KOTATYÖT, KALUT JA ASTIAT

1. "vesvastalla allaettaen kul lakasoo niin tulloo 
niinkum pyihityks tupa" (pyyhityksi lattia, 
vesivastalla, vastotaan ihmisten tapaan).

2. "jos halkopinolla on huano alunen ni se kaatuu" 
(halkopinojen aluset).

3. "aluspuut jot ei puu mähisty" (mähisty eli 
lahoa).

4. "ulukona seinäv vieressä oli astiankuivuulaota" 
(lauta jolle astiat nostettiin kuivumaan).

5. "astijasantaa tuatiin tualta Houlajärver rannalta 
ja sitä oli astijapunkasa misä astijoita sannattiij ja 
hassattiin kauheest" (puuastioiden pesuun käytettyä 
santaa eli hiekkaa).

6. "astiatiinu oli semmonej josa pestiin astiat" 
(astioiden pesuun käytetty tiinu).

7. "asteevihol pestii asteita" (astiavihko=tuohesta 
tai niinestä sidottu tukkomainen hankain).

8. "joista meilläeh hajetaan astiampesuvesi" 
(joesta pesuvesi).

9. "tavallisessa arkipäiväsessä syönnissä olt puulusikko
ja kivikuppi" (omat astiat, kivi=savi).

10. "amme o suur hirmunen tiin" (ammeet ja tiinut).

11. "enne snootti stääki ammeks kot vet veretti mut
nyy snoota vesisaaviks taik tiinuks" (ammeet,
saavit ja tiinut).

12. "suure ammesse nee ens sualatti suvel ja syksyl 
larotti nelikoisse" (omat ammeet, vieras kalojen 
suolaaminen).

13. "pyykki pantiin ammeeseej ja haurottii hyvin" 
(pyykin hautominen).

14. "suurija ammeita kannettiin lunta ja sulatettiin" 
(lumesta vettä).

15. "alustynyt ol joskus oloktyynyjä ja kaorah
helepeillä täötettyjä ja on toiset kerännä nihil 
luikkijae" (alustyynyt, täytetty oljilla, helpeillä 
tai höyhenillä).

16. "aluset kulottii valkehist riavuist ja ne pantii 
vuateesee potuskan päälle" (rievuista kudotut 
aluset eli aluspatjat). 

17. "nuissa alusissa mitä ol ku sinnep pantii olet
sinnes sissään nii se onnih hyvä voan siinä moatas 
sitte" (oljilla täytetyt aluset).

18. "altaaks sanottiin sitä jossa lihat paestettiin" 
(paistamiseen käytettyä puista kaukaloa).

19. "alakuinem pyykki ja yläkuinen taikina" 
(kuun mukaan työskenteleminen).

20. "aisoje ylitte ei varsinka naine saant astua" 
(miesten ja naisten työt).

21. "minä pani vuatteet arolle kuivamaa ku ol nin 
korea ilma" (pyykkipäivät).

22. "talvel myö tehtii haapatassil altaita ku ol paljo
aikaa" (haapatassi=veistämiseen käytetty lyhyt 
haapavarsinen kirves).

23. "pärepuu otettii syksylä ja liotettii" 
(liotettiin, jotta savuttaisi vähemmän).

24. "kyllä tul puhasta astijoesta kuh 
hakahoskalla ja oekeeh hienolla hiekalla 
niitä jynssäs" (hakahoska=kuivista 
kuusenoksista sidottu harja).

25. "ensim pyhiithin katto, seinät ja nurkap 
puhtahiksi pitkävarsisella hakoluuralla" 
(siivousjärjestystä, ylhäältä alaspäin, 
hakoluuta=havuluuta).

26. "puuastijap pit katajaveen kansap pestä" 
(keitetyllä katajavedellä).

27. "hakosutia käytettiij jolla sysättiil laattijoita" 
(katajan tai kuusen havuista sidottuja suteja 
eli luutia).

28. "ne pit ne juuret halakoja" (halkoa juuret, 
nuoraa punottaessa).

29. "halakopinossa pannaan korvastimet, 
korvastimpuut pystyyj ja hammaspuu päällej 
ja allen niskaspuut" (halkopinon rakennetta).

30. "porstuva seinässä ol hammaspuu joho kirveet 
lavottii terästää" (kirveiden paikka). 

31. "s oli hankepyykkii, mikä valkuutettii hankem 
päällä" (hankipyykki).

32. "mänkee lapset hakemaan kuivia puita hankiisen 
aikaan" (hankiisen, kantavan hangen).

33. "ilima ja aorinko kuivasi" (pestyt puuastiat).

34. "haurottiin katajoil, ihran kiahuvan kuumal vetel, 
vei happamuurem pois" (puuastioista).

35. "se tehlään semmosista kun kassuu sualla, 
sanotaah harakavvarpaiks kun kassuu piäniä 
marjojakin" (luuta, harakanvarpaiden eli
variksenmarjojen varvuista).

36. "lattie tuli häklällek kun hiekalla oekein
lykättiin" (häklällek eli kiiltäväksi).

37. "se lusikka piti hyvvi kalia jet sitä ei pesty" 
(kalia eli nuolla puhtaaksi, vrt. kaluta).

38. "sis hiudetti, se tuli perdim ma ihan niv 
valkkia" (hiottiin pirtin maa, puulattia).

39. "illad pidät käzitöidä tehti, a päre paloi" 
(illat pitkät, vrt. talvi-illat).

40. "la miä klibin perdim man" (lakaisin 
pirtin maan eli lattian).

41. "rannassa ain liotatti kaig astiad" 
(astioiden liottaminen).

42. "miä lohkosin sylen puita" (sylen eli 
sylillisen, omat mitat).

43. "ennen söti pu-maljoist" (omat astiat,
itse tehtyjä).

44. "mie tänäpän pezen ma i eukset" 
(maan ja eukset, lattian ja eteisen).

45. "siz lutzikkaizille lasti morrua sinne" 
(morrua eli suopursuja, lutikoita 
karkottamaan).

46. "tänä pän noizem pezömä vatteida" 
(työ / päivä).

47. "rokka söti pumaljast" (puumaljasta,
jokaisella ruualla astiansa).

48. "puhas sinnin savi sodetti livan kera" 
(sotkettiin sininen savi, liivan eli hiekan 
kanssa).

49. "savest tehti pattoja ja latkoja" (patoja 
ja latkoja, vateja).

50. "sit ku oli sotkend, sil purzutteli vel" 
(pyykkiä pestessään).

51. "äret kisotti a se syän visatti" (ääret
ja sydän, päreitä kiskottaessa).

52. "ko mänid metsä ja ei jollud mittä 
keralla ni tehti tohkone" (tohkone eli 
tuokkonen).

53. "oda tura kätte ja mä lömä jädä" 
(tuura käteen).

54. "käzi tydä meil kezäl ei tehty" 
(käsityöt=talvitöitä).

55. "joz mist kohta pytty vuzi, händ 
urtiloisse valetti" (valettiin pihkaa, 
pyttyjen tiivisteeksi).

56. "viritteidä tehti" (viritteitä eli päreitä,
vrt. virittää tuli).

57. "toine emä tural lyti rikki" (emä
=avanto, tural=tuuralla).

58. marit pesevät pyykkiä tuhkavedessä 
survoen (huuhdellaan purossa).

59. nganasanit laativat astioita eläinten 
nahoista, vatsalaukuista ja kurkkutorvista 
(pyydetyistä eläimistä käytetään kaikki).

60. marit pesevät hiuksia kananmunalla
ja heralla.

61. "järeisyyhin om puu, raimakk ylen, 
sid ei päretty soa" (pärepuun valintaa, 
järeisyyhin=paksusyinen, raimakk=hauras).

62. "havuja järitettih havukirvehellä, 
sillä oli hyvä järitteä" (pitkäteräisellä 
vesurimaisella kirveellä).

63. "jeädy järskyttäy purahal, lähtetty loadii" 
(purahal=tuuralla, lähtetty=avantoa).

64. "ei ole hyvin haudunuheze vittsu, 
jäykk on vie" (vitsojen hauduttamista).

65. "liinansiemendy jähkyttäy survoo" 
(survoo hampunsiemeniä).

66. "pani veziastieh jäizeh kohvavedeh,
lumivedeh" (veen ottamista).

67. "kiisselin jälgehine juodu" (juodu eli 
vati, vrt. juoda).

68. "dygei on nostoa, ev voi nostoa yksin, 
läkkeä abuh" (yhessä nostaminen).

69. "elä tuo dylhyö puuda, niist ei sua 
pärehtä" (jylhää eli paksua puuta).

70. "jeädä jysteä purahal, avanduo loadie"
(jyystää avantoa).

71. "se oli jyssetty semmoni melko suuri
avanto siihi" (oudoksutut avannot,
vrt. sulakohdat).

72. "jupsai kurikal kirvestä hallon halates" 
(tekee halkoja lyömällä nuijalla kirveen 
päähän).

73. "juureine vakkane" (juurista punottu 
vakka).

74. "juurehini komssa" (komssa eli koppa).

75. "ka nuora loajittih puuj juuresta ta 
tuohesta" (juuri ja tuohinuorat).

76. "juuripuuda otan tsurkan, rubien komssoa 
loadimah" (laatimaan komssaa, juuripuun 
pölkystä).

77. "juuripuu, leskevynnyh puu" (lahoamaan
alkanut puu).

78. "juod on suurembi da syvembi torielkoa" 
(juota=puinen tai savinen lautanen tai vati).

79. "juvvaz on rannad" (rannad eli reunat).

80. "juvvaz pietäh rokkoa" (rokka-astia).

81. "pane juodaze liendy" (vrt. rokkaa,
juodut ruuat).

82. "kemb on duodazen murendannuh" 
(savisen juotasen, itse tehtyjen astioiden 
arvokkuudesta).

83. "jovvatatko minul kirvehen" 
(jouvatatko, vrt. lainasana lainata).

84. "nuora lyhyd on, pidäh jatkuo" 
(nuoran jatkaminen).

85. "itseksi loajittih, ei myödäväksi"
(itsekse eli omaan käyttöön, 
kaupankäynnin myöhäisestä
alkuperästä).

86. "itsembutkez vespisselie laitah" 
(karhunputkesta vesileluja, 
oudoksuen, vrt. itsen syötävästä
putkesta).

87. "itseväil viettih hangie myö, ei hebua 
olluh" (vedettiin puut, omin voimin, 
eläimillä teettämisen myöhäisestä
alkuperästä).

88. "illazastiet pidäy pestä" (iltasella
käytetyt astiat, astiat kerrallaan).

89. "ilmai syömättä ei soa roadaa" (tyhjällä
vatsalla raatamisesta).

90. "olet hönttö, ku ed voinuh puuda tuuva 
metsäz" (puuda eli polttopuuta, maasta
kerätyt puut).

91. "härikäs" (oksainen puu jossa kuivatettiin
astioita).

92. "keittuo midä luajitah, nii hämmendetäh 
härkkimel" (härjin=oksikkaasta näreestä tai 
petäjän latvasta laadittu vispilä).

93. "härkkimellä pieksetäh huttuo" 
(pieksetäh eli sekoitetaan, vrt. Pieksämäki).

94. "härkkimez on 3-5 sorppoa, kuuzez on 
laittu" (sorppoa eli piikkiä).

95. "tazoi sorppii ei laita härkkimeh"
(tazoi eli parillista, vrt. liika=pariton).

96. "kem midägi härtseäy, ga sih i päivy
jällel" (päivän jälkeen tehdyt härtseet, 
vrt. puhteet).

97. "kergiöy tämä vähembäl hädiälendäl" 
(hätäilyn vieraudesta).

98. "huolittakkoa roadoa, hämy on jo" 
(pimeää edeltävä hämy, työn lopetus).

99. "siitä oli toas häntäsulista loajitut ne 
voijesiivet" (lintujen häntäsulista, 
voitelusudit).

100. "lyöö kurikal kirvestä" (puuta 
halkaistessa, vrt. vanhemmat
kivityökalut).

101. "sen häi hyvytteh roadoi, hyvän 
hyvyöz loadi" (laati hyvää hyvyyttään,
vrt. rahasta, oikeat ihmiset ja
maksulliset).

102. "niim pezim pirttie, jotta hypehyöt
kipeyvyttih" (hypehyöt eli kynsinauhat, 
vrt. hyppyset).

103. "vuattiet pessäh ta huuhotah 
avannossa" (talvisin).

104. "ota poalikka da hiero sil hutskoa 
miun jalgoa" (hieromiseen käytetty 
palikka).

105. "huodraz veittsie talutellah"
(talutellaan veitsiä, eläviä olentoja).

106. "ei monella pojalla ole itsen luajittuo
huodraheluo" (huotran eli tupen helaa).

107. "huodrannokaz on kondien hammas"
(suojelevat taikakalut).

108. "hieroo latettu tsuurun ker" (tsuurun 
eli hiekan keralla).

109. "ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä poajie
i hyväsistä loatie" (oma työ=hyvänen työ
=huolellinen työ).

110. "mi on tänäpeänä roattava, ei pie 
huomeneh sidä dättöä" (päivän työt).

111. "vihmui kui ga holiettih veit, 
astiet tävvet tuli vetty" (sadeveden
kerääminen).

112. "jo mie sidä vähä huavistelin"
(haavistelin eli aloittelin, työtä, 
vrt. haaveilla).

113. "kandelehen hoavus" (haavus eli 
alku).

114. "kesseliks pidäy hoikemboa tuohta, 
a virzuks däriembeä" (kesseli=tuohikontti, 
virsu=tuohijalkine).

115. "vesi lämmitetäh hualiekse" (pesuvesi 
haaleaksi).

116. "vuattiet huarotettih puijen oksilla 
kuivamah" (vanhimmat kuivaustelineet).

117. "hirvensarvilois laittih sugua" (sugua
eli sukaa, kampoja).

118. "hiukalla hivutetah latteita" (hivutetaan
puulattiaa, voidaan hioa uuden veroiseksi).

119. "nin on kovaks männyt tua sukka pessessä,
vain kun hierou tulou pehmiemmäks" (pestyjen 
vaatteiden pehmittäminen).

120. "pidäy nuoraine hiilestytteä, teähtie loadie" 
(koristella nuora hiilillä).

121. "päre palau hiilellä" (luomuvalot).

122. "hiirenkangastu kuvotah, sormiloih nuorastu
vedelläh" (tehdään sormilla kuvioita langasta, 
vrt. langoilla kerrotut tarinat).

123. "nila aijalla kui nilotetaa hienosta tuohesta,
siidä soau loadie tuohinuoroa" (tuohinuoraa,
ohuesta tuohesta).

124. "kanto nossetah ta kuivatah ta hienokse 
pilkotah" (tervahautaa poltettaessa, 
elävien puiden kunnioittaminen).

125. "hierinkivel puuh kirjutetah" (punaisella
kivellä, omat kynät).

126. "otiv vettä hettiestä, tuoriesta turpehesta" 
(hetteestä eli lähteestä).

127. "heussalla kuivamah pandih" (vaatteet,
kiukaan eustalle).

128. "on loukkoine astiez, vetty jeävii" 
(loukkoine=reikä, jeävii=vuotaa).

129. "viispiihizel suval peän suginou" 
(5-piikkisellä luukammalla).

130. "tulessa hauduo, tuli pehmendäy" 
(hauduttaa vitsaksia).

131. "ne kun hauvuttih pehmiekse nin ne ei 
siitä katkieltu" (näreet ja pajut).

132. "koivun kiäby havvotetah" (kääpä,
haudutetaan pehmeäksi).

133. "havunvihko, sil pestih perttie, 
poron ker hierottih" (pestiin pirttiä,
havuluudan ja tuhkaveden kanssa).

134. "elä loaji kirvesvartta poikkipuusta, 
se on hapras" (poikkipuusta eli oksasta).

135. "siidä ei tuohi rabuole, ei halgiele" 
(kuumassa vedessä haudottu tuohi).

136. "halgokurikku" (nuija jolla lyötiin 
kiilaa tai kirvestä).

137. "mie hallon halguo, suamma 
keittopuida" (keittopuiden tekeminen).

138. "ei yhteh palah roa" (raada yhteen 
palaan).

139. "palah ruadoa puuttu, nyd lebiälen"
(lepäilen, työjakson jälkeen).

140. "meil puuastett azutah" (azutah
eli tehdään, puuastioita).

141. "astienluajittava hago" (hako eli 
uppotukki, käytetty astioiden 
valmistuksessa).

142. "astiempezovihkozed" (niinestä tai 
tuohesta sidottu vihko eli pesin).

143. "astevezi koa eäreh" (likavedet ääreen, 
kodista poispäin).

144. "ta astivot ei ollut sen kummempoa 
ku näriestä loajittih" (näreestä eli kuusesta).

145. "avanto jyssetäh" (jyystetään tuuralla).

146. "avannon loajimmo" (vrt. vanhempi
sulakohtien ääressä asuminen).

147. "avannossa sobie pessäh" (sobie eli
päällysvaatteita, vrt. nahkavaatteet).

148. "ammuzih aigoih e olluh kimalehpiendy
virgoa" (mehiläistenhoitoa, lieneekö omaa 
alkuperää).

149. "omal roavul on aigu lyhyd" (oma työ
=lyhyt aika, vieras työ=pitkä aika).

150. "kahtei kannettavu virsi, korvikaz virsi"
(kahvallinen tuohikori, vrt. virsu).

151. "kerdu rua, kahittsi katso" (tee kerran, 
katso kahdesti).

152. "kiirehen kahuz lähin, ga unohtui" 
(kiirehtimisen seurauksista).

153. "kovelilla kaiverretah altahie" (kovelilla 
eli vuolimella, vrt. kovertaa).

154. "pärettä kisottih, siitä loajittih kaitasista 
päreistä lusikkavakka" (päreistä laaditut
vakat).

155. "kaidakero kuksina" (kapeakaulainen
saviastia).

156. "häi midä duumaittsoo, sen roadoa" 
(oman työnteon luonteesta).

157. "toidgo kalanluuhiset sugaizet" 
(sugaizet eli kammat).

158. "kalanluuhine veitsempeä" (kalanluista 
laadittuja esineitä).

159. "vesikorvot oltih kaksikorvaset, vantehet 
oltih puusta, näriestä" (vesikorvot eli sangot).

160. "kaksikorvani korvoi" (korvani eli 
kahvainen).

161. "kakskorvaine komsu" (komsu eli koppa).

162. "kakskorvaine virsi" (virsi eli tuohikori).

163. "tsoasku kallatah juoduu" (laitetaan
kallelleen, tsoasku=kuppi).

164. "toin hyvän kannalmuksen" 
(kantamuksen).

165. "kahen henken kannalmoini" (kahden 
hengen kannalmoinen).

166. "miehen kannalmoin toin" (miehen 
kannalmon, omia mittoja).

167. "kangi luajitah kuivasta näriestä libo 
hienosta kelosta" (kantamiseen käytetty 
puukanki).

168. "kang om puuhiine, loma raudaine"
(oma puu, vieras rauta).

169. "koivusta kisotusta tuohesta loajittih
suuret kannet, kokat keännettih vain" 
(kannet, matalaan ja laakeapohjaiseen
ropeeseen).

170. "kannekas puzu" (pusu eli tuohivakka, 
vrt. pusata).

171. "kannekaz vakka" (kannelliset ja 
kannettomat vakat).

172. "kannekas komsu" (komsu eli koppa).

173. "kannekaz virsi" (virsi eli kori,
tuohiastioiden nimiä).

174. "kannandukeägäd on korzinkoiz, 
sundugoiz" (kädensijat, vasuissa ja 
lippaissa).

175. "kuin on hauvil hambahat lujat, 
niin luja kapustahuuhta" (luettiin kaalia 
huhtaan istutettaessa ja kaivettiin 
maahan hauen leukaluu).

176. "kuuzen karahastu vitsaks kerätäh, 
karzitah, hallotah, ligoh pannah" 
(vitsoiksi, kuivuneita kuusenoksia,
elävien puiden kunnioittaminen).

177. "kappa on yhen käzisijan keh" (kappa 
eli yksikorvainen puuastia).

178. "ukko kapal, akka vakal" (puiset astiat 
miesten tekemiä, tuohiset naisten).

179. "kappu" (haavasta koverrettu pyöreä ja 
kanneton vakka).

180. "kartas pessäh viatetta i sobie" (kartassa 
eli puisessa altaassa, vrt. karttu).

181. "karahalleh om peä, sugimattah" 
(pään sukiminen).

182. "kassalis pietäh kaloa, evästy mettsäh" 
(kassalis eli tuohikontissa).

183. "kielen kastaldat siemenih, sid vai syllet" 
(naurista kylvettäessä).

184. "sitä polttuu sanotah ylipaloksi, 
kuin kasestah poltetah" (kaskisanastoa).

185. "ei meän luajita kaskie" (maanviljelyn 
myöhäisestä alkuperästä, maan vastaista).

186. "nagrehele ajetah pieni kaskud" 
(pieni kaski, viljelty=vierasta,
kerätty=omaa).

187. "siitä oli pikkaraini semmoni 
katsa millä sitä siitä, aina kun se ei 
oikein nilaj jotta" (katsa=tuohen 
ottamiseen käytetty apuväline).

188. "oli petransarvestaki loajittuita 
katsoja" (petran eli villiporon).

189. "katsalla petäjie nilotetah" 
(nilotetah eli irrotetaan, petäjän 
kuorta).

190. "katkenendas sah kestäy" 
(kestää kunnes katkeaa, jolloin 
laadittiin uusi).

191. "luzikasta jos on varzi katennu, 
niin sidä teröä sanotah lipiksi" 
(lusikat ja lipit, vrt. lipittää).

192. "ne kun hauvuttih pehmiekse, 
nin ne ei siitä katkieltu" (näreiset
vitsakset).

193. "mondu päretty sid i pidi kädeh 
katkata roujon luadijes" (roujon eli 
päresoihdun).

194. "katatsul tuohtu autetah" 
(katatsulla eli katsalla).

195. "pedran sarvinökkizii oli katatsukse"
(sarviset katatsut).

196. "jos tuulem peällä tulel loatiu ta 
savu painautuu pitin huuhtoa ni ei ni 
halla pane sitä huuhassa kasvajoa" 
(huhtataikoja, oma halla, vieraat 
etelän kasvit).

197. "katsoi nuorembaite vähäine, 
sid vanhaten ei kivistä" (katso miten 
teet työtä nuorena).

198. "pahkasta kaverretah kauhoa, 
malloa da äijä muuda" (kauhoja,
maljoja ja muuta).

199. "kaahall otetah vettä" 
(kauhalla).

200. "tuo kauhu tänne, vettä 
ammuldua" (vesikauhat).

201. "eloz on izändän katsondaz, 
a muu huoli emändän" (elos eli 
ruuan hankkiminen).

202. "kehtoadgo tull abuh minule
kodvazeks" (avun pyytäminen).

203. "pärettä niissettih, kavissettih"
(niistettiin hiilet pois).

204. "toisena kesänä vasta kekälehettih"
(kasattiin ja poltettiin, kasken 
kekäleet).

205. "sargatuohet panemma kerillä"
(tuohien keriminen).

206. "on jo murduo kerdynnyh lattiel"
(aika lakaista, murduo=roskia).

207. "ei pie kerroissettavaksi roadoa, 
pideä roadoa kerralleh hyvin" (tehdä 
kerralla hyvin).

208. "nuoran kerdai kolmesäigehizekse" 
(kertaa eli kiertää, säikeistä punotut
nuorat).

209. "hoavo kerii" (hoavo=säkki, kerii
=purkautuu).

210. "kum poronsolmuh solmiet, hyvä on 
kerittöö" (omat solmut).

211. "piti olla kesselit, mih evähäp pantih" 
(kesselit eli tuohikontit).

212. "kesseli kuvotah" (tuohen kutominen).

213. "roado jäi kessen, talvi tuli" (oman
työnteon luonteesta). 

214. "keägäkäs komssu" (kädensijallinen
kori).

215. "riputa voattiet huohlah keteytymäh" 
(koukkuun kuivumaan).

216. "kirves on kesäterässä" (tylsä).

217. "tuhkua kiehutetah poukutessa vejessä
i vuattiet ollah sielä pohjassa" (keitetään 
likaisia vaatteita, tuhkavedessä).

218. "tuhkua om pandu vedeh da kiehutettu, 
se i poro" (tuhkavesi eli poro).

219. "kattilassa vezi kiehuu i tsugunassa" 
(tsugunassa eli rautapadassa, lainasanoja
=lainakeksintöjä).

220. "kaksi renkie, toisem pohja om pieni, 
a toisen kiehkiempi" (renkiä eli sankoa).

221. "se on hyvä patani kun se on semmoini
kiehkieni" (pyöreäsuinen savipata).

222. "kaks keäryy yhtes pannah komssah
libo rippumah aittah" (komssah eli koriin,
kankaita varastoitaessa).

223. "tuohed mendih keättsyh" (keättsyh
eli kerälle).

224. "vakka yhemmoine loadie kui kesseli 
om muiten kui suu keändäydyy ymbärilläh"
(vakan ja kesselin erosta). 

225. "tuohenkiäppy" (kerä).

226. "uzlan nuoraizel keärittsi" (uzlan eli
nyytin).

227. "siidä keännettii suu, liijottii toine kerros"
(tuohikonttia kudottaessa).

228. "koltsil kierdävyi nuoru" (koltsille eli
kierteille).

229. "nuoroa yhteh kiertäh kurgiloil" 
(kiertäh=punoo, kurgiloil=kurkilaudalla).

230. "elä tuo kieroi puida, niist ei sua 
ni midä" (puhdepuiden tuominen). 

231. "ei se kiirehtyksel tule hyvä" 
(kiirehtimisen vältteleminen).

232. "kippa on yksikorvani asse, varzi void 
olla korgie" (kippa eli kippo, vrt. kipata).

233. "kibristyn tukkuzeh ku keräne, 
on käbry" (käpry, kerälle mennyt 
tuohi, vrt. käpristyä).

234. "tuohilipoin loadi kiperrytti" 
(kiperrytti eli taivutti, tuohesta lipin).

235. "tuohtu kiperdytteä, käbryy loadii" 
(käbryy eli tuohikerää).

236. "kaza, nenä, nokka, nägö, ponzi, 
roza, sapsu, silmy" (kirveen osia).

237. "kirvehempard on varrel luo, 
varttu myö, kaidu ku peigoihud" 
(kirveen silmän alla sijaitseva 
vartta tukeva uloke).

238. "kirpisti tuohen kuivahuu, 
pidäy panna littsien oal" (kipristynyt 
tuohi, painojen alle, vrt. litsata).

239. "kirjatah savakkuo" (kirjatah eli 
koristellaan, sauvaa, kirjailut=omaa 
kirjoitusta, jokaisella omansa).

240. "parkkie keäritäh kitsikközil" 
(parkkie=pajunkuorta, kitsikközil
=nipuiksi).

241. "kisa laittih vazannahkaz libo koiran
nahkaz, umbinaizeks nylgiettih" (umpeen 
nyljetystä nahasta laitettu selkäreppu 
jonka suu suljettiin kurenauhalla).

242. "kisa on nahkaz, selläs kannettavu" 
(kisa eli reppu, oma k, vieras r).

243. "pärettä kiskoma, sidä polttima" 
(päreiden kiskominen).

244. "kepie on kirves, loajita jykiempi" 
(jykiempi eli painavampi).

245. "kuili, nakkapeä, veneähen silmä, 
veärävarsi, salmokirves, pyöräkkeä tsuppuo
vessettih" (veistämiseen käytetty kuilikirves 
eli piilukirves).

246. "suomenkirves" (kaitateräinen 
suomenkirves).

247. "ottsa, nokka, terä, kaza, parda, ponzi, 
silmä, varzi" (kirveen osia).

248. "kirves pietäh kusakon oal libo olgupeäl" 
(kusakon eli vyön alla).

249. "veäry kirvez, seinien vestettävy" 
(käyrävartinen piilukirves).

250. "pane kirves korjah" (korjah eli rekeen).

251. "kirveskoda" (seinässä oleva kirveen 
pitopaikka).

252. "kirvezlaud on sentsoiz voarnaz, 
sid on kirvehenterän suuruod loukkoized
mih tsokatah kirvehed" (eteisessä oleva 
lauta johon lyödään kirveet).

253. "kirvezvarrez maha mureni" 
(maha ja selkäpuoli).

254. "kivikullu, madalembi da leviembi 
padoa" (kivikullu=laakea savimalja, 
vrt. kulho).

255. "kivilastaizil nostetah hiilavat kivet 
karttah" (kuumat kivet karttuun,
puisilla lastoilla).

256. "kivenlaskendulastaine, kahten 
lastaizen välis kivi vedeh laskietah 
loahkannah" (lasketaan kuuma kivi 
veteen, kahden lastan välissä).

257. "lukkuniegloa kitskistäy" 
(taivuttaa neulaa).

258. "kivistauttsa" (savivati).

259. "kivitsuurul latetta pestih" 
(hiekalla puulattiaa).

260. "peze kiehujal veil, heittäy 
kuoritsendan" (kuoritsendan eli 
haisemisen, puuastia).

261. "kohmakobra kirvottelet, asteida 
murendelet" (kirvottelet eli pudottelet,
itse tehtyjen astioiden arvokkuudesta).

262. "päiveä ennen kuavuittsou ruavod" 
(kaavaitsoo eli suunnittelee työt,
vrt. kaavailla).

263. "stautsan luajittih koksazella" 
(puinen kulho, koksasella eli
kovertimella).

264. "pane kattila kokkah" (kokkah
eli kepin nenään).

265. "koivumpahkas pavarittsoja 
erähäd laitah, viskaindu kylyh, 
veneheh" (pahkoista viskaimia, 
saunaan ja veneeseen).

266. "koivunsuaroiz on laittu sorpad" 
(oksan saaroista eli haaroista, 
sorpad eli penkinjalat).

267. "tuohen keärie täyttyzelleh, sit sen 
sytytteä eläväh tuleh, kui vähäzem paloa, 
sit puhuu pois, puikkozeh koavittsoo, 
suuh ottoa da puretteloo" (kaapii 
puikkoon, tuohitervaa, käytetty astioiden 
paikkaamiseen).

268. "duboovois koivuz laitud on veitsem
piäd" (visakoivusta).

269. "koivuine veiz ei kestä, se mustenou 
da happanou" (koivuinen veitsi, kestää 
kuivakäytössä).

270. "koivunkylles pideä loadie veitsempeä" 
(visakoivun kyljestä).

271. "koivunkäznäz ennevahnas tagloa 
kuivattih" (käävistä tauloja).

272. "koiza" (sangallinen tuohi tai 
pärekoppa).

273. "kolmesäigehiine nuoru" 
(punotut nuorat).

274. "vassasta jiäu golikka" 
(lehdetön luuta).

275. "pyyhitäh kolikalla huonehie" 
(kolikka=varpuluuta, lehdetön 
vasta).

276. "komsoa on kaikkie luaduo, 
lastekomssu, juurehine komssu, 
tuohikomssu" (lastu, juuri 
ja tuohikopat).

277. "koppi" (pieni pärevakka).

278. "konttilois harttsuo kulletettih" 
(hartsua eli ruokaa).

279. "mie otan korvon d ammullan 
vettä, a sie tuo korendo tullessas" 
(korvon eli sangon).

280. "korennol vettä kannettih" 
(veden kantamiseen käytetty 
sauva).

281. "korennalla survotah vuatetta" 
(vaatteiden survomiseen käytetty 
sauva).

282. "kaksi korvoa korvossa" 
(korvaa eli kahvaa).

283. "yksi korvo on talossa, sattukkah 
vain murenomah, ga kobralla vettä 
kannat" (astioiden määrästä, 
kaksi kutakin).

284. "puttsih menöy kolme korvoidu 
vetty" (puttsih eli tynnyriin, kolme 
sangollista).

285. "vezi korvoitui, puul andav vien" 
(korvoitui, tuli puun makuiseksi).

286. "korvakas komssu" (korvallinen 
koppa).

287. "korvakauhani" (korvallinen kauha).

288. "kesselie pletitäh" (letitetään 
tuohikonttia).

289. "roveh painetah kiehuvah vedeh, 
kossutetah hauduossa" (tuohiropeen 
valmistusta).

290. "kossa, pankaniekka rove" 
(kosja, sangallinen rove).

291. "kosja ol loajittu tuohesta, 
enämmäm puupäriestä" (tuohesta 
tai päreistä).

292. "kodinokkohil on ruavod, 
emmo loitoz mene" (oma työ, 
lähityötä).

293. "koiz ymbär on kodihized roavod" 
(kodin ympärillä työskenteleminen).

294. "kodikeitto muilu" (kotikeittoinen 
saippua).

295. "kivizen juvvan sordi" (kivizen
=savisen, juvvan=vadin).

296. "kouli" (saviruukku).

297. "mene tuo kruusku, duon vetty" 
(kruusku=korvallinen tuoppi).

298. "kruuskaz on rutskaine" (tuopissa 
korva, lainasanoja).

299. "hoahlassa ollah kuivassa miehiev 
voattiet" (hoahlassa eli kiukaan 
koukussa).

300. "vuattiet pannah kuivah kun on 
puzerretut" (kuivamaan, pusertamisen 
jälkeen).

301. "siitä oli semmoset kuirit, koissa loajitut 
puulusikat, semmoset soikieset ta matalaiset" 
(kuiri=kodissa laadittu, lusikka=ostettu).

302. "sillä kuirilla siitä rokkoa särvettih" 
(särvätä=syödä lusikalla).

303. "azeta kuidrid, älä törhälleh pie" 
(kutrien asettaminen, vrt. Törhönen).

304. "luja se tuli" (tuohinuorasta).

305. "niitä vanhanaikasie kuilija oli se kirves" 
(pitkäsilmäinen kuilikirves).

306. "pidäy kuivammuan keliz loadie aste, 
eiga tulov vienitkelmys" (kuivan maan kelosta, 
ei vuoda).

307. "sivo kulgijassolmeh, älä umbisolmeh" 
(solmujen nimiä).

308. "kuksina, savine, pietäh maiduo" 
(korvallinen saviastia).

309. "kuksin on savine, jyrginäine, oigied bokad, 
kaglu, kiägäine, ei pangoa" (lieriömäinen, 
suorat sivut, kaula, kahva, ei sankaa).

310. "ei pie haravoija, kuolemattomad heinäd on" 
(elävien asioiden kunnioittaminen, vrt. elämää 
tuhoavat ruohonleikkurit).

311. "se urai ruadav yöt päiväd" (urai=hullu, 
yöllä työskentelemisestä).

312. "niiv vain ei sitä viety kunnena" (omaan 
käyttöön valmistettua tervaa, kaupankäynnin 
myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä).

313. "kurikka, koivuni pölkky, millä lyyväh" 
(koivusta veistetty nuija).

314. "kurikalla halguo särgietäh" (kirveen 
tai kiilan päähän lyömällä).

315. "kurikkoa pietäh hallon hallatez da 
ajjaksen azujez" (aidantolppia lyötäessä).

316. "mie en ole kuuna piänä lippuuttat tukkie" 
(lippuuttat=leikkuuttanut, vrt. hiuksien 
pitäminen henkisielun sijana).

317. "veitsem peälöiks kudrevoa puuta pannah" 
(kierosyistä visakoivua).

318. "kudroavoiz koivuz azutah veitsempiädy" 
(azutah eli tehdään).

319. "pitäy kirvesvartta kyhertöä, vuolla 
kyherämmäksi, käkräksi" (kyhertää eli vuolla 
käyremmäksi).

320. "kyherä kirves leikkoau paremmin kuin 
ölläkkä" (kyherä eli käyrävartinen).

321. "salgo on oigie, puras on vähäv verran 
kyherä" (salko suora, puras käyrä,
vrt. puras=tuura).

322. "entini rahvas se tuohivakasta kylvettih, 
muuh tarpeheh ei käytetty sitä vakkoa" 
(kylvövakat, jokaisella astialla 
tarkoituksensa).

323. "kylvändykoms om pyörzy" (komsa eli
kori, pyöreähkö).

324. "kylvökomssu, tuohes laittu kylvövakkane" 
(komssu eli vakkanen).

325. "hyvä on kylvökäzi hänelleh, ozav käzi 
kylvämäh" (onnekas kylvökäsi).

326. "kyllä tuli hyvin loajituksi tämä azie" 
(laatia hyvin).

327. "kylgipuu ei halgene hallatez" (käyräsyinen 
visapuu).

328. "niinhän ne kylissä tuola kuulutah roatavan" 
(tekevän työtä toisille).

329. "kylänruavol kävyy" (käy kyläntöissä, 
toisille työn tekemisen vieraasta alkuperästä).

330. "sie kyläläzih elä katso, sie roa omoadaz roaduo" 
(kylän työ ja oma työ).

331. "Moarie se aina itse veteä kytskytti 
talvem puut" (veti ahkiolla polttopuut, 
tuleen liittyvä=naisen työtä).

332. "kynäsulga voidoa otetah metsois" 
(siipisulka voitelemista varten, pyydetyistä 
eläimistä käytetään kaikki).

333. "kynäsullal pyhkitäh stoloa, tagasullil 
da händyhöyhenil voitah piiroad" (siipi ja 
pyrstösulkien käyttöä).

334. "kägräveittsi" (käyräpäinen).

335. "kuin midä puuda kägräksi tahot 
soaha, niin sidä kägrissetäh" (käyristetään, 
tulen avulla).

336. "puun käkkyrän kannan perttih, 
naizet poltetah se pätsissä" (työn 
jakaminen).

337. "pane sie nuo tuohet painon alla 
jotta ne ei käperrytä" (tuohet
kivipainon alle).

338. "meil on veen käyndä loitton" 
(käyndä eli hakeminen, vrt. käydä
vedellä).

339. "meil panna saroal tuuliaigah" 
(saroal eli niitylle, vaatteet kuivumaan).

340. "kätsäl kivie lykitäh" (kätsällä eli 
lingolla).

341. "vittsu, kivi ladvaizez, ravoz" 
(kätsän rakennetta).

342. "kädzä" (tuohen otossa käytetty 
kiilamainen tikku).

343. "pahoi ruadau kötöstäy" (tekee työtä 
huolimattomasti).

344. sanalla tymä tarkoitetaan liimaa, 
liimaamista, yhteen liittämistä ja yhteen 
tarttumista (udmurtin lem, selkupin cim).

345. nganasanit pitävät hiuksia kahdella 
pitkällä letillä (miehet ja naiset,
voidellaan rasvalla).

346. nganasanit pitävät naisten töinä kodan 
pystyttämistä, nahkojen työstämistä, 
ompelemista, jännelankojen punomista, 
ruuan laittamista ja lasten hoitamista.

347. nganasanit pitävät miesten töinä 
kalastamista, metsästämistä, porojen 
paimentamista, pyydysten valmistamista, 
rekien ja työkalujen laatimista ja 
suopunkien punomista.

348. nganasanit eivät seuraa toisen 
sukupuolen työntekoa (naiset metsästystä, 
miehet lihojen paloittelua ja keittämistä).

349. nganasanit koristelevat laatimansa
esineet monimutkaisin kuvioin (eläinten 
ja haltijoiden kuvia vain pyhiin esineisiin).

350. nganasanit jakavat naisia kolmeen 
ikäryhmään (vanhat naiset (inie), naineet 
naiset (ne) ja naimattomat naiset (kopotko)).

351. nganasanit jakavat naisten työntekoa 
kolmen ikäryhmän välille (vanhat naiset 
hallitsevat ruokavaroja, auttavat synnytyksessä 
ja järjestävät uskonnollisia menoja, naineet 
naiset tekevät arjen työt, naimattomat naiset 
avustavat vanhoja naisia ja keräävät polttopuita, 
saavat valmistaa vaatteita vain itselleen).

352. nganasanit kutsuvat suopunkia sanalla 
tansa.

353. nenetsit kutsuvat nuijaa ja sauvaa sanalla 
jaadats.

354. nenetsit kutsuvat pihkaa sanoilla chaadää 
ja hada (vrt. haatainen).

355. nenetsit kutsuvat veistä sanoilla char ja har 
(vrt. harri).

356. nenetsit kutsuvat kirvestä sanalla tupka.

357. nenetsit kutsuvat käymälässä käytettyä 
pehmeää sammalta sanoilla khurekha-niartso.

358. selkupit laativat savesta astioita, piippuja, 
verkonpainoja, leluja ja haltijoiden kuvia.

359. selkupit kutsuvat seppää sanoilla cotrl´kum 
(kum=mies).

360. sanalla loka tarkoitetaan peseytymistä 
(kantauralin loko, luka, vrt. lokakuu).

361. sanalla kura tarkoitetaan veistä (kantauralin 
kuro, kire, vrt. kua=koivu, omat puuveitset).

362. sanalla salko tarkoitetaan jään rikkomiseen 
käytettyä keppiä (kantauralin solko, colqo).

363. nenetsit kutsuvat kirvestä sanalla tuka 
(vrt. tuukka).

364. nenetsit kutsuvat kulhoa sanalla kidi 
(vrt. kitata, kitti).

365. nenetsit kutsuvat suopunkia sanalla cesi
(c=s, ts).

366. nenetsit kutsuvat puukkoa sanalla koru 
(vrt. korunen, kuronen).

367. hantit keittävät liimaa karpin suomuista, 
sammen evistä ja hirven sarvista.

368. hantit käyttävät kalojen perkaamiseen 
kotitekoista savivatia ("vaikka ostoastiat 
olisivat parempia", vanhimpia eli pyhimpiä
töitä).

369. hantit kutsuvat koverruskirvestä sanalla 
wonghop (yhdyssana).

370. hantit punovat koreja punapajuista.

371. hantit suorittavat tärkeimmät työt ja 
uhrit ennen puoltapäivää (ihmisten työn 
aika=haltijoiden ruoka-aika).

372. komit kaivertavat astioiden ja 
kauhojen päihin kalojen ja lintujen kuvia 
("kuusipäinen sorsa", haltijoita).

373. marit kutsuvat kulhoa sanalla kumaz 
(vrt. kumota, kumara).

374. marit kutsuvat veistä sanalla kiizo
(vrt. ki, kis=koivu).

375. marit kutsuvat kauhaa sanalla susko.

376. marien taruissa kerrotaan ukosta joka 
alkaa tehdä akkansa töitä ja "kaikki menee 
väärin" (töiden jakamisen tarkoituksesta).

377. saamelaiset punovat juurista koreja, 
kulhoja ja vakkoja (koivun ja männyn
juurista, käytetty myös tuohen 
ompelemiseen).

378. saamelaiset laativat porojen sarvista 
(coarvi) lusikoita ja puukontuppia 
(5-vuotiaan hirvaan sarvea pidetään 
parhaana).

379. saamelaiset kutsuvat kannetonta 
vakkaa sanalla beassegiisa (punotaan 
koivunoksista, käytetty tavaroiden 
kuljettamiseen).

380. saamelaiset kutsuvat kannellista 
vakkaa sanalla lohkkegiisa (käytetty 
korujen ja pienten esineiden 
säilyttämiseen).

381. saamelaiset punovat juurista 
astioita, nuoria, köysiä ja suksien 
siteitä.

382. saamelaiset kovertavat pahkoista 
ja juurien solmukohdista astioita 
(guvssit, matalia ja leveitä, osassa 
kädensijat).

383. saamelaiset kutsuvat pahkaista 
koirankuppia sanalla cuget.

384. saamelaiset kutsuvat suopunkia 
sanalla suohpan (suohpput=heittää, 
laaditaan 20-25m pitkästä nuorasta 
joka pujotetaan kaksireikäisen 
poronsarvesta kaiverretun kielan läpi).

385. saamelaisiin astioihin kuuluu 
kimmn (pata), lattk (pannu), gievdni 
(pannu, gievra=vahva), piekkarak 
(lautanen), caz-karr (kannu), pastem 
(lusikka), ruitu (ruukku), vuorka 
(ruokavakka), giedbmi (sanko) ja gassa 
(vakka).

386. saamelaiset kutsuvat lapiota 
sanalla kuajjv (vrt. kaivaa, kaivin).

387. saamelaiset kutsuvat letittämistä 
sanalla ponnje (vrt. ponnari, punoa).

388. saamelaiset kutsuvat savea sanalla 
cujjv.

389. saamelaiset kutsuvat pussia sanalla
diellu (vrt. tellu).

390. marit kutsuvat rautaa sanoilla 
kortni-waz (waz=vaski=metalli).

391. marit kutsuvat hopeaa sanoilla 
si-waz.

392. sanalla min tarkoitetaan puun ja 
jalaksien käyristämistä ja taivuttamista 
(mordvan mene, hantin min, unkarin 
meny, enetsin munua, nganasanin 
munie, selkupin men, kamassin mun, 
vrt. mennä).

393. sanalla titk tarkoitetaan kodan 
peitteiden ja verhojen pingottamista 
ja kuivumaan levittämistä (mordvan 
tetke, marin tutka, hantin tewot,
vrt. tekee, teot).

394. sanalla vaski tarkoitetaan 
metallia ja kaikkea metallista 
(etenkin kuparia ja rautaa, 
saamen vaeike, hantin way, 
nenetsin jese, nganasanin 
basa, selkupin kezi, kamassin 
waza, kantauralin wäskä).

395. sanalla olni tarkoitetaan 
tinaa, lyijyä, hopeaa ja kultaa 
(etenkin tinaa, marin wuln, 
hantin olna, mansin oln, 
unkarin olom).

396. sanalla wolm tarkoitetaan tinaa 
(mansin wolem, unkarin olom, 
vrt. valaa).

397. sanalla iryn tarkoitetaan kuparia 
(marin woryeno, udmurtin irgon, 
komin irgen, vrt. irina, irene).

398. sanalla sarana tarkoitetaan kultaa, 
kuparia ja messinkiä (hantin lorn, 
mansin taron, unkarin arany, 
vrt. sarastaa).

399. sanalla kärt tarkoitetaan rautaa 
(marin kortni, udmurtin kort, komin 
kert, vrt. kerttu).

400. sanalla ätt tarkoitetaan raudan 
karaisemista (hantin atto, mansin öt, 
unkarin edz).

401. sanalla nis tarkoitetaan tylsää 
kirvestä tai veistä (marin nosko, 
udmurtin niz, komin noz, 
vrt. kirveen niska).

402. sanalla pant tarkoitetaan kukista
laadittua kimppua (saamen paande, 
udmurtin pud, vrt. pantte).

403. sanalla sist tarkoitetaan vahaa ja 
vahakynttilää (marin siste, udmurtin 
sus, komin ma-sis).

404. sanalla vaaksa tarkoitetaan 
peukalon ja etusormen välistä 
etäisyyttä (saamen vuokse, 
mordvan vaks).

405. sanalla vanne tarkoitetaan 
silmukoiksi sidottuja vitsoja 
(viron vanne, komin vuz).

406. sanalla sarja tarkoitetaan 
vaatteiden kuivattamiseen käytettyjä 
orsia (viron sari, udmurtin suri, 
komin sor, vrt. sorja).

407. sanalla alt tarkoitetaan korjaamista, 
jatkamista ja sovittamista (hantin ulwan, 
mansin olt, unkarin alkalmas).

408. sanalla ädm tarkoitetaan liimaa 
(hantin ejom, mansin ilom, unkarin enyv).

409. sanalla renk tarkoitetaan liimaamista 
ja liimattujen osien tarttumista (hantin 
rönkomt, unkarin ragad, vrt. renki eli 
puusanko).

410. sanalla tär tarkoitetaan jonkin leveyttä 
(hantin tir, unkarin ter, vrt. terä).

411. "puras on terävä, vain kirves da veittsi 
ollah näbiet" (puras=tuura, näbiet
=leikkaavat).

412. "tämä kirvez on näbei leikkuamah" 
(leikkaa hyvin).

413. "näverillä kaivettih loukko" 
(pienellä puukairalla, vrt. nävertää).

414. "mändih izä i emä mettsäh nurmia 
puhastamah" (tekemään heinää).

415. "meilä nurmiheinikkyö ei ollun" 
(heinän tekemisen eli karjan pitämisen 
myöhäisestä alkuperästä).

416. "voibi vihmuvett ottoa ojassu" 
(ojasta sadevettä, puhtaiden ojien 
aikaa).

417. "nuora loajittih puuj juuresta ta 
tuohesta" (juuri ja tuohinuorat).

418. "nuoruva" (suopunki, vrt. nuorasta
punottu).

419. "mie nouvatan siusta töitä, jotta mie 
opastuisin" (oman oppimisen luonteesta, 
lähtee omasta tahdosta, vrt. "skoulut", 
vastakohtia).

420. "lai nuagla tsurkkua hallata" (puinen 
kiila, pölkyn halkaisemiseen).

421. "lyö naaglu halgoh, muite ei halgia" 
(puinen naula eli kiila).

422. "noarustoa" (heittää suopunkia, 
naru=nuora).

423. "nohakko veittsi" (terävä, 
vrt. näbie).

424. "savakkuo vaz nojottoa" 
(savakkuo eli sauvaa, vrt. savakoiksi 
kutsutut inkerikot).

425. "vie minum mustamah oli 
nokkuluzikkua" (soikeapesäisiä 
puulusikoita, jokaisella omansa).

426. "kirvez niksahtih kiveh, sile pakui" 
(sile eli sirpale).

427. "neyreydyy" (tuohi taipuu, 
kuumassa vedessä).

428. "nilalla kun otetah nin se hänestä 
pois kuivau se mehu, puhas tulou" 
(mehu puusta, tarvepuiden 
kuivattaminen).

429. "nenäkäs pada" (nokallinen 
savipata).

430. "kudai nerokas, se i lippahii loadii" 
(lippaiden laatimisen nero).

431. "itse nerostetah, ei pie nevvuo" 
(neuvomisen vieraudesta, 
itse keksimisen ilo).

432. "tuhkan kele vezi keitetty, se i poro" 
(poro eli tuhkavesi).

433. "nassipka om painettu da luvalla 
ommeldu" (haapalaudasta painettu 
eli taivutettu vakka, vrt. nassikka).

434. "meilä niis poltettih vain ei minnenä 
viety" (poltettiin tervaa, omiin tarpeisiin).

435. "nahkani sumtsa on hyvä dai kestäy" 
(sumtsa eli laukku).

436. "nahkahiine sumku" 
(nahkalaukku).

437. "nahkahoavo" (nahkapussi).

438. "komssazen nakaisti moizen 
tsoman" (nakaisti eli väsäsi, 
korin).

439. "rengizen nakerdi tsoman" 
(rengizen eli puisen sangon).

440. "nagrista puhujem pannah, 
ei kylväjen" (puhalletaan siemenet 
suusta tuhkaan, kaskiviljelyssä 
vanhoilta kuulostavia piirteitä).

441. "nagrehempuhund, suus päi 
puhutah, otetas suuh siemendy, 
puolipuuh pidäy kattsuo puhujez, 
ei pie kattsuo juurih da ni ladvah" 
(kaskiviljelyn ja puiden yhteydestä).

442. "kun om pilvini, ni siitä kylvetäh 
sinä peänä nakris" (päivältä salaa).

443. "nagristu palos pietäh" (palossa 
eli kaskessa).

444. "nagrissiemen puhutah palon 
tuhkih" (puhalletaan tuhkaan).

445. "huuhtal seizotah, sanotah, 
pyhä-Ägröi anna sinä nettäh nagristu 
huuhtah" (viljellyillä kasveilla omat 
haltijansa, ägröi=lainasana).

446. "puuda syleyksen toin, ka jo on 
männyt" (syleys, omia mittoja).

447. "suvi myödäsugah, elä vastasugah" 
(suvi=sui, myödäsugah=karvaan).

448. "otettih tuohta ta lippi loajittih" 
(tuohilipit).

449. "korvoi kilpisteleh" (korvoi eli sanko,
vääntyy kieroksi, vrt. kilpi).

450. "mytk on suovittsu, rajakkovitts on 
sitkei" (vitsojen eroja, mytky=jäykkä, 
rajakko=aho).

451. "katso mi hyvä kirvezvarzi muvvostui" 
(itse tekemisen ilo, vrt. tyhjäksi jättävä 
ostaminen).

452. "myläkäks mäni" (myläkäks eli
tylsäksi, kirves).

453. "muzikoiskoi roaje tämä on, ei olis 
tämä akkoin roattava" (miesten ja naisten 
työt).

454. "pertti om musoras, pideä pyhkie" 
(musoras eli likainen).

455. "pyhki musorat da viskaa pihal" 
(pirtin pyyhkiminen).

456. "mudiloittsoo roadoa 
pahah loaduh" (tekee työtä 
huolimattomasti).

457. "elä murenna tsoaskoa" 
(tsaaskaa eli savikuppia).

458. "ei vie yhtel muilavol redu 
lähte, muiloa hyvin" (redu=lika, 
muiloa=saippuoi).

459. "pane muistoh, elä vuota joga 
päiveä neuvondoa" (älä odota 
neuvontaa, itsenäiseen tekemiseen 
ohjaaminen).

460. "moized oli ennen loatkat, 
sanottii meiläi kivihizet"  
(kalan paistamiseen käytetyt 
savivadit).

461. "miespuolized roavod ollah" 
(miehille kuuluvat työt).

462. "kum minne lähettih nin se piti 
olla kesselit mih evähäp pantih" 
(kesselit eli tuohikontit).

463. "misku on syvembi juodoa, 
latsumbi stauttsoa" (kulhojen ja 
vatien nimiä).

464. "hyvä mieli ruavon eistäy" 
(hyvillä mielin työskenteleminen).

465. "sem minä ruan omah mielivaldah" 
(oman mielen mukaan tekeminen).

466. "toizem mielivallaz olen" 
(toisille työtä tekemisen vieraasta 
alkuperästä, tuntematonta 
oikeassa suomessa).

467. "kel migi nero on" (nero=kyky, 
taito, jokainen hyvä jossain).

468. "metlal pihoi da saroaloi pyhkitäh, 
vastal pertii" (siivousvälineitä,
metla=varsiluuta).

469. "matkavakad oldih kebiet kannella" 
(kannelliset pärekorit).

470. "ammulti mallalla vettä korvoh" 
(ammensi maljalla, korvoh eli 
sankoon).

471. "asteina oli semmoisie malloja, 
ne oli koivum pahkasta loajittu" 
(pahkaiset maljat).

472. "pahkasta kaverretah kauhoa, 
malloa da äijä muuda" (pyöreitä 
esineitä).

473. "mejjäm mahtih ruadau" 
(meijän mahtiin, jokaisella 
perheellä oma tapa tehdä 
työtä).

474. "maidopada kaadui" 
(savipadat).

475. "kolmeh kertah kierti palon 
maitopatasen keralla" (kaskella 
tehtyjä taikoja).

476. "maidopuzu on umbinaizez 
levytuohez, syväintsura maidoh päi" 
(tuohesta laadittu astia, sisäpinta 
maitoon päin).

477. "kadaiveil pestih maidorajendoloi" 
(katajavedellä maitoastioita).

478. "löydi neron" (keksi keinon 
johonkin).

479. "neron lövvin, toittsi ruan" 
(löysin paremman tavan tehdä jotain, 
vrt. neron leimaus).

480. "kirvez löydyi metsäz, oli puolen 
vuottu kavoksiz" (työkalujen myöhäisestä 
alkuperästä, vanhimmat työt=käsin 
tehtyjä).

481. "lövvändähine kirvez om minul, 
ni ken ei mene izändäkse" (löytökirves, 
isännäksi=omistajaksi, haltijaksi, 
vrt. metsän isäntä, omat isännät
=haltijoita).

482. "kesselin läppä" (tuohikontin kieli).

483. "läpäkkö juodu" (matala saviastia).

484. "kurikal nuagloa löhmäi vierimpuun 
hallatez" (halkaisee puuta nuijalla ja 
kiilalla, sahojen myöhäisestä alkuperästä).

485. "tuohilöhy, miz rovehtu laitah" 
(levytuohesta ropeita).

486. "vittsoi lämmitelläh koltsakse" 
(koltsakse eli vanteiksi).

487. "nuoraz lämssä luajittih" (lämssä 
eli hihna).

488. "kassaliz on lämsäd, niiz läbi 
viilehteksed" (tuohikontissa hihnat).

489. "tsuaskan hyvin läjjöndid" 
(kaadoit kupin läijölleen, 
piripintaan).

490. "maiduo on läjjölleh padaiziz" 
(läijölleen, vrt. läikkyä).

491. "lylypuun hallatez kirves pakkuu" 
(pakkuu eli luiskahtaa sivuun,
kovapuu).

492. "nuorikkazet lylykset kiännetäh 
vandehiksi puiziloih" (puiziloih eli 
puuastioihin, vrt. purtilot).

493. "lyngästä puusta luajimma suaroi" 
(käyristä puista auroja).

494. "lypsäl lehmän lyyryttelen, kannam 
maijon koaruttelen" (jokaisella työllä 
sanansa).

495. "siitä kun tultih lypsämästä, 
nin peitettih, jottei kajehtis, ei näytetty 
sitä maituo" (eloon liittyvän onnen 
varjeleminen, vrt. kalansaaliin 
peittäminen).

496. "lypsinreng om puuhine, 
kolme vannehtu, nenä, pangu, korvad" 
(renki eli sanko, lainasana).

497. "se oli hyvä lypsy, täyzi rengi tuli 
maiduo" (rengillinen).

498. "ezmäine lypsys kandahui lehmäl 
itselleh, toine da kolmaz vazal" (maidon 
varastamisen myöhäisestä alkuperästä, 
kuuluu vasikoille).

499. "tuuli sobie lyöhyttäy" (vaatteiden 
kuivaamista).

500. "korvoi on ylähätsi lyöhäkkö" 
(korvoi=sanko, lyöhäkkö=suustaan 
leveä).

501. "luuhizet suvat" (suvat eli kammat).

502. "luuhine piä on veitses" (luupäiset 
veitset).

503. "oli puusuga dai luusuga" (puiset 
ja luiset kammat).

504. "nuoruva täyttäy poruo luuva" 
(nuoruva=suopunki, luuva=heittää).

505. "oli rovehta luvittamassa" (sitomassa 
ropeen kulmia, luvittaa).

506. "konza tulou se roveh painetuksi 
siitä luvitetah" (ropeen eli tuokkosen 
valmistusta).

507. "kastui ga lyheneksendeli nuoru" 
(lyheni kastuessaan).

508. "nuora kun turbuou, niin lyhenöu, 
a kun kuivau niim pitkenöu järelläh" 
(elävät luomunuorat).

509. "niidzavu puu, suonikaz, ei halgie" 
(suonekas lylypuu).

510. "lynkäksi kuin kasvav puu, niin lylys on 
alipuolella puuta" (lylypuun sijainnista).

511. "täst ei sua ni midä, se niin on 
nihervikkö" (nihervikkö eli kierosyistä, 
puiden tuntijat).

512. "reil ajau lömizyttäy, leppeä 
pannuh regeh" (vrt. vanhempi jaloin 
kerääminen).

513. "kappaleh, kudain lymbyy, se on 
luobuza" (luopusa eli taipuisa puu).

514. "täs koivuz äjjy brujoa lähtöy" 
(lähtee paljon veistopuuta, yksi 
tuulen kaatama riittää koko talveksi).

515. "luskan lava" (lusikan lapa).

516. "luskan varzi" (lusikan varsi).

517. "luzikalla särvetäh rokkua" 
(särvetäh eli hörpitään).

518. "lusikkapuu" (lusikkateline).

519. "luzikkavakka" (vakka jossa 
pidettiin lusikoita).

520. "lukosk om pidulittsu komssu, 
hoabaine, yhtes palaz, pohjuz erikseh, 
piiroaloim piettävy, korgevuttu 
leviembi" (haapainen vakka jossa 
pidettiin piirakoita).

521. "hallod jiädih vedämättäh, 
ezmäi oli lumettomuz" (syksyllä, 
kelien mukaan työskenteleminen).

522. "kirvestä kurikal lotkoaloo" 
(puuta halkaistessaan, alkujaan 
kivistä kirvestä tai kiilaa).

523. "astie vuotau kun uurtiessa on 
loukko" (loukko eli reikä).

524. "aste on luhoks männyh" (lahoksi, 
aika laatia uusi).

525. "ruavod loznalleh, huavattu, kesken 
jätetty" (työt jätetty kesken, haavattu
=aloiteltu).

526. "nagrehen puhujan pidää lohkahella" 
(nauriin kylväjän, lohkahella=nauraa tai 
itkeä äänekkäästi).

527. "tuo lohkot sulamah ni illalla kizom 
pärettä" (lohkaistut pölkyt).

528. "tsurka pidäu lohkuo moneksi" 
(tsurka eli pölkky).

529. "syväimpuut peäzi lohokseks, 
pindapuut pärieks" (koko puun 
käyttäminen).

530. "lohoi aiga suuren tugum 
päretty" (suuren tukun päreitä).

531. "sen käez ruado loistau, 
nerokaz on" (käsityö).

532. "loittomaine ruad on kahten 
virstam peräz, muud on pihaz" 
(kauimmainen työ kahden virstan 
päässä, oma työ=lähityötä).

533. "pesnalla jiädä lomaijah" 
(tuuran nimiä).

534. "liyhei komssu" (väljäsuinen 
vakka, komssa=kosja=samojedin 
luja).

535. "luohannu on suurem rengie, 
madalem da leviem korvoidu" 
(puuastioiden nimiä).

536. "luajindalleh on korvoi hyvä" 
(korvoi=korvallinen sanko).

537. "oli loajindalleh, g ei vie loadinuh" 
(työtä edeltävä haaveilu eli suunnittelu, 
turha työ tuhoaa maailmaa).

538. "sepäl laitin tämän vikattehen" 
(toisilla teetetyt eli vieraat esineet).

539. "sitähän soattau loatie tuohesta 
hos mitä" (itse laaditut eli omat esineet). 

540. "myö luajimmo robehih" (tuohiropeita).

541. "loatka" (soikea savivati).

542. "semmoni ympärpyörie eli tsuikula 
astie savini otettih, loatkakse vielä sanottih" 
(kalan paistamiseen käytetty saviastia).

543. "moized oli ennen loatkat sanottii meiläi 
kivihizet" (omat nimet=omat astiat).

544. "loatkeni tuohikomssu, leveni peälitsi" 
(loatkeni eli leveni, astioiden muotoa
kuvailevat sanat).

545. "äl äjjeä kyzy, kyzy luavulleh" 
(kysy laadulleen, aiheesta).

546. "lohhani" (matalahko puinen 
pyykkiastia, vrt. lohko).

547. "pane tuoh kesselinkieleh uusi 
lipsurihma, entini on katennut" 
(rihma jolla tuohikontin kieli 
eli kansi kiinnitettiin).

548. "siitä oli semmoni kaitasista listeistä 
kuvottu vakka" (listeistä eli päreistä).

549. "lissevakka" (pärekori).

550. "panin vuattied ligoh, pidäh 
litsata hiät" (litsata eli pusertaa, 
häneksi kutsuminen).

551. "liuha, pohja lattsu, yhtä randoa 
ei ole, om perä da kaks laidoa, loukko 
om peräs kästilanna" (liuha=puinen 
kippo tai äyskäri).

552. "ota liuhu da viskuo veid iäre" 
(käytetty veden viskaamiseen).

553. "vetty liuhastad lipal" 
(liuhastat lipalla, vrt. vieraalta 
maistuva äyskäröi).

554. "viskaa vetty, täz on liuhaine" 
(liuhainen eli liuha eli liuhu).

555. "roveh rodih liuhakka hiilavah 
vedeh kastahuo" (tuohirove, hiilavah
eli kuumaan veteen).

556. "liuhakko komssu" (väljäsuinen 
kori).

557. "suurembie ligoida ajetah vuatteista 
livotannalla" (liottamalla, työn vaiheita).

558. "livoteksen otin iäreh" (vaatteet pois 
likoamasta).

559. "livotezvezi kua iäreh" (kaada ääreen,
pois).

560. "astivuo livotetah järvessä" (astioiden 
liottaminen).

561. "virzaimed on livos" (pajuista halkaistut 
siteet).

562. "putsid on livoz marjampanendah niskoi" 
(putsit liossa, niskoi=takia).

563. "sovad ligoh pandih" (sovad eli vaatteet).

564. "ligonah on tsakkoa, ei sua ni ruadoa 
tänäpäi" (sääskiä, heinäkuu=tsakkakuu).

565. "paniim miä hiät liguotsomah, ana hyö 
livotah" (oman työn luonteesta, jaetaan 
vaiheisiin, tapahtuu hitaasti).

566. "vielä näih asti on kysytty sitä tupev 
voitimekse sitä rasvoa" (tuppien voiteluun 
käytettyä kalanrasvaa).

567. "linnunhändy otetah sullakse, voitah 
piirajie" (häntäsulkia, piiraiden voiteluun).

568. "lipas on luajittu huavasta" (kevyet 
haapalippaat).

569. "lipaz laitah yhtes huabaizez lavvaz" 
(yhdestä laudasta, lippaiden koosta).

570. "lippahas sobii pietäh" (sobii eli vaatteita).

571. "myö tuohesta saima lipitsän" 
(tuohilipin).

572. "lipittsy, nellitsuppuizes tuohez yks 
tsuppu ottahuu keänäldetäh, a sid jälles 
pyöristytetäh, varvan nokku hallatah 
da pannah tuoheh, keätäh randah" 
(lipin rakennetta).

573. "tuohez lai lipittsäine vetty juvva" 
(käytetty juomiseen).

574. "mäntih ta koivusta otettih tuohta 
ta lippi loajittih" (laatia itse=olla itsenäinen, 
ostaa=olla riippuvainen).

575. "lipillä juotih vettä" (ennen lippiä 
käsillä).

576. "loajin tuohesta lipin" (ilo omasta 
työstä).

577. "lippizellä vettä juuvah" (lippinen 
=pienempi lippi).

578. "tuohesta oli loajittu lippo syyvessä" 
(syömiseen käytetty lippo).

579. "kuuzenkoskuoz on lippu" (koskuoz 
eli kuoresta, laadittu lippi).

580. "se oli liikomista, se kesselin korjoanta" 
(tuohikontin korjaaminen).

581. "kesselin suuta ta pohjoa liijottih" 
(liijottiin, vrt. liittää).

582. "siidä keännettih suu, liijottih toine 
kerros" (tuohikontin valmistusta,
vrt. liika=pariton).

583. "se kestäy hätken liinaine nuoru" 
(hamppunuora, hätken=pidempään).

584. "liinansiemenet tuultah, kuivatah 
riehtiläl pätsiz, survotah huuhmareh, 
sieglotah, toaste survotah, sid vetty 
pannah, sit ku kobristeled, puzerdeled 
dai void erotah" (hamppuöljyn 
valmistusta).

585. "liinuvoi on mustu, magei, 
pietäh pienes padaizez" (hamppuvoi, 
vrt. lainasana öljy, oil).

586. "liippa" (hiomakivi).

587. "liippazet luzikat ollah kaikistah 
parahat" (tasaisiksi hiotut lusikat).

588. "ennen käimmö regyzil toimmo 
lietetty" (toimme reellä lietettä eli 
hienoa hiekkaa, sekoitettu saveen 
laastia laadittaessa).

589. "hyö mendih liettieh" (lietettä 
hakemaan).

590. "koivuvittsa se ei piloa lihoa, se on 
hyvä" (hyvä vitsa, lihojen kuivattamiseen).

591. "lihakarttu on koivuine, puuh vestetty, 
laudoa piäl, aitaz" (koivuinen lihakarttu).

592. "kadaiveil pestih lihaputsiloi" (putsiloi
=pieniä puisia tynnyreitä, katajavedellä).

593. "liijos" (tuohinauha jolla korjattiin 
kesseleitä ja virsuja).

594. "liehahk on korvoi, vezi läikkyy kandajez" 
(liehahko=leveäsuinen, korvoi=sanko).

595. "liehakko komssu" (leveäsuinen).

596. "liepakko komssu" (komssu eli vakka).

597. "liepakko pada" (astioita kuvailevat
sanat, vrt. komssu=luja).

598. "pane juodani liezmah lämmäh" 
(juodani=savivati, liezmah=pätsin 
savikupuun).

599. "nuoran kaiken liestytti, ei nokkoa 
rostinuh" (liestytti=päästi purkautumaan, 
solminut nokkaa eli päätä).

600. "leuhka" (varsiputketon kirves).

601. "kirvehen leuka" (leuka eli perä).

602. "leuvakas komssa, nelläz oza avoi, päriez 
libo tuohez" (leuallinen eli kannellinen kori).

603. "levvoikas komssu, pärehine libo tuohine" 
(päreiset ja tuohiset korit, vrt. levo=katto).

604. "kesseliksi ei pie leviedä tuohta a virzuksi 
pidäy leviembi" (tuohen tuntijat).

605. "häi levitti sovat nuoral kuivamah" 
(sovat eli vaatteet).

606. "silloin otettih lövyksi" (lövyksi eli
levyinä, tuohta nila-aikana).

607. "pideä levy tuohta peästeä da kodih 
ottoa" (tuohen päästäminen).

608. "levytuohez rovehtu voibi luadie" 
(tuohiropeita).

609. "levytuohtu pidäs suaha robehikse" 
(ropeita eli tuokkosia varten).

610. "sargatuohen kissonda on kadzalla 
yläheändä alahaksi päin, sillä soau ottoa 
min levehyön himottau" (tuohen kiskonta
katsalla, ylhäältä alaspäin).

611. "leska, madala stauttsa, ruskieda 
savieda" (ruskiesta eli punaisesta savesta
laadittu matala vati).

612. "leskaz on suolattuu kaloa, laudoa 
kattieks, kivie peäl" (käytetty kalojen 
suolaamiseen).

613. "lavvanvestokirvehez on kaza da 
nokku krugloi" (pyöreänokkainen 
veistokirves).

614. "sovat pani laboholleh, kuivah pihale" 
(laskosti vaatteet kuivumaan).

615. "sobie lavohtiu tukkuh" (lavohtiu eli 
laskostaa).

616. "leikkaimma vezikartan hongasta" 
(vesikartun eli puisen ammeen).

617. "kirvehellä leikkai puun" 
(sahojen myöhäisestä 
alkuperästä).

618. "leikal ammuldetah jovez libo 
lähtiez" (leikatuista laudoista 
laaditulla kapalla, ammennetaan 
vettä).

619. "ku leikkavo lopeh, laaitah 
tsirppipiiraat" (elonleikkuun 
päätteeksi).

620. "tsirppilluojasep piettih vaikka 
myöhä illallaki loppu leikkoamini" 
(leikkuutöiden lopettajaiset).

621. "vielä tsirppiäzet piämmä, 
se leikkoannan lopendahine" 
(sirppiäiset).

622. "se vai ruavol pajostu laskou" 
(tekee työtä laulaen, ikivanha tapa 
helpottaa vaikeaa tai yksitoikkoista 
tekemistä, vrt. hiljaiset rahasta 
raatajat).

623. "töktie lasettih tuohesta" 
(tököttiä eli tuohitervaa).

624. "kerättih puun kokoroja ta tervoa 
lasettih" (laskettiin tervaa kokoroista
eli juurakoista, elävien puiden 
kunnioittaminen).

625. "lastikko" (pölkky josta kiskottiin 
liisteitä).

626. "voithan vestiä tuola lassuksella, 
jottei koko piha ruhkauhu" (lassuksella 
eli veistopaikalla, jokaisella työllä 
paikkansa).

627. "piirajjen keittelyzlastaine" 
(keittolasta).

628. "sultsinampastandulastaine" 
(paistolasta).

629. "kivenlaskendulastaine" (kuumien 
kivien laskemiseen käytetty lasta).

630. "kivilastaine" (kivien käsittelyyn 
käytetty puulasta).

631. "ymbäri koivusta punod lastazella" 
(tuohenotossa käytetty lasta).

632. "lastiehine rengi" (lastuista eli 
liisteistä laadittu sanko).

633. "lastiezed laddatah vanhehez ymbär" 
(liistesangon rakennetta).

634. "puus peäzöö lastuu, kui vestät, 
libo kirveheh leikkoat, sit hyppii lastut" 
(hyppivät lastut, eläviä olentoja).

635. "siitä levitettih lattiella, kuivamah" 
(kerätyt lehdet).

636. "latetta pessäh" (pesupäivä).

637. "vastagolikalla hivutetah latetta" 
(kuivuneella vastalla, lattiaa).

638. "pidäz late pyyhkie" (puhas tila).

639. "latevihko on rogozahiine vihko, 
kudamal vezii kuivaillah lattiez" 
(lattian kuivaamiseen käytetty 
niinivihko).

640. "nuorua latikoijah" (latikoijah
eli punotaan).

641. "halguo ladjoan pinoh" (halkojen 
tekeminen=myöhäistä perinnettä, 
vrt. vieraat metallikirveet).

642. "latsakko aste, leviem gui korgei" 
(leveä ja matala astia).

643. "lattsuperze kattil" (perse=pohja, 
elävät astiat).

644. "lattsuvutah hoavod matkal" 
(lattsuvutah=latistuvat, hoavod=säkit, 
säkki=sack).

645. "laukkoa kazvattau" (sipuleita
tai ruohosipuleita, oudoksutut
etelän kasvit).

646. "se om mium lehmä, kudamal on 
laukki otsas" (laukki eli valkea pilkku, 
kotieläinten määrästä).

647. "lapasta pardeh nuoru" (sido nuora 
parteen).

648. "lapusta nuora pardeh, koittelemma 
vediä" (lapusta eli kiinnitä silmukalla).

649. "nuoran lapasti" (sitoi silmukalla).

650. "lapeus, lapien täysi" (lapiollinen).

651. "talvella lunda suomitah labiella" 
(suomitaan lapiolla, vrt. suomu).

652. "labiella lunda rojitah" (puiset
lumilapiot).

653. "mene pane labjah varzi" (lapion 
varttaminen).

654. "puulabju" (puinen eli oma).

655. "kuuvesta palasta loajitah, semmoni 
nellitsuppuni ta siitä loukko peällä kaivettih 
jotta soatto hos mitä pitöä, sielä pijettih 
niekloja ta minkä mitäi" (lapinvakka eli 
nelikulmainen tuohiaski).

656. "ta siitä lapivvakkoja loajittih tuohesta" 
(omat tuohivakat).

657. "vestäy lahmuttau, suurie lastuloi" 
(vestäy eli veistää, vrt. vuolee).

658. "late on pilmulleh" (late=lattia, 
pilmulleh=roskainen).

659. "puikkuo pilmuod" (pilmuod eli
silppuat, puikkoja sytykkeiksi).

660. "kuivattih pimettöh jottei niin halkiele" 
(kuivattiin puut, pimettöh eli varjopaikkaan).

661. "pimevytem pahoi vestin illal, 
ei kätty myö rodinuh" (veistin pahoin, 
pimeässä tekemisestä).

662. "kun tultih tuohimetsästä nin 
niim pantih kivijen alla, painop peällä 
ta niin, semmosih pinkkoih" (tuohet 
suoristumaan kivien alle).

663. "lauvat pideä laddata pinkkah, 
muite mänöö kalttoh" (ladata 
pinkkaan, etteivät käyristy, 
vrt. kalteva, vrt. tehdä kaltoin).

664. "hallot pinottih" (halkopinot).

665. "pinuomata vetytäh hallod" 
(pinoamisen tarkoituksesta).

666. "pindapuuda pärieks kissotah, 
sinipindaista" (pinnasta sinistynyttä 
puuta).

667. "se pidäy pindupuuz olla, 
se on sitkiembi, ei katkie" (päreet 
pintapuusta).

668. "pindupuu, tandereh koattu mulloi, 
päriekse kiskotah" (edellisenä vuonna 
kaadetusta puusta, vrt. tuulen 
kaatamasta).

669. "vähäzin vetty pannah pirahutetah 
pezäzih" (pezäzih eli kuoppiin, 
taimia istutettaessa).

670. "se on roaga oksa, siidä on havut 
pirattu pois" (raaka oksa, havut perattu).

671. "piitämä" (lovi kirveen tai veitsen 
terässä).

672. "minun tuatan izä ei maltanuh 
pilata" (isän isä, osannut sahata, 
metallisten työkalujen myöhäisestä 
alkuperästä)

673. "piheilä kivie laskietah puizeh" 
(pihdeillä kuumia kiviä, puizeh
=puiseen astiaan, omat astioiden 
nimet).

674. "ennen ku kivil hiilutettih 
luahkannoi, sid oli piihtet" (puiset 
pihdit, kuumennettuja kiviä 
varten).

675. "pihtemillä ka kivie laskietah 
meilä suurilla, pienillä nahkua vejetäh 
suappoi ommellessa" (suuret ja pienet 
pihdit).

676. "vesasta otettih semmoista 
puukapuloa, se täh särettih vaim pihti" 
(taitettiin vesasta eli nuoresta puusta 
pihti, tuohilippiä varten).

677. "elkiä jättiät pihteh sokieta pärettä" 
(päreitä kannattavat pihdit).

678. "siidä kokat keännetäh, 
pannah pihet, puusta loajitah 
pihtozet" (puiset pihdit, 
tuohikontin kokkaan).

679. "haravass ollah piit i piirass 
om piit" (piit=piikit, piirass
=pirrassa).

680. "missä piit pizytäh, se on selgu" 
(selgu, vrt. selkä).

681. "suvas piin katkain" (suvasta 
eli kammasta).

682. "pienet piihyöd on suvaz" 
(pienet piikit, vrt. luukammat).

683. "astavas piit katkettih" 
(astavasta eli karhista).

684. "piid iskietäh verk ardoh, 
tsurakämmen välii" (puiset piikit 
verkkojen kuivaustelineeseen, 
kämmenen välein).

685. "sem muissav vielä kun 
ensimäini rauta astuva loajittih 
meilä" (vieraat rautaesineet,
oma itse laatiminen).

686. "piippu itse laitah, koivuz 
dernitäh tsuburku da kaivetah 
haudaine, tossa päi loukko varttu 
panna" (piipun rakennetta, 
käävästä koverrettu pääosa, 
johon kiinnitetään varsi).

687. "piippuu polttau" (omilta 
kuulostavat ainekset, vieras nimi, 
piippu=pipe).

688. "piiruajuodu nenän edeh tuodih" 
(piirasjuota eli vati, kylässä oltaessa).

689. "piiraikarttu om pidulittsu, 
pyöryzy, hoavas keätty, pohju lastiez, 
ei korvoa ni pangoa, pietäh orrel libo 
pätsinkorval" (haapapuusta laadittu 
soikea piiraskarttu).

690. "piirailabjal piiroaloi pätsih pannah 
da otetah" (piiraslapiolla, piiraita pätsiin).

691. "piirailukosku on hoabaine, 
keätty hoavanlavvas" (haapalaudasta 
taivutettu lukosku eli vakka, 
lainasana).

692. "piiroampoalikalla ajellah 
kuoruskaisie" (ajellaan palikalla, 
vrt. kaulimella).

693. "piiruavirsilöin ker juoksendellah" 
(piirasvirsilöiden eli korien kanssa, 
virsi=tuohesta).

694. "härkimel pieksellä pidäy" 
(pieksellä eli sekoittaa, 
vrt. Pieksämäki).

695. "härkkimellä pieksetäh huttuo" 
(huttuo eli puuroa, puisella 
härkimellä).

696. "pieluksed lykittih hangelle da 
perrettih kepillä" (pieluksed eli
tyynyt, pakkanen=oma puhdistaja).

697. "niitä pajuja ta pieniä näreitä 
hauvottih" (haudottiin vitsoiksi, 
näre=kuusi).

698. "sobii päivittäy, ajjal panoo 
kuivah, sid ilmu päivittäy da puhuu" 
(päivittää vaatteita aidalla, omat 
kuivauskaapit).

699. "nilalla kun otetah nin se neät 
hänestä pois kuivau se mehu, 
puhas tulou" (nilalla otetut puut
ja tuohet, toukokuu=tuohikuu
=nilakuu, nila=elämänhaltijan
nimiä).

700. "puraz vedeh napsahtih" 
(puras eli tuura).

701. "voattien kera keärie nin 
se ei peäsis niiv vanumah" 
(vanumah eli vanuuntumaan, 
pesty villakinnas).

702. "peälipangu keliz laitah, eräz 
ontettu, toine laudaizez" (kelosta 
laitettu kannellinen maitoastia, 
ontettu=koverrettu).

703. "piälipangas talutah maiduo" 
(talutetaan maitoa).

704. "peälipangu on kyyreä korgei, 
pyöryzy, kate, keägäine, pangu" 
(kate=kannellinen, keägäine
=korvallinen, pangu=sangallinen).

705. "piälipangazil kannettih da 
tuohipuzuloil" (maitoastioiden 
nimiä).

706. "rengi viltistyi, mi lienne lykätty 
peäl" (rengi=sanko, viltistyi=meni 
kieroksi).

707. "puazut pidäs petsatojja savel" 
(puazut=saumat, petsatoija=tilkitä 
savella, vrt. Petsamo).

708. "omas peäz loadi" (omasta päästä 
laatiminen).

709. "omal piäl, omoa piädy myö ruadoi" 
(raataa omaa päätä myöten, vrt. toisten
työtä kyttäävät "pomot").

710. "ta olihan niitä moasepäl loatimie 
veittsijä, tuohesta peät" (linnansepät 
ja maasepät, vieraiden asioiden 
tulosuunnasta).

711. "deerävästkoivust on pee veitses" 
(pää visakoivusta).

712. "vielähän se pitäis se kalalluini 
peäkampa" (kalanluiset kammat).

713. "piäkkökirves" (hamaraton 
kirves).

714. "nuoran piäkäle" (pätkä).

715. "soba peäl, toine pezeis" (kahdet 
käyttövaatteet).

716. "paidu pezejih pandih" (pezejih 
eli likoamaan).

717. "madaro kestäy hätken, a keldu 
rubiov valgumah pezeksendellez" 
(valgumah eli haalistumaan, 
luonnonväreillä painetut vaatteet).

718. "sobie pezeksie" (pesee vaatteita).

719. "rannas sobii pezeksiu" (pesupäivä).

720. "yhtel pezeldykzel ei vallonnuh, 
pidäv vie randah mennä" (rannassa 
peseminen, vrt. porossa keittäminen).

721. "lattiem pezömini" (lattianpesupäivä).

722. "seinäd om meäm pezennän valgiet" 
(valkeat pesennän jäljiltä).

723. "pezendaigah älgeä kävelkeä, ligoa älgeä 
kannelkoa" (toisten työn kunnioittaminen).

724. "pezendajjas pajjan jo revustin, 
g e ole midä piäle panna" (yhden paidan
ongelmia).

725. "suurem perehen ker pidäy aiven sobua 
pezettiä" (olla aina pyykkiä pesemässä, 
vrt. pesukoneen täyttämisestä väsyvät).

726. "pezinkorendo om pyöryzy, tostu syldy" 
(pitkä ja pyöreä pyykkäyskeppi).

727. "pezimpoalikku on koivuz, lava da 
varzi, vähäizel varzi yläh päi kouruzalleh" 
(koivuinen pesupalikka).

728. "raalla vassal hierotah peskun kera" 
(hierotaan puulattiaa, kuivalla vastalla 
ja hiekalla).

729. "peskuu pidäs suaha saven keskeh" 
(peskuu=hiekkaa, keskeh=sekaan,
vrt. muurauslaasti).

730. "netse liete on peskuhine, siid ottoa 
voibi" (ottaa peskua, lietteestä).

731. "hienol peskul pestäh perttilöi" 
(peskulla eli hiekalla, vrt. hiekkapaperilla, 
uusiutuvat puupinnat).

732. "peskulabjal nostammo peskuu 
komssah" (lapiolla hiekkaa koriin, 
jokaisella työllä kalunsa).

733. "late peskuvui" (hiekkaantui, 
aika pyyhkiä).

734. "pesnalla jiädä lomaijah" 
(pesnalla=tuuralla, lomaijah
=särjetään).

735. "sovad om pezos" (pesossa 
eli likoamassa).

736. "sobiem pesoh mäni päivä" 
(työ / päivä).

737. "pertim pezopäiv on tänäpäiv" 
(pirtin pesupäivä).

738. "pezoksem pidi" (piti pesoksen, 
pesi likaiset vaatteet).

739. "pesoveh matatah" (rantaan 
pyykkiä pesemään, yhdessä 
tekeminen).

740. "latetta pessäh" (latetta 
eli lattiaa, vrt. lattea).

741. "ota virzu jalgas alla da 
rubie pezömäh perttie" (jaloilla 
peseminen).

742. "pezuhuuhmar" (jäähän 
koverrettu pesusyvennys).

743. "pezukartta oli kabiembi kun 
kylyn kartta, se ei ollut niim puulas" 
(vaatteiden pesuun käytetty puinen 
karttu).

744. "luzikam pezä" (lusikan 
osien nimiä).

745. "petties kirvotin astien" 
(petties=vahingossa, kirvotin
=pudotin, itse laadittu=arvokas).

746. "petkelellä sobie survotah" 
(survotaan vaatteita, pestäessä, 
petkele=survin, nuija).

747. "petkelellä survotah huuhmaressa 
siemendä" (petkeleet ja huuhmareet, 
vierailta maistuvia sanoja). 

748. "nuoram petlai koavih" (petlai
=sitoo silmukalla, koavih=paaluun, 
vrt. Kaavi).

749. "nuoram petlukku" (silmukka).

750. "oli petransarvestaki loajittuita 
katsoja" (katsoja eli nylkimiä, 
tuohen ottimia, vrt. katsoa).

751. "pedransarvez on veitsempiä" 
(poronsarvesta veitsenpää).

752. "ei meäm perukalla" (poltettu tervaa, 
vrt. tuohitervaa, omat ja vieraat tervat).

753. "nuoru pereä andau, vällenöö" 
(antaa periksi, väljenee).

754. "perähalg om pedäjäne" 
(petäjäinen halko).

755. "perähallosta pärettä luajitah" 
(myöhäiset halot=myöhäiset
päreet, metallisten työkalujen
ajalta).

756. "mene tuo perähalguo, 
rubiem päretty kiskomah" 
(päreiden kiskominen).

757. "otetah perähallokse 
nigavunnuh" (nigavunnuh 
eli kuivunut petäjä, elävien 
puiden kunnioittaminen).

758. "perähalgo on nigavunnuh 
puu, pilam pidvuz, jämei" 
(pilan eli sahan pituinen).

759. "pelvahat pidäy perätä, 
loppie eäreh, saroal tuvva" 
(perätä=korjata, saroal
=latoon).

760. "heineä pereämäz ollah, 
lopeh heinänruado" (pereämäz 
eli korjaamassa, vrt. perkaamassa).

761. "sammalem pebruo panoo 
tykkieks puazuloih" (tykkieks
=tilkkeeksi, puazuloih=hirsien 
rakoihin).

762. "ei ole ni yhty pebrustu 
lattiel, moin om puhtaz" 
(pebrustu=murua, roskaa).

763. "pertti pebrustuu terväh, 
vai vestetäh midä" (pebrustuu 
eli roskaantuu, veistäessä, 
sisällä ja ulkona tehdyt työt).

764. "pebruvutti pertin" (sotki 
pirtin, paheksuen).

765. "perkka" (iso kaira, 
vrt. Perkko).

766. "pejjett on sovat kuivah" 
(peijetty=levitetty, pingotettu, 
sovat=vaatteet, vrt. peijaiset).

767. "niidy pehmiteltih" (pestyjä 
sukkia laudalla).

768. "ei joga saves padoa roite" 
(pataa synny, omat savipadat).

769. "mie murriim padan" 
(arvokkaita).

770. "pada murenoo" (käytöstä
vai tulen voimasta).

771. "pada om pyöryzy, eig ole korvoa 
eigo pangoa eigo varttu" (savipadan 
kuvaus, pyöreä, ei korvaa, ei sankaa, 
ei vartta).

772. "pada kattiloa pagizou, a perzied 
yhtemmoized mustad" (vrt. pata 
kattilaa soimaa).

773. "padalaudani" (padan alusena ja 
katteena käytetty laudanpala).

774. "padapaikal otetah padoa pätsiz, 
eiga käid novestu" (patapaikalla eli 
lapulla).

775. "padasavi on ruspakko" (patojen 
tekemiseen käytetty savi, ruspakko 
=punertavaa).

776. "vett om pardahan tazal" 
(astiassa, parras=reuna).

777. "tuohem parroiksuksie pannah 
halgopinoh" (tuohitöistä jääneitä 
paloja).

778. "tuohisarga parroissetah" 
(tasoitetaan sarkatuohen reunat, 
tuohitöitä varten).

779. "siid on näbie veittsi parrostua" 
(hyvä veitsi tuohen parrastamiseen, 
vrt. veitsiä edeltäneet kiviset
työkalut).

780. "parrostua tuohta" (tasoittaa 
tuohen reunoja).

781. "märällä vassalla partiset puhassettih" 
(partiset eli orret, pölyn kerääjiä).

782. "panguz on lämmytetty puu, ladvu 
lyhendetty da muah pystetty" (maahan 
taivutettu puu, vrt. panka eli sanka).

783. "pangua puttsi vedeh, ravistuu" 
(puttsi=tiinu, ravistuu=tulee hataraksi).

784. "voattiet pandih ligoh aldahah" 
(puiset altaat, vrt. kartut).

785. "pannah roaje vireih" (työ vireille, 
oman työnteon luonteesta).

786. "panen roavon alguh" (työn alkuun, 
hiljaa hyvä tulee).

787. "panem parahad nerod sih" 
(parhaat nerot eli ajatukset, 
oma tekeminen=vanhan toistamista 
ja uuden keksimistä, itselleen 
sopivien tapojen löytämistä).

788. "pane vardeh minun sanad" 
(varteen eli muistiin, omilta 
oppiminen).

789. "pani pohjam putsih" 
(putsiin pohjan, eri puusta).

790. "palohang on koivuine, 
kaks sorppoa" (kaskella käytetty 
kaksipiikkinen hanko).

791. "palohangol ruistu kannetah 
kegoh" (omat koivuiset työkalut, 
vieras rukiin (rye) kasvattaminen 
poltetussa metsässä).

792. "viedraz on eäni pamakko, roih 
onnoako loukko pohjah" (viedrassa
eli sangossa, reikä pohjassa).

793. "panendamieli ei peäs pyzy" 
(pakottamalla opetettu asia ei pysy 
päässä, vrt. "skoulut").

794. "pantih tuohesta i panka siihi 
kanteh" (panka=kahva, sanka).

795. "komsam panga" (kopan tai korin 
sanka, ko=koivu, lujapuu).

796. "viedram panga" (sangon sanka).

797. "pang on rengissä" (puisessa 
ämpärissä).

798. "komsam pangu on sargutuohez" 
(tuohesta laaditut pangat).

799. "pangu katkei" (katkesi, 
aika punoa uusi).

800. "pangu punaldeleh ymbäri" 
(puno tuohi, kahvan ympärille).

801. "hyö lähtiettih mardah, 
pangakkahad virsizet otettih keral" 
(lähtivät marjaan, sangallisten 
tuohikorien kanssa).

802. "vanhu virs om pangatoi" 
(vanhempi kori, sangaton).

803. "otettih semmoni pankavakka 
tahi tuohikosja" (kosja=sangallinen 
rove=rove sangaton).

804. "se lapinvakka oli semmoni, 
kuuvesta palasta loajitah" (kuudesta 
tuohenpalasta).

805. "siitä karttah laski kivet 
pätsistä, palavat kivet" (puiseen 
karttuun, pätsissä kuumennetut 
kivet, veden lämmittämistä).

806. "pall om pajaz, suurembi ku 
vazar" (palja=leka, moukari).

807. "läksi palkalla ruadamah" 
(oudoksuen, palkkatyön myöhäisestä 
alkuperästä).

808. "pakkuli, vanhassa koivussa musta 
pahka" (mustat pakkulikäävät).

809. "pakkuli poros pideä keitteä, 
siit pehmenöö" (keittää porossa eli 
tuhkavedessä).

810. "pakkuliporo" (pakkulikäävästä 
keitetty tuhkalipeä, pidetty parantavana 
ja puhdistavana, vrt. obinugrilaisten 
vastaavat tavat).

811. "putsim paned ligoh, anna sumbenoo" 
(sumbenoo=turpoaa vedessä).

812. "pajukomms om pletitty hienoloiz 
vezaiziz, keväjel työndynyöd, sygyzyl 
ottah" (pajunvesoista letitetty kori,
vrt. komssa=tuohikori).

813. "pahoi roadoi, ei mieldy myö" 
(mieltä myöten raataminen, 
paha=huolimaton työ).

814. "meilä paimenie enämpi ei pietty" 
(paimenien eli toisilla työn teettämisen 
vieraudesta).

815. "omii lehmii paimendammo" 
(vieraat lehmät, oma itse tekeminen).

816. "kun ne kuumassa veissä kuumentau 
nin ne laijak käpristyy, ta siitä kun sem 
painelou ni ei niitä tarvitse ommella 
eikä mitä" (tuohiaskia painettaessa).

817. "roveh painetah kiehuvah vedeh" 
(tuohen painaminen kiehuvassa 
vedessä).

818. "sit sidä pietäh painimes kuni hän 
kuivaa" (taivutettua puuta painimessa, 
vrt. reen jalasta, vrt. nuoran ja tulen 
avulla painaminen).

819. "riuku painoksi pantih jottei peässyt 
tuuli viemäh" (omat painot, puita ja kiviä).

820. "vandehie painetah" (painetah eli 
taivutetaan).

821. "asteinaki oli semmoisie malloja, 
ne oli koivum pahkasta loajittu" 
(koivunpahkoista laaditut maljat,
vrt. Malla).

822. "pahkasta kaverretah kauhoa" 
(kaverretaan kauhaa).

823. "Joakko loadi pahkahista kauhoa" 
(pahkaiset kauhat).

824. "pahkahine kullu" (kullu, 
vrt. kulho).

825. "pahkukauhal on varz yhteh palah 
pezän ker" (varsi ja pesä yhtä palaa, 
yhdestä pahkasta).

826. "pahkukauhal ammuldetah vetty 
rannaz" (vrt. saunassa).

827. "koivuz laitah pikkarastu pahkukulluu" 
(pienet pahkakullut).

828. "om piendy libo suurdu pahkukulluu" 
(pienet ja suuret kullut, omilta kuulostavia 
astioita).

829. "pahkaryypystä ana, välttäy miula" 
(ryypystä, vrt. ryypätä).

830. "pahkastauttsa ei vähällä murene" 
(stauttsa=kuppi, kulho, omat ja vieraat 
nimet).

831. "pahkustauttsu om pyöryzy, 
ammuldetas sil metsäs kävellez" 
(vieraiden nimien alkuperää,
vieras tapa laatia, vieras
käyttötarkoitus).

832. "pahkutsuaska, marjoa, vetty 
pietäh metsäz" (tsuaska=kuppi, 
saaska).

833. "neron ozutti toizel" (osoitti 
eli opetti taidon, vrt. oppi itse, 
toisia seuraamalla, jälkimmäinen 
vanhempaa).

834. "se pestih joka kevät virsulla 
i tsuurulla ta vihkoll oteltih" 
(tsuurulla eli hiekalla, pirtin katto, 
kevätsiivous).

835. "ozapuolleh pannah, ei lugieda" 
(pannaan osapuilleen, lukemisen 
eli laskemisen eli suurten lukujen 
vieraudesta).

836. "pangoa ozapuolleh, emmo 
kehtoa viesata" (viesata eli punnita, 
vrt. grammojaan ahneina laskevat 
"kauppiaat", vrt. vieraaseen elämään
opettavat "skoulut").

837. "opi vai kattsuo, itse i näed" 
(katsomalla oppiminen).

838. "loukon kaivan oralla" (loukon
=reiän, oralla=pienellä poralla).

839. "naparjora" (napakaira, näveri).

840. "polvoroa pied yhtel käel nokaz, 
toizel käel punot polvie" (polviora=käyrä 
polvekasvartinen pora).

841. "orazella suappuad ommellah" 
(orasella eli naskalilla).

842. "orazella loukkuo pistäh nahkah" 
(loukkuo eli reikiä, vrt. luuneulat).

843. "jo nyt olet neuvottu niegla, 
opastettu oran" (kalujen taikominen 
ennen työn aloittamista).

844. "orazel ommellah jallatsii" 
(jallatsii eli jalkineita).

845. "kauhaist ongurdoa koverimuol" 
(ongurtaa eli kovertaa, kauhaa 
kovertimella).

846. "koverkirvehel ongurdetah puudu" 
(kovertamiseen käytetyllä kirveellä, 
vrt. kivitaltalla).

847. "suuremmad lassud ontetah vezeimel" 
(ontetah=koverretaan, vezeimel=taltalla, 
vrt. ontto).

848. "opasteliuvuttih ta itse alettih loatie" 
(itse opastuminen, vrt. oppimaan 
pakottaminen, "oppivelvollisuus").

849. "kuottele opastuo hyvällä pakinalla" 
(hyvällä pakinalla eli oikeilla kysymyksillä 
oppiminen, vrt. "opettaminen" eli tiedon 
tyrkyttäminen, vastakohtia).

850. "omaz opindas tijjän kui koz mi 
roatah" (oman opin mukaan tekeminen, 
vain vieraaseen täytyy "opettaa" eli 
pakottaa).

851. "kepie on kirves, loajita jykiempi" 
(jykiempi eli painavampi).

852. "puzu, tuohini, pohja da kanzi puuhini, 
pyözyrä, kyngäm piduhus, voaksoa kiehkie" 
(pusu=pyöreä kannellinen tuohiastia, 
kyngän=kyynärvarren syvyinen, 
kiehkie=pyöreiden astioiden leveydestä 
puhuttaessa, vrt. kehkeä).

853. "omaneroni, itse tiedeä, ei kyzy ni kel 
midä" (omaneroiset ihmiset, inhoavat 
neuvomista).

854. "omapeähini duumu, omas peäz laittu" 
(omasta päästä laitettu).

855. "ogaldui kirvez, kiveh meni" (ogaldui 
eli loveutui). 

856. "semmoni oksa otettih miss oli hoara, 
ta se hoara jeäy koukukse" (tarvepuut, 
luonnon luomia, veistämistä vanhempaa
perinnettä).

857. "puu on ylen oksani, ei sidä toimita 
kuadua" (oksikkaiden puiden pyhyydestä, 
eläinten pesäpuita).

858. "kyläläini kyntelöy, vieras näitä viljelöy" 
(maanviljelyn vieraasta alkuperästä, 
oikealta nimeltään maaorjuus).

859. "piripinnal pani" (astian piripintaan).

860. "piripindazen tsuaskan valoi, 
ei sua ni kuadoa" (tsuaskan=kupin, 
valoi piripintaan).

861. "tuohilipaz om piza, hallatah nokku 
da tsokatah tuohipalah" (tuohilipas eli 
pisa, vrt. pusa).

862. "siitä veitsellä pissettih siih lautah 
se loukko" (vieraat veitset, vieraat 
laudat).

863. "loukom pystäv oraizel kandah" 
(loukom=reiän, oraizel=naskalilla).

864. "ta siitä puikko se viijäh samah 
puuh, sälöjen keskeh" (oman työnteon 
luonteesta, jokainen työ=taika).

865. "sillä uroholla kyllä pistyy kirves 
käteh" (kir-ves, vrt. samojedin 
kirves=tupka).

866. "ei pissy viikateh käteh" (vieraat 
metalliteräiset työkalut, tuntuvat 
väärältä kädessä).

867. "pane puttsi pystöi, anna om pystöi" 
(anna olla pystyssä, itse laadittujen 
astioiden kohtelusta).

868. "mim pidehys sen i levehys" 
(omat koot).

869. "korvoi veem pideä" (korvoi 
eli korvallinen saavi).

870. "rengi viem pidäy, ei ole kuivanuh" 
(renki eli sanko, ilmeisesti korvaton).