KULKUNEUVOT

1. "nenätammez, perätammez, porttapu, pitta, tullid, 
tullin uttu, kili, emäpu" (veneen osia).

2. "ylen jyrkkylaidazeks oled luadinnuh venehen" 
(laatijansa näköiseksi, vrt. hengettömät ostoveneet).

3. "läkkä veämmö venehen, allot kivilöi vas jyskytteä" 
(maalle vetäminen).

4. "koivun lylyksiz laitah rein jallastu, jumalam 
painettuo, kazvandahistu" (reen jalaksia, 
luonnonkäyristä lylykoivuista).

5. "jogiveneh pidää olla luja" (koskien vuoksi).

6. "jogivenehel kävelläh kalan soaloih ylähpäi jogie myö" 
(kävellään veneellä, vrt. valokuvissa näkyvät seisaalta 
sauvotut veneet).

7. "aina souvamma ta jeätyy airot ta kirvehellä 
kopahutamma, ne lumet jeäp pois" (airojen 
kunnossapitoa).

8. "jogo mäin jiätittö, huomei tulemmo tsuruamah" 
(jäädytitte mäen, tulemme laskemaan kelkoilla).

9. "nämä on nyt suksed jalgavazet, pädöö hiihteä" 
(jalgavazet eli käyristetyt).

10. "katso jo on suksi jalgavoittunuh, pideä ottoa pois" 
(jalkavoitumasta eli käyristymästä).

11. "regyöz on jallaksuod" (jalakset=reen jalat, 
elävä olento).

12. "jallankohtu" (jalan kohta suksessa, päläs).

13. "kolosumpohju pannas suksiloih jallantiloih, 
sid ei lumi tartu" (kolosunpohja, suksien osia).

14. "minä lähten regeh jallastu suamah mettsäh" 
(jalaspuita etsimään).

15. "suksed ne on igizet, ammuzet" (ikiset eli 
vanhanmalliset sukset, leveät, kuusesta veistetyt, 
nahalla päällystetyt).

16. "saimah pandih" (isoon veneeseen, vrt. Saimaa).

17. "huondeskodvah minä regie lain" (aamupäivällä,
työn aikaa).

18. "siitä tsunam peräh sivotah hiihnoista ne porot" 
(tsuna=kelkka, pieni reki).

19. "rein jallas havvottih pätsis" (haudottiin eli 
taivutettiin tulen avulla).

20. "ahkivon emä on tuodu, rubie vain luadimah 
ahkivuo" (emä=aihio, emäpuu).

21. "suksed ne on igizet" (ikiset eli vanhat).

22. "rubiemma airuo luadimah" (laatia eli tehdä 
rakkaudella).

23. "ahkivom pohjapuu loajitah lylyksestä, a listiet 
männystä" (ahkion osia, listiet=vitsoista tai laudoista 
laaditut pohjat ja laidat).

24. "keskimäizis kablahis poikkizin riez on kahvu, 
järei puu, riempaivus sivottu" (reen osia, kahva
=pajusiteillä kaplaihin kiinnitetty poikkipuu, 
kaplaat=lyhyet pystypuut, 3-4 paria).

25. "kainalovitsat sivotah ensimäisestä kaplahasta 
seväm peäh" (kainalovitsat=jalaksen kärjen etukaplaan 
yhdistävät pajusiteet, sepä=reen etuosa ensimmäiseen 
kaplakseen asti).

26. "kalaveneh on suurembi kävelyzvenehty" 
(käytön mukaan nimeäminen).

27. "jogivenehel kävelläh jogie myö" (kävellään jokea 
myöten).

28. "kalaanimalla matatah" (melomalla, vrt. Kalanti).

29. "kanduvitts on juuri peräs kavustaz da kavustah" 
(kantavitsa=kaustojen peräpäitä yhdistävä vitsa, 
kausta=jalaksen suuntainen yläpuu jonka koloihin 
kaplaat kiinnitettiin).

30. "kantapaju" (reen takimmainen paju, 
kandapoikimpuolini).

31. "vitsasta oli se kannantakani" (suksen side).

32. "otettih ne jalakset loajittih, hyvim pität semmoset, 
no siitä pantih siih kaplahat, siitä poikkipuolini kaplahien 
nenäh" (poikkipuolinen=kaplaiden yläpäät yhdistävä 
poikkipuu, reen osia).

33. "kablaskoivuz azutah kablastu" (paksuoksainen 
koivu josta laadittiin kaplaita).

34. "ähkätes karskau" (ähkätä=sauvoa venettä).

35. "pane kaksi kämmentäsi kahem puolen karpahani, 
varaksi vähän venehen" (karpa=pieni vene, 
vrt. karpassu).

36. "turkk on ries kattiennu jalloile" (reessä jalkojen 
katteena).

37. "kazvandusondo om parembi painandusonduo" 
(kasvukaarevuus, painamista eli taivuttamista 
parempi, suksista puhuttaessa).

38. "reiz kaustat katkettih" (kaustat eli jalasten 
suuntaiset pitkät yläpuut).

39. "kavustad om pitkin regeh, kablahiem peäz, 
kablahad loukos kavustan, kavustoim peäl paivud" 
(kaplaiden päät kaustoihin ja jalaksiin laadittuihin 
koloihin, kaustojen päälle pajuiksi kutsuttuja 
poikkipuita).

40. "kanto hän lylyn lumella, kanto kattavan avuksi" 
(kattavan eli syvässä lumessa käytetyn lyhyen suksen, 
muita nimiä kalhu ja suosus).

41. "myö olemma omassa venehessä" (oma vene, 
itse valmistettu).

42. "häi tulou saiman kel" (saimalla eli isolla
kuormaveneellä).

43. "tarbomen kezrä" (tarpoin=sauva, kezrä=sompa).

44. "luine kezrä sauan peessä" (poronluinen sompa).

45. "kaks keskipaivuu on nellikablahizez, yks om 
parrenvedoriez" (nelikaplaisessa reessä, 
kaksi keskipajua, hirrenvetoreessä yksi).

46. "ketsoi" (sauvan sompa).

47. "ketsoikeppi" (vanhanmallinen sauva).

48. "talviregi pidäv olla luja, kezäregi välttäy hoz olgah 
kolmekablahine" (talvireki=nelikaplainen, kesäreki
=kolmekaplainen).

49. "kedara" (jalaksen kaareva etupää).

50. "liijat kikat pideä vessellä" (veistää kikat eli 
puussa olevat mutkat, vrt. kikkailla).

51. "jallaksem painin ylen on kikka, pideä vesteä 
regeh pädemäh" (painin=puu jonka avulla 
taivutetaan jalaksia ja suksia, kikka=käyrä).

52. "jalas kiperretäh painimpuun peällä" 
(kiperretään eli taivutetaan).

53. "ku ed jallastu kiperdäne, häi i jiäy ölläkökse" 
(ölläkökse=liian suoraksi, hankeen ottavaksi).

54. "nuorazel rein jallastu vähäzel kiberöitän vie 
painimez ottahuu" (taivutan reen jalasta nuoran 
avulla).

55. "kirjuttoa pidäs sukset" (itse laaditut esineet, 
otetaan käyttöön vasta koristelun jälkeen, 
esineen hengen sija).

56. "korjaz on kirjoa" (ajoreessä koristeluja).

57. "kirjakorja kiijellen" (koristeltu ajoreki).

58. "katso vai kirjakorjal ken ajanoo" (koristellulla 
reellä).

59. "koares" (veneen kaareksi veistetty käyrä puu).

60. "joko on kirjo kiini pantu, karjo koareheh sivottu" 
(kirjo=koristeltu vene).

61. "kuarettua pidää veneh" (kaarilla vahvistetut
lautaveneet).

62. "ne metsästä kerättih puun kokoroja" 
(kokoroja eli juurakoita).

63. "veneheh näh pidäs suaha kokorua" 
(veneen emä eli kokkapuuksi).

64. "kokornokku veneh, keänäldynnyh on emälaudu" 
(emäpuun nokka, taivutettu taaksepäin).

65. "nenäkokka ta peräkokka" (veneen kokat).

66. "kolmilaita, emäpuu ta siitä kolmi lautoa" 
(kolmilaitainen vene, lautaveneet=myöhäistä 
perinnettä).

67. "porot pannah kollohoh" (valjastetaan reen 
eteen, kollo, kollos=pororaito).

68. "itse issun ahkivossa ta kolmi härköä kollohossa" 
(ahkiossa jota vetää kolme porohärkää).

69. "povoskareid da reslareid ollah nellikablahaizet, 
vain korjad ollah kolmekablahaizet" (povoska
=kuomureki, resla=laidallinen tai korillinen reki, 
korja=ajoreki).

70. "kolmekablahine reg on kebjiembi vedäjez" 
(kevyempi vetää, ajoreki).

71. "korentau rejen, loatiu korieksi" 
(koristelee rekeä).

72. "korjaz on katuhku jalloil, kondientallu peräz" 
(korjan eli ajoreen peitteitä).

73. "korjanjallaz on lyhembi da kajjembi" 
(ajo ja kuormareen eroista).

74. "korjanlaidupuu on jyrgynäine, koivuine, 
käzvarren järevyz" (ajoreen laitapuu, käsivarren 
paksuisesta halkaisemattomasta koivusta).

75. "korjanlehti" (ajoreen sepälauta).

76. "korjuregi on huvembi da lyhembi kresloi, 
lajjad näbiembäd, hoikembad" (korju=ajoreki, 
kresloi=työreki).

77. "korvista" (lumikengän vitsalenkki johon 
jalka laitettiin).

78. "koivahaizen jallaksekse koukusti" 
(nuoren koivun, reen jalakseksi).

79. "naine kudo kouran" (koura=peite, ryijy).

80. "mene tuo kouru korjam peräh" (ajoreen 
peräpeitteeksi).

81. "kouzurad nokad on suksez" (kouzurad 
eli käyristetyt).

82. "kouzuralleh kui kämmen on airo" 
(airojen esikuvia).

83. "suksi kouzuroitetah pätsis" (kouzuroitetah
eli käyristetään).

84. "perä kruotskui koskelona, tellot tetrenä kukerti" 
(veneitä kuvailevat säkeet).

85. "lähtedgo saimah miehekse" (lastaamaan 
kuormavenettä).

86. "kuutti" (haavasta, hongasta tai kuusesta koverrettu 
vene, käytetty kalastamiseen).

87. "kullul on kuutti, pidäs tavata" (kululla eli irrallaan).

88. "veneh on kunnoz, vie häi matkoau" (hän).

89. "puusta loajittih sukset, mim peällä kuplettih" 
(kuplettih eli kelluttiin, hangen päällä).

90. "suksen pohdis on kuurat" (kuurat eli uurteet).

91. "reiz on jallaksed pahad, lijjan kyheräd" 
(kyherät eli käyrät).

92. "kuutinnenä" (kuutin keulaan kädensijaksi 
veistetty nokka).

93. "kuutinnokk on teräväks vestetty" (veneiden 
esikuvista, vrt. vesilinnut ja eläimet).

94. "kuutinsiibi" (kylkeen kiinnitetty varalaita).

95. "kuutti, ykspalahizes hongaz laittu veneh" 
(yhdestä hongasta laadittu).

96. "kuutti on kumman veneh, kakstoista miestä 
kanervikos kandaa" (sanonta).

97. "kaht enämbeä hengie en ole nähnyh kuutiz" 
(omien veneiden koosta).

98. "näidgo mejjän kuuttii" (jokaisella perheellä 
omansa).

99. "veitäh kuutti toizeh lambih" (lampivene).

100. "pertin kyllel on regi" (pirtin kyljellä, 
vrt. rekien pitäminen kodan ympärillä).

101. "käiverdeä pidäy suksekse" (käiverdää eli
käyristää).

102. "se on kävelyzveneh pienembi veneh, 
suurembi veneh on nuotampyvvändyveneh" 
(veneiden nimiä).

103. "semmoni on käsäys loajittu poron koivesta, 
ta se pannah kaklah" (koipinahasta laadittu 
poronlänki).

104. "kodiregi kui on köteäzöitty, ga vältäy, 
ajoregi on näbiembi" (koti ja ajoreet).

105. "veneh on kur roveh" (rove eli tuohivene, 
vanhimpia tunnettuja veneitä).

106. sanalla tarja tarkoitetaan rimojen jonoa 
(suomen tärjä), lyhyttä rimaa (karjalan tarja), 
rimojen punosta (viron tari), rekeä (marin tir), 
reen alusrimoja (hantin taros), tulisijan vieruspuita 
(hantin taros), pitkää jonoa (hantin tarsa) ja 
vierekkäin olevia (mansin mail-tares).

107. nganasanit kutsuvat venettä nimin andui ja 
nanduj (koverretaan yhdestä puusta).

108. nganasanit kutsuvat reen ajamiseen käytettyä 
keppiä nimellä suonka (pää luusta).

109. enetsit kutsuvat rekeä nimellä koddo.

110. nenetsit kutsuvat venettä nimin anaa ja ano 
(vrt. ana, anna, anu, antto).

111. selkupit päällystävät sukset (tangysh) porojen 
koipinahoilla.

112. nenetsit kutsuvat venettä nimellä odu.

113. hantit valmistavat laudoista isoja jokiveneitä 
(lohkotaan kiilaamalla siperianmännyistä tai
kuusista).

114. hantit eivät polta vanhoja rekiä tai suksia 
("etteivät tekijänsä taidot palaisi").

115. hantit käyttävät puupohjaisia suksia jäätyneellä 
hangella liikkumiseen (luistaa paremmin kuin 
karvapohjaiset).

116. hantit kutsuvat ruuhta nimellä jurnhop 
(koverretaan yhdestä puusta).

117. hantit kutsuvat nahalla päällystettyä suksea 
nimellä nimlon (pidetään sileää suksea parempana 
koska "jättää pienemmät jäljet").

118. hantit laativat suksia ja lumikenkiä männystä 
(pohjustetaan hirven, poron tai revon nahalla).

119. hantit kutsuvat nahkapohjaisia suksia nimellä 
nimol (nahat porojen etukoivista, käytetään märällä 
lumella).

120. mansit päällystävät sukset (yesa) porojen 
koipinahoilla.

121. komit veistävät suksien päihin hirvenpäitä 
(vrt. luomistarujen suksin liikkuneet
hirvenmetsästäjät).

122. marit kutsuvat venettä nimellä puz 
(pu=puu).

123. saamelaiset kutsuvat lumikenkiä nimellä 
savex.

124. saamelaiset kutsuvat lauttaa nimellä puerrev. 

125. saamelaiset kutsuvat melaa nimellä miell.

126. saamelaiset kutsuvat venettä nimin dampa, 
fanas ja käärbis.

127. sanalla sarja tarkoitetaan reen pitkittäispuita 
(viron sari, udmurtin suri, komin sor).

128. "kuutin nokaz on nupukku, siid on loukko, 
loukoz nuoraine" (loukko eli reikä, johon sidottu
nuora, josta kuuttia vedetään).

129. "nulazad on i suksed, razval voitud" 
(nulaset eli liukkaat, rasvalla voidellut 
sukset).

130. "nuoralla sivotah regie" (liitoskohtien 
sitominen, vrt. vitsoilla).

131. "pideähäi regi nuorita" (nuorittaa eli 
sitoa nuorilla).

132. "suksen nokaz on nouzema" (nousema 
eli käyristetty kärki).

133. "reen nivoi vitsoil" (nivoi eli sitoi).

134. "nokkupuu on emän nokku, ylembäine 
laidoa" (veneen nokkapuu, emäpuun pää).

135. "talvel ajetah nellikablahizel riel, 
kezäl kolmekablahizel" (talvi ja kesäreet).

136. "kolmilaidazie on, on i nellälaijaista" 
(lautaveneitä).

137. "nellilaidaized on nuottuvenehed" 
(nelilaitaiset nuottaveneet).

138. "mie issuin nenäkoarella a peräkoarella 
istu Jyrki" (lautaveneen kaaria, vrt. penkit).

139. "rejenkattiessa ollah nahkaset nahmot, 
jottei lippoais tuuli pois" (reenkate sidottu 
nahmoilla eli nahkaisilla nauhoilla).

140. "mävystän kohtas pietäh tuohtu libo 
hirven koibiet karvoineh, sid jalg ei livesty eigo 
lumi tartu" (suksissa jalkojen alla tuohta tai 
hirven koipinahkaa).

141. "mäysty katkei sukses" (mäystä eli side).

142. "suksem mäyssät" (siteet).

143. "mägimiez suksil mäiz ajau" (laskee mäkeä 
suksilla).

144. "mälleh" (suksen jalansija).

145. "takaperiv venehtä airoloilla myössyttäy" 
(myössyttää, vrt. huopaa).

146. "soutau ta myössyttäy" (verkkoja laskettaessa).

147. "tulitko venehellä vaim maittsi" (veneellä
vai maitse).

148. "ennem mie mänem muajallassa ku venehellä" 
(maa ja vesi ihmiset).

149. "miezvägeh veimmö venehen lammiz da lambih" 
(omat veneet, omin voimin siirrettäviä).

150. "mahapuusta mänöy vuotturaippa rintavittsah" 
(porojen valjaiden osia).

151. "pidää sukset lämmyttää" (lämmyttää eli 
taivuttaa, vrt. lämmittää).

152. "panehan lämsä kaklah ta ala veteä, nin kyllä 
se kelkka jälessä tulou" (lämsä=vetohihna, silmukka, 
ihmisten vetämät kelkat).

153. "nuoraz lämssä luajittih" (lämssä eli vetohihna).

154. "lylystä luajitah rentuh" (lylykoivusta rentuh
eli purilaat, kestävää puuta).

155. "lykkäsi lylyn lumella" (lyly=vasemman jalan 
pidempi liukumasuksi).

156. "lylyksini pohja ahkivossa" (pohja eli emäpuu, 
ahkio=rekeä vanhempi yhdestä puusta koverrettu 
pulkka, alkujaan ihmisvetoinen).

157. "jalasta lymmytetäh" (taivutetaan, 
vrt. lämmitetään).

158. "lyngät pannah poikki regeh kavustoile piäle" 
(lyngät eli kaarevat poikkipuut, kaustojen eli 
pitkittäispuiden päälle, jolloin rekeen saattoi 
tehdä isomman kuorman).

159. "jalaksem painimpuu on loajittu lyngöstä" 
(lyngästä eli käyrästä puusta).

160. "lykköäjä" (sauvoja, seisten lykätyt lautat 
ja veneet).

161. "lumilauda" (nokkalauta, kohottaa rekeä 
umpihankeen ajettaessa).

162. "hyö mejjän lotkazel mendih soudelemah" 
(lotkasella, veneiden nimiä).

163. "souvetah lotkutetah venehel" (lotka-nimen 
alkuperää).

164. "lotokal veetäh hangiezeh" (lotokalla eli
kelkalla, puita hankien aikaan).

165. "veneh mänöy luhoksi" (lahoksi, 
aika laatia uusi).

166. "lotkill ajellah vettä myöte" (vettä myöten 
ajaminen).

167. "lohna" (laidallinen matkareki).

168. "loijakka" (laidallinen pulkka).

169. "regi matkah livutui, ku jähkäin vähäizel" 
(jähkäin eli pukkasin).

170. "heil on veneh laiteksel" (laiteksilla eli
tekeillä).

171. "sepällä loajitettih luistimii" (luistinten
alkuperästä, itse tehty=omaa, toisilla teetetty
=vierasta).

172. "listie on raidazista vitsoista loajittu" 
(reen pajuvitsoista punottu irtopohja tai 
irtolaidat).

173. "liissereki" (laidaton reki jossa oli
pajuvitsoista punottu pohja).

174. "listaregi, puun veettävä" (puiden
vetämiseen käytetty työreki).

175. "listiestä pletitäh raidazista vitsoista" 
(letitetään eli punotaan raidan vitsoista,
reen irtopohjaa).

176. "ota liuhu da viskuo veid venehez iäre" 
(liuhu eli äyskäri).

177. "venehez on vien lykättäy liuhu" 
(veden lykkäämistä varten).

178. "vetty venehez liuhastad lipal" (liuhastat 
tuohisella lipalla, vrt. äyskäröit).

179. "lipod vetty liuhal venehez" (liuhalla eli 
puisella äyskärillä).

180. "vetty lipal lykitäh" (tuohiset ja puiset lipat).

181. "liugujallaz regyt" (kaarevajalaksinen reki).

182. "liuvuksizet sukset" (loivasti kaarevat, 
liukua-sanan alkuperää).

183. "livvusti jallaksed, kyheräd oldih" (loivensi 
reen jalaksia).

184. "veneh on kebjei, kublau kui lindu veim piäl" 
(kelluu kuin vesilintu, veneiden esikuvista).

185. "ei nii tartu lumi da i libiä on" (koivusta veistetty 
suksi, vrt. lyly).

186. "veneh on liettiel, pidää nostaa loitomba randah" 
(veneistä huolehtiminen).

187. "lykätäh veneh liikkehel" (liikkeelle lykkääminen).

188. "ahkivom perälauta ol liekokse vessetty" 
(liekoksi eli viistoksi).

189. "tyynel pädöy menetteä kebjiel venehel poikki 
Siämärvez" (omat veneet=kevyitä, tyynen sään 
veneitä).

190. "matkattavu lauttaine, roagal souttavu" 
(sauvalla soudettu lautta).

191. "vittsuzaverk on lehtimäisez kablahaz, sih aizu 
keätäh" (aisan kiinnittämiseen käytetty vitsalenkki).

192. "lehtipajju" (reen sepä tai kainalovitsa).

193. "sevän lehvät" (jalasten kaartuvat nenät).

194. "venehen laskin vedeh" (omien veneiden koosta,
yhden miehen liikuteltavia).

195. "venehen laski vezile" (vesille laskeminen).

196. "venehen laski happanemah, ei voidanuh" 
(voidellut rasvalla, vrt. tervannut).

197. "laidureil peskuo veitäh" (peskua eli hiekkaa,
laidallisella työreellä).

198. "nuorazez luadii muzikku lamkan i siid regie 
vedäy" (vetää rekeä lamkalla eli silmukkapäisellä 
nuoralla, vrt. lämsä).

199. "kaksiki henkie vei näil lampivenehet niin hyvij 
jotta" (veneen lammesta toiseen).

200. "emäh venehen laijat kaikki tartutetah" 
(emäpuuhun eli runkoon, laitaveneen 
rakennetta).

201. "luaji listiestä ahkivoh laida" (listeistä eli
pajuvitsoista laidat).

202. "pinttu" (veneen istuin, tuhto, teljo).

203. "piitta" (veneen tuhto).

204. "se keäm piettävä on rutska" (airojen kädensija, 
vrt. rutskaa).

205. "kun heitti sukset, pistyh nosti seineä vassen" 
(nosti sukset seinää vasten, vrt. jätti hangelle).

206. "ei niillä peässyn suurta selköä" (suilu-nimisillä 
veneillä).

207. "kem peäsöv ensimäksi Ryönänsalmeh nin sen 
ov voitto" (veneillä kisaamista).

208. "kenev venehestä ensimäksi moalla peäsöy" 
(kisojen sääntöjä).

209. "peäzi valgamoh" (valkamaan).

210. "lähtimmo regyöl tsuroamah" (tsuraamaan reellä, 
vrt. tsuna=kelkka).

211. "suksem piälys" (päällys, päällystetyt sukset).

212. "se luadi venehtä omassah piäpassis" (pääpasista 
eli ulkomuistista).

213. "kuutti, pedäipuus laittu" (petäjästä koverrettu 
yksipuinen vene).

214. "ei malteta akat suksil hiihteä, minun igäized" 
(hiihtämistä pidetty miesten puuhana, 
vrt. talvimetsästys).

215. "peähiset" (päähiset, poron päitset).

216. "hätä käteh, peta rekeh" (sanonta, 
peta=hätä, pula, vahinko).

217. "Lapil päi pedral ajetah, kartaz istuu muzikku" 
(kartaz=ahkiossa, muzikku=mies, vrt. karttu eli 
yhdestä puusta koverrettu amme).

218. "pedroil ajeltih ennen" (porojen vetämillä 
ahkioilla).

219. "ta miehep peröä piti" (naisilla soudattaminen, 
kuulostaa oudolta, vrt. vanhempi melominen).

220. "pie pereä melalla" (pidä perää).

221. "pie pereä perämelal" (perän pitäminen).

222. "kenen venehez istud, sen i pereä pied" 
(sanonta).

223. "mie issuin nenäkoarella a peräkoarella istu Jyrki" 
(kaarilla vahvistetut lautaveneet).

224. "hangat hanhena hatsatti, nenä joudu jouttsenina, 
peräkoari koarnehina" (lintuihin vertaaminen, 
vesieläimet=veneiden esikuvia).

225. "peräkokka" (veneen perä).

226. "perämela on leviemb airuo, lyhembi, siid on lava 
da varzi" (melan ulkonäöstä, vrt. lapa, melan vanhempi 
nimi).

227. "piä pereä perämelal" (perän pitäminen, 
jäänteitä melomisesta).

228. "perämelois kävelen" (kävellä vettä myöten, 
vrt. meloa seisten).

229. "riez on lehtipaivu, keskipaivu da peräpaivu" 
(reen pajujen eli poikkipuiden nimiä).

230. "joka porolla tsuna peräh ta, toini toiseh peräh" 
(tsuna eli kelkka).

231. "kavustoin nokiz om perävittsu, kavustaz da 
kavustah keätty kahtez vitsaz" (kahdesta vitsasta 
laadittu reen peräpaju, keätty=käännetty).

232. "perävitsam peäl on sarjam peränokku" 
(reen osia, sarja=liisteistä punottu reen 
irtopohja).

233. "pehni melal venehtä" (pehni eli työnnä).

234. "venehen terväh pehnii rannaz" 
(työntää rannasta, vrt. sauvoo).

235. "kello barizoo, ken ajanoo siel" 
(porokellot, kertovat tulijoista).

236. "parraspuud on tsuraz da toizez, lajjan 
reunoa myö yhten tazal" (veneen laidan 
vahvikepuut, tsura=puoli).

237. "pannah heiniä regeh" (kesä ja talvireet, 
vrt. omituiset kärryt).

238. "kozoisyldy ku luadi mettsysuksen, sid oli 
ugoozoi hiihtiä" (metsäsuksien pituudesta, 
kosoisyli=etäisyys pystyyn ojennetun käden 
sormenpäistä varpaisiin).

239. "jygei on vedeä, pakastiuhkun ku panou" 
(jykevä vetää pakkaslumella, omat ahkiot, 
oma itse vetäminen).

240. "pankani" (poron päitsihihna, vrt. tuohesta 
punotut astioiden pangat).

241. "reissä on raidazet pajut" (raidasta laaditut 
pajut, vrt. poikkipuoliset).

242. "pajuni reim poikkipuolini on hyvä dai kestäy" 
(paju=kestävä puu).

243. "poikkipuolini pidäy kahta kablasta, jottei 
levittäis" (kaplaiden päälle sidottu poikkipuolinen, 
estää rekeä levittämästä).

244. "kainalo, kanda, keski, sebä, tagapaivu" 
(reen pajujen nimiä).

245. "kandapaivu" (reen takimmainen paju, 
"kandapoikimpuolini").

246. "kaks keskipaivuu on nellikablahizez, 
yks om parrenvedoriez" (kaksi keskipajua, 
nelikaplaisessa reessä).

247. "sebäpaivuh ogal laitah, siid lappu roih 
keändähyy kablahan nokaz ymbäri" (sepäpaju 
=reen jalasten kärkiä yhdistävä vitsas, 
ogal=pykälä, lappu=silmukka).

248. "tagapaivul istuu" (takimmaisella pajulla).

249. "pajut ollah riessä tuomizet ili raidazet" 
(reen pajut, tuomesta tai raidasta).

250. "kablahiin pääl paivud" (reen osia).

251. "kolmekablahizez riez on kolme pajuu, 
nelläz lehtipaju" (kolmekaplaisessa reessä 
kolme pajua, lehtipaju=reen sepä tai 
kainalopaju).

252. "pajjupuu regilöin sidojes pädöy" 
(pajuista laaditut siteet).

253. "regie pajutetah" (reen pajuttaminen).

254. "kainalovitsat sivotah ensimäisestä 
kaplahasta seväm peäh" (kainalovitsa
=reen tukiside, yhdistää jalaksen kärjen 
ja etukaplaan).

255. "regyön jallasta Joakko painaksendeloo 
ylen tsomoa" (painaa eli taivuttaa reen jalasta).

256. "painaldi koivun jallakseks" (koivusta 
painetut jalakset, kovapuu).

257. "painaldammo regyön jallakset" 
(jalasten painaminen).

258. "jalakset om painiessa" (painumassa, 
vrt. nuoran ja tulen avulla painaminen).

259. "painimpuudu myö jallastu painetah" 
(painamiseen käytetty apupuu).

260. "riej jalasta painoa" (mieluisaa työtä).

261. "suksie painetah" (vrt. suksen kärkiä).

262. "meilä porkka loajittih koivum pahkasta" 
(porkka=tarpoimen päässä oleva kiekko,
suksisauvan sompa).

263. "pahkaz loajitah tarvoindu, kauhoa, kettsoi" 
(pahkasta tarpoimia, vrt. ketsoikeppi,
vanhanmallinen sauva).

264. "otas hiijen hiihtosukset, lemmon leppäset 
sivakat" (leppäiset sivakat, vrt. hiisi=metsänhenki, 
hiita=uhripaikka, sukupyhäkkö, voi viitata 
vanhemman väestönosan eli kantauralilaisten 
heimojen tapoihin).

265. "loukon kaivat, ombeled vitsalla" (vitsoilla
ommellut tuohiveneet, kuuttien ohella vanhinta 
tunnettua perinnettä).

266. "kuutt on yhtes puus onnistettu" (onnistettu 
eli koverrettu, onni=onsi=ontto).

267. "kuutin loadiez veäryvarrel kirvehel ontetah 
järei hongu" (ontetaan väärävartisella kirveellä, 
vrt. tulella ja kivikaluilla).

268. "ollottaja sauvomella lykköäy, ollottau venehtä 
rannasta" (ollottaa eli sauvoo).

269. "suksen olas" (pohjassa oleva ura).

270. "oivalline veneh" (oivallinen eli hyvä).

271. "suksen oja" (oja eli olas).

272. "elä pie höbläl ohjaksie" (höplällä eli höllässä).

273. "tuo nuorua da lai ohjakset" (nuorasta laaditut 
ohjakset).

274. "ken on ohjaksiz" (kuka ajaa rekeä).

275. "ohjoaju miez on lehtel" (lehtellä eli etummaisen 
pajun päällä).

276. "naiset meilä souti, ta miehep peröä piti" 
(kuulostaa oudolta, vieras soutaminen,
oma melominen).

277. "pitkin regeh on kavustad" (kavustad eli kaustat,
kaplaiden yläpäät yhdistävät jalasten suuntaiset 
sivupuut, kaplaat=lyhyet pystypuut, 3-4 / puoli).

278. "sukset ollah pitkähköt" (laaditaan hiihtäjän 
mukaan).

279. "mäne luaji tuli ni, lähemmä rein jalaksie 
puahtamah" (jalaksia paahtamaan).

280. "puahtua sustu" (tulessa paahtaminen).

281. "pidää sukset paahtaa" (paahtaa eli taivuttaa 
tulen avulla).

282. "ei pagiemah jätetä venehty, toizel venehel 
tavatah" (pakenemaan, itse laadittu=arvokas).

283. "hirvenrazval kaikis parahitem pagenoo da 
karhunrazval, siid ei lumi tartu" (omat suksirasvat, 
pyydetyistä eläimistä käytetään kaikki).

284. "motakal seäl ei pagene suksi" (motakalla
=nuoskalla, pagene=luista).

285. "suksem puahtajes tervu puaduu suksen 
sydämeh" (terva paatuu eli palaa suksen 
sydämeen).

286. "pohjallini" (tuohilevy suksen pälkäässä).

287. "poikki rejestä kablahissa poikimpuolizet" 
(kaplaiden välissä kulkevat poikinpuoliset).

288. "poikispuolini lunda vedi, moine oli umbi" 
(reki upposi lumeen, umpihanki).

289. "poikispuolizet pidäs panna regeh" (reen osia).

290. "siitä pantih siih kaplahat, siitä poikkipuolini 
kaplahien nenäh" (poikkipuolinen, kaplaiden nenään).

291. "se ei laze puoleh libo toizeh susta, ei laze bokkah" 
(suksen olas eli pohjassa oleva ura, laske suksea 
kyljelleen).

292. "pannah bokilla varttahat" (kuutin eli ruuhen
kylkiin vartaat, vrt. jatkolaidat).

293. "talloa jalka jalaksella, pole poikkipuolisella" 
(reen lukuja).

294. "ta siin om pola, puusta pola loajitah jotta, 
siihi tsunan silmävittsah pannah pola, ta niil lähetäh 
vetämäh" (pola=vuottoraipan päässä oleva kapula 
jolla poro kytkettiin kelkkaan tai ahkioon).

295. "polstoa pietäh korjiz, kattiennu polvil ryndähis 
säh" (polsto=nahkainen rekipeite, lainasana).

296. "kum poron soat etehes ta hiihat ta poro raiska 
koalau" (poro raiska kahlaa lumessa, vrt. hirvi,
hiihtämisen alkuperää).

297. "hiihan jotta porkkasauvar rieskaset jeähäh" 
(sauvan osaset irtoavat).

298. "saimua tsuiluttau, kaikelleh riehkiy" 
(saimaa=venettä, tsuiluttau=heiluttaa).

299. "mie lähtie hiihtamah, a mävystä leysäi" 
(suksen mäystä löystyi, tuohella tai nahalla
päällystetty jalan kohta).

300. "raidazista i tuomizista vitsoista luadietsou, 
plettietsöu" (letittää vitsoista reen irtopohjaa).

301. "sai lylyd lykittäväkse, potazmat potittavaksi" 
(omat ja lainanimet, potasma=oikean jalan suksi, 
kalhu).

302. "hiihteä potkasteloo" (potkii eteenpäin lumessa, 
mikä eläin hiihtämisen neron esikuvana).

303. "venehel potkastih rannaz, airol ähkäi" 
(ähkäi eli sauvoo).

304. "savvoimel potkatahez rannas kuutil lähtiez" 
(kuutin varusteita, sauvat ja melat).

305. "potsankka, tagaregyt, nuorien vuoh jälles 
tuloo, e ole sebäpaivuo, eigo kainalvittsoa, eigo 
aizoa eigo midä" (tukinajoon käytetty takareki, 
vieras työ=vieras reki).

306. "potsankaz on kolme kablastu jallaksez, 
kolme poikispuolistu" (kolme kaplasta, kolme 
poikkipuolista, kaplaiden välissä kulkevat 
poikkipuoliset).

307. "potsankan jallaksien nokiz on loukod, 
niiz guzad menöö aizurien kablahih ristakkah" 
(jalaksien nokissa reiät joista köydet ristiin
vetoreen kaplaisiin).

308. "potsank om parren ajajez lyhyd regyt peräz" 
(lyhyt takareki).

309. "potskous" (poron vetohihna).

310. "botta om pitkä hoikkane vaba, a nokkah on 
luajittu muone bulu, sillä i tarboo" (vapa eli tarvoin 
eli sauva).

311. "povoskareid da rezlareid ollah nellikablahaizet, 
vain korjad ollah kolmekablahaizet" (povoska
=kuomullinen reki, rezla=laidallinen tai korillinen 
reki, korja=istuimellinen ajoreki, lainasanoja).

312. "kakssoaraized on suittsipovodad" 
(kaksihaaraiset suitsinuorat).

313. "päittsipovod on ykssoaraine" (yksihaarainen 
päitsinuora, valjastamiseen liittyvät sanat lainaa
=valjastaminen lainaa).

314. "suittsiem poud on nahkaine libo nuorahine" 
(suitsien nuora, nahasta tai nuorasta).

315. "poudat peäh nostaldetah, vembeles sivotah 
rengahaizeh" (sidotaan vempeleen renkaaseen, 
ohjaksien rakennetta).

316. "povodusäigeh, kaks säigehty om povodoiz" 
(kaksi säiettä ohjaksissa, vrt. kaksihaarainen 
suitsinuora).

317. "soudoa bräyzytteä pahah loaduh" 
(oikein soutaminen).

318. "hiihtäy suksil selläz" (suksien selässä, 
eläviä olentoja).

319. "mäne puissa regi lumesta" 
(reestä huolehtiminen).

320. "kahella nimellä kutsuttih, ahkivo 
ta pulkka" (ahkio ja pulkka, yhdestä puusta 
koverrettuja, vrt. ahki-o, aihki-mänty, 
vrt. pul-kka, puu, pullea, vrt. kel-kka, 
kelo, keli, ke=pyöreä).

321. "pulkoh, parren tila keskimäzem 
poikimpuolizem peäl kaustoin varas" 
(pulkoh=tukkireen poikittaispalkki 
tai purilaiden poikkipuu).

322. "pulkoh on halgo, mis kaks kolm ogaloa, 
pannah kablahiem nokkih" (halko jossa 2-3 
pykälää, kaplaiden nokkiin).

323. "retukan keskel om pulkoh kablahaz da 
kablahah" (retukka=purilaat, vrt. retuuttaa).

324. "parren vedäjez regeh sivotah pulkoh, 
tsurkaine, vestetty kolmen ogalan kele, 
stob ei parzi pakkuz" (hirsiä vedettäessä 
rekeen sidottu poikkipuu).

325. "pulkohol viätäh pitkii parzii" 
(parsia eli hirsiä, vrt. pulkka).

326. "suksi mänöö pullapohjaks" 
(pulleapohjaiseksi, vrt. pulkka).

327. "bungalleh on keskkohtu suksel" 
(punkalleh eli kaarella, vrt. Punkaharju).

328. "puneloo tuuli venehty, pidäv olla vägie 
venehem pidäjez" (puneloo eli kääntää 
venettä).

329. "punnistui soudamah vastazeh" 
(vastaseen eli vastatuuleen soutaminen
=tuulta vastaan elämistä, johtaa vastaseen 
eli huonoon onneen).

330. "suuren rejem paniin, niim puolennan" 
(puolitan kuorman).

331. "puolen sormen syvehys" (suksen pohjassa 
oleva ura, omat mitat).

332. "koskem burhah ei soa venehty laskie, murendoa" 
(koskien kiertäminen, haltijoille kuuluvia kohtia).

333. "burhah äl aja venehty" (purhaan eli kosken 
pyörteeseen).

334. "pidäy purje varaks ottoa, tuulistanneh" 
(ottaa purje varalle).

335. "koivud nokkah a toizeh panemmo, purjehed, 
a ku hursti, sit poarussi" (purjeisiin liittyvät sanat 
lainaa, vrt. vieraat kankaat).

336. "ajau purjehiz" (purjehissa).

337. "katso kuim purjeh matkoau" 
(purje eli purjevene).

338. "yks purjehnuorain on ylähän purjehen 
tsupuz mastal luo, toin on alaham purjehen 
tsupuz, molletit sivotah peräkokkarih" 
(purjeiden rakennetta, lainasanoja).

339. "pienis purjehuzis ken ajanoo" 
(pienet ja suuret purjeet).

340. "Enonsuuh tuotih kymmenir raijoin kuta 
mitäi Kemistä" (pororaidot, vierasperäisen 
tavaran rahtaamisen alkuvaiheita).

341. "pihalla halgoregie purgima" 
(purimme halkoja reestä).

342. "soudoa burskuttau, ei ole vie nerokas 
soudai" (oikein eli äänettä soutaminen).

343. "kaijas kohaz reem putsisti, odvi peäzimmö 
vassukses" (rekimatkat).

344. "putin aigah pideä ajoa huolittoa" 
(hyvien rekikelien aikaan).

345. "ugodih hyvä putti Sordavalah kävvä" 
(sattui hyvät rekikelit, ilmojen mukaan 
liikkuminen).

346. "kezäputis et sua halguo ajua" 
(kesäkeleillä, jokaisella työllä aikansa).

347. "vuotam puttii, siid lähemmö" 
(odotan rekikelejä, oman liikkumisen 
luonteesta).

348. "puuhized luvad luajimmo" (puiset lavat, 
lapa=melan vanhempi nimi, vrt. hännällään
melova majava).

349. "puulahattavat sukset" (paksut ja jäykät).

350. "puuoss on telegöiz" (puuosja eli akseli 
kärryissä).

351. "puuossu delegy" (delegy eli kärry, 
vieraat kärryt=vieraat kärrytiet).

352. "puupohja regi on keännellä kebiembi" 
(puupohjaiset reet).

353. "puupohjoa regie kodivedämizis pietäh" 
(kotivetämisissä käytetty reki).

354. "puuza" (veneen levein kohta).

355. "täz om puuzikko, pidäy regi leikata täs kohtoa" 
(puusikko eli puinen kohta, oman tekemisen hetkeä 
elävästä luonteesta).

356. "veneh pygläy tuulel, yläh da alah liedzuu" 
(pyklää eli keinuu).

357. "pyyrimet pyinä vihelsi, hankat hanhena hatsotti" 
(pyyrin=airon kädensija).

358. "pyörä" (rengas poron päitsissä).

359. "tarbomen al agjaz om pyöräkkö, koivum 
pahkaz, onzi tsura alahpäi" (tarpoimen eli sauvan 
alapäässä, koivun pahkasta laadittu pyöreä sompa, 
ontto puoli alaspäin).

360. "heposell om päitset" (vieraat heposet, 
vieraat päitset).

361. "päittsilöis ei heitellä ni konza" (päitsiä pyhinä 
pitävät, hevosmiesten jälkeläisiä).

362. "päläs" (suksen jalansija tai sen tuohinen 
päällyste).

363. "peässä pälkähästä" (päästä pälkähästä, 
vrt. päläs).

364. "päresarjaz on järied, kahtem pärien levevyöt 
päried, riem piduhuod, nelli vyödelyst on vitsoil 
poikkizin" (sarjan rakenteesta, liisteistä punottu 
reen irtopohja).

365. "pöngeä melal venehtä" (pönkää eli työnnä,
vrt. pökkää).

366. "se piti vetöä toiseh järveh, pieni kannas 
semmoni oli" (kannasten yli vetäminen).

367. "vaka vanha Väinämöinen, teki tiiolla venettä, 
lato purtta laulamalla, uupupa sanoo kahta, päässä 
laijan liitoxessa, mistä mie sanoja saanen, kusta 
kuhtunen lukuja" (laulaen työskenteleminen, 
vrt. laulut joissa kerrotaan veneen rakentamisen 
vaiheet).

368. "joka saattasi sanova, asijatki arvaisi, kuinka laita 
liitetään, pantanehen parraspuu" (tietoa sisältävät 
työlaulut).

369. "oli meitä kuin olikin, sisaria sillan täysi, 
veikkoja venet punainen" (vene punainen, 
vrt. petäjän värinen).

370. "airon pyyryt pyinä vinku, terät tetrinä kukersi, 
kokka karku kaarnehina, hangat hanhina pajatti" 
(kansanrunojen myöhäisestä alkuperästä, 
Väinämöisellä airollinen vene).

371. "ouppa entinen apuna, eistä vetämässä, ja takkoo 
työntämässä" (luettiin keväällä ensimmäistä kertaa 
veneeseen mentäessä, tarkoittaa sukulaisten henkiä).

372. "isäni vanhan valkamolta, emoni elo-tilolta" 
(isän valkama, emon elotilat).

373. "hoia hongaista venoa, katajaista kaaren päätä, 
hoia hongan vestäjeä, katajan kaputtajoa" 
(honkaiset veneet).

374. "kalaahkio" (kalojen kuljettamiseen käytetty).

375. "kalajoala tul kalloi viemäst" (joala eli iso vene, 
vrt. Jaala).

376. "kalakello" (tarpoimen sompa).

377. "saatti niim paljo mattei et mnu täydy lähtik kottu 
kalakelkka hakema" (kalojen ja pyydysten kuljettamiseen 
käytetty kelkka).

378. "tiä kalakoikka se o kaikkei tärkei kappale nuotal 
olles jos se tulis täytie joka apajal" (koikka=kalojen 
kuljetusreen kori).

379. "kalalaittio" (kalareki).

380. "mie kalaniih haapion" (kalaniih eli meloin, 
haapion kotiin, vrt. Kalanti).

381. "tualt tullee yks kalapaatti rantaan" 
(kalapaatit, paatti).

382. "näkyy siä olevaj joku kalapaatti" (järvellä).

383. "tätä sanotaa reslareeks, tai kalareeks" 
(kalojen kuljettamiseen käytettyä).

384. "kalaruuh" (kalastusruuhi, ruuhi=lainasana).

385. "enne sanottii suksii jot kaleskat" (kaleska
=kalena=lasten sukset, lainasana).

386. "kalastajakelkka" (neljä kaplasta, pohja ja 
laidat laudoista). 

387. "kalastajalautta" (kalastamiseen käytetty).

388. "kylhää työ meiltä venehen saatten, ottakai 
se kalavene, se om pienempä" (kalavene pienempi, 
nuottavenettä).

389. "kalavenneet ja nuottavenneet on samat, 
jotka paljo kalastaa, niillä on keppeämmät 
kalavenneet" (samat eli lautaveneet).

390. "myö kalavoitiin tasakolla yli salmen" 
(tasakolla=ruuhella, kalavoitiin=melottiin 
liikuttamalla melaa edestakaisin veneen perässä, 
kuin kala pyrstöään, vrt. majava häntäänsä, 
omat veneet=omilta opittua).

391. "tuommoset kalahut" (kalhu=lyhyt oikean jalan 
potkusuksi, vrt. Kalho).

392. "semmosia kalahuja ne oli" (sanottiin vanhoista 
suksista).

393. "ja niiv vetelää jotta ei päähnym muuta kuk 
kalhuulla, sellaaset suokengät oli sitte, niillä 
kulijethin" (kalhu=suosuksi, nevasuksi).

394. "kalahut" (sepän tekemät luistimet, 
vieras keksintö=vieras toisilla teettäminen).

395. "on jo sen verra pakastant, et o pojat piässeet 
kalhuilemmaa" (kalhuilemaa eli luistelemaan, 
omalta kuulostava sana).

396. "kalhuimet" (omatekoiset luistimet, 
vrt. rautaisista jäljitellyt, hiihtäminen
=luistelua vanhempaa, luisteluun sopivia
päiviä vähän).

397. "kalahuam menehev vai" (kalhuan eli 
hiihdän menemään).

398. "sitä pit männäk kalahuta joko suksilla tai 
kävelemälä" (omat vaihtoehdot).

399. "hiihtee kalahuttoo" (vrt. kalhuin=poljin, 
kalhua=polkea).

400. "kali, kali, kalii" (sanottiin porolla 
ajettaessa).

401. "se kalikar reikä täytyy ollak kaustan 
ulkopuolel" (työreen päällä olevan poikittaisen 
tukipuun eli roukun päässä oleva reikä, 
johon kuormaa sivulta tukevan pystypuun 
tyvi työnnettiin).

402. "ja ennehän ne ajokin ne pohjareellä, 
siinä oli vaan neljä kalikkaa pystysä" (neljä 
kalikkaa=reen reunoihin kiinnitettyä kuormaa 
koossa pitävää pystypuuta).

403. "kalikkareellä vaa heiniä ajetaa" (reellä 
jossa oli kuormaa tukevat pystypuut).

404. "kalikkavitsa" (työreen pystypuita toisiinsa 
sitova vitsalenkki).

405. "varota varota ettei kana pukkaa kallihoo" 
(kana eli veneen nokka).

406. "kovalla tiellä se mennäk kalisee" (suoraksi 
jätetty suksi).

407. "kalijuja sinne että venel luisti paremmin kuv 
veettiim maalle" (kaljuja eli pyöreitä puita pitkin).

408. "ei se kuorma paina mithän tuola kalijujärvellä" 
(lumettomalla järvenjäällä).

409. "kyllä sitä näin kalijujään aikana on hyvä aijjaa" 
(kaljujään aika, vrt. rekikauden aloitus).

410. "kallistetta ruuh et vesi juakse pois" 
(ruuhen tyhjentäminen).

411. "kallistaiha sie vähä syrjää, jotta peäsöö 
sivuihte" (oman liikkumisen luonteesta, 
vrt. miljardeja maksavat vallan tiet 
ohituskaistoineen).

412. "jos se ruppee hyvin kallistummaan niin se 
suattaa kuattuup pätkähttee" (kaatua pätkähtää, 
täyteen lastattu reki).

413. "kallo" (ahkion nokka).

414. "ompa nämä sukset vetäny pahoon kalttohon" 
(kalttohon eli kieroksi).

415. "kallu" (veneen emäpuun jatkeen ja laitalautojen 
liitoskohta).

416. "kalpat" (omatekoiset sukset, vrt. kalhut).

417. "olis ottanun ne sivakkakalpiot" (huonoista 
suksista).

418. "puatettiin kalso pohojaa" (kalso=puinen ankkuri, 
ankkuri=metallia=lainasana).

419. "ei määt toene eikä toenen jalas kaltovammaksi" 
(kaltovammaksi eli kierommaksi, hyvästä puusta 
tehdyssä reessä).

420. "minä suksellaek kalluutin" (kalluutin eli hiihdin, 
huonolla kelillä).

421. "rejjalaksii kalupuita palhovellah" (palhovellah 
eli ohennetaan).

422. "suksem mäyksellä kaluutti, se kaluutti tuoher rikki" 
(kalusi tuohikengän rikki, suksen mäyksi,
tuohikengät=kesäkenkiä).

423. "kama" (veneen kokkapuussa oleva uurre, 
johon laitalauta kiinnitettiin).

424. "pane sie minunki rekhen kamia non helepommat 
purkaa ja keviämmät vejättää ku sula sora" (kamia eli 
jäätyneitä maan kappaleita).

425. "kampee toesella aerolla ettei ajjauta kivem piälle" 
(lainasanalta maistuva airo, vrt. oar).

426. "tuo suksi kun on kiero niin se kun kampejaa ja 
mänöö mehtään" (kampeaa mehtään).

427. "rupesin täsä kammottelleen tuor reen tekuva" 
(kammotteleen eli hahmotteleen).

428. "niin kauvon se on siinä kampasa ko pannahan 
kaplahap paikollehej ja pajuhij ja kaikki" (reen jalas 
kammassa eli hammaspuussa, taivuttamiseen 
käytettyjä apuvälineitä).

429. "se on niin kampela ja karsas ettei tästä oom 
mihinkähän" (kampela eli kiero, suksi).

430. "särir rekeni kun ajjaak kamplasin sitä kivikkota" 
(uralta poikkeamisesta, vrt. missä sattuu ajelevat
"moottorikelkat", moottoria liikkumiseen
tarvitsevat puolimiehet).

431. "eikööj jo lähtäh hiihtaak kamplaamaan" 
(hiihtämiseen varattu aika, oma liikkuminen
=kiireetöntä).

432. "venheen nokka se on kana ja perässä on toinen 
kana ja nenäkana" (kana=veneen emäpuun jatkeena 
oleva kaareva osa).

433. "minkählainen kanam malli sull om päässästi" 
(kanan malli, keulan koristepuusta).

434. "kanaist o siel tohos" (kanaist=kanalauta ja sen 
alla oleva säilytystila, tohos=veneen keula).

435. "ota kanasest käpy ja rihmakerä, mut älä kua 
männessäis tohkost kalakonttii" (tohko, toho
=etukeula).

436. "miä kipusin kanavvarpailla ylös siintä määstä" 
(kananvarpailla, suksilla vuorotellen etuviistoon 
astuen).

437. "ne on kans kanaperräisiä" (suippoperäisiä, 
jokiveneet, kana-sanan alkuperää).

438. "meillon aina olluv vaan kanaperävenneitä" 
(kanaperävene=keulasta ja perästä suippo vene).

439. "venneen otsiis ov venneen kanastimet" 
(kanastimet eli kanalaudat).

440. "ol oekeen kulunna semmoseks uraks 
kankkaehen kohalla" (purilaiden jälki, 
hiekkamaassa, purilaat=hevoskansan perinnettä).

441. "tämä vesla ol liijjar retvakka" (vesla=mela, 
retvakka=taipuisa).

442. "älä kankoa seläle" (kankaa=melo, sauvo).

443. "vastaan kanahustelloo" (mäkeä laskiessaan, 
oman liikkumisen luonteesta, vahinkoja
välttelevää).

444. "oli liika kankiakeulasia, toiset oli notkiampi
keulasia" (kankea ja notkeakeulaisia, suksia).

445. "kankku" (juurikka-jalaksinen kulkuneuvo,  
käytetty puiden kuljettamiseen, purilaiden 
tapainen).

446. "kannakkeen suap sitte istuja aena siirtteem 
miteh haluvaa" (kannakkeen eli veneen irtonaisen 
istuinlaudan).

447. "pantiin semmoset kannakeppuut allej ja niijem 
päället telijot" (teljot eli istuimet, veneen pohjalle).

448. "järin kannampainoset nää sin suksens" 
(kannanpainoset eli takapainoiset).

449. "alan suksiani vähän voijellaj ja kannantakasia 
laettoo" (kannantakanen=kantapään takaa kiertävä 
nahka tai vitsaslenkki, estää jalkaa luisumasta 
taaksepäin).

450. "kannanpäällinen" (estää kannantakaista 
putoamasta, siteiden osia).

451. "kannantakaine perota päihe ommelti kii ja 
vartie toas" (perotan eli kannanpäällisen päihin).

452. "tätä kannantakushihnaa" (alettiin käyttää 
myöhemmin, vanhemmat sukset erilaisia, 
onko suksien laatiminen mahdollista omilla 
työkaluilla, vrt. vanhempaa perinnettä edustavat 
suo ja lumikengät).

453. "kannantaus on rikki, eij ou kumma jos lum mänöö 
kenkään" (lumi menee kenkään, hiihtäessä).

454. "se pantihiv vanahaan aikahan tavallisestiv vair 
rihimasta se kannantakusta että pysy mäystimesä" 
(rihmasta kannantausta, jotta kenkä pysyi suksen 
mäystimessä).

455. "poromiehill on ehottomasti aina kannantaustimet" 
(kannantakaiset suksissaan).

456. "kannakset jäi työreessä lyhköseks" 
(kannas=reen jalaksen takaosa, suksen takaosa,
vrt. kanta).

457. "helpompi että kannas nousee ylös" (helpompi 
hiihtää, etupainoisella suksella).

458. "saankos mie tulla kannaksile" (reen kannaksille).

459. "katkasel lyly lävestä, kalava silimän kannaksesta" 
(lyly=suksi, lävestä=mäystimen reiästä, kalva=kirveen 
varsi, silmän kannaksesta=juuresta).

460. "kannaskaplas" (reen takakaplas).

461. "nää on kannakset, nää kannaspuolet täs jalakses" 
(reen jalaksessa).

462. "kannatinsuksi" (vasemman jalan suksi, 
pidempi suksi).

463. "sijo yheltä puole ukkoon nii että varmaam pittää" 
(sido lautta ukkoon, ukko=paksu paalu).

464. "kannatti lumella hiihellessä" (haapapuusta 
veistetty suksi).

465. "kannikkareki" (kaarevakylkinen ja pohjainen 
ajelureki).

466. "ol eskaplas, keskimäeset ja kantimaeset" 
(reen kaplaita).

467. "kantimainen kaplas" (vrt. takimmainen).

468. "vaen kannustimet ne uli ennen" (luistimissa, 
kannustin=ylöspäin kaartuva terän takaosa).

469. "rek tulloo kannuksilleen" (paino kannuksilla, 
jolloin reki kulki huonosti).

470. "jos on kanta paksump ku kärkpuol, nii on sukset 
kantavoitot" (kantavoittoiset, vrt. takapainoiset).

471. "ei se sitten kynnäk kun kanta nousoo ylös vähä" 
(suksi, kynnä lumessa).

472. "sivakka meni kannalta poikki" (sukset ja sivakat, 
vrt. sivakoida).

473. "jalasten kannat" (kanta=reen jalaksen takaosa).

474. "käy sinne kannoile" (reen kannoille).

475. "on kannallaan" (reki, takapainoinen).

476. "peätelehtämään se pakkaopi kun kannalla on liijan 
iso paeno ja sepä tyhjänä" (reen lastaamisesta, 
painon tulee jakaantua tasan).

477. "kannoi paremman ku oli hyvi laviat" 
(sukset laviat, vrt. leveät).

478. "nep pistäväk konttis semmosen kanthihna, ete suksep 
pois kontist luij" (konttis=jalkoihin, kanthihna=kantapään 
takaa kulkeva hihna, luij=luisu).

479. "siitä etukaolaasta kantakaolaasee noe ristii" 
(mitattiin etukaulasta kantakaulaseen, 
rekeä laadittaessa).

480. "kantakaplas" (reen takimmainen kaplas).

481. "sattu siihen tuohon kantapajuun hyvä tuomine 
nije" (kantapajuun=kelkan tai reen takimmaiseen 
pajuun, tuominen nide, vrt. metsästysjousen
tuomiset päät, tuomi=taikapuu, jonkin tärkeän
haltijan asuinpuu).

482. "kelekka tehtiin nii että kantapiä ol pitempi, 
jotta siinä sae seistä" (kantapää pidempi, 
kannoilla seisominen).

483. "eiks siul ou kantaraksii ensinkiä, kantaraksitta 
ei mäkilöil pie lähtii" (kantaraksi=suksen mäystimestä 
lähtevä nilkan takaa kiertävä lenkki).

484. "ja kantarekkeen ol tehty kolme kaplasta jalakseesa" 
(kantareki=parireen takareki).

485. "kantaremmin panivat nuorasta jos ei ollut 
nahkahihnoa" (suksen siteeseen).

486. "kantavihta" (reen kaustojen takapäitä 
yhdistävä vitsa).

487. "net ov vaaraliset, langeta pahassa paikkaa" 
(kantapään takaa kiertävät vitsalenkit, 
vieraat keksinnöt=epäilyttäviä, suksien 
kehityksessä monta vaihetta).

488. "jos oj järin kantavoitot nii tuppaavat kääntyveleh" 
(kantavoittoiset sukset, vrt. takapainoiset).

489. "jos ei suksessa olluk kantavuutta se ei luistanut 
kunnolla" (kantavuuden ja luistavuuden yhteydestä).

490. "harvon näki sitä kantilista olasta" (kantillista
=neliskulmaista, olasta=uurretta, suksen pohjassa, 
vrt. myöhäiset metalliset työkalut).

491. "kantone" (jalaksen takapää, kannas).

492. "sitä voan kantopelillä tavaroeta kuletettiin taes 
sitten reillä" (oma itse kantaminen, pitää vahvana).

493. "kaplaarreijäm pittää ollak kantteva elis semmonen 
nurkikas" (kaplaanreikä=reen kaplaille tehty reikä).

494. "kirveshamaralla kappautettiin, jotta uppos 
pykällääsäk" (upposi pykäläänsä, reen kaari).

495. "kapaseppa sauvalla sivakoja että lumi putuaa pois" 
(sivakoista huolehtiminen, itse tehtyjä=arvokkaita).

496. "siks voam peältä oli hyvin kappeelta, että se ei ou 
arka koatummaan" (päältä kapeelta, istuma-aukko 
yksipuisessa veneessä).

497. "seilin otsas oli kaaffeli ja siis alaotsas oli puomi" 
(purjehtimiseen liittyvät sanat lainaa).

498. "niit kaulahii ol viis parii ja joka toinem pari ol aim 
paksummat" (kaula=reen jalasta ja kaustaa yhdistävä 
tukipuu).

499. "pantii rekkee liian iso kuorma ni kaplaat männiit 
poikki" (liiasta kuormaamisesta).

500. "puiset pohjat leppäist kaplaat" (leppäiset kaplaat, 
leppä=pehmeä puu).

501. "kuus kaplasta reissä" (kaplaistaan reki tunnetaan).

502. "elä pilekkoo köyhän kelekkoo, leppäset kaplaat 
on kummallai" (leppäiset kaplaat kummallakin, 
vertauskuvako).

503. "ennev vanhaa olliit puukaplahiin kansa reet" 
(reki=lainasana, pistää miettimään rekien
alkuperää, vrt. vanhemmat ahkiot eli pulkat).

504. "se koija oli siinä niin hyvästik ko ne oli nek 
kaplan nokat sen sisäpuolella" (koija=lautakehikko, 
reen päällä).

505. "se ol kolmekaulaine rek" (kolmekaulainen, 
vrt. kaplainen).

506. "oesil luja reki kaheksikaplaenen" 
(kaheksankaplainen, neljä / puoli).

507. "kaulasnuppi" (kaustan läpi ulottuva kaplaan 
osa).

508. "sem pajum mistä kaplaspaju tehhään sem pittää 
vahvempi ollak kun sepäpaju" (kaplaspaju=kaplaita 
yhdistävä paju, reen osia).

509. "kaplaskoivu" (koivu jossa on suorakulmaiset 
oksat, käytetty kaplaiden veistämiseen).

510. "liistereessä on kolome kaplasparija" (kolme 
kaplasparia, kuusi kaikkiaan).

511. "siit se keräis neät niitä kaulaspuita" 
(keräsi kaulaspuita, rekeä varten).

512. "reintekijä tarvihtoo paenetut jalakset ja kuivatut 
kaplaspuut" (painetut eli taivutetut).

513. "reki yhtä korkkeeks kaplastettiin nii eistä kun 
takkoohik" (yhtä korkeaksi edestä ja takaa, 
reen kaplastaminen).

514. "sitte se piti kaulastaa" (varustaa reki kaplailla).

515. "kaplasvaulu" (reen kaplaassa oleva vitsaslenkki, 
johon kuormaa sivulta tukevan kapulan alapää 
pujotettiin).

516. "kaplasväl" (kahden kaplaan etäisyys).

517. "mitteä vaste sinä nyt tuolla kappireillä tulit, 
eihä siihe sovim mittää" (kappireki=pienikokoinen 
yhden hengen reki).

518. "kappireillä laskettiij ja se ol aeka huijjaus" 
(kappireellä eli napakelkalla).

519. "minä sain siitä niim paham poukkomin 
kappisuksitteluhuj jottem minoo sen koommin 
kappia suksitellu" (kappihiihdon eli kilpaa 
hiihtämisen vaaroista, oman eli omaan tahtiin 
hiihtämisen vastakohtaa).

520. "vene sai kapsosen" (kolahti kiveen, 
vrt. elävinä olentoina pitäminen).

521. "kapula se jolla on ahkian nokan reiässä" 
(poron vetohihnan kapula, ahkion nokan
reiässä).

522. "takakelekassa ei olt ku yks kapulas ja 
paksusta puusta kahvi" (kapulas=kaplas, 
kahvi=kuormaa kannattava poikkipuu,
reet ja kelkat, vrt. kelkka=reen vanhempi
nimi).

523. "kapustat" (puuluistimet).

524. "välikara" (purilaiden aisoja yhdistävä 
puu).

525. "karat" (juurikasta lohkotut polvipuut, 
käytetty ruuhen pohjalautojen sitomiseen).

526. "venhenkara, kuusesta tehty, venhem 
pohiapuuhun kiini" (kara eli köli).

527. "kara" (reen jalakseen istutettu kaplaan 
tappi).

528. "myö vettiä karrautettii se vene mual" 
(veneen maalle vetäminen).

529. "pitkest kuusenkarakast se vaulavitta 
kieretti" (reen vaulavitsa, jolla reki kiinnitettiin 
kakkuloihin).

530. "suupanti on sisäpuolella ja karahka 
ulukopuolella" (kalastusveneen laidoissa).

531. "korheisiin panhan karhakat" (korheisiin
=veneen saumoihin, karhakat=kuusen näreistä 
halkaistut vahvikkeet).

532. "näisä suurisa venheisä häätyy karhakoijak 
korhet, se ei muuten kelpaa" (karhakoijak
=tiivistää puulistoilla, korhet=saumat).

533. "saavvan pannoo reisiisä välliin ja siittä 
karrustaa" (karrustaa eli jarruttaa, 
mäkeä laskiessaan).

534. "alamäjessä myö karastettii suksporkilla 
ettei mänty liijja kovvoo" (oman laskemisen 
luonteesta, vrt. omituinen "laskettelu").

535. "kyl se kuarm ols muuto siit tullu, mut ku 
reki karas kantton kii" (kantoihin tarttuvat reet, 
"metsänhoito", oikeat kannot=korkeita lahoja 
pökkelöitä).

536. "karroav vähä" (karraa eli jarruta, 
kelkalla laskettaessa).

537. "tul ni jyrkkä mäk että täyty koko matka 
porkilla karata" (porkilla eli sauvoilla).

538. "venem mennee tottumattomalta karreeseen 
saovvoessa ja vettäessä" (sauvotut jokiveneet, 
karreeseen=poikkivirtaan).

539. "karha" (potkusuksen pohjanahka).

540. "airot tehlään hyväst karekkuusest" (karekuusi
=hidaskasvuinen ja tiivissyinen kuusi).

541. "karhakessuksi" (suosuksi).

542. "mies hiihtoak karhottaa" (hiihtämistä kuvailevat 
sanat).

543. "karhunkynteen" (sidottiin reen pajujen päät, 
koivuvitsaksilla, vitsoilla sitominen=ikivanhaa 
perinnettä).

544. "sijottaan karhunkämmenneen" (reen pajut, 
purkautumattomaan solmuun, omat ainekset
=omat solmujen nimet).

545. "en uskaltant karitta laskee" (karitta eli jarruttamatta).

546. "piä sauvvolla karia" (hiihtämään opettaminen).

547. "kyllä sen karilla tuonnii mäen laskoo, ettei kun 
sujahtaa" (karilla laskeminen).

548. "siin on semmonem mäki, ettei tahoih hirvitäl 
laskkeek karistamallae" (laskea jarruttamallakaan, 
parempi tulla kävellen).

549. "karikkavitta" (työreen lavan pystypuita yhdistävä 
vitsas).

550. "lamuskast on puronnu pari karikkaa ettäs muistat 
karikoora sen ennen kun pitää lähtiä" (lamuskasta=reen 
levityskehyksestä, karikoora=varustaa tolpilla).

551. "karilaijjat soppii muuhunki ku kari ajjoo" 
(karilaita=työreessä käytetty lautakehys,
kari=sora).

552. "tytöt ku ol hiihtook karistanna jeätä suoraan niin 
olpa suksem pohjat valakeena" (oikeat puusukset, 
kuluvat käytössä).

553. "kaksisauvassa hiihtook karittaa" (vrt. yksisauvassa).

554. "karjalaisreki, on paremp ku tänpaikkaset, siin ku on 
keno yhtä samaa kaarevaa, nii sil on paremp ajaa ei ota 
kivii eikä kantoi kiinni" (vrt. venäläisreki, vetää itse
=omaa, vedättää itseään=vierasta).

555. "karkeella kelillä jos hiihtää se on niinkus sahalaata 
se pohja" (mäntysuksen kulunut pohja).

556. "karkkiakarvast nahka" (kiinnitettiin suksen 
pohjiin).

557. "männyänä pääs toi meirän vene vallullah ja siit 
myären soon karkuteillä ollu" (ollu karkuteillä, 
elävä olento).

558. "pimmeällä kun aijoak karotti, poro lähti laokatah 
hutkimaan" (ajoi reellä pimeällä, porot=päiväeläimiä, 
vrt. pimeässä autolla ajaminen, luonnottoman
elämän alkuvaiheita).

559. "karpaasit" (koivuvitsoista laaditut lumikengät).

560. "karpaatit" (lumi tai suokengät).

561. "kyllä minäkin käötin karpposia" (karpposet
=vitsoista väännetyt kehämäiset lumikengät,
vääntäminen=veistämistä vanhempaa).

562. "tuolla syvämmaalla ei aina voinu suksessa 
kulukee, mennääv vaan karpposet jalassa" 
(karpposet jalassa, paksussa hangessa).

563. "kun lum on vähän kovoa soa mennä minn 
ikään tahtoi karpusessa" (karpusessa eli lumikengät 
jalassa, suksia kantavammat).

564. "karpposiksi" (kutsuttiin sauvojen sompia,
kehämäisiä, sanan alkuperää).

565. "venneem pohoja on supumpi elikkä karpimpi" 
(karpimpi eli kapeampi).

566. "ne ov varmastis siellä eteläsä ne on niin karppeja 
semmosia kaitasia että se mies jos mennee vähäki 
toisellel laijallen ni se kaatuupi" (kaidat karppiveneet,
vrt. Karppinen).

567. "ku suksil laskee jyrkäst mäjest, täytyy porkkain 
kans karraa vastaan, kun ov vähä arka viäl" (porkkain 
eli sauvojen kanssa).

568. "aevam myötään karissa karrovaa reki" (karissa 
eli hiekassa, vähälumisena talvena).

569. "pittää semmonen esinel laettoaj jalakseej joka 
karrovaa" (jarru reen jalakseen, mäkipaikoissa).

570. "elä karrita sil melal" (karrita eli jarruta).

571. "se saovallaan kun karrusti se saova katkes poekki 
ihan siinä heti alakaessa" (sauvalla karrustaminen).

572. "karruta vähä jallaallas ettei se reki tun niin kovvaa" 
(jalalla karruttaminen).

573. "sattuu tulemhan toinen karsas sivakka" 
(karsas eli kiero, sivakoiden tekijät).

574. "sää teit karsoon reen, se klunkkaa nyt kun se jalas 
on niin kiaro" (karson eli kierojalkaisen).

575. "ei siitä mäestä karustamata uskaltanul laskee" 
(oman liikkumisen luonteesta, vahinkoja
välttelevää).

576. "karusti mäessä kelekalla laskeissaan" 
(karusti eli jarrutti).

577. "sivakoilla hankea karustamhaan läksi" 
(hangessa sivakoiminen).

578. "karpaalla viätiin nuatah häntä järvellek kauas" 
(karpaalla eli köysiveneellä, nuottavenettä pienempi 
apuvene).

579. "karvahpootti oli toinej ja nuattapootti toinen" 
(pootti eli paatti, vrt. boat, vieras nuottakalastus
=vieraat nuottaveneet).

580. "mul on hyät kesän kasattunhees sivakah" 
(kasattuneet eli olleet kuivumassa, suksipuiden 
kuivattaminen).

581. "panthin sivakka rihmala kiini, ja siinä se 
kasettu" (kasettu eli kuivui, jalkavaksi).

582. "pantiin kasille kulettoissa" (kasi=kaksi 
yhteen sidottua päistään maata laahaavaa puuta, 
vrt. purilaat).

583. "ennev vanhhan kun on lauttoja sivottu, niin 
siihen on koivuja kaskiksi pantu" (kaski=lauttaa 
sitova tukipuu).

584. "sivakkapuita piti kauvan aikaa kassoinnuttaa 
ennenkö niistä alako tekemhän sivakoja" 
(kassoinnuttaa eli kuivattaa).

585. "kokat kasvo liitoksee lomittai niiko hammas" 
(lautaveneen rakennetta).

586. "kaaret tehhään kiveröistä puista, 
kasuantakäyristä" (kasvantakäyristä puista, 
veneen kaaret).

587. "rantarekihin ettithin kasuantaväärät" 
(kasvantaväärät juurakot, anturoiksi).

588. "kasvantaviärii jalaksii tehtii juurikasrek" 
(kasvantavääriä jalaksia, juurakoista).

589. "koaripuina käytettiin kasvantaveäriä, 
avuks painettiil lisää" (kasvantavääriä puita, 
veneen kaaripuina).

590. "kasvantoväärästä puusta tuli paree jalaas 
ku oikosesta" (väärät ja oikoset puut).

591. "pittää nuo kattavat pannaj jalakaan" 
(kattavat=lylykuusesta halkaistut eripituiset 
sukset, halkaiseminen=sahaamista vanhempaa 
perinnettä).

592. "minun ov venek katvenees siinä rannassa 
puiden alla" (omat venepaikat, vrt. omituiset 
"maksulliset paikat", kaikki mistä pitää maksaa
=vierasta alkuperää).

593. "kauhaset" (reen pajun taivekohdassa 
oleva ohennus).

594. "kauha" (hylkeenpyytäjien vene, 
sulapaikkojen ylittämiseen käytetty).

595. "kaostat siinä ol parraav vahvusta närettä" 
(kausta=reen tai kelkan kaplaiden yläpäitä
yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu,
näre=nuori kuusi).

596. "se mahtu rekehen siihen kaustaiv välihi" 
(liiste, kaustojen väliin).

597. "sen sit nuoriin kans nivvoit siihen kaustaa 
kiin" (nitoivat nuorien kanssa, reen kaustaan 
kiinni).

598. "kun ne pakkoo ja käpälä olip paikasas, sit 
ruvettin kavusti tällämä" (pakko=panko, käpälä
=ketara, kavusti=kausta, reen osia).

599. "kaustat koevusta ja karahkoesta, pajut toas 
närreestä" (rekipuita, karahka=kuusi).

600. "ku se ol oekein kapea ja kiekkara ni sitte sitä 
haukuttiin kaukaloks" (haukuttiin kaukaloksi, 
yksipuista venettä).

601. "kaula, olokapee, lapa, kara" (reen kaplaan osia).

602. "kaulhainen" (reen ketaran ympärille laitettu 
pajun taive).

603. "joko ot tehny rekkee uuvet kaolaemet" 
(kaulaimet eli kaplaat).

604. "ei meillä olek kun nelikaulaisia nyt reet" 
(kaulaisia eli ketaraisia).

605. "kaulalauta" (reen jalasten etupäitä yhdistävä 
lauta, jukolauta).

606. "kaulapaju" (reen jalasten kärkiä yhdistävä 
pajuinen side, sepäpaju).

607. "reki yhtä korkkeeks kaplastettiin nii eistä kun 
takkoohik" (kaplastettiin eli varustettiin kaplailla).

608. "tehhään kaulaukset" (reen jalaksiin, 
joiden kautta kaulapaju sidottiin).

609. "ne olivas simmosep puukaustase" (potkukelkat, 
puukaustase=puujalaksisia).

610. "kaataissani tualla reen kaustapuuta pääsi kirveeni 
lipsahtaan kivveen" (rekipuiden ottamista, koostuu 
ohuista puista, ottaminen=mahdollista ilman metallisia 
työkaluja, onko veistäminen).

611. "ainaha se ol kirves kaustoassa" (kirves reen 
kaustassa, metsälle mentäessä).

612. "kaustaat pittää olla meleko lujat" (lujuutta 
vaativat osat).

613. "sit pantii piäl kaustas" (päälle kausta, 
kaplaiden kiinnittämisen jälkeen).

614. "ei se kaustottaminen sen kummempaa ollu kum 
muukaar reen teko" (kaustoittaminen eli kaustojen 
kiinnittäminen kaplaisiin).

615. "ne oli vähän semmosek kauttaväärät siältä jossa 
kuarma oli, semmoset vähä noin niinkun semmoset 
lengot" (lengot eli käyrät, purilaat).

616. "kapaseppa sauvalla sivakoja että lumi putuaa pois" 
(sauvat ja sivakat).

617. "se oli yksipuinev vaan yhrestä puusta kavallettu" 
(kavallettu eli koverrettu, lautaveneitä vanhemmat 
yksipuiset veneet).

618. "hivetin verran on tuo jalas kavettava" (hivenen 
verran, omat mitat=summittaisia).

619. "suakenkilläki piti ajaa, ne ov vähän kaviommoiset 
mutta isommat" (kavion muotoiset suokengät, 
ajaa=kävellä, liikkua).

620. "kavotin" (lyhyt oikean jalan potkusuksi, 
vrt. kalhu).

621. "sai kulukia käyren vain ja talavella suksilla" 
(käyden eli kävellen, vuodenaikojen mukaan 
liikkuminen).

622. "se perätolppa se käyp vähä suoremp mut ka se 
kokkatolppa tarvii olla väärempi" (veneen osia).

623. "ku uot kehhee kelkkaa, ni uo liukas liikkumaa" 
(sanonta).

624. "semmonen kehikko tämmöne, se ol"  
(vitsoista väännetty lumikenkä).

625. "kehkeriääksi" (kehkeriääksi eli kuperaksi, 
tullut, männyn lylystä tehty suksi).

626. "suksi on kehkerä, täytyy pannap painoon" 
(kehkerä=päistään kaareva, painoon=painumaan).

627. "sen täytyy ollak kehkerä" (kehkerä eli jalkava, 
suksen).

628. "sommassa puinen kehrukka" (suksen sommassa, 
kehrukka=pyörylä, kiekko).

629. "mitä loivemp kehva, sen tanakamp tulloo vene" 
(kehva=veneen mallikaari).

630. "suksen kärk ol liijjaks keikistynä" (keikistynä 
eli taipunut).

631. "reen jallaaksiim pantiin keikom päähäj juko" 
(keiko=jalaksen kaartuva pää).

632. "ompa sun sukses kovastik keikot" 
(keiko=kaareva, notko, takapainoinen, 
jalkavan vastakohta).

633. "se o vähä hyvä keilakkakulkune vene" 
(keilakkakulkune eli kevytliikkeinen).

634. "tässäkin on keilavaks menny kun umpihankia 
hihtää" (keilavaksi eli kaarevaksi, suksen pohja).

635. "siinä on keilava vene" (korkeanokkainen).

636. "keili noinkii loaja ku tuo lautasempohja pyöriä" 
(keili=pyöreä puukiekko, tarpoimen päässä).

637. "keilill ajomaa" (keilillä eli luistimilla, 
ajaa luistimilla).

638. "sukse täyty ol ai vähä keili" (keili eli notko).

639. "onks siun sukseis keimelät" (keimelät eli 
ylöspäin kaartuvat, vrt. keikot).

640. "kuusenkarahkoista tehtii keissut" 
(kahdesta rinnakkain pannusta tuuheaoksaisesta 
kuusesta tehty vetolaite).

641. "niissä keissuissa oli käyrät aisat, 
kesällä käytettiin" (vetolaite jonka aisat 
ja jalakset olivat yhtä puuta, vrt. purilas).

642. "suksen kärki keitettiin" (taivutettiin 
kuumassa vedessä).

643. "suks om moaham päen keivelä" 
(keivelä eli käyrä).

644. "pitäs painaa suksehen keulaa" 
(vrt. kärkeä).

645. "ei ottant miuva rekehee vaik yksinää tyhjäs 
rees män kekotti" (vieraat reillään kekkoilijat,
vrt. "urheiluautoillaan").

646. "mihis sie männä kekotat silviisii, jot et uo 
meikäläistä näkevinniäkiä" (kekkoilun eli ylpeilyn 
vieraudesta).

647. "nousee kekottamham pitkiä taipalia, sielä 
tarvithan suojat" (suojat eli peitteet, reellä pitkiä 
taipalia ajettaessa).

648. "turrit elikä keksut niit oli neljä" 
(pikkuveneitä joita pidettiin kalastusveneiden 
mukana).

649. "mikä voeteloo milläet tavalla ja kelijä myöte" 
(voitelee suksensa, jokainen omalla tavallaan).

650. "välihiv vietihin kelekalla kaks korveeta 
kelekkahan" (vietiin kelkalla vesikorvoja 
saunaan, kelkka=itse vedetty=oma).

651. "otak korvo ja käyk kelekalla vettä" 
(omat työt=omat kulkuneuvot).

652. "parannethin kelkkoja, laitethin kelkkoja" 
(talvi-iltaisin).

653. "teällä ne vetävättön kelkkoa suksessa" 
(oma itse vetäminen).

654. "toinev vet kelkkaa, a toinen töykkäis ja pit 
suavii kiin jot ei suavi kuatuunt" (kelkoilla vedetyt 
vesisaavit).

655. "se mullep pettousi siellä, siellä tuota siellä 
särkän peällä, ja löe nurin kelekkasa" (poro suuttui 
ja kaatoi kelkkansa, väärältä tuntuva eläimillä 
teettäminen, etelän kansoilta omaksuttuja 
luonnottomuuksia).

656. "prahtia veätethim poroila, niil oli kelkat" 
(omituinen tavaran prahtaaminen, vrt. autoilla 
prahtaaminen, "prahtarit").

657. "teä takakelkka keikaht kun ei se taipunnum 
mihkeän" (parireen takakelkka, keikahti kumoon).

658. "kelekat ol ykskaplaisia" (parireen takakelkat).

659. "kyllä sää poika lähit väärähän kelekkaha" 
(väärään kelkkaan, seuraan).

660. "ovat lähteneet hullun kelekkaan" (kelkoista 
keksityt sanonnat).

661. "eileen soli niim mukahampäim mutta 
nyssoon aivan kääntäny kelakkansa taah, 
jottei häm mihinkääl lähäre" (kääntänyt 
kelkkansa, muuttanut mieltään).

662. "se käänti pian kelkkans ko se sai jottail 
laijja hyvvää puhetta taikka lahjaa" (käänti 
kelkkansa eli muutti mieltään).

663. "kyllä se puhuu sellaisija jotta et sen 
kelekassa pysy" (kelkassa pysy, ymmärrä 
puheita).

664. "tuliko sekin kelkkonensa siihe" 
(sekaantui toisten asioihin).

665. "teki minut väärälle kelekalle" 
(johti harhaan).

666. "kelekkaile nyt meilläki kelije ollessa" 
(kelkkaile meilläkin, kelkkakelit).

667. "kelekkapelillä ne mökkiläeset hak, 
ee niillä hevoesta ollunna" (omat mökkiläiset
=omat ihmisvetoiset kelkat, vieraat talolliset
=vieraat hevosvetoiset reet).

668. "kelkkaraijolla käythiin Norjassa ennen" 
(kelkkaraito=porojen vetämä kelkkajono).

669. "ei sitä kelekkarekilöitä pietty" 
(kelkkarekiä eli parirekien takakelkkoja, 
myöhäinen eli vieras keksintö).

670. "kelekkasukset" (kelkan jalasten 
alle kiinnitetyt sukset, käytetty syvän 
lumen aikaan).

671. "en olis uskonukkaha, että näin 
kelekkijän venehen sait aikuseksi" 
(kelekkijän eli kevyen).

672. "ei mua tarvihte kyytiä hevosella" 
(vieraat hevoset, vieraat hevoskyydit,
vrt. autokyydit).

673. "s on niin kelekkura se lyhkänev vene" 
(kelkkura eli kiikkerä).

674. "venek kelkuroipi mihinkä sattuu" 
(väärin sauvottu vene, sauvominen
=soutamista vanhempaa).

675. "sil ne sitten sout kelkutti" 
(soutaa kelkutti, vanhalla veneellä 
jossa oli vitsavaulot, hankainten 
sijasta).

676. "ennenkö ov vestteek kelekutettuna 
laovvat" (kesti kauan, ennen kuin sai 
veistettyä venelaudat, sahattuja lautoja 
edeltäneet veistetyt laudat, vrt. kiilaamalla 
halkaistut).

677. "kiännetää venek kellellee" 
(veneistä huolehtiminen, itse tehtyjä
=arvokkaita).

678. "mie tässä tullak kelluttelen" 
(veneellä myötävirtaan). 

679. "ennen tehtiil luannovvääristä kelopuista 
paatit" (luonnonvääristä keloista, kuulostaa 
lautaveneitä vanhemmalta perinteeltä).

680. "tee kelekka on kelevenkulkunen" 
(kepeäkulkuiset kelkat, ihmisvetoiset).

681. "suksilla ol kelveempi kulkee" 
(kuin hangessa kahlaamalla, 
vrt. kovaksi tallatut talvipolut).

682. "sillä on kemiläinen kulkunen kaulas" 
(porolla, vieraiden asioiden tulosuunnasta).

683. "s oli kelvä kulkemaa vetem pinnalla ja 
ettei s olluk kikkerä" (kelvä eli kevyt, 
hyvän veneen piirteitä).

684. "miu suksei ovat vettäineet nii kemmeläks 
jot niil ei jaksa ummes hiihtää" (ummes eli 
umpihangessa).

685. "ompas siu suks kempelä" (kempelä
=pullova, jalkavan vastakohta).

686. "Lauri poika lappalaine teki suksiija sykysyt 
kesät laati kemppilööjä" (kesä ja syksy, suksien 
laatimisen aikaa).

687. "kemut kelkoill aijaa, aikamiehet ahkiolla" 
(kelkat ja ahkiot).

688. "se ol varpaallinen nimestään se, mihin 
kengänkärki pantii" (suksen osien nimiä).

689. "kenolauta pannaan kenuon" (kenolauta
=jalasten kärkiä yhdistävä poikkipuu, 
keno=reen nokka).

690. "ruuhen keno" (keno eli nokka).

691. "kensu" (tasapohjainen vene, ruuhi).

692. "vahvempa se o närekkepakka" (suksisauvaksi, 
näre=nuori kuusi).

693. "tää on niin keulallaa, ettei kule minnää" 
(vene keulallaan, etupainoinen).

694. "tämä vene ol liijjan keulallaan kun koskelle lähetään" 
(keulallaan eli keulalastissa).

695. "tehtiiv veistokeulaakii suksiin ennen" (veistetyt 
ja painetut keulat).

696. "se ol loiva se jalaksen keula" (reen jalaksen keula).

697. "oli semmoset sukset että oli kahem pään keula" 
(kummassakin päässä keula).

698. "pitäs painaa suksehen keulaa" (painaa eli taivuttaa).

699. "ol nii keppoisa aijjoo" (ajaa hangella).

700. "ei tullu porkan jälkiä kum me laskettelimma kepiitä" 
(porkan eli somman jälkiä).

701. "ennehä ei keppilöi oltkaa suksis" (keppilöi eli sauvoja, 
vrt. sauvattomat lumikengät).

702. "kylläpä se oj jo huono kun kahella kepillä hiihtää" 
(haukuttiin kahdella sauvalla hiihtävää, vrt. kuvissa
näkyvät yhdellä kepillä hiihtäjät).

703. "lähti Possielle että kepin sommat ilimassa kiiteli" 
(hiihtämään Posiolle päin).

704. "renkaat oli kalvosissa, ettei kepit jäänym mettähän" 
(sauvojen lenkit, ranteissa).

705. "yks kepp oli käes lyhemp ko mies" (yhdellä kepillä 
hiihtäminen).

706. "saovoessa om pihlaeset kepit ja kovat suoverot" 
(suoverot eli sommat).

707. "kepit oli ollut tuolla hiihtäjällä" (kepit eli 
sommattomat sauvat).

708. "tiurishan se meijäv vene oj ja kevykäene, 
että ei se vuo" (tiuris eli tiivis, ei vuoda).

709. "sauvvoos on kerit jokka hankehem pökkää" 
(kerit eli sommat).

710. "tuomosesta kuusikarhaakasta painettut tuomonen 
keri yhtä ku sompasauvan keri" (kuusenoksasta
väännetty sauvan keri).

711. "sauvassaki on keri" (keri=pyöreä sompa).

712. "kerimet tehtiin koivuvittasta, ne uli vittoilla kiinnis 
sompakosa" (kerimet koivuvitsoista, kerin=sompa tai 
somman rengas).

713. "kerimet vittala kiini jalkhan, kerintä ei kestäny 
paljas jalka kääriä" (kerimet=vitsakengät, suokengät, 
vrt. vitsoista laaditut lumikengät).

714. "se Saloh hoapainev vene, ei uskom miten se ol kerkeä" 
(kerkeä eli kevyt, haapavene).

715. "sukskepis ku on kerkki, ni se ei uppuu lummie 
ko kerkkii myöt" (kerkki eli puinen kiekko joka esti 
sauvaa uppoamasta lumeen, sama ajatus kuin 
lumikengissä).

716. "etkö sie älynny ku sukskepistäs kerkkä putos" 
(kepeistä huolehtiminen).

717. "kivasta sarvesta oli luinen kerkko vaiv ventausköyvessä" 
(poron ventausköydessä, luinen kiekko, kivasta=lujasta, 
tiiviistä).

718. "siinä kepim piässä se kerkkä mikä vettä tärskättää" 
(kepin päässä kerkkä, vrt. soilla hiihtäminen).

719. "ennen eijou ollu kerkkee, siton yhellä sauvalla pitänä 
hiihtoo" (kerkkee eli sompaa, sauvoissa).

720. "kerkkäsaavat ihan sillä poejalla on" (ihan, 
myöhäistä alkuperää).

721. "sauvat olik kojusta, siihem panthiv vittasta kerä" 
(sauvat koivusta, vitsasta kerä).

722. "käsäke on kans ku valmanuora" (silmukkapäinen 
nuora josta poro veti suksimiestä).

723. "kesas pannaan kaulaan ja sillon ei oor ränkejä 
ollenkaam muuta kun kesas" (kesas=poron kaulan 
ympäri laitettu nahkainen valjaslaite).

724. "kesas oli poron koivista" (koipinahoista tehty).

725. "kun ne niitä kesastivat, siellä sitä noijuttii" 
(noiduttiin, poroja valjastettaessa).

726. "tuohi om pantu nurimpäin että se on tullus se 
kesipuoli sinne alle" (tuohi nurinpäin, 
suksen pälkääseen).

727. "siin on kuurto pitkin suksea, keskalla suksea" 
(kuurto eli ura, suksen keskellä).

728. "paenaahan ne muutenniim mutta minä paenan 
keskentekosena" (painan eli taivutan, suksea).

729. "keulaairot ne ol vähä piänemmät, keskairot ne 
ol aiv vähä pitemmät" (airojen nimiä).

730. "keulaairot ja kesairot ja huopoimelat" 
(oli haapiossa, suomenlahdella käytetty iso
3-airoinen kalastusvene, vrt. haapioksi kutsuttu 
ruuhi).

731. "oli kaet se saanu aeka röykösen kun kaksi 
keskikaartae oli poekki" (kaksi keskikaarta poikki, 
veneestä, oudolta kuulostava koskien laskeminen).

732. "keskikaari" (ahkion, kaarelliset ahkiot).

733. "ne on etukaolas ja keskkaolaat ja kantakaolas 
on se viimene" (työreen kaplasparit).

734. "tähän tehthin tähän keskiketahran semmonev 
vaulu, vittasta" (keskiketaraan, vaulu eli rengas, 
rengas=lainasana).

735. "keskohta o semmone et siihe saara jumpur 
kiärttä" (valjaisiin jumpur eli kulkunen, metallia
=lainasana).

736. "piena sittoo sen kuutin keskosan" 
(kuutin keskiosan, yhdestä puusta koverretut
kuutti-veneet).

737. "istukee lapset siinä keskituholla" 
(tuho=veneen istuinlauta).

738. "laitakerta laitettii keulatykystä, kestykystä 
ja perätykystä" (lautaveneen rakennetta).

739. "joko valkjam päällä tai kuumas veses et se 
kesti kiärtää" (kuumennettiin reen pajua, 
ennen kiertämistä).

740. "meill oli uusi vene ensi kessää vesillä sillo" 
(veneiden iästä, lasketaan kesien mukaan,
vrt. rekien talvien mukaan).

741. "käsäke on kans ku valmanuora sevikossa" 
(valmanuora=silmukkapäinen nuora josta 
poro veti suksimiestä).

742. "laitan noi reet kesäkorjah tonnel liiterih 
päälläkkäin" (kesäkorjaan eli säilöön).

743. "vies sukset poes nurkkajuuresta kesäkorijuuseen" 
(nurkkajuuresta kesäkorjuuseen).

744. "reet taetaa ollaj jo kesäkorijuulla" 
(vrt. kesäteloilla).

745. "viekää nyt poijat jo suksenna ja kelekkanna 
liiverin orsille kesäkäyntihin" (kesäkäyntihin 
eli säilöön, vuodenaikojen mukaan eläminen).

746. "reelä kesämaata myö hääthiin ajjaa" 
(täytyi ajaa, hajottaa reen).

747. "kesäsivakka" (suosuksi).

748. "ne tekvätten toiser rejen kesäseltie" 
(toisen reen, kesällä vai kesäksi).

749. "ennen aethin käsäthelä, mie olen olluj jo 
iso mies ku mie olen nähny längilä ajettava" 
(kesäte=nahkapanta johon poron vetohihna 
kiinnitettiin).

750. "valmasta kesäte paikolleen" (valma=poron 
kaulan tyven ja rinnan väli).

751. "käsäte" (poron vetonuora, suksilla vedätettäessä).

752. "käsätekaula" (seitsemän vuotias urosporo, 
harvinainen näky porojen turhaan tappamisen eli 
"lihateollisuuden" maassa).

753. "ohan niitä rekiä jos montaev vaen taetavat ollak 
kaekki kesäteloellaan" (kesäteloilla, vrt. siinä mihin 
keväällä jäivät).

754. "luistaaks ne kesätervossa olevat sukset" 
(kesätervossa=kesän ajaksi tervatut).

755. "pitääs pannat tua rekikin tuasta kesätiloolle" 
(kesätiloille, vrt. teloille).

756. "käsäys tullee hyvä ku takakoipiel lihapäät 
neulothaan yhtheen" (koipinahoista neulottu 
kesäys, poron valjaissa).

757. "kun ketarak katkes toiselta puolen niin silloom 
meni reki klinkkuhun" (ketara=reen jalasta ja kaustaa 
yhdistävä lyhyt pystypuu).

758. "s olikin sellaaner rysährös että, ketarap poikki" 
(reen ketarat poikki, vauhti=lisää vaaroja, 
vrt. ihmisvetoiset kelkat).

759. "teit jokku, oikeen ku lujia rekiä, niin neliä 
ketaraaki, kolomiketarasiapa ne olit usiasti" 
(kolme ja neljäketaraiset reet).

760. "ennen on haettus semmoset, ett on oksa 
lähtenyk ketarasta ja takkaa myön sitte pantu 
vastakkain ne oksat, sorrattu vittoila kiinni" 
(takkaa=reen pajua, vitsoilla sitominen).

761. "takareesä ov vaim pikkusen keulaa ja 
siinä on kainalovihtojem paikalla ketarat" 
(ketara=reen jalaksen keulan ja pankon 
välinen pitkittäinen piena).

762. "ottiit ne kainalovitat pois ja paniit ketarat 
painumoa" (ketara=reen jalaksen käyräksi 
painettu etuosa, sanalla monta merkitystä).

763. "katkes ketaralta jalas" (ketaran kohdalta, 
reen jalas).

764. "kaosta män ketara nennää" (ulottui 
jalaksen käyrään kärkeen asti).

765. "siinä on siinä sittä se paenoketara" 
(painettu ketara, vrt. luonnonväärä).

766. "istuhan aivan ketaroille" (reen etuosaan).

767. "ketarat kenttään" (kaadettiin reet kesäksi).

768. "siellä puoless or reet matalampiketaraesija 
kun täällä" (itse laadittu=itsen näköinen).

769. "ketarannapa" (jalakseen upotettu ketaran 
pään liitostappi).

770. "ketarannokka" (kaustan läpi upotetun 
ketaran liitostapin pää).

771. "ketaranselkä tuli ketaran olkapäittev varraan, 
kaustak kulki ketaran selkiem päällä" (ketaranselkä
=ketaraparia yhdistävä poikkipuu).

772. "ketarantappi on niin leveä ku se ketar oon, 
ja niin ohukainen, allet tuuman, että se soppii, 
jalaksen reikhään" (jalaksen reikään sovitettu 
tappi).

773. "kainalovittan tyvi pistethän ketaraoksan alle, 
oksan ja takan välhiin" (ketaraoksan=kaplaan 
oksahaaran, takan=reen pajun).

774. "se pohjusta tehti sit ni leviäks ko ketarorre 
ol pitki" (pohjusta=reen pohja, ketaraorsi
=ketaraparia yhdistävä poikkipuu).

775. "reempohjan al on ketarapajut" 
(ketarapaju=ketaran kaulan ympäri 
taivutettu pajuinen poikkipuu, 
ketaraparia yhdistävä).

776. "ketarapaju" (jalasten keuloja 
yhdistävä side, sepäpaju).

777. "tääl eres ja takan ol ketarapenkki" 
(ketarapenkki=ketaraparia yhdistävä 
poikkipuu, keskellä paju).

778. "ne etumaiset ketarapiikit jäi niinko 
sarviks siihen ylös" (tolppakelkan etummaiset 
ketarapiikit, vrt. eläinten piirteiden 
jäljitteleminen).

779. "aina niit on kasossa ketarapuita, 
koijupuoliskoja kuivamassa, että jos ketara 
tullee hukhaan se on mist ottaa" (varalla 
kuivattuja koivunpuoliskoja, ketarapuiksi).

780. "ketararejeks, ei olep pajuja" 
(ketarareessä eli tukkireessä, jossa oli 
pajujen sijasta ketaraorret).

781. "kohan ne kesän kettiytyvät laon orrella, 
niin niistä suap lujat sukset" (lujat sukset,
kesän kuivuneista koivuista).

782. "se ketkistäeksee, ku se viäntyy mykkeeks" 
(mykkeeksi eli jalkavaksi, suksi).

783. "pajuloi päälle ol tehty liistehist pohja, 
kettoliistehist" (reen pajujen päälle, 
liistepohja).

784. "mie ketin kelkkaa" (ketin eli kiskoin).

785. "sai siin kettää itteh väsyksih kun Kultaist 
ast koti sousin" (kotiin soutaminen,
vesireitit=omia teitä).

786. "sit täytyy kelkkaa ketustellak, ku eij oh 
hevoist eikä rekee, mup puita on tarvis" 
(itse vedetyt kelkat, eläimillä teettäminen
=oman heikkouden myöntämistä).

787. "tul nii palava ku ketustin tot kelkkaa" 
(palava eli kuuma, ketustaa kelkkaa,
vrt. vetää, kiskoa).

788. "keulakii välist hertto mennä veten alle" 
(veneen keula, hertto mennä=oli menemäisillään, 
vrt. Herttoniemi).

789. "se piti sillon ko yheksäs aalto tuli niim 
piti pannav venehen keula sitä vastaha" 
(keula aaltoa vastaan, aallot=eläviä olentoja).

790. "tää on niin keulallaa, ettei kule minnää" 
(vene keulallaan, keulalastissa).

791. "tämä vene ol liijjan keulallaan kun koskelle 
lähetään" (oikein lastaaminen, vähentää 
onnettomuuksia).

792. "tehtiiv veistokeulaakii" (suksiin ennen, 
Virolahdella).

793. "se ol loiva se jalaksen keula" 
(reen jalaksen).

794. "pitäs painaa suksehen keulaa" 
(painaa eli taivuttaa).

795. "se eturek ol pitkä matalakeulai ajorek, 
tavallii työrek" (parireen etureki).

796. "se on nuil loivakeulanen että se oj jäälleh 
hyvä nousehen" (hylkeenpyynnissä käytetty 
vene).

797. "keolakaari voijaan ottaaj juurakosta" 
(veneen keulakaari).

798. "keulakaarta" (neljä keulakaarta, 
poropulkassa eli ahkiossa).

799. "keulakaplas" (reen etukaplas).

800. "keulakapulaisista ja perikapulaisista 
mitattihir ristihin" (rekeä laadittaessa).

801. "keulaketara" (reen etukaplas).

802. "keolakinnunki" (emäpuun jatkeeksi 
laitettu kaareva keulaosa, veneen keulavannas).

803. "pantiin keulakokasta se masto elip piira 
siiher ristikkoo" (keulakokka=purjeveneen 
keulavantaan kärki, masto=piira=purjeen
nostamiseen käytetty salko).

804. "keulakorva" (suksen kärkinipukka).

805. "kiinnitäk keulakuutia vähä, kyllä se kestää" 
(keulakuutia eli keulapurjeen jalusnuoraa).

806. "pajujen tilalle laitettii keulalauta kun se 
ol tukevamp" (keulalauta=reen jalasten 
kärkiä yhdistävä poikkipuu, jukolauta).

807. "keulalauvasta se pantihin kolomias se jalas" 
(pantiin kolmiaan eli mitattiin kolmeen osaan, 
kaplaita laitettaessa).

808. "keulalootti" (kohta josta veneen emäpuu 
alkaa kaartua ylös).

809. "reessä oh hyvä keulajjuoksu" 
(hyvin kulkevasta reestä).

810. "painimess on selkä, keulajjuoksu, keula 
ja lossi" (reen jalaksen painimessa, keulajjuoksu
=ylöspäin kaartuva kohta, lossi=lovellinen kapula).

811. "meill oli kolomilaetanev venej jä toenen 
keolanokalla ja toenem peränokalla" (istui kalaan 
mentäessä, kolmelaitaisessa veneessä).

812. "keulanousema" (reen jalaksen kärkiosa).

813. "keulapaju oli siinä jukkolauvvan yläpuolella" 
(keulapaju=reen jalasten kärkiä tai etukaplaita 
yhdistävä pajuside).

814. "mie käyn tähä keulapiital" (keulapiitta
=veneen kiinteä etupenkki, kokkatuhto).

815. "keulasa oli yhisteppuu se keulapuu" 
(keulapuu=reen jalasten kärkiä yhdistävä puu, 
vrt. juko).

816. "keularamppu ja peräramppu vestettii 
juurikkaasta" (ramppu=veneen kolmiomainen 
vahvikepuu, juurakosta veistetty).

817. "perämasti oli kii kahella vantilla, 
keulamasti kahella vantilla ja keulataakilla" 
(vantti=mastosta laitaan kulkeva köysi, 
keulataaki=maston huipusta keulaan 
pingotettu köysi).

818. "vein semmosem päänkokosen kiven 
sinnek keulatelijulle" (keulatelju=veneen 
keulassa oleva kolmiomainen istuin).

819. "haapiosta tuli hyvämuotinej jos 
laitakerta laitettii keulatykystä, kestykystä 
ja perätykystä" (keulatykky=laitalaudan 
kokanpuoleinen osa, haapioksi kutsutun 
lautaveneen rakennetta).

820. "toisesa oli vähä keulempana" 
(toisessa reessä, keulakaplaat).

821. "keolikoari ja perikoari" (veneen kaaria).

822. "niitä oli keulipajusa varalta usiampia" 
(reen keulapajussa, alamäessä jarruina 
käytettyjä vitsalenkkejä).

823. "juuri paatiksi vähäsä määräsä käytethän" 
(käytetään paatti-sanaa, vrt. boat).

824. "keuvahin kelekasta" (keuvahin eli putosin).

825. "venek keovvottaa pystyssä, kum mies ruppee 
perrääj ja kokassa ei ook kettää" (kaksinistuttavat 
veneet).

826. "sukset pitäs panna painumua, ko kevelyys 
on lähtent kaik pois" (kevelyys eli jalkavuus).

827. "ois sietännä vähä keveläks vestteek" 
(keveläks eli kaarevaksi, veistää reen jalasta).

828. "niitä pittää metässä kevennellä" 
(kevennellä suksipuita, veistämällä, 
ennen kotiin tuomista).

829. "pitkä kaitanen keveä venet" (kaidat ja 
kevyet veneet, vrt. yhdestä puusta veistetyt).

830. "mistee sin oot näin kepyset sukset suanna" 
(kepyset eli kevyet).

831. "pijan se un suksempohoja köyhnällä" 
(karkealla hankikelillä).

832. "pulukka saathin köykäsemäksi ku se että 
tuo ahkio" (pulkka ahkiota kevyemmäksi,
vrt. pienemmäksi, vrt. ahkion kaaret).

833. "toinev veti köyrestä toinel lykkäs perästä" 
(talvella kelkkaa vedettäessä).

834. "ulkimmaisen nimi ol jaakar" (purjeiden 
nimet lainaa).

835. "ne jahtas olemaaj jäykkiä" (olivat jäykkiä,
mäystinsukset).

836. "niist oli toenem männyjjanhuksesta ja 
toene oli, koevusta" (karhusuksista, vrt. jousen 
kaaripuut, vrt. alkuheimot).

837. "tää jako vaa kuotaa joka olkapääl pannaa, 
otsii pannaa nuorat peräst" (kelkan vetohihnan 
jako, ihmisvetoiset kelkat).

838. "reej jalakset lauvutettii tuva uunis ja pantii 
jalaksepainimee orsii pääl painumaa" (lauvutettii
=kuumennettiin, pehmitettiin).

839. "piti juuri ens koivu nuri, et sai jalaksempuit"
(juurimalla kaataminen, kirveitä vanhempaa).

840. "ei reim piä ollav vahvajalaksinekkaav vuan 
niijjem pittää ollan niiv vestetyt että ne männöö 
muam mukkaa" (jalakset, menee maan mukaan).

841. "jalan ne lähethin sinne ei ottanhet 
sivakoja matkhan vielon niin vähä lunta" 
(sivakoja eli suksia, käytetty paksun lumen 
aikaan).

842. "se sitte pysy puhassa se jalaa alus" 
(puhtaana lumesta, suksissa joissa oli 
tuohinen päläs).

843. "jalanalus" (suksen jalansija tai sen 
päällyste).

844. "jalanaluksen nahka" (jalanalus
=suksen jalansija, päällystetty nahalla 
tai kangaskoivun tuohella, sanottu myös 
tallaksi).

845. "karvane nahk on sukse jalasias hyvä" 
(suksen jalansijassa, vrt. tuohi).

846. "jalansiah pantii tuahta, naulattii 
puunauloil, kun ei kummii tunnettu" 
(omat puunaulat).

847. "ennev vanahaan om pantu tuohta 
jalansijjaa" (vrt. nahkaa).

848. "jukolaodaks sanotti sitä ko yhdist 
siält edest ne jalakse" (jukolaudaksi, 
reen etulautaa).

849. "sielt jalaksist o simmosek kouku" 
(reen jalaksista koukut, aisoja varten).

850. "mennä reej jalaaksija mettästä 
ettimähän" (omat kaupat).

851. "heti kuj jallaas oli painettu se otettiim 
pois ja lyätiil lauta pittään sitä mualossaa" 
(jalas pois paininpuusta, muodossaan).

852. "ei siihin aikaan tälläsiä noij juurev
vääriäisiä reej jalaksia tehty" (juuren vääriä, 
vrt. juuripuista tehtyjä).

853. "siinä potkurissa or raovvasta jalakset" 
(potkurissa eli potkukelkassa, raudasta
=vierasta alkuperää).

854. "ne on kasvannaesjalakset" (kasvanta 
eli luonnonväärät).

855. "koevusta jalas paenettii" (koivusta 
eli kovapuusta).

856. "ne on ollul levveitä ne jalakset enne" 
(reen jalakset, vrt. leveät sukset).

857. "rislareej jalakset on sujutettu" (rislareej
=ajelureen, sujutettu=taivutettu).

858. "juurikäyrä se haethaa etukelkaj jalakseksi" 
(juurikäyrä puu, kelkan jalakseksi).

859. "jalaksen kannat" (kannat eli päät).

860. "tuj jalaaksillej ja piräl lujastik kii, 
ettep putoo" (jalaksille eli kannoille, 
reen jalasten takapäät).

861. "siellä kankaan takalaejall oli vielä 
hyvvää jalaskoevikkota" (jalaskoivikkoa, 
jalaksiksi sopivia).

862. "jalaskoivhuin se Janne on menny 
Musthan vaarhan" (jalaskoivuja etsimään).

863. "pirtimperällä katosa oli leviä jalas
lautturi ja se oli useinki täynnä kuivattuja 
jalaksia" (katossa kuivatut jalakset, 
vrt. orsilla).

864. "jalasläpi" (paininpuussa oleva reikä 
johon jalaksen pää kiilattiin).

865. "ois se käätävä meijän jalasmetässäi 
että soatas talaveks reki" (omien töiden 
luonteesta, vuodenaikojen mukaan).

866. "kyllä se niin on, että jalasmettähä se 
ajo" (reen jalaksen katkeaminen, tarpeeseen 
ottaminen).

867. "jalasors" (orsi jonka päällä painettuja 
jalaksia kuivatettiin, kiilaamalla jalas orren 
ja katon väliin).

868. "jalaspuu juurita, et saara luanovääri puit" 
(juuritut jalaspuut).

869. "jalaspuu ol koivunkylkijäist, että se hyväst 
painu" (jalaspuiden tuntijat).

870. "jalaspuut valittii kasvantaväärii jos saatii, 
jos ei saatu ni painettii" (painettii eli taivutettiin).

871. "jalastaa" (paahtaa suksi jalkavaksi).

872. "jalasti" (jalan kohta suksessa).

873. "ketara ol jalauksis kii" (reen ketara).

874. "jallaukset oli luannovväärät, s olis 
muuton katkennuk ko paljo olis tekoväärää 
tehty" (luonnonväärät ja tekoväärät, 
luonnonväärät vanhemmat).

875. "sit sihem purastettiin semmoset 
lävet yhteej jalaukseen kahteen kohren" 
(lävet eli reiät, reen jalaukseen).

876. "tullee viäläki joskunaas katteltuaj 
jalavuspuita, ko tuala mettisä kuljeskelen"
(jalaspuiden etsintää).

877. "kattelin että, tosta saa hyväj jalauspuun" 
(mettässä ollessani).

878. "nahkahihnalla verettiij jalaan takaa 
kiinni" (suksen side).

879. "ne oli ne sivakat niillä jalakoisa"
(sivakat eli nevasukset).

880. "se om paras eteläpuolipuu niin tullee 
sukseem pysyvä jalaka" (jalaka=jalkavuus, 
käyryys).

881. "niihempä ei tarttep painaaj jalakaa" 
(luonnonvääristä puista tehtyihin suksiin).

882. "se om pullo semmonen suksi jossa ei 
ooj jalakoa yhtää, jalaka on oijennup poes" 
(pullosuksi, suoraksi oijennut).

883. "suorasta kojusta se kimpasi jalan 
ittesthän" (suorasta koivusta otettu suksi, 
käyristyi itsestään, vrt. kimpi).

884. "sivakassa juoleva jalka tasasesti 
kovertuu alla, ei ylön jalka ole hyvä" 
(juoleva jalka=tasaisen käyrä, ylön 
jalka=liian käyrä).

885. "se ol vaa tavalline jalkai, siihe 
työnnettii jalka" (jalkai eli jalansija, 
suksessa).

886. "miu suksistain uupuut viel 
jalkaimet, sit pääsisin liukuilemmaa" 
(omat sukset, itse tehdyt).

887. "suksia ku on, miehet tuota, 
mitanneen ni se on, yheksäjjalakanen" 
(yheksän jalan mittaa).

888. "sivakka se on kaheksajjalkanenki" 
(pituus vaihtelee).

889. "jalkakaari viiminen keulassa, 
siihen ne jalat vastaavat ku sauvothan" 
(viimeinen kaari veneen keulassa, 
sauvotut veneet).

890. "eihän niitä suksija metrissä mitata, 
jalakamittahan niiss on" (vieraat metrit, 
omat jalat).

891. "keskohas oli jalknahka mitäki 
vanhaa valjasnahkaa" (jalkanahka, 
suksen keskikohdassa).

892. "jalakanuorista löysättii sitte jos 
että ol kovemp tuul" (purjeen ulommassa 
alakulmassa oleva naru josta purjetta 
löysättiin tai kiristettiin).

893. "jalkarautoikaa livvutaa jääl" 
(jalkaraudoilla eli luistimilla, metallia
=vierasta alkuperää).

894. "siit saaren ku noit potkurei 
oll o o jalkraaroi kans ol" (potkurei
=potkukelkkoja, jalkraaroi=kenkien 
piikkianturoita, vierasta alkuperää 
molemmat).

895. "semmonen nävysti eliv varpaallinej 
jalakarinnam piältä pantii" (nävysti 
eli varpaallinen, suksen siteeksi).

896. "tuohestakkiil laettovat jalakasijjoo" 
(jalansijaa, sukseen).

897. "su o suksees nii jalkavat eto vallan 
köyryt" (köyryt eli kierot, liian jalkavat).

898. "se pantiim painimpuuhun että tuli 
jalkava" (suksi).

899. "kiitä susta jalakavvoo, rekkee 
pullopohjoo" (kulkuvälineiden kiittäminen, 
eläviä olentoja, auttavat ihmisiä).

900. "ettei tullut toene suks jalakava ja toesesta 
pullopohja" (suksien käyryyttä kuvailevia
sanoja).

901. "tuumav verraj jalakava" (suksi, oli hyvä).

902. "parempi se on semmonej joka ov vähä 
jalakava ko potkasee niin se ottaa vähä se 
kannas lumehe" (suksen kannas lumeen, 
potkaistessa).

903. "ko paistava se itte vettä jalkavaksi"
(paistava eli paahtavat tulella, suksea).

904. "jalkava sivakka se ponkasee" 
(vrt. ponkaista).

905. "kyllä se jalakava jalas kankia on" 
(reen jalas).

906. "jalakava se tahto ryystättää, s ei oikeen 
sujunu" (sujunu eli taipunut, reen jalas).

907. "tullee ittestään tää jalkavuus" (koivusta 
otettuun suksipuuhun, puun kuivuessa, 
pantaessa pintapuoli pohjapuoleksi).

908. "ei siinä passoos sitä jalkavuutta olla" 
(reen jalaksessa).

909. "keskellä ol joka sej jalakavuuvven tek" 
(paininpuun keskellä).

910. "se om pitänyj jalakavuutensa" (vanha 
suksi).

911. "se ei niin tahov vettääj jalakavuutta" 
(pehmeä koivu).

912. "tuohi panttiin suksej jalakomen kohtaan" 
(jalkomen eli jalansijan).

913. "suksej jalakoimeks sanotaa" (jalan kohtaa 
suksessa).

914. "jalaku ja roaku se taesi olla purjeessa" 
(purjeiden osia, alaraaka).

915. "oikesi siittä jalakuuvesta, sanothin että, 
se om pullo" (suksen jalkavuudesta).

916. "onkoon tuo poika niij jalo, että jaksaa 
sauvvuav vennee koskem päälle" (sauvotut 
jokiveneet, jalo=vahva).

917. "jalotin" (suksen jalkahihna).

918. "suksen jalostin" (side, mäystin).

919. "jalustime luont katkes" (jalustimen 
luota, suksi).

920. "puusta tehtiin se jalusti" (luistimen 
puuosa johon terä kiinnitettiin).

921. "jalustin" (jalansija lumikengässä).

922. "minun ei pysynny jalustimisa yhtään" 
(jalat jalustimissa, sidelenkeissä).

923. "ajon semmoseej jontkaan ja katkasin 
suksen" (jontkaan eli kuoppaan, suksilla 
ajaminen).

924. "niist oli toenem männyjjanhuksesta 
ja toene oli koevusta" (karhusuksista).

925. "se janhussuksi oli kolmatta ossoa pitempi" 
(vasemman jalan liukusuksi, oikean jalan 
potkusuksea pidempi).

926. "neek kiärsi vittoja vaam paljo ja se pantiij 
jarruks niis suuris mäjis" (vitsoja jarruiksi,
reen jalaksien alle).

927. "jarruta vähä jalallas ettei mennä nurin" 
(hiljaa hyvä tulee).

928. "reijjalakset jarskahtel hiekkaa koko 
matkan" (keväällä, rekikauden lopetus).

929. "reil liistevvarvat on yhessä jatihkossa" 
(jatihkossa eli rivissä, vrt. jadassa)

930. "myötäselä se pakkaa jiiraamhan" 
(jiiramhan eli heittelehtimään, purjevene).

931. "jokkaesseen kapllaasseen se ylti" (reen 
kausta, kaplaiden yläpäitä yhdistävä jalaksen
suuntainen sivupuu).

932. "kyl miä viän teitin joon ylitte täl meirän 
flutal" (flutal eli lautalla).

933. "hoikkanen se pää joka vethem panhan 
oikeissa jokisauvomissa" (jokisauvomissa, 
jokiveneiden sauvoissa).

934. "niinko ennem mailmasa oli jokiöykit 
ne oli semmosia piikkikeuloja" (jokiöykit 
eli ruuhet, ruuhi=lainasana).

935. "jolu" (purilas).

936. "jone" (perästä kapea ruuhi, 
myös jones).

937. "sitä ol rekkii sitä ol kelkkoa sitä ol 
jos jonkiin näköstä mil siit laskettii mäkkii" 
(reet ja kelkat).

938. "onhan siinä selekijen välissä jonku 
matkanen kanta, jonka yli vene vejetähä" 
(vesistöstä toiseen vetäminen, vrt. kevyet 
veneet).

939. "sinnehhän ne sukset sujjuu, jonneh 
hiihtäjä halluu" (sanonta).

940. "jormu" (suksen pohjassa oleva ura, 
olas).

941. "nyt se ajaa jorottaa jotta ei ainakaan 
vauhti piätä huimoo" (oma eli leppoisa
elämä, vrt. kuolemaa kohti kiirehtivät 
autoilijat).

942. "jorri" (tasapäinen ruuhi).

943. "se oli jouvukasta kulukua ko oli 
liukkahat sukset" (suksien alkuperästä, 
jouduttaa kulkua).

944. "hyvä jouhpetäs otettii ruuhiks sei vety" 
(jouhipetäjä ruuheksi).

945. "se piti jouhkeesti, yhtä tasasestim 
mutkistuas se sepipuoli" (jouhkeesti eli 
loivasti, jalaksen sepipuoli).

946. "semmosella suksella ei teem mittääj 
jok ei pysyj jousellaan" (jousellaan eli 
kaarellaan).

947. "sillä tulloo jalas hyvij joukkee" 
(joukkee eli loivasti kaartuva, hyvällä 
jalaksen painimella).

948. "suksen käret on painettu kovasti 
joukeittain" (suksen kärjet, joukeittain 
eli loiviksi).

949. "siinä se jousevuus säilyy" (sujuvassa 
eli taivutetussa suksessa).

950. "jousikelkka" (kelkka jonka kaplaat 
laadittiin kaksihaaraisista koivun 
latvuksista).

951. "nämä sukset on niij jäökät etteivät 
joustan näen kevyvem miehen alla 
palijoksi ollenkaa" (hiihtäjän painon 
mukaan laatiminen).

952. "jojella pittää ollav vähä joustavampi 
että keula noussee" (keula nousee, 
jokiveneessä).

953. "talavella joute ollem pittää uuvvet 
reit vestääv valamiiks" (uuden reen 
veistäminen).

954. "jouvvur rekkee" (jouvu eli tule
nopeasti).

955. "jos soshela joutu hihtamhan, pani 
kynttilää tai semmosta" (suksenpohjiin, 
soshela=sohjossa).

956. "jouvuit sivakoilla mennä" (joutua, 
mennä nopeasti).

957. "suksillaham minä oon hiihtooj juilanna" 
(hiihtämistä kuvailevat sanat).

958. "jos se on etupääsä, niin se jukertaa"
(etupainoiseksi kuormattu reki,
kinoksessa).

959. "jukastaha sitä veitää" (jukka=kelkan 
vetoköysi).

960. "tuoppas narua, että suahaa kelekkaa 
uus jukka" (omilta kuulostavat kelkat).

961. "pas potu nuo jukat tiukale, että takarek 
kulokoo suoraa" (jukat=etu ja takarekeä 
yhdistävät nuorat).

962. "kelekaj jukkanuora" (vetonuora, 
itse vedetty=oma).

963. "jukkanuorat on häntäreest toisee 
rekee, ne valtanuorat" (jukka eli 
valtanuorat).

964. "toesinaam pistettiij jukkoikik kun 
kaheh hengev vietiin kelekkoa" (kahden 
vedetyt kelkat).

965. "se nykkii sitä takarekkeä, toisinaaj 
jukot tiukalla ja toisinaaj jukot löyhällä" 
(etureki takarekeä).

966. "kesärekkeen tehtiij jukko vihtaksesta, 
ja kakkulan noukka siihen kiini" (reen 
keulaan vitsainen silmukka johon aisojen 
koukku kiinnitettiin).

967. "pistethij jukosta läpi ja niim pulukan 
nokhan" (pulkan eli ahkion nokkaan 
silmukka johon vuottoraippa tai vetohihna 
kiinnitettiin).

968. "jukko katkes reestä" (reen tai kelkan 
jalasten etupäitä yhdistävä poikkipuu tai 
paju).

969. "mänkääs pojat hakeej jukkopuit" 
(veneen keula tai peräpuita).

970. "paatij jukko" (keula tai peräpuu).

971. "panep poro jukhoon" (jukhoon eli 
valjaisiin).

972. "se jukkokapula siinä takarein kärsässä" 
(kapula jonka avulla vetoköysi tai aisa 
kiinnitettiin vitsalenkkiin).

973. "jukkolauvvam päällä sai vaikka 
jalakojansal leppuuttaa" (jukolauta
=reen jalasten etupäitä yhdistävä 
poikkipuu).

974. "vahvalla varpilla varppiks sanottii 
oikkeej jukkonuoraks" (parirekien yhteen 
sitomiseen käytettyä nuoraa).

975. "nää jukkonuorat pittiä sittuo tuoho 
seppaijuu paremmi kii" (jukkonuorat
eli kelkan vetoköydet).

976. "jukkopolukka" (palikka joka estää 
ahkion keulan läpi pistettyä vuottoraippaa 
luiskahtamasta pois, pola).

977. "veike eli vuotturaippa jukkoreijästä 
ahkiom pohjassa kiini" (ahkion keulassa 
oleva reikä jonka läpi vuottoraippa kulkee).

978. "jukkovitta" (jukolaudassa oleva 
vitsainen silmukka tai vitsaksesta 
väännetty jukolaudan vastine).

979. "jukos pistetti vittalenkist tehty vaol" 
(vitsalenkistä tehty vaula, jalasten 
poikkipuuksi tai poikkipuuhun kiinni).

980. "vittavaolo juvos kiinne, siihem 
pannaa sit koukku" (reen tai kelkan
vetämiseen käytettyjä apuvälineitä).

981. "siin ol luonnonkoukkuset jalakset 
ja rihima pannahaj jukoho" (rihma jukoon, 
kelkan vetohihnaksi).

982. "väännethäv vittasta reejjuko, 
johonka pistethän kakulkeppi" (reenjuko 
=vitsaksesta väännetty vetolenkki).

983. "hyvät koivuset vitat hauvottiij ja siitä 
tehtiij juot" (juot eli jukot eli silmukat).

984. "se varpi laitettiin sittej jukoon kuv 
vettään aljettiin sitä" (varpi eli köysi, 
kortteista tehtyyn lauttaan).

985. "sillä oj juko molemmisa päisä kelkkaa" 
(mielipidettään muuttavasta).

986. "jukokelekoisa ei niisä ollum millonkaan 
käsipuuta takana, ne oli pestistä veettäviä" 
(pestistä eli hihnasta).

987. "sen täyty ol rinttauksest ettippäi suara 
ko se jukolaut istutetti" (reen jalaksen, 
rinttauksest=kaarevasta kohdasta).

988. "jukolauta oli kavustaj ja jalaksev väliil 
lovettu" (jukolaudan sijainnista, kavustaj
=kaustan).

989. "kattelin kun se jukkos sitä kelekka
kuormaansa pihhaan" (jukkos=kiskoi, 
tempoi).

990. "vitast jukovaolane vallan tehti" (vaolane 
eli silmukka).

991. "jukovaolo tehtin koivuvitoist, 
tavalisest kahdest hyväst vitast" 
(vaolo eli vaula, vrt. silmukka, lenkki).

992. "hajettiij jukovittoja syksyllä 
varastoon talvev varalle" (omat
varaosat, maksaa vaivan).

993. "haurotusta pajusta saa kyllä 
reiruttaasen jukovittan" (reen jalasten 
etupäitä yhdistävän siteen).

994. "reki juksahti kantohon" (kantojen 
myöhäisestä alkuperästä, vieraat sahat
=vieraat kannot).

995. "vaen se oli jo pitkä juksu" (juksu 
eli rivi, 23 poron raito).

996. "mie pääse julimal nii kovast ko sie 
soutamal" (julimal eli melomalla).

997. "ei kehtaa soutaa yhen aironkaa 
jullittelloo" (jullitteloo eli meloskelee, 
soutamista vanhempaa).

998. "sinne se hevonen puota jullahti 
rimppiin" (omat suot, vieraat hevoset, 
kaukana kotoaan).

999. "hiihttooj juluvvoommaan" 
(hiihtämistä kuvailevat sanat).

1000. "hihtanhet olemma koko päivän" 
(hoon kautta).

1001. "ei vesikelkka eikä reki saa olla 
niinko jumi, parrei se on ko se vähä 
rutkuu" (jumi eli jäykkä, vrt. jumissa).

1002. "mill oli porokello aisas mil 
jumpuri mil kulkune" (jumpuri
=iso pallomainen kulkunen).

1003. "ruuhil ja venejollil junitaa" 
(junitaa eli melotaan).

1004. "enne aekaa ol junsia hevoisia, 
ne tarviht piiskoo" (vieraat hevoiset, 
vieraat hevoisten piiskaajat).

1005. "menkäi ny lykkäh, rek junttaanto 
tuan mäkeh eikä irkua milläh" (irkua
eli irtoa).

1006. "reki junttaitu kiini" (sohjoon).

1007. "juoheempi ja joustavampi se sielt 
se juoksu sielt nokast jos jalas oli taivutettu" 
(taivutetun jalaksen juoksu, luonnonväärään 
verrattuna).

1008. "käännä juaheemmin, ettei reki kaalu" 
(juaheemmin eli loivemmin).

1009. "kun ei se juahevaks taivu mut se 
nytkähtää tual viisii" (nytkähtää eli murtuu, 
taivutettu jalas).

1010. "hällä juokseskeli sivakka pois" (sivakka 
eli suksi, juoksee=elää).

1011. "tämä on juoksie vene" (juoksija, nopea).

1012. "siätä myötehhään se on suksej juoksu" 
(juoksu eli luisto, säätä myöten).

1013. "kylä tääläkir reisä jonkiv verraj juaksua 
oli" (juoksua eli kaarevuutta, jalaksessa).

1014. "ei se juoksu saal liiaj jyrkkä olla" 
(jalaksien tuntijat).

1015. "se juaksu si, sitte se nokkaosuus 
sii se oli ylitte" (reen jalaksen juoksu, 
yli kaksi metriä).

1016. "juoksu" (suksen kannantakainen).

1017. "sillä lyhemmällä suksella otettiin 
sitä vauhttie ja toisella juoksutettii" 
(lyhyt suksi ja pitkä suksi).

1018. "juoleva jalka tasasesti kovertuu alla 
sivakassa" (sivakassa eli suksessa,
vrt. jalkavuus).

1019. "juonteva piti jalaaksen olla, 
ei äkkiväärä että se luisti hyvin" (juonteva 
eli loivasti kaartuva).

1020. "veletees, poijat, oikein juantevasti" 
(oma itse vetäminen, vieras eläimillä 
vedättäminen).

1021. "vetäjä se hihtelee ja vettää juontosasti"

(hiihtää ja vetää ahkiota, satoja vuosia 
pororekiä vanhempaa perinnettä).

1022. "juontaja" (porotokan vetäjä).

1023. "on suikemp, siis parempi juokso"
(suikeakeulainen vene).

1024. "ei kelkka kesällä juokse, sukset ei 
sulassa moassa" (sanonta).

1025. "pahapohjainer reki se ei luikkeestij
juossunna" (juossut luikeesti, elävä olento).

1026. "minä mään tuosta suorraav vaekka 
ei juokses suksi nyt" (suojalla).

1027. "ilm ol lusti sukset hyväst juoksoot" 
(suksi ilmat).

1028. "jurraa vasthaan" (ajoporo, eläviä
olentoja, luotu vapaiksi).

1029. "paenojalas o joukeemp, se ei jurroop 
pohjijjaa myöte" (hangessa, painettu reen 
jalas).

1030. "reki roikuu ja jurraa, ku kova pakkai o" 
(reen ääniä).

1031. "ku peäs meä ala, alak kävellä jurtata 
ylöspäi" (kelkkaa vetäessäsi).

1032. "reij jalaksessa oj justtoomista" 
(justoomista eli asettelemista).

1033. "jos mie alan reen sitomhan, 
mie hääyn sen justata, ettei se tule vintilö" 
(vintilö eli vino).

1034. "kyllä nyj juttaa" (juttaa reki, 
hyvällä kelillä).

1035. "sivakka juttaa nyh hyvin" (jutaa eli 
luistaa, vrt. jutaaminen).

1036. "tartuppas nyt jo jutkoon ja ala vettee" 
(jutko=kelkan vetoköysi, vrt. jukko, jukka).

1037. "jutko kaolaan niin kum porolla hihna" 
(jutkot ja hihnat).

1038. "jutkottii ol enne vihasta" (vihasta
eli vitsoista, parireen etu ja takarekeä 
yhdistävät köydet).

1039. "se om minun juto" (ajoporo).

1040. "ota se vaajin, kun lähet juomukselle, 
se on rauhallinen ja ajus juto" (rauhalliset 
vaatimet).

1041. "juto on jo vaipukka" (vaipukka eli 
nääntynyt).

1042. "ko ei ollu jutoja" (ennen, jutoja 
eli vetoporoja, poroilla vedättämisen
myöhäisestä alkuperästä).

1043. "hyvä nytt on sivakalla juto" (juto eli 
luisto).

1044. "siinä olkii jutsimista enneko sain tuon 
kelkan mäin piäle" (jutsimista eli vetämistä).

1045. "ota vuan tuosta kelekan nuorasta kiin 
ja ala vettee jutsii" (nuoralla vedetyt kelkat, 
rekiä vanhempia).

1046. "juurakkareki" (reki jossa oli juurakoista
tehdyt jalakset).

1047. "toine kokka hakattii uuvest juurakost" 
(veneen köliksi).

1048. "koivust otettii juurakko ja tehtii parrekkii 
jalakset" (parirekiin).

1049. "välist or rehas juurakot ylähäppäi" 
(rehas=rekilavassa, juurakot=sivupuut).

1050. "kyllä se on niil lujastit tehty, siinä oj 
juurakkokaaretkin oikei" (juurakkopuista 
veneen kaaret).

1051. "juurakkolava" (työreen irtolava, 
reisipuina kaksi juurakkopuuta).

1052. "juurakkoperäinen" (matkareki, 
selkänojan runkona kaksi juurakkoa).

1053. "juurekkaat, että se on yhtä puuta" 
(veneen kaarina).

1054. "mie kävin hakemassa juurej jatkoja" 
(luonnonvääriä juurakkopuita, veneen 
keulapuiksi).

1055. "se on tommonen keppi sit taas ja, 
siin oli juurenkynä sit, tommone, kyljes 
et se, ete se vajo" (juurenkynä eli sompa,
sauvassa).

1056. "nehän tehhän, juurenkäyrästä" 
(jalakset).

1057. "ei siihin aikaan tälläsiä noij 
juurevvääriäisiä reej jalaksia tehty" 
(juurakoista tehtyjä).

1058. "yks mies veti juurvallist, toine 
veti piikvallist seilin ylös ja kolmaas 
mies veti liiverivallist liiverin ylös ja 
siit lähettii seilaamaa satamaast ulos" 
(purjehdussanastoa, lainasanoja).

1059. "siällo semmost mettää jost 
paatijuuria vois löytää" (veneen 
pohja tai kaaripuita, omaa metsän 
hyödyntämistä, ei tuhoa eläinten
asuinpaikkoja, vrt. "metsätalous").

1060. "ne juurimalla otti ne jalakset 
niihim mehtärekehin" (juurimalla
puita, kirveiden myöhäisestä 
alkuperästä).

1061. "sitten käkönej ja perä semmosista 
kuusejjuurikkaista" (käkönen eli kokka, 
tehtiin veneeseen pohjapuun jälkeen).

1062. "metsäst hakattii juurikat keulaa 
ja perrää että ne sopi hyväst" (juurikat 
haapion keulaan, Tytärsaaressa).

1063. "kokkapuu pittää ollaj juurikka 
jotta se tul viärä" (väärät juurikkapuut).

1064. "juurikkapuut" (purilaat).

1065. "keulasta kuluki pestiköyvvet ristiij 
jokka kulijetti juurikkarekiä sammaa jäläkiä 
ko eturekiä" (juurikkarekiä eli takarekeä).

1066. "nuottavenneen keskellä juurikosta 
tehty vahvikkeena" (laitoja tukeva poikkipuu).

1067. "juuripuu o hyä kaariks" (hyvä 
veneen kaariksi, puun juuren luonnonväärä 
tyvipää).

1068. "täyty men ny ja juurit nek kaks koiju 
siält luhramäest, niist tleeva hyä eturee 
jalakse" (koiju eli koivua).

1069. "sivakkavoitheesseen panthiin ennen 
vanhaan keltasta faksia, valaskalan rasvaa, 
jyyssokeria ja vähä tervaa" (jyyssokeria
eli keltamultaa).

1070. "juvekkuorma" (puoliksi rinnan 
ja selän puolella kannettu taakka).

1071. "antovat nii paljo, että iha juve
kuormin pit kulettoo" (juvekuormin, 
useassa erässä).

1072. "kelekkaki paksusa lumesa vähä 
jupuaa" (jupuaa eli liirtää, vrt. juputtaa, 
laittaa vastaan).

1073. "eikä olt hyvin jykkii soutuakkua" 
(jykkii eli raskas, vene).

1074. "jalakavaa rekeä sanotaan jykiä
kulkunen" (jalkavaa eli jalaksiltaan 
kaarevaa).

1075. "on niij jykissä jotta se ei liikkaak" 
(jykissä eli jumissa, reki).

1076. "jylmätä" (sauvoa lauttaa).

1077. "sillä karitettiij jyrkissä mäkilöissä, 
kahen käin sitä pielttiin" (karitettiij eli 
jarrutettiin, sauvalla).

1078. "keskellev venettä loikempi kaari, 
kokkaaj ja perrääj jyrkempi kaari"
(kaaritetut lautaveneet).

1079. "jyrkkäkuanone reki" (kuononen 
eli keulainen).

1080. "ne perruuttaissa ei tartuk kiini eikä 
jantkossa jyrsik" (pyöristetyt reen kannat, 
jantkossa=kuopissa).

1081. "nehän on niij jyryllä nua suksen pohojat, 
jottei niillä pääse enää hihtämähän" (jyryllä 
eli kaarella).

1082. "kylläpä sun sukses on pahoon jyryllä" 
(puu elää).

1083. "kevväät teki niitä venneitä jystäsi" 
(veneiden tekijät).

1084. "jysähteä venes siihe nin oles siin" 
(vene kiveen).

1085. "kyl se pojaa jyykä ui matalas" (jyykä 
eli tasapohjainen ruuhi).

1086. "onhal luotolaisillaki ollum meleko 
jähtejä laivoja, joilla ne o kulukenee" 
(luotolaisten laivat).

1087. "peräseili ja lyyverit ei siin jahis muita 
purjei ollu, ja topseili oli" (jahis=yksi tai 
kaksimastoisessa purjealuksessa, vrt. jahti).

1088. "jäkkärät sitte jokka pannaan ettei se 
keiku" (jäkkärät eli juurakkotuet, veneen 
kahta puolta).

1089. "ennej jälelle" (käytettiin 10–12cm 
leveitä ja 200–250cm pitkiä suksia, 
Pielavedellä).

1090. "tosa menevä reejälje, kyl siin tiäm 
paikk o" (reen jäljet, rekitiet).

1091. "tehrän täst uuret jäljet" (uusi latu).

1092. "ee tuostakaa reestä tullu kunnor 
rieskoo, ku jalakset eevät kule yhtä jäläkee" 
(tekemällä oppiminen).

1093. "liukuut sukset paremmaast ko ajat 
jälkii myöten" (jälkii eli latua).

1094. "kuhan saisi vähä jäläkee, jotta piäsisi 
ajamaan kuorman kansak" (jälkeä lumeen,
kuormareet).

1095. "sinä se vasta vetelästis souvvat, 
ku airojjälet ehtii kokonaah hävitä" (airon 
jäljet, veen pinnassa).

1096. "reesä piti ketarap pikkusen ollak 
kallelhaj jälkhimpäin" (ketarat eli kaplaat).

1097. "vähä noin kirveej jälkisempiä" 
(veneet ennen, vrt. ennen kirveitä).

1098. "lappaij jälkipuolelta otethin sitte 
yhthee" (poron kaulavyö).

1099. "jälkvesi jääp veneen jälkeen" 
(jälkivesi eli vana).

1100. "jos se om parahiksi jämiä" (suksi, 
jämiä=jäykkä, taipumaton).

1101. "kyl tuost reest tulkii aika jämäkkä 
mut mie teinkii sen itsijäi vast" (vast eli 
varten).

1102. "koetti jängätäj ja kelekka meinas 
voan toesellel laejalle" (jängätä vastaan, 
elävä olento).

1103. "elä jänkeä sitä venettä, piä suorassa 
perä" (jänkää, vrt. vänkää).

1104. "annam männäv voan suoraa elä 
jänkee sivvuu" (jänkää sivuun, venettä).

1105. "jänkkäsivakat on siinä metrim 
pituset ja niitä käytethiin jänkilä" 
(jänkillä, lyhyitä suosuksia).

1106. "jänkkäsuksia käytethääm märälä 
jänkälä että, että pääsee liikkuhmaan, 
net on semmoset lyhykäiset" (jänkien
ylittämiseen käytetyt lyhyet kesäsukset).

1107. "ei se kovij jalkava eikä jäntevä saa 
olla" (suksi).

1108. "milläs se puuj jäntikkä nyr rekkeen 
saalaan" (reellä vedetyt puut).

1109. "torrakheet ovat jänäkät ku sijothan 
vittalla keskeltä" (torrakheet eli rekikuorman 
pystytuet).

1110. "niitä mennäj jäpytti miehie toeset 
niin jäökästih hiihtovat toeset niin notkeita 
että se oli kommeata oekein" (komeata katsoa,
hiihto).

1111. "kun on vaem paenimen verta 
oksatonta koevua, niin se on järin lujempi" 
(lujempi, reen jalakseksi).

1112. "kyl ne siel olliit järestää neljäl kaplahal"
(reet, lyhyet pystypuut).

1113. "järestään sai kutata lunta pois suksiim 
pohojista" (suojakelillä).

1114. "panhan tähän, lauvotus järkenhän" 
(järkenhän eli koko pituudelta, reen
etuosaan, jalasten väliin).

1115. "täällä joka ainoa tekee järkiähäv 
venehen kun tarvittee" (itse tekeminen
=itsenäisyyttä, oikeaa sellaista).

1116. "haapiojärky minkä pääl haapio istuu"
(valkamassa, haapion alla oleva telapuu).

1117. "järvilosot" (nevasukset, suokengät).

1118. "järvikelkka" (purilaita muistuttava 
vetolaite jota käytettiin heinän vetämiseen, 
järvikiesit, järvireha, järvireki).

1119. "järvisivakka" (suosuksi).

1120. "ku ol pehmeämmätä moata ettei 
ollu ilimiveellä, ol semmoset järvisukset" 
(kahdesta näreestä yhistetyt suosukset).

1121. "järvivene ol lyhyl leveä ja laitava"
(laitavat järviveneet, vrt. lautaveneet).

1122. "tosa reesä on lujat jäsenet" 
(jäsenet eli kaustan kannattimet, 
lujasti kiinni lävissään).

1123. "kun tohon rekeen laitan uuret 
jäsenet, se kestää taas aikas viel" 
(jäsenet=jalaksen ja kaustan väliset 
tukipuut, vrt. kaplas, ketara).

1124. "mul olis rekikin tevon alla, 
mutten tiälä mistä saisin kaikki jäsenet 
siihi kunei ollukka kuivaa puuta nim 
paljo" (kuivatut rekipuut).

1125. "viisjäsenäiner reki" (työreki jossa
oli viisi paria ketaroita).

1126. "semmosel reel o hyvä ajaa ko 
vähä jäsenöittee" (jäsenöittee eli joustaa 
liitoksistaan).

1127. "kylläp on jäsövä tämä reki, 
ei se annap perrään vaikka hänneen 
panis isonnii" (isonkin puukuorman, 
häneksi kutsuminen).

1128. "ne ruukas panna takapuollen 
ne jotk ol jäsövämpiä" (jäsövämpiä 
eli paksumpia, reen kaplaat).

1129. "reki jäsähti kantapajusta kantoon 
kiini" (kanta eli takapajusta).

1130. "sit on jäsäkämp, ku nuorittaa 
kuorma hyväst" (nuorittaa eli sitoo 
nuorilla).

1131. "minun kelekkani om puisevampi 
vaen sitä jäsäkämpi" (jäsäkämpi eli 
lujempi).

1132. "alakutaipaleesta me hiiheltiin 
yksimmatkov vain sitte minä alon 
niitä jätelläk kur rupesivat hijastelleen" 
(hijasteleen eli väsymään).

1133. "jäökkenipä se reki kum minä 
pajutin sen uuvvestaan" (pajutin reen 
uudestaan, itse tehty=itse huollettu).

1134. "jäykät sukset" (liian jäykät).

1135. "venekkiv voe ollaj jäökkäniskanee" 
(vaikeasti ohjattava).

1136. "se rumajjaa venen niin kovastik kuj 
jäessä kulukkoo" (veneilykauden lopetus,
vrt. luonnonvastaiset "jäänsärkijät").

1137. "jos et jouvvuv vuan, nin jiät rein 
sijalle" (jäät reen sijalle, sanonta).

1138. "se on niin takapajullej jeänyttä" 
(sanonta, vanhanaikaisesta).

1139. "kiäräset tuohon kanttaan kiinij jotta 
ei jiäh hiäv viilemmään" (köyden reen 
kantaan, viilemmään=laahaamaan).

1140. "jäärättää niin suksen pohojia, ettei 
taharo päästä mihkänä hihtämähän"
 (jäärättää=jäätää, paattaa).

1141. "jääkaljamalla tiellä" (veti poro 
suksimiestä).

1142. "ko ol hoit tiem piälys iäkäs, 
saiha siin konokaal liukuu" (konokaal 
eli luistimilla, kuulostaa lainasanalta).

1143. "siä on sevverrav viä jäänkolloo 
että menee kelkka vähä" (maassa jäätä, 
keväällä).

1144. "matkassa s on, mutta s oj jääpynyk 
ko sill o huono poro" (jääpynyt eli jäänyt 
jälkeen toisista).

1145. "otin seipään tuolta metästä ja 
jeätelillä seison ja seston" (jäätelillä eli 
lautalla, vanhimmat lautat).

1146. "nyt siell oo hyvä jäätie saa pannak 
kuormaa niim paljo kun ilikiää" (jäätie 
eli rekitie).

1147. "sukset jeätyit nii pahast ettei peäst 
kulkemoa mihikeä päi" (jäällä kastuneet
sukset).

1148. "elekäähäh lähtekö suksella mehtille, 
ku on nuij jäätäjäinen" (jäinen keli).

1149. "o satanu jäätäjäistä, siellä menneepi 
heleposti körmylleen" (körmylleen eli 
nurin).

1150. "or ruvennut takistammaa susta 
tul jiätäine" (takistamaan suksea, 
jäinen keli, vrt. takiainen, tukistaa,
tarrautua kiinni).

1151. "pieppäs siinä sittev vaohtija, 
kun suksenpohjisson vahva jeätäene" 
(suksenpohjissa jäätäinen).

1152. "tännään ei voi suksilla 
päästä mihinkään, kun on jäätäjä, 
ja pakkautuu ne reenki pohojat nyt 
jäätymään" (jäätäjä eli jääkeli).

1153. "tuli jäätäjäkeli, ei nyt pääse 
minnekkään, aina on kiinni" 
(suksen pohjat).

1154. "mennesä oli jäätäjäkeli, 
reej jalaksep pakkas tarttumaan" 
(tarttuva keli).

1155. "muj jääti sukseni jojella heti, 
ettem päässym mihkään" (oikeaa 
lumessa hiihtämistä, vrt. svedujen 
keinoladut).

1156. "jääti niin, ei päässyp paatilla 
ei päässyj jäätä" (välipäivät, kesäisen 
ja talvisen liikkumisen välissä).

1157. "hiihäppä jäätävällä kelillä, 
meep pijan nokalles" (kelien 
mukaan hiihtäminen).

1158. "jääti suksem pohojii" 
(huonot suksikelit).

1159. "huilaahan se vesilivultaki, 
ko s ei jääjä" (huilaa vesilivulta, 
suksi, huilaa=liukuu, luistaa).

1160. "jääti niim pahon, että saim 
myöthään olla krappaamassa 
sivakam pohjia" (raapata=lainasana,
vrt. lumen pyhänä pitäminen).

1161. "sei ol tottunnu seilaamaan, 
katto ettei vaan kaajata koko 
haapioo" (seilatut haapiot, 
isompia veneitä).

1162. "vetteäk kahnitti suurta 
juurikorrie" (veti juurista punottua
koria, kelkalla).

1163. "kaakaste" (nahkasuikale 
jolla liisteet kiinnitettiin ahkion 
keulaan).

1164. "kaakaste" (kohta johon 
pohjaliisteet kiinnitettiin ahkion 
keulassa, kaakastesuonella).

1165. "kaakistenaru" (nuora jolla 
ahkion liisteet sidottiin keulaan, 
vrt. yhennimiset peuran jänteistä 
punotut nuorat).

1166. "poikasillaan ei ollu kuj 
joskus suksii" (entisaikaan, 
aikuisilla miehillä ei ollenkaan, 
suksien myöhäisestä alkuperästä, 
vrt. metalliset työkalut, vrt. 
lumikengät, vrt. talvipolkujen
yllä pitäminen, vrt. etelästä 
tulleet kansat).

1167. "ol ennen vanhaa 
Pykälälammessai tuommone 
kuana" (kuana eli kaana, 
yhdestä tai kahdesta puusta 
koverrettu ruuhi).

1168. "käyppäs kuanala rysii 
kahtomassa" (omat veneet, 
omat pyydykset).

1169. "ompahan vain semmonen 
kaara, ei se mikhän mallikas vene 
ole" (kiikkerä ja pitkulainen vene,
kuulostaa omalta).

1170. "eihä niitä paenamala, 
mut ka ne kuaret, niitä paenettii" 
(paenettii eli taivutettiin, 
kaariveneen kaaria).

1171. "tämmösillä tappeilla kiinnitettääv 
valekkaaret ettei pääses supistuul lauvat, 
sitte pannaan kaariin" (lautavenettä
tehtäessä).

1172. "sis tehhää kaaret kera petäjäst" 
(ahkioon).

1173. "pohjapuu, kaaret ja listhet" 
(ahkion osia).

1174. "kuaret pannaa piäle sillo ku 
havuja ajetaan" (poikittain kaustojen 
päälle, kaaret=rekeä leveämmät 
luonnonväärät aluspuut).

1175. "kaarekkeet ol rankokuorman 
alla poikettain pajun ja pankov välis" 
(reessä).

1176. "kum paatti o valmiks lyätty, 
sit ruvetan kaarettama" (lyätty
=laitalaudat vaarnattu).

1177. "viis kolomilaitoa yläsatamassa, 
neljä yheksänkoarista ja yksi seiten
koarinen" (lautaveneiden nimiä, 
laitojen ja kaarien mukaan).

1178. "kaarpuut sai olla oksasiikim 
mut lankkupuut pit olla siljoi puita" 
(lankkupuut=puut joista laitalaudat 
sahattiin).

1179. "kaaripuut" (ahkion).

1180. "hankala sillä kuarreillä ol 
mehtääm männä" (reellä jossa 
käytettiin kaaria kuorman alla).

1181. "kaarrekiäm män toisev verran 
enämmen ku häkkiin" (kaarirekeen,
enemmän kuormaa).

1182. "pittää kaaristaap pulkan 
keulhan tavarat" (kaaristaap=sitoa,
pulkan=ahkion, laidoissa olevien 
silmukoiden läpi).

1183. "mie kerkesin kaaristaa veturin" 
(kaaristaa eli sitoa, hiihtäjän 
ahkioon).

1184. "pienet lapset kaaristethan ja 
peitethän ahkihoon" (kaaristethan 
eli sidotaan kiinni).

1185. "kaaristenaru alotethan keskeltä, 
ensimäinem pätkä se sijothan keulham 
päij ja toinem perhän" (ahkion kuormaa 
sidottaessa).

1186. "kaaristeraksi" (nahkasilmukka 
jonka läpi kaariste pujotettiin, pulkan 
reunassa).

1187. "ensistäi laiotettii se ja sitte kaaritettii 
vasta" (laidotettiin ja kaaritettiin haapio, 
kuulostaa lautaveneeltä, vrt. vanhemmat 
yksipuiset haapiot).

1188. "sittev vasta ku on kuaritettu ja 
ihav valamis, otetaa asentakuar pois" 
(asentakuar eli väliaikainen apukaari,
lautavenettä tehtäessä).

1189. "se on siellä venettä koarittamassa" 
(kaariveneiden ystävät).

1190. "sitten kun kaaritettiin siihen tullee 
keulaaj ja perrääm panttikaaret" (kaarien 
nimiä).

1191. "pitäs ensi lopettoo tää kuaritus siitte 
vasta akkiloija nuita iärpuita" (ääripuita 
eli laitalautoja).

1192. "se koaritus siin ol luja työ" (veneen 
teossa).

1193. "siit kun se oli valmis et oli kaaritus, 

sitte pantii parraspuut" (haapioon).

1194. "kaarek kiinitettin kaarvaarnatten kans" 
(puisten vaarnojen eli tappien).

1195. "minä hiihtaak kaarrattelin soita myöten" 
(omat hiihtokentät, vrt. hankiaiset).

1196. "ei se vara venettä koaha" (sanonta).

1197. "toinel läähöttää, se on kaatumoisilhan" 
(poro läähättää, väärältä tuntuva eläimillä 
teettäminen).

1198. "lappalaiset kun kahaottelloo se mennäs 
syhkäsöö" (kahautteloo, poron vetämällä 
pulkalla, Taivalkosken lappalaiset).

1199. "oom minäki hiihtanun niillä kahellevysillä"
(leveillä suksilla).

1200. "kolme solkea, ja irtilauvoista pohja"
(solkea=poikkipuuta, työrekien lisäpohjana).

1201. "laitas se kahi rekeen, ei siinä muuton 
kuorma pysy" (kahi=reessä käytetty 
kaarevapohjainen irtolava tai kori).

1202. "lähin hiihtook kahittammaan" 
(matkaan lähteminen).

1203. "kahaluun" (suosuksi).

1204. "nouvappas pari kolome kahamalollista 
heiniä liistehille, ettei kylymää persuuksia 
ajettaissa" (liistehille, reen pohjaritilälle).

1205. "vetteäk kahnitti suurta korrie" 
(itse vedetyt kelkat).

1206. "myö hiiheltii painalleltii pitkät matkat 
kahteisia siel Kivjärvej jeäl" (kahestaan 
hiihtäminen).

1207. "mennään aamul kahukelin aikan, 
kyl silloon reki kulkee" (kahukelin eli 
aamupakkasen).

1208. "metsäst ku veettii pitkii puita 
kottii, ni silloon piti olla kahva kelkas" 
(poikittaispuu jonka päälle tukkien tyvet 
pantiin, ihmisvoimin vedettäessä).

1209. "kahvo" (purilaiden poikkipuu).

1210. "se alkoa kai jo vähä ollas sukskel 
huono" (keväällä).

1211. "paju ja tuomi ol kaikki vahvempa" 
(reen pajuina).

1212. "ja paijum päät suijutethaan yhtheen, 
ja kaijenthaaj ja ohenthaan että sopivat 
yhtheen" (reen pajun päät).

1213. "kaijjennettiin niinkun suksen kantaa 
kuppeelta" (kavennettiin, reen kantaa).

1214. "ajoreslossa pittää ollap pitkät 
kaijjeppuut" (työreessä, levityskehyksen 
reunapuut).

1215. "poekki syömmaijen hiihtoak 
kaekastiin Kemijärvelle" (poikki 
sydänmaiden, omat ulkomaanmatkat).

1216. "no otiks snä nys sen kaikkiem 
paksumman tukin siiher rekkees, olis 
nyp piänempikim piisannu" (tukkireet, 
lainasanoja molemmat).

1217. "kainalopajut on sitä vaste ettei 
pääsek keula oikiammaan" (reessä, 
jalaksen kärjen ja etukaplaan yhdistävä 
vitsas).

1218. "kainalopuut" (takareen jalasten 
kärkiä ja reen pankkoa yhdistävät puut).

1219. "Korplahtelaiset käytti kainalovihtoa 
reessää" (jämsäläiset eivät, vitsas joka 
yhdisti jalaksen kärjen ja etukaplaan).

1220. "keskel rekki kainun ketara oli, 
jalaksest kaustam pääl" (kainus=muita 
kaplaita leveämpi keskimmäinen ketara).

1221. "jalaspuu vestettään kaeslavaks" 
(kaeslavaks eli suippenevaksi).

1222. "ohan tämä vene vähän liijjan 
kaeturaene, mut ei tämä yhtähyvin ou 
pahasti kiipperä" (omat eli kapeat 
veneet, yhdestä puusta tehtyjä).

1223. "tukki jonka ne kaevoi onneks" 
(onneks eli ontoksi, yksipuista venettä 
tehdessään).

1224. "kaeverrettiij jalaksiir reijjät, 
sitten tehtiim pajut" (reen jalaksiin).

1225. "alkujaan ol kajaanilaisia, ne ol 
molemmista päistä yhtä suikot, ol se 
kantapiä tai kärkpuol" (vanhemman 
mallisia suksia, vrt. kaupungeista
levinneet vieraat keksinnöt).

1226. "iltakajos airon floisket alkaa 
kuulua jo pitkästä matkaa" (airojen 
loiske, airo=lainasana, oar).

1227. "kakot" (sauvojen kakot eli kiekot 
eli sommat, tehtiin koivunvitsoista, 
vrt. kakkosin).

1228. "kaula, olokapee, lapa, kara" 
(reen kaplaan osat).

1229. "isä se oli perämies, kaksihangassa 
souvettihi" (yhdessä liikkuminen).

1230. "tekööhään ne kakskaplaisii kelekkoja, 
van rekii ei maksa tehä" (kelkat ja reet).

1231. "pikku kakslajjala viehneek 
kaikki tavarat, mitä on ollu" (saareen,
kakslaita=kaksi laitalautaa veneen 
kummallakin puolella).

1232. "net tepsalaisten venhet ovat 
kakslaitasia venhejä ei niistä järvi
venheiksi ole, aalto lyöpi sishän" 
(joki, lampi ja järviveneet).

1233. "kakslaitavenheitä kalam
pyyvössä järvilä ja väylissäki" 
(käytettiin).

1234. "kaksipajunen kelekkä" 
(kelkka jonka kaplaita yhdisti 
kaksi pajusidosta).

1235. "semmosia o olluk kakssepisiä, 
eij ot tarvinna keänteäm millonkaa" 
(kaksisepinen=suksi tai jalas jonka 
molemmat päät kaartuvat ylöspäin).

1236. "em minä saatah hiihtaak kaksi
saovvassa kun on nyyty kannettavana" 
(nyytti, yhden sauvan käyttämisen
alkuperää).

1237. "ei siellä isoja ollup paet ol 
yks kolmsoutunej ja kakssoutusia" 
(myöhäistä alkuperää olevat 
soutuveneet eli lautaveneet).

1238. "tossahan oh hyvä jouhipuu, 
sais vaikka paatil laulat" (laudoista 
laaditut paatit).

1239. "puolen sormen syvehys" 
(suksen olas, omat mitat).

1240. "syväz istuu veneh" (istuu 
syvässä, elävä olento).

1241. "hangi syö suksem pohjat, 
pidää tervata" (pohjien tervaaminen, 
vrt. voiteleminen).

1242. "venehen söi hapatti tervoamattah" 
(tervatut lautaveneet).

1243. "hiihtua säijissettih" (säijissettih
=hiihdettiin suoraan, säikeet=suoria).

1244. "suksel hiihteä suravuttoa hyväl 
seäl" (hyvällä säällä hiihtäminen).

1245. "ongituzveneh on korgiembi 
seälöin täh, pohju loatkiembi da 
summembi" (ongitusvene korkeampi, 
säiden tähden, pohja leveämpi ja 
tiiviimpi).

1246. "suohkahutti suksel mäez alah, 
eigo langennuh" (langennut eli 
kaatunut, harvinaista).

1247. "suksikoivu on oigeisyyhine, 
tyvi oksatoi" (oikea=suorasyinen,
suksipuuksi sopiva koivu).

1248. "ku peäzet suksiladuh, 
siit laduo myö hyvä i hiihteä on" 
(omat ladut, itse tehtyjä).

1249. "suksiladu moine on sinne 
mettsäh kaidu" (metsään johtavat
ladut).

1250. "sukssauva, alagjaz on ketsoi, 
ylagjaz on käzitila" (agjaz=päässä, 
ketsoi=sompa).

1251. "sukssavakko" (savakko eli 
sauva).

1252. "suksittamah lähti" (suksittaa
suksilla, vrt. hiihtää).

1253. "hiihtin suihkahutin" (talvista
liikkumista).

1254. "suksen suihkeh" (suksien 
ääniä, suksi-sanan alkuperää).

1255. "hiihtau vihkuttau, suihkuttau" 
(hiihtämisen ääniä).

1256. "suiluvenehessä, se oli nenä ta 
perä semmoni suikku" (suikku=pitkä 
ja kapea).

1257. "no ne oli semmoset, suilut ne 
oli, ei oltu niin kun se meäv veneh, 
oli semmosep nenät ta matalammat" 
(suomalaisten veneissä).

1258. "myötätermöä suissamma" 
(laskemme myötätörmään, 
vrt. suistua).

1259. "suistima tsunalla alas termöä" 
(tsunalla eli kelkalla).

1260."sujahutti suksil pihah hiihäldi" 
(sujahutti suksilla, tuli nopeasti).

1261. "matka sujuo" (suksimatkat).

1262. "suksenkanda" (takaosa, kannantakainen).

1263. "suksemmävykseh pannah dalgu, tagan on 
kanduremeni" (mäystään jalka, takana remmi).

1264. "suksemmäystä kengänneneä pideä" 
(pitää kengännenää, vrt. monot ja siteet).

1265. "suksennenä" (nenä eli kärki).

1266. "suksennokkii kouzuroitetah, keätäh yläh päi"
(kousuroitetaan, taivutetaan ylöspäin).

1267. "puusta loajittih sukset, mim peällä kuplettih"
(kuplettih eli kelluttiin, hangella kelluminen).

1268. "suksiloilla mänimmä" (omaa liikkumista).

1269. "suksel hiihti savahutti" (savahutti eli sauvoi,
vrt. savakko).

1270. "puahtua sustu" (paahtaa eli taivuttaa 
suksea, tulen avulla).

1271. "laitah erähät sustu padvehistu" (suksia
patvipuusta, vrt. lylystä).

1272. "suksem pohjoa myö loajitah kuuraine, 
sormen levevys" (kuuraine eli ura).

1273. "suksiezez on" (hiihtämässä).

1274. "jallas sronkahtih, painimes peästin kui, 
kuivoamatoi oli" (ponnahti, painumassa ollut 
reen jalas).

1275. "ta soutamalla souvettih ihan koko matka"
(lihasvoimin liikkuminen, pitää terveenä).

1276. "mie souvin luuvosta ymbäri"
(luodosta ympäri).

1277. "myöstäjen soudau" (vrt. huopaa).

1278. "soutau ta myössyttäy" (soutaminen
ja myössyttäminen).

1279. "elä venehtä souva lepikköh" (älä valehtele,
veneistä keksityt sanonnat).

1280. "käzii opitteloo sovvandu kezäl, poikki 
meres ku sovvad" (soutaminen ottaa käsiin, 
omat meret=isoja järviä).

1281. "pitkän sorakkani ruuhi" (pitkät ruuhet,
ruuhi=oman veneen lainanimi).

1282. "veneh hyvä juoksomaha, lipie solottamahan"
(veneen lukuja).

1283. "kaikilla oli vittsasomba, a pedramiehillä 
nahkasta tehty ristikkösomba" (vitsaiset ja 
nahkaiset sommat, sauvoissa).

1284. "se kun neät mies hiihtau ta sompisauvan 
tilat jeäy lumeh" (tilat eli jäljet).

1285. "sompasauvoissa hiihtau" (sauvat ja 
sompasauvat).

1286. "sonnohkot sukset" (sonnohkot=käyrät, 
kaarevat).

1287. "äski se on hyvä hiihteä, ku on sonduo suksem 
pohjas" (sontua eli kaarevuutta).

1288. "sukses ku on sonduo, kebiemb on hiihtiä" 
(kevyempi hiihtää, suksien käyristämisen 
alkuperää).

1289. "suksi on sonnolleh" (sonnollaan).

1290. "sondovat suksed, keskkoht ylembä" (keskikohta
päitä ylempänä).

1291. "suks on oigei, pidäy sondovuttoa, 
panna painejih" (oigei eli suora, pitää 
panna painumaan).

1292. "vesteä pidäy, soihkendoa rein jallastu"
(veistää, soihkendoa=kaventaa).

1293. "merel veneh vai smailahteleh valgeis 
puarussiloiz" (puarussi=purje, lainasana).

1294. "meit oli kaks sisärestä soutamassa"
(yhdessä tekeminen).

1295. "hiihtin sivahutin" (vrt. sivakat).

1296. "sivakad om miula sukset" (sivakat 
eli liukkaat, sanan alkuperää).

1297. "sivakoitui astumah kodie vas" 
(sivakoitui eli kiirehti).

1298. "ahkivom perälauta on sipahutettu"
(sipahutettu, tehty viistoksi).

1299. "nuloau sirniy suksil" (liikkuu nopeasti,
hiihtämistä kuvailevat sanat).

1300. "lodkan viitassin melildä" (kiskoin 
veneen hiekkasärkältä).

1301. "siihi tsunan silimävittsah pannah pola, 
ta niil lähetäh vetämäh" (tsuna=porokelkka, 
silmävitsa=rintavitsassa oleva vitsarengas, 
pola=kapula jolla poro kytketään ahkioon).

1302. "siivet" (kuutin siivet eli varalaidat

eli varppeet).

1303. "kuutin syväin on onzi" (sydän=sisus,
onzi=ontto, yksipuisten veneiden alkuperää, 
vrt. luonnostaan ontot puut).

1304. "siäntyy, ei lähe, lyöttäytyy moate"
(ajoporo sydäntyy, väärältä tuntuva
poroilla teettäminen).

1305. "tästä hänellä on länket ta siitä 
setolkka tästä etujalkojen kautti" 
(setolkka=poron valjaiden selustin).

1306. "meilä oli kulkusie länkilöissä ta 
setolkkoissa" (länget ja setolkat, 
lainasanoja =lainatapoja).

1307. "venehed ajammo maldikkoh, 
sid ei alto seuruta" (maldikkoh eli 
tyveneen, vrt. malttaa).

1308. "lyylikki lylyjen seppo, kauppi 
kalhujen tekijä" (omat sepät=suksien 
tekijöitä, vrt. Kauppinen).

1309. "sebä on rejessä iessä" (sepä
=reen etuosa etummaisia kaplaita 
myöten).

1310. "sebä on ezikablahis sah" 
(esikaplahiin saakka).

1311. "rien sebälaud on alemba 
lehtipajuu, ylätsuraz on kaks loukkuo, 
niilöiz on lapad, ned on jallaksem 
peälöis" (sepälauta=reen jalasten 
kaarevia osia alempana tukeva lauta, 
loukkuo=reikää, lapad=silmukat).

1312. "sebäpaivuh ogal laitah, siid 
lappu roih keändähyy kablahan nokaz 
ymbäri" (sepäpaju=reen jalasten
kärkiä yhdistävä vitsas, ogal=pykälä, 
lappu=silmukka).

1313. "istoi sebäpuoleh" (reen 
etuosaan).

1314. "sebätsura dallaksez on leviembi 
perätsuroa" (reen jalaksessa,
tsura=puoli).

1315. "sarduvittsu on sebävitsaz da 
sebävittsah, sem peäl sardan nokku" 
(sarjavitsa, sepävitsasta sepävitsaan, 
reen osia).

1316. "sebävittsa" (sarjavitsa).

1317. "sebävittsa" (reen kainalovitsa,
vrt. tsoappavittsa).

1318. "ka suuret seipähät oli ta niillä lykättih"
(venettä, vrt. sauvat).

1319. "olota veneh selkäh" (olota eli sauvo,
vrt. Olos).

1320. "puutokses sellitimmöz venehen kel" 
(selviydyimme puutoksesta, vrt. puisesta 
kohdasta).

1321. "oli hyvä hiihtoa, hyvil lumi kannatti, 
ta sellat hyvät" (sella, selja=suksen jälki, latu).

1322. "se Miina hiihteli loitokkali selkosissa"
(selkosissa, vrt. selillä).

1323. "ta jos huono i pohja sattuu ninkun suot
eli mit järvet nim porolla paremmim peäset"
(porolla, hevosta paremmin).

1324. "yksisauvassa hiihti, sauva oli pitkä, 
kahella keällä kiini piti" (yksisauvassa 
hiihtäminen).

1325. "talvet kalhuja kaveldi, kezät vuoli 
sauvan varzie" (kalhut ja sauvat).

1326. "liiga sauva ainoz on venehes pöhkätä"
(pöhkätä=työntää, liiga=yksi, pariton).

1327. "ta koskiloissa vielä sauvoin olla, 
pitkä sauvoin sauvottih" (sauvotut 
koskiveneet).

1328. "ollottaja sauvomella lykköäy, 
ollottau venehtä rannasta" (ollottau
eli sauvoo).

1329. "lambilois käveltez on lauttu da 
kaks savvoindu" (lammissa kävellessä, 
lautta ja kaksi sauvainta).

1330. "tarbiel olles sauvoim pideä olla" 
(tarbiel eli tarpomassa ollessa).

1331. "savvoimel tarvotah" (hiihdettäessä).

1332. "juoksoo hilkuttoa, kättä sauvuttoa"
(kättä sauvuttaa eli heiluttaa, sauva-sanan 
alkuperää).

1333. "savahuttelin hiihtiä" (savahuttelin,
hiihdin sauvojen kanssa).

1334. "minä savakon vuoh kävelen" 
(savakon eli sauvan avulla).

1335. "sard on reim pidvud, rein levevyd"
(sarja=liisteistä laadittu reen irtopohja).

1336. "sardu on välläl, parren vedähez 
eär otetah" (otetaan ääreen eli pois, 
hirsiä vedettäessä).

1337. "sarduvittsu on sebävitsaz da 
sebävittsah, sem peäl sardan nokku" 
(sarjavitsa=työreen kainalovitsat 
yhdistävä vitsas).

1338. "sarjavittsa" (vitsa jolla liisteet 
sidottiin reen irtopohjaksi).

1339. "sarjuvitsu, päried on vitsoil sivottu
regisarjah" (sarja=vitsoilla sidotut päreet).

1340. "nelli viizi sarduvyöd on regisardaz"
(sarjavyötä rekisarjassa).

1341. "sani" (laidoilla varustettu 
pitkäkaplainen pororeki, vrt. Sanni).

1342. "sankassa ajau muzikka" (sanka
=pieni reki, vrt. sani).

1343. "ajahez vai kalkalod römistäh" 
(kalkalod eli kulkuset).

1344. "kello on römäkkö, kumbane ei ole 
helei" (kulkusten ääniä).

1345. "purjeh räbiy, tiukkua purjehtu, 
piä myödäzembäh, ku myödäzembäh piät, 
sit ei rävi" (purjeen tiukkaaminen).

1346. "vezi ryötskäv venehen nenäz" 
(nenässä, vrt. nokassa).

1347. "veneh ryötskähtelih myödytuuleh"
(myötätuuleen matkaaminen).

1348. "rynnäzvittsu on kalustannokkiel luo 
sebävitsaz da sebävittsah, kalustannokad on 
tavattu rynnäzvitsan sydämeh" (reen vitsoja, 
kalusta=kausta).

1349. "elä rytkytä, soua suottozeh" (suottoseen
soutaminen).

1350. "jo on hylgyh regirydy lykätty" (hylkyyn 
lykkääminen).

1351. "regi pakkaizel rudzajau" (reen 
ääniä).

1352. "rubie veli kandoloil" (kandoloille 
eli reen kannaksille).

1353. "meän venehiz ei ole ruloa, a linnaz 
näin" (ruloa=ruoria, linnaz=kaupungissa, 
vieraiden asioiden tulosuunnasta).

1354. "ruogohini sukssauva" (ruo´oista 
laadittu).

1355. "listiene panietsou rospuskah, 
kresloin ke" (lainasanoja, laidallisten 
työrekien vieraasta alkuperästä).

1356. "rouva" (peurannahkainen 
rekipeite).

1357. "tsillit romatah" (tsillit eli 
kulkuset).

1358. "kulkuset romeutuu, kun lähtöy" 
(helisee, reen lähtiessä).

1359. "ajau hyvissä romuloissa" 
(romuloissa eli kulkusissa).

1360. "ken tsillih tsilahutti, ker romuh 
romahutti, ken kelloh kelahutti" 
(kulkusten nimiä).

1361. "joka kosessa piti venehet nostoa 
tyhjänä" (koskien kiertäminen, 
vrt. vieraalta tuntuva laskeminen).

1362. "vittsukoltsaz on ristupualikku, 
se kiinittäy koltsoa kablastu vaste, mäis 
heittyjes pannah ristipualikal vittsukoltsu 
ezmäizen kablahal luo" (reen jarrujen 
rakennetta, koltsa=silmukka).

1363. "pannah kolmi ritilöä, kaussat ollah 
nelläntenä" (ritilä=liisteistä punottu reen 
irtopohja).

1364. "ridilä oli rejessä, pletitty raidazesta 
vitsasta" (letitetty eli punottu, raidan 
vitsoista).

1365. "ridilävittsa" (työreen kainalovitsat 
yhdistävä vitsas).

1366. "ristakkah om mettsy kai hiihtelty" 
(hiihdelty ristiin rastiin, vieraana pidettyä 
käytöstä).

1367. "rintavittsa" (porokelkan jalaksiin 
sepävitsan alapuolelle sidottu vitsas johon 
vetohihna kiinnitettiin).

1368. "tuog oli liedo Lemmingäine, 
hyppäzi hiän korjastahe" (korjasta eli 
ajoreestä hyppäävä Lemminkäinen).

1369. "riityi därvi, ei soa mennä venehel"
(veneilykauden päätös).

1370. "reinlehti, dallaksiem peäd da 
lehtipaivu" (jalaksien päät ja lehtipaju, 
lehtipaju=reen sepä tai kainalovitsa).

1371. "mies mänöy mettsäh, sommaj jälet 
jeähäh" (somman eli sauvan jäljet).

1372. "porkkasauvar rieskani" (porkalla
varustetun sauvan jälki).

1373. "tsuratah regyöl mägilöis" (tsuratah
eli lasketaan, vrt. tsuna=kelkka).

1374. "metsäst otetah kasventahini koivu, 
kaksi se pitäy olla, siin ollah aisat, ta siitä 
on rentuh, kahesta kohen pannah kaplahat,
ta se on hyvä vetöä" (koivuista laaditut
purilaat).

1375. "pitäy kesällä kulettoa renttuhuolla"
(renttuhuolla eli purilailla, vrt. hevosen
vetämillä).

1376. "lylystä luajitah rentuh" (rentuh eli
purilaat, lainasana).

1377. "retukku, dallakset, ezitsurat puoldu 
syldy, kiheräd, yhtet kablahad, kablahaz da 
kablahah pulkoh, paivunnu pedäine libo 
kelihine" (retukku=yksikaplainen parireen 
takareki, pulkoh=poikkipuu, panko,
kelihine=kelopuu).

1378. "pulkohol peäl pannah ajjastu, sirdii, 
parttu" (retukalla ajettuja puita, sirdii
=riukuja, parttu=hirsiä).

1379. "itse vanha Väinämöini rekehensä 
reutuvokse, kohennakse korjahase" 
(reellä ajeleva Väinämöinen).

1380. "panim polveni poikimpuoliziks, 
reidyöni reenjallaksis, selgäzeni sebävitsoiks" 
(loitsusanoja).

1381. "Väinämöinev viisas poika rekehen se 
levitäkse, korjahan se kohennakse" (miksi
omat urhot ajelevat vierailla keksinnöillä,
kansanrunoissa=paljon vierasta).

1382. "elä lähe reittä mettsäh" (sanonta).

1383. "regi on laijaton, vedoregi" (laidaton 
vetoreki).

1384. "elä pilkkua keyhän kelkkua, leppän on 
oma reges" (köyhien kelkat, rikkaiden reet, 
jälkimmäinen lainasana).

1385. "dallas, dallaksen ottsu, sebäpaivu, 
kablahat, kainalvittsu, kaustat, vitsat, 
keskimäne paivu, tagapaivu, kanduvittsu, 
sardu" (reen osia).

1386. "kenen riez oled, sen i pajua pajatad" 
(sen laulua laulat, sanonta).

1387. "aiga rein toi puudu metsäz" (reellisen 
puuta).

1388. "juondajez vajoad riet pannah, ei sua 
täyzii regilöi panna" (juontaessa vajaat reet,
vrt. jutaamassa oltaessa).

1389. "regiloimi on rivus kuvottu, pietäh jalloil"
(rievuista kudottu, reen loimi).

1390. "lundu pani, ga pidäy ruveta reginevvoloi 
katsomah" (rekineuvoloja, vrt. ajoneuvo).

1391. "regipaivu paivvitsoil sivotah kablahien 
kohtaz, paivun nokad vitsan oal" (pajuvitsoilla
kaplaiden kohtaan sidottu rekipaju).

1392. "regipaju on käzivarren järevyz, 
leikatah ogal puoleh pajus soah, sit keätäh 
kablahan nokaz ymbäri" (järevyz=paksuinen, 
ogal=pykälä, keätäh=käännetään).

1393. "regiraiziv on libei tämä" (raisivo eli 
ajoura, vrt. Raisio).

1394. "regisard om pedäizes päriez, kahtu 
metrii lastied, koivuizil vitsoil sivotah 3-5 
kohtaz, min levevytteh regi on, sen levevytteh 
i sardu" (rekisardu eli sarja, liisteistä punottu 
reen irtopohja).

1395. "pidäz vedeä regidorogan aigah pihah 
puud" (rekitien aikaan).

1396. "jogamiez yhteh eäneh raziu, kos ku 
ruvetah vedämäh pahas kohtaz" (vetämään 
kiinni jäänyttä rekeä).

1397. "razval suksem pohja voijettii" (minkä 
eläimen).

1398. "tervazidgo vai razvallago razvazit" 
(tervaaminen ja rasvaaminen).

1399. "radzizou regi pakkaizel" (reen ääniä).

1400. "veneh on rannas, vaste tuldih valgamoh"
(venevalkamat).

1401. "randulautaz on viis-seittse parttu, 
kaks-kolme niskoa, yks nokku rannaz, toine 
vedvägeh" (lautan rakennetta, parttu=hirttä, 
niskoa=poikkipuuta, vedvägeh=veen 
varassa).

1402. "randutelaz on yks libo kaks parttu, 
nokku rannaz, toine nokku därvel, sohkad 
oal päi" (telaz=lautassa, sohkad=kepit, 
seipäät, vrt. telakka).

1403. "mändyne suksi ved ei kessä, tulou 
rapakka" (kestä vettä, rapakka eli hauras).

1404. "rapakoitid dallaksen, et hiilavalleh 
keändänyh därgieh" (rapakoitid=haurastutit, 
dallaksen=jalaksen, hiilavalleh=kuumana, 
keändänyh=taivuttanut).

1405. "en rahitse lyvvä hebua" (vieras hebo,
oma eläinrakkaus).

1406. "rahkehet ol länkistä mahapuuhuh" 
(porojen valjaissa, rahkeet=aisat länkiin 
yhdistävä silmukkamainen nahkahihna, 
lainasanoja=lainatapoja).

1407. "längipuuloissa oldih loukot kunne 
panietsettih rahikset" (loukot eli reiät).

1408. "rahkehii voitah toktil da razval, 
kos koltsistuu" (voidellaan toktilla eli 
tuohitervalla).

1409. "rein aizoiz ei ole rahkizloukkuo" 
(reen aisoissa, rahkeiden reikää).

1410. "telegäz on aizam peäz rahkizloukko" 
(telegäz eli kärryissä, aisojen käytön 
vieraasta alkuperästä).

1411. "sinne Venehjärveh tuli se rainikka raitoh 
kera" (rainikka eli poromies).

1412. "rainikointa, raijolla kun kulettih" (raijolla 
eli porojen vetämillä ahkioilla).

1413. "pidäis painoa järgieh jallas hiilavalleh,
vilustuu kui, ga raimakoittuo" (painaa reen
jalas hiilavalleh eli kuumana).

1414. "raimistui dallaz, ei keändäi vilustuhuu"
(jalas pääsi vilustumaan, ei käänny).

1415. "paha on regi, ei pyzy raizivos, leviembi on 
sivonnal" (raisivossa eli rekiuralla).

1416. "raizivo on liygei lämmäl ilmal" (liygei eli 
liukas, raisio=lainasana).

1417. "raiduzikkoh puutuimmo, täz voib ottoa 
rein" (raitoja kasvavaan kohtaan, voi ottaa 
reen ainekset).

1418. "raijolla kulettih" (kuormaporojen jonossa).

1419. "kolmin nellin raitoloin" (kolme neljä 
raitoa eli porojonoa).

1420. "ne oli raitoloissa semmosissa ne porot"
(raito=lainasana, kertoo poroilla vedättämisen 
vieraasta alkuperästä).

1421. "raito ahkivo" (kuorma-ahkio).

1422. "otettih vetoh raitoporokse" 
(vetoporoiksi, vahvat hirvasporot).

1423. lylysukset ovat kooltaan lyhyitä 
(muistuttavat enemmän lumikenkiä 
kuin suksia, vrt. lylypuiden työstäminen 
kivisillä työkaluilla).

1424. lylyjen eli lylysuksien nimi tulee 
lylymännystä (kaarelle kasvanutta 
kovapuuta).

1425. samojedien taruissa veneitä 
kuvaillaan "pieniksi koivuveneiksi" 
(hantit eivät kykene seuraamaan 
samojedeja kömpelöillä isokokoisilla 
jokiveneillään).

1426. samojeditarujen koivuveneet 
(tuohesta tehtyjä) "kiemurtelevat 
melottaessa kuin saukot" (melottaessa 
äännellään tai vihelletään korkealla 
äänellä, vrt. kuin saukot).

1427. nenetsit nimeävät reet käytön 
mukaan (pi-han=polttopuita kuljettava 
reki, larj-han=ruokareki, luhuna
=vaatereki, vandako=päällysvaatteita 
ja turkiksia kuljettava reki).

1428. nenetsimiehet ajavat poroja 
paimentaessaan kuormarekiä 
kevyemmillä ajoreillä (khasava-han).

1429. hantien ihmisvetoiset kelkat ovat 
pitkiä, kapeita ja kevyitä (käytetään 
ruuan ja saaliin kuljettamiseen talvi ja 
metsästysleirin välillä).

1430. hantinaiset käyttävät kelkkoja 
polttopuiden kuljettamiseen (miesten 
kelkkoja kapeampia).

1431. hantit käyttävät puupohjaisia 
suksia keväthangilla ja jäillä 
liikkuessaan.

1432. hantit käyttävät karvapohjaisia 
suksia (hirvi / poro, karvapuoli 
ulospäin) talvisen metsästyskauden 
matkoihin (karvapohja antaa pitoa 
mäkisiin maastoihin).

1433. hantinaisten sukset ovat 
karvattomia ja miesten suksia
lyhyempiä.

1434. hantien yksipuinen vene (oblas) 
koverretaan paksusta haavasta tai 
setrimännystä (kahdesta kuuteen 
metriä pitkä, vrt. olas, oulas).

1435. hantien melottu lautavene 
(kaldanki) laaditaan kolmesta lankusta 
(käytetään verkkoja katsottaessa ja 
vesilintuja pyydettäessä).

1436. hantilaulujen urhoilla on majavan
nahalla päällystetyt sukset.

1437. hantilaulujen urhoilla on siperian
männystä laadittu hiihtosauva 
(yksi sauva).

1438. hantimetsästäjät pitävät nahalla 
päällystettyjä suksia parempina (jäljet 
katoavat nopeammin).

1439. hantit kutsuvat nahalla päällystettyjä 
suksia sanalla nimlan (nahat porojen 
takakoivista).

1440. hantit käyttävät veneiden sitomiseen 
siperianmännyn juuria.

1441. hantit kutsuvat rekeä sanoilla uxal ja oxal
(vrt. oksa).

1442. nenetsit kutsuvat rekeä / kelkkaa sanoilla
xan, han ja kan (vrt. xana=kantaa, viedä,
kuljettaa pois, xanacy=lähteä).

1443. nenetsit kutsuvat kelkkaa sanalla xanako
(vrt. hanko).

1444. enetsit kutsuvat rekeä / kelkkaa sanoilla
kod, kodu ja kodo.

1445. nganasanit kutsuvat rekeä / kelkkaa 
sanalla in.

1446. nganasanit kutsuvat rekeä / kelkkaa 
sanoilla kanta, kando, kandu, kanda ja konta.

1447. nenetsit kutsuvat kuormarekeä 
sanalla wantako (käytetään talvivaatteiden 
kuljetukseen).

1448. nenetsit kutsuvat reellä ajamista 
sanoilla tanas, taanovasj ja tanabsx.

1449. nenetsit kutsuvat ajoreellä ajamista 
sanoilla naedalyo, naedalos ja natalyosy.

1450. nenetsit kutsuvat ajoreellä 
matkustamista sanalla naedalyorcy.

1451. enetsit kutsuvat ajoreellä ajamista 
sanoilla eddus ja edudue (vrt. Edu).

1452. selkupit kutsuvat reellä ajamista 
sanoilla notiko ja noko.

1453. nenetsit kutsuvat rekeen asettumista 
sanalla tyisy (vrt. tyisy=lähteä lentoon, 
reellä ajaminen=lentämistä).

1454. nenetsit kutsuvat matkaan lähtemistä 
sanalla naedala.

1455. nenetsit kutsuvat pysähdyspaikkojen 
välistä matkaa sanalla naedalawa.

1456. nenetsit kutsuvat reen sepää / selkäosaa
sanalla tyontyer.

1457. nenetsit kutsuvat jalasta sanalla xaancq
(vrt. xan=reki).

1458. enetsit kutsuvat reen jalasta sanalla iso.

1459. nenetsit kutsuvat jalkaa / jalustaa 
sanalla naekcya.

1460. nenetsit kutsuvat reen turkisistuinta 
sanalla naroh.

1461. nenetsit kutsuvat reistä tehtyä poroaitausta
sanalla waq.

1462. nenetsit kutsuvat paimentamista sanalla 
yesy (y=j, y=i).

1463. nenetsit kutsuvat paimentamista sanalla 
paerts (vrt. Pertsa).

1464. nenetsit kutsuvat reen oikealla / väärällä 
puolella olevaa sanoilla wae, wae-nyah, wae
-nyana ja wae-nyamna (vrt. vasen).

1465. hantit kutsuvat melaa sanoilla lop, lup 
ja tup (vrt. lapa).

1466. nenetsit kutsuvat melaa sanoilla lab, laba, 
labja ja labya (vrt. lapio).

1467. nganasanit kutsuvat melaa sanoilla tuopsa 
ja tuobsa (vrt. tulla tupsahtaa).

1468. selkupit kutsuvat melaa / melomista sanalla 
lapi.

1469. nenetsit kutsuvat venettä sanoilla nano, 
nanu, ano ja anoo (vrt. Anu).

1470. enetsit kutsuvat venettä sanalla odu.

1471. nganasanit kutsuvat venettä sanoilla 
nanduj ja nantu.

1472. selkupit kutsuvat kanoottia sanalla anti
(vrt. tuohiveneet, vrt. Antti).

1473. selkupit kutsuvat venettä sanalla alako.

1474. nenetsit kutsuvat melomista sanalla 
labitas (laba=mela).

1475. nenetsit kutsuvat soutamista sanalla 
janor (r-pääte=myöhäinen / vieras asia).

1476. selkupit kutsuvat soutamista sanalla 
tuko.

1477. nenetsit kutsuvat purjetta sanalla yesyr
(myös verho).

1478. selkupit kutsuvat purjehtimista sanalla
pentiko (vrt. Pentti).

1479. nenetsit kutsuvat suksia sanoilla lamba 
ja lampa (lampyita=hiihtää, vrt. lampi).

1480. enetsit kutsuvat suksia sanalla loba.

1481. nganasanit kutsuvat suksia sanalla tuta.

1482. nenetsit kutsuvat hiihtäjää sanalla 
lambitanna.

1483. nganasanit kutsuvat hiihtäjää sanalla 
turtatuo (vrt. olla turta).

1484. nenetsit kutsuvat kaulusta / pantaa 
sanoilla wiäktat, wyeqktat, wyeqkatq, jikad 
ja yikadq.

1485. nenetsit kutsuvat vetohihnaa sanalla 
sa.

1486. nenetsit kutsuvat nahkahihnaa 
sanoilla wyija, yinya, wijäku, wyijaqku ja 
yinyako (myös säde).

1487. enetsit kutsuvat nahkahihnaa sanalla 
bine.

1488. nganasanit kutsuvat nahkahihnaa 
sanalla byny.

1489. nenetsit kutsuvat hihnaa sanalla 
podyer.

1490. nenetsit kutsuvat valjastamista 
sanalla podyerpa (podyercy=valjastaa / 
tulla valjastetuksi, r-pääte=vieras asia).

1491. nenetsit kutsuvat poron sitomista / 
liekaan laittamista sanoilla saras ja syara 
(vanhempi sitomista tarkoittava sana, 
tarkoittaa kaikkea sitomista, vrt. sarat).

1492. nenetsit kutsuvat porojen 
omistamista sanalla tecy (c=s, y=i).

1493. nenetsit kutsuvat asettamista / 
lastaamista sanoilla pempa ja pency.

1494. nenetsit kutsuvat kelloa / kulkusta 
sanalla syenka.

1495. nenetsit kutsuvat porovaljakon 
ohjastussauvaa sanalla tyur (y=i, 
vrt. tiura, tuura).



"tsunoa tsunoim peräh pantih ta, siitä kulettih" 
(tsunoa eli kelkkaa, vrt. jutaaminen).

"tsunalla vejettih" (kelkalla, suna).

"poro raiska koalau ta tsuna perässä" (koalau
eli kahlaa lumessa).

"suksiloilla tsurahtelou" (vrt. laskee).

"tsuihkahutti suksel mäez alah" 
(kaatumatta).

"mie vähäsem matkoa hiihoin ta kun se oli se jeä niin 
tsuhmurikasta ni mie heitällin sukset tänne" 
(jäällä hiihtäminen).

"tsuhonenä pitäis olla veneh, se oliis 
kepiempi soutoa" (nenäkkäät veneet).

"suksilla tsujuou" (liukuu, vrt. sujua).

"tselnokka, huavasta luajittu" 
(haapainen ruuhi, tverin-karjalassa)

"om meilä luajittu tsolnokka, jovella"
(jokivene).

"tsitsurkah menöv veneh, ota teähti kunne lähted"
(mutkitellen, teähti eli merkki,
vrt. tähdistä suuntaa).

"tsoappavittsa" (reen kainalovitsa).

"venehen ajoi yksinäh kossez alah" 
(oudoksuen).

"toittsi lähemmä siun ke Sominah pedrulla" 
(petralla ajajat, viena).

"tohko" (veneen perätuhto).

"minä tulen toizeks sinullez veneheh"
(kahden kantavat veneet).

"elä soua niin toagiezeh, soua suottozeh"
(toagiezeh eli tiheään).

"purjeh räbiy, tiukkua purjehtu"
(tiukkaa eli kiristä).

"se kun neät mies hiihtau ta sompisauvan 
tilat jeäy lumeh" (tilat eli jäljet).

"elä deri äijäldi, soua suotombah"
(jeri=riuhdo, oma j, vieras r).

"myötätermöä suissamma" 
(vrt. suistua).

"tervad om mändy veneheh, työnnämmö vezil"
(tervatut veneet).

"suksem puahtajes tervu puaduu suksen sydämeh" 
(paahtaessa, paatuu eli imeytyy).

"ota tervastie da pane lämbiemäh, 
lähemmä regie tervuamah" (reen
tervaaminen).

"kevöällä nilateloja myöten ni kaksiki henkie 
vei näil lampivenehet niin hyvij jotta" 
(nilateloja eli pitkospuita myöten).

"mondago tehaskeskie on venehessä"
(kaarien väliä).

"kaikilla oli vittsasomba, a pedramiehillä 
nahkasta tehty somba" (vitsaiset ja 
nahkaiset sommat).

"lyylikki lylyjen seppo, kauppi kalhujen 
tekijä" (lylyjen seppo eli tekijä, 
omat ja vieraat sepät).

"delegä rydizöö hillakkazeh tuloo"
(delegä eli kärryt, vieraat kärryt, 
vieraat kärrytiet).

"delegä ryddytteä luut kibieks"
(vieraat kärryt, vieraat vaivat)

"issuntello om perimiehen tello" 
(tello=veneen istuinlauta, teljo)

"perä, keski, nokkatellu"
(istuinlautoja).

"ezi, perä, sovvandutellu"
(kolmilautainen vene).

"myö hiihtimä tazie myöte dälellä" 
(tazie eli latua, vrt. tasa, tassut).

"suolla mänin tazista poikki"
(suotasit).

"venehem madalah tabai, pidäy myösteä"
(matalikkoon, myöstää). 

"ei nii tartu lumi da i libiä on"
(koivuinen suksi).

"kodvazen mendyy kuutti meni toizeh randah da tartui kiini"
(kuutti eli ruuhi).

"tarvimpuun agjaz on koltsad, sidä heläitetäh"
(tarpoimen päässä, helisevät renkaat).

"tarvoinketsoi on pyöryzy libo nellituppuine, 
koivumpahkaz, alahaine tura ongurdettu"
(tarpoimen kiekko).

"ei soa vedeä, lumen tarandoa" 
(kelkka tarrautuu lumeen).

"lumeh tarandau potkovad, pidäy kolottie"
(potkovat, vrt. potkusukset).

"täh hyvin regi tarandui uhkuh" 
(uhkulumeen).

"suksed lumeh tarandui" (tarrautui).

"varota tarkoij, jottei sokkuis kiviem peällä" 
(vene kivien päälle, sokkua).

"se on yksitalviine regi, vaste on yksi talvi ajettu"
(talvi kerrallaan).

"uuzi pidäy olla talvireikse, ajoreikse"
(ajoreet, kovassa käytössä).

"talviregi pidäv olla luja" 
(lujat talvireet).

"talvireg on lujembi kezäregie"
(talvi ja kesäreet).

"rein tanakoitin, däriet paivut panin"
(järeät pajut).

"talukas, sitä kun talutetah, hiihnasta vejetäh"
(poroa).

"kandaja takan tiedäu, vedäjä rejen"
(vedetyt reet, vrt. kelkat).

"panem pakkasen takapajulla, kiukoan sepäpajulla"
(loitsusanoja).

"tagapaivul istuu" (takimmaisella 
pajulla).

"tagaregyt nuorien vuoh jälles tuloo, 
e ole sebäpaivuo, eigo kainalvittsoa, 
eigo aizoa eigo midä" (takareen 
ja reen eroja).

"puuttu pursi Väinämöisen, takertu Vänöv venoni"
(purret ja veneet).

"ei ni tartu lumi da i libiä on" 
(koivuinen suksi).

"tuotih vene Vornanjärveh, ni siitä se piti 
taivaltoa Koivoallahteh" (taivaltaa eli vetää 
kannaksen yli).

"dai mie mäestä tsurahutin" (tsurahutin
eli laskin).

"illenel minä tsuroan" (illenel
eli iljanteella, jäiden ystävät).

"surni suksil mäiz alah" (surni, 
vrt. tsuraa).

"häi tsurni mäis, da otsalleh briilahtih"
(vrt. viistoon laskeminen, omat
ja vieraat tavat).

"ken tsunalla, ken suksella tsurniu"
(laskee, tsuna=kelkka).

"millä koatuvalla myö lähemmä tsuruomah" 
(kaatuvalle eli rinteelle).

"tsuudzailou tuuli venehty" (keinuttaa).

"veneh tsuudzau därvel" (suutsaa eli 
keinuu, vrt. tuutsa eli tuisku).

"koskez ajahes tuilahuttav venehty"
(koskiveneet).

"veneh tuilau tuulel" (tuilaa=heiluu, 
keikkuu).

"ryhynäh kossu tulou" (kossu 
eli lautta).

"joka kosessa piti venehet nostoa tyhjänä"
(koskien kiertäminen).

"myö mieheni keralla läksimä siitä suksella"
(yhessä hiihtäminen).

"pitän aikoa hyö perusseltih teitä venehel luona, 
muuta siitä lähettih, kun työ että tullun"
(perusseltih eli odotettiin).

"teähtöm pidäy soudahez, mih kohtii pidäy mennä"
(katsoo suuntaa maasta, vrt. tähdistä).

"koskes tänitäh yläh venehty"
(tänitäh eli vedetään).

"töngeä melal venehtä, anna peäzöö"
(pääsee liikkeelle).

"ulhoi on yhez libo kahez ontetus hongas, rannoil on siived 
vähäist ylembän vettä, voaksoa levied lauvat, melatah" 
(ulhoi eli ruuhi, vrt. honkoi, kuutti).

"ulgorandu venehes pidäy tervata"
(randu=puoli, pinta).

"et kait sitä peäse mihi lumella muulla kun suksella, 
kun niin olet sielä umpiperässä" (omat kulkuneuvot,
oikean suomen kaikuja).

"veneh on umbitervaz" (ulkoa ja
sisältä).

"upottai veneh on, äjjeä ei pie panna"
(upottaa, painuu veteen).

"sid oli vanhu saimu uppovuksis" 
(saimu=iso vene, vrt. saima).

"veneh on uppoamistu vajai"
(täynnä vajaa).

"uppeiz on veneh" (upoksissa).

"uro" (suksen olas).

"vaikka i jätettih Kormuslahteh, ni ei niitä varastan ni ken"
(veneitä, varkaiden myöhäisestä alkuperästä).

"valppehet ku on, sid i vagavembi kuutti"
(vakaampi, kuutti-ruuhet).

"vagavu veneh, loatkiembi"
(leveämpi).

"valkamossa ollah telat"
(puiset telapuut, veneelle).

"ajamma kodirannan valgamoh"
(kotiranta, perusoikeus oikeassa 
suomessa).

"muu veneh on valmiz, vai rakendoa, parraspuu panna"
(rakentaa=koota osat yhteen).

"regi om pandu, valmiz on"
(vrt. pantu kasaan).

"botta om pitkä hoikkane vaba, sillä i tarboo"
(botta eli votta).

"soudoa vabeloittoa veäräh"
(soutaa väärin).

"tässä venehessä varua on äijä, kuin kolmen issumma"
(varua eli tilaa).

"varakaz veneh" (vankka, 
korkealaitainen).

"pidäy jätteä varalaidu, tuulenvara" 
(veneeseen).

"valpehed on kuutis koavundan varah" 
(valppeet kuutissa, kaatumisen
varalta).

"hyviv varava veneh" (kantava, tilava).

"ei ole varava veneh, emmo voi ottoa enämbi"
(pienet eli omat veneet).

"varpahallini" (suksen mäystin).

"pannah bokilla varttahat" (kuutin 
eli ruuhen laitoihin).

"veneh on varuksiz lähtendäh nähte"
(varustettu, lähtöä varten).

"mitä ollou vassassa kur reki ei liiku inaha"
(rekien kanssa taistelleet).

"myötätermässä pitäy rekie piellä vastah"
(myötätermät, vrt. mäet).

"viereteksez ajajes pidäv vastatakseh, k et kuavu"
(suksilla vai reellä).

"vassaista piti soutoa"
(vrt. huovata).

"vastazeh on dygei soutoa"
(jykeä eli raskas).

"vastazeh ajav venehty"
(vrt. vastavirtaan,
vastatuuleen).

"hot lähtizimmö poarusil, vastaizettav on"
(purjehtimaan, laitavastainen).

"veneh pidäy tuulel vastupeäh pideä soudajez, juuri vastaizeh"
(vastaiseen, tuulta vastaan).

"suksi vastautu kantoh" (vastautui,
tuli kantavaksi).

"regi vadzevui, äijä puutui regeh panna"
(alkoi natista, liikaa kuormaa).

"venehel vauhtin otti tuulel, puarusin ken"
(purjeen kanssa).

"ne on omad vessetyd, sezen levehyöt" 
(sukset).

"regyzil vedelläh mäin otsaz alah"
(laskemiseen käytetyt reet,
vrt. kelkat).

"yhtel airon veälmyksel peäzi randah"
(vrt. vedolla).

"veäldi venehem moal" (maalle
vetäminen).

"venehez on emä, laijat, koaret, parraspuut, hangat, tellu, mela"
(lautaveneen osia)

"venehiillä käveliimmä" (kävelimme
veden päällä).

"venehell ajellah järvie myö"
(järviveneet).

"veneh azutah pedäjizes puuz da vie pindupuus hyveä myö"
(petäjäpuusta, pintapuusta, vrt. laudat).

"erähiz venehiz oli viem peästettävy loukko"
(loukko eli reikä, pohjasssa).

"venehel ehätetäh poikki doves"
(jokiveneet).

"veneh on suurembi saimoa, venehez om pualobu"
(veneet ja saimat).

"veneh on kudai pagenou puarussiloiz, pienemb on lotku"
(purjeveneitä).

"venehil ajelov i Luadoskoidu myö" 
(Laatokkalla).

"veneh" (linnun luu, 
vrt. veneiden esikuvat).

"venehen emäz on ezinokku da peränokku, eri palad, 
ogalat puoles sah da puunoagloil liitetyd"
(veneen paloja, puunauloilla liitettyjä).

"venehlajjan särvi kourustetah da liitetäh, noagloil
iskietäh emäh" (laidan särvi, emään).

"venehlotti" (huono vene).

"vezi venehennenäs halgenoo" (veneen nenässä 
eli keulassa).

"venehnoagloil lyvväh bokkulavvat koariloih"
(bokku eli kylkilaudat, kaariveneet).

"kivie toimmo venehyksen"
(veneellisen).

"venehyt kaks hengie kandau"
(kahden kantavat veneet).

"se oli venehyt ku kägöne, pikkarane"
(venehyt, pieni vene).

"ei soa verkkoveneheh ottoa liigoa hengie, verkot talloatto
da revitättö" (verkkoveneet).

"verkkoveneh om pieni, nellilaidaine" (laita
eli lautaveneet, myöhäisiä).

"rinduveneh om pitkembi verkkovenehty"
(rinta ja verkkoveneet).

"nenga verran uppoou se leviä"
(tämän verran, leveä suksi hankeen).

"veneh on vezivaral" (veden 
varassa).

"siitä yksi se vetäy nuoralla siitä moaltajaloin, a kaksi eli yksi
sieltä nenästä ta perästä siitä ohjoau jottei kivilöillä mänis"
(koskessa vedetty vene).

"pidäy vedee veneh maalla" (maalle
vetäminen).

"vedrakad airod lämbyö soudaes"
(lämbyö eli taipuu).

"vedriet sukset" (vetreät
eli taipuisat).

"veneh vedvarah vai kublelou"
(kublelou eli kelluu).

"venehtä kuin nossetah kozessa, niin vedäjä vedäy nuorasta"
(nostetaan koskessa).

"kandaja takan tiedäu, vedäjä rejen"
(vedetyt reet).

"kuutti veitäh toizeh lambih" (k-uutti,
vrt. r-uuhi).

"dallaksem panin painumah" (reen
jalaksen).

"kuutin loadiez veäryvarrelkirvehel ontetah järei hongu"
(ontetaan järeä honka, kuutiksi, milläpä tehty ennen 
rautakirveitä).

"toisin aijoiv veneh mäni parahah purhah ta vielä i täytti, 
iham pohjah painu" (purhaan eli kosken pyörteeseen).

"kaksiki henkie vei näil lampivenehet"
(lampiveneet).

"hiihteä viiletteä" (ihmetellyt hiihtäjät, 
ei kaikkien juttu).

"pajut tuloo lunda viildämäh" (reen pajut, 
hangessa).

"regi viildeä lundu matkatez, kai poikispuolizis 
peälitsi on lundu" (reen osia).

"viiltöä venehtä" (pitää perää).

"vigelehtäv veneh, pereä et pie hyvin"
(soutuvene).

"vigelä veneh on soudoa, ku on lyhyt"
(lyhyet veneet).

"suksella veikkoni sitä hiihettih jotta vilasi paikat"
(omat ulkomaanmatkat).

"veneh tulla vilajoa hillah"
(oma liikenne, kiireetöntä,
saasteetonta).

"vilvet suksladuo myö" (suksilatua
myöten, työnnetty ja vedetty ahkio,
rekiä vanhempaa perinnettä).

"suksed on vibelöt, ei oigieh matkoa"
(vipelöt eli kierot).

"veneh on vibelö, paha on soudoa yksinäh"
(kiero, mutkitteleva).

"suksi vibelöittäy, ei oigieh mene"
(oigieh eli suoraan).

"veneh vizajoa järvie myö"
(liikkuu hiljaa).

"peälittsi laijaz viskai vettä veneheh"
(aika suunnata rantaan).

"vitsakset pidäv uvvet panna regeh"
(reen vitsakset).

"paivud vitsassetah regeh"
(vitsastetaan pajut).

"regie vitsoittoa" (reen
vitsoittaminen).

"kannan tagane oli luaittu vitsoista"
(reen osia).

"vittsoa veändi regie siduo"
(reen sitomiseen).

"sardaz on nelli vittsuvyödy" (sarjassa, 
neljä vitsavyötä).

"kyllä sielä varauttais vain ei siinä auta, kun oalto 
monta kertoa peällittsi männä viuhahtau ni voi hirvie"
(pelottaa koskiveneessä, vierasta alkuperää,
kosket=haltijoille kuuluvia kohtia).

"hiihtau viuhkuttoa"
(viuhtoo).

"elä veikkoni laze venehtä voagahah"
(voagahah, keskivirtaan).

"veneh voardoa hurah puoleh" 
(vaartaa, vetää vasemmalle).

"regeh lähted, ga voidg ohjalmom pideä"
(pitää ohjalmon, vrt. ohjakset).

"suksed voijetah tervalla"
(tervalla).

"razval suksem pohja voijettih"
(rasvalla, vrt. ei millään).

"volokka, kuuzizet pitkäd aizat, hoikad agjat pannah rahkehih,
a järied agjad räbizöö moas" (volokka=purilaat, agjat=päät).

"volokal viättih jauhoa ennen Tulomjärveh, delegydorogoi 
g ei olluh" (vietiin jauhoa, ennen kärryteitä).

"vie sukset vuiskah, ana kazattuu sielä" 
(vuiskah=ullakolle, kazattuu=kuivuu).

"hiän viitassi lodkan melildä" (viitassi=veti,
lodkan=veneen, melildä=hiekkasärkältä).

"laivat purdehen vuo käydih"
(purjelaivat).

"vuodai veneh" (vuotava).

"se on vuodamatoi veneh"
(vuotamaton).

"etto typitse venehty, vuvvatatto"
(typitse=tilkitse, paikkaa).

"päresarjaz on järied, kahtem pärien levevyöt päried, 
riem piduhuot, nelli vyödelyst on vitsoil poikkizin" 
(reen irtopohjassa).

"vähä ov varoa venehessä, kun tuulomah ruvennou ni täyttäy"
(vrt. järvi ja lampiveneet, järvellä aaltoja).

"vähävarain on veneh, upponi äjjäl"
(vähävarainen, vrt. laitainen).

"elä kandah aja, pie pala välie"
(reen kantaan, turvaväli).

"vällendä nuorat, pidää regi purgaa"
(reen purkaminen).

"reg on vällilleh, vie kiinitteä pideä"
(osat valmiina, kiinnitystä vailla).

"yksi olottau poikes venehen nenöä, jotta vällöä 
myöte mänöy" (olottaa eli sauvoo).

"eiga miuh yhtyt sih aigah semmosta miestä mi olis hiihtamizessa 
miud dättät" (yhtyt eli sattunut kohdalle, vrt. vierailta
tuntuvat "hiihtokilpailut").

"tsunap pannah porolla peräh, yks yhellä vain"
(tsuna eli kelkka).

"yksisauvassa hiihti, sauva oli pitkä, kahella keällä kiini piti"
(yksisauvassa hiihtäjät).

"oli kahet airot, yliset ta alaset"
(airoveneet).

"otas hiijen hiihtosukset, jolla hiihat hiijem maita, 
lemmom maita löyhyttelet" (hiien sukset, vrt. taikasukset, 
vanhemman malliset sukset). 

"alagjaz on ketsoi, ylagjaz on käzitila"
(sauvassa).

"plokkie myö poarussie nossettih yläh"
(purjeita, lainasanoja).

"rien sebälaud on alemba lehtipajuu, ylätsuraz on kaks loukkuo,
niilöiz on lapad, ned on jallaksem peälöiz" (reen osia).

"vuota ähkääldän venehen vedeh"
(ähkäldän eli työnnän).

"aldo venehty ähkyttäy" 
(liikuttaa).

"ähkeä veneh" (ähkää
eli työnnä).

"ähkiä minul regie" (työnnetyt
reet, vrt. vedetyt).

"ähkeä vähäizel venehty, anna rannaz lähtöö"
(rannasta ähkääminen).

"äjäkät sukset" (jäykät).

"se mägi ärdehen andoi" (ärdehen
eli vauhdin).

"endizez ärdehez menöö regi vie"
(vauhdissa).

"ku et jallastu kiperdäne, häi i jiäy moizeks ölläkökse"
(reen jalas, liian suoraksi).

hantien taruissa haltija 

Toxten-iki (siivekäs mies, 

toiselta nimeltään otsam-iki) 

ajaa takaa hirveä

taikasuksillaan.

hantien Toxten-ikin sukset 

on laadittu lehtikuusesta 

(halkaistaan kahtia, oksakohdat 

taaksepäin, höylätään tylsällä 

kirveellä).

mordvalaiset kutsuvat rekeä

sanalla nurdo (vrt. nurka

=lyhyt).

mordvalaiset kutsuvat ajamista 

sanalla ardoms (vrt. arto).

mordvalaiset kutsuvat suksia 

sanalla soks.

mordvalaiset kutsuvat venettä

sanalla venc.

mordvalaiset kutsuvat melaa

sanalla milo.

marit kutsuvat pihlajan tai 

niinen juurista tehtyjä lyhyitä 

suksia sanalla tsoman

(vrt. soma).

marit kutsuvat niinivenettä

sanalla tsumbyk.

marit kutsuvat vaahterasta 

tehtyjä suksia sanoilla

vashtar etse.

marit kutsuvat suksia sanalla

etse (puskak etse=nahalla 

päällystetyt matkasukset,

sonarze etse=metsästyssukset, 

shyshkang etse=nahalla 

päällystetyt sukset).

marit kutsuvat suksisauvaa

sanalla etsytoja (etsygyts

=suksen siteet).

marit kutsuvat suksitietä

sanalla etsygorno (tergorno

=rekitie, vrt. etsiä).

marien rekiin (ter, der) kuuluu 

izder, potsange (pieni reki, 

takareki), ijder (lasten reki), 

kashovoj (leveä ja syvä reki), 

koshopka (reki), kyrander 

(niinireki) ja mekyder 

(niinisäkkireki).

marien rekien osiin kuuluu tavan 

(jalakset), tervuj (reen pää, 

etureki) ja terorata (reen 

poikkipuu, vrt. tero).

udmurtit kutsuvat suksia sanalla

kuas (kuas body=suksi sauva,

vrt. voti, vatja).

unkarilaiset kutsuvat suksia 

sanalla si (siel=hiihtää, 

sibot=sauva, vrt. siellä,

sivakat).

mordvalaiset kutsuvat suksia 

sanalla soks (kurksnems=hiihtää).

udmurtit kutsuvat rekeä sanalla 

dödy.

udmurtit kutsuvat kelkkaa sanoilla

salazki, pitsi dödy, sani ja karetka.

unkarilaiset kutsuvat rekeä sanoilla

szan ja szanko.

ersalaiset kutsuvat rekeä sanoilla

nurdo ja salaszke.

moksalaiset kutsuvat rekeä sanoilla

bozankat, murda ja nurda (nurdonä

=kelkka).

moksalaiset kutsuvat lumikenkiä

ja saappaita sanalla kämonä.

marit kutsuvat jäällä liukumiseen 

käytettyä ammetta tai ruuhta 

sanalla ijvol (yhdestä puusta 

koverrettu, ij=jää).

unkarilaiset kutsuvat yhdestä

puusta laadittua ruuhta sanalla

bödönhajo (koverrettu / poltettu

kekäleillä, myöhemmin tuli

lautaveneiden syrjäyttämäksi).

"velloini venoizo seppä,

laivoseppä lagluoni,

vessi tsirvellä venettä,

tsirve´ellä kultazolla,

vaskizolla vartuolla,

tsirves kultano kumizi,

vaskivarsino elizi,

iski korra, synty laita,

toizo korra, toino laita,

kolmanno, koko venoine"

(vatjalaisten työlauluja,

venesepät).

saamelaisten käyttämiin veneisiin 

kuuluu tamppa, taampa (laiva), 

juggivoonas (jokivene), kooumlääidvoonas, 

kueitläiddvoonas, kääuclääidvoonas 

(laitaveneitä), luadja, luädjj 

(lotja), kuälssvoonas, leakkvoonas, 

seullvoonas, puarree (kopukka, pieni 

lautta), käärbis, karba (vene), juhakäärbis 

(jokivene), purjaskäärbis (purjevene), 

karccu, kaarcu (ruuhi), vintse, vadnas, 

vanas, voonas, vens, venes (vene), 

borreva, poorrie, porre, boarre, poarree, 

puärrev, puerrev, poarrev, poreve 

(lautta), käärab (laiva), päärhod 

(laiva), jokkvoonas (jokivene) ja 

paskk (jolla). 

saamelaisten veneilysanastoon 

(maa, ranta) kuuluu rugga, ruuga 

(laituri), laddiittah (valkama), 

korjiittah (nousupaikka maalle), 

laddid, laddjed, laddiim (rantautua), 

tavanid, tavvaan (loitota rannasta), 

vualgamus (lähteminen, lähtö, vrt. 

valkama), satku, saadhu (valkama), 

vuölgedh, vuelgeet, vuolkiet, vuolket, 

vuolget, vyelgid, vuelgged, vulged, 

vilged, volke (lähteä, valkama),

mostt (laituri), reddned (rantautua),

voonas-sätkk (venevalkama), sätkk 

(valkama) ja tiell (talas, venekatos).

saamelaisten veneilysanastoon 

(veneen osat) kuuluu tilja, tellj (teljo, 

tuhto, poikkipuu), ruobda (keskilaita), 

pitta, piita (siestin, veneen keulassa),

kärbisnjune (veneen keula), aasag 

(ylilaita veneessä), läidi, lääidi (veneen 

laita), kuajj, kuahi (kuomu), meeli, 

mele (mela), ledmi, leedmi (melan lapa), 

eyeimi (sauvoin), asker, astker, astkääri 

(äyskäri), kuonar (veneen kaari), puurjas, 

purjas (purje), puddoras (pyyry, airon 

kädensija), airu, aairu, äirr (airo), 

leäkkuo, leähkoo, liehkuo, liehkko, 

liekko, liäkku, leakk, liekk, leaxk, 

lekko (perälauta), mälle, maelle, meeli, 

meäll, miell, mele (mela), porjas, porjos, 

borjas, puurjas, poorjas, porjes, porjs

(purje), äirrlääpp (aironlapa), piinal 

(emäpuu), suuves (emäpuu), suuvesmuälkk 

(emäpuun nousu keulassa ja perässä), 

ouddtellj (etuistuin, teljo), koskktellj 

(keskiteljo), voonasnjuunn (veneen 

keula, vrt. nenä), kerreznjuunn (keula), 

austok (äyskäri), leävec (tuhto), läidd 

(laitalauta), näsmm (varpe, veneen lisälaita), 

kuäbrrmuorr (talka, emäpuu), puoimuorr 

(emäpuu), solggmuorr (emäpuu), pett (siestin, 

veneen kaari), cueimm (sauvoin), seest 

(sauvoin), romss (jokiveneen sauvoin), 

poorjas (purje), väädd (juurinuora, veneen 

ompeluun, vrt. vata), vualumuora (emäpuu, 

vrt. vallu, valua) ja tarvv (terva,

vrt. tarvita).

saamelaisten veneilysanastoon 

kuuluu purjad (purjetuuli), vuappad, 

vuappaam (huovata), suuhad, suuham, 

suha (soutaa, keinua, vrt. suhata),

laaviittallad (luovia), suvded, suuvdam 

(soutaa, kuljettaa), suladid, sullaad 

(lähteä soutamaan), kulgadid, kuulgad 

(ajelehtia, vrt. kulkea), purjanid 

(lähteä purjehtimaan, saada vauhtia), 

purjastid, puurjast (purjehtia), rievdud, 

rievduum, riävdoo (ajelehtia), cohhud, 

cohhuu, cuahhoo (joutua matalaan veteen), 

miällud, miälum, meellum (meloa), euaimud, 

euaimum, euoimum (sauvoa), laappud, laavum 

(soutaa, meloa), suvdedh, suvtiet, suutet, 

suttat, suttad, sutted, suxted, suvte 

(kuljettaa veneellä, soutaa), suvgedh, 

suuhkat, suhkat, sukkat, suuhad, suukkad, 

sugged, sukked, suke (soutaa), vakngat, 

vaknot, vagnot, vene (kurkottaa, vrt. sauvoa, 

jokiveneet), keulleei (kaartava, vrt. keula), 

njeädes, njiedd, njeedi, njede (loiva tai 

matalalaitainen), paazzatted (soutaa), 

cuaimmad (sauvoa, vrt. saimaa), porjsted 

(purjehtia), meällad, miallad (meloa), 

solleed (lähteä soutamaan), suuggted 

(kuljettaa veneellä), vuappjed (huovata), 

vuappad (appaa), kuäivvad (kaivaa, ammentaa), 

kolggad (ajelehtia), kevlid, kevliim (kaartaa, 

vrt. keulia, keula) ja guonere, gooranja, 

kuokngar, kuonar, guodnjar, kuunar, kunar, 

kinr, koner (kaari, vrt. kuunari).

saamelaisten käyttämiin ahkioihin 

/ kelkkoihin kuuluu saanah (reki, 

kolttamallinen), raavuh (kelkka, veneen 

kuljetukseen), kerris (ahkio, vrt. keritä), 

lijgkerris (liika-ahkio, vrt. liika

=pariton), vyeijimkerris (ajoahkio,

vrt. veijo, viedä), kerrisaa (pieni 

ahkio), cone, tjoonie, tjuonohtis, 

tjoonuhtis, tjonutis (pulkka, poron 

taakka, vrt. jone, joni, jouni), coanotas, 

cuenn, cienne (pulkka, poron taakka,

vrt. jaano), gieretse, gierehtsa, kierries, 

kieris, geris, keerris, kerres, kere 

(ahkio, vrt. kireä, kieriä), bulhkaa, 

pulhkie, pulhke, bulke, pulkke, pulkk, 

pulk, pulke (pulkka, vrt. pulkkinen), 

cuavtoskerres (kuorma-ahkio), null 

(takareki), leiggkerres (vara-ahkio), 

saan (sani, reki), kealkk (kelkka), 

keälkaz (pikkukelkka, s-pääte=pieni),

kerrsaz (ahkio, vrt. kersat), kurcckerres

(vrt. kurssi), lokkkerres (vrt. lokko),

räiddkerres (vrt. raito), kuellkerres 

(kala-ahkio), kiälkka, kiälha (kelkka),

saaveehkiälkka (suksikelkka), rieha (reki),

ja monnjarieha (peräreki).

saamelaisten ahkio / kelkkasanastoon 

(kuvailevat sanat) kuuluu kooccad, 

koosam, kuaca (jarruttaa, vrt. kosahtaa), 

hurged, hurgam (huristaa, viilettää), 

vuojaeeid, vuojas (ajella), vyeijid, vuajam 

(ajaa), vyeijilid (lähteä ajamaan), 

kiässastid (valjastaa), tamastid, taamast 

(nykäistä hihnasta, vrt. tamma), ruotastid, 

ruottast (lähteä laukkaamaan), karastid, 

kaarast (sitoa kuorma, vrt. karata),

eierastid, eierast (laskea mäkeä, vrt. eira, 

eila), euozastid, euozzast (seisahtaa, 

pysähtyä, nousta seisomaan), vyejestid, 

vyejeest (ajaa, lyhyen matkaa), turastid, 

tuurast (huristaa, vrt. tuura, tuuri), 

kuljattid, kuuljat (kuljettaa), eiesattid, 

eiesat (laskea rinnettä), hurgettid, hurgeet 

(huristaa, kiitää ohi), tolliittid, tollit 

(lähteä ajamaan, vrt. tola), skirviittid, 

skirvit (tehdä äkkimutka, luisuen), 

juhottid, juhhoot (liittää ahkio, jukolla 

vuottoraippaan), hurgottid, hurgoot (ajella, 

körötellä), uavuttid, uavvut (ajaa käymäjalkaa, 

vrt. kävelyvauhtia, vrt. uupua), luovasvyeje 

(ajaa yhdellä porolla), sattu, saatu (kyyti, 

vauhti, vrt. sattua), cereste, gierestidh, 

gierastit, kierastit, tjierastit (laskea 

mäkeä), cierastit, cierastid, ciorsted, 

kirsed, kirsted (laskea mäkeä, vrt. kirsi,

kirsti), kare, gaaredh, garrat, kaarrat, 

karrat, kaarrad, karred (sitoa kuorma yhteen,

vrt. karata, kaarre), giesedh, giesseet, 

kiessiet, kiesset, gaesset, keessid, kiässed, 

kiessed, kese (vetää, vrt. kisse, kesken,

kisa), goottsedh, goohtsat, koohtsat, 

kohtsat, goaccat, kooccad, kuoccad, kozzed, 

kiecced, koce (ohjata, jarruttaa), vuöjed, 

vuejjeet, vuojjiet, vuodjet, vuoggjet, 

vyeijid, vueijed, vujjed, vijjed, voje 

(ajaa), laadas, laddsos (ladattu, lastattu), 

jiargg (ajokeli, vrt. jarkko), kealkkoollmos 

(kelkkailu), sättmos (kyyditseminen), 

satti (kyyditsijä), mietti (lastaaja, latoja,

vrt. miettiä), voozzad (rahdata), vuejjled 

(lähteä ajamaan), jotted (lähteä kuljettamaan,

vrt. jutata), jottjed (lähteä kulkemaan, 

liikkeelle), njaalted (luistaa), kuarrsed 

(luistaa sivulle, vrt. kaarre), meätted 

(lastata, kuormata, vrt. mättää), ciorsted 

(laskea mäkeä), nuärvveed (laittaa poikkipuita),

käävted (kääntää jalaksilleen), sätted 

(kyyditä), kealkkoollad (kelkkailla),

kormmled (ajaa), njeazksted (ajaa), tiarted 

(ajaa), fartt (vauhti), hoodd (vauhti,

vrt. huuti), voozzi (rahtaaja), rääiteei 

(ohittaja), rääitummus (ohittaminen, vrt. 

raito), sätt, jäämsätt (kyyti, vrt. sattua 

kohdalle, sättiä), laiddjed (kuljettaa, 

vrt. laita), vuejted (kuljettaa ajamalla), 

kaarrmos (tavaroiden sitominen), noollmos 

(tavaroiden purkaminen), njeedi, njede 

(matalalaitainen) ja kihta, kiivta (kyyti).

saamelaisten ahkio / kelkkasanastoon 

(osat) kuuluu luakka, luaha (ahkion 

valjaiden vatsapuu, vrt. luokki), ruama, 

ruoma (hihna, vetohihna), viera (ahkion 

kaari), laata, laasta, latuu (ahkion 

liiste), vyelilaata (ahkion alin liiste), 

maaneemlaata (toiseksi alin liiste), 

muadunjlaata (ylin liiste), uarbislaata 

(emäpuun viereinen liiste), solge (sulka,

ahkion lisäjalas), njune (ahkion nenä, 

kärki), kerrisnjune (ahkion keula, 

sisäpuoli), kahastah, kerriskahastah 

(kaulaside ahkiossa), vyeijimsuabbi 

(ajosauva), peleei, peelei (ahkion keula,

vrt. pelle, pelleillä), nuadi (kuorma, 

taakka, vrt. nuutti), kieggi, kiegi 

(ahkion pohja, vrt. kekkiä), kyermi 

(kuorma), vuotreippi (vuottoraippa, 

ahkion vetohihna), eieppanj (ahkion 

emäpuun takajatke, kanta, vrt. eppa,

eppu), muaduin, muadunj (ylin liiste 

ahkiossa), kaaruin, kaattuin (ahkion 

keulapään kaaristelenkki), riessam 

(koristeltu tiukunauha, vrt. risa),

koorain (vuotturaipan pehmike, 

koipinahasta), kudjo (suojapeite), 

juho, jukko (aisan tai vuottoraipan 

kiinnike), mielgas (ahkion emäpuu), 

jiervas (raitoahkion takimmaisin kaari),

muadunjvualaa (toiseksi ylin liiste, 

vrt. vaala), kerrisas, liäkku, pottaliäkku 

(ahkion perälauta), cime, tjipma, cibma, 

cimma, cimm (ahkion keulakaarre, vrt. 

simahtaa), sälgie, solgat, solkie, solke, 

solge, solgg, solg (sulka, ahkion lisäjalas)

piinalcimm (ahkion emäpuun kaareva osa, 

vrt. piinata), vioras (ahkion kaaren aines), 

laast (ahkion liiste tai laitalauta, vrt. 

lastata), karstok (ahkion side), peälcc 

(ahkion nokka), taakkas (ahkion peite), 

haarai (ajoseiväs), poolas (reen jalas),

toormas (jarru, vrt. törmätä), vaullnuerr 

(jarrunuora), juelgg, saanjuelgg (reen 

jalka, kaplas), viess (reen paju, kaplasside), 

voozz (kuorma), näibb (taivutuspuu),

ruavvu, ruavu (rouko, vällyt, reen peitto),

eoonas, eoonnas (side, vrt. oona, onnata),

istameh (istumukset, loimet), tjeäbuoh, 

tjiäbohta, tjiepuot, tjiepet, cepette, cepot 

(kaula, sepä, vrt. seppo, teppo) ja eiptemmuora 

(paininpuu).

saamelaisten käyttämiin suksiin

kuuluu saaveeh (suksi, vrt. sa-ave), 

suahisaaveeh (koivusuksi), guovde, guauda, 

kuovta, guowda, kuovda, kuvdd, kuevd, kievd, 

kovte (suksi, vrt. kuta, kutajoki), sihpehka, 

sapiehk, sapek, sabek, saaveeh, saavek, savex, 

sepekke (sivakka, suksi, vrt. sape-akka,

sepe-akka), tuarbam (tarvoin), koolas (suksi), 

sohss (suksi), saavek, saavik (suksi, sivakka), 

tuarbam (porkka, tarvoin), kueppsaavek 

(olassuksi), peässtoksaavik (mäystinsuksi,

peäss=tuohi) ja soobbes, sobbee, sooppie, 

sobbe, soabbe, soabbi, suäbb, suemb, siembe, 

sompe (sauva, sompa).

saamelaisten hiihto / suksisanastoon

(osat) kuuluu eimma, eiima (suksen 

tai jalaksen kärki, vrt. ei-ima, emä), 

saaveeheimma, eiima (suksenkärki, 

vrt. heimo, heimotunnukset), njune 

(suksen nenä, kärki), ualis, uallas 

(olas, uurre pohjassa), peednis, piädna 

(suksen päläs, jalansija), saaveehvuadu 

(suksenpohja), cime, tjipma, cibma, cimma, 

cimm (suksen kärjen kaarre, vrt. timo,

timmi), gievrie, gaewre, kevri, keurr, 

kievr, kievre, kevre (käyrä, kehä, sompa), 

beärgaa, biedgnes, piedngies, piernes,

baednes, peednis, piädnjes, peadnas, piengs, 

pednes (päläs, vrt. pirnes), saavekvuojj 

(suksivoi, rasva), piednos (suksen jalansija), 

saavekmuorr (suksipuu), keull, keurr (sompa, 

vrt. keuruu), piednos, piednjospeäss (päläs, 

peäss=tuohi, vrt. pito), kuepp (olas), 

peässtokreäigg (mäystimen reikä), johssnuerr, 

juustos (kannantakainen, nuerr=nuora, vrt. 

juuso) ja saaveeheiptemmuora (suksenkärjen 

paininpuu).

saamelaisten hiihto / suksisanastoon

(kuvailevat sanat) kuuluu euoigad, 

euoigam (hiihtää, vrt. eka, eikka), 

euoigastid, euoigast (hiihtää lyhyitä 

matkoja, vrt. oikaista), jotteed, jodam 

(kulkea, luistaa, vrt. joutua), eipted, 

eiptam (taivuttaa, suksen kärkeä), euoigalid 

(lähteä hiihtämään), eierastid, eierast 

(laskea mäkeä, vrt. eira, eila), eiesattid, 

eiesat (laskea rinnettä, vrt. esa, iisa),

toperud (takaltaa, tarttua suksen pohjaan), 

laatt, lättee (latu, vrt. lätit=suomalaiset), 

saaveehlättee (suksilatu), saaveehalmai 

(hiihtäjä, suksimies), cuapci (pito), cereste, 

gierestidh, gierastit, kierastit, tjierastit (laskea 

mäkeä), cojke, tjuojgedh, tjuaigat, tjuojkat,

juoikat (hiihtää, vrt. joikata, vrt. tu-ojka, 

haltijanimet), cierastit, cierastid, ciorsted, 

kirsed, kirsted (laskea mäkeä, vrt. kirsi, 

kirsti), cuoigat, cuojgad, cuijggad, cujged, 

cijged (hiihtää, vrt. tuokaa, tuiki), 

veältjaan, vaelcot, veälcattid, veälccad, 

vilcxed, velcco (lipsua), cuoiggi, cuoigeei 

(hiihtelijä), cuoiggamlaatt (hiihtolatu), 

cuoiggamkeäinn (hiihtoreitti, vrt. keino), 

njuikktok (hyppyri, vrt. nenä), njuikkeei 

(hyppääjä), ciorstummus (laskeminen), 

ciorstoolli (laskettelija), oiggad, oiggeed 

(lykkiä, lykätä, vrt. oikea), luisttjed 

(luistella), njaaljed (luistella), tuarbbai 

(tarpoja, vrt. tarvainen) ja jiom cuoig 

njommnen (en hiihdä nuoskalumella).