubiemma" (magoamah,

maata vasten).

2322. "vierahal on lähtömieli, kun on
rukkazet käes" (lähtömieli, vrt. paluumieli,
molemmissa taikaa).

2323. "istoi täh puun rungal lebäämäh"

(omat lepopaikat).

2324. "taloi on hyväz ruokoz" (ruokoz
eli järjestyksessä).

2325. "kai kezäbrujat talvie vasse ruokkoh
pannah" (kai=kaikki, brujat=tavarat,
ruokkoh=säilöön).

2326. "ruokotoi taloi, pahal järrel" 

(ruokoton eli siivoton).

2327. "ruokotomaks laski moizeks pertin"

(pertin eli pirtin).

2328. "kazi kynzie terendeä, tuuled roiteh"

(ilmoihin yhistetyt kissat).

2329. "vilu roih pihal istuo, läkkeä pertih"

(pihalta pirttiin).

2330. "tuomasta työnniin omilla"
(tuomisia omille, vrt. perheelle,
sukulaisille).

2331. "eliä on täz rukaa, lähäl on
kävvä, ruad on kebjem" (rukaa
eli hyvää elää, käydä lähellä,
raato kevyempi, vrt. ruka=pihka).

2332. "meilä halki ropissetah"
(sanotaan asiat halki, jokaisella
perheellä tapansa).

2333. "ennen rozgil annettih,
podusnoim maksandaz" (ruoskittiin
jos ei maksanut verojaan, verojen
keräämisen sairaasta alkuperästä,
mannekansojen toisten työstä
elämistä).

2334. "elä roskoa latetta" (puhtauden 

vaaliminen).

2335. "ei roahi männä vastah" (roahi
eli raaski, oudoksuen).

2336. "roahtie lähtie yksin" (yksin
ja yhdessä liikkuneet, kumpaan
joukkoon kuulut).

2337. "emällä roassallin kun hätäyvyin" 

(vieras kiroileminen, oma emo
-jumalattarien apuun kutsuminen,
emättää).

2338. "do om puoli päiveä, a meil oli lyhyd 

aigu istuhes täz" (lyhyt aika istuessa, 

omaa elämää).

2339. "roza rohjakoittuo viluh käydyö"
(posket punottavat, ulkoa tultaessa).

2340. "heitä rojjotuz, do om päivy palal"

(päivä palalla, aika nousta).

2341. "moate roikahtih pitkälleh"
(roikahti pitkälleen, kaikkea tavallisesta
poikkeavaa oudoksutaan).

2342. "roikolleh magoaa pitkäpivuttah"

(vrt. rötköttää).

2343. "ripsahteleh, savvahteleh,
kos kunnegi lähtöy" (vieraana pidettyä
käyttäytymistä).

2344. "pidää ennen lähtendää tsaajuu
duvva ripsata" (juoda tsaajuu eli teetä,
ennen lähtöä).

2345. "ristakkah pagizou, yhtel yhty, 

toizel tostu" (puhuu ristiin).

2346. "ristaz dalgoi moatah" (maataan
jalat ristissä).

2347. "ristah vie sanaista emmö sano, 

velleksed elämmö" (emme puhu ristiin,

elämme sovussa, oma suvaitsevaisuus, 

perustuu yhenlaisuuteen).

2348. "nii harvazeh käyd meilä
vierahikse, käy rikenembäh"
(käy useammin, vieraita toivovat).

2349. "käy rikenembäh istumassa"
(kenen keralla istut).

2350. "rikkahuol löyhkää" (löyhkää
eli leuhkii, etelän kansojen tapoja).

2351. "pyyhi late da vie rikat pois"
(late=lattia, rikat=roskat).

2352. "late pyyhitäh rikkatsuppuh
päin, sielä vasta rikat pois korjatah"
(rikkatsuppuh eli roskanurkkaan).

2353. "jaksa jallad rikkatsuppuh" 

(jaksa eli riisu, rikaton ja rikkainen 

alue).

2354. "rikkutsupus piettih talvel, 

a kezäl pihal" (luutaa, jokaisella 

esineellä paikkansa).

2355. "ei azunnuh ni tervehytty" 

(vrt. laatinut, asua=tehdä).

2356. "heimon rikoi, ei kävvä vastakkah" 

(rikkoi heimon, välit sukulaisiinsa).

2357. "on tässä perttie aivan kyllälti, 

kyllä sijoa on" (pirttiä kyllälti, 

vrt. liikaa).

2358. "päivän rindiez magoaa lämmäzes"

(makaa päivärinteessä, kesän iloja).

2359. "rinnustukkoa kai yhteh duumah 

vedämäh" (yhteen tuumaan vetäminen).

2360. "on riddanhimo hyvä riskanzal"

(riidanhimoiset ristityt, vrt. sodat, 

väittelyt, suomalaisten vastakohtia).

2361. "mindäh riidelet miun gera" 

(riitelyn vieraudesta, sanakin lainaa,

ruotsin strida).

2362. "midä riidelettä tyhjiä"
(ihmetellyt tyhjästä riitelijät).

2363. "katso ku riidelöö" (outo asia).

2364. "riida tuloo rikkazes, tora
toppazes" (rikkauksia seuraavat riidat, 

vrt. sodat).

2365. "riidu rajan tuou velleksil" 

(riitoja seuraavat rajat, lainasanoja 

molemmat).

2366. "sovuksiz ollah, ei riddalleh" 

(oma sopu, vieraat riidat).

2367. "tyhjäz riidavui" (tyhjästä
riitelyn ihmetteleminen, vrt. liian
helpot elinolot).

2368. "sovind om parem riidelendeä"

(sovinnon ystävät).

2369. "tuomari meän dielod riittsi 

mittömäks" (omaa mitätöimään
ja vieraiden etuja puolustamaan
palkatut "tuomarit").

2370. "vai gu humalduu, ainos tulou
meile riehistelemäheze" (tulee meille
rehentelemään, ongelmasuomen
alkuvaiheita).

2371. "istuu riehottau nojalleh, levielleh"

(istuu väärin, leventely=rehentelyä).

2372. "riepahutti moata kodvaizem 

murginan syödyy" (makasi kotvasen, 

vrt. liian pitkään).

2373. "magoau riepottau, daksamattah"

(jaksamatta eli riisumatta).

2374. "röyhendeleh kennotoittsou, 

elol löyhkäy" (löyhkäämisen eli 

rehentelyn vieraudesta).

2375. "röyhkendeleh, kennotokse menöy"

(rehentelee, ylpeilee).

2376. "magoad reähötäd, ole kajjembannu"

(makaat leveästi, vrt. pienet kodit).

2377. "moate reähöi, toizel tiloa ei dättänyh"

(itsekästä elämää paheksutaan,
oman vastakohtaa).

2378. "istuu riämistäy" (istuu jalat 

levällään, väärin).

2379. "magoaa reämötteä helmad ylähän"

(makaa väärin).

2380. "tuuvah sana jotta" (omat sanat, 

tuodaan jalkaisin).

2381. "pihlan varboi marjoin ker
laddatah vittsah, sit pertin räystähäh
sivotah puolinkymmenin reboloin
talven näh" (sidotaan talveksi,

marjallisia pihlajanvarpuja).

2382. "lapsed reboinnu pietähhäi" 

(pitävät repoina, kotiin ripustettuja 

pihlajanvarpuja).

2383. "kai on huigei itsel, k on late 

revuz" (huigei=häpeä, revuz=liassa).

2384. "tylgei on syvvä reduhizez astiez,

pidäy pestä hyvin" (tylgei eli tympeä).

2385. "reduin om pihal, vihmui vähäzel"

(retuinen pihalla, sateen jälkeen).

2386. "redujalgoneh pertih tulit" 

(retu eli likajalkoineen).

2387. "elä redujalloilla tsäntsiä latetta"

(puhas tila).

2388. "älä mene redukäzin maido
padaizih" (puhtaat astiat).

2389. "kyläz ainos kävelöö retustoa"

(paheksutut kylän kävelijät).

2390. "reunakkah muatah"
(rinnakkain).

2391. "reunakkah issutah"
(reunakkain istuminen).

2392. "minä kazii reunah en ote" 

(kissaa reunah eli viereeni,
kotieläinten pitämisen
myöhäisestä alkuperästä).

2393. "koin reunaz ollah muad"
(kodin reunassa maat,
vrt. omat maat).

2394. "midä sie huhuot, salbua kida" 

(turhaan huutamisesta,
vrt. hätähuudot).

2395. "kazi ravizou, syvvä pakittsou" 

(kissa naukuu, pyytää ruokaa).

2396. "uks on rehalleh, enembäzel
longoa" (uks=ovi, rehalleh=levällään).

2397. "pagizoo rehizöö, mielehized 

vierahat tuli" (vieraista pitävät).

2398. "hyviä mieldy pietäh"
(hyvän mielen pitäminen, elämän
ehtoja kylmässä pohjolassa).

2399. "gu on rauhu, ga sit on paras"

(vieras sana, omat rauhan ystävät).

2400. "kur rakennuksem panet tiem 

peällä nin et soa rauhoa ikänä" 

(vrt. eläinten polut).

2401. "midä kuuluu - ei ni midä,
kai rauha" (rauha maassa).

2402. "meil ni midä ei kuulu,
rauha ravie, ruoga magie"
(rauhaa ja ruokaa,
kaikki hyvin).

2403. "midä kuuluu - liigoa ni midä"

(oman elämän luonteesta, 

ei liikoja=ei huolia).

2404. "älä tartelle mejjäm paginah"

(tartelle=sekaannu, paginah

=puheisiin).

2405. "tämä on rauhatoi paikku, 

aiven on ajelijaa" (aina ajelijaa, 

vrt. kammottava teiden varsille 

rakentaminen, oman asumisen

vastakohtaa).

2406. "tulkoa pirttih lämpiemäh" 

(sisään kutsuminen).

2407. "kuni minä hengiz olen, 

tulgoa käygeä" (vanhusten luona 

käyminen).

2408. "tyhjy raudivo vai sih jäi, 

kai paloi" (kaikki paloi, 

vrt. raunio).

2409. "ei pie ravatakseh toizen azeih"

(ravatakseh eli sekaantua).

2410. "raistu panou, levo rapettau" 

(levo eli katto, kesän ääniä).

2411. "ei joudanuh ni kodvastu liigoa
olemah" (oudoksutut kiirehtijät).

2412. "rabiessa topad eäre" (topad
eli roskat).

2413. "jogo päivie rabiessamma pertin"

(rabiessamma eli lakaisemme,

puhtauden ystävät).

2414. "ei pie ni sanomah, ku hyvin et 

tiijä" (oman puheen luonteesta).

2415. "kaikkih kuttsuloih ei pie
rapsahella" (omat ja vieraat kutsut,
vrt. "yleiset tilaisuudet", täynnänsä
yleisiä).

2416. "ielleh därilleh kävelläh rapsetah"

(turhaa liikkumista ihmetellään).

2417. "illazaigah poltetah razvutuohustu 

pertilöiz" (rasvatuohusta eli talikynttilää).

2418. "ollah rakennuttu hyvih voatteih 

ta lähetty ativoiheh" (ativoiheh eli

sukuloimaan).

2419. "koskuu teijän rakkahuttu"
(kestityksestä kiitettäessä).

2420. "rakkahus, hyvä eläntä"
(tärkeimmät).

2421. "rakkahuttu häi autoi minuu"

(läheisten auttaminen).

2422. "mejjän rannoitsi venehel soudi"

(meijän rannoitse, toisten alueiden 

kunnioittaminen).

2423. "kenen ranta, senn i kalat" 

(oman omistamisen luonteesta, 

perustuu läsnäoloon, vrt. omituinen 

rahalla omistaminen).

2424. "randupuolen ikkunad ollah
sulad, a mualispuolen ollah jiäs"
(rantapuoli ja maan puoli,
rantalaisten elämää).

2425. "rahvahantaba on hänelleh, 

sobuh eläy kaikkien kel" (sopuisa
rahvas, vrt. riidanhaluiset "härrat").

2426. "rahvahantaba on kel midä
pideä, ei ole ristikanzan taba
rahvahal" (rahvaan tapa, kellä
mikäkin, ristinusko=yksi keinoista
joilla valtaa pitävät yrittäneet luoda 

maahan (valheellista) samanlaisuutta,
tuloksena aidon uskonnollisuuden
kuolema).

2427. "rahvahassa on vesselämbi olla" 

(vesselä rahvas, vrt. vakava ristikansa, 

vastakohtia kaikessa).

2428. "vain ku Teppisem perttie
kysyttä, kyllä ne tietäy rahvas sielä"
(rahvas tietää).

2429. "kuottele eleä rahvahaksi,
elä rupie kyleä nakrattamah"
(koita elää rahvahaksi, pysy
poissa kylästä).

2430. "rajallin eläi" (vrt. naapuri).

2431. "rakkahasti lähti" (mielellään,
sanan alkuperää).

2432. "rakaz on tulemah" (lähteminen
ja tuleminen, omat jännättävät).

2433. "kerahm on sanottu" (kerahmo
=kokous, sanottu=kutsuttu kokoon,
vrt. perheiden väliset kokoontumiset).

2434. nganasanit syöttävät kodan 
neljää pääsalkoa kesä ja talvileiriin 
siirtyessään (eläviä olentoja / 
haltijoiden sijoja).

2435. nenetsinaista pidetään 
arkielämän keskuksena 
(vrt. lukuisat kodan ja tulen 
haltijat, naisen haltijoita).

2436. nenetsien kotaan liittyvät 
menot ovat naisten suorittamia 
(vrt. metsäpyhäköissä käyvät 
miehet).

2437. nenetsit pitävät kesyjä poroja 
ja koiria perheen jäseninä (liikkuvat 
vapaasti kodan sisä ja ulkopuolella, 
rakkaita etenkin lapsille).

2438. nenetsit eivät naura ruualle 
tai moiti ruokaa (elämän ehto
=pyhä asia).

2439. nenetsit syövät tarkassa 
järjestyksessä (ensimmäisenä lapset, 
viimeisenä vanhukset ja sairaat).

2440. nenetsit puhdistavat asuinpaikkoja

suopursuja polttamalla (savun uskotaan

pitävän taudit poissa).

2441. nenetsit käyttävät suopursujen

varpuja hyttysten ja muiden hyönteisten
karkottamiseen.

2442. selkupit pitävät kodan päivän
puoleista osaa "elämän puolena"
(käytetään syntymään, kasvuun ja
parantamiseen liittyvissä taioissa,
"kohta johon päivän säteet ottavat").

2443. hantit pitävät kaikkea 
hyödyllistä haltijoilta saatuna 
(työkalut, pyydykset, tuli, 
jopa yksittäisten ihmisten kykyjä
pidetään henkien antamana).

2444. nenetsien leirissä suorittamiin
pyhiin menoihin kuuluu pyhän reen
ympärille kokoontuminen, tulen
laatiminen, kalan, lihan ja teen
laatiminen, yhdessä syöminen ja
naisten suorittama uhri maanemo
Ia-miunialle (teetä maahan roiskien).

2445. nenetsit rajaavat kodan perällä
sijaitsevaa tilaa kahdella pyhänä
pidetyllä salolla (siamzy-salot).

2446. nenetsit pitävät kodan perällä
olevaa tilaa puisten haltijakuvien
(siadai) sijana (vrt. miehen kuvien,
vrt. reessä pidetyt kuvat).

2447. nenetsikodan naisen tilat
sijaitsevat oviaukon molemmin
puolin (kodan perällä miehen tilat
ja vierastila).

2448. nenetsiparin makuusija sijaitsee
miehen ja naisten tilojen välissä.

2449. nenetsit käyttävät makuusijoja
istuimina päiväsaikaan.

2450. nenetsit ovat tarkkoja siitä 
kuka saa istua makuusijoilla 
(istumaan päästetään vain omaan
heimoon kuuluvia, parin makuusijalle 
ei päästetä miestä vanhempia miehiä,
naiset eivät istu miestään vanhempien
miesten sijoille).

2451. nenetsinaisten suorittamaa
kodan pystytystä yhdistetään 
naispuoliseen luojahenkeen 
(jokainen kodan pystytys

luomistapahtuma, luo ihmisten
asuttavan kohdan keskelle 
tyhjyyttä).

2452. nenetsit kutsuvat kodan
oviaukkoa vastapäätä sijaitsevaa 
aluetta sanoilla si ja sinikui
(naisten välttelemä alue).

2453. nenetsit kutsuvat kodan 
posiota sanalla syin (myadn syin
=kodan posioon).

2454. nenetsit kutsuvat kodan
keskipylvästä sanalla syimsi
(syimzipanta paxalyina=syimsin
tyveen).

2455. nenetsit karkottavat sääskiä
sulkemalla kodan savu-aukon
(jolloin kota täyttyy savulla).

2456. nenetsimiehet eivät saa 
koskettaa kodan tiettyjä osia tai 
matkata kauemmas ilman 
vanhempia miehiä (vrt. toisen
heimon maille).

2457. nenetsikodan muoto painaa
kotaa maata kohden, estää kotaa
lumettumasta ja kierrättää lämpöä
(vrt. luontoa vastaan rakennetut
hirsitalot).

2458. nenetsit sanovat ruokailun
jälkeen haadam (lopetin syömisen,
toisaalla kiitollisuus päätellään äänen
sävystä, kielessä ei ole erillistä kiitos
-sanaa).

2459. nenetsit eivät melua tai naura
äänekkäästi ruuan aikana tai illalla
(poislukien lauluillat).

2460. nenetsikodan tulisija jakaa leirin
kahteen puoleen näkymättömällä
siyang-viivalla (toisaalla viivaan
yhdistetään kodan peräseinälle
asetettua ngoto-rekeä).

2461. nenetsien siyang-viiva jatkuu
kodan ulkopuolella silmän kantamaan
(häviää kun leiri puretaan, ei koske 
lapsia tai eläimiä).

2462. nenetsimiehet eivät voi ylittää
siyangi-viivaa (istuvat kodassa omalla
puolellaan, si).

2463. nenetsinaiset eivät voi kiertää
tulisijan ympäri (tarkoittaisi siyangi
-viivan ylittämistä).

2464. nenetsinaisten reet sijaitsevat
kodan edessä (ruoka, nahka ja
vaaterekiä).

2465. nenetsien seitsen-järjestelmään
perustuvasta laskutavasta kertoo 
ilmaisu syidya syiw yalya 
(kaksi kertaa seitsemän päivää,
rekimatkan pituutta ilmoitettaessa, 
vrt. seitsemän äärettömän ilmaisuna,

taikaluku).

2466. hantikodan (xot) vasen puoli on
varattu miehille, oikea puoli naisille 
ja kodan takaosa haltijoille.

2467. hantit nukkuvat kodan oikealla
puolella (vieraat vasemmalla,
makuusijoja käytetään istuimina
syötäessä).

2468. hantien elämä tapahtuu kodan
edessä (kesäisin ruuanlaittokin ulkona,
sisälle tullaan syömään ja nukkumaan).

2469. hantit kutsuvat sukupuoli ja 
kotasääntöjen rikkomista sanalla sohma.

2470. hantit kutsuvat kodan / majan 
pyhää tilaa sanoilla mul-taxa 
(pyhä nurkka=mul sun).

2471. nenetsit kutsuvat kylässä käymistä
sanalla wedekutsj.

2472. nenetsit kutsuvat vierailemista 
sanalla wedepas (vrt. vesi).

2473. nganasanit kutsuvat kylässä 
käymistä sanalla bekasarsa (b=w, 
vrt. veka, vekara, vekarajärvi, 
vrt. vekka->veikka).

2474. nenetsit kutsuvat onnea / 
iloa sanalla jab.

2475. nganasanit kutsuvat onnea / 
iloa sanalla tala.

2476. nenetsit kutsuvat tapaa /
perinnettä sanalla wato.

2477. nganasanit kutsuvat tapaa / 
perinnettä sanoilla nor ja mor.

2478. selkupit kutsuvat tapaa sanoilla 
serti ja syerti.

2479. nenetsit kutsuvat makaamista / 
makuulle käymistä sanoilla josyeptasy, 
josyitasy, yusyibta ja yusyeda (j=y, 
vrt. jussi).

2480. enetsit kutsuvat makaamista /
makuulle käymistä sanoilla mostes ja
mostis.

2481. enetsit kutsuvat makaamista /
makuulle käymistä sanoilla badotae
ja badotie (b=w, vrt. vuodetta
tarkoittavat sanat).

2482. nganasanit kutsuvat makaamista /
makuulle käymistä sanoilla tondialesy
ja tondiatsisy.

2483. nenetsit kutsuvat keskikohtaa /
keskiväliä / keskipistettä sanoilla jel,
jer ja yer (vrt. järvi).

2484. enetsit kutsuvat keskikohtaa /
keskiväliä / keskipistettä sanoilla
dodai ja dodaa.

2485. nganasanit kutsuvat keskikohtaa /
keskiväliä / keskipistettä sanoilla
derde ja derdi.

2486. selkupit kutsuvat keskikohtaa
sanalla contokil (c=s).

2487. nenetsit kutsuvat asumista /
elämistä sanoilla jilyesy ja yilye
(jily=suomen elo, elämän eli elon
eli villipeurojen haltijan nimi).

2488. enetsit kutsuvat asumista /
elämistä sanoilla diri, diris, dires
ja ire.

2489. nganasanit kutsuvat asumista /
elämistä sanoilla nilydi ja nily
(vrt. niilo, niilojärvi).

2490. selkupit kutsuvat asumista
sanalla iliko (vrt. ilkosillaan).

2491. nenetsit kutsuvat nukkumista /
nukkumaan käymistä sanoilla konasy,
konyosy, xona ja xonyo (x=k, 
vrt. konahtaa, koisia).

2492. enetsit kutsuvat nukkumista /
nukkumaan käymistä sanoilla kodas,
kodis, kodae ja kodue (vrt. koti, kota).

2493. nenetsit kutsuvat sisällä olevaa /
sisään tulevaa sanoilla myunya, myu
ja myuh (vrt. mya=kota).

2494. enetsit kutsuvat sisällä olevaa /
sisään tulevaa sanoilla mi ja min
(vrt. minä).

2495. enetsit kutsuvat sisällä olevaa /
sisään tulevaa sanoilla sode ja
sodene (enetsien sanoissa kahta
eri kieltä).

2496. nganasanit kutsuvat sisällä
olevaa / sisään tulevaa sanoilla
kunsyny ja kundi (vrt. kunnia,
kuulla kunniansa, vrt. kunta).

2497. nenetsit kutsuvat ulkona

olevaa sanoilla pyi, pyin, pyinh,
pyixnya, pyixn ja pyiwna
(vrt. pyi=yö).

2498. enetsit kutsuvat ulkona olevaa
sanoilla ped, piodo, pexon, pexun ja
pioxone (vrt. pidot).

2499. nganasanit kutsuvat ulkona
olevaa sanoilla bandi ja bantini
(b=w, vrt. vanttinen eli vänttinen).

2500. nenetsit kutsuvat ulos 
menemistä sanoilla talpasy ja tarpa
(vrt. tarpoa, talsia).

2501. enetsit kutsuvat ulos menemistä
sanoilla odid ja odide.

2502. enetsit kutsuvat ulos tulemista
sanalla kaas (vrt. kaaso).

2503. nganasanit kutsuvat ulos menemistä
sanoilla nonsydi ja nondi.

2504. selkupit kutsuvat ulos menemistä
sanoilla tantiko ja tariko.

2505. nenetsit kutsuvat istumista sanoilla
namtasy, namtyosy, namta ja namtyo.

2506. enetsit kutsuvat istumista sanoilla
adus, adoe, adis ja adue.

2507. nganasanit kutsuvat istumista
sanoilla nomtadja ja nomty.

2508. nenetsit kutsuvat sisään käymistä
sanalla tyusy (vrt. tu=tuli).

2509. nenetsit kutsuvat sisään 
tuomista / viemistä sanalla tyulye
(vrt. tuli, tulla, tuoda).

2510. enetsit kutsuvat sisään käymistä
sanoilla cus ja tuue (vrt. susi, sisään
tuleva kesy susi).

2511. nganasanit kutsuvat sisään
käymistä sanoilla ciidi, cii´a ja ci
(vrt. siida).

2512. nenetsit kutsuvat sisään
käymistä sanalla nus.

2513. selkupit kutsuvat sisään 
käymistä sanalla serko 
(vrt. serkku).

2514. nenetsit kutsuvat päätöstä / 
loppua sanalla walak 
(vrt. vala, pala).

2515. nenetsit kutsuvat lupausta 
sanalla wato (watora, watoras
=luvata, lupautua, w=b, 
vrt. valapatto).

2516. selkupit kutsuvat lupaamista
sanalla captiko.

2517. nenetsit kutsuvat toivomista 
sanalla xarwas (x=k, w=b, 
vrt. karva=väri, vrt. karvonen,
karppainen).

2518. nenetsit kutsuvat asumista 
ja elämistä sanoilla jiles ja yilye 
(yilyelcy=alkaa elää).

2519. nenetsit kutsuvat asuntoa 
sanalla yilyelawa (yhdyssana, 
vrt. laavu).

2520. nenetsit kutsuvat säilömistä /
säilyttämistä / tallettamista sanoilla
letmpa, letra, letras ja letrampa
(vrt. lempata menemään).

2521. nenetsit kutsuvat lähettämistä /
toimittamista sanoilla naedara ja 
naedarampa (vrt. näppärä).

2522. nenetsit kutsuvat lähettämistä
sanalla tidxales.

2523. nenetsit kutsuvat tuomista 
sanoilla tas ja tasj.

2524. nenetsit kutsuvat saamista /
vastaanottamista sanalla namas.

2525. nenetsit kutsuvat vierailemista /

kyläilemistä sanalla myadoncy
(mya=kota, vierailla=kotailla).

2526. nenetsit kutsuvat entistä
kotapaikkaa sanalla myadi
(vrt. majatti, majatto).

2527. nenetsit kutsuvat aloillaan
olemista sanalla nyade 
(vrt. nato).

2528. nenetsit kutsuvat luona
olevaa sanalla nyah (nyamna
=jonkin kautta).

2529. nenetsit kutsuvat puolta,

puoliskoa ja kodan asumatonta
puolta sanoilla pyelya ja pyelyey
(vrt. peljätä).

2530. nenetsit kutsuvat puolikasta /
osaa sanalla pela (vrt. piela, pieli).

2531. selkupit kutsuvat puolta / sivua
sanalla pelaek.

2532. nenetsit kutsuvat puolta / sivua
sanalla xaew (x=k, ae=ä, w=b,
vrt. kääpä, käpy).

2533. nenetsit kutsuvat reunaa / laitaa
sanalla ja (vrt. ja, ya=maa).

2534. nenetsit kutsuvat reunaa / äärtä
sanalla war (vrt. jätä varaa).

2535. selkupit kutsuvat reunaa 
sanalla onti.

2536. nenetsit kutsuvat hyttysten
karkottamiseen käytettyä savua 
sanalla purq.

2537. nenetsit kutsuvat takaisin 
palaamista sanalla salcy 
(vrt. sassiin).

2538. nenetsit kutsuvat yöpymistä 
sanalla syenka.

2539. nenetsit kutsuvat kodan 
etuosaa / naisten puolta sanalla 
syeya (vrt. seija).

2540. nenetsit kutsuvat kodan 
takaosassa olevaa "puhasta tilaa" 
sanalla syih (vrt. siivo, sihvonen).

2541. nenetsit kutsuvat mukaan 
ottamista sanalla soda 
(vrt. sotisopa).

2542. nenetsit kutsuvat lähellä 
olevaa sanalla taqlyh (taqlymna
=lähikautta, taqlyaq=tule tänne, 
vrt. taklata).

2543. nenetsit kutsuvat kaukaista
sanalla tyexa.

2544. nenetsit kutsuvat lähellä
olevaa sanalla xaxajada.

2545. nenetsit kutsuvat kaukana 
olevaa sanalla nai.

2546. nenetsit kutsuvat naapuria
sanoilla tyo-nyani (vrt. tyor=huuto,
huutomatkan päässä oleva,
nani, vrt. nai, vrt. nai-nen,
kaukana asuva nainen,
naisten kodat).

2547. nenetsit kutsuvat kodan sivuilla
olevia makuupaikkoja sanalla xanco
(vrt. kansi, kansa, vrt. xancy=kutsua).

2548. nenetsit kutsuvat vierasta sanalla
madonda (yhdyssana).

2549. nenetsit kutsuvat lahjaa sanalla
madonzaej (vrt. ma=kota).

2550. nenetsit kutsuvat käärimistä
sanalla manonz.

2551. nenetsit kutsuvat tapoja vastaan
elämistä sanalla xaebaxa (xae=henki,
pyhä).

2552. nenetsit kutsuvat puhdasta
sanalla wartsada (likainen=wartsawaej,
vastakohdat samasta sanasta).

2553. nenetsit kutsuvat köyhää sanalla
mangbada.

2554. nenetsit kutsuvat rikasta sanalla
teta (vrt. tea=poro, paljon poroja).

2555. nenetsit kutsuvat valmisteluja /
valmistautumista sanalla nakras
(vrt. nauraa).

2556. nenetsit kutsuvat lähtemistä
sanalla xajes (vrt. kajo, lähtevä 
päivä).

2557. nenetsit kutsuvat peittämistä /
peittelemistä sanalla tondas.

2558. nenetsit kutsuvat herättämistä
sanalla sides.

2559. nenetsit kutsuvat kutsumista
sanalla xanz (vrt. kutsua kansaa,
kutsua kannelta, makuusijalta).

2560. selkupit kutsuvat kutsumista
sanalla keriko (vrt. kerkko, keritä).

2561. nenetsit kutsuvat tapaamista
sanalla jadabtas.

2562. nenetsit kutsuvat kokoamista /
kokoontumista sanalla malangas
(vrt. malka-katto).

2563. nenetsit kutsuvat omistamista

sanalla tanas.

2564. hantit tervehtivät sanalla wisya

(vrt. vanhemmat tervehdykset, 
lintujen, eläinten ja ihmisapinoiden 
ääniä).

2565. enetsit kutsuvat perhettä sanoilla
mäd tär (kodan sisus, kodallinen).

2566. enetsit kutsuvat naapuria 
sanalla mäke (mä=kota, vrt. make,
vrt. mäkinen).

2567. enetsit kutsuvat kyläilemistä 
sanalla mäddas (kyläillä=majailla, 
kotailla).

2568. enetsit kutsuvat väärin tekemistä /
tapoja vastaan elämistä sanoilla kebi ja
kibi (vrt. xebi, k=x, vrt. tulla kipeäksi).

2569. enetsit sanovat "udamo bärit kibi"
(heittää ruokaa, tekee väärin, tapojen 
vastaista).

2570. enetsit kutsuvat kodan puolta

sanalla nä.

2571. enetsit kutsuvat kokoontumista
sanalla numa (vrt. numin eli taivaan
alle kokoontuminen).

2572. enetsit kutsuvat lämmintä sanalla
duba (vrt. tupa, jupailla).

2573. enetsit kutsuvat sanan rikkomista
sanalla mata (vrt. sanoa mattia=kiroilla).

2574. selkupit kutsuvat vierasta sanoilla
menil ja wenil.

2575. selkupit kutsuvat naapuria sanoilla
kökin ilintiy kup (ilintiy=elää jotain,
jossain eläjä).

2576. selkupit kutsuvat pihaa sanalla
etimanti (yhdyssana, vrt. etu, etsiä,
vrt. mantu).

2577. selkupit kutsuvat kokoontumisiin
käytettyä majaa sanoilla nul mot 
(mot=maja).

2578. nenetsit kutsuvat eläimen
pesäkoloa sanoilla wang, wankota 
ja wankuta (w=b, vrt. pankko).

2579. nenetsit kutsuvat linnun pesää
sanoilla pida, pidja, pyidya, pice, pitje,
pitjeä ja pyitya.

2580. enetsit kutsuvat pesää sanalla pid.

2581. selkupit kutsuvat pesää sanalla piti.



"pane tuli, älä pimiäs tsuoka" (tsuoka
=kupsehdi, puuhaile).

"tsupeta korvah, anna ei toizet kuulla" 
(salaiset asiat, vrt. supata).

"naisien tsuppu" (tsuppu eli soppi).

"urohien tsuppu" (vrt. omien miesten).

"se mäni missä puolessa oli kiukoa, tsupukse 
sanottih sitä" (naisvieras, kiukaan puoleiseen 
tsuppuun).

"ka nouze sie tänne tsuppuh, elägö issu ovensuussa"
(tsuppuun kutsuminen).

"astugua tsupul vierahat" (astukaa tsupulle).

"ni se mäni tsuppupuoleh a siitä peräpuoleh 
mäni miesvieras" (tsuppupuoli ja peräpuoli).

"miestsura om metsäz" (vrt. väki).

"midäbo siä tsuhuttelettokseh etto meil sano" 
(kuiskitte, lasten tapoja).

"tsuihkahtih lähti pahas tavaz" (tuhahtaen, 
pahat eli vieraat tavat).

"tsuihkuttoa pagizoo kipakoil sanoil" (vieraana
pidetty puhe).

"yksin tsuksahuo kävelöö, ei moate rubie vie 
muijen aigah" (tekee vastoin tapoja).

"tsuksetah myöhä illaz jallas, huondeksez moatah 
norjotetah" (ilta ja aamuihmiset, vrt.
nuoret ja vanhat).

"elä sie oman perehen aseita kylällä tsormittele" 
(omat perheet, vieraat kylät).

"tsorskahtih tulla, emmö ni vuottanuh" 
(tuli yllättäen, tapojen vastaista).

"tämä linnah käyndy tsottah meni, kukkaron kaimain" 
(kukkaro varastettiin, kaupungissa käydessä, 
omien asuinpaikkojen vastakohtia).

"se olet pahkupiä, ed voi tsottah puuttoa"
(senkin pahkapää, omat voimasanat).

"mi hänellä ollou mielipaha, kun koko päivän itkie tsuhertau"
(läheisistä huolehtiminen).

"ullottsi on tsoma kodi, a sydämittsi ei ole" 
(kodin hyvyys, ei tule ulkoisista asioista).

"tsoma ilda" (koti illat).

"tsoma eloz" (elos eli asuinpaikka).

"tsomast eläy, puhtahannu kaikez" 
(soma eli puhas elämä).

"tsomasanaine hyväl sanal sanou, ei rytkähtäi" 
(hyvällä sanalla sanominen).

"pertin tsomendi" (somensi eli 
laittoi kauniiksi).

"tsomendoa kielel ittsie" (somentaa kielellä,
kaunistelee tekemisiään, vieraana pidettyä
käytöstä).

"silmis tsomistelieteh, a silmän tagan toista 
sanoo" (vieraita tapoja).

"minä omoad oigiedu pagizen" (puhun 
omaa oikeata, vrt. vierasta väärää).

"en tiddä omuttu ni tsomuttu" (omaa en somaa,
en mitään).

"kun se ei mitänä paissun hyväsistä kun kaikki 
vastah hakoai nin siitä sanottih, kyllä se on 
tsopakk imehnini" (hakaa vastaan kaikessa).

"tsopottoa eleä rauhassah, ei ole ni midä kiirehtä"
(kiireetön elämä).

"eläy tsopottau hillaizeh"
(hiljainen elämä).

"tsoksahutti sanuo oigieh, ei veäristellyhez" 
(sanoi suoraan, vrt. töksäytti).

"vihoa tsiuhkoa mium peäl" (tsiuhkoa eli 
tiuskii).

"mitä sie mium peällä tsiuhkut" (vieraana 
pidettyä puhetta).

"rytkäy tsiuskahuu, ei pagiz oivalleh" 
(puhua oivalleen).

"huomeneksilla tuossa ikkuna alla lintuni lauloa 
tsirittäy" (kotilinnut).

"päivy tsinkottav ikkunah, nouzendaig oliz"
(päivän mukaan nouseminen).

"heäm makoau selälleh, siinä tsiirottau" 
(makaa jalat haarallaan, oikea ja
väärä makaaminen).

"yks tsesti on kodavävyl kui neveskärukal"
(yhtä huono onni, vävyllä ja miniällä, 
vieraat suurperheet).

"syvvä duvva kylläl, eigo dallat kastu, 
eigö käit kivistä" (hyvän elämän 
aineksia).

"omas todevuksez ei soa liestyö"
(liestyä eli livetä, jokaisella 
oma totuutensa).

"min duumaitsin, sen todevutan"
(tuumaan, toteutan, oman elämän 
luonteesta).

"todin ihmin ei nagra" (liikaa 
totisuutta oudoksutaan).

"elä suutki, sano tosieh" (suutki 
eli laske leikkiä, kohtuu kaikessa).

"tovetuksie en usko, itse kuni en nähne"
(itse näkeminen).

"peäl tovez pagized" (päälle todesta, 
liioittelun vieraudesta).

"se pagin on toven da tyhjän välil" 
(puoliksi totta).

"täyzim tozim pagizen" (täyttä totta).

"topakoitit pertin" (roskasit,
puhtaudessa eläminen).

"ota vastu da pyhki topat"
(topat eli roskat).

"puhtahikkain om pertti, ei nävy ni 
toppastu yhty" (puhtaan pirtin ilo).

"lapsien kele perti toppavuu" 
(toppavuu eli likaantuu).

"toppoizen toven sanoin, en kielasta" 
(kielasta eli valehtele).

"myö kun emmä dogadinun kyzyö"
(hokanneet, oma elämä=omaan 
keskittymistä).

"toine toko sanokkah, sinä tidd ittsiedäz" 
(tiedä itsesi, älä kuuntele toisia).

"sanoi toksahutti oigieh, ei varannuh" 
(vrt. töksähytti).

"omii tolkuloi myö eläy, ei vanhembien 
jälgilöi myö" (oman tolkun
eli järjen mukaan).

"erähittsi vielä issuttih, tsäijyt 
keitettih ta paistih ta tolkuitih" 
(omaa elämää, hidasta ja hyväksi 
koettua).

"pidää tolkujja, kui hyvä tuloo" 
(tolkujja eli ajatella).

"tämmösellä seällä ei pijä pirtiss istuo"
(kesä, ulkona olon aikaa).

"elän vai ku kädehizeh" (kätehiseen,
päivä kerrallaan).

"toisin toisessa talossa, ei niinkuin 
emosen koissa" (emon koti).

"enzimäi duumaitsin lähtie, ga toissuin"
(vrt. tulin toisiin ajatuksiin).

"kirjain ei doidinuh, ku adresis sevoin" 
(vieraat kirjeet, vieraat osoitteet, 
omat asuinpaikat=osoitteettomia).

"tulkoa toittsi käymäh meäl luo" 
(käymään kutsuminen).

"mänkyä tervehenä, tulkua toittsi"
(hyvästelyjä).

"toittsi käygee" (toiste, vieraita
toivovat).

"tulgua meilä toittsi kuni vielä oletta viässä"
(väessä eli voimissa).

"em mie malta ni kui toivuo vierasta azetta" 
(omaa elämää häiritsevät vieraat asiat, 
vrt. "koulut", "työpaikat").

"itses toatsi tulin, ni kenen käskyz"
(oman elämän luonteesta, kumpuaa 
omasta tahdosta).

"toizeh kerdah jo sanou häi minule sidä" 
(jankuttamisen vieraudesta).

"toimittele kui siä eletäh da ollah" 
(kysele, uteliaisuus)

"pidäs toimittoakseh kodih lähtemäh"
(kotiin lähteminen).

"ollah, eletäh toiseh päiväh" 
(toiseen päivään eläminen).

"se on toine azie, ei se täh kuulu" 
(asia kerrallaan).

"toiziedah autetah" (vrt. lähekkäin
elävät sukulaisperheet, omat kylät).

"taembaizil omil kätt annetah, 
a vierahembil ni midä" (omien 
kätteleminen).

"tilad om pölyhizet, pidäs pustua" 
(tilat eli vuodevaatteet).

"tila lai" (tila eli makuutila).

"azus tilat, rubiammo maata"
(asus eli tee).

"vaim mie el lähe, mie olen tiloilla"
(tiloilla pysyminen).

"vuota heittää tipetendän, sid voimo lähtie"
(lopettaa satamisen, ilmojen mukaan eläminen).

"tiedämätsi meni, ei sannuh ni kel"
(tietämätsi eli salaa).

"mie lähen tiijussan missä meän ukko on"
(omista huolehtiminen).

"tijjustau da i tulou käymäh"
(tiijustaa).

"pidäy kävvä tiddustamah, kui eletäh"
(tiijustamassa käyminen).

"minul on kai sinuu diivu, kävy k ed meih"
(ihmettelen sinua).

"mie händä diivin, ku ei miul luo käy"
(käyminen, kertoo halusta tavata).

"elä diivi toista, katso omuas kohtuas"
(omaan tekemiseen keskittyminen).

"terveh tulovilla, ettäkö tiijä, mitä sanuo"
(vastausta odottavat tervehdykset).

"tuola Kivijärvem puolessa sanottih kuv 
vieras tuli perttih, sano velli tietos" 
(vieraita veljiksi, vrt. sukulaisia).

"ka mie teältä lähön annan" (antaa lähdöt).

"kaiken kezän oli lapsineh tiällä"
(omien luona).

"mie tielä en rubie olemah" (vierailta
tuntuvat kylät, nykyiset kaupungit).

"en rubia tää olemah, kodih lähten"
(vieraat kylät, omat kodit).

"mene tiehez, tul älä enämbi"
(kotirauha, puuttuu monelta).

"hiän tuli tiestä tietämättömästä"
(odottamatta).

"terveh tulovalla vierahalla"
(tulijoiden tervehtiminen).

"terveh taloh" (talon
tervehtiminen).

"terveh moa, terveh manner, 
terveh entiset eläjät" (maan
tervehtiminen).

"jiäkiä terveheksi" (terveyden
toivottamista).

"mäne tervehenä" (hyvästelyjä).

"terveh pertti miehines, lautakatto 
kansones" (pirtin tervehtiminen).

"matakkoa tervehenä ta toittsi tulkoa"
(tulkaa toiste, mieluisat kävijät).

"sanokkua tervehyttä miän omilla" 
(omille, vrt. oudolta tuntuva
vieraista välittäminen).

"sano tervehyöd minus kodirahvahal"
(vrt. väelle).

"tervehyzii työttih" 
(vrt. työ ja myö, vrt. työnnettiin).

"tervehytty työttih teile" 
(vrt. tuotiin).

"kaimasima lähtiessä, tultuo 
tervehytämmä" (kaimaaminen 
ja tervehyttäminen).

"kui terväh tuloo, dai rubiemmo syömäh"
(omat kiireet).

"häi käi teräväh, vaste meni do i tuli" 
(kävi nopeasti).

"huomeneksella suorisima teräväiseh"
(pukeudumme nopeasti).

"lumijalloil tatsutti lattien, vaste pezemäs olin"
(pesijät ja likaajat).

"nälgy tabai" (tapaa eli
saavuttaa, vrt. pakottaa
liikkeelle). 

"elä tartteliete meijän azeih" (toisten 
asioihin tarttumisesta).

"joga paginah tarteleh, taembatsi ei pyzy"
(tarttuu puheisiin, tuo itseään
esille).

"älä sinä joga paginah tarttelehta"
(paginah eli puheeseen).

"heitä tarteluz vierahih dieloloih"
(lopeta, vieraisiin asioihin 
tarttuminen).

"en tartu sih duumah" (toisten 
tuumien vältteleminen, harvoin
johtavat hyvään).

"minul on tazat parahikse, minul 
enämbiä ei pie" (tasavertaisuus, 
ei haluta enempää kuin toiset, 
omia arvoja).

"hyö daattih tazai, mollembil tuli 
yhten verdu" (tasajako).

"tazajago piettih" (tasajaon 
ystävät).

"sanas tazalleh pyzyy, ei unohta"
(sanassa pysyminen).

"tazapeähine, ei pahoi pagize eigo roa"
(tasapäinen).

"mie siula tasuan mitä sie miula 
hyviä luajit" (hyvät ja pahat tasataan, 
omaa arvomaailmaa).

"vielä se viha tasatah" (vihan 
tasaaminen, kostamisen taustalla 
tasoihin pääseminen).

"heän mäni vihoa tazoamah" 
(kostamaan).

"ed milma lyö, tazoam mie ned lyönnät 
siulles" (tasaan eli kostan lyönnit).

"pagizou harvaizeh tyhjäd i toved"
(oikea puhe).

"heän midä tarinnou, elä ota ni midä" 
(tarjoaa, vieraiden asioiden
tyrkyttäjät).

"äl ittsiedäz moanita, syö taritez" 
(syö tarjottaessa).

"pidää hänel tarita, muite ei ota" 
(ota ruokaa, jos ei tarjota).

"kazi vanguu, pertih taritseh" 
(kissa vonkuu, haluaa sisään).

"heitä taritsendu, yksikai en ota" 
(tarjoamisen eli tyrkyttämisen 
vieraudesta).

"pagize tarkemma, elä kiirähä"
(kiireetön puhe).

"syö tarkemba, älä pamauta muruu"
(tarkasti syöminen, vrt. kiireettä).

"tulendan tarkustin, koiz on jo" 
(tarkustin eli huomasin, 
kotiin tulijan).

"meän tabah pagizet" (meän kieli).

"inehmizien tabah pideä eleä"
(ihmisen eli imisen eli emosen 
tapaan, vrt. omat heimot).

"endizeh tabah eletäh" (vrt. emon 
suvun tapaan).

"omua joukkuo on igävy ku tapahtut olemah vierahih"
(oma joukko).

"kymmene vuott elin sil tapoksel poigien lähtehyy" 
(tapoksella, asuinpaikassa).

"kui voizin omil tapoksil eleä, oman katoksen oal"
(omilla tapoksilla, vrt. tavoilla).

"ei olla loitton, pihatanderil ollah"
(pihantanterilla, vrt. tantere
=tallattu maa tai lumi).

"kuival tanderel täz voibi tuulattoa"
(tuulattaa, vrt. tuulettaa).

"läkkä vieremmo tanderele muata kodvazekse"
(tantereelle maaten, oma eli kiireetön 
elämä).

"piha tannerzuu käveltez" (tannersuu eli
kovettuu, vrt. tanu=jalkine).

"tallotah da mänöy tandareksi"
(lumesta tantereeksi).

"tanhuon sian muutat, a taboa ed muuta"
(tapaa et muuta, koti ei synny
rakennuksista vaan ihmisistä).

"ei tsomal rozal voida syyvä, taboi kois 
tarvitah" (tulla toimeen, somilla 
kasvoilla). 

"do tallatah kodih" (kotiin 
tallaaminen).

"late tallavui ligah" 
(late eli lattia).

"liga pihah tallavui"
(lika eli kura, likakuu).

"anna kum pikkusen issumma, talo tulou, 
ei auta tsuhokse mänentä" (talo tulee
=hyvä tulee, talo-sanan alkuperää).

"vieras kun tuli taloh nin ei sitä muiten 
alotettu pakinoa kun sanomat kysyttih 
talom puolesta" (sanomien kysyminen).

"kel om moada da koti, se on talo"
(vrt. vieraille jaetut maat,
vrt. vieras maanviljely, 
vrt. maattomiksi jääneet 
oikeat suomalaiset).

"opastuu elämäh talossa" (opastuu 
eli opettelee, vieraat talot,
omat miniät).

"mie pereidin toizeh taloh elämäh"
(perheydyin).

"terveh taloh" (tervehdyksiä).

"talossahan on pitämistä"
(talossa eli isossa talossa, 
vrt. pienemmät mökit ja 
kodat).

"taloim pidäjes pideä äijä tolkku 
olla peänahkas" (tolkku eli järki).

"meni kodavävykse da vai taloidu ruadau"
(raataa taloa, vrt. toisen taloa,
vaimon isän taloa).

"kielien taluj on, ei pie hänen aigah paista"
(kielijä eli juoruilija).

"minä tagimastu en tunne, ken olloh"
(oudoksutut vieraat).

"suoravane on heän, sanou oigieh"
(oigieh eli suoraan).

"ei pie toisesta paissa silmien takana"
(paissa eli puhua).

"silmän tagan omoa eläy" (elää omaa, 
piiloon pakotettu oikea suomalaisuus).

"elä tagampäi pagize" (oma puhe,
tulee edestä päin).

"elä tagapaginoi pie, sano oigieh"
(oigieh eli suoraan).

"tagavui kodihpäi" (kääntyi 
takaisin).

"hänez em mene tagavukseh, en tiddä 
miittuin om miez" (vrt. luonnoton 
vieraiden keskellä asuminen, oman
asumisen vastakohtaa).

"miksebo kirahtattoh, voinet tak 
suottozelleh paista" (oudoksuttu 
kirahtelu eli vihainen puhe).

"olgah minun täh kustah" 
(kussa tahtoo, oman elämän 
luonteesta).

"sanal taittau, liigoa sanoa sanou" 
(sanoo liikaa, vrt. ilmeet ja eleet,
sanoja vanhempia).

"tsut piäzin vai kodih ennen vihmoa"
(omat kiireet).

"min en vähien täh tsähkä, hyväl mielii olen" 
(tsähkä=sähise, kiukkuile).

"tsähähteleh toizem peäl"
(sähähtelee, oudoksutut tavat).

"sanampeä kos tulou sanuo, sit sanot tsäigeät"
(sanot vihoissasi).

"elä keskeh tsämize paissa, vuota vuoruo"
(päälle puhumisesta).

"elä redujalloilla tsäntsiä latetta"
(puhtauden vaaliminen).

"ei ole meän ovet lukussa eikä tsäpissä oltu"
(ei varkaita, ei lukkoja).

"tseptsäzilleh loilotan istuo" (myssy päässä, 
omaa elämää, pientä ja somaa).

"omalla rannalla tuhjozet i kotskazet ollah 
armahazet" (oman rannan ilo, tuhjo=pensas, 
kotska=

"tuhmaste sanoi, huigoamizeh" 
(vieras puhe, aiheuttaa häpeää
ja myötähäpeää).

"kävelöö kyläh tuilahuu, tuo ni midä ei kodih" 
(vieraat kylät, omat kodit).

"mium peäl tyhjäh tuiskevui" (tuskautui, 
tiuskaisi).

"vattsu sydämes tuiskau, oli mieli sanuo, g en sannuh"
(oma eli harkitseva puhe).

"vihma tuloo tulemalleh" (kotiin 
saavuttaessa, tulema).

"vitkitteä tulendoa" (vitkittää,
vrt. vitkastelee).

"tulettelin siun luo, koiss ed ollun"
(tulettelin, kävin).

"tulettelin teih, g etto olluh kois"
(tuletella, vrt. tulla tulille).

"terveh tulovilla" (tulijoille).

"tule terveh tulovalla vierahalla"
(tervehdyssanoja).

"älä kiirehti, ei ole tuldu tuodavoa, vetty viedäveä"
(tuotavat ja vietävät, tuli ja vesi).

"älä usko händy, kielastau" (hyväuskoiset 
suomalaiset, helposti vieraiden
huijattavissa).

"tule sydämeh" (sydämeen, 
vrt. peremmälle).

"tämä tämmöni rätineh tuli" (sodasta, 
outo asia).

"tuli ilda, ruvettih muata" 
(maaten käyminen).

"sih meni päiväine, do i ildu tuli"
(päivästä iltaan).

"ylen on tungevuja vierahih azeih"
(toisten asioihin tunkevat
valkonaamat).

"heitä tungevundu, kerran ei laskia"
(omien tapojen vastaista).

"eihäi pidäs tungevuo vierahih azieloih"
(omaan tekemiseen keskittyminen).

"häi tungevui mejjän keskeh vägehes" 
(väkisin, vieraat miehet, tunnistaa 
tavoistaan ja puheestaan).

"eigo tiijä huigiez vägie, eigo häbiedä tunne"
(huikea ja häpeä, vrt. omia tapoja
vastaan eläminen).

"tunnedgo meile tulla" (tunnetko eli osaatko,
oikea eli tietön suomi).

"embä tunne ken tuloo" (oudoksutut
vieraat).

"ei sua tundie sinuu, ken ollet"
(omat ja vieraat).

"toidgo tuomizet, midä kutsuin"
(kutsuin eli pyysin).

"mustidgo tuomizet tuvva, midä oli kutsuttu"
(tuomisten tuominen).

"tuol ken tulla tupittanoo, astuo kupittaa"
(omat ja vieraat).

"kaiken lattien tupsutti ligajalloil"
(puhas tila).

"mie tussittselieten kodih"
(ikävöin).

"tussivui lähtemäh" 
(intoutui).

"elot kai tussi" (tuhlasi, 
tapojen vastaista).

"äsen ihastuma, kun näkimä tuttavat moat"
(tuttavat maat, maan omistamisen
vieraudesta).

"tuttavoa pidäy tijjustamah lähtie"
(tiijustamassa käyminen).

"kahtel duumal on, lähtie va ei lähtie"
(omaa elämää, harkittua).

"omoa duumoa myö eläy" (omaa tuumaa
myöten eläminen).

"kyzy duumoa vanhembil, kui roih parembi"
(vanhemmilta kysyminen).

"kyläh duumal älä mene" (vieraat kylät, 
vieraat tuumat).

"hyö katso duumoa yhes pietäh" 
(yhessä tuumaileminen).

"käse heimokunta kokoh ta tuumaitse"
(heimon kokoon käskeminen).

"duumaitsuksiz on lähendä, voinengo huomen lähtie, 
va en voine" (lähtöön valmistautuminen).

"pidäz duumitellakseh, kui peästä talves peälitsi"
(talvesta selviytyminen).

"midä sie tuuzit" (tuusit eli huolit,
vrt. tuskailet).

"sanan toi kois päi" (kodista,
vrt. vanhempien kodista).

"kodih tuli tyhjilleh, ei tuonuh ni midä"
(teki vastoin tapoja, miehen tehtävä
=tuoda syötävää).

"ollouko tosi vain tyhjä, kun en tiijä"
(todet ja tyhjät, omilla aivoilla
ajatteleminen).

"en tiijä uskuo, ni silleh olla, toven da tyhjän välil on"
(vieraisiin uskomisesta).

"hyö työnnettih tervehyisie siulas"
(työntää terveisiä).

"työnnettih kotih sana"
(työntää sana).

"mie allan työndyö matkah" (matkaan
työntyminen).

"sie et ole tägäläne"
(täältä kotoisin).

"sigäläzet rahvas paistah toizeh laaduh gu tägäläzet"
(sikäläiset ja täkäläiset).

"tägäläne on, e ole tulokaz"
(tulokas eli myöhemmin tullut).

"terveh tänne" (tervehyttäjät,
hyvää toivovat).

"ka nouze sie tänne tsuppuh, elägö issu ovensuussa"
(tsuppuun kutsuminen).

"lähemmös tänäpäi" (lähtöpäivä).

"pidäy lähtie täpyttiä kodih"
(täpyttää eli kävellä).

"täydyi itkemäh lähties"
(lähtöitkut).

"täydyi kyynälih" (vrt. ero
ja jälleennäkeminen).

"sano azie täyvelleh, elä puolittaen"
(oikea puhe).

"jos ei kata asteita, mänöy töhijäisie"
(astioiden kattaminen).

"vielä eletäh, kun savu tölliy"
(tölliy eli tupruaa, vrt. tölli).

"seizou töllöttäy, ei mene kodih"
(vrt. kotona asiat huonosti,
läheisistä huolehtiminen).

"avoa uksi, anna tömy lähtöy" 
(uksi=ovi, tömy=tomu, ilman
vaihtuminen).

"tömäkkö late" (tomuinen).

"tömähytteä pölyö" (paheksuen,
pilaa sisäilman).

"lattien töläi kaikem pessyön" (töläi
eli sottaa).

"älgeä ukontsuras mengeä, tulgoa tänn akkoin tsurah"
(tsurah eli puolelle).

"läkkä netsih, sie meid ugostajjah"
(kestitetään).

"ugosti tsiajulla" (kestitti teellä).

"minä ugodin sih tulla" (satuin tulemaan 
paikalle).

"häi ugodih minul vastah" (sattui vastaan,
osui vastaan).

"pyhki jallad uksensuuh, lunda toit"
(uksen eli oven suuhun).

"nenä niissä sie uksensuuz"
(niistä nenä, puhas tila).

"uksensuuh heitä komssu, älä tänne lattiel 
mudoa pakuta" (komssu eli kori).

"ilman uksen ulvomatta, veräjäisen vierömättä"
(loitsujen kieltä).

"pane pöngä ukseh" (pönkä oveen,
vrt. haka).

"uksel on pöngy, vikse ni kedä ole ei kois"
(ketään kotona, lukoton eli oikea suomi).

"uksorrel pidäkkeä nenie jauhokomssie, elgeä pidäkkeä 
perätsupun orrel" (uksorsi=uuninpatsaasta sivuseinään 
ulottuva orsi).

"meil oldih ennen uksorred da i peräorret"
(orsien nimiä).

"uksorz om poikkizim pätsin kolpakkas sah"
(pätsin kolpakkaan eli 

"tuli d uksipieleh seizattih" (seisahtui 
ovenpieleen, vrt. peremmälle kutsuminen).

"ukspieles seizou" (odottaa kutsua
sisään).

"ukstsuppu on huras käiz ukses tulles, oigies käiz om pättsi"
(huran eli vasemman käden puolella).

"pane vastu ukstsuppuh" (oven nurkkaan,
tsuput).

"ulkona on urohon silmät" (miesten ja naisten 
elämä, erilaista luonnostaan).

"ulgon on ukko, ei ole metsäz"
(ulkona, lähellä).

"ei ole loitton, ulgon on" 
(ulkona ja loittona).

"ulgon on ylen pakkaine" (sisällä
olon aikaa, vrt. kesällä sisällä
kyhjöttävät).

"tänäpäi ulgopuoleh ei himoita lähtie, ylen on vilu tuuli"
(vilu ja tuuli, kylmimmät päivät).

"räbinkazuu pietäs seinäl ulgopuolez, anna pakkaine purou"
(räbin eli pihlajan, kazu=

"oikokkoa vai ulgopuoleh, pertiz ei soa hoppuvuo"
(hoppuvuo eli riidellä, pirtissä).

"lasse ulgoviimoa perttih, nilgoa usta"
(usta eli ovea).

"jo on aiga umelietsie" (rauhoittua, illalla).

"upaten laimmo tervehyön"
(tervehdimme, antamalla suukon).

"urhastauvuin lähtömäh"
(uskaltauduin, vrt. urhea).

"urhastih lähtömäh" (vrt. urho).

"meijän urohot kodih tullah"
(meidän uroot, suurperheet).

"mistäpä mieheni tulou, urohoni hiihtelöy"
(metsästä palaavat miehet).

"urospuoled ollah metsäz"
(urospuolet).

"urozvägi tullah kodih" 
(metsästä).

"urohien tsuppu" (miesten nurkka).

"magoaa utkottoa keskilattiel" (utkottaa 
eli lojuu, paheksuen).

"tila om pehmie kui uduni" (tila 
eli makuusija).

"tila om pehmie kui udupezäni"
(utupesä).

"niin om pehmie, niinku uudu" 
(uudu=höyhen, untuva).

"uujukarva" (pehmeä poronkarva).

"ukkuo vuotan kodih"
(ukon vuottajat).

"tulekka sie terveh, mitäpä sitä uuvistuu"
(mitä uutta).

"mie en tiijä jotta onko totta vaiv valehta"
(omilla aivoilla ajatteleminen).

"nii paissah, ongo tozi vain, mäne tiijä"
(puhutaan, todet ja valheet).

"opi vaikastuo" (vaikenemaan,
oikea puhe).

"kerdazen käin Viiburih, ga pitkähez en olluh"
(kaupunkien vieraudesta, oikea suomi
=kaupungiton).

"vai on häi korei ei toizel tervehytty tie"
(korei eli ylpeä).

"ehtil vaibutah muata ennen ildastu"
(maaten ennen iltasta, ehtoolla).

"meän ottsin on vagav elämäh"
(meiän otsin, vrt. tavoin).

"tuttavan on, ei ole vakkinani"
(vakkinani eli tuntematon).

"vakkinane oli, en tundennuh"
(vieraiden vieraudesta).

"se katso valehtaldi, tyhjeä sanoi"
(valehtelun vieraudesta).

"sem mie tiijäm, mie ev valehtele yhtänä"
(oma tieto, valehtelun vastakohta).

"viel oled leuvalla kazvattanut parran da kehtoad valehella"
(pidetä aikuisten käytöksenä).

"heän valehteli miula" (oudoksutut
valehtelijat).

"oma silm ei valehta" (omin silmin 
näkeminen, oman tiedon lähde).

"kunne katson, sinne menen, midä himoittau, sidä syön"
(oman elämän luonteesta).

"vota kyzyn vanhemmil, midä hyö sanotah"
(vanhemmilta kysyminen, eläneet
pitempään).

"sobii valmistelou matkah lähtiez, kohendau"
(kohentaa vaatteita, valmistautuu
matkaan).

"valmistelieteh matkah" (matkaan
valmistautuminen).

"valmistavui lähtemäh" (lähtöön
valmistautuminen).

"matkah valmissuin" (valmistuin,
matkat=omia pyhiä toimituksia).

"kyllä soau vierasta kieldöä, vain ei valdoa ottoa"
(vieraiden kohtelusta, vieras=poissa kotoaan, 
toisten armoilla).

"ei piä lattial vetty valuttaa"
(kuiva tila).

"valvattaa, valvattaa, sid hyppää"
(odottaa, kissanpentu).

"heitä valvatus, läkkä kodih" (odotus, 
vrt. valvoa).

"kui tulou omalla pihalla eu midä ni enämbi ku endine vanha mökki"
(enämbi eli parempaa, vrt. lapsuudenkoti).

"vanhembahizien aigah pagized nenie joudavie, 
eigö ni huigied ole" (vanhempien aikaan,
etkö osaa hävetä).

"omii varoi myö pidäv eliä" (vrt. yli
varojen, oma ja vieras elämä).

"nastu varaittav yksinäh pimies pertiz"
(varaittav eli pelottaa, naista).

"vargahinn olettelou, se näppimättäh ei voi olla"
(näpistelijät).

"varrastamizilleh oli, ga ovvostettih"
(outo asia).

"katso hoz minä tämän kyzymättäh ottazin,
se i varrastai" (pitää selittää toisille).

"en targie yksin jiähä, varuan"
(varuan eli pelkään).

"heitä jo varavus, täshäi mie olen"
(varavus eli pelkääminen, 
vrt. miesten tekemät matkat).

"minä jo varavuin, a häi vai yhty kolkuttau,
virka ni midä ei" (vieras oven takana).

"varavuten ei targie kyzyö" (targie
eli uskalla, vieras pelon ilmapiiri).

"minuu varavuttav yksin ollez"
(yksin olemista pelkäävät).

"muih varoi en rubie elämäh, itse pien, min suan"
(itse pidän, minkä saan).

"varuksiz ollah lähtemäh, vuotetah teidy"
(vuotetah eli ootetaan).

"hänel on talven varus tagan" (talvivarat 
kerättynä, syksy=talveen varautumista).

"varusteleh sinun kel yhtez lähtemäh"
(yhdessä lähteminen).

"heäv varvattau, mie läbi korvieni lasen"
(varvattau eli valittaa, omien tapojen
vastaista).

"vastakkai istutah" (vrt. tulen
ympärillä).

"moamo tuli pihalla vastah, totta se mielehini oli tulija"
(mieleiset tulijat).

"lähti vastah meidä" (vastaan
lähteminen).

"häi tuli minul vastah"
(tuli vastaan, näki vaivaa).

"vassatah tai kaimatah" (vastataan=otetaan 
vastaan, kaimataan=saatetaan).

"vassattih hyözesti, piettih hyözesti"
(hyözesti eli hyvin, vastaaminen ja
pitäminen).

"sydämellizil sanoil vastai poigoadah"
(ottaa vastaan).

"naized vastaih sebäillähes siä Tulomjärves"
(halaavat vastaan, puhutaan kuin vieraasta 
asiasta).

"elä mäne kyläh miun käskemättäh" (kylien
vieraasta alkuperästä).

"vadzineh kuuluu, kazi om poijat soanuh"
(kissa pojat).

"kehtoaa vatskuttoa, kuulenhai mie vähemmäl"
(oikea puhe).

"lämmin vatts on, poigu tuli kodih"
(kotona käyvät lapset).

"vehjussella, sielä teälä häilyö"
(vieraana pidettyä käytöstä).

"k ei ole kodoilaa, ga mened veikoilah" 
(kotoila=vanhempien koti, veikoila
=veljen koti).

"perimäistä karvoa elä sano" (tietolle eli 
poikaystävälle, perheiden sisäinen
perimätieto).

"hyveä vellehyttä pietäh"
(veljehyttä, eletään sovussa).

"vellehyten sanon, muite katso en sanois"
(omille sanotut asiat, sanomatta jättäminen).

"kolmaz velles azu erikseh"
(erikseen ja yhdessä asuvat,
vrt. toimeen tulevat).

"toa on miun vellen kodi"
(veljen koti).

"pitän aikoa hyö perusseltih teitä venehel luona,
muuta siitä lähettih, kun työ että tullun"
(omaa elämää, hidasta, kännykätöntä).

"vendoi vierahat ollah" 
(ventovieraat).

"se on vendoi vieraz, en tunne"
(vieraiden vieraudesta, terveet yhteisöt
=pieniä).

"omoa verd on, yksie verie olemmo"
(omaa verta, yksiä veriä).

"oma veri kodih vedäy"
(sanonta).

"kasi hiivou verkkaseh" (hiivou
eli hiipii, kissa).

"ittseh verdazennna pidi minuo"
(tasavertaisuus, omia arvoja).

"veseldelieteh hyväl mielie, ukko kodih tuli"
(matkoilta palaavat ukot).

"kun tuli poikani kotih, niin on kuiv vesselämpi olla"
(omien odottaminen).

"rahvahassa on vesselämbi olla" (ihmisten
seurassa, ihminen=laumaeläin).

"vesselii päivii elämmö" (vesselät päivät).

"mene dieloh, älä vedelehtä sit"
(dieloh eli asiaan, aikuisten elämä
=asiallista, järkevää tekemistä).

"midä siidä vedelehät" (vetelehdit).

"ole kustahto, ga oma mua vedäy"
(oma maa vetää).

"hod oli pitky matku, ga oma randaine vedäy"
(oma ranta vetää).

"älä pahakse pane mejjäm piduo, älägo pahal mustele"
(pitoa, vieraan kohtelua).

"tsoksahutti sanuo oigieh, ei veäristellyhez"
(sanoi oikeaan eli suoraan, vrt. töksäytti).

"sanokkah hos midä gä hiän on viärä siinä kohen"
(väärä eli syyllinen, omaa oikeustajua,
tapahtuu yksilötasolla).

"poikki viäry on häi" (poikki väärä,
täysin väärässä).

"toizen veäräkse panid" (vääräksi eli syyksi,
tapojen vastaista).

"toizeh lyylen lykkäi, itse oli veäryniekku"
(lyylen eli syyn).

"älä silmie liepahuta, siid äski uskon ga ed ole viäry"
(totuuden katsominen silmistä).

"hä on veärähini täl aziel" (tällä asialla,
asia kerrallaan, tapaus kerrallaan).

"käzi paham parandau, mieli viärän ojjendau"
(sanonta).

"myö yhteh matkah viemissyimmö"
(viemystöä matkaan).

"jiäkkö vielä meilä kodvazeksi"
(seurasta pitävät).

"myö do tulima monittsi, sie ed vie tullun"
(vieraaksi, vrt. vuoroin vieraissa).

"vierahuon täh vastatah, hot oma ed olle"
(vrt. otetaan vastaan).

"vierastu kield ei pidäz uskuo" (vierasta
kieltä eli sanaa, vrt. valheita syytävä
mannemedia).

"mi ov virka vierahalla" (vieraita
oudoksuvat, kaukana kotoaan=puoli-ihmisiä, 
hengettömiä).

"terveh tulovilla vierahilla"
(vieraista pitävät, erilaisuus).

"nii harvazeh käyd meilä, käy rikenembäh"
(rikenembäh eli useammin, vrt. like).

"kaikkie vierahie syötettih"
(vieraiden syöttäminen).

"tiedeä vieras tulla, va ei lähtie tiijä"
(kohtelias tapa pyytää poistumaan).

"omua joukkuo on igävä ku tapahtut olemah vierahih"
(omien ikävöiminen).

"elod vai lopeh, sit kai virrad vieravutah"
(elon loppuessa, virrad=tavat).

"uksivieres seizatui" (oven
viereen, rajatila).

"vanhembien vieruo nouvammo"
(vieruo eli tapoja).

"mua dai viero, lindu dai kieli"
(maa ja viero, lintu ja kieli).

"mi lindu se i kieli, mi mua se i viero"
(lintuihin vertaaminen).

"mi mua, se i viero" (maassa maan 
tavalla).

"joga kohtaz omad virrad"
(virrat eli tavat).

"mejjän jytyi vierujjah"
(jytyi=tapoja, vierujjah
=seurataan).

"viestii tuli koispäi hyviä"
(hyvät viestit, vrt. sanomat).

"juoksoo viestil" (omat viestit,
vrt. omituinen "kilpaurheilu").

"viestilöil käveli" (viestiä 
viemässä).

"ilmoa vihjai, miittuine päiv on" 
(vilkuilee ikkunasta).

"viddei olimmo" (viiden kesken).

"viideikeski matkattih" (yhdessä
matkaaminen).

"viijennessä koh elän" (kohdassa,
omaa kohta etsivät).

"lasse verestä viimoa perttih"
(verestä viimaa, vrt. ilmaa).

"tsihvan viima mäni peäh" (tsihvan 
eli hään).

"mostu hyveä tulov viimoa pertih, ustu ku avoad"
(hyvää viimaa, ustu=ovea).

"anna viimad vajehtuu, piiluizelleh pannah uksi"
(piiluiselleen, vrt. raolleen).

"vilul viimoau lattiez" (lattian läpi, harvat 
hirsimökit).

"midä häi käil viiputannoh, meidy kuttsuu sinne" 
(viittoo, kutsuu sinne).

"elä velli viisastele" (oikea puhe).

"midäbä vie viizastelet" (vielä,
jatkat viisastelua).

"oigeim pahalda tunduu kun rubiu viizastelomah" 
(viisastelun vieraudesta, ylpeyden / röyhkeyden 
muotoja).

"silmä vai välttyy, viizasteloo"
(viisastelee, selän takana).

"vijoitteleh minum peäl häin" 
(syyttää, moittii, vieraana
pidettyä käyttäytymistä).

"ei pie ni kenem piäle vijoittellakseh"
(syyttää ketään, omiin asioihin
keskittyminen).

"elä vijattomoa vijoita"
(syytä, viatonta).

"toizem peäl vigoa älä lykkeä" (lykkää
vikaa, vastuu omista tekemisistä).

"vikkelöittäy, ei sano kohti"
(viekastelee, kohti=suoraan).

"heitä viguroitsuz, sano kohtalleh, älä puno sanoi"
(puno sanoja, vrt. punoa juonia).

"viks ed voinuh tulla, ku vuotimmo"
(toisten odotuttaminen, tuntuu väärältä).

"pertin vilenendän varain, lämmitin"
(viileää varovat, lämpimän
ystävät).

"vilkahuksen näin, a tundenuh en"
(vilahdukselta, oudoksutut
vieraat).

"vilpahtuksen näin, en tie, ken oli"
(vilahduksen).

"kun vain ei vilppie pitäne"
(vilpittömyys).

"vilpittä sanon juuri"
(omia arvoja).

"vilppi ku ovvostettih, eär työttih"
(ouvostettiin eli huomattiin,
työnnettiin pois).

"vilppihyten händ ei ussota"
(vilppi, vie luottamuksen).

"mäni pihal vilustelemahes"
(vrt. vilvottelemaan).

"älä vilusta perttii, pane uksi salbah"
(uksi eli ovi, lämmön varjeleminen).

"päivän laskiettuu ei pie viskata murdoloi pihal"
(murtoloi eli roskia).

"midä vitskuttoa, ku ei tule kodih"
(vrt. vitkastelee).

"vuaraz rippuu sovad, kindahad"
(vaarnassa eli puutapissa).

"voarroksen tazain" (vaarroksen=sorron, 
tasasin=kostin, oma oikeuslaitos,
tapahtuu yksilötasolla).

"ei työtä roateta eikä voarreta sanalla, 
vain hyvänä pietäh" (teetetä työtä, 
sorreta sanalla, oman ja vieraan 
elämän eroja).

"niitä tyhjii voasuu, kuin ei pitäiskänä"
(vaahtoaa tyhjästä, vieras puhe).

"ollah rakennuttu hyvih voatteih ta lähetty ativoiheh"
(ativoiheh eli sukuloimaan).

"a voi jupkaizilleh olin toisenkyläläizem muskan aigah"
(alushameisillaan, muskan eli miehen).

"syöhäm pötsös täyteh, jotta voit kotihis astuo"
(vieraiden syöttäminen).

"kuibo voit, midä kuuluu" (tervehdyksiä).

"tähes säh hyvin voin, ga ielleh en tie"
(ielleh eli tulevasta).

"hyväl kielel voijattoa paissa"
(hyvällä kielellä puhuminen).

"voitteli ajjombi mennä, ga myöhästyi järvel menendy"
(omaa elämää, kiireetöntä).

"vora kävelöö yölöil da vorii" (yöllä 
kävelevät vorot, vrt. vieraiden keskellä 
asuminen, "edistys").

"siinä alembuana missä hiän eli, vot hänen kohassa"
(hänen kohassa, jokaisella oma kohta).

"vota mie lähen siun ker" (siun
keralla, yhessä liikkuminen).

"kostoloih suoriuhuttih hyvih, villasih ta sulkkusih 
ta kellä mitytt oli" (parhaimpiin pukeutuminen,
arjen vastakohtana).

"kazi ittsiedäh vodrie, pezöö käbäläl"
(vodrie eli kaunistaa, kissa).

"kazi vodrieteh, vierasta tuloo"
(tietää vieraita).

"ei häneh ou uskomista, ainos vouhkaa"
(oudoksutut vouhkaajat).

"vouhkoa ylen äijäl" (vieraana 
pidetty puhe).

"ajjan vuoh hillakkazeh kodih kerrytäh"
(hiljakseen, kiireetön elämä).

"pagizou tsoperdau, ei vuota vuoruo"
(vuota eli odota).

"anna miul suun vuoro" (oman ja
vieraan puheen erosta).

"vuotandukohtaz ei olluh, kus käskin vuottoa"
(odotuskohdassa, omaa eli kännykätöntä
elämää).

"olis hänen vuotandaigu, midä ei kodih tulle"
(odotusaika).

"pidää händy vuotella, yhtes menemmö"
(yhdessä meneminen, oikeaa turvallisuutta,
kännykkä=valheellista turvallisuutta).

"vuotimmo dai vuottajaizet söimmö"
(söimme vuottajaiset).

"vuotin vuotin da vuottoazet söin da piin"
(odottaessa syöty ateria).

"vuottamizilleh ollah, g ei tietä, konza tuloo"
(odottamisen ilo, tekee elämästä
jännittävää).

"vuottavuimmo, kui tuldih" (tulivat,
odotus loppui).

"vuotamma huomenista päiveä"
(huomisen odottajat, jokainen päivä
=uusi alku).

"vuotettih ildapäivän laskuh soahen"
(iltapäivän laskuun, päivä=oma kello).

"soav voattiet vähemmäkse ne märät voattiet alta ta, 
peäsen kiukoalla" (märät vaatteet pois, kiukaalle 
lämmittelemään, pienet eli suuret ilot).

"vähembi pagize, a enämbi duumaitse"
(pagize eli puhu).

"elod vähenöö" (elot eli
ruuat, nälkä=luonnollinen
liikkeelle ajaja).

"siih halkoja illalla vähäni pantih ta moata köllöteltih"
(mukavien olojen luominen, hyvän mielen lähteitä).

"tulgua meilä toittsi kuni vielä oletta viässä"
(väessä eli voimissanne).

"täytty vägie huikutti" 
(vrt. huikkasi).

"myö nagroimmo perehel väil" 
(perheen väellä, omien kesken).

"omin väin elän" (väin eli voimin, 
vrt. väinä).

"omil vägilöil eläy" (vrt. toisten
työllä, vastakohtia).

"hyväz väez pideä konduo" (väessä
eli kunnossa).

"hyvin se on väkinäini toista auttamah"
(paheksuen, oma auttaminen=tulee 
luonnostaan, vrt. omituinen maksusta 
auttaminen).

"heil on hyvät välit" (hyvissä
väleissä pysyminen).

"omad välit keskenäh sellitettih" 
(selvitettiin).

"peäzin kodih valgien aigah" (valgien
eli valoisan aikaan).

"tuo tänne välly, panemmo dalloil"
(välly jaloille).

"min said, ga sil i vältäd" (vältät
eli tulet toimeen).

"hot eu hyvä da vältäu" (omaa 
ajattelua, kohtuu kaikessa).

"värizöy, tulou pihalda"
(vilusta lämpimään).

"koiz vötkytäh akat, ed moanita nurmel"
(akkojen koti, vrt. kota).

"yhelläh koiss igävä" 
(yksinään).

"hänellä rodih igävä yhelläh"
(tuli ikävä, yksin olemista
inhoavat).

"lähettih hyö astumah yhessä"
(yhessä astuminen).

"toizien ker yhteh parvevuttih"
(parveutua yhteen).

"tulin yhkivö yksinäh" 
(vrt. ypö yksinään).

"yhtyöz oldih meijän ker"
(yhtyössä, ystäviä, 
tekemisissä).

"toko syyväh ta siitä nakretah ta osoallah yhtä ta toista ta kaikkie"
(omaa elämää).

"hyö pietäh yhtä duumoa"
(pitää yhtä tuumaa).

"hyö yhtä puolda pietäh"
(pitää yhtä puolta).

"seizomm yhtes puolez"
(seisoa yhdellä puolella).

"nenie vai ägrölöi ota päiveä vast paginoih"
(puheeksi pahaa ihmistä, pilaa päivän). 

"yksitellen tullah, ei joukolleh" 
(vieraat).

"ykspäivähist elost eletäh"
(huoletonta).

"ykspäivähine eloz om meil, huomenist emmo duuzi"
(päivä kerrallaan).

"ykssanaine miez mustav oman sanan, sanalleh pyzyy"
(muistaa oman sanan, vrt. sanasta miestä).

"ylem menöv äjjäl"
(menee ylen, ylpistyy).

"ittsiedäh ylendeä" (vieraana 
pidettyä käytöstä).

"oigeimieline ni ked ei ylendä eig alenda"
(keskittyy omaan elämäänsä).

"ylendyy matkah" (ylentyä
matkaan, matkat=pyhiä
toimituksia).

"oigiemielin ei sano ni kenem puolih"
(pysyy puolueettomana).

"pane sinn yläh kuivamah"
(kuivauspaikat).

"ylähine" (räppänä, 
lakeinen).

"salboa ylähäni" (salpaa
eli sulje).

"kotih tulima, vielä i oli päiv ylähänä"
(päivä täynnä).

"eläu ybö yksiin" (yksin
elävät, vrt. viihtyvät).

"maguakku meilä tämä yöhyt"
(yövieraat).

"yökähä täh, elä mäne vastyöh matkah"
(yökähä eli yövy).

"ei meil ole igänäh olluh yöniekkoa, emmo laske" 
(yövieraita, vrt. vieraita vieraita).

"yöniekku oli, syötimmö da juotimmo"
(vrt. tuttu).

"minä eläissäh en ole ni kedä pidänyt, yäniakkua"
(vieraiden vieraudesta).

"makaima honkalla yönympäryssän"
(honkalla, vrt. puulla).

"lähten yöpuul, kodih menen"
(yöpuulle, vrt. hongalle).

"vie olemmo egläzel yösilmäl" 
(yösilmällä, vasta heränneitä).

"lai yötila" (yötila, vrt. sija).

"kussa yötit" (yövyit).

"yöselgäzih lähti matkah"
(vrt. yön selkään).

"yösydämel lähimmö" 
(yösydämellä, keskellä
yötä).

"yösydämel kodih tuloo"
(oudoksuen, vrt. pitemmät
matkat).

"yötuli nägyy, vie jallaz ollah"
(jalassa, liikkeellä).

"yötuli pandih palamah"
(yötulet).

"ähähytti nagroi minuodani"
(nauroi minua).

"ähätäd minuodani, ga vuot itse langened"
(toisten vahingoille nauramisesta).

"ähätteä nagroa muidu, a itse nagrettavaks ei meniz"
(nauraa muita, vieraana pidettyä käytöstä).

"vierahiz armoloiz ei äjjeä hyvytt ole"
(vieraisiin luottamisesta, oma armo
=itsenäisyyttä, vastuuta omasta
elämästä).

"mejjäm polven eläjez oli äjjinäine eloz" 
(äjjinäine eli vaihteleva, vrt. omat 
elinkeinot).

"äijinvähin vai voinen, ga autan"
(läheisten auttaminen).

"äjjän vähän vai piässemmö da i tulemmo"
(läheisten näkeminen).

"äglästelettös sih kuttsumattah"
(seuraan tuppautuvat, oman 
vastakohtaa).

"kyllä sie äkkie pirahit, niin oli pitkä matka da do olet koissa"
(pirahtaa, käydä nopeasti).

"emmo sinuu tiedänyh ni vuottaa, gu avait uksen, 
kai ällistyin" (lukottomat ovet, oikean suomen 
aikaa).

"ällistis seizomah, ei tolkuitse ni lähtie"
(vieraana pidettyä käytöstä).

"ällötteä seizoo suu avoin"
(oudoksutut ällöttäjät).

"minum piäl älähtih, enhäi minä ni viär olluh"
(vrt. olla väärässä).

"kazi poigaizii äbäzöittsöö, kai kandoa komsah"
(kissa, kantaa poikasia koriin).

"ärähytti sanoi, ei hyväh loaduh" 
(oikea puhe).

"midä sie äräjäd mium piällä" 
(oudoksutut ärisijät).

"ei voi ni midä loadie kuin on öini aiga"
(öinen aika, levon aikaa).

"öinästättös sih tulemah vastah, lähtemäz olen"
(oman elämän luonteesta, herkkää häiriöille).

"örevyttih pagizemah, ei soa ni korvis kuunnella" 
(vieraat örisijät).

"öllötteä vai seizoo, ei tul eäreh"
(ääreen, vrt. tulen ääreen).

"midä hyö mostu ölyy piettänneh"
(ölyy eli mölyä).

hantit kutsuvat sukupuolten 

välisten tapojen rikkomista 

sanalla sohma (toisen sukupuolen

pyhään tilaan meneminen, 

vrt. soo, soo).

hantit kaivertavat / piirtävät

(hiilellä) päivän ja kuun kuvia 

majojen ja pyhien aittojen 

sisäänkäyntien yläpuolelle 

(suojelevia).

marien mukaan kodin henki (urt) 

katoaa jos kotona metelöidään tai

kiistellään (urtin mentyä "ilo 

katoaa ja elämästä tulee raskasta").

marit pitävät kodin urtia 

kodin onnen, ilon ja terveyden

ilmentymänä.

saamelaiset kutsuvat kodan 

takaovea nimellä varr-lyps 

(verinen ovi, käytetty 

pyyntimatkoille lähtemiseen 

ja uhrien antamiseen, 

vrt. henkien osa).

 

saamelaisten mukaan isompien

eläinten lihojen keittäjinä

toimivat miehet (teurastetaan

ja keitetään kodan takana,

miesten alueella).

mordvalaiset kutsuvat kynnyksen

haltijoita nimin Kenksh-atya ja 

Kenksh-ava (ylittämisestä

ennustetaan, kompastuminen 

huono enne).

mordvalaiset pitävät kynnyksen

haltijoita sisä ja ulkotilan 

välisinä suojelushenkinä 

(joiden kautta ilo ja suru pääsee 

kotiin ja kodista pois).

mordvalaiset eivät tervehdi tai

vedä esineitä kynnyksen yli 

(uskottu johtavan kiistoihin).

mordvalaiset kutsuvat kissaa sanalla 

katka.

mordvalaiset kutsuvat lähtemistä 

sanalla kadoms (vrt. kadota).

mordvalaiset kutsuvat menemistä

ja vierailemista sanalla jakams.

mordvalaiset kutsuvat elämää sanalla 

eramo (erams=elää, eraza=eloisa,

terve, eravi=tarpeellinen).

mordvalaiset kutsuvat halaamista

sanoilla kutmordavks ja kutmorams 

(kut-morda, vrt. kota, mordva, 

vrt. omien halaaminen).

mordvalaiset kutsuvat ulos menemistä 

sanalla lisems.

mordvalaiset kutsuvat tapaa sanoilla 

koy ja koj (vrt. koi=päivä, 

yöperhonen).

mordvalaiset kutsuvat pitämistä

ja säilyttämistä sanalla kirdems 

(pidetyt ja hylätyt tavarat).

mordvalaiset kutsuvat tapaa ja

järjestystä sanalla luv 

(vrt. luvalla, lupa).

mordvalaiset kutsuvat makuulle

käymistä sanalla madems.

mordvalaiset kutsuvat istumista

sanalla ozams (ozado=istunto).

mordvalaiset kutsuvat hiljaista

ja rauhallista sanalla setme.

mordvalaiset kutsuvat sisään

tulemista sanalla sovams.

mordvalaiset kutsuvat naapuria

sanalla sabra (b=v, u, saura).

mordvalaiset kutsuvat kutsumista

sanalla terdems.

mordvalaiset kutsuvat puhdasta

sanalla vanks (vanskavtoms

=puhdistaa, siivota).

mordvalaiset kutsuvat pesää

sanalla pize.

saamelaiskodassa kerrotaan

olleen seitsemän nurkkaa

/ sivua (joista yksi boasso

eli pyhä nurkka, nurkassa

pidetyn kannuksen ja kodan

keskisalon uskottu yhistävän 

kotaa linnunrataan ja 

pohjantähteen).

mordvalaiset kutsuvat rajaa

sanalla pire.

mordvalaiset kutsuvat vierasta

ja outoa sanalla liyan (inze

=vieras, tuttu).

mordvalaiset kutsuvat tapaamista

sanalla vastoms (tavata joku).

mordvalaiset kutsuvat edessä

olevaa sanoilla ikele ja ikelks.

mordvalaiset kutsuvat sisällä

olevaa sanoilla potmo ja potso

(ulkona=usoso).

mordvalaiset kutsuvat paikkaa

sanalla tarka.

udmurtit kutsuvat yksin eläviä 

kurjiksi (pal turi, vrt. puhua 

palturia).

udmurtit sanovat "laulakaa yhdessä,

puhukaa yksi kerrallaan".

udmurtit sanovat eshtek yuon no

mӧzmyt (ilman ystävää pidot ovat

tylsät), ötem kuno, tӧr shoryn, 

ӧtymte kuno, ӧs doryn (kutsuttu

vieras istuu punaisessa nurkassa,

kutsumaton ovensuussa), murt sinme 

ug kyle, murt sinmys ug usho (älä

anna itsesi murtua toisten silmissä),

todmoed doryn, en kuzyasyaki

(älä käske toisen kotona ollessasi)

ja uno lyktysa ug chengesho

(älä riitele pidoissa ollessasi).

udmurtit pitävät kutsumista

vanhempana vierailutapana 

(sukulaisillekin lähetetään 

kutsu (ivor), vain koirien 

sanotaan tulevan kutsumatta, 

toisaalta kylät sukukyliä joissa 

ihmiset asuneet lähekkäin, 

tarkoittanee toisista kylistä 

kutsumista).

udmurtit tarjoavat vieraille 

lämmintä kumyshkaa vattujen 

keralla (pöyatem, vatut

mallasjuomia vanhempaa 

perua, vrt. omat juomat).

udmurttien vierastapoihin

kuuluu emännän osan korostuminen

(toimii tapahtuman päänä), 

ruokien kattaminen pöydälle ja 

toisaalta tarjoaminen kädestä 

käteen (kie setyasa), maltilla 

ja siististi syöminen ja ulos 

poistuminen heti ruokailun 

jälkeen (ei haluta olla 

vaivaksi).

udmurtit kutsuvat talvisia

kokoontumisia sanoilla 

pukon korka.

udmurttien kylässä

käymiseen kuuluu laulujen

vaihtaminen (kotiväki

laulaa johon vieraat

vastaavat omalla laulullaan).

udmurtit kutsuvat omassa

kylässä tapahtuvaa vierailemista

sanoilla pukyny vetlon

(päivittäistä, ei vaadi 

kutsua).

udmurtit kutsuvat kylän

keskistä palkatonta yhteistyötä

sanalla veme (käytetty isompien 

tai kiireellisten töiden tekoon, 

rakennusten pystyttäminen, 

saviuunien muuraaminen,

kehruutyöt).

udmurtit kutsuvat vieraiden

vastaanottamista sanoilla 

kuno pumitan (saattaa vieraita

=kuno kelyans).

udmurttien kylävierailuun

kuuluu kaikissa sukulaistaloissa

käyminen (kierretään joen mukaan,

yläjuoksulta aloittaen).

udmurtit käyttävät nokkosia

kodin ja perheen suojaamiseen

(ripustetaan ovien ylle,

savustetaan koti ja perhe,

laitetaan lasten kenkiin,

kääritään pieniin pusseihin

joita pidetään kaulassa).

udmurtit kutsuvat hylättyjen

rakennusten henkiä vojoiksi

(liikkuvat öisin, eivät pidä 

häiriöistä).

udmurtit laulavat anai atayly 

zech kyl verale, anai soos zech 

kylez yarato (sano hyviä sanoja 

äidillesi ja isällesi, äiti pitää 

hyvistä sanoista).

udmurttinaisia ja miehiä pidetään 

yhtä tärkeinä omien tapojen yllä 

pitämisessä (miesten toimia 

(metsäuhrit) korostettu liikaa 

(tietojen kerääjät miehiä), 

suurin osa elämästä tapahtuu 

naisen hallitsemassa kodissa).

marit kutsuvat savulla 

puhdistamista sanoilla 

tytyrash ja shikshyktash 

(shiksh=savu).

marien nurkkiin (luk) kuuluu

konga luk (keittonurkka), 

modysh luk (leikkinurkka),

omsa luk (oven puoleinen nurkka), 

ontsyl luk (vierasnurkka) ja

ydyramash luk (naisten tavaroiden 

nurkka, vrt. lukki).

udmurtit kutsuvat nurkkaa 

sanalla sereg (unkarin sarok, 

zug, ersan uzo, ugol, moksan 

kuza, uza).

marit kutsuvat kotia sanalla kudo 

(kesäkota / uhripaikka, kudym 

kajash=mennä kotiin).

marit kutsuvat kotia sanalla möngö 

(möngö kajash=mennä kotiin, 

möngö tolmash=tulla kotiin).

marit kutsuvat kotia sanalla pyzash 

(pesä).

marit kutsuvat kotia sanalla

terke (terke tökö=liikkua kotia 

kohti, terke purash=mennä sisään 

kotiin, terke yzash=kutsua kotiin,

vrt. tere).

marit kutsuvat kotia sanalla tönö 

(tönö shintsash=istua kotona).

udmurtit kutsuvat kotia / kotaa

sanoilla jyr, jurt ja ulonni.

udmurtit kutsuvat kotia / kotaa /

kotipyhäkköä sanoilla korka, kuala, 

kua, tylys ja shalash.

unkarilaiset kutsuvat kotia sanoilla

haza, lakas ja otthon (hazater

=tulla kotiin, hazamegy=mennä kotiin).

ersalaiset kutsuvat kotia sanoilla

kudo ja kudot-tsit.

moksalaiset kutsuvat kotia sanoilla

kud ja kudu-ur.

marit kutsuvat pyhässä nurkassa 

pidettyä koristeltua kangasta

sanalla jumysolyk.

marit kutsuvat tapoja ja vanhojen

tapoja sanoilla jyla ja toshto jyla

(toshto jyla potsem=vanhojen tapojen 

mukaisesti).

marit sanovat kazne eshyn shke jylaze

(joka perheellä on omat tapansa).

marit kutsuvat pyhää / juhlaa sanalla 

pajrem (pajrem vodo=pyhää edeltävä 

ilta).

udmurtit kutsuvat pitoja sanoilla 

juon ja juondyr.

ersalaiset kutsuvat pitoja sanoilla 

pir ja ärsamo-simema (guljams, 

pirovams=juhlia, torzestva=juhla).

moksalaiset kutsuvat pitoja sanalla 

gulba (piravams=juhlia, pitää pitoja).

marit kutsuvat kesäkodan perällä 

olevaa pyhää tilaa sanoilla izigudo.

unkarilaiset kutsuvat tapoja vastaan 

tekemistä sanalla bun.

unkarilaiset kutsuvat palvomista

sanalla imad (vrt. emät, emättää).

unkarilaiset kutsuvat pyhää sanalla 

igy (vrt. iki).

marien kotia jaetaan miehen 

puoleen (etuovelta pyhään 

nurkkaan) ja naisen puoleen 

(tulisijan puoli).

marien vanhoissa kuvauksissa 

liikkuvat pyhinä pitämissään 

metsissä ja istuvat kotona 

tuohivirsuja kutoen ja lapsiaan 

neuvoen (peltotöitä ja muita 

vieraita asioita vältellen).

marit karkottavat vahingollisia

henkiä pihlajan, tuomen ja 

koiranruusun varvuilla.

saamelaisten kotisanastoon

(tavat) kuuluu nalla (lailla, tavoin),

samai, sami (oikein, vrt. sami=susi), 

vuoiggest (oikein, oikealla tavalla), 

naallie, nalle, nääli, nääll, nall, 

nale (tapa, vrt. nalle, naali, tavat

=heimojen hyveitä, pyhien eläinten 

piirteitä), vuode, vuahta, vuohta, vote 

(tapa, ominaisuus), vuögie, vuehkee, 

vuohkie, vuohke, vuokke, vyehi, vuekk, 

vugg, voke (tapa, suomen vaka,

vrt. vuohkallio), näältem (elää tapoja 

vastaan), pyeredattad (parantaa tavat, 

vrt. perhe), utke, udhe (tapa, tottumus,

eellimutke=elintapa), jiellemnääll, 

jiellemvuekk (elintapa), reäkkoovvad 

(tehdä väärin, vrt. riekko, rekko,

räähkä), viarted (väärittää, syyttää, 

vrt. ottaa varteen), laavjed (aikoa, 

olla tapana), oddoottad, voddoottad 

(aikoa, olla tapana, vrt. odottaa),

olggad (olla tapana, vrt. olka), 

siotttad (olla soveliasta, vrt. siita), 

suddo, sudo (tehdä tapoja vastaan, 

vrt. tsuudit, vrt. syyttää), sudolas, 

sudolii (tapoja vastaan tehnyt), seettid, 

siädam (sovelias, tarpeellinen, vrt. 

samojedien syamei-säännöt), laavid, 

laaviim, läävee (olla tapana, vrt. lavi), 

odd, oodd (tapa, tottumus), jiargg (tapa, 

vrt. jarkko), nääll (tapa), vuekk (tapa, 

vrt. veka), laavjummus (olla tapana, 

vrt. laavu), cistt (kunnia), cistlvuott

(kunnioitus, kunniallisuus, vrt. siita,

vrt. si, tsi=päivä), moorast (laki, vrt. 

mora, morotus) ja jiellem sadd vuoigg cuakksa 

(elämä menee oikealle tolalle).

saamelaisten kotisanastoon (kodan tilat, 

lattia, posio) kuuluu eiäha, eiaha (kätkö, 

kulma, vrt. eija), vuarkka, vuarha (säilö,

vrt. varas), soppa, soopa (soppi, vrt. puhua 

soopaa), kuora (vieri, vierusta), kuonnut, 

kuojjut (kulkea viertä, vrt. kontu),

luopsa (astioiden sija, kodan perällä,

vrt. lupsakka), vuorkkiistallad (piilottaa, 

laittaa talteen), siäiluttid, siäilut 

(säilyttää), vuorkkid, vuorkkiim (panna 

talteen, tallettaa), sogge, soge (loukko, 

nurkka, soppi), nurkke, nurhe (nurkka), 

eevni, eeevni (kodan soppi, loukko, 

vrt. eevi, enni, haltijanimet), aaimuin 

(tallessa, vrt. aimu, aa-sielu), loidd, 

luaidu (loito, lattiatila tulisijan kahden 

puolen), raaju (varasto, säilö), puassu, 

puasu (kodanperä, posio, vrt. pasu, pusu),

boossjuo, bossjoo, poossjuo, possjo, boasso, 

poassu, puass, puoss, puäss, poass, piessej, 

posso (posio, kodan peräosa, vrt. paaso, 

po-aso, haltijanimet), sohppa, soppa, suopp, 

sopp, soppe (soppi, vrt. sopa=vaate,

vrt. suopa, suopea), vöörkedh, vuarkoot, 

vuorhkuot, vuorhkot, vuorkot, vuorkkid, 

vierke, vorkko (säilyttää), maaibuz 

(perällä oleva), maajaz (perällä oleva, 

vrt. maja, majava), manna (perälle, perään, 

vrt. mana), mäddlab (peremmälle, vrt. matala),

puässlab (peremmälle, vrt. posio), maaibeälnn, 

mannlest (perällä, vrt. maanittaa, vrt. kuun 

nimet), ciokk (kolkka, kulma, kätkö), ciokkum 

(kätketty), ciokkampäikk (kätköpaikka), 

ruokkmos (kätkeminen, vrt. ruoka), peitt 

(peitto, kätkö), saldd, luevvsaldd (silta, 

lattia), loidd (loito, lattia), äittvualaz 

(lattian niska), kuelbb (maapermanto, 

vrt. kelvata), tuorgid, tuorgiim (kattaa 

lattia risuilla, vrt. torkki), tuorga, tuorga 

(kodan lattian kattamiseen käytetty varpu,

vrt. dorga), uskepeervid (permantopalkki, 

ovenpuoleinen), puassupeervid (permantopalkki, 

posionpuoleinen), saldd, salde (silta, lattia, 

äittisalde=aitanlattia), lättee (lattia, 

lautalattia), vuallaah (pohjalankut, 

maapurnussa), palda, paalda (reuna, puoli, 

vieri, vrt. paltamo, pallas), peittad, 

peitted (peittää, kätkeä), ruokkad (kätkeä), 

ciokkad (kätkeä, vrt. kodan kätköpaikat),

kuanas (vieri, vierusta), cuopp, suopp 

(soppi, nurkka, c=s), seidd (sivu, vrt. seita), 

sueikk (sivu, vrt. seikka), sogg (seinänvieri), 

cokklem, cooggalm (pääty), puossciokk (posion

nurkka), puossseinn (posion seinä, peräseinä), 

kyelbi (maalattia, vrt. kylpy), luaidupeegar 

(permantopalkki, ovelta perälle), själdie, 

salde, saldd, sald, selde, selte (silta), 

tuorgg (torko, kodan lattian kattamiseen 

käytetty koivunlehvä), tuorggeed (kattaa 

kodan lattia koivunlehvillä tai risuilla),

puossuhss (posion ovi), coppad, coppes 

(ilmatiivis, vrt. soppi), kobdd, kobddi 

(leveä, vrt. kota, koti), revni, reevni (reuna) 

ja sijdo, siijdo (sivu).

saamelaisten kotisanastoon

(kuvailevat sanat) kuuluu eäähid, 

eähidis (mahtuva, tilaa säästävä, 

vrt. ahistaa), kuajjid, kuajidis 

(tilaa vievä), suoijid, suoijiim 

(suojata), sohhood, sohoi (huokua 

kylmää), kärzi, käärzi (ahdas, 

vrt. kärsiä), keessil, kesilis (tilava), 

kerimas (tilava, iso), paihalas, 

paihalii (paikallinen), anolas, anolii 

(käytännöllinen, hyödyllinen), tarbaslas, 

tarbaslii (tarpeellinen), coakke, coahi, 

cuäkk, cuegg, ciekke (matala, vrt. sakke), 

naaggas, nagg (ahdas), paskie, paske, baske, 

poskad, poskkad, poskkes, paskex, peske 

(ahdas, vrt. poski, peski), teäsan, teäsnai, 

teäsnos (ahdas), poost, poostai, poostes 

(autio), vaaidas, veeidas, veiddsos (avara), 

tuossad, tussed, tose (valaista, tuohus,

vrt. tuossa), aanteei (käyttökelpoinen, 

vrt. antaa, vrt. antte, antti), caakki, 

caakktes (mahtuva, vrt. sakki), suojjeei 

(suojaava), suojes (suojaisa), poostai 

(syrjäinen), veeres (syrjäinen), taarblaz, 

tarbbes (tarpeellinen), rounnel (tilaa vievä), 

sajjai, sajjas (tilava, vrt. sija), veeidas, 

veiddsos (tilava), naaggas (tupaten täysi), 

mooskas, moosktoovvam (ummehtunut, vrt. moska), 

viohss, viokksos, viokkas, viousas (vankka), 

ohttsaz, ohttnaz (yhteinen, yhtenäinen) ja 

ävdee, ävdin (autio).

saamelaisten kotisanastoon

(kyläily, tervehdykset) kuuluu 

kolliistallad (kyläillä, vrt. koli,

koi, koillinen), eajadid, eanadid, 

eaanad (pistäytyä,vrt. ajaa, ana), 

vuastaväldid, vuastavaaldam 

(ottaa vastaan), povdid, povdiim, 

puavdee, povdee (kutsua johonkin),

elaeeid, eelas (käväistä, vrt. eila), 

eellid, iälam (elää, käydä, vrt. elli), 

kollid, kolliim, kuallee (vierailla,

vrt. kota), ajanid, aaijan (viipyä, 

viivähtää, vrt. aija, aika), puadistid, 

puadist (tulla odottamatta, vrt. 

patistaa), orostid, ooroost (jäädä, 

pysähtyä, vrt. oudoksua), tiervattid, 

tiervat (tervehtiä), tiervuodah (terveiset), 

viäroi (sivullinen, outo), kyessi, kyesi 

(vieras, kyessist=vieraisilla), kuasan 

(vieraisille, kua=kota), kulan, kuvlan 

(luona, luota, vrt. kylä), luusan, luussan 

(luokseni, vrt. lusi), tiervattas (tervehdys), 

tiervas (terve), vieres, viärras (outo, vieras,

vrt. varas), tullijas, tullijaa (tuliainen), 

puurist (terve, käteltäessä), kyessikalgu 

(naisvieras), kallitit, gallit, kollid, 

kollajed, kelljed, kelej (vierailla, kyläillä, 

vrt. kallis, keli), gottjudh, guhtjoot, 

kohtsuot, kohttjot, goccot, koccod, koccad, 

koxcad, kocco (kutsua, vrt. kohta, kohdata, 

kohtu), guössie, guessee, kuossie, kuosse, 

guosse, kyessi, kuess, kuss, kisse, kosse 

(vieras, kansa, vrt. kuosi, kyösti), morruos, 

morijtit, morres, murris, morrned, more (herätä, 

varhainen, vrt. moro, morjestaa, murista), 

vieres, vieries, veeres, vires, veres (vieras,

vrt. veres=uusi), jaakkas, jakk, jakkas, 

jaakkas (vieras, vrt. jahka, jahkailla),

tiorv, tiorvvvuod (terveiset), tiorvvvuodid 

kuättsad (terveisiä kotiisi), tiorv (terve, 

päivää), tiorvvsa (ole hyvä), koon ornn leäk 

(mistä olet kotoisin), kakkva jeälsak (mitä 

kuuluu), maid teadak (mitä kuuluu), puhtted 

njuun (antaa nenää), puhtted njuun (nenitellä), 

tiorvted njiorr-njiorre (tervehtiä posketusten), 

jeälloccmos (käväistä nopeasti, vrt. jaloin), 

toiddloottmos (käväiseminen), cisttjed 

(tervehtiä, vrt. cist=kunnia, vrt. tsi, si

=päivä), njonstoottad (tervehtiä, nenitellä,

vrt. njonna=nuuhkia), kuassad (olla vieraana),

kuassted (vieraanvarainen), liohttad (pistäytyä, 

piipahtaa, vrt. lohta), liohttmos (piipahtaa),

cannloccad (pistäytyä, vrt. sana, sanna), 

kiodstoollad (kätellä), pohttmos (tuominen, 

vrt. pohta), tiorvvuod (terveiset), 

njonstoollmos (nenitteleminen), nurralud, 

nuradattad (kerääntyä, kokoontua), euakkim 

(kokous, vrt. akki, eukko, vanhin nainen),

norros (kokous), soobbar (kokous),

eokkanid (kerääntyminen, kokoontuminen),

tige, tigge (käräjät, väittely, vrt. tingata, 

tikata), keriveh (käräjät, vrt. kerikallio)

ja suudkeädgg (käräjäkivi).

saamelaisten kotisanastoon (asuminen, 

eläminen) kuuluu aassad, aasam (asua,

vrt. as-sielu, aa-sielu, vrt. assi, 

asa, aisa), istad, iistam (istuutua,

vrt. is-sielu, ii-sielu), ijjadid (yöpyä), 

orodid, oorood (oleilla, vrt. or-sielut,

oudot), piergid, piergiim (pärjätä, tulla 

toimeen, vrt. perkiö), eokanid, eokkaan 

(istuutua, vrt. ekana), pessid, pessiim 

(pesiä, vrt. peesata), iälustid, iälust 

(elellä, ä=a), orrood, orom (oleskella, 

olla, tuntua joltakin, r=l), ässee (asukas, 

algaässee=alkuasukas), siste (sisällä, 

sisässä, vrt. cist=kunnia), aassam (asuminen), 

siskiibel (sisäpuolelle, vrt. kiipelissä),

eellim (elämä, vrt. elli, el-sielu), 

koskanan (keskenämme), ohtuunan (yksikseni,

vrt. ehtoo), koodijn, kuattun (kotona, 

kotosalla), iälattas (elanto, elatus), 

pääihist (paikalla, kotona, vrt. pää),

kotemus, kotemuu (kuka, mikä joukko,

vrt. kota), ase, assat (asua, rakentaa, 

vrt. ase=työkalu), ele, jieledh, eälleet, 

ielliet, iellet (elää), aellet, eellid, 

jiälled, jielled, jielled (elää), orrudh, 

urroot, orruot, orrot, orrood, oorrad, 

orred, oarrad, oro (olla, asua, vrt. or

-sielu, oravat), biesie, biessee, piessie, 

piesse, baesse, peesi, piäss, piess, pese 

(pesä, vrt. pessi, pestä, päästä),

sooggudh, suokkat, suoggat, suoggam, suegg, 

sunger, sonke (häärätä, vrt. sogge=nurkka,

soppi), siiskbeälnn (sisäpuolella, vrt. sisko),

taltte (tässä), tää, täst (tässä, ä=a, 

vrt. taajama), tääib, tääiben (täällä), 

jälsteei (asuja), jälsted (elellä, asua),

aassad (asua), aassi (asukas), aazztos 

(majoitus), aazzted (majoittaa), jialced 

(elellä), jielled (elää), jeämdoossa 

(emännöidä), tuajj (askare, vrt. tajuta),

jovto, jouto, joawdo, juavdu, juaudd, juevd, 

jievda (jouto, vrt. joutua, juoda, joutoaika), 

luatt, luovasvuott (vapaus, vapaa-aika, 

vrt. luovuus, vapaudesta kumpuava oma 

elämä) ja väldd (vapaus, vrt. oma valta, 

valloillaan).

saamelaisten kotisanastoon (ulkopuoli, 

kodan ympärys) kuuluu muoraluaddumsaje 

(halonhakkuupaikka), kieddi, kiedi 

(kenttä), hiivsig (käymälä, vrt. hiipiä), 

vieski (maahan tai lumeen kaivetun alueen 

tai kiekerön kolkka), syermi (kuiva ja 

oksikas mänty, käytetty ruokatavaroiden 

kuivaamiseen), tuvne, tuuvne (tunkio, 

vrt. tuonne), kärdin (kartano, piha), 

aldasijn (lähistöllä), ovdiipeln 

(etupuolella, vrt. ovi, outi), moojiipeln, 

mooniipeln (peräpuolella, takapuolella, 

vrt. moi, moni, mona), tuarispeln (syrjässä, 

vrt. taari, tarina), olggan, olgon (ulkona), 

ulguubel (ulkopuolelle), oolgpeälnn 

(ulkopuolella), oougas, oolgas (ulos), 

päikkiriddo (kotiranta, vrt. päike=päivä),

siljo (kenttä, piha, vrt. sileä), muudar, 

muddar (multapenkki, kodan seinustalla, 

vrt. maddar-akka), majas, manas (taakse, 

perälle, vrt. manata, manala), piiras, 

pirras (piiri, ympäristö), eres, iärras 

(eri, muu, eres saajeest=muualla), paalhus, 

palkkus (kalojen kuivausriuku, vrt. palkka),

minnie, minne, manngie, manne, mana, manna, 

mann, menn, mene (taka, perä, vrt. minne, 

mennä, manala), själjuo, sjaljoo, sjaljuo, 

sjaljo, silljo, siljo, sellj, seljo (pihapaikka, 

vrt. silja, selja, vrt. sileä kohta), 

duvnie, duwdne, tuvne, tuvnn, tuvn, tuske 

(kasa, tunkio), tuaggmos (takana oleva, 

kauimpana oleva, vrt. takametsä), maaibeälnn 

(takapuolella), tuaggbeälnn (takapuolella), 

tuäresbeälnn (syrjässä), corrlest, coorast 

(syrjässä), puott (edessä, vrt. puoti),

oudde (eteen, esiin), ooudpeälnn (etupuolella), 

luzz, luuzz (lähelle, vr. lusi), aald, aalda, 

aldd (lähellä, vrt. aalto), aldemus, aldemuu 

(lähin, lähimmäinen), lunn (lähellä), 

olddsin (lähistöllä), ornnsaajj (keittopaikka), 

kettemsaajj (keittopaikka), nuuznik (käymälä, 

vrt. nuuskia), puorna, purnu (säilytyskuoppa, 

vrt. purnukka, purnata), pirros (piiri, ympäristö, 

vrt. piru=korppi), pirroottmos (ympäröiminen, 

vrt. piirtää), sellj (piha, pihamaa, vrt. selja, 

sella), selljpuäzz (pihaporo), selljmädd 

(pihamaa), suovstoottad (pitää sääskisavuja),

keddmärkk (pihapiiri, vrt. keto, keito), lohtt, 

lohttsaajj (perkuusija, vrt. lohi), cäällempäikk 

(perkuupaikka), kuernec, kuornac (piha, leiri,

vrt. kernaasti), ärdd (arto, kalojen kuivausteline), 

kuavlu (seutu, tienoo, alue, vrt. kaulus), 

soddamkuavlu (synnyinseutu), kielda (kunta, pitäjä, 

vrt. kieli, kielto), vuvdd (seutu, alue), pääiklaz, 

pääiklos (paikallinen, vrt. päike=päivä), tän 

ooraz (täkäläinen, vrt. uros), räjjlaz (naapuri, 

vrt. raja) ja aaldasjielli (naapuri, lähellä eläjä).