1.11

lauantai 24. marraskuuta 2018




KODAN PYSTYTTÄMINEN

 1. kodan oviaukko suunnataan itää tai etelää 
kohti (päivännousu, keskipäivä).

 2. taloon laitetaan räppänä tai ikkuna henkien 
kulkutieksi (vastaa kodan savuaukkoa).

 3. hirsitaloihin laitetaan kaksi sisäänkäyntiä 
(toisesta käydään arkena, toisesta tärkeisiin 
tilaisuuksiin lähdettäessä, kotaperinteen 
jatkumoa).

 4. talon laittaminen aloitetaan kiertämällä 
piha tulen kanssa, heittämällä talonpaikan 
yli valkoinen ukonkivi ja kumartamalla 
maalle sanoin "terve maa, terve tanner, 
terveemmät tervehtijät".

 5. talon peruskivien, nurkkien ja ensimmäisen 
hirren alle laitetaan suojeleva taikakalu 
(kiviä, rahoja, heiniä).

 6. kota pystytetään päiväsaikaan 
(yö henkien aikaa).

 7. taloja ei laiteta ihmisten tai eläinten poluille 
(vrt. sittemmin muotiin tullut "vihreä ajattelu", 
kaukana oikeasta ympäristön huomioon 
ottamisesta).

 8. taloa laitettaessa vältellään turhaa puiden 
kaatamista.

 9. talojen alla olevat maakuopat ja kylmätilat 
kaivetaan hanhen tai joutsenen hahmoisiksi
(vrt. hengettömät "neliskulmiot").

 10. ensimmäisestä hirrestä veistetyt lastut 
kasataan kannon nokkaan sanoin "tuosta 
teen lapsilleni pirtin".

 11. talon ensimmäisen nurkkakiven asettaa 
perheen vanhin (vrt. leirinpaikan 
valitseminen).

 12. talon kurkihirren päälle laitetaan ukkosen 
murtaman puun sälöjä ("jotta ukkonen jättäisi 
rauhaan").

 13. hirsitalon laittamiseen tarvitut puut 
kaadetaan tammi-helmikuussa pohjantuulen 
aikaan (puu kuivimmillaan).

 14. talon pystyttäminen aloitetaan huhtikuussa 
maan paljastuessa ("muurahaisten alkaessa 
rakentaa").

 15. talon ovet ja ikkunat ummistetaan yläkuulla
(kuun mukaan tekeminen).

 16. talon katto pyritään rakentamaan poudan 
aikaan (vrt. luonnoton talvirakentaminen,
"pressujen" ja "lämmittimien" kanssa 
leikkivät maksulliset).

 17. hirsitaloon käytetyillä puilla tulee olla 
sielu (sielullisen puun (lovja pu) tunnistaa 
myötäpäivään kiertävistä syistä). 

 18. hirsitaloihin ei kelpuuteta puita joissa 
on paksuja kuivuneita oksia, rengas tai 
pahka rungon ympärillä, oksat rungon 
myötäisesti, koloja oksien lähellä tai 
kaksi latvaa.

 19. hirsien ottamista voidaan tiedustella 
koepuita kaatamalla (latva irtoaa tai jää 
rungon alle=ottoa lykätään vuodella). 

 20. hirsitaloa varten otetut puut 
kaadetaan laskevan kuun aikaan.

 21. komit aloittavat rakentamisen 
maaliskuussa lumien sulettua 
("maan alkaessa rakentaa").

 22. hirsitalon katto ja kynnyshirret 
sovitetaan parittomien hirsikerrosten 
kohdalle.

 23. talon ensimmäistä hirttä 
veistettäessä putoavaa lastua 
pidetään tärkeänä (kätketään 
ensimmäisen hirsikerroksen 
alle).

 24. hirsitalon etunurkkien alle 
kätketään sulkia ja kolikoita. 

 25. talon ensimmäisestä hirrestä 
lyödään lastu "punaisen nurkan" 
alle (haltijoiden nurkka). 

 26. hirsitalon kuistin alle tuodaan 
mustia muurahaisia ("onnea 
tuomaan"). 

 27. talon eteen istutetaan lehtikuusen 
tai pihlajan taimi (juurtuminen
tietää onnea). 

 28. hirsitalon kehikon keskelle lasketaan 
pihlajanoksa (rakentamisen ajaksi). 

 29. kahden ensimmäisen hirsikerroksen 
valmistumisen kunniaksi syödään ateria 
(kehikon keskelle lasketaan nahka 
tarjoiluja varten).

 30. talon keskihirren nostoon kuuluu 
aterian nauttiminen kehikon sisälle 
asetetun nahan päältä, hirren nostaminen 
hiljaisuuden vallitessa, kehikon päälle 
kiipeäminen ja villan ja kolikoiden 
laittaminen hirren koloihin.


31. keskihirren nostajaisia vietetään käärimällä 
hirteen kalapiiras valkoisessa kankaassa, 
nostamalla hirsi ylös, kävelemällä kehikon ympäri 
(myötäpäivään, punaisen nurkan kautta), 
rukoilemalla taivashaltijoita nurkkien kohdilla, 
kiipeämällä keskihirrelle, irrottamalla piiras 
vasemmalla kädellä, palaamalla punaisen 
nurkan kautta ja jakamalla piiras rakentajien 
kesken (hakijalle kangas ja nauhat).

 32. vepsäläinen pirtti pystytetään joen tai järven 
rantaan maakivien tai paalujen päälle (paalujen 
päät hiillytetään tai eristetään tuohella, oviaukko 
vettä kohti tai vedestä poispäin, korkeus 17-19 
hirsikertaa, päädyn pituus 7-9m, etuseinälle 
2-4 ikkunaa).

 33. vepsäläisen pirtin katto laitetaan ohuista 
laudoista, oljista tai päreistä (kattolautojen päälle 
nostetaan painava malkahirsi).

 34. vepsäläiset koristelevat ikkunanympärykset, 
vuorilaudat ja räystäslaudat ihmisten, eläinten 
ja lintujen kuvilla. 

 35. vepsäläiset kaivavat lattian alle maakuopan 
ja yhdistävät asuinrakennuksen läävään katetulla 
sillalla tai porstualla (läävän yläpuolelle vintti 
eli sara).

 36. vepsäläiseen savupirttiin (korkeus 12-14 
hirsikertaa) kuuluu savuaukko eli räppänä, 
olkikatto, pieni ikkuna, matala ovi ja 
hirsisalvoksen päälle muurattu kiuas 
(kiukaan ympärillä nukutaan ja peseydytään).

 37. taloa suojaaviin taikoihin kuuluu pienten 
kivien laittaminen nurkkien alle, leivänpalan 
laskeminen perustuskuoppaan, piirakan 
nostaminen kurkihirren päälle ja kiukaan 
pyhittäminen lahjoin. 

 38. hirsitalon nurkkijaisia vietetään 
ensimmäisen hirsikerran ollessa 
nurkkakivien varassa ("rakennus kehällä").

 39. harjannostajaisiin kuuluu harjahirren 
nostaminen äänekkäästi huutaen, hirrelle 
istuminen ja emännän valmistaman puuron 
syöminen.

 40. katon valmistumista juhlistetaan 
juomalla kattajaisia.

 41. kodan nostamiseen kuuluu matalan sijan 
kaivaminen, kotapuiden pystyttäminen, 
tulikivien latominen ja louteiden eli 
kotapeitteiden levittäminen puiden päälle 
(loude=saamen loawda). 

 42. kotapuiden uskotaan kantavan mukanaan 
perheen onnea (mitä vanhempia sitä 
arvokkaampia).

 43. kotatarpeet valmistetaan yhteisvoimin 
(mies veistää puut, nainen ompelee louteet).

 44. udmurtit rakentavat "suotuisilta tuntuviin 
kohtiin" (ei järjestystä, riviin rakentaminen 
vierasta vaikutusta). 

 45. udmurtit pystyttävät talon eteen asumisen 
keskuksena toimivan pihakodan eli kualan 
(omasta kiinni pitäminen).

 46. udmurtit siirtävät kualan polttamalla, 
keräämällä tuhkat vakkaan ja sirottelemalla 
tuhkat uuden kualan alla olevaan maahan
ja pystypuiden reikiin.

 47. vepsäläiskylät pystytetään vesistöjen 
lähellä sijaitseville kumpareille ja mäille 
(Harakanmäki, Voimäki).

 48. vepsäläiset rakentavat talot hajalleen 
ilman järjestystä ("suotuisille paikoille").

 49. hirsitalojen seinät tilkitään valkeilla 
suosammalilla. 

 50. tuohikatto ladotaan tuohilevyistä 
(asetetaan limittäin, painoiksi 
malkapuita).

 51. hirsitalon rakentaminen aloitetaan 
lumien lähdön jälkeen (hirret vedetään 
kuivumaan kevättalvella).

 52. hirsitalon pystyttämiseen kuuluu alimpien 
hirsien mittaaminen nuoralla (pitkittäin, 
nurkista ristiin), sopivien hirsien valikoiminen 
(suorimmat sivuseinille, selkävimmät pääseinille), 
hirsien nostaminen nurkkakivien päälle 
(paksuimmat alle), hirsien veistäminen sopivan 
muotoisiksi (selkäpuoli päällepäin), hirsien 
sovittaminen salvoksiin (sivuhirret perää kohti, 
päähirret päivää kohti), hirsien lyöminen 
paikoilleen, viimeisen hirsikerran ympäri 
käveleminen ja lastujen nostaminen kehikon 
päälle.  

 53. hirsitalon kurkihirren asettamista 
juhlistetaan keittämällä puuro. 

 54. hirsitalon seinien sisäpuolet, laki ja 
orret höylätään valkeiksi (toisen tavan 
mukaan piilutaan kirveellä). 

 55. hirsitalon lattia valmistetaan suurista 
keskeltä halkaistuista hongista.

 56. mordvalaiset käyttävät rakentamiseen 
petäjää, haapaa, lehmusta ja tammea.

 57. taloon pyrkiville syöpäläisille kyhätään 
"oma pirtti" ensimmäisen seinähirren 
lastuista ("jotta pysyisivät ulkona").

 58. taloa suojeleviin taikoihin kuuluu 
kynnyshirren kolisteleminen kirveellä 
ja luiden hautaaminen kiukaan 
perustuksiin.

 59. talon peruskivien, nurkkien, maahirren 
ja harjahirren alle laitetaan lahjoja sanoin 
"moamoni maahinen, haltia huonehen, 
ota hopia, anna onnea".

 60. inarinsaamelaisen turvemajan lattia 
ladotaan koivunoksista (sisätilaa jakaa 
maahan asetetut puunrungot).


61. karjalaisen pirtin hirret otetaan 
"talvisyämmellä" (helmi-maaliskuussa).

 62. ensimmäinen hirsi kaadetaan 
"suveh lipo päivännousuh" (etelää tai 
itää kohti, kannolle kyhätään lastuista 
"mökki metsäh"). 

 63. ensimmäinen hirsistä singahtanut 
lastu (arpalastu) lyödään kannon 
päähän ("etteivät hirret halkeilisi"). 

 64. hirsitalon mittaukset tehdään 
silmämäärällä eli nokkamäärällä 
(suuntaa otetaan ilmanrannasta 
eli mehtänrannasta).

 65. ensimmäistä hirsikertaa nostettaessa 
lausutaan "kunis huone seisoo, ei piä 
tuleman liikoi elävii" (syöpäläisten 
luvut). 

 66. talon pohjahirsien ja nurkkakivien 
alle uhrataan hauki ja taikakaluja 
(kodinhaltijasta uskotaan tulevan 
uhraajan näköinen). 

 67. ensimmäisen hirsikerran 
valmistumista vietetään nukkumalla 
paikalla yö (unista ennustetaan). 

 68. hirsitalon seinään kaiverretaan 
parin sormen levyinen puoleen hirteen 
asti ulottuva kolo (sullotaan täyteen 
sammalta, haltijan sija). 

 69. hirsitalojen tilkkeeksi käytetään 
hukansammalta eli suvensammalta 
eli lempsammalta (puuttuessa niitty, 
kangas, kivi tai leväsammalta). 

 70. seinäsammaleet kuivataan ja 
savustetaan ennen käyttöä.

 71. harjahirren nostoon kuuluu piiraiden 
ja juomisten vieminen harjalla olijoille 
ja astioiden heittäminen harjalta alas 
(laskeutumisesta ennustetaan). 

 72. hirsitaloihin laitetaan koskut, 
havu, tuohi, turve, olki, kiskolauta 
ja liistekattoja. 

 73. koskutkatto rakennetaan sitomalla 
koskuset eli kuusenkuoret ruodepuiden 
päälle ja nostamalla painoiksi pyöreitä 
riukuja ("se on uhti kestämään sen 
pihkan nojalla"). 

 74. kattotarpeiden kiinnittämiseen 
käytetään limittämistä, vitsaksia ja 
kuivia pihlajanauloja. 

 75. taloa suojellaan laittamalla lattian 
alle rahoja, punaisiin lankoihin kiedottuja 
lehtiä, savea, savustettua hiekkaa tai 
eläimen pääluu.

 76. hirsitalon ikkunat suunnataan 
lounasta tai merta kohti ("jot päivä 
käyp ympäri"). 

 77. hirsitalon kiuas ladotaan pohjoista 
kohti.

 78. talopuut otetaan tammi-helmikuussa 
(puu kuivimmillaan).

 79. obinugrilaiset laittavat majansa
joen pohjois tai itäpuolelle (vanhoista 
asumuksista ylävirtaan, joen toinen 
puoli jätetään eläimille). 

 80. obinugrilaiset asuvat niin että joki 
tulee eteen, päivännousu vasemmalle 
ja lasku oikealla puolelle (oviaukko 
etelää kohti).

 81. hirsitalo laitetaan kaltevalle, 
poluttomalle ja valoisalle paikalle 
(loivaan päivänpuoleiseen 
rinteeseen).

 82. talon pystyttämisen aikana paikalle 
saapuvia ihmisiä ja eläimiä pidetään 
maanhaltijan lähettäminä.

 83. marit kutsuvat talon kurkihirttä 
emohirreksi (awa-kasta, nostetaan 
hiljaa "jottei taloon tulisi melua ja 
jyskettä").

 84. marit ripustavat emohirteen ja 
nurkkiin suojelevia taikakaluja.

 85. "kun tehtiin tätä tuvaista, iso seiso 
salvamella, miel loin suolla sammalii, 
kaikk oli kynnet kylmänneet, hallass 
ol hammeen helmat" (sammaleiden
keruuta).

 86. "kempä täh on suojat soanun, 
suojat soanun, salmot salvan, sammalet 
sulilta soilta, hirret hirmulta mejältä, 
malot marja-kankahalta, tuohet tuomi
voaram peältä" (omista aineksista
syntyvät suojat).

 87. "sammalet sulilta soilta, 
malot marjakankahilta, lauvat 
loamakuusiloista, laki kultana kuloista, 
late vasen valuteltu, kiukuva meren 
kivilöistä, savet on kosen korvilta" 
(suojan tarpeita).

 88. "ukon soamassa suojassa, 
on ainai akan apuja, akan on soamat 
sammalete" (vrt. akan ompelemat
kodanpeitteet).

 89. hantit päällystävät kodat nahoilla 
ja koivuntuohella (tuohi=kesäpeite).

90. hantit asuvat talvet puoliksi maahan 
kaivetuissa majoissa joihin käydään 
katon kautta (lämmön antajana kiuas, 
ruoka laitetaan ulkona). 

 91. hantit pehmustavat makuusijat 
nahoilla ja punotuilla matoilla. 


92. hantikodan sisustukseen kuuluu 
kalojen nahoista ommellut verhot 
(jakavat tilaa, suojaavat kylmältä 
ja sääskiltä). 

 93. hantit pitävät tavaroita orsilla, 
seinillä ja hyllyillä (jokaisella 
esineellä paikkansa).

 94. hirsitalon ensimmäinen kerta 
pyhitetään nostamalla kynnyshirttä 
kolmasti, laittamalla alimmaisen 
perihirren alle kolikko, laskemalla 
kehikon sisään kolme lepänoksaa, 
vuolemalla parsille hopeaa ja 
lausumalla "suovos maa, suvaitse 
mantu".

 95. taloa voidaan suojata laittamalla 
kurkihirren salvoksiin ja perinurkkaan 
pilveä ja hetteestä haettua vettä.

 96. valmista lattiaa tervehditään 
sanoin "terve maa, terve mantu, 
terve jalka tällä maalla".

 97. talon ensimmäinen hirsi haetaan 
"kaukaa syvänmaalta" (rauhallisesta 
paikasta, asetetaan ensimmäisen 
huoneen periseinäksi, "niin sittä ei 
asu luteet eikä mitkään syöpäläiset").

 98. hantit rakentavat hirsimajoihin 
parillisen määrän kerroksia 
(haltijoiden majoihin parittoman).

 99. hantien taruissa kerrotaan pajuisista 
majoista joihin käytiin majan takaa 
sijaitsevasta pyhästä nurkkauksesta 
(tarkoittaa pajuista taivutettua 
kupolimaista asuinmajaa joista on
säilynyt valokuvia).

100. mansit asuvat talvet jokien varsille 
pystytetyissä harjakattoisissa, matalissa 
ja yksihuoneisissa majoissa (majaan
kuuluu jäästä tai läpikuultavasta nahasta 
tehdyt pienet ikkunat, matalat ovet, 
eteinen ja avokiuas jonka savupiippu 
muurataan pajusta ja savesta). 

 101. mansion asumiseen kuuluu 
kiinteä talvimaja, useita tolppien 
tai kantojen varassa seisovia aittoja 
ja 4-6 koivun tai lepän tuohella 
päällystettyä kesäkotaa (metsästys 
ja kalastusreittien varrella).

 102. mansit asuvat keväät, kesät ja 
syksyt kevytrakenteisessa kodassa 
ja palaavat talveksi järeään 7 vuoden 
välein uusittuun talvimajaan.

 103. mansit laittavat talvimajaa 
pystyttäessään lahjoja majan pyhänä 
pidetyn eteläseinän (mul) nurkkaan 
(uskotaan houkuttelevan "talon onnea", 
kol sot).

 104. mansit pyhittävät valmiin majan 
laittamalla nurkkiin rahoja, kankaita ja 
rasvaa sisältäviä kuppeja ja sitomalla 
majan ulokkeisiin nauhoja ja liinoja 
("talon hyväksi onneksi").

 105. mansien talvimajan menoihin 
kuuluu kirjavien uhriliinojen 
ripustaminen majan pyhänä pidettyyn 
takaseinään (toisen tavan mukaan 
laitetaan kulhollinen rasvaa seinää 
vasten nojaavalle tukille).

 106. mansien kantojen päissä seisovia 
haltija-aittoja pidetään jäänteinä 
ihmisasumuksista (keskellä aittaa 
tolppa johon ripustetaan haltijoiden 
kuvat).

 107. "sivu tuulet tuulkoot, sivu saakohot 
satehet, kohti päivä paistakohon, kohti 
kuu kumottakohon" (harjakaton 
viimeistä lautaa lyötäessä).

 108. "tupa uusi turvekatto, vanha sauna 
sammalmatto" (tuvat ja saunat).

 109. "saunan lattia savinen, riihen kiukao 
kivinen" (saviset maalattiat).

 110. marien sukukylät (ilem) pystytetään 
hajalleen ilman järjestystä (kahta puolta 
tietä rakennetut raittikylät venäläistä 
vaikutusta).

 111. vatjalaiset jakavat kylät otsiin 
(pieni otsa ja suuri otsa, otsien välissä 
pyhä koivu ja kylän uhriaitaus, 
toisaalla joki). 

 112. vatjalaiset kutsuvat kyliä asutusta 
tai paikkaa kuvaavin nimin (Kattila, 
Lempola, Jököperä).

 113. hirsitaloihin ei kelpuuteta 
karantapuita, oksaisia puita tai puita 
joiden oksat ovat kasvaneet hirren läpi 
("hyytää kylmää").

 114. selkupit peittävät kodan (mot) 
koivuntuohella tai poronnahoilla 
(vuodenajan mukaan, talvimaja 
kaivetaan puoliksi maahan).

 115. selkupit rakentavat puoliksi 
maahan upotetut turvemajat jokien 
varsille (kutsutaan nimellä karamo).

 116. selkuppien turvemajaan kuuluu 
kehikon päälle ladottu kumpumainen 
turvekatto, jokea kohti suunnattu 
oviaukko, kalojen nahoista laaditut 
ikkunat ja kiuas.

 117. hirsitalojen pohjahirsinä käytetään 
tammea ja lehtikuusta.

 118. hirsien ulkomuodon uskotaan 
vaikuttavan asukkaiden terveyteen 
(valitaan tarkkaan).

 119. enetsien kotaan kuuluu kaksi paksua 
toisiinsa tukeutuvaa keskisalkoa (toisessa 
2-3 loukkoa joihin toisen salon teroitettu 
pää), oviaukkoa tukevat kaksi salkoa, 
ohuemmat kehikon muodostavat salot (chi), 
neljä peitettä (nyuks) ja erityinen oviaukon 
päälle tuleva peite.

 120. enetsit pystyttävät kodan kaakkoa tai 
itää kohti (oviaukon suunta).


121. nenetsikotaan (mya) kuuluu 25-30 salon 
muodostama kartiomainen kehys, käsitellystä 
koivuntuohesta ladottu kesäkatto, poronnahoista 
(nyuks) ommeltu kaksikerroksinen talvikatto, 
kodan keskellä sijaitseva tulisija, tulisijan yläpuolelle 
viritetty keppi koukkuineen (pataa varten), tulisijan 
molemmin puolin sijaitsevat makuusijat ja kodan 
peräseinällä säilytetyt pyhät esineet (sukulaisten 
henkien ja suojelushaltijoiden kuvia).

 122. nenetsit pitävät kodan pystyttämistä naisten 
työnä (kalusteet ja kotatarvikkeet kuljetetaan 
omassa reessä).

 123. nganasanien kotakuntaan kuuluu 6-7 
yhdessä jutaavaa toisilleen sukua olevaa 
perhettä (joilla on yhteiset pyyntimaat).

 124. nganasanien kodan (ma) koko vaihtelee 
asujien mukaan (kodassa voi asua 1-5 perhettä, 
halkaisija 3-9m).

 125. nganasanien kotaan (ma) kuuluu 20-60 
salkoa (koosta riippuen), poronnahoista ommellut 
peitteet (nyuk, kesällä yksi, talvella kaksi kerrosta), 
kahdesta poronnahasta ommeltu oviaukon peite 
(takaseinällä toinen oviaukko josta miehet käyvät 
metsälle), seinustoille talveksi ladottu maakerros 
(tokeda), kodan keskellä sijaitseva tulisija (tori) 
koukkuineen (talvisin kahden pölkyn päälle laitetun 
levyn tai laakakiven päällä), tulisijan takana 
sijaitseva miesten tila (sieng), oviaukon ja tulisijan 
välissä sijaitseva naisten tila (batu), oviaukon 
oikealla puolella sijaitseva olintila, oviaukon 
vasemmalla puolella sijaitseva tavara tai vierastila, 
lattiaa peittävät lankut (lata), lankkujen päällä 
pidetyt punapajusta punotut matot (tola) ja 
käsittelemättömistä ja käsitellyistä nahoista 
(khonsu) väsätyt makuusijat peitteineen 
(ravistellaan ja kääritään käytön jälkeen, 
säilytetään katonraossa).

 126. saamelaiset kutsuvat talvikylää nimellä 
tallv-siyyt (talvi-siita, 60-250 asukasta).

 127. saamelaiset asuvat talvikylissä 
joulukuusta huhtikuuhun (kylä siirretään 
15-20 vuoden välein, vrt. sukupolvi). 

 128. saamelaisiin asumuksiin kuuluu 
kevyemmät (koavas) ja painavammat 
(kuaedt) kodat, kiinteät turvemajat 
(paerrt), aitat (ayyt, nyall), porojen 
suojat (lekhk) ja läpi vuoden asutut 
hirsirakennukset (sattk).

 129. saamelaiseen kotaan (kuaedt) kuuluu 
neljä suoraa tai kaarevaa pääsalkoa (suvv-murr) 
jotka yhdistetään päistä vaakapuilla (salkojen 
tyvet maahan tai lattiapuihin), kehyksen 
peittävät ohuemmat salot (tsenken), 
lattialankut, peitteinä käytetyt koivuntuohet, 
poronnahat tai turpeet, savuaukko (rekhpen
=räppänä), etelää kohti suunnattu oviaukko 
(ukks), peräseinällä sijaitseva pyhä ovi 
(pass-ukks), keskelle kotaa ladottu tulisija 
(toll-sayy) ripustimineen (avvl), tulisijan ja 
oviaukon väliin jäävä naisten tila, kodan 
etuosassa sijaitseva "puhdas tila" (lupps) 
ja kodan reunoille havuista tai koivunoksista 
ladotut makuusijat (loayyt).

 130. selkuppien kylään kuuluu 2-10 asuinmajaa, 
aittoja, ulkouuneja, kalastusvälinevarastoja ja 
kalan ja lihan kuivaustelineitä (pystytetään 
joen varrelle).

 131. mansien talvikylä koostuu 2-10 asuinmajasta, 
isommasta kokoontumisiin käytetystä majasta 
ja aitoista.

 132. mansit pystyttävät kylät jokien törmille 
(päivän matkan päähän toisistaan).

 133. mansit suuntaavat talvimajan oviaukon 
jokea kohti (matala, tasakattoinen).

 134. hantien talvimajaan kuuluu maahan 
upotettu (0.5-1m) kartiomainen puukehikko, 
katon päälle asetetut poronsarvet, orsien 
ja tolppien päihin veistetyt linnunkuvat, 
savesta muurattu avonainen tulisija, 
seinämille rakennetut lankkupedit (1-3), 
oviaukon lähellä sijaitseva naisten tila, 
majan perällä sijaitseva miesten tila ja 
peräseinällä pidetyt suojelushenkien vakat. 

 135. hantien kylään kuuluu talvimajoja, 
kesäkotia, kantojen päihin rakennettuja 
aittoja, savesta ja pajunoksista valettuja 
savupiiputtomia ulkouuneja (nyan kor), 
pyöreistä kivistä ladottuja tulisijoja, kalojen, 
vaatteiden ja verkkojen kuivattamiseen 
laadittuja puisia telineitä ja sauna.

 136. hantien kylät sijaitsevat jokien varsilla 
(asuinmajat riittävän kaukana toisistaan, 
ei aitoja).

 137. "ennen ol mettimajoi sylämmailla, 
hirsist tehtii alustin kolmesseinäi ja yks 
seinä jäi aukki, missä tulii poltettii" 
(mettimajoja eli laavuja).

 138. "arvijom peältä minä sen tein" 
(arvion eli silmän päältä,
vrt. "mittanauhat").

 139. "entine asento o olluk kota, yhtääl 
leppäen koatuva katto ja siinä o asuttu" 
(suomalaisten entinen asunto).

 140. "ja siittä sittel lährettiin niitä 
tuahia asettelleen lomittail lomittai" 
(tuohikaton valmistusta).

 141. "joka ainoa kerta ku asehtuvas se 
koan tekevä" (saamelaiset, omasta
kiinni pitäneet).

 142. "se riihenovi tarkotettih nyt itää 
vastah, päin auringonnousuu" 
(vrt. etelään).

 143. "pärekatto on nii arka kuivanna 
aikanna et se ei tarvii ko nähhä 
tulen ni jo syttyy" (tulelle arat 
päreet).

 144. "se ei laho ikkääm mutta se on 
arka palamaan" (pärekatto).

 145. "oli alushirsi ja käpälä ja sitte 
pinninkihirsi ku aittaa tehtii" 
(hirsien nimiä).

 146. "ko alikuusa hakkaat niin sillon ei 
seinähirret halakeile" (hirsien ja kuun 
yhteydestä).

 147. "ja paljo havuloi panniit alasiiks 
ja siin makasiit" (vanhimmat patjat).

 148. "haapahirs kierovaa seinässä" 
(puiden tuntijat).

 149. "hakattii metsäst hirret, veettii talvel 
kottii omas väjes" (vieraat hirsitalot,
oma itse tekeminen).

 150. "oltti sammalii repimäs et kuivava 
siks ko ne seinärakko hakata" (sammalia 
seinien tilkkeiksi).

 151. "tuohikaton malat ol ailaksempaksusii 
halkonaisii puita" (aidaksenpaksuisia
halkaistuja puita).

 152. "pantus se halkopuali alaspäin" 
(malkakattoa tehtäessä, halko-sanan
alkuperää).

 153. "kesäkaovven ku ovat läjässä ni eivät 
sitte halakeile" (hirsien kuivattaminen).

 154. "halkasemalha ne tekiit" (lattiapalkit,
halkaistuista hirsistä).


155. "aina pittää jäähäp puukkohamarav 
verran enemmän puuta siihen salavoon" 
(hirsiä paikoilleen painettaessa).

 156. "ovilaovat pantiih hampaalle että siitä 
tuli visu" (toisen tavan mukaan sahattiin 
sivuihin urat ja painettiin laudat toisiinsa 
ohuella rimalla).

 157. "hankkantosilla voa ol veetty hirret 
rekkiiv varassa miesvoemmalla" 
(miesvoimalla vetäminen).

 158. "aljetti räystält, harjal päi" 
(pärekaton valmistus).

 159. "harjan ylittev vielä yks kerros" 
(kerros tuohia, tuohella päällystetyt
lautakatot).

 160. "painavat puut siihe harvolleen 
tuohiem peälle" (tuohikattoa tehtäessä).

 161. "makankad olti massa" (maassa eli 
lattialla, maakankaiden eli mattojen 
myöhäisestä alkuperästä).

 162. "rihem ma" (maa eli savilattia).

 163. "enne ei olt kappiloja, se oliki parvi 
tehty lavvoist" (vieraat skaapit,
omat orret ja parvet).

 164. "sur parvi seinä möd" (parvi eli lauta,
astioita varten).

 165. "laem pälyz" (ullakko).

 166. "perdim pälyz" (päällys=orsien ja 
katon välinen tila).

 167. "euksez ollid pydyd, lihapytty, 
marjapydyd" (euksessa eli eteisessä, 
vrt. ruokavaroista vastanneet eukot).

 168. "nyd noissa utta kottia nostama" 
(kodin nostaminen).

 169. "tsuhmuril jutkahutti salmuo" 
(tsuhmurilla eli moukarilla, 
hirsikehikon salvosta).

 170. "seinäj juomut ta salmot sammalettih 
jot ois pirtti lämmin" (seinien tiivistäminen 
sammalella).

 171. "laudu vai jumsahtih levol alah" 
(levol eli katolta).

 172. "tuuli ku levon kohott yläh, ga järilleh 
jumsaskoitti, ei levitellyh" (tuuli kohotti 
katon, tasa vai harja).

 173. "tämä laudu itsestäh irdavui levos" 
(lautakatot, vrt. levätä).

 174. "mene tuo jouhipuudu pertih lattiekse" 
(jouhipetäjää lattiapuuksi).

 175. "jasokaz on uksi" (ovi haassa).

 176. "soatot on hössätty pandu pahoin" 
(saatot=katon ruodepuut).

 177. "sentsoi hynnyy, astunda kuuluu" 
(sentsoi eli kuisti eli veranta,
lainasanoja).

 178. "moapogrebu om madalaine huonuksud" 
(pogrebu eli kellari, lainasanoja,
vrt. hirrettömät kuopat).

 179. "mejjän taloiz on nelli huonustu, sarai, 
kyly, riihi, kodi" (talo=joukko rakennuksia, 
huonus=hirsimökki, sarai=lato, kyly=sauna,
kodi=kota).

 180. "pieled i riuvud" (pystypuut ja niiden 
pykäliin laitetut vaakapuut, vaakapuista 
paksuin tyviriuku).

 181. "sirrit pandu pattsahih, pattsahiz on 
loukod" (sirrit patsaiden reikiin, vaaka ja 
pystypuiden nimiä).

 182. "mändyzet pielet luadima eglen" 
(pielet eli pystypuut).

 183. "havukovalla makasima yöt" 
(havukodalla, tilapäisiä
kesäasumuksia).

 184. "hadarzui huonuz, rytsistyi" 
(huonuz eli hirsimökki, 
vrt. hatara).

 185. "vezi levoz läbi tuloo" (levosta 
eli katosta, aika kohentaa).

 186. "kodaitas pietäh hartsuu" 
(hartsuu eli ruokia, kotiaitassa, 
vrt. pihakodassa).

 187. "vanhois perttilöis om pätsim 
kohtal halgorred" (halkiorsi=kiukaan 
kohdalta etuseinään kulkeva orsi josta 
roikutettiin padan koukkuja).

 188. "ezaitassa pietäh sundukkoida, 
vuatteida" (sundukkoida=kirstuja, 
lippaita).

 189. "ezaitas pietäh leibii, maidoloi, sobii" 
(esiaitassa eli talon edessä olevassa 
aitassa, vrt. kotiaitta).

 190. "enimisten oli nellitsuppune riihi, 
eigo liiderii eigo ni midä" (riihet ja
liiterit, lainasanoja).

 191. "avvonaine sundugu, perti" (perti eli
pirtti, hirsistä=lainasana).


192. "tanhutpuoli pohjazeh, perttipuoli suveh päi" 
(tanhut ja pirttipuoli).

 193. "enzimäzil parzil piiroad laittid" (piiraat, 
ensimmäisen hirsikerran päälle).

 194. "aluskived joga sijaz ymbär kaikes parrez 
moada vaste" (aluskivet, alimmaisten parsien 
alle, parsi=hirsi).

 195. "kala aitat loajittih, suolattih sinne kalat 
ta talvella käytih pois, pyyvykset pietti sielä" 
(käytön mukaan nimeäminen).

 196. "seinät kablitah vallendetah" (kablitah
eli vuollaan valkeiksi).

 197. "pimies kabeloittoa, keägeä ettsii" 
(keägeä eli ovenripaa).

 198. "karzina on lattien alla" (karsina=lattian 
alle kaivettu ruokavarasto, lainasana).

 199. "potakkoa piettih kuopassa ta karsinassa" 
(kuopat ja karsinat).

200. "pane karzinloukko kiini" (karsinaan 
johtava luukku).

201. "avaa karzinuksi, pidää nostaa kartohkaa" 
(uksi=ovi, kartohka=peruna).

202. "karzinuz om pättsii vaste azuttu, peäl päi 
on uksi" (karsinan sijainnista).

203. "levon katatti päriel" (katto-sanan
alkuperää).

204. "kattokokat" (puiset koukut joiden varaan 
räystäslauta laitettiin).

205. "pärielöil peäl kadzve tulou" (pärekatolle, 
kadzve eli sammalpeite).

206. "vassal hierotah peskun kera" (hiotaan 
puulattiaa, vastalla ja hiekalla).

207. "taloin keskuttsu" (rakennusten välinen 
pihamaa).

208. "keskussavel kirpittsöi tartutetah" 
(savupiipun tiiliä, hienosta hiekasta ja savesta 
tehdyllä laastilla, kirpittsä=tiili, lainasana).

209. "kiägän ajoin oveh" (kääkän eli kahvan).

210. "kuarnehensilmä" (seinähirren tai 
puomipuun harjaan koverrettu loukko, 
kuarne= korppi).

 211. "jogohine oman koikan luo, soimen luo 
hyppiäu" (koikka=seinään kiinnitetty 
makuulava).

 212. "konapiätitäh sammalel, kiidzimel, ann ei 
vilu seinämpuazuloiz läbi piäze" (tiivistettiin 
seiniä sammalilla).

 213. "ual pietäh kondiennahkoa muatez" 
(nahkoilla makaaminen).

 214. "kodiaitta" (pirtin eteisessä tai edessä 
oleva aitta, vrt. kodi=kota).

 215. "sil on koda pihal azuttu" (pihakota).

 216. "jogahin omua kodua kattau" (oman 
kodun kattaminen, vrt. kodan).

 217. "häi on koval keittämäs" (keittokodat).

 218. "majoida katetah kostuloilla" (majoja
kostuloilla eli kuusen kuorilla, omasta
kiinni pitäneet).

 219. "kuusen kosusta panin mettsäpirttih 
kattiekse" (kosusta eli kuusenkuorta, 
vrt. Kosunen).

 220. "kossuksella katosta katetah" (kossuksella 
eli kuorilevyillä).

 221. "kossuskoda, metsäz loitton" (kuusenkuorilla 
katettu metsäkota).


222. "kotos" (havumaja, tilapäinen suoja).

 223. "kuoppa se oli moah kaivettu, seinäp 
puusta tai kivestä loajittu, katto hirrestä ta 
moata peällä jottei pakkani peäse" (kuopan
rakennetta).

 224. "kuoppah kun pantih siitä kolme kivie 
lykättih jalkojev välistä ta sanottih, hiiret 
hiiteh, mykrät myötäh" (kuoppaa käyttöön
otettaessa).

 225. "kuoppa se on vai syödäviem piettävä" 
(omat pakastimet).

 226. "peskumuah kaivetah kuoppu" 
(pesku eli hiekkamaahan).

 227. "kaikkein ylimmäini hirsi kun se 
nossettih sinn ylähäkse, ni siit on se 
kurkihirsi" (hirsien nimiä).

 228. "koim mielessäh kyhäi" 
(omat "rakennuskuvat", kaikki mistä 
pitää maksaa=vierasta alkuperää,
oikea suomi ja mannesuomi).

 229. "puun kylles tuogoa astivolavvad 
kodih" (puun kyljestä halkaistut laudat, 
sahaamista vanhempaa).

 230. "kylgilauttsu" (sivuseinällä oleva 
lautapenkki).

 231. "uks kynnykseh koskoo, ryötskeä" 
(uks=ovi, ryötskeä=narisee).

 232. "oviloin ke yhestäh loajitah i kynnykset 
i liipat" (ovet, kynnykset ja lipat).

 233. "kynnykseh öntästyi" (kompastui).

 234. "kynzinurkka" (hirsisalvoksien
nimiä).

 235. "kynzilauda" (seinän poikkilauta).

 236. "pitäy pikkuni kyyristyö, jott ei piä 
kolaha kamoah" (kamoah, vrt. karmiin).

 237. "pordahis pie käspuus kättä, k ed 
langene" (käsipuussa eli kaiteessa).

 238. saamelaiset kutsuvat turvemajaa 
sanalla gamme.

 239. saamelaiset kutsuvat maalla katettua 
majaa sanoilla gaska-goadhi.

 240. saamelaiset kutsuvat leiripaikkaa 
sanalla šillju.

 241. nenetsit pitävät kodan purkamista 
naisten työnä.

 242. nenetsien kodan purkamiseen kuuluu 
petivaatteiden kantaminen niille varattuun 
rekeen (yukhuna, kannetaan tarkassa 
järjestyksessä), kotapeitteiden (nyuki) 
irrottaminen ja kantaminen rekeen ja 
kotapuiden kantaminen omaan rekeensä 
(utos).

 243. sanalla kumo tarkoitetaan ruokavarastoa, 
vaatevarastoa ja vieraspaikkaa (mordvan kav, 
komin kum).

 244. sanalla vuoli tarkoitetaan kotapuita 
(hantin ol, wol, mansin ola, vula, nenetsin nu, u, 
enetsin nu, nudo, nganasanin nui, selkupin yy,
vrt. vuolla).

 245. sanalla valkama tarkoitetaan lähtöpaikkaa,
rantautumispaikkaa, lähtemistä, alaspäin 
menevää ja alaspäin virtaavaa (saamen vuolke, 
hantin wayol).

 246. sanalla ulku tarkoitetaan kalan ja lihan 
kuivattamiseen käytettyjä telineitä (saamen 
holga, mordvan olga, hantin oxet, mansin awla).

 247. sanalla tis tarkoitetaan kodan tuohikattoa 
(komin tisa, tiska, nenetsin cet, ce, kamassin 
tes, te).

 248. sanalla tuija tarkoitetaan tuohta, tuohesta 
valmistettuja esineitä ja tuohikattoa (saamen 
tuijas, udmurtin tujis, nenetsin täe, enetsin te, 
nganasanin tie, selkupin tjye, kamassin so).

 249. sanalla talas tarkoitetaan metsämajaa, 
ruoka-aittaa ja seivästä johon ripustetaan 
ruokia (udmurtin tilis, mansin tul).

 250. sanalla sii tarkoitetaan ullakkoa (udmurtin 
sig), kattotuolia (komin siger), puun tai jalaksen 
mutkaa (hantin sini), kodan takaosaa (nenetsin si, 
enetsin se, nganasanin syn), kodan etunurkkaa 
tai soppea (selkupin sit) ja kodan oviaukkoa 
vastapäätä olevaa seinää (kamassin sin,
vrt. sii-ta, sini-nen).

 251. sanalla sarma tarkoitetaan kodan tai majan 
savuaukkoa (mansin sorem, surem, nenetsin 
sarwa, harwa, enetsin samaa, kamassin ma-zoro).


252. sanalla pieli tarkoitetaan paalua, salkoa, 
mastoa, aittaa, vajaa ja katosta (viron peel, 
mordvan päl, unkarin felfa).

 253. sanalla päl tarkoitetaan lattiaa, lautaa, levyä 
ja lavitsaa (udmurtin pul, komin pel, mansin päl, 
pol-kän).

 254. sanalla maja tarkoitetaan kotaa, talvimajaa, 
yömajaa, perhettä ja lähekkäin olemista (marin 
mot, udmurtin mate, komin mato, nenetsin mac, 
enetsin mekoddo, nganasanin madaja, selkupin 
maat, kamassin ma, vrt. maata).

 255. sanalla lipas tarkoitetaan kodan takaovea, 
tulisijan takana olevaa paikkaa, laatikkoa, 
laukkua ja suljettavaa astiaa (saamen lips, 
nenetsin laptaj, enetsin lote, vrt. lotja jossa 
pidetään haltijakuvia).

 256. sanalla lippa tarkoitetaan kattoa, kantta, 
katosta, tuulensuojaa, päivänsuojaa ja peitettä 
(saamen liehppa, marin lewäs, udmurtin lipi, 
komin lep, mansin lip, vrt. karjalan levo).

 257. sanalla lakka tarkoitetaan asumusta, 
kattoa, peitettä, sateensuojaa, päivänsuojaa, 
kuistia ja harjaa (viron lakk, unkarin lak,
vrt. laki).

 258. sanalla kota tarkoitetaan lapinkotaa, 
eturakennusta, taloa, asuinmajaa, kesäkotaa, 
metsämajaa, perhettä ja perheen asuttamaa 
paikkaa (viron koda, saamen goatte, mordvan 
kudo, udmurtin kwala, komin ker-ka, hantin 
xot, unkarin haz).

 259. sanalla cac tarkoitetaan makuutilaa, 
lavitsaa, lattiaa, makuutilan reunaa ja 
makuutilan leveyttä (udmurtin zizol, 
komin zoz, hantin cuc).

 260. sanalla suimu tarkoitetaan laavua, 
suojaa, ruokavarastoa, leikkimajaa, 
talvivarastoa, lumimajaa, lumeen kaivettua 
kuoppaa ja talvileiriä (udmurtin cum, 
komin com, mansin sum, hantin soyom, 
unkarin soy).

 261. sanalla asema tarkoitetaan kotaa, 
kodan pystyttämistä, asumista, asuinpaikkaa, 
seinänpuoleista pengertä tai penkkiä, leiriä 
ja kotakylää (viron ase, mordvan ezem, 
nenetsin nisi, vrt. nissi=isi, vrt. isin
valitsema paikka).

 262. sanalla oodi tarkoitetaan vuodetta, 
patjaa, makuupaikkaa, mattojen tai peitteiden 
levittämistä, porontaljaa, porontaljoista sijattua 
makuupaikkaa, makuupuuta ja makuuheiniä 
(udmurtin val, komin vol, mansin olat-jiw 
(jiw=puu), olat-pum, unkarin agy).

 263. nganasanien talvimajana toimii puoliksi 
maahan kaivettu, 2-3 perheen asuttama, 
ajopuilla, kivillä ja maalla katettu maja 
(golomo, kolo).

 264. nganasanit kaivavat talvimajan joen 
tai järven rantaan.

 265. nganasanien kota (ma) pystytetään 
60 salosta ja peitetään poronnahoilla 
(halkaisija 3-9m, perheillä omat tilansa, 
nukkumapaikkojen päällä poronnahkaiset 
hyttyssuojat).

 266. nganasanien kotaan kuuluu oviaukon 
molemmin puolin sijaitsevat puut (lojta, loitu), 
vuoliaiset eli kotapuut (nu), kotapuiden siteet 
(kajkuj, kaj, kej) ja porontaljoista valmistetut 
matot (fuonsu, f=p).

 267. nganasanit kutsuvat leiriä sanalla majo 
(vrt. majoitus).

 268. nganasanit kutsuvat yhdessä kodassa 
eläviä sanalla nolopso.

 269. nganasanit suuntaavat kodan etelää kohti 
(oviaukon suunta).

 270. enetsit kutsuvat kotaa sanalla me.

 271. nenetsit kutsuvat kotaa sanoilla mya ja mä.

 272. nenetsit kutsuvat kodan pyhänä pidettyä 
keskisalkoa sanalla simzy.

 273. nenetsit kutsuvat taloa sanoilla charad ja 
harad.

 274. nenetsit kutsuvat kynnystä sanalla njoijad 
(vrt. noidat).

 275. nenetsit kutsuvat ovea sanalla njuo.

 276. nenetsit kutsuvat kattoa sanoilla sindmä 
ja sindma (vrt. sii).

 277. nenetsit veistävät kotapuut pihtakuusesta 
(5-8m pitkiä).

 278. nenetsit keittävät kotapeitteinä käytetyt 
tuohet ennen käyttöä (keitetyt levyt ommellaan 
yhteen).

 279. nenetsit kutsuvat kotaa sanalla mia 
(vrt. Mia).

 280. nenetsit kutsuvat kodan peitteitä sanoilla 
eia ja niuki (vrt. Eija).

 281. nenetsinaiset pystyttävät kodan tarkoin 
säädellyssä järjestyksessä (tulisija, kahdeksan 
lattialankkua (neljä tulisijan molemmin puolin), 
punotut ruokomatot (tulisijan takana olevaan 
tilaan), matala pöytä, haltijoiden hylly (kodan 
peräosaan), päistään yhteen sidotut pääsalot 
(2kpl), pääsalkojen ympärille tulevat ohuemmat 
salot (35kpl) ja kodan peitteet).


282. nenetsimiehet avustavat kodan peitteiden 
(niur) laittamisessa (nostetaan pitkien keppien 
avulla, 1-2 kerrosta vuodenajan mukaan).

 283. nenetsinaiset purkavat kodan tarkassa 
järjestyksessä (petivaatteet, tavarat, matot, 
tulisija, pöytä, kattilat, lattialankut, salot 
ja peitteet).

 284. hantien kotaan kuuluu kolme yhteen 
sidottua pääsalkoa.

 285. selkupit kutsuvat talvimajaa sanoilla
cuy-mo, poy-mo ja poi-mot (turvekattoinen, 
puoliksi maan alla).

 286. selkupit kutsuvat taloa sanoilla mat, 
mad ja maatkond.

 287. selkupit kutsuvat vuorien rinteillä 
sijaitsevia puoliksi maan alle kaivettuja 
neliskulmaisia majoja sanalla karamo 
(pidetään samojedejä edeltäneiden 
kantauralilaisten heimojen asumuksina).

 288. mansit kuvailevat vuorien rinteille 
kaivettuja muinaisia majoja "neliskulmaisiksi 
ja ristikattoisiksi" (taruissa naaraskarhu 
valitsee tällaisen "vanhempien majan" 
talvipesäkseen).

 289. nenetsit kutsuvat makuupaikkaa 
sanalla baa.

 290. nenetsit kutsuvat pöytää sanalla lata.

 291. nenetsit kutsuvat oviaukkoa sanalla no.

 292. hantit kulkevat talvimajoihin katossa 
olevan aukon kautta.

 293. hantit pystyttävät talvimajan eteen 
erityisen tolpan (kaiverrettu eläinten, 
ihmisten ja lintujen kuvilla).

 294. hantit kutsuvat tuohilevyin katettuja 
laavuja sanalla wontyp (laavuissa asutaan 
kalastusleirissä oltaessa, voidaan pysyä 
ensilumeen asti).

 295. hantit kutsuvat kesäkotaa sanalla 
chum.

 296. hantit kutsuvat talvikotaa sanalla 
polokan.

 297. hantit kutsuvat metsäpirttiä sanalla 
izbushka (hirsistä=lainasana).

 298. hantit kutsuvat rakennusta sanalla khoi 
(perään lisätään mistä valmistettu, milloin 
käytetään, mihin tarkoitukseen).

 299. hantit laativat makuusijat pihtakuusen 
havuista.

300. hantit kutsuvat poronnahoilla katettua 
kotaa sanoilla nuki-xot (nahka-kota, tuohella 
katettua kesäkotaa suurempi).

301. hantit kutsuvat ruoka ja uhriaittoja sanoilla
koaeros ja lopas (rakennetaan kantojen päihin, 
käynti kapeita irtotikkaita pitkin).

302. mansit suuntaavat talvimajat jokea kohti.

 303. udmurtit kutsuvat isän taloa sanoilla 
gid-kua.

304. komit kutsuvat kodan lattialankkuja 
sanalla lata (vrt. lauta, lattea, lattia).

305. komit kutsuvat kodan etuosassa sijaitsevaa 
varastotilaa sanoilla vodz-pom (tilassa pidetään 
kattiloita ja ruokia).

306. komit kutsuvat kodan oviaukkoa sanalla 
öbös.

307. komit pitävät kodan etuosaa "haltijan sijana" 
(vrt. saamelaisten ahkka-haltijat, vrt. takaseinällä 
pidetyt haltijavakat).

308. moksalaisiin taloihin kuuluu kuopan päälle 
asetettu sileä uhrikivi (kiven alle tai päälle 
kaadetaan juomauhreja tai eläimen verta).

309. mordvalaiset kutsuvat rakentamisen ja 
keskeneräisten rakennusten haltijoita nimillä
Keren ja Shochkon´paz.

310. mordvalaiset suuntaavat talot päivännousua 
kohti (päivä yksi luojahengistä, halutaan
"kiertävän talon").

 311. moksalaiset kutsuvat kellaria sanalla vihod 
(kaivetaan talon eteen).


312. marit kutsuvat varastoa sanalla kalat.

 313. marit kutsuvat keitto ja pihakotaa 
sanalla kudo (käytetään ruuanlaittoon 
ja uhraamiseen).

 314. marit kutsuvat ruoka ja uhriaittaa 
sanalla lebas (vrt. hantin lopas).

 315. marit kutsuvat ovea sanalla opsa.

 316. marit kutsuvat talon nurkkaa sanalla 
pusak (puzag=pesä).

 317. marit kutsuvat taloa sanalla surt.

 318. marit kutsuvat penkkiä sanalla tetgal.

 319. marit kutsuvat hirsitaloa sanalla pört 
(vrt. pirtti, parna=hirsi, vrt. parsi).

 320. saamelaiseen kotaan (kovas) kuuluu 
lihojen, nahkojen ja vaatteiden kuivaamiseen 
käytettyjä riukuja.

 321. saamelaiskodan sisäseinät koristellaan 
kankain ja matoin (riu´ut voidaan kattaa 
taljoilla tai tuohella).

 322. saamelaiskodan irtaimistoon kuuluu 
2-3 pataa, teekannu, puisia kuppeja ja 
lusikoita, puinen lipas, työkaluja, valjaita 
ja pöytänä toimiva pieni lauta.

 323. saamelaiset kutsuvat turvemajaa 
sanalla veza.

 324. hantit kutsuvat ruoka-aittaa sanalla 
lowas.

 325. hantit kutsuvat tuohikotaa sanoilla 
tontoy kat.

 326. liiviläiset kutsuvat rantakylien majoja 
sanalla saimniekmaja (yhdessä kylässä 
kahdeksan majaa, vrt. saimaniekka, 
saima=vene).

 327. saamelaiset talvimajat sijaitsevat 
niemissä ja saarissa (3-5 majan ryhmissä, 
vrt. Lapinniemi, Kotasaari).

 328. saamelaisten talvimajat ovat soikion 
muotoisia turvemajoja (halkaisija 4-5m, 
matalat mukulakiviseinät, keskellä 
tulisija).

 329. saamelaiset kutsuvat majaa sanoilla
goahti, goetie, kuati ja kue´tt.

 330. saamelaista turvemajaa pidetään 
kotaa vanhempana asumuksena 
(jälkimmäisen uskotaan yleistyneen 
vasta porojen kesyttämisen jälkeen).

 331. saamelaiset kutsuvat tulisijan 
molemmin puolin sijaitsevia makuutiloja 
sanalla loaidu (tarkoittaa nojaamista tai 
matalampaa tilaa).

 332. saamelaiset kutsuvat kannon päähän 
pystytettyä aittaa sanalla njalla (uskotaan 
tulevan puun kuoren eli nilan poistamisesta, 
poistettu eläinten pääsyn estämiseksi).

 333. saamelaisten njalla-aittoja pidetään 
talvivarastoina (vrt. maakuopat).

 334. saamelaiset kutsuvat kotaa sanoilla 
goadaš ja koavas. 

 335. saamelaiset kutsuvat majaa sanoilla 
goahti ja kuedt  (tarkoittaa myös karhunpesää, 
goahtit=alkaa tehdä jotain).

 336. saamelaiset kutsuvat ovea sanoilla ukks 
ja uvssot.

 337. saamelaiset kutsuvat räppänää sanalla 
riehpen (lainasanoja).

 338. saamelaiset kutsuvat kattoa sanoilla laakk 
ja perrht-ell (perrht=pirtti, vrt. lakka, ylinen).

 339. saamelaiset kutsuvat orsia sanalla ollk.

 340. saamelaiset kutsuvat mattoa sanalla koahtess.

 341. saamelaiset kutsuvat nurkkaa sanalla cigk.

 342. saamelaiset kutsuvat pöytää sanalla beavdi 
(beavddaš=matala pöytä).

 343. saamelaiset kutsuvat verhoja sanalla beaitta.

 344. saamelaiset kutsuvat makuusijaa ja tyynyä 
sanalla guodda.

 345. saamelaiset kutsuvat laavua sanalla lávvu 
(vrt. lávlut=laulaa).

 346. saamelaisten pyhänä pitämä takaovi sijaitsee 
etuovea vastapäätä (matalampi "salainen ovi" 
josta miehet kulkevat ryömien).

 347. saamelaiset kutsuvat talvimajaa sanoilla vezha 
(kuola) ja goahte (ruotsin lappi).

 348. saamelaiset kutsuvat kesäkotaa sanalla kuvak 
(käytetään keväästä syksyyn kalastusleirissä oltaessa).

 349. nenetsit pitävät kodan salkoja (ngutos) kantavaa 
rekeä kodan vieressä.


350. sanalla lauta tarkoitetaan leveää 
puuta, kantta, matalaa pöytää, pyydysten 
tai verkkojen kohoa, lattiaa ja eteistä 
(viron laud, saamen luowde, nenetsin 
lata, nganasanin loitu).

 351. sanalla loukko tarkoitetaan koloa, 
rakoa, onkaloa, kulmausta, syvennystä, 
kätköä, piilopaikkaa, lumessa olevaa koloa, 
tuhka-aukkoa ja majan sisempää nurkkaa 
(viron lougas, marin lok, unkarin lyuk, 
nenetsin loxe).

 352. sanalla nyde tarkoitetaan paalua, 
aidan tolppaa ja katon harjaa tukevaa 
pylvästä (mordvan neze, komin miz, 
hantin mec, mansin mäs).

 353. sanan ovi muotoja ovat opsa 
(mari), xat-aw (hanti, kodan-suuaukko), 
awi (mansi), no (nenetsi), nia (enetsi, 
vrt. niiata), noa (nganasani), maat-a 
(selkuppi, majan-suuaukko), aje 
(kamassi) ja owe (kantaurali).

 354. sanalla päl tarkoitetaan lautaa, 
pöytää, lattiaa, seinäpenkkiä ja 
makuulavitsaa (udmurtin pul, 
komin pel, mansin pal).

 355. sanalla pirtti tarkoitetaan 
seinää, vieressä olevaa, lautaa ja rimaa 
(udmurtin bord, hantin pert, mansin 
part, vrt. board).

 356. sanalla sarma tarkoitetaan kodan 
savuaukkoa, salkojen yläpäätä, kohtaa 
johon peitteet päättyvät ja paksumpaa 
salkoa johon pienemmät salot sidotaan 
(mansin sorem, nenetsin sarwa, enetsin 
sama, kamassin ma-zoro).

 357. sanalla sauva tarkoitetaan majan 
kattoriukuja, reen ajamiseen käytettyä 
sauvaa ja hiihtosauvaa (saamen cavme, 
hantin soy, mansin suw).

 358. sanalla sii tarkoitetaan sisäkaton 
paksuinta hirttä (suomen sii), ullakkoa 
(udmurtin korka-sig), holvikaarta (komin 
siger), oksan tai jalaksen mutkaa (hantin 
sini), kodan peräosaa (nenetsin sin, enetsin 
se, nganasanin san), kodan etunurkkaa 
(selkupin sit) ja etuovea vastapäätä olevaa 
seinämää (kamassin sin).

 359. sanalla talja tarkoitetaan hirven tai 
poron nahkaa (saamen duolje), taljoista 
valmistettua suojaa tai makuupaikkaa 
(saamen tulj), suksien karvapohjaa 
(nenetsin taje), hiuksiin tai sarviin asti 
ulottuvaa nahkaa (nenetsin taj), karvaista
nahkaa (selkupin tuja) ja päänahkaa 
(enetsin taijo).

 360. sanalla tis tarkoitetaan kodan tai 
majan tuohikattoa (komin tisa, nenetsin 
cet, kamassin te).

 361. sanalla uudin tarkoitetaan verhoa, 
kankaista peitettä, makuupaikan ylle 
viritettyä suojaa, nukkumatelttaa ja 
hyttyssuojaa (udmurtin in, komin von, 
hantin olow, mansin omol).

 362. sanalla vuoli tarkoitetaan kattohirsiä, 
aitapuita, kalojen kuivaamiseen käytettyjä 
telineitä, kodan salkoja ja reen korin 
poikkipuita (hantin wol, mansin ola, 
nenetsin nu, enetsin nudo, nganasanin 
nui, selkupin yy).

 363. sanalla aitta tarkoitetaan jalkojen 
päällä seisovaa rakennusta (viron ait, 
mordvan utomo, vrt. jalasaitta).

 364. sanalla kince tarkoitetaan kynnystä 
ja ovea (suomen kynnys, viron kunnis, 
saamen kodzas, mordvan kenks).

 365. sanalla kumo tarkoitetaan aittaa, 
latoa, varastoa, vaatekamaria, vierasmajaa 
ja ullakkoa (mordvan kav, komin kum).

 366. sanalla loimi tarkoitetaan ketjua ja 
suojana pidettyä peittoa (viron loim, 
mordvan limä).

 367. sanalla luho tarkoitetaan kaatunutta 
ja sortunutta rakennusta (viron luhi, vepsän 
luham, mordvan luzado, vrt. luhistua, 
vrt. laho).

 368. sanalla piha tarkoitetaan aidan seipäitä, 
aidattua aluetta ja porojen kokoamiseen 
käytettyjä aitoja (udmurtin puc, komin poc, 
mansin pusas, vrt. pihatto).

 369. sanalla set tarkoitetaan lattiaa, portaita,
lattialautoja, tikapuita ja siltaa (mordvan sed, 
komin sod).

 370. sanalla huone tarkoitetaan taloa, 
rakennusta, lämmintä paikkaa ja lämpenevää 
paikkaa (viron hoone, udmurtin sunal, 
komin sondi).

 371. sanalla sun tarkoitetaan kulmaa, nurkkaa 
ja soppea (hantin son, unkarin zug).

 372. sanalla uksi tarkoitetaan ovea, oviaukkoa 
ja porttia (viron uks, saamen uksa, udmurtin os).

 373. sanalla pent tarkoitetaan kantta ja kattoa 
(mansin pänte, unkarin fedel, vrt. Pentti).

 374. sanalla sapila tarkoitetaan aidan seipäitä, 
oven tolppia ja tikapuiden puolia (mansin sopl, 
unkarin zap).


375. "boba näivistyy perttih tuoduu" 
(kukka näivettyy pirtissä, sisäkukkien 
myöhäisestä alkuperästä).

 376. "katepuudu nilatah keveäl, kattieks 
huonuksil" (huoneiden katteeksi, tuohta 
tai kuusenkuorta).

 377. "hirsie vasse pantih tuohta jotta hirret 
ei peäse happanomah" (hirsien suojaaminen 
tuohella).

 378. "talvel sovat siehäi kuivait, vastoi sie 
piit tozo" (kuivattivat vaatteita ja vastoja, 
ylisillä).

 379. "moatittsupardeh riputetah lihoa suures 
pyhäz" (moatittsupardeh eli vuoliaishirteen, 
riiputettiin lihaa keväisin).

 380. "muakerdu happanou koiz" (maakerta
eli alimmainen hirsikerta).

 381. "mettsyperttilöiz om moarad, laudoa kaksi 
rinnakkah, seinii vaste" (maarat eli makuulavat).

 382. "moasammalda pertin seinih pannah" 
(sammalta pirtin seiniin).

 383. "kahtez miehes pidäy nostoa parzi, 
ei sua yksinäh" (hirsien koosta).

 384. "mihine on trupka, olloogo paivus" 
(pajuista ja savesta muurattu savupiippu, 
tiilisiä vanhempia).

 385. "madalembi pertti lämmä on" 
(matalampi eli lämpimämpi).

 386. "malop peällä, semmosep pyöriep 
puut" (malkakatossa).

 387. "meän hirret nyt mahiu kun sadelou" 
(mahiu eli lahoaa).

 388. "pitkäh kun on, mahistuu, lahuo tulou" 
(pitkän sateen jälkeen, lahoavat eli
luonnonmukaiset rakennukset).

 389. "maitaitta oli pimie, sitä mussakse 
aitakse sanottih" (mustaksi aitaksi, 
maitoaittaa).

 390. "maitaitassa pijettih maijot, semmoset 
rahkamaijot vejen alla" (vieraat maidot,
vieraat maitoaitat).

 391. "magavuskoda" (yöpymiseen käytetty 
kota).

 392. "late on lämmähtyksiz ukstsupputsurah" 
(lattia viettää ovennurkkaan).

 393. "loukottoa sirrit" (tekee reikiä sirreihin
eli riukuihin).

 394. "lounatpäiväh on kodi" (päivää kohti
asuminen).

 395. "lauda lomssahuo katoksel, tuuli lekuttoa" 
(kodin ääniä).

 396. "seinie typittsöy" (typitsöy eli tilkitsee).

 397. "kodi on laiteksel" (laiteksella=laitteilla,
tekeillä).

 398. "luavud aiga hyväd luadi, ennen kuolendoa 
lapsil jätti" (laavut eli rakennukset).

 399. "ylen on loavukas hänen kodi da vesselä eleä" 
(laavukas eli kunnollinen, laavu-sanan alkuperää).

400. "lohenhändäh om parzi liitetty" (salvoksien 
nimiä).

401. "päre palau litskau" (valon lähteitä).


402. "lindaittu" (aitta jossa pidettiin 
pyydettyjä lintuja).

403. "lindulaudu rippuu levon oal, 
linnut sellälleh havuloim peäl, 
havahastu siibien keskez, havahaine 
nokaz" (lauta jolla pidettiin havuilla 
täytettyjä metsälintuja).

404. "kahen kannon peäh on loajittu 
lindulava, tsobi ei peästeä hiired 
syömäh" (kantojen päähän laadittu 
lintujen säilytyslava).

405. "maja om metsässä yksipuoline 
libo kaksipuoline" (yksi ja kaksipuoliset 
majat, kuulostaa vanhemmalta 
asumiselta).

406. "pideä olla liikutettu huoneh, 
ei tiloilleh salvettu" (liikulteltava 
huone, kiinteän asumisen 
myöhäisestä alkuperästä).

407. "Linnun otsaz ollah vie i
lihapuut" (Lintu-nimisen talon 
otsassa, lihapuut eli lihojen 
kuivausorret).

408. "koin levitti, toizeh kohtah 
vedäy" (purettavat kodit).

 409. "ku lämmitäh, sid levoloiz 
itsessäh i tullah lumed alah" 
(lumet tulevat alas, kevään
ihmeitä).

410. "levo pidäs kohendua, vajattaa" 
(levo=katto, kohendua=korjata, 
vajattaa=vuotaa).

 411. "levälline tsardakk on hänel" 
(hatara ullakko, vrt. sarma).

 412. "laudahiine koda" (laudoista
koottu, oudoksuen).

 413. "lautaset oli sielä jos kellä tuli 
kylmempi nin sielä sai moata sielä 
lautasilla" (metsäpirtin lautasilla
eli lauteilla).

 414. "hiestyndän varuau, ei nouze 
laudazile" (varoo hikoilemista,
talvielämää).

 415. "laudulevo, proaviloim peäl on 
emälavvad, sit puazuloim peäl verrad, 
kouzur tsura alah päi, haudupuoli 
ravom peäl" (lautakaton rakennetta,
proaviloim=vuoliaisten, verrad
=liistelaudat).

 416. "vieras istusih lautsalla" (lautsalla
eli seinänvieruspenkillä).

 417. "lautsat oltih väki leviet, petäjä kun 
halatah, siitä vessettih jotta se oli silie" 
(petäjästä halkaistut lautsat).

 418. "meilä om pertissä laatsat" (laatsat
eli leveät penkit, penkki=bench).

 419. "no siitä konsa jälestäpäin sieltä 
seämestä hirret lauvoisettih, nin tsuppu 
jäi pyörieksi" (tsuppu eli nurkka,
pyöreän muodon hakeminen).

 420. "koin lauvoittoa" (vuoraa laudoilla).

 421. "lava, kumpani loajitah mettsäh 
kantoim peähä" (aittoja vanhemmat
lavat).

 422. "lavi, käzvarrem moizie närähäzie 
veännetäh ymbär sirdilöih" (sirrien eli
riukujen ympärille, laveiksi kutsuttuja 
käsivarren paksuisia vitsalenkkejä).

 423. "perti salvettih ni on lastuo äijä" 
(veistettiin pirtin nurkat).

 424. "lattien alla om penger" (penger 
eli maakerros).

 425. "kova oli lattial virua, ev voinnuh 
moata" (lattialla nukkumisesta,
vrt. makuusijat).

 426. "meän on lattied vilut pertilöiz" 
(vilut lautalattiat).

 427. "latehursti kuvotah kostoi libo 
piikoikangahaz" (lattialla pidetty hursti 
eli kangas).

 428. "latelauda pidäy olla silie" (sileä
lauta, ettei tulisi tikkuja jalkoihin).

 429. "uksen all on laddavuz" (oven alle 
lattiapalkeista muodostuva porras).

 430. "toine mua on kerätty" (toinen maa
=lattia, lattiapuut).

 431. "vuollah leppäni noakla, lyyväh loukkoh" 
(taikoihin käytetyt leppänaulat).


432. "ei soanum panna latvapuolta ielläpäin, 
tyvittöäm piti panna" (hirsi paikoilleen).

 433. "otad hirren tyvestä, ladviene i jiäu" 
(tyvi ja latvapuoli, eri paksuiset).

 434. "meilähän on laivie, kuin ollah 
pertissä, vaim pihalla tuulou äijäldi" 
(laivie eli kevyt veto, tuulta vastaan 
rakennetut hirsitalot).

 435. "lagehine" (savuaukko).

 436. "huonehen laki" (sisäkatto, 
välikatto).

 437. "se pestih joka kevät laki virsulla 
i tsuurulla" (tsuurulla eli hiekalla, 
vrt. hiekkapaperi).

 438. "varvat pantih lakeh" (varvut 
lakeen, suojaamaan vai kuivumaan).

 439. "rastavakse laim pyhkimmö 
märräl vihkol" (pyyhimme laen,
rastava=ruotsalaisen joulun 
venäläinen nimi, vrt. vanhemmalta 
tuntuva kevätsiivous eli päivän 
mukaan eläminen).

 440. "siidä panima lagiezen, 
lagiezella paella panima sammalda" 
(lakeisen päälle sammalta, 
vrt. välikaton).

 441. "laksuheinie pidäy niitteä, 
hot postelih paned, pehmiemb om 
muata" (postelin eli patjan sisään
suoheiniä, laksu=notko, vetinen 
kohta).

 442. "lahkuo vestämäz olin lattiekse" 
(lahkua eli lahkaistua petäjää, 
lattialankuiksi).

 443. "lattias lahko lekkuu" (lahko 
liikkuu, lahkaistu puu).

 444. "riihen late on luajittu lahkoloiz" 
(lahkoloista eli halkaistuista puista).

 445. "moa lahottau huonehen" (maa
=luotu lahottamaan puuta).

 446. "kaikin kolmen makasima yhellä 
sijalla, mie olin laijimpana" (makuusijat).

 447. "zanaveska loadie pilveksizen" 
(verho, varjostaa pirtin, lainaikkunat
=lainaverhot).

 448. "pertti pilvestyy, zanavieskan ku 
veäldäd" (verhon vetäessäsi, valon 
estäminen=päivän loukkaamista).

 449. "komani puu ei ole pindaza, 
ei happane" (komanen eli tiivissyinen 
puu).

 450. "pindulaudu sobiu katelavvakse, 
syväinlavvad latelahkoloikse" 
(pintalauta=molemmin puolin 
sahattu, kate=kattolauta, sydänlauta
=toiselta puolelta sahattu, lahko
=lattialankku).

 451. "lundu töherdäy" (töhertää sisään, 
katosta vai ovesta).

 452. "pihoveh" (kahden tai useamman 
talon ryhmä).

 453. "piilun on seinäs, tuuloo, typpie 
pideä" (piilun=rako, typpie=tilkitä).

 454. "piiluine pikkaraine nillatah ukseh, 
anna viimad vajehtuu" (nilataan oveen 
piilu, lopettaa vetämisen).

 455. "piiraiparzi k om matkaz, kirrutah, 
ei soa nostoa, ei soa nostoa" (nostaa 
piiraspartta eli kurkihirttä, ennen 
piiraiden tuomista).

 456. "sid rubiemmo azumah uksii, 
sid panemmo pielized" (azumah
=rakentamaan, uksii=ovia).

 457. "uksempieliine" (pielinen eli karmi).

 458. "ikkumpieliine" (ikkunanpielinen).

 459. "pieluspiälizet pidäz ommella" 
(tyynynpäälliset).

 460. "pielusta, kaikennävöistä voatetta 
peän alla" (tyynyjen edeltäjiä).

 461. "pienitsuppu" (pirtin peränurkka).


462. "niijen kahen kannon peäh on loajittu 
lindulava" (lintulavat, vrt. aitat).

 463. "kolme part otetah pitkäs puuz" 
(partta eli hirttä).

 464. "kamahirzi se on peeline hirzi" 
(oven päällinen hirsi).

 465. "peälystetäh aidu, sid vittsavuz jälgimäi" 
(aitaa tehtäessä, aidat=karjaa pitäviltä 
kansoilta omaksuttuja, omaa tarkoitusta 
vaikea löytää).

 466. "aitam piälystä" (päällystä, 
vrt. ylinen, sara, vintti, ullakko).

 467. "alembazeh venttsah pidäy panna 
pedäjäzet parret parembad vallita" 
(hirsikerrosta tarkoittava sana lainaa
=hirsien latominen kerroksiin lainaa, 
oma käyttö pysty ja vaakapuina).

 468. "oviseinä osmolluusta, peräseinä 
petralluusta" (vrt. kantauralilaisten 
heimojen valaanluista rakentamat 
majat).

 469. "pertinorred on ristakkah, 
yks on seinäz da seinäh poikkizim 
perttih, toin orzi agju toizez orrez, 
toin agju pattsahas" (pirtin orsia, 
agju=pää, pattsahas=uunin 
pylväässä).

 470. "pertinottsu on tsordittu" 
(ottsu=asuinpuoli, päätyseinä 
tai päädyn edusta, tsordittu
=koristeltu kuvioin).

 471. "peruzmua on alembaine mua, 
ruskei hiekkumua" (perusmaa, 
vrt. perustukset).

 472. "peruzmoas sai kaivoimmo" 
(perusmaahan saakka).

 473. "huonehem perussus" 
(perustukset).

 474. "huoneh perussetah" (tehdään
perustukset).

 475. "peräkorva" (pätsin päällä oleva 
makuulava).

 476. "perälauttsa" (peräseinällä oleva 
lautapenkki).

 477. "peräorz oli pattsahan da 
ottsuseinän välil" (orsien nimiä).

 478. "peräpalttsu" (peräseinällä 
oleva hyllylauta).

 479. "peräpuu" (kiukaan yläpuolella 
oleva kuivausriuku).

 480. "peräseinä petralluusta, sivuseinä 
sirkalluusta" (pyhinä pidetyt peräseinät, 
vrt. luista rakennetut).

 481. "peräsein on hural käel ustu" 
(ovesta vasemman käden puolella).

 482. "hirrestä kur rakennuksie loajittih 
nim pohjahirren alla piti niitä panna" 
(tuohta, tiivisteeksi).

 483. "pertim pengeret, seinäs puolez da 
toizes, kivijallan tazas" (kivijalan tasalle 
ulottuvat maapenkereet).

 484. "pertistä ymbäri pengeret" (pirtin 
ympäri ladotut penkereet).

 485. "ulgom päi laitah pertim penger, 
stob ei vilu menis" (lapioitiin ulkopuolelta, 
vilua estämään).

 486. "pengerhirzi" (multahirsi, 
alimmainen hirsi).

 487. "huonuksii typittih pengal" (typittih
=tilkittiin, pengal=tappuralla).

 488. "perinöil om muata pehmei" (perinöillä 
eli höyhenpatjalla).

 489. "perinhoavo om piikoiz, kolme tereä, 
sydäme on olgie, heineä" (oljilla tai heinillä 
täytetty patja, hoavo=pussi, säkki).

 490. "peldaitt om pihaz, pietäh villoa, jauhuo, 
leibeä, nelli puurnuu rinnai" (pihassa oleva 
ruoka-aitta, neljä purnukkaa rinnakkain).

 491. "parz om pehkokse mennyh" (mennyt
pehkoksi eli lahonnut, alin hirsi).


492. "pielus pehmikkäne" (pielus eli 
tyyny).

 493. "siitä pantih semmoiset kivet 
tsuppujen kohalla ta ne passattih jotta 
se ensimäini hirsikerros tulou tasani" 
(passattih eli sovitettiin hirret samaan 
tasoon, lainasana, vrt. vatupassi).

 494. "parrissirdii tuvvah pardizikse, 
pedäjisty, hoiskiedu sirdii" (hoikkia 
petäjiä joiden päällä pyöritettiin 
painavia hirsipuita).

 495. "nellätsuppuzed, parziis loajittu" 
(nelikulmaiset metsäpirtit).

 496. "parrez om pertti laittu" (parrez
=hirsistä, pertti=pirtti).

 497. "parrez on riihed, kylyd, pertid kai" 
(parsista eli hirsistä laadittuja 
rakennuksia).

 498. "erähäs puus kaks parttu roih, 
suottoizelleh yks" (eräästä puusta 
kaksi partta, yleensä yksi).

 499. "kyliz om parzizet koit" 
(vieraat kylät=vieras hirsiasuminen, 
vrt. vierasta asumista tukemaan 
lähtenyt "suomen valtio").

500. "parzorz on jyrginäine, selgien oal 
seinäz da seinäh, ottsuseinäh uksseinäz" 
(oviseinästä otsaseinään kulkeva paksu 
orsi).

 501. "kudai parzipuu satui olemah 
huuhtal, pandih lavvakse libo 
seinypuukse libo porraspuukse, 
k ei muukse" (huhdan eli kasken 
paksummat puut, käytettiin 
rakentamiseen).

502. "parzistopaz on kolme aluspuudu, 
peäl parzikerdu, siid ajjaksii, sit toine 
parzikerdu toizeh tsurah" (hirsipinon 
rakennetta, kaksi kerrosta).

503. "parzisvalkku on toizeh vuodeh 
näh, anna tuuli kävyz, puud ei sinistyz" 
(parzisvalkku eli hirsien kuivattaminen
pinossa).

504. "parzitsuhmuri" (hirsien lyömiseen 
käytetty nuija).

505. "pität partiset pitir riihtä, rikkapartiset 
kiukoan eteh" (riihen partiset, vrt. orret).

506. "kaksin kerroim pane nuoru parren 
nostajez" (hirsien nostamiseen käytetty
nuora).

507. "sid gu salvammo lattiah sah, 
sit panemmo sellät" (selät eli lattian 
selkäpuut).

508. "paltsalla pietäh maidopadazie da 
orrella" (paltsalla eli hyllyllä).

509. "ylittsi pertiz on seinäs seinäh palttsa" 
(seinästä seinään kulkeva hyllylauta, 
vrt. tilaa vievät skaapit).

510. "paltsalla piiruanotsvua, kindahie, 
alazie i suapkua pietäh" (hyllylaudalla 
pidettyjä asioita, piiraita, käsineitä, 
päähineitä).

 511. "paltsal pietäh malloja, leibie" 
(maljoja, leipiä, asioita joiden 
halutaan pysyvän puhtaana).

 512. "ylitsi pertiz om paltsat, 
uksseinäl vai ei ole" (kaikilla
seinillä, paitsi oviseinällä).

 513. "paltsain om perätsupuz" 
(tsupuz eli nurkassa, lauta, 
vrt. haltijakuvien hylly).

 514. "tila om magoannan jällel 
painuksis" (makuutila).

 515. "on valgie kivi pertin otsassa" 
(vanhemman asumisen 
luonteesta, pirtti=ihmisiä suojeleva 
elävä olento).

 516. "ottsulautts om pertin sydämez 
ottsuseineä vaste" (otsaseinään 
eli peräseinään kiinnitetty lautsa 
eli lauta, vrt. otso).

 517. "otsulauts on otsumazel seinäl" 
(vrt. perimmäisellä).

 518. "ottsupaltsan nokk on kylgiseinäz 
oglaz, toin agj on orrem peäs perätsupuz" 
(otsapaltsa=peräseinään kiinnitetty 
hyllylauta, toinen pää kylkiseinän 
kolossa, toinen pää orren päällä).

 519. "ottsipuoli pirttie" (otsa eli 
peräpuoli).

 520. "levitä sovad ottsapuul" 
(otsapuu=päätyseinän edustalla 
sijaitseva vaatteiden kuivausteline, 
ulkopuolella).

 521. "ottsasarai" (pirtin takana oleva 
aitta).


522. "parassoppi, ovensuu, kiuguantagada, 
soppi" (pirtin suppuja eli soppia).

 523. "siitä oli se ovensuutsuppu se nelläs 
tsuppu siinä minne kaikittsi ruhkap 
pyyhittih" (suppu minne pyyhittiin 
ruhkat eli roskat, vrt. lattiassa olevaan 
koloon).

 524. "ta ovissa oli suuret ravot, päivä kum 
paisto nin se kuvahaini seinässä näky" 
(hengittävät luomupirtit, vrt. myrkyllisiksi 
umpioiksi tiivistäminen).

 525. "siitä vielä ikkunakorvih ta ovikorvih 
hirrem päih kaivettih syvennys ta niih 
pantih karat" (karat eli karmit).

 526. "ovilauttsa on ovesta kylgiseinäh" 
(ovesta kylkiseinään ulottuva lautsa 
eli lautapenkki).

 527. "Hilippä oli omalta osaltah ta 
Karhuni oli omalta osaltah, nim mie 
oli Karvosen osalta siitä" (metsäpirttiä 
rakentamassa, kolmen perheen 
käyttämä rakennus).

 528. "sammalel typitäh poazud, 
sid lavvat pystöi seinii myö, i sydämes 
päi erähil" (hirsiseinien tiivistämistä, 
sammalta saumoihin, päälle pysty 
tai vaakalaudoitus).

 529. "siit kohaz maja pietäh" 
(pidetään majaa, vanhempi 
maja-asuminen, väliaikaista, 
liikkuvaa).

 530. "orsi pattsahasta seinäh" 
(kiukaan patsaasta seinään 
kulkeva orsi).

 531. "pienet orret" (etuseinästä 
suureen orteen kulkevat orret).

 532. "oviorsi, tsuppuorsi, ovensuuorsi, 
periorsi" (orsien nimiä).

 533. "toini orsi läksi toisella puolella 
pirttie, toini toisella" (kaksi ortta, 
jokainen pirtti erilainen).

 534. "orrella piettih kindahie, asteida, 
vakkoi" (orsilla pidettyjä asioita).

 535. "viattied riputah orrella" 
(vaatteet).

 536. "pertin orret, halgo orret, 
kuivuu, päre, vakka i kätkytorzi" 
(pirtin orsia, nimetään käytön 
mukaan).

 537. "pidää luadie ordeh ogalat, 
pardeh pygälät" (ogala=lovi, uurre, 
hirsiin lovetut orrenpäät).

 538. "erähis tilois puat ku pestih 
da orzil kumualleh laddattih" 
(ladattiin pestyt padat, orsille 
kuivumaan).

 539. "pertinortt on kaksi ristakkah, 
yks on seinäh da seinäh poikkizim 
perttih, toin orzi ristorzi, agju toizez 
orres kiini, toin agju on pattsahaz" 
(kaksi ristiin kulkevaa ortta, 
agju=pää).

 540. "päreorz on kylgiseineä myö" 
(kylkiseinän myötäinen orsi, 
päreiden kuivaamiseen käytetty).

 541. "kaks halgorttu rinnakkah, 
agju rundugam peäl, toine suurel 
orrel" (kaksi rinnakkain kulkevaa 
ortta, halkojen kuivaamiseen 
käytettyä).

 542. "jallazorzi on ukses pätsin kohtaz" 
(pirtin laessa oleva paksu orsi jota 
käytettiin jalaspuiden painamiseen 
ja kuivaamiseen).

 543. "kätkydorz om perätsupuz, 
ikkunam peäl haudu kaivettu seinäh, 
siit havvas kätkydorren agju, toin 
agju ristorrem peäl" (kätkyen ja 
kätkytorren sijainnista, haudu
=kuoppa, kolo, agju=pää).

 544. "orzil pietäh astieloi" (omat orret, 
vieraat skaapit).

 545. "lauttah niskoin ogaldetah parred, 
iskietäh niskad ogaloih" (okalletaan eli 
pykälöidään hirret, istuimia ja hyllyjä 
varten).

 546. "ollista ei kattuo tehty" (vieraina
pidetyt olkikatot, viljelty=vieras,
kerätty=oma).

 547. "migäli on oddoala, ni sigäli dallat 
ojenna" (oddoala eli peitto).

 548. "midä myötem om peitettä, 
sidä myötem pidäy jalgoa ojendoa" 
(peitettä eli peittoa).

 549. "kugal katetta, sigäl jalgoi oijennat" 
(oddoalat, peitteet ja katteet,
kolme eri kieltä).

 550. "lautsad laitah oigiez puuz" 
(lautsa=seinänvieruspenkki, 
oigiez=suorasta).

 551. "kodi pystytettih yhteh päiväh 
rahvahan ker" (omat kodit, nousevat 
nopeasti, vrt. kodat).


552. "pistopatsaz on keskiseinäl, ei laske 
kuadumah parzii, agju muah upotetah" 
(hirsiseinää tukeva pystypyy jonka pää 
upotettiin maahan, salvoksien tekemisen
myöhäisestä alkuperästä).

 553. "ei pysty moas seiväz, kun et 
terendänne" (maahan pistettyjen 
seipäiden terottaminen).

 554. "semmoni skammi loajittih" 
(penkkien nimet lainaa, vrt. kotoperäinen 
maan tasalla istuminen).

 555. "kallivoz murendettih plitoa 
kivipordahikse" (plitoa eli liuskekiveä).

 556. "vestiässä moni bliitta lohkioo" 
(lohkeilevaa kiveä).

 557. "hingalon pliitta" (uuninsuun edessä 
oleva liuskekivilaatta).

 558. "pualitsal pietäh padazii, astieloi, kniigoi" 
(puolitsalla=hyllyllä, kniigoi=kirjoja, 
vieraiden asioiden uudelleen nimeäminen 
omilla sanoilla, kehitystä ei ole).

 559. "pualitsoil piettih komsii, sielikantu, 
da kaikkie midä puuttuu" (hyllyillä pidettyjä 
asioita, sielikantu=jauhovakka).

 560. "talveksi typitäh poazut, sid vilu ei tule" 
(typitäh=tiivistetään, poazut=hirsien saumat).

 561. "puazuh pannah sammalda" (saumaan 
sammalta).

 562. "siidä azettima kylym pohjan därvirannalla" 
(kylyn pohjan eli saunan perustukset).

 563. "huonehem pohjoa azetetah" (pohjaa 
eli perustuksia).

 564. "huonuksem pohju silitelläh, suoritellah" 
(silitelläh eli tasoitetaan, pohjamaa).

 565. "aunam pohju" (auna=mihin lyhteet 
pantiin kuhilailta, ennen riiheen viemistä,
vrt. vieraiden asuttama Aunus).

 566. "mennyd yön viihakosti pohdazes päi 
tuuli ga ni mil emmo voinuh lämmää saaha" 
(viimaiset tuulta vastaan rakennetut 
hirsihuoneet, vrt. pyöreät puoliksi 
maanalaiset talvimajat).

 567. "kodi pohjatah" (pohjataan, 
tehdään perustuksia).

 568. "koim pohjatila on azetettu, alusparret" 
(alushirsien asettaminen).

 569. "pohjuksem panduu piiroadu annetah" 
(perustuksien valmistuttua).

 570. "koim pohjusti" (teki perustukset).

 571. "maja ol loajittu bokat dyrgynäzestä 
libo hallatusta puusta" (halkaistuista 
paksuista puista laadittu maja, 
halkaiseminen omaa, sahaaminen
vierasta).

 572. "bokkulauttsu" (seinään kiinnitetty
lautapenkki).

 573. "bokkupalttsu" (sivuseinään 
kiinnitetty hyllylauta).

 574. "bokkuperti on erize toiziz yhten 
levon al" (kylkipirtti eli pienempi 
sivupirtti, yhden katon alla).

 575. "pogrebu om pihal havvaz, 
seinäd om muan sydämez" 
(vieraat pogrebut eli maakellarit, 
seinät hirsistä).

 576. "seineä porkita pidäy, koadumaz 
on" (porkita eli tukea).

 577. "pane vain oveh porkka" 
(tukipuu, pönkkä).

 578. "räystähän kannatuksed om porkid" 
(porkit eli tukipuut).

 579. "porkit pidäv ikkumpielizien loadiez, 
kaks järiedy seivästy kallallah seinäs kiini" 
(tukipuut ikkunanpieliä laadittaessa).

 580. "tsud vai en päädy hallannuh gu 
pordahiz livestyin" (portaiden vieraasta 
alkuperästä, neliskulmainen ja ylöspäin 
pyrkivä=vierasta, pyöreä ja maan tasalla 
pysyttelevä=omaa).

 581. "viiskam pordahad" (viiskan eli 
ullakon).


582. "porraspuu on hörtsikäz, oksikas 
puu" (tikkaina käytetty oksikas puu).

 583. "pantih niitä porrassiltojaki, jotta 
pantih kaksi porraspuuta rinnakkah" 
(soille, vrt. pitkospuita).

 584. "posteli on hoavo piikoihine, 
sydämez on olgie libo heineä" 
(oljilla tai heinillä täytetty säkki, 
olkipatja).

 585. "kanna posteli perttih, rubiamo 
maata" (li-päätteiset lainasanat).

 586. "poterjai om mualittsuparzi, 
puoles sah on leikattu sagar, 
kui tseroppu, sih tullah lahkoloin 
nokad" (poterjai=vuoliaishirsi, 
tseroppu=uurre, lainasanoja).

 587. "poterjaiparzi om potokan 
kokkien oale, kumavuksem peäle, 
poikki kumavukseh" (kumavus
=ylimmäinen seinähirsi).

 588. "sinä maates kai kattiet potkit 
lattial" (katteet, vrt. lainasana 
peitto).

 589. "jeäpurahat potokoiz rippuo" 
(jääpuikot räystäistä).

 590. "potokas vezi juoksou" 
(potokassa eli räystäässä, 
itäinen ja läntinen lainasana, 
oma puuttuu).

 591. "potokk om pitky parzi kuuran 
ker, kahtem puolem levuo" (puisten 
räystäiden rakennetta, kuura=uurre, 
kouru).

 592. "podvalihirzi suamoi alimmane 
hirzi pertin alla" (alimmainen hirsi, 
lähes kaikilla lainanimet).

 593. "kun alko sintsistä pratskeh kuuluo 
niin arvasima jotta nyt sinttsi palau" 
(sintsi eli eteinen, vrt. sii).

 594. "miärättih parrem piduvutta da 
sangevuttu" (mitattiin hirren pituutta 
ja paksuutta, vrt. sanko).

 595. "tulov vetty levuo myö alah" 
(katon tarkoituksesta, ohjaa vettä).

 596. "proappula" (linnunmuotoinen 
viiri jonka päässä oli metson pyrstö, 
vrt. kammottavat "siniristiliput",
erilaisuus vs. samanlaisuuteen
pakottaminen).

 597. "proavilad om pitkizin levoh 
alatsi lavvoiz, parrem moized, 
pyöryzäd, viilaz da viilah" 
(viilasta eli päätykolmiosta 
toiseen kulkevat kurkihirren 
suuntaiset kannatinhirret).

 598. "moatittsuparz on alemban 
proavilparttu" (hirsien nimet lainaa
=kerroksittainen hirsirakentaminen 
lainaa).

 599. "sit pravilparzi konzu 
nostetah, sit tuvvah salvajil 
viinaa, azutah keitimpiiraadu" 
(vieraat viinat, vieraat piiraat, 
vieraat harjannostajaiset).

600. "samalo leikatah laapah" 
(samalo=pirtin nurkka, laapah
=tasaiseksi, vrt. lapa).

601. "ne hirret puhtahaksi kuoritettih" 
(hirsien kuoriminen).

602. "pidää nyörit puhastua" 
(nyörit eli savutorvet, vrt. lainasanat 
truba ja piippu).

603. "puhkahtih savuo truvas" 
(truvas eli savutorvesta).

604. "savvuu truvaz buhniu" 
(buhniu eli tupruttaa, vrt. talojen 
kutsuminen savuiksi).

605. "heil om puhoovoit perinät" 
(untuvilla täytetyt patjat).

606. "puhoovoloi perinöi meän kyläz 
ni nähnyh emmo" (puhovo=untuva, 
perinä=patja).

607. "puhoovoi pieluz" 
(untuvatyyny).

608. "kui tullah kaskie ajamah, 
niin enzimäizeksi on luajittava pugra" 
(pugra=havumaja, sääskiteltta).

609. "bumoagal seinät kleitäh enne 
spalieriloi" (päällystettiin seiniä 
paperilla, ennen tapetteja, 
vieraita sanoja=vieraita tapoja).

610. "ikkunad om puolehpäiväh päi" 
(vieraat ikkunat, oma päivää 
kohti asuminen).

 611. "kolme seinöä oli puusta loajittu" 
(kolmikulmainen rakennus, 
vai neljäs seinä kivestä).


612. "puuhoa kerätäh vezilinnun rinnaz, 
pieluksih pannah" (puuhoa=untuvia, 
pieluksih=tyynyihin).

 613. "puuhaz azutah pielustu" 
(tehdään untuvista tyynyjä, 
vrt. puuhata).

 614. "puunassa heinie pietäh i olgiloja" 
(puunassa eli ladossa).

 615. "puunat ollah riihen lässä" 
(riihen lähellä).

 616. "truvaz moine sagei savu buurahteleh" 
(savupiippua tarkoittavat sanat lainaa, 
vrt. kodan savuaukko).

 617. "siinä Alavoarassa kun on se puusta 
talo, nin se on entini Huotarin lesen talo" 
(puusta=autio, tyhjä).

 618. "taloi oli puustu ni kedä eläjää 
ei olluh" (autiotalo).

 619. "puustil oldih huonehet" 
(puustilla eli tyhjillään).

 620. "sidä puuttomutta emmo voi 
huonehta loadie" (puuttomuuden 
vaivaamat karjalaiset, vrt. "metsäyhtiöt",
"valtion metsät", kaikki kansalta
varastettua).

 621. "pygälikäs om porraspuu" 
(pykälikäs, vrt. valokuvissa 
näkyvät yksipuiset tikkaat).

 622. "koin riittsiez laitah pygälät 
parzih, kudai kuh kohtah pädii" 
(pykälöitiin hirret, hirsitaloa 
purettaessa).

 623. "istoi täl pyltsykkäzel" 
(pyltsykkäselle eli pölkylle, 
omat ja vieraat istuimet).

624. "oli koadumaz aidu, pylvästin, 
panin varakkehed" (varakkehed 
eli tukipuut).

 625. "pylvähäm pani seinäh pöngäks, 
kallelleh oli" (pylvään pöngäksi,
seinän tueksi).

 626. "panin ovem pyörykkäh" 
(pyörykkäh eli säppiin).

 627. "ovi salbua pyörykällä" 
(lukkojen myöhäisestä alkuperästä, 
ei vieraita=ei varkaita).

 628. "lautakatto otettih pois ta uusi 
pantih päriestä" (lauta ja pärekatot).

 629. "hyviv vähä pärekattoja oli" 
(pärekattojen myöhäisestä 
alkuperästä).

 630. "pärekatt on tuleh niskoin" 
(herkkä syttymään).

 631. "pärelevol om proavilad, sit 
stropilad, sit pottoskad, sit päried" 
(lainasanoja=lainakatto).

 632. "päreorz on nellitahoine puu, 
sem peal päried" (päreiden 
kuivaamiseen käytetty orsi).

 633. "päreorz om pätsin iez" 
(pätsin edessä).

 634. "ei pie elokseh panna 
nengostu pärkkyy, pidäy pann 
ylembä viilutsurah" (elokseh
=asuttuun puoleen, nengostu
=tuollaista, pärkkyy=haljennutta 
hirttä, viilutsurah=katon puoleen).

 635. "lundu ravos pöhizöy tulou" 
(oven vai katon).

 636. "savuu truvaz pöhkäy" 
(truvaz eli torvesta).

 637. "savuo piipus pöhkytteä" 
(molemmat nimet lainaa
=savupiiput lainaa).

 638. "jygei pöhk om parzi nostoa" 
(omat pöhköt, vieraat parret).

 639. "moin on jygie pöhkyrä, ei soa 
nostoa" (jykevät puut=nostettava 
yhdessä, oma rakentaminen
=käsin tehtyä, vieras rakentaminen
=koneilla tehtyä).

 640. "leppäistä halkuo, millä sitä pitöä 
pöksöäh lämpimänä" (pöksä=pieni ja 
rapistunut mökki, vrt. höksä).

 641. "pitäy tästä lähtie pöksillä" 
(pöksille, vrt. möksille).


642. "istuimpölkky" (istumiseen käytetty).

 643. "ovem peällä pönkä pitäy panna, 
itse lähemmä kyläh" (pönkä eli salpa, 
poissa olon merkiksi).

 644. "uksel on pöngy, vikse ni kedä ei 
ole kois" (ovella pönkä, ei ketään kotona).

 645. "pane pöngäh uksi" (ovi pönkään,
ei pelätä varkaita).

 646. "veräj om pöngäh pandu, ulgom päi" 
(veräjä pantu pönkään).

 647. "seiny pihal päi pönkästyi" (pönkästyi
=kallistui, pullistui).

 648. "pönkästynnyh om parzi seinäz" 
(parsi eli hirsi).

 649. "siveparret ku panet, sid ei seiny 
pönnisty iäre" (sidehirret, pönnistymistä 
eli pullistumista ehkäisemään).

 650. "pane pöngy, anna ei kaavu" 
(pönkä eli tukipuu, vrt. pänkä).

 651. "pidäh aida pöngätä, ei ni kumaaduu" 
(kumoudu eli kaadu).

 652. "pötsöinahkaized ikkunad oli" 
(vatsakalvoista pingotetut ikkunat, 
vrt. ohuista nahoista).

 653. "pöyhöttel tuoda pielusta, 
anna kouhkiemmaks tuloo" 
(pöyhi tyynyä).

 654. "pöyhöttele tilua" (tilaa eli 
makuusijaa).

 655. "parttu vai pöykkeäy salvahez" 
(lyö hirttä nurkkaa tehdessään, 
hirsisalvokset).

 656. "siell on tupa tehtynä, 
turvekatto päälle pantu, 
savella silattu sisältä" 
(vrt. turvekattoiset 
savimajat).

 657. "uusi tupa turvekatto, 
vanha tupa varpukatto" 
(turve ja varpukatot).

 658. "laulapi lapini lapset, 
pojat kelkan kellittääpi, 
havuisilla vuotehilla, 
konteheisessä koassa" 
(vuode=vuota, nahkojen 
alle havuja).

 659. "kalaaitat net vain olik 
kantoin nokisa, ettei hiirep pääshe" 
(kala-aitat, kantojen nokissa).

 660. "täs rannois on ollu pitki noit 
kalahuaneita" (kalahuoneita,
kalastajien tilapäisiä laavuja).

 661. "kalakoju" (jääkalastuksessa 
käytetty kankainen tuulensuoja).

 662. "kalakovat olivat keittämistä 
vasten" (kalakodat eli pyyntipaikan 
lähelle pystytetyt keittokodat).

 663. "kalakuappa" (maahan kaivettu 
kalojen säilytyskuoppa).

 664. "kalap panhaan kalakuophaan 
sappipuoli päälek käsin" (apajalla 
olleeseen maakuoppaan, 
aitat vs. kuopat).

 665. "niillä rannolla ne oli ne entisten 
kalamiesten kalalavot" (ladot joissa 
pidettiin pyydyksiä).

 666. "kalamajoishan sit elettii kun 
talvipyyrös oltii" (kalamajoissa
eli apajien lähelle pystytetyissä 
majoissa, maja=talvimaja).

 667. "ne pannahav vain kalahännällen 
siihem pualihirthe" (kalanhännälle, 
takkihirren päät).

 668. "kyllä se jos seinä vestetään 
kalanpurstolle nii ei se joka 
miehellä synnykkää" (kalanpyrstö
=tasanurkkainen hirsisalvos).

 669. "siinei ollu klupua, siinä 
kalampyrstönurkas ollenkaa" 
(klupua=nurkkasalvoksen 
ulkopuolelle jäävää hirrenpäätä).

 670. "muutamat sannoo tätäki 
kalalavoksi vaekka se un 
kalansuolaushuonek kun siin 
oo hirsiseinät" (ladot ja huoneet,
huone=hirsistä rakennettu).

 671. "tuohep pantihin 
kalansuomulle" (tuohikatossa).


672. "kalapirtisä sitten oltiin yätä" 
(kevätkalassa oltaessa).

 673. "tuosa oli vanaha kalapirtti tuosa 
Ruonalla" (kalastajien käyttämä 
tilapäisasumus).

 674. "tää Karviajjärver rannall ov viä 
muutama lempääläisten kalapuori" 
(puori eli aitta, vrt. puoti).

 675. "kalapuovi oli erittäi 
ainoasthan talvev varaksi kalat 
säilytettii" (kalapuovi eli 
talviaitta).

 676. "ennen tehtiin kalasaanat, 
siellä siitten yöpy kalamiehet 
nuotavvetoaekaan" (kalasaunat, 
yöpymiseen käytetyt).

 677. "olokikatot niiss oli 
enimmäkseen kalasaunoissa" 
(omat saunat, vieraat 
olkikatot).

 678. "oli semmosia kalasuulia" 
(suulia eli vajoja).

 679. "muakuopissa eletty, niissä 
kalateltu ja linnuteltu" (muistoja 
vanhemmasta asumisesta, 
vrt. kantasuomalaiset).

 680. "kyllä se kans puhlasta 
nurkkaa oli kalevankakko, 
s oli kans nurkitonta" 
(kalevankakko eli
tasanurkkainen salvos).

 681. "sirtsit kuivaat ja kalihuut" 
(sirtsit=polttamattomat tiilet, 
kuulostaa lainasanalta).

 682. "mees sai hiilatuks neeh hirrek 
kaljui pitki sin rakenukse harjal" 
(kaljui eli pyöreitä apupuita).

 683. "kaljuja myätev velettiin hirsi" 
(vrt. omituinen koneiden 
käyttäminen).

 684. "helepostihhan ne suatii 
isottiip puut sinne ylös kul 
laetettiiv vuan kaljut ja niitä 
myötev vieritettii" (vieraat 
hirsitalot, oma kekseliäisyys).

 685. "se on nii kallallaakii ja 
väärällää ku se talvel pakkane 
nii paljo nost sitä" (pakkanen 
nosti ovea, elävät asunnot).

 686. "siim majas ol vaan sellanen 
kalliupermantu" (kalliopermanto 
eli lattia, maja=vanhempi 
rakennus).

 687. "ol oikei kallijopohja riihes, 
missä se parkkii pui" (kalliopohja 
riihessä).

 688. "tua katto on parahan kalteva, 
kyllä siitä vesi juaksoo alaha" 
(kaltevat katot).

 689. "sinnep panthiin tietenkit 
tuommosta maasammalta elikkä 
kaltiosammalta" (seinähirsien 
väliin).

 690. "kalustolauta" (seinällä oleva 
lauta jolla pidettiin työkaluja).

 691. "ja eikä mitteä pöytäliinoi pietty, 
mut se pöytälaut ol kaluttu valkoseks"
(puiset pinnat, voidaan hioa puhtaiksi).

 692. "veen kalvehti, että se ei menes 
seinhän" (räystään tarkoituksesta).

 693. "allaa o tähäkii jätet tuo yläkama, 
ja korkija o kynnys" (yläkama eli 
karmi).

 694. "mie löi sit nasevast pääni ove 
kammaa" (kama=oven tai ikkunan 
yläosa, vrt. karmi, kamara).

 695. "piä käyp ove kammoaha" 
(pää käy oven kamaan, 
vrt. kammota).

 696. "suap varroot tuota 
kamannoo ettei lyöp piätäsä" 
(matalat oviaukot).

 697. "pannaanpas tuosta 
kamanahirreksi tuo tervansekanen 
paksu hirsi" (kamanahirsi
=ikkunan tai oven yläpuolella 
oleva ensimmäinen hirsi).

 698. "kamanakivi" (kivijalan 
tuuletusaukon yläpuolinen kivi).

 699. "pittää vähä höveltää oven 
kamannosta ko ottaa ylläältä kii" 
(höveltää eli höylätä).

700. "toi ove läpi tul vaa nii matalaks 
et piremä miähe pakkava lyämän 
pääs oven kamara" (oven läpi, 
vrt. aukko).

701. "yllääl mikä on se on kamaslauta, 
a pihtpuoliaist on kahem puol ovvee" 
(oven yllä kamaslauta, pihtipuoliaiset 
kahden puolen ovea).


702. "lauvvam peässä sitte se 
ikkunalauvvam peässä ol viisto, 
ni se män niitä kamatuita 
myötej ja työnnettiin nuin ni" 
(kamatuita=ikkuna-aukon 
hirsiin veistettyjä uria).

703. "ei kaikkia kammioom 
piham perällev viäty" 
(kuivia ruokia, kammio
=pihan perällä sijaitseva 
aitta).

704. "sit se vietin kammio" 
(orsilla kuivattu leipä).

705. "kun niillä roekkuu 
aettakammijoissa kaekkiin 
elläenten lihat" (aitan 
päätyseinässä oleva 
ulkonema, luhdinsola).

706. "haeppas villavasu luhin 
kammiolta" (vrt. luhta-aitta).

707. "me jo mennä viikolla 
rupesimma nukkumaan tuolla 
puojin kammiella" (puojin=aitan, 
kammiella=ullakolla).

708. "se on koko lakka yhtenä 
kammakkona, avarana ullakkona" 
(lakka eli vintti).

709. "riekkokammi" (riekon
pyytäjien käyttämä turvekota, 
vrt. saamelaisten majan nimet).

710. "ne ol puusta tehyt kammit 
ovissa" (kammit eli rivat, 
vrt. kampi).

 711. "kammit tehtiim mieluitem 
pihjalasta" (kova puu).

 712. "kamoksi" (lahonneesta 
haavasta laadittu tuoli).

 713. "naimisiikii ko män ni ko 
tek lainekoivust pöyvä ja sängy" 
(oma koti=omat huonekalut, 
itse tehdyt).

 714. "ko pannahan olkikatto niim 
pitää ollas sitte kampapuu" 
(harjalta räystäälle kulkeva puu 
jonka tappeihin painopuut 
nojasivat).

 715. "muutti majjaa kaikkine 
kampheinnee" (muuttaa majaa, 
maja=tilapäinen asumus, 
vrt. maja=kota).

 716. "tehlääm matrossi kanervist" 
(omat patjat, omista aineksista).

 717. "mattui ejj olt ku olkiist" 
(olkimattoja, vrt. vanhemmat
punotut matot).

 718. "kankassammala ku metäs 
kasvas" (pantiin seinien väliin).

 719. "kangassavi on tiilisaveks 
parasta" (kova ja ruskeahko 
savi).

 720. "mi häyn kongil laattijam 
pestä" (kongi=eteinen tai katettu 
käytävä, vrt. Konginkangas).

 721. "veskorvo on kongissa oven 
takana" (vrt. porttikongi).

 722. "ei tarvint katon kannakkeita" 
(tuohikattoon, omat eli kevyet 
rakenteet).

 723. "noi kannatehhirret oli 
valkattavakih hualella kun ne 
oli niinkuj juuri tukipylväitä" 
(ohuemmat pystypuut=kuuluvat 
majarakentamiseen, paksummat 
hirret=metallisten työkalujen 
ajalta).

 724. "hyväk kivet alle, kannatekkivet" 
(kannatekivet, vrt. lainasanalta
maistuva perustus).

 725. "ruotheep panhaav vesikaton 
kannattimem päälle" (kannattimen 
eli alushirren, ruode=lainasana).

 726. "laulat pantiin kahlen selkäpuun 
kannatoksille" (lautakatossa).

 727. "niihen juoniaisiin alle, mitkä sitä 
lattiaa kannatti" (juoniaisten alle, 
laitettiin kivet).

 728. "kannika piät ol vestetty luiskaks" 
(kannikan=päätykolmion, luiskaks
=vinoiksi).

 729. "laattian kannikkiniskat" 
(kannatinhirret).

 730. "siäll on emälaurat alla, n on 
kantatuuta" (välikaton emälaudat, 
kantattuja eli särmikkäitä).

 731. "kantattiin hirsie, tehtiin 
nelisnurkkasie niistä" (kantikkaat 
ja pyöreät hirret).


732. "se ol pyöreä ku se ei olluk kantti" 
(oma pyöreä, vieras kantti).

 733. "ompa tuo teijän kantti jo aijastunu 
vaikka eijoo vielä vanahakkaan" (kantti
=neliskulmainen rakennus, aijastunu
=harmaantunut).

 734. "kanttikivvii pit ehtiä" (kulmikkaita 
kiviä, talon kivijalkaan).

 735. "neliskanttisia turpeita" (kaivettiin 
turvekattoon).

 736. "sinnej jäi iso pino kanttiparruja 
mätänemmää eikä kellekkää kelvannu" 
(mätänemään jättämistä paheksutaan, 
puut=eläviä olentoja).

 737. "kapalheet olit niitten turpheiden 
päälä" (kapalheet eli malkat, 
turvekatossa).

 738. "parempi kammar ol etteenen, 
pienempi kammar kappeenen" 
(eteinen ja kapeinen, kammari
=lainasana).

 739. "toiset tekkiit kaploat närrie 
suurist oksist, toiset katajast tai 
juurest" (kaplaat=koukkumaiset 
puut joilla liistekaton painoriuku 
ja katonalus kiinnitettiin toisiinsa).

 740. "pappa tek kaikki kapistukset, 
sänkyt toolit pöylät, mitä tarvittii" 
(sänky=lainasana, tuoli=lainasana, 
vieraat huonekalut, oma itse 
tekeminen).

 741. "niillä ol ennem pitkät vaekkanat 
jolla ne ol kappuuttana leipiä" 
(vaekkanat=leipäorret, kappuuttana
=kuivanneet).

 742. "ne riitattiin ne karap pois" 
(järviruokojen röyhyistä, tyynyjen 
pehmusteita laadittaessa).

 743. "tehtiin hahlo ikkunhan, siihen 
kuivasta kuusesta kara" (hahlot ja 
karat).

 744. "kaksipuolinen kara" (oven pielissä, 
välissä ovipölkyt).

 745. "ne hakkas sen karakuakan kans sen 
karan" (karan eli uurteen, ovipieliin).

 746. "koiraas on kara ja naaraas on uurre" 
(uurteisiin painetut karat).

 747. "ennettään kun tuvanseenät 
tervaskarolla vuornasivat ee ne 
ryppyilleet" (vaarnasivat seinät,
tervaskarolla, vaarna=puutappi).

 748. "sillat ol karraan tehty" (sillat=lattiat, 
karraan=lomittain).

 749. "ja se on se kara niin kestävä niettä, 
se kestää sen ku kattoki" (kattomalkoja 
yhdistävä puu, harjan pituinen salko).

 750. "laavo ne pärreet sillee lomittai, 
ja myötä karraa jot ves valluu pitki 
pärettä" (pärekaton laatimista).

 751. "karakirves" (kourukirves jolla 
karojen sijat hakattiin hirrenpäihin).

 752. "antasit sie miul kairajais tarvita, 
ois kaivettava seinii karareikii" 
(kairatut reiät, vrt. poratut).

 753. "karanurkkaa tehlää loukas 
ulkosyrjää" (karanurkkaan
=hammasnurkkaan, loukas=lovi, 
hirsien lomittamista).

 754. "hirs voan toisen selässä, 
ei niit ok karattu ollenkoa" 
(karattu ikkunan ja ovenpieliä, 
ennen vanhaan).

 755. "haloittii karhillaotoja metässä, 
yhestä närreestä tul viissii laotoo" 
(yhestä näreestä viisi lautaa, 
halkaistut=omat laudat).

 756. "se ukko ol siit karhont sielt 
pehuloistaa yllää" (pehuloista, 
vrt. pehkuista).

 757. "karhu" (kattotuolin selkäpuu).

 758. "karhuhirsi" (välikaton vasoja 
kannattava parru, haltijaparru).

 759. "karhuhirsi" (vesikaton harjahirsi, 
kurkihirsi).

 760. "karhuniska" (lattian tai välikaton 
niskojen kannate, haltijaparru).

 761. "karhuvuoli" (kattovasojen 
kannatinparru).


762. "lakk oli pimmee mitä vaa karum
persist vähä valkeet paisto" (lakka=ylinen, 
karunperse=olkikaton päätylappeen 
ulkonevan harjanalusikkunan aukko).

 763. "karum persiist oli lunt tuisant lakkaa" 
(vieraat olkikatot, omilta kuulostavat 
aukkojen nimet).

 764. "kyllä siihen ov vaan hyä rakentaa, 
siinähä on kari" (kari=kova tai kivinen 
maa).

 765. "tul niin kova kari ennenkö kallijo 
tul" (kari eli kivikko, perustuksia 
kaivettaessa, vrt. vanhemmat 
puulapiot).

 766. "noim metrim pääs oli kova kari, 
mei kaivettii vaa sihe asti ja hyvi se om 
pitänny" (kariin asti kaivaminen, 
vrt. roudan syvyys).

 767. "ol tuolla Majaniemellä muutamija 
semmosija karihpattija, jotta en 
meinanna jaksoo nostoo rekkeen" 
(majaniemet, vrt. kota).

 768. "karikat" (kattotuolin selkäpuuhun 
kiinnitetyt pystytapit, joiden varaan 
olkikaton ruode asetettiin).

 769. "pannaan karikat pystyyn et saa 
harjahirren päälle" (karikat eli katon 
kannatinparrut).

 770. "se piti ollap pikkusen semmosta 
karkiaa ja kivetöntä" (tiiliksi poltetun 
saven).

 771. "kyllä ne ennen osas kruusata nuata 
lavittan karmia" (kruusata=koristella, 
lavittan=tuolin).

 772. "nua skarmilaudat täytyy ottaa irti 
ko stapiseerataa" (stapiseerataa eli 
tapetoidaan, lainasanoja).

 773. "ensinnä tulleepi karmi, karmilankku 
ja sitten vasta pokat" (vieraat ikkunat, 
vieraat skarmit).

 774. "tuas on karmilavitta viarahalle 
jotta saa istua" (karmilavitta, 
selkänojallinen tuoli).

 775. "parvi tehtiin nin korkeelle ettei 
pää karrannus siihe" (makuuparvet).

 776. "se o simmone ravolaine, 
se virvistele hiuka, se o see verran 
karsa vaa" (ovi virvistelee, 
vrt. virnistelee).

 777. "kyl se semmosta kiusalloista oli 
menemääm ponttiin ko oli karsaita" 
(karsaita eli kieroja lautoja).

 778. "pirtimpääsä oli kaksi akkunaa 
ja sivulla karsiakkuna, semmonem 
pienempi" (akkunaa eli ikkunaa,
vieraalta maistuva na-pääte).

 779. "karsikas" (katon malkapuu johon 
jätettyjen oksantynkien varaan riu'ut 
asetettiin, puun luonnollisen muodon 
hyödyntäminen).

 780. "kun tuppoo pestiinnii, se naesten 
karsina hangattii ensiks" (karsina eli 
soppi).

 781. "mänkeepäs työ mossit tuonne 
karsinan puolle" (puhdetöitä tekevä 
isä lapsilleen).

 782. "minn oon tehenyt teillev 
vuoteen tuonnep pirtin karsinaan" 
(karsinaan eli naisten puolelle, 
vieraat pirtit=vieraat karsinat).

 783. "pankoohan pyhhäen aijjaksi 
siellä karsinassa rukit nurkkaan ja 
loemi peälle" (vieraat pyhät=vieraat 
työntekoon liittyvät rajoitukset).

 784. "ei enne nukkuneet omas 
karsinassaa niiku nyt" (lapset).

 785. "makuukarsina" (tila jossa 
perhe nukkui).

 786. "nyt te muutatta sitte tuonne 
ommaan karsinaanna nukkumaa" 
(sanottiin lapsille jotka olivat liian 
vanhoja nukkumaan vanhempien 
vieressä).

 787. "karsina" (lattian alla oleva 
huone).

 788. "karsinikkuna" (uuninpuoleisen 
sivuseinän ikkuna).

 789. "karsinampuolessa ne enner rukit 
hurrasi ja kartat karrasi puhteilla" 
(naisten puolella tehtyjä töitä).

 790. "akat kun ol kokkoontunna 
karsnurkkaan ja siellä käv semmonen 
päräkkä" (karsnurkka=uunin ja 
peräseinän välinen osa).

 791. "se uunimpuol se ol se 
karsinanurkkanen" (uuninpuoli, 
vrt. kodan keskellä sijainnut
tulisija).


792. "karsinoveksi" (sanottiin porstuan 
takaovea, toista ovea päivänpuolioveksi).

 793. "karsinapalakiksi" (sanottiin uunin
kulmasta peräseinään ulottuvaa hirttä 
joka erotti lattian kahteen osaan, 
vrt. miesten ja naisten osaan).

 794. "sivupenkki, perpenkki ja karsipenkki 
joka tuvassa" (penkkien nimiä).

 795. "miestem puoli oli ovensuupenkki 
ja naestem puoli karsimpenkki" 
(ovensuupenkki ja karsinapenkki).

 796. "akat askartelloo karsinapuolessa, 
miehet paremmim pöyvvämpäässä" 
(myöhäistä sukupuolijakoa, vrt. tulen 
mukaan eläminen, vrt. tulen siirtäminen 
kodan keskeltä tuvan nurkkaan).

 797. "on niin karsoi lautoi ettei niist 
laita permantoo saa" (karsoi=kieroja,
permantoo=lattiaa).

 798. "karsoin ilimmoo" (pystytettiin 
mökki, nurkittain pohjois-etelä-
suuntaan).

 799. "itse kartano, siit ol muut suojat 
siin kallioreuna alla" (kartano ja suojat, 
kalliolle rakennetussa talossa).

800. "meillä on kartano alla kivistä 
teht kellar" (vieraat kellarit, cellar,
vrt. kuopat).

801. "lähetäähä jo tuonne kartanoon, 
jos siellä ois ruoka valamista" 
(kartanoon eli pihamaalle, 
vrt. keittokodat).

802. "kartanokenttä" (talon edustalla 
oleva nurmikenttä).

803. "kartanolato" (pihalato).

804. "siint karvin kohralt se vuataa niim 
maailman kovast" (karvi=hirren tai 
laudan jatkoliitos).

805. "mi en olep pannu nuihin karhviim 
muuta riivausta ko vähäm poronkarvoja 
välhiin" (poronkarvoja karvin tilkkeeksi, 
omat eristeet).

806. "itte vaa laittelivat itte kasaa niit" 
(mökkejään, ilman rakennuslupia, 
lupien todellinen tarkoitus=pakottaa 
vieraaseen rakentamiseen).

807. "oli pykätty talot yhtee kassaa yheksä 
talloo, jot talloi vällii jäi vaa kapija sola" 
(kasaan rakentamisen outoudesta, 
vrt. "kaupungit").

808. "huono son etton kovin jyrkkä 
päätönen katto huonhessa se kiepittää 
ja kassainnuttaa lunta katolle" 
(hyvät ja huonot katot).

809. "rakennushirsiä ne jätti ylivuotiseks, 
kasauntuhu" (kasauntuhu eli kuivumaan).

810. "koltti" (olkipatja, myös "kassi").

 811. "ettei sarep pääs kastama" (uutta 
lattiaa, miksi tehtiin katon jälkeen).

 812. "kuinka isoja tuahia oli ni sel 
levysiä kastia mentiin ylöspäin" 
(kasti=suomuksittain tehdyn 
tuohikaton rivi).

 813. "pikkaraiset matalaiset majat 
oltii ko mie oman kazvuajan elin" 
(pienet ja matalat majat, Inkerissä).

 814. "nyt jos et ala lötjötellä mökkööstä 
kohti, niin minä annan pian kattaesen 
hännän" (mökköstä eli mökkiä kohti, 
mökki=mokki, vrt. metsää tarkoittavat
sanat, vrt. moksalaiset).

 815. "katavseippäk kestävä ilman kynsis 
oikke vuaskymmeni, nee o nim vahvoi" 
(kestävät katajaseipäät).

 816. "katerrivvut pantii kaheppuolin, 
a harjariuku oli harakkain alla" 
(kateriuvut=olkikaton painopuut,
harakkain=pareittain laitetut
painopuut).

 817. "siis piti katerivvut vestää ja 
katevitsat kiertää" (vitsat joilla 
olkikaton kateriuvut ja olkikuvot 
sidottiin ruoteisiin).

 818. "siint ei hirttä soa, se on nii katolalva" 
(latvasta kuivunut mänty).

 819. "tuohkattoo ruoteita, olokkattoo 
rimoja, pärekattoo katoalasija" 
(kattojen nimeäminen kateaineen 
mukaan).

 820. "tähä tuparakennuksee pitää laittua 
vahvat katoalashirret" (katonalushirret).

 821. "kylkiseinäl tavotettii ain katonalus tehä" 
(katonalus=katos, lakka).


822. "sit ko ne olis saatup pysty ni sit, 
lyätti se, katoalusta" (kattotuolit pystyyn, 
katoalusta=ruodealusta johon kateaineet 
kiinnitettiin).

 823. "miehet on kaikki katollyönnis" 
(yhdessä tekeminen).

 824. "kyllä soli tapihi, kus tulit meille 
katonnaulookökkähä" (kökkähä eli 
talkoisiin, omat talkoot=omien kesken 
tekemistä, vieraat talkoot=vieraiden 
värväämistä).

 825. "täöty ruvetak katompannoo, 
kun tuuli vei vanaham pois" 
(oman rakentamisen luonteesta, 
kevyttä, omista aineista, 
helppoa korjata ja uudistaa).

 826. "se oli siellä katorrajasa semmonel 
lava yli koko kämpä" (makuulava 
katonrajassa, kämppä=maistuu
lainasanalta).

 827. "kovastippa katonselekä o painunut 
notkolle" (katonselkä eli harja).

 828. "se lykkylauta ol sinä vuonna otettu 
ja se mehonpursto kun huone katottiin" 
(lykkylauta=tuulilauta, mehonpursto
=päädyn koristelauta).

 829. "kattoit sitä Hilja puusarrainta siin" 
(sarrainta eli vajaa, sara).

 830. "joutusampi katatak ku olit isot 
tuohireuvut" (reuvut eli levyt, 
tuohikatot).

 831. "tulloo katto katetuuks" 
(katto-sanan alkuperää).

 832. "näetä kuatuvia kattojahan ne tek 
ennen" (kaatuvia kattoja, vrt. myöhäiset 
harjakatot).

 833. "nep panthin kattoittem päälle 
turphen alle, että veem pittää" 
(tuohilevyt turpeiden alle, 
omia kateaineksia).

 834. "koskuisia ne paljo otti ja tek" 
(teki kattoja koskuisista, 
kuusenkuorista).

 835. "tehääl loimoset" (latvoista 
yhteen sidotut vitsakset, 
heinäkattoon). 

 836. "Matin tupa oli semmonen 
tasakattonen" (tasakatot).

 837. "kattojuoksut" (välikattoa 
kannattavat parrut).

 838. "kattokelles" (kouruksi veistetty 
halkaistu kattopalkki).

 839. "laipiomessa kaikissa on kattokaaret" 
(välikattoa kannattavat hirret).

 840. "kattokouru" (kahdesta laudasta 
tehty tai yhdestä puusta koverrettu 
pärekaton harjansuojus).

 841. "kattokärpät" (harjalta räystäälle 
ulottuvat painopuut joiden tappien 
varaan räystään suuntaiset painopuut 
ladottiin, olkikatossa).

 842. "kattolaipiot on kirveellä halottu" 
(välikaton laudat).

 843. "kirvel halastu ol pare kattolaoraks 
ku sahattu" (oma halkaiseminen, 
vieras sahaaminen).

 844. "ne kattolauvvat ol piällimmäisenä 
siinä tuohkatossa" (painoina vai laudoilla 
katetussa tuohikatossa).

 845. "kattolautojem päällep pantiin 
ennen sammalet" (välikaton lautojen 
päälle, kuivumaan vai eristeeksi).

 846. "ne ol vuan näel lyhkäsiä ne 
kattoliisteet" (kattoliiste=puusta 
kiskottu tai lohkottu kyynärän 
pituinen sälö, vrt. päre).

 847. "ompas vahavat kattoniskat 
laitettu" (kattoniska=välikattoa 
kannattava parru, kattovasa).

 848. "sitten tehtii uun ku ol 
kattopiälles suatu se rakennus" 
(uuni katon jälkeen).

 849. "kattorankinen" (kattoon 
kiinnitetty kankainen sääskisuoja).

 850. "kattorimoloehin sijottaan olet ja 
tuohet vihtapannolla, pärreet naalattaan" 
(omat vitsapannat, vieraat naulat).

 851. "kattoriuvvum paenoina om malat" 
(malka=tuohikaton räystään suuntainen 
painopuu).


852. "mes lyämään ereltäpäin 
kattoruateet kii, että saaraan sitte 
oitis ruveta kattaan" (kattoruode
=vesikaton alusrima tai lauta).

 853. "kattosaloot" (olkikaton 
painopuut).

 854. "kattotalkoukseen tuli koko 
kylän väki pikkupoijista ruveten" 
(vierailta kuulostavat talkoot, 
omat talkoot=pieniä).

 855. "oli kattotalakuukset, ko nuim 
pärehestä tehtihin kattua" (vieraat 
pärekatot, vieraat kattotalkoot).

 856. "kattoturpheita ku kierrethin, 
niin kierhäytethin ittens ympäri, 
se turvet tuli mukana" (turpeiden 
käsittelyä, vrt. turpeilla peitetyt 
talvimajat).

 857. "kattovasojen alapualella 
on se iso hirsi, kurkihirsi, 
mikä mennee sem pirtil läpitte" 
(välikattoa kannattava paksu 
hirsi).

 858. "se kesti kauvemin ku, 
nykynen tikkukatto" (olkikatto, 
tikku eli pärekattoa kauemmin).

 859. "pihtpuoleen tehtiih hirrem 
päehin semmoinen kauhna" 
(kauhna eli lovi, karan 
upottamista varten).

 860. "kaohnaokse tekivät 
ensimmäisee hirtee, se lankku 
pysy siinä kaohnaoksessa" 
(lattialankku kahnauksessa, 
kahnaus=kolo, uurre).

 861. "kaoka aekanen katto oli ja on" 
(tuohikatto).

 862. "se o toi kaukkaseve talo ko isä 
rakens" (aikaa jolloin rakentaminen 
ei maksanut mitään, oikean vapauden
aikaa, vrt. vapautta teeskentelevä
mannesuomi).

 863. "pittää jätteek kaolloo paenumisev 
varalle" (kaulaa, painumisen varaa, 
alaspäin painuvat hirsitalot).

 864. "huanhet asuthan hammaspiille, 
eikä vanhan aijan taphan kaulapiille" 
(huanhet=mökit, asuthan=rakennetaan, 
hammaspiille=hakanurkalle, kaulapiille
=kaulanurkalle).

 865. "kaulattii vaa sellain kolo ja pantii 
toinen hirs päälle" (kaulattiin salvoslovi 
hirteen, nurkkaa tehtäessä).

 866. "kyllä ne kaulas sen kurkhirren" 
(kaulasivat, seinän läpi menevän 
kurkihirren).

 867. "se lyötiin kaorumalleh hirren nenä, 
ei jyrkkeä salavosta" (kauruma=kaareva 
lovi, kouru).

 868. "vestetty ja niskain kautta niskattu" 
(niskattu lattialankut, sovitettu loveamalla 
kannatinhirsiin).

 869. "lyärään toi kaavelilauroitus nyk 
kuno hyvää aikaa" (päätykolmion 
laudoitus, kaaveli=lainasana).

 870. "älä siä tee nii laavoo kattoo, 
ku kaaveli lyysää sillon nii latuskaiselt" 
(laavoo eli loivaa, vrt. laavu).

 871. "kehikolla on huoneet, millon 
lienöö valamiit" (kehikolla huoneet, 
hirsikehikot).

 872. "ei tässä ou hätteä kun pirtti on 
kohta kehikollaan" (hiljaa hyvä tulee).

 873. "hakkoon kehon siihen mökkiini" 
(kehon eli kehikon, vrt. ke=pyöreä).

 874. "siinn on noi kehyspiirut ja niihin 
kiinnitettiin noi katon kannakkeet" 
(kehyspiirut eli ylimmäiset hirret, 
piiru).

 875. "vanhat ihmiset sanovatten 
kehähirsiä unterslaakihirsiks" 
(kerroksittaisen hirsirakentamisen 
alkuperää, suomen puolella 
ruotsalaisilta, karjalan puolella 
venäläisiltä omaksuttua).

 876. "meillä oli kuapan tykönä 
neliaisanen keinu" (kuopan eli 
maakellarin).

 877. "siinä oli nokko siinä että sen sai 
keinutelluksi rekhen" (tukin rekeen, 
lainasanoja molemmat).

 878. "kyllähäm minä nyt jonniim
moeseks tuon katon suan oekeemaan, 
ehä se tuommoeseks keikulaks tuo 
katto suaj jiähä" (katon kunnossa 
pitäminen).

 879. "aijaskota elikkä keittokota" 
(aidaksista laadittu kota jossa 
keitettiin vettä ja ruokaa kesäisin).

 880. "kun käytiin kuapastakin noutamasa 
niiv viätiin kelläriin sitte" (omat kuopat, 
vieraat kellarit).

 881. "mein kellärist on mänt lak sissää" 
(laki eli katto, vrt. maakatto).


882. "lohhoottiin isompia kelteitä pois" 
(kelteitä eli pintalastuja, hirsistä).

 883. "sais nyj jo kaataa ja siirrelläj 
je veistääk kellettä pois" (jotta mökki 
valmistuisi ennen talven tuloa).

 884. "tehthin kelleksistä" (kattoa, 
kelles=halkaistu hirsi tai pyöreästä 
puusta sahattu pintalauta).

 885. "siellä oli niitä kelleskattoja" 
(hirsien puolikkaista tehtyjä).

 886. "kelleslaattia" (halkaistuista 
hirsistä laadittu).

 887. "pitävättenkih jytyäh tual lakal" 
(lakalla eli ullakolla).

 888. "kyllä malko kelpoa hoavastakii" 
(haavastakin, katon malkapuu).

 889. "semmone ahon kemmakko siinä 
taetoo ollas siinä torpam paekala" 
(torppa, kuulostaa lainasanalta).

 890. "jos oj jotaki kempelua, 
sujutettaan se lauta" (kempelua
=mutkaa, sujutettaan=oikaistaan).

 891. "kengättii hirttem päälle ettei 
ne pyöriny" (kengättii eli lovettiin, 
halkaistut lattiahirret).

 892. "pantiin se ympyriäim puol 
alespäi, kenkättiin siih vasojem 
päälle" (kenkättiin vasojen eli 
niskapuiden päälle, lattiahirret). 

 893. "ne ol halkaisemal suuret puut 
halaistu, kengätty siit sellaiset pykälät 
juoneisii kohtoa" (kengätty pykälät 
juoneisiin kohtiin, lattiapuihin).

 894. "se tyvipuoli kun oli paksumpi 
niin se kenkättiin, otettiil lastu 
pois että saatiin tasapaksu" 
(kattoruoteiden tyvipuoli).

 895. "ne kenkäs ensimmäisev 
varvim peällimmäiseen" (varvin 
eli hirsikerran).

 896. "panek kinthaasti kenkinauhlaan 
kuivamhaan" (tulen lähelle kiinnitetty 
puinen kuivausteline).

 897. "oli semmottet kenkät vaa lyäty 
aluspuitten kohralle" (kenkät eli lovet, 
lattiaa tehtäessä).

 898. "ku hakkoat ni sanuot et mänyök 
se kenkähäse hyväst" (menee kenkähäse, 
hirsi paikalleen).

 899. "kenkähuarukka ol seinällä ovem 
pielessä" (oksanhaarasta veistetty 
kenkien kuivausteline, puun muodon
kunnioittaminen).

900. "kenkähäkkärä" (jalkineiden 
kuivausteline).

901. "permantopalkit oli kenkäälty vain 
niih alusimih" (lovettu lattiapalkit, 
alusimih eli aluspuihin).

902. "kuopat os kaevettava sellesee 
kuivaa kennääsee jottei nousis tuluva 
aekaa ves kuoppaa" (kuopan paikasta, 
kevättulvat).

903. "suuressa tuvassa on keppee ilima" 
(keppee eli kevyt, vrt. kodan
ilmanvaihto).

904. "ruskii puol pannaa päälleppäi 
muute se peäsee kepristymmää" 
(ruskea puoli päällepäin, tuohilevyt 
kattoon).

905. "sammalak keritellä, ennen ku neh 
hylliks tällätä" (keritellä=käännellään, 
hylliks=seinän täytteeksi).

906. "nee tul jollan taval röyheleiseks, 
simmoteks kerkiemmeks" (padassa 
kuumennetut tyynyjen höyhenet).

907. "tyynysä täytyy hööhemein ollak 
kerkeellänsä" (kerkeellänsä eli 
pöyheimmillään).

908. "kermakkapuut" (oviaukon 
pielistä tulisijaan ulottuvat puut, 
kodan pohjalla).

909. "kuroomma mennehenä talavena 
parkkumia notta saatihim parioolle 
uurek kerrat" (parkkumia=päällisiä, 
parioolle=patjoille).

910. "tual lakas vois viäl olla yks kerä jos 
eivät ol mihkäh hävittäneht" (lakassa eli 
vintissä, tuohikerä).

 911. "ol kaks ortta, toisiissa ol keskessäkii 
orsi" (orsien määrästä, kaksi tai kolme).


912. "ennen ol tuvas päreorret, keskhirs 
ja peräors" (orsien nimiä).

 913. "keskkurkijaine" (keskimmäinen 
sisäkattoa kannattava hirsi).

 914. "oli peräloitto, keskiloitto ja etuloitto 
eli kiuvvasloitto" (riihen parsien nimiä).

 915. "luuval lakastii keskmaaha päi" 
(keskimaahan eli lattiaan päin, 
vrt. vanhemmat maalattiat).

 916. "muuten ne laskeusi notkalleej joss 
eijj ois olluk keskiniskaa" (keskiniska
=lattiaa kannattava parru).

 917. "keskel tupaa keskiors ja tuvam 
peräl peräors" (keskiorsi ja peräorsi).

 918. "keskivuoli oo harija ja rästivuolev 
välisä" (keskivuoli eli katon lappeen 
keskiosaa kannattava vuoliainen).

 919. "alavitasha se ensim pantii 
sitten keskusvitas ja sitte ylävitas" 
(aitaa tehtäessä).

 920. "ylimpänä ol harjavitas, sitte ol 
keskuvitas ja sittej juohevvitas" 
(aidassa).

 921. "palijolta toiset tuota kastoo niitä 
tervahankij jotta s olis kestäveet ollu" 
(kattopäreitä tervaan).

 922. "ei tommoset taakstualik kestäk, 
kun tulee pal lunta katom pääl" 
(taakstualit eli kattotuolit, 
vieraita sanoja=vierasta
 rakentamista).

 923. "tuahikatto kesti kyllä surutiv 
viiskymmentä aastaikaa kun se vaan 
säällisestit tehtii" (kesti 50 vuotta).

 924. "mitäs pärekkatto, ehän se nyt 
kestännyt tuohikatolle" (oma tuohi, 
vieraat päreet).

 925. "se pittää tuo uuni kesäkseen 
aena korjata" (korjata joka kesä,  
kesä=korjaamisen ja rakentamisen 
aikaa).

 926. "no vierettäehän ne nyt meijän 
tytöt makkoo kesämakkuuksessaa" 
(kesämakkuuksessa eli aitassa,
omaa nuorten asumista, 
vrt. vieraiden keskelle 
pakottaminen).

 927. "olista kesämattoja kuottiin" 
(oljista kesämattoja).

 928. "kesätuoreht koivunkuorta" 
(käytettiin valumuotteina, 
tuohimuotit).

 929. "a kesätuvat ne olliit isommat ja 
ikkunoi enemmän" (kesä ja talvituvat).

 930. "minula on tuola kesävillanahkanen 
helti, joka on kotua tuotu" (helti eli peitto, 
kesävillaisesta lampaannahasta tehty, 
vrt. heltiä).

 931. "kesävillavällyt" (lyhytvillainen 
peite).

 932. "ketari" (sivuseinän ylin hirsi, 
muita hirsikertoja pitempi).

 933. "nekkää ei piäst siinä ketkistymmää" 
(ketkistymmää eli taipumaan, tuetut 
katonalushirret).

 934. "enne on ollu vuateorret ja ne on 
ketristynä" (ketristynä eli taipuneet, 
vaatteiden painosta).

 935. "tupahirret ko ol tuotu metsääst kaikha 
ne pit kettää puhtaaks" (kettää eli kuoria).

 936. "nurmest kettiit turpeet niije päälle, 
painoks" (turpeet sammalien päälle, 
katon painoiksi).

 937. "Tiltu repis niit ketumperssempyhkei"
 (sananjalkoja, patjan täytteeksi).

 938. "mää makaan tuas penkillä, 
ketumpesäs on näil leipomapäivänä 
liika kuuma" (ketunpesä=katonrajassa 
oleva sänky).

 939. "keväs se oli otollinen aika siihen 
salavuhommaan" (hirsimökin
salvaamiseen).

 940. "kevväesin syksyisiv vaehettii olet" 
(vaihettiin oljet, patjoihin).

 941. "kun ol köyhyys sänkyvuoteista ne 
otti niitä vuoteiks" (sananjalkoja vuoteiksi, 
vrt. vuota).

 942. "jättäkää vähä sinne savikolon seinään 
tukisavia, ettei kammakko päälle putua" 
(kammakko eli maankieleke, savea 
otettaessa, vrt. saamelaisten talvimajaa 
tarkoittavat sanat).

 943. "siitto jo vaarallista ottaa someruva, 
ku se on kaivettu nii syvälle kammakolle" 
(someruva=hiekkaa, soraa, kammakolle
=onkalolle).


944. "se teilän poika teki saunan omasta 
päästääs" (oma rakentaminen, 
tulee omasta päästä).

945. "jahkaa kuappaan talvella lämmintä 
ja suvella kylmyyttä" (kuopan pohjalla 
oleva kallio, omat jääkaapit).

946. "siäl jahutti siit riihem pykämisest" 
(pykämisestä eli rakentamisesta).

947. "käi leppeämää semmoiselle levviile 
jakule" (jakule eli jakkaralle).

948. "vasu on niin yläällä, jotta mie en 
ylläs sitä jakutta ottook" (isojen talojen 
ongelmia, vrt. oman kokoiset kodat).

949. "toist istu penkil toist jakul" 
(penkit ja jakut).

950. "pannaan niitä trossinniskoja 
nyn noim meetterij javolla" 
(rossilattian kannatinhirsiä, 
vieraat lattiat, vieraat mitat).

 951. "ennehä ne tehtii siltaniskat 
kahen korttelij javolla ja kuka tek 
harvempaaki" (siltaniskat eli 
lattianiskat).

952. "mittaa ne taakstoolin välit 
semmosella javolla, että korsteeni 
sattuu taakstoolin välihin" 
(taakstoolin eli kattotuolin).

953. "ny siihe ois tehtävä se jako 
tuoho niskotukseen, pannaanko 
ne kyynärän vai metrin javolla" 
(omat kyynärät, vieraat metrit).

954. "otat tualta jakohirreltä" 
(jakohirsi=välikaton alla olevia 
vasoja kannattava hirsi,
ulottuu seinästä seinään).

955. "jakoorsi kannatti leivinorsia" 
(vrt. jakohirsi).

956. "luippatyynyjä tekivät niistä" 
(suovilloista, omat kuidut).

957. "meillähän on puoti ja liiteri 
samassa jaksossa" (puoti=aitta, 
jaksossa=jonossa).

 958. "meiläm pirtim permannot on 
alapualelta jalaattu" (jalaattu
eli lovettu, vrt. tehdä jalkaus).

959. "ne jallaattiin siihen" (ruoteet, 
kattotuoliin).

960. "tavallisist särkemättömist kivist 
olkin se jalka silloin" (talon kivijalka, 
kivien särkemisen myöhäisestä eli
vieraasta alkuperästä).

961. "alimmaine hirs jalakahirs ov vähä 
loajemp" (loajemp eli leveämpi).

962. "huonneej jalakakivet" (lattian 
niskojen kannatinkivet).

963. "meiränki tuvaas on vielä jalaka
laurat" (lattian ja seinän rajaan 
naulatut laudat, eristämistä).

964. "jalakaorsi menöö usenki välikaton 
niskam päälle" (orret ja niskat).

965. "meiläm pirtim permannot on 
alapualelta jalaattu" (jalaattu eli 
lovettu).

966. "ne jallaattiin siihen kattotuoliin" 
(kattoruoteet).

967. "ne oli jalakatolppien nenässä" 
(pienet aitat, hiiriltä suojassa).

968. "malkaan oli tehty jalkaus kahrem
pualen" (jalkaus eli loveus).

969. "jalkinehäkkärä" (oksainen puu
jota käytettiin kenkien kuivattamiseen,
omat huonekalut).

970. "sie jaloksiis makkaa, mie noisem 
pääpuolee" (vuoteen osien nimiä).


971. "tuakaa se jalaku pöyläv viäree, 
että päästään syämää" (jalku eli jakkara, 
halkaistusta hirrestä tehty istuin).

972. "vieras tekkee hyvi, ja istuu siihe 
rahille, ku meijjä ainuo jalaku o rikki" 
(huonekalujen vähyydestä, kota-asumisen 
peruja).

973. "kun olet siin jalkuvillas, nii menestäs 
paneh luukot eteh" (luukot eli ikkunaluukut).

974. "kaksjatkonen se ol se tuvansilta, 
tässä ol se jammaos" (jammaos eli liitos).

975. "jankka" (kaksihaarainen puu jota 
käytettiin seinälautojen tai penkkien 
tukena).

976. "yksmittasista hirsistä ei niit jatkeltu" 
(jatkettu hirsiä, vanhempien hirsimökkien 
koosta).

977. "lautakatot tehtii jatkokatol, jos ol iso 
huonne" (lautojen koosta).

978. "kuinkahaa se pitkä seinä ny pitie 
ryhtisä kun niin on niit jatkoksie nii paljon" 
(epäilyttävät jatkokset, heikentävät 
seinää).

979. "tuo hirsi ei koko seinälle räkkeä, 
siihen on salavettava jatkos" (räkkeä 
eli riitä).

980. "tuvassae on jatkos sillassa" 
(sillassa eli lattiassa).

981. "jaohkammis piretti jaohoi ja leippä" 
(kammissa eli aitassa).

982. "riistakarsinat ain takapuol ja 
jauhokarsinat pihpuolises" 
(karsinat aitassa).

983. "ei pruukkinka sentäs jämt 
jaahomaine sant kelp" (pruukkinka 
eli laastiinkaan, lainasana).

984. "jaohpuari viäres ol lihapuar" 
(puari eli puodin eli aitan).

985. "jauhopuojisa orsiem päällä se 
pullahäkki oli ja hyvästis sielä pullap 
pysy" (pullat eli limput).

 986. "on kovaj jonkullaisen teheny" 
(Muhosjokea noussut lappalainen, 
oikean suomen jäänteitä).

987. "seinävvara siinä pitää ollap päälle, 
jokahallem päi" (hirren pituudessa).

988. "pualikkaat oli kenkätty jotkan kohlalta" 
(kenkätty=veistetty, jotkan=tukipuun).

989. "pannaan jokaksi pitkijä puita jotta ei 
tarvihe jatkoo" (jatkamisen vältteleminen).

990. "pistetä noit ympyrkäisi jotkoi vaa 
sihem pääl" (jotko=veistämätön riuku).

991 "joku neliäkymmentä taloja niit oj joita 
min oon timprannu" (vieraat timpurit, 
vieras kotien toisilla teettäminen).

992. "mettäst otettih murha salko joluks" 
(murha=iso, joluks=kangeksi,
vrt. Murhaniemi).

993. "mahottomat jolut mehtästä 
koivuparrut, ettei katkee ja kivijä paenoks" 
(talon nurkkaa nostettaessa, alimpia 
hirsiä uusittaessa).

994. "pannaa jolut al ni saahaa tukit 
helpoost pyörimääl" (jolut eli pyöreät 
puut).

 995. "se oli tavallisestik kiuvas jommasa
kummasa pieluksesa" (riihen oven
pieluksessa, riihi=lainasana).

996. "tuor rehom pitusia jonokhaita sieltä 
haethin" (rehom=hirsirakennuksen, 
jonokhaita=pitkiä tukkeja).

997. "karteekit meni pesos niin kokohon 
ettei n enää kelepaa kamarihin" (karteekit 
eli verhot, lainasana).

998. "sanottiij jotta pohjavarvi" (ensimmäistä 
hirsikertaa).

999. "kyl jouk salva vaikke ols kun kaks henkke"
(joukko salvaa, saa aikaan).

1000. "siin oj joutavvoo tilloo ollak kurkihirsillääk" 
(peräseinän yläosassa, puhutaan kuin elävistä 
olennoista).


1001. "mees siinä ja joutuim makihir 
rapohon ettet tupahan sitä päästä" 
(makihir eli ulkohuoneeseen, 
kuulostaa lainasanalta, 
vrt. svedujen huussi).

1002. "vittajukko" (riippui kodan 
savuaukosta, päässään oli 
puukoukku pataa varten).

1003. "juoksuparruks sanotaa, 
ne kannattoo noeta takstuolia, 
lähellä riimoo" (riimoo 
eli räystästä).

1004. "ei niitä läpi seinästä ruukataj 
juoksuttoo, se kuurottuu semmonen 
kivi" (kuurottuu, yksistä kivistä tehty 
kiviseinä, vrt. ulko ja sisäseinä eri 
kivistä).

1005. "kyllä son tuo kellari liian kylmä, 
ei sielä maito happane ko juolistuu"
(vieraat kellarit, omat kuopat).

1006. "niihen juoniaisiin alle, mitkä sitä 
lattiaa kannatti" (pantiin kivet, juoniaisiin 
=lattiapalkkien kannatinhirsien).

1007. "juoniaist pannaa seinäst seinää viel 
kivet alle ettei painu" (juoniaisten alle kivet,
omilta kuulostavia hirsien nimiä).

1008. "meillä oj järven hakoja juoniaispuina 
kuopal laipiossa" (laipiossa eli katossa,
omat hirret=luonnon luomia).

1009. "siin oj jo aita menny hyvil lamaan, 
mennys seipeep poikki ja juassus sillä lailla 
nujuun" (nujuun eli vinoon, vieraat aidat,
vieraat karjan pitäjät).

1010. "niij jurrasivat rankisen ulkopuolella, 
ettei saattanu nukkua" (sääsket, rankinen
=sääskiteltta, lainasana).

1011. "et sie ruoja osant ees vettää juskii kii, 
ku kaik vari män harakoile" (juski=savupiipun 
tukkeena käytetty kansi tai levy, vari=lämpö).

1012. "suuret ympyrläiset juskat olliit seinis" 
(katossa tai seinässä oleva savuaukko tai 
savuaukon suljin).

1013. "juskakepi kans yletti hyväst vettää 
juskat auk" (isojen talojen ongelmia).

1014. "pitkät jutkula kivet pantiin ulokoseinii 
ja pyöreemmät sisäseinii" (kiviseinää 
muurattaessa).

1015. "laattian ravoista juuhkaa kylmää, 
ko on huonot multipenkit" (seiniä 
ympäröivät multapenkit).

1016. "muuten laukupuolessa on soma 
makoilla ja nukkua, ko sen laittaa niin, 
että ei kylmäraaki juulasta sisäle" 
(laukupuolessa eli laavussa).

1017. "myö ei käyty paikkailemmaa 
tätä mei tuva rannii, myö tehtiikii 
uusist juurin koko tupa" (vieraat tuvat, 
oma asumusten väliaikaisuus).

1018. "juurikat sijottiin vuoliin kiinij 
ja niitä vasten nojasi se räöstyslaota 
johonka malako vastasi" (juurikka
=räystään reunalautaa kannattava 
koukkupäinen puu).

1019. "pannaa pristaanii kiini juurikka" 
(pristaanii eli laituriin, lainasana
=lainatapa).

1020. "juurikkapöytä" (kuusen 
juuripäästä tehty pöydän kansi).

1021. "juuruskoukut on semmosia näres
seipäetä joehem piähä oj jätetty juurta 
koukuks" (juuruskoukut=malkakaton 
räystäskoukut)

1022. "jylkypuista" (tehty maja, 
kuorimattomista puista).

1023. "siin on viel jymäkkä suoja" 
(suoja eli rakennus, oma s, vieras r).

1024. "tuol pesäorren päässä on jyrkijä 
sokurtoppa" (orsien nimiä).

1025. "toesta sulukanurkaks toesta jyrkäks 
nurkaks" (sanottiin mökin salvoksia).

1026. "kyllä mennee salavoosak kuhaj 
jyssäötellääm muutamia kertoja kurikalla 
päälle" (hirsi salvoonsa).

1027. "jyväpuojisa säilytettiil lihat ja jyvät" 
(jyväpuodissa eli aitassa).

1028. "ei siihej jäeseem maahan saatap panna 
aetaa" (aitojen eteläisestä alkuperästä).

1029. "katotkis sammaltunneet ja jäkältynneet" 
(luomurakentamisen luonteesta, jätteetöntä,
päästötöntä).

1030. "kuj jäljestä aurinkollasku huanetta 
hakataan nin se aina rutkahtelee sitte" 
(yöllä rakentamisesta).


1031. "se ei sua antooj jäläkee" (maapohja 
jolle rakennetaan).

1032. "tehhää tää silta iha juurijaa myöte
uuvestaa, ni saahaa sitt olla kymmänä
vuotta huoleta" (silta eli lattia).

1033. "ne sannoovat nykkyyvellee
kahveriks sellasta pientä suojoo"
(vieraat kahverit, omat suojat).

 1034. "että se tuli vahavam puuroj jäläjiks" 
(jäljiks eli tapaiseksi, savesta, hiedasta 
ja vedestä sekoitettu laasti).

 1035. "tuolla meillä henkaa jellissä kaloja"
(jelli=kalankuivausteline).

 1036. "jällipuut" (kalankuivauspuut).

 1037. "jämeehkö ruuki on parasta,
se ei sotke muurausta" (ruuki eli 
muurauslaasti, lainasana).

 1038. "harijavuoli pannaan tavallisestim 
muita jämäkämpi" (vuoli eli hirsi,
hirsi=lainasana).

 1039. "leviöötä tuahia laroothij järijestänsä" 
(tuohikattoa tehtäessä).

 1040. "pölökky leikattiin suuresta puusta, 
siitä lähettiij järkejään nuil lohkomaal 
lautoja" (lohkotut laudat, sahattuja
vanhempia).

1041. "sitä talloo tekkiit siel järk mittaa" 
(järki mittaa eli ilman piirrustuksia, 
vrt. omituiset "rakennuskuvat",
kaikki "lakisääteinen" vierasta
alkuperää).

 1042. "pitkäjärky" (lavitsa tai laude).

 1043. "järky" (tuolia pienempi 
selkänojallinen istuin).

 1044. "niilä oli järviaitta niilä 
saarenkyläläisilä" (kalastusmatkoilla
käytetty aitta).

 1045. "lanttoluhat ja järviluhat niiss 
oli sisälä, niil lujat ja hyvät" (patjoissa, 
lanttoluhat=lammikoissa kasvaneet
sarat).

 1046. "n oli harjalta sittes semmosella 
jäsennaolalla kii" (tuohikaton malat, 
kairanreikiin pujotetulla tapilla tai 
karalla).

 1047. "eksää nyk kuullu, senkin jästipää, 
notta kokilla ne on sum pyhäverhas" 
(kokilla eli vintillä).

 1048. "heittipä se laattia hetkumasta kum 
pantiij jäökemmät niskat" (hetkuvat 
puulattiat, tyhjän päällä).

 1049. "kylhän siij jäystämiist ol mut ajan 
kanshan kaikkia tehliä" (kattopalkkien 
teossa, halkaistiin kirveillä isoista
puista).

 1050. "ei siitä aejampanosta tuum mittääk 
kur rahikko oj jäässä melekeem maam
pintaa myötev vielä" (aitojen myöhäisestä
alkuperästä).

1051. "tää ei joutunt valmeheks ku jouluks, 
siit ol nii kylmä ja märkä ja jääkkäine" 
(syksyllä rakentamisesta).

 1052. "riu´ut ja sit vasta ne paksut jöntit ne 
painomallaat" (pantiin kärväiden päälle, 
olkikatossa).

 1053. "yks kaakel pahaster rikki muuris 
eikä saanniet eniän toista samallaist tilalle" 
(vieraat kaakelit, vieras kaupoista 
riippuvaisuus).

 1054. "meijä vinti muurin kaakeli ostetti 
kaakelfaprikist ja saatti ni surkkia huanoi" 
(vieras ostaminen, vieraat fapriikit eli 
tehtaat).

 1055. "hää pani skaappii sinne" (kaappien 
vieraasta alkuperästä, tavarankerääjien 
perinnettä).

 1056. "kaari" (kodan käyrä kannatinpuu,
yhdessä kodassa neljä).

 1057. "ku kuu tuli täysilhen sillon se piti 
ollak kaatamasa ne" (rakentamiseen
käytetyt hirret).

 1058. "tarkenooha tääl kaattuva al, vaik ois 
vähä pakkastakkii" (kaattu=lampaannahoista 
ommeltu kangaspäällysteinen peite).

 1059. "kuattuum pan peitteekseen kur rupes 
nukkummaa" (lampaannahkaisen peitteen).


1060. "näetä kuatuvia kattojahan ne tek"
(kaatuvia eli taitekattoja).

1061. "miul ko ei ole peukalo keskel 
kämmepeätä ni miul pitteä olla
orret mis mie kuivoa koavepuita" 
(koavepuita eli tarvepuita,
orsien tärkeydestä).

 1062. "lomalauta piti ollav vähä 
myöllee kahappäin" (lomalauta
=saumaa peittävä lauta, myöllee
=kupera, lautakatossa).

 1063. "se helti kahertaa palio jalakoja" 
(helti eli huopa, porontaljaan 
verrattuna).

 1064. "kahilas" (naulaton yksipuinen 
tikapuu, puun runko johon jätetty 
oksantynkiä).

 1065. "ne vanahat on sanoneet kahilaaksi 
mitä van, jos siinä on ollup paljon 
sellaesija piikkejä" (yleisnimi).

 1066. "se harjaolki veenetti et se tul niin 
kun kahtappei" (väännettiin olkikaton 
harjaoljet, kummankin lappeen puolelle).

1067. "kahteppei vino, sisel kallelas" 
(hirsirakennuksen sinkkinurkka,
vrt. sini).

 1068. "tuohkatto tuulella kahuvvaa" 
(tuohikaton ääniä, vrt. hiljaiset eli
kuolleet "modernit talot").

 1069. "puukahvatha ne ol enne tuva 
oviloiskii, vejäkkien" (luonnonpuiset 
kahvat).

 1070. "välliil laitettiim miehen kalavosev 
vahavunen kahava" (ovenkahva,
kalvosen=ranteen).

 1071. "n on ollus suuria kaikalehia tuahet"
(kattotuohet).

 1072. "sitte saumain kohale, vaikkei 
niitä saumattu lyöthiin kairalauat" 
(lautakattoon, kapeammat laudat).

 1073. "miehä kuvoi enne kasilamattoikii" 
(kaislamattoja).

 1074. "kailanpäistä tulie hyvä matrassi"
(kailanpäistä eli järviruokojen tupsuista,
omat kuidut).

 1075. "mäppäs hakemaa tuoho uutee 
tyynyvvuaruu kailantupsuja" (tyynyn 
täytteeksi, kaislan tupsuja).

 1076. "oom minnäi muana kaeslavuoiteela" 
(kaisloilla pehmitetyssä vuoteessa,
vrt. vuode=vuota).

 1076. "Hermanni ol meillä muuroomassa 
niitä kakluunloeta" (vieraat hermannet, 
vieraat kakluunat).

 1077. "tavalisest olliit kaksinkertaset tuvat"
(syrjääneillä eli komeilla).

 1078. "kakstuumaanen flankku on hyvää 
laattiavärkkiä" (vieraat tuumat, vieraat 
lankut, sahatut=lainasana).

 1079. "särkylautoa oli siitä katto" 
(kodankatto, pyöreästä puusta 
halkaistuista laudoista).

 1080. "kirvehellä särettih vail lautoa, 
kun oli suora puu" (sahojen myöhäisestä 
alkuperästä, sanakin lainaa).

1081. "särrinsuomukseh levo katetah" 
(särjensuomuille, levo eli katto).

 1082. "suosammalel pertti sammaldetah" 
(pertti eli pirtti).

 1083. "sulgaperinöillä on ylen hyvä muata"
(sulilla tai höyhenillä täytetyillä patjoilla).

 1084. "vihmui, läbi lais tuli" (vesi läpi 
laesta eli sisäkatosta, aika vahvistaa).

 1085. "kodisrojoz, huonusrojoz" (rojoz 
eli rakennus, lainasanoja).

 1086. "koin sroju loppih, jo eletäh" 
(hirsirakentamista tarkoittavat sanat 
lainaa).

 1087. "stropilad on nellitahoized, pilatud, 
poikkizin levoh, al agjad on kumavusparrem 
peäl, yl agjoil nokad vastakkah" (stropilad
=vuoliaiset tai kattotuolit, pilatud=sahatut,
agjad=päät).

 1088. "pärelevol om proavilad, sit stropilad, 
sit pottoskad, sit päried" (lainasanoja, 
pärekattojen vieraasta alkuperästä).

 1089. "suurembis pertilöiz on kolmet sropilad, 
poikkizin levoh, nellitahoized libo jyrginäized, 
niil on lavvad pitkin levoh, lavvoim peäl päried" 
(omat kuvaukset, vieraat pärekattoiset 
hirsitalot).

 1090. "parzi stselugoil pilatah lauvaks da lahkoks" 
(laudoiksi ja lahkoiksi pilatut parret eli hirret, 
stselugoil=sahapukilla, lainasana).


1091. "savele keskeh peskuu sotki"  
(peskuu eli hiekkaa, muurauslaastin
tekemistä).

 1092. "sohassa pietäh heinästä i pelvasta 
kolotitah" (soha=lato, tverin-karjala).

 1093. "yhtiäldä päin sohka i toizielda päin 
sohka, i täh näin sohkiim piällä ruvetah 
liadimah vielä pialikkazie vastah" (majaa 
tehtäessä, sohka=haara tai koukkupäinen 
puu, vrt. valokuvat saamelaisten 
talvimajoista).

 1094. "sohkii pietäh sobien libo verkon 
kuivatez" (sohkia eli haarapäisiä puita, 
vaatteiden ja verkkojen kuivaamiseen).

 1095. "kattolauvat pannah soipellustah, 
syrjä syrjäm peällä" (lautakaton 
rakennetta).

 1096. "ukko näm on suojat soanun, 
akka aina apusena" (vrt. kodan 
pystyttäminen naisten työnä, 
miehet apuna, vastakohtia).

 1097. "andakkuo skammi istuotsen" 
(skammi=lyhyt irtopenkki,  istuimien 
nimet lainaa).

1098. "sintsossa pietäh puiziloja" 
(sintsossa eli eteisessä, puuastioita).

 1099. "sipan sija napariella hirteh 
kaivetah" (sipa=tappi, vaarna, 
napariella=napaporalla).

 1100. "zirdakk on jämiembi zirdii" 
(sirti=riuku, salko, kko-päätteen 
merkityksestä).

 1101. "sirdi on järiembi seivästy, 
hienombi riuguu" (sirtit, seipäät 
ja riu´ut).

 1102. "savi sotkennal sitkenöö" 
(saven sotkijat).

 1103. "savi sitkie on" (sitkeää, 
valmista muokattavaksi).

 1104. "saven sitkistytti" (jotakin
varten, laastiin vai astioihin).

 1105. "zitkoi savi" (zitkoi eli vetelä).

1106. "sildulahko on keskel pilattu 
parzi, pindutsura alembaine, 
käveltävy tsura pilattu" (keskeltä 
pilattuja eli sahattuja hirsiä,
lattialahkot).

 1107. "kurensiipini aita kun oli, 
ta sehän oli sama siitä se sijansorkka 
aita" (aitojen nimiä).

 1108. "tulethäi ehtäu sih kellale" 
(ehtoolla kelalle, vrt. kelopirtti).

 1109. "tahnuoz on sellänkandu, 
tahnutpatsaz, kengi loadiu selgäh 
havvan, kengi pattsahah"
(selänkanto eli vuoliaista 
kannattava patsas).

 1110. "sentsoi on seinien sydämez, 
kezil sentsoiz moatah" (porstuan 
itäisempi lainanimi, kesäisin
käytetty).

 1111. "tänäpäi lain viizitostu 
seiväsvälii aidaa" (vieraat aidat, 
oma päivän työ).

1112. "seiväz on däriembi roagoa, 
hienombi siirdii" (seipäät, raakat 
ja siirdit, paksuuden mukaan 
nimeäminen).

 1113. "lagiselg on enimyölleh 
nellitahoine, suurembi lagilahkuo, 
lateselg on vestämätöi parzi" 
(selät ja lahkot, katon ja lattian 
vuoliaisia).

 1114. "sid gu salvammo lattiah sah, 
sit panemmo sellät" (selät, lattiaa 
varten).

 1115. "alembazeh venttsah pidäy 
panna pedäjäzet parred, sit pidäy 
sellät panna enzimäzele ventsale"
(ventsa=hirsikerros, lainasana,
vrt. varvi).

 1116. "kiviine zavoalim" (zavoalim 
eli kivijalka, lainasana).

 1117. "mi ruguo, se i pielekseh" 
(ruguo=heiniä, pielekseh
=tyynyyn, vrt. ruokoja).

 1118. "kolme seinöä oli puusta loajittu"
(kodassa, puiset kodat).

 1119. "seinäss on voarnat sobie riputtoa"
(puiset vaarnat, vaatteiden 
ripustamiseen).

 1120. "keskus, uks, perä, bokku, otsuseiny"
(seinien nimiä).


1121. "seinypoazut pertis sammaldetah, 
a huonuksiz ei" (pirtin ja huoneen 
erosta, paasu=sauma).

1122. "tanhuom peällä saraja" 
(tanhuon=pihamaan, saraja=katos, 
ylinen).

 1123. "mies mäni sarajalla" 
(ylisille).

 1124. "meil on suuri sarai tanhuom 
piällä" (katetut tanhuot).

 1125. "sarai on täyzi heinää" 
(sarai eli lato).

 1126. "saraapordahih pandih uvvet 
lahkot" (lahkot eli halkaistut puut, 
sarajalle vievään porrassiltaan).

 1127. "ots on eländypuoli, a perä on 
saraipuoli" (otsa ja peräpuoli, 
ulkona vai sisällä).

 1128. "sarja" (tuohinauhoista 
punottu matto).

 1129. "mettsäh laitaz zalassu tuulen 
libo vihman tulendan täh moatez" 
(salassu=havu tai risumaja, tuulta 
tai sadetta pidettäessä).

 1130. "salmot vessettih, ristih lyötih"
(hirsitalon nurkat).

 1131. "salbamokivi on aluskivi 
salbamon oal, toittsi pannas seinän 
alus täys kivie" (salpamokivi eli 
aluskivi, hirsikehikon alla).

 1132. "salvaz avai vereän" (vieraat 
salvat, vieraat veräjät).

 1133. "männystä hirtte loajitah perttie 
salvoa, i tossuo pilitäh" (tossuo=lautoja, 
pilitäh=sahataan).

 1134. "meäm tsiistois salvetah kai, 
ei koirankaglah" (salvataan nurkat, 
tsiistois eli tasaisiksi, vrt. siisti).

 1134. "seinät salvetah, sid laid da lattiet 
pannah" (seinien jälkeen laet ja lattiat).

 1135. "semmoset lavat loajittih jotta ne 
oli, altapäin oli onnet ta siitä ylähänä oli 
semmoni salvos ta katto" (onnet eli
ontot, vrt. kantojen päihin pystytetyt
aitat).

1136. "poasuh pannah ruskieta sammalta" 
(poasuh eli saumaan, hirsien väliin, 
vrt. Paaso).

 1137. "pertie sammaldetah, doga parren 
kohtah pannah ruskie sammaldu, kuivoa" 
(parren eli hirren kohtaan, kuivattua
punertavaa sammalta).

 1138. "sid ku salvammo ikkunois sah, 
sid dätämmo ikkulloukod" (loukot eli 
aukot, ikkunoita varten).

 1139. "sid azummo truvan, levole sah 
truvan" (azummo=rakennamme, 
truvan=savupiipun, levole=katolle).

 1140. "havuista loajittu maja, satien ta 
tuulen suoja" (havumajat, tilapäisiä 
suojia).

 1141. "saksa astiloih varoin i venehih 
varoin" (saksa=kala-aitta, varoin
=varalta).

 1142. "groanaz vezi röbevyi vuodamah" 
(vieraat kraanat, metallia=lainasana).

 1143. "majassa moata rötkötetäh"
(makuumajat).

 1144. "pattsahan tyvilöi poltettih, 
savustettih, räkitytettih tulez vähäzel, 
ku muzavoitui" (pystypuiden tyvien 
hiillyttäminen).

 1145. "kivie tinamäntil räjähytetäh"
(vieraat tinamentit, vieraat räjäyttäjät,
vieras luontoa vastaan eläminen).

 1146. "lattiel piettih ennen rogozoa"
(rogozoa eli niinimattoa, niini
=etelän puita, vrt. etelästä tulleet
karjalaiset).

 1147. "rosku pidäy pardeh loadie, 
toine rostie sih" (rosku eli liitoskohta, 
lainasanoja).

 1148. "kiidzimel sammalletah da i rivetäh" 
(kiidzimel=jäkälillä, rivetäh=tilkitään).

 1149. "pertiz on kaks ristorttu, yhtytäh 
pattsahah, peälekkäh nokad" (patsaalla 
yhtyvät ristiorret).

 1150. "saroal on kolme ristupartta rinnakkah, 
nelläz on ylembä, ei laes kiini" (sarajan eli 
katetun pihamaan kattoa tukevia parsia).


1151. "ristuselläm peäl on roagaizet sobii 
kuivata, nokku laes kiini" (kurkihirren 
päällä riu´ut, käytetty vaatteiden 
kuivaamiseen).

1152. "ristaselgäin om poikki lageh, laen oal, 
lagiselgäimie pidämäz, ann ei lämmyttäis" 
(laipiota kannattavien niskahirsien alla 
kulkeva poikittainen tukihirsi).

 1153. "ristuselgäin om poikki pertih yhtel 
peädiel ukstsupunorren kel, muis selliz alatsi, 
toizii selgii vagavuttamaz" (selät ja orret,
kattorakenteita).

 1154. "lagi ritskahtelehes pertis kuivahez"
(pirtin laki, vrt. sisäkatto).

 1155, "voattiet pandih riuvulla kuivamah"
(omat riu´ut, vieraat skaapit).

 1156. "salgo on lyhembi riuguo" 
(salot ja riu´ut).

 1157. "rivvukse hienoloi puuloi sanottih"
(hienoloi eli ohuita).

 1158. "parz on däriembi riuguu" 
(parsi eli hirsi, vrt. selkä).

 1159. "oli heil riuguhine pertine" 
(riu´uista laadittu pirtti).

 1160. "majat ollah, riuguzista liajimma"
(riu´uista laadittu maja).

 1161. "seinäss on voarnat sobie riputtoa" 
(vaarnat vaatteiden ripustamiseen, 
vrt. orret).

 1162. "sillan selgien väliz on ristavusselläd, 
peäl on lahkod" (puulattian rakennetta).

1163. "nin siit oli poikittoan ne toiset 
partiset, rikkapartiset, kiukoan kohalla" 
(riihen partisia, vrt. orsia).

 1164. "rikkupardized on riihez ylähän pätsin 
kohtaz, kymmenine, koz enämb on" 
(pätsin kohdassa, rikkapartiset).

 1165. "riihez ylimäizenn on ladvupardized, 
5-7, mi laihostu, se ladvuparristu, alemba 
ahtospardized, niil tyved lyyhtehien, ladvad 
on kiini lageh, ladvupardized on koavundan 
täh, ahtosparrist on äjjy, pättsis säh, pätsin 
vastal on lyhyöt pardized ahtospardizien
tasal" (riihen rakennetta, partisia joiden 
varassa lyhteet kuivuvat).

 1166. "rikkazu tanhud" (tanhud eli katetun 
karjasuojan maa).

 1167. "ovin on kyugiatta, riiga kyugian ke"
(ovin=riihi jossa kiuas maan alla, riiga
=tavallinen riihi, tverin-karjalassa).

 1168. "ajo riihen kynnyksillä, riisu 
riistasen rekesä" (riistaisen rekensä, 
pyyntiin yhistäminen, vrt. lihojen 
kuivaaminen).

 1169. "riitsi pertti iäre da uvvessah lai
parembi" (riitsi pirtti ääreen, laadi 
parempi, kiinteän rakentamisen
myöhäisestä alkuperästä).

 1170. "svajoa riehkitäh moah ajetah" 
(paalujen lyömisen vieraasta alkuperästä, 
vrt. lainasana vaaja).

 1171. "nellisnurkkani reppänä seinällä 
mi veti savun" (räppänä=seinässä
oleva savuaukko, lainasana).

 1172. "reppänät oldih mussissa 
perttilöissä" (mustissa pirteissä eli 
savupirteissä, savupiippuja edeltäneet 
räppänät).

 1173. "reppänä on kylyn seinässä" 
(oudoksuenko, monet huomioista 
vieraina pidettyjä asioita).

 1174. "reppänä pandih umbeh reppänä
puulla" (räppänäpuulla).

 1175. "tuuli lujah reuhoau, lavit katkoau" 
(lavit eli katon vitsalenkit, omat eli
naulattomat katot).

 1176. "soba sirriz remsahtih, pidäy 
nostoa därilleh" (vaate putosi sirriltä, 
vrt. riu´ulta).

 1177. "ei ne oltu raskahat vain kuitenki 
jotta ei ne tuohep peästy käpertymäh"
(malkapuut tuohikatossa).

 1178. "pidää seinäs rago typitä" (typitä eli 
tilkitä).

 1179. "levoh tuli rago, sen kauti vezi vuodaa"
(levoh eli kattoon).

 1180. "lagi kuivi, kai ragovui" (laki eli 
sisäkatto).

 1181. "ragovutti pakkaine pätsin, kohendoa 
pidäy" (pätsin eli saviuunin, vrt. irtokivistä
koostuva kiuas, irtonainen=omaa, 
kiinteä=vierasta).

 1182. "proutivo lattiele ramahtih" (proutivo 
eli pelti, metallia=lainaa).

 1183. "sytytä päre ta pane srahkoh" (srahko
=pärepihti, kaikki metallinen lainaa).

 1184. "perti pidäz rapata" (rapata seinät
sisäpuolelta, eristämistapoja).

 1185. "kodi on valmis salvettu, nygöi pannah 
lattiad da lajed" (salvaamisen jälkeen
lattiat ja laet).


1186. nganasanit suuntaavat kodan (ma) 
uloskäynnin etelää eli päivää kohti.

 1187. nenetsit laativat makuusijat 
pajuista (päälle poronnahkoja ja heiniä,
oviaukon molemmin puolin).

 1188. nenetsit käyttävät peittoina 
karvatakkeja (yagushka) ja turkiksista 
laadittuja makuupusseja (kukul).

 1189. selkuppien vanhempina 
asumuksina pidetään jokien törmiin 
kaivettuja maanalaisia majoja (karamo, 
pitkiä maanalaisia käytäviä, osassa kaksi
kerrosta, uloskäynti jokeen päin).

1190. selkuppien mukaan kota-asuminen 
omaksuttiin pohjoiseen päin siirryttäessä 
poroja hoitavilta heimoilta.

 1191. enetsit kattavat kodan (mä) taljoilla
(dii=poronnahkapeite, kodat isoja,
yhteen kotaan voi mahtua 12 ihmistä). 

1192. nenetsikotaan kuuluu lattialankut, 
koivunoksista punotut matot, mattoja 
peittävät poronnahat, liesi, matala 
puupöytä, kehään asetetut puusalot
(halkaisija 10-12m) ja salkojen päälle 
asetetut porontaljapeitteet (yhdessä 
peitteessä 8-12 yhteen ommeltua 
taljaa).

 1193. nenetsikodan peitteet voivat
koostua yli sadasta taljasta (ladotaan 
kolmeen kerrokseen).

 1194. nenetsikodan pystyttäminen 
vie 2-3 tuntia (suoritetaan ennen 
pimeän tuloa).

 1195. nenetsikodan (m´ya) 
pystyttämiseen tarvitaan yli 
30 salkoa.

1196. nenetsikodan peitteet (nyuk) 
ommellaan 30-40 poron nahasta 
(yksi nyak peittää puolet kodasta, 
nostetaan lomittain kahteen 
kerrokseen).

 1197. nenetsikodan peite ommellaan 
pehmitetyistä lyhytkarvaisista 
poronnahoista (poronjännelangalla, 
sidotaan poronnahasta punotulla 
nuoralla).

1198. hantien kesäkodan tuohipeitteet 
keitetään ja ommellaan yhteen.

 1199. hantit peittävät kodan lattian 
pihtakuusen havuilla (pidetään kotaa 
puhdistavina, vrt. parantamiseen 
käyttäminen).

 1200. nenetsikodan salot veistetään 
pihtakuusesta (5-8m pitkiä).

 1201. nenetsikodan pystytys 
aloitetaan valitsemalla tulisijan 
kohta (tulisijan ympärille 
ladotaan lattialankut jotka 
päällystetään pajumatoilla 
ja heinillä).

 1202. nenetsit kohdistavat kotien 
oviaukot yhteen suuntaan
(yhden nisin eli leirin kodat).

 1203. nenetsikotaan (mya) tarvitaan 
25-50 salkoa (koosta riippuen, 
voi majoittaa 6-12 ihmistä).

1204. nenetsikodan kehikon alku 
laaditaan kolmesta paksummasta 
salosta (yhteen laadittu 2-3 loukkoa, 
toiseen lovia jotka laitetaan 
ensimmäisen loukkoihin, 
kolmas salko sidotaan kahden 
ensimmäisen haarukkaan).

 1205. nenetsikodan vaakaorret 
sidotaan kolmeen alkusalkoon 
(käytetään keittämiseen).

 1206. nenetsikodan pystytys vie 
noin tunnin (kahdelta ihmiseltä).

 1207. nenetsikodan talvikatteet 
koostuvat neljästä isosta peitteestä
(kahdessa karva ulospäin, kahdessa 
sisäänpäin, kerroksien väliin jää 
eristävä ilmakerros, nurkissa taskut 
joiden avulla nostetaan salkojen 
päälle).

 1208. nenetsikodan salot 
veistetään männystä tai kuusesta 
(vrt. lehti tai pihtakuusesta,
suorat puut).

 1209. nenetsikodan peitteiden 
laatimiseen kuuluu nahkojen 
kuivaaminen ja pehmittäminen, 
lihojen poistaminen, karvojen 
harventaminen, nahkojen yhteen 
ompeleminen ja tulen päällä 
savustaminen (saumojen 
tiivistämiseksi).

1210. hantit kutsuvat heitä 
edeltäneiden kantauralilaisten 
heimojen maanalaisia asumuksia 
sanoilla muv-xot-paul
(maa-kota-kylä).

 1211. hantien mos-heimoa pidetään 
lännestä (uralilta) tulleina 
poronhoitajina (asuivat kodissa), 
toista alkuheimoa poreja etelästä 
tulleina kalastajina (asuivat 
maanalaisissa majoissa).

 1212. enetsit laativat kodan lattian 
kuusen tai pihtakuusen oksista 
(kadi läxäci), heinämatoista (nubai, 
punottu kuivatuista heinistä) ja 
poronnahoista (koba).


1213. nenetsit kutsuvat kotaa 
sanoilla me, mä, ma ja mja.

 1214. nenetsit kutsuvat kotaa 
sanoilla mjak ja mjäq 
(vrt. mökki).

 1215. nenetsit kutsuvat kotaa 
sanalla myaq (myu=sisään, 
myuh=sisässä, myuy=sisus).

 1216. enetsit kutsuvat kotaa 
sanoilla mä ja me.

 1217. enetsit kutsuvat kahta kotaa 
sanoilla mäki ja mäxi 
(vrt. mäki-nen).

 1218. enetsit kutsuvat kodan 
pystyttämistä sanoilla mäci 
moktagus.

 1219. nenetsit kutsuvat 
pysähtymistä / pystyttämistä
sanalla nulta.

 1220. nganasanit kutsuvat kotaa 
sanoilla ma, madha, madhu ja 
matu (vrt. maata, mantu).

 1221. selkupit kutsuvat majaa 
sanoilla mot, cul mot ja motlaka 
(vrt. mota=ovi).

1222. nenetsit kutsuvat aitaa, 
aitausta ja hakaa sanoilla wa, wat, 
waat, watn ja waq.

 1223. nenetsit kutsuvat tilaa, taloa 
ja kylää sanoilla charad, hard, xarad 
ja kalwat.

 1224. enetsit kutsuvat taloa / kylää 
sanoilla kamod ja kamodo.

 1225. nganasanit kutsuvat taloa / 
kylää sanoilla koru, korudha ja 
korutu.

 1226. nenetsit kutsuvat peitettä / 
turkispeittoa sanalla chuutse.

 1227. nenetsit kutsuvat peittelemistä 
sanoilla tontombiu ja tondabsx.

 1228. nenetsit kutsuvat peittämistä / 
peittymistä sanalla syinta.

 1229. nenetsit kutsuvat suojaa / 
katetta sanoilla si ja sji.

 1230. nenetsit kutsuvat peittoa 
sanalla to.

 1231. nenetsit kutsuvat suojaamista / 
peittämistä sanalla sindas.

 1232. selkupit kutsuvat peitettä sanalla 
contirsa.

 1233. nenetsit kutsuvat kulmaa, nurkkaa 
ja nurkkausta sanoilla lohoo, loho ja loxo.

 1234. selkupit kutsuvat nurkkaa sanalla 
saenae.

 1235. nenetsit kutsuvat kynnystä sanalla
njoijad.

1236. nenetsit kutsuvat ovea / oviaukkoa
sanoilla njuo, nyo, no, njoa, noa ja nyo.

1237. nenetsit kutsuvat porttia sanalla 
noni.

 1238. nganasanit kutsuvat ovea / 
oviaukkoa sanoilla hua ja nua.

 1239. enetsit kutsuvat ovea / oviaukkoa
sanoilla no ja nia (vrt. niiata).

 1240. selkupit kutsuvat ovea sanalla 
mota.


1241. nenetsit kutsuvat kattoa sanoilla 
sindmä ja sindma (mä, ma=kota).

 1242. nenetsit kutsuvat kattoa sanoilla
xarad maxalaej (xarad=talo).

 1243. enetsit kutsuvat oksista laadittua
suojaa tai kattoa sanalla läxäci 
(vrt. oksista laadittu lattia).

 1244. selkupit kutsuvat kattoa 
sanalla motipori (vrt. mota=ovi, 
vrt. maamajat joihin kuljettiin 
katon kautta).

1245. nenetsit kutsuvat vuodetta 
sanoilla waaw, vau ja waqw 
(waqna=maata, vrt. vaavi).

 1246. nganasanit kutsuvat 
vuodetta sanoilla bobo, boba 
ja baba (b=w).

 1247. enetsit kutsuvat vuodetta 
sanalla baa.

 1248. selkupit kutsuvat vuodetta 
sanalla taekas.

 1249. nenetsit kutsuvat kodan 
turkispeitettä sanalla myuyko.

 1250. nenetsit kutsuvat kodan 
kattamista porontaljoilla sanalla 
yesye.

 1251. nenetsit kutsuvat kodan 
katteena käytettyä porontaljaa 
sanoilla yeya, jeja ja yeya (y=j).

 1252. enetsit kutsuvat kodan 
katteena käytettyä porontaljaa 
sanoilla dii ja dee.

 1253. nganasanit kutsuvat kodan 
katteena käytettyä porontaljaa 
sanalla djej.

1254. nenetsit kutsuvat lautaa / 
laajaa / leveää sanoilla laqta, 
laqtku ja lata.

 1255. enetsit kutsuvat lautaa / 
laajaa / leveää sanoilla lata 
ja tede.

 1256. nganasanit kutsuvat lautaa / 
laajaa / leveää sanalla tantagaa.

1257. nganasanit kutsuvat lautaa / 
laajaa / leveää sanoilla lohua, 
loxua, lohya ja lohva (vrt. lohja, 
lohko, lohkaista).

 1258. nenetsit kutsuvat lattiaa / 
reen pohjaa sanoilla laqta ja lata 
(vrt. latta, lattea).

 1259. enetsit kutsuvat lattiaa / 
reen pohjaa sanalla lata.

 1260. nganasanit kutsuvat lattiaa / 
reen pohjaa sanoilla locu ja loca.

 1261. selkupit kutsuvat lattiaa 
sanoilla motin ili (mot=maja).

 1262. selkupit kutsuvat lautaa 
sanalla tontipo.

 1263. nenetsit kutsuvat porrasta 
sanoilla tanqsyan ja tanacyh.

 1264. enetsit kutsuvat porrasta 
sanoilla todaci ja tedute.

 1265. nganasanit kutsuvat porrasta 
sanalla tamty´tabsa.

 1266. nenetsit kutsuvat aukkoa / 
reikää sanoilla syi, si ja sji.

 1267. enetsit kutsuvat aukkoa / reikää
sanoilla se ja sie.

 1268. nganasanit kutsuvat aukkoa / 
reikää sanalla sia.

 1269. nenetsit kutsuvat ikkunaa 
sanoilla syidyer ja sider (vrt. syi, 
si=aukko).

 1270. selkupit kutsuvat aukkoa / 
reikää sanoilla mu ja my.


1271. nenetsit kutsuvat kodan 
keskipylvästä sanalla makoda.

 1272. selkupit kutsuvat salkoa / 
pylvästä sanalla motiko.

 1273. nenetsit kutsuvat kodan 
salkoa sanoilla u ja nu.

 1274. enetsit kutsuvat salkoa 
sanalla ci.

 1275. nenetsit kutsuvat korkeaa / 
korkeutta sanoilla pyir, pyircya 
ja pirad.

 1276. selkupit kutsuvat vahvaa 
sanalla orsimil (vrt. orsi).

 1277. nenetsit kutsuvat kodan 
lumivallia sanalla taxh 
(vrt. taxara=murtua, sortua, 
hajota).

 1278. nenetsit kutsuvat aittaa, 
vajaa ja kellaria sanalla tyin.

 1279. nenetsit kutsuvat pöytää 
sanalla tol.

 1280. selkupit kutsuvat pöytää 
sanalla tontipo.

 1281. nenetsit kutsuvat tikapuita 
sanalla tanats.

 1282. nenetsit kutsuvat naulaa sanoilla
tiev ja teb (vrt. tivie=hammas).

 1283. selkupit kutsuvat naulaa sanalla 
tipi.

1284. nenetsit kutsuvat lukkoa sanalla 
taman.

 1285. selkupit kutsuvat lukkoa sanalla 
tama.

 1286. nenetsit kutsuvat tyynyä sanalla 
pirkabt.

 1287. enetsit kutsuvat untuvista tai 
sulista laadittua makuusijaa tai peitettä
sanalla pirina.

 1288. selkupit kutsuvat tyynyä sanoilla 
unal ja unal kota.

 1289. nenetsit kutsuvat rakentamista 
sanalla sertabas.

 1290. selkupit kutsuvat rakentamista 
sanalla meko.

 1291. nenetsit kutsuvat kaivamista 
sanalla sabkas.

 1292. selkupit kutsuvat kaivamista 
sanalla tiliko.

 1293. enetsit kutsuvat hyttysverkkoa 
sanalla jesar.

 1294. selkupit kutsuvat seinää sanoilla 
mot po (mot=maja).

 1295. selkupit kutsuvat tuolia sanalla 
omtitilpo.

 1296. selkupit kutsuvat hyllyä sanalla 
polka.

 1297. selkupit kutsuvat sisällä pidettyä 
puista kaukaloa sanalla pata.

"tsulan om pienem aittoa, lavvaz azuttu" 
(laudoista laadittu aitta).

 "tsulanas pietäs sobii, syömizii, asteidu"
(kuulostaa lainasanalta, na-pääte).

 "omoa kodii ruadau tsomberoittau" (oman 
kodin raataminen).

 "tsereppäh laskiettsou lagi i moatittsa, 
ohluppahirzi on tserepäm pöäl, kattau loan 
nokat" (hirsirakentamisen alkuperää, 
lainasanoja).

 "drankalla katettu om perti" (päreiden itäisempi 
lainanimi, oma sana puuttuu).

 "truba pertiss on katoksem piällä" 
(vieraat pirtit, vieraat savupiiput).

 "trubah näh ostin poltettuu kirpittsää"
(vieraat ostotiilet).

 "sid azummo truvan, levole sah" 
(asummo=rakennamme, levolle=katolle).

 "savupertiz om pättsi mudasavez laittu, 
trubaloukk ylähän" (piippuja edeltäneet 
savuloukot).

 "männystä hirtte loajitah, i tossuo pilitäh"
(tossu=lauta, lankku).

 "sil tonttul rakendi" (tontulle eli
tontille, maistuu lainasanalta).

 "toizuallapäin yhtiäldä päin sohka i toizialda päin 
sohka" (majaa tehtäessä, vrt. valokuvat talvimajojen
tukirakenteista).

 "kuoppu mejjän om pengerez uvves tilas" 
(pengereihin kaivetut kuopat).

 "täz on taloin tila" (vrt. tila).

 "ennen tepolla istuttih" (tepolla eli 
tuikulla, tverin-karjalassa).

 "teppo palau" (tuikku).

 "parret teloil nostetah veiz"
(parret eli hirret).

 "parzien vierettäjes pannah telad"
(parzien=hirsien, telad=pyöreät puut).

 "pidää lattii tazoittaa, siliämbi rodia"
(tasoittaa lattiaa, puulattiat).

 "meni valgiel tanhuol, pihamuah" (valkea tanhut
=halkosuoja, vaja, tanhut=karjasuoja).

 "valgei tanhud on lämmän tanhuon bokaz" 
(lämpimän tanhuen kyljessä).

 "valgiez tanhoaz pietäh regilöi, halgoloi"
(ulkorakennusten nimiä).

 "peräveräj om pihan da valgien tanhoan välil"
(peräveräjä).

 "tahnutsildu, kaks selgeä da peäl lahkod" 
(tanhuen silta eli lattia).

 "se multa luotih ta sem peällä kivijä tä siinä i mettsipirtti"
(multa ja kivijä, vrt. turvemajat).

 "tulethäi ehtäu sih kellale" (kelalle
eli kämpälle, vrt. kela, kelo).

 "puoles sah on leikattu sagar, sih tullah lahkoloin nokad" 
(vuoliaishirteen).

 "äijä ol sillon tuohikattoloi" 
(vrt. tuohella päällystetyt 
kesäkodat).

 "enneiv vet oli tuohikatto"
(tuohikatot, vrt. kaiken oman
kieltäminen).

 "särrinsuomukseh levytuohtu roagoim peäl, syväintsura yläh päi"
(tuohikattoon, roagoim=puiden).

 "se tsuppu oli sielä kiukoam puolella a perä oli tuola, 
tsuppu oli niinkun tämä nurkka ta tuossa kiukoa nin 
siitä miehet tuonne peräh" (suppu ja perä, 
vrt. naisten ja miesten puoli).

 "tsuppu oli niinkun tämä nurkka ta tuossa kiukoa"
(mökkien kuvauksia).

 "sammalem pebruo panoo tykkieks"
(tukkeeksi, tilkkeeksi).

 "tykitäh kuz on loukko" (loukko eli reikä).

 "lasse hirzi uglah" (kulmaan, 
salvokseen).

 "uglah salvettu" (ristinurkkaan).

 "pidää uksipielizet azettaa seinäh"
(oven pielipuut).

 "olihan meilä kaksi ulkoaittoa koissa"
(ulkoaittaa).

 "oli kaloa monelloavuista sielä ulkaitassa" 
(kala-aitat).

 "ulgokuival pannah aittah, kezäkse talvisovad, talvekse kezäsovad"
(vaate-aitat).

 "ulgoseinäl vezi langenou, happanou"
(vrt. katot, räystäät).

 "ulolla haizuu huoneh" (kostealle,
aika etsiä vuotoja).

 "uksen ummisti, toizeh kohtah loadi"
(hirsimökit, helposti muokattavissa).

 "myö vua suojie tiemmä" 
(suojia, rakennusta vanhempi sana).

 "sarajav vajat" (ladon 
portaat).

 "siinä oli portahaiset semmoset matalaiset 
vajaset" (vrt rappuset).

 "huono katto vajattau" (vajattau 
eli vuotaa).

 "panev vajatukseh korvon" (vuotavaan 
kohtaan, sangon).

 "huoneh vajattau" (huoneh eli
hirsimökki).

 "luja katto ei vajata"
(lujat katot).

 "katso kulleh levo vajattaa"
(levo eli katto, vrt. levätä).

 "kodi tuli valmiz" (vrt. kota,
kodit ja pirtit).

 "endizet huonuksed vanhettih, ga pidäy uvvet salvua"
(salvatut huoneet).

 "no siitä nellännen hirsikerram peällä pantih vazat,
hirret mim peällä late lasetah" (late eli lattia).

 "yhtiäldä päin sohka i toizialda päin sohka, i täh 
näin sohkiim piällä ruvetah liadimah pialikkaze vastah"
(majaa tehtäessä, vrt. saamelaisten talvimajat).

 "pandih kuuzen koskuttu" (koskuttu eli
kuorta, ladon katoksi).

 "hirttä vessetäh kirvehellä"
(veistokirveet).

 "ta siitä oli semmosesta lohoksesta katto"
(lohkaistuista eli halkaistuista puista).

 "huavas vestettih laudua" (haapalaudat).

 "vestolavvakse parzi hallattih kahtekse, pinnad eäre vestettih"
(halkaistiin hirsi, pinnat ääreen).

 "vestomiehil ne om piilukirvehed"
(piilukirveet).

 "honkasta vessettih kattolautoja"
(honkalaudat).

 "salmot vessettih, ristih lyötih"
(vrt. salvot).

 "vesa" (turvemaja).

 "veza" (kumpurainen lappalaismaja).

 "laudu viändyi, ei sua levoh panna" (levoh 
eli kattoon).

 "veärykirves pidäv olla tsuppuloin ottajez"
(tsuppuloin eli nurkkien, piilukirves).

 "viiluparzi on ezmäine parsi, kumavusparrem peäl, 
pitkin kodih, ottsuseinäz da peräseinäh" (hirsimökin 
päätykolmion hirsiä).

 "jo algaa viiluo salvua" (viilua eli
päätykolmiota).

 "viilo nostettih tänäpäi, terväh ruvetah 
kattamah" (nostettiin paikalleen).

 "viiloparzi" (katon kannatinhirsi / päätykolmion 
seinähirsi / kurkihirren suuntainen kannatinhirsi).

 "pertti meilä oli viisseinäne, yksi puoleh, toine toizeh, 
seinä kessellä oli" (5-seinäinen, keskellä väliseinä).

 "vilupuoli tulou, et voi elöä" (majassa, 
kesäasuntoina käytetyt maamajat, vanhemman 
asumisen jäänteitä).

 "nellä virgua ajoim pardeh"
(pardeh eli hirteen, 
virka=kolo, uurre).

 "vezikorvon vistih vei" (vistih 
eli verannalle).

 "puut latjattih siitä tuohem peällä, mitä visumpah sem parempi"
(kattoon).

 "vuarnassa nuora rippuu puunassa"
(puunassa eli ladossa).

 "kell oli kaksi nij jotta seinä välissä tä, kellä kala aitta, toini voate aitta"
(aittojen nimiä).

 "ykspuoline maja" (haljispuolikkaista 
tehty, yksilappeinen).

 "maja om metsässä yksipuoline libo kaksipuoline"
(yksi ja kaksipuoliset majat).

 "äiägö ziiroa on ylizissä" (ziiroa=kamaria,
ylizissä=ullakolla).

 "ylittsi pertiz on seinäs seinäh palttsa"
(palttsa eli hylly).

 "äkie pirtti turpehesta tulou"
(äkie eli lämmin, turvepirtit).




mordvalaiset kutsuvat penkkiä 
sanalla ezem.

mordvalaiset kutsuvat latoa
sanalla kardo (kardaz=pihamaa).

mordvalaiset kutsuvat lattiaa
sanalla kijaks (vrt. kije=kuka,
kijak=joku / ei kukaan).

mordvalaiset kutsuvat kotia 
ja kotaa sanalla kudo (kudikelks
=sisäänkäynti, kudopotmo=sisustus, 
sisätila, kudoraske=perhe).

mordvalaiset kutsuvat lankkua
sanalla laz.

mordvalaiset kutsuvat puutarhaa
sanalla pire (pirams=rajata, 
aidoittaa).

mordvalaiset kutsuvat mattoa
sanoilla vatala ja kumba.

mordvalaiset kutsuvat asumista
sanalla erams.

mordvalaisten kotisanastoon
kuuluu kudo, kudine (koti, maja),
kardaz (piha), panema kudo 
(keittokota), kenks (ovi),
pekstamka, kenks kundamo 
(oven salpa), valma (ikkuna),
kiyaks (lattia), stena (seinä),
truba (savupiippu), kustema
(tikapuut), acamo (sänky), todov 
(tyyny), veltamo (peitto),
ozamka (tuoli), lavcya͜lango (hylly),
ocko (kaukalo), veltavks, kudo pra 
(katto), konaks (harjahirsi),
ologa (pylväs), laz (lauta),
cirke (kaari), kirpecy (tiili) ja
porved (laasti).

mordvalaiset kutsuvat talvimajaa
sanoilla telim ja telimerki
(erki=järvi, järven rannalla).

udmurtit kutsuvat tuletonta
kesämökkiä sanalla kenos
(myös kaksikerroksinen
aitta).

udmurtit kutsuvat tulellista
talvimökkiä sanalla korka
(savupiiputon savutupa,
vrt. Korka murt).

udmurttimökkien sisustukseen
kuuluu kotikutoiset
käsinkoristellut verhot,
matot, petivaatteet ja 
liinat (jälkimmäisiä 
ripustettu seinille ja 
orsille, liinojen toinen 
pää koristeltu kolmella 
raidalla, pääväreinä
punainen ja valkoinen).

udmurttien pihapiirin
rakennuksiin kuuluu kua
(kesäkota), maakuoppa ja 
puuvaja.

marit kutsuvat niinimattoa 
sanoilla rogoza ja tsypta
(moksan rogozza).

udmurtit kutsuvat savupirttiä
sanoilla söd korka ja tsyn 
korka.

unkarilaiset kutsuvat savupirttiä
sanalla fustölö.

marit kutsuvat taloa / maataloa
sanalla surt (shotsmo surt
=synnyinkoti).

marit kutsuvat taloa / pirttiä 
sanalla pört (rokpört=maapirtti).

marit kutsuvat nuorista kieroista 
puista tehtyä suojaa sanalla 
shopshar.



saamelaisten siitasanastoon
kuuluu sijde, sidda, sijta, siita, 
siida, siidaz, sijda, sijdd, 
sijd, sijte (siita, talvikylä,
vrt. s-ii-ta, vrt. si-ita, 
si-puu), siidsoobbar (kyläkokous), 
aalmi (kyläkunta, vrt. ilma,
vrt. aa-sielu), sijddkodd (siitakunta), 
sijddnek (kyläläinen), sijddkalddi 
(siidan yhteinen avanto tai lähde), 
siidpäikk (siidan paikka, vrt. päike
=päivä), siidsurr (siidan vanhin), 
sijdarobda, roobda (siidan reuna, 
vrt. routa), sijda, siijda (kylä, 
koti, asuinpaikka), sijdakyeimi 
(siitakaveri, vrt. kaima, keimi, 
keimailla), tälvvsijdd (talvisiita),
kiess-sijdd (kesäsiita), corrsijdd 
(syrjäkylä, reunakylä), mijjan (meille, 
vrt. minä, mia, maja), sijjan (heille, 
vrt. sinä, sija, siita) ja tijjan (teille, 
vrt. tia, tila).

saamelaisten kotisanastoon 
(ovi, kynnys) kuuluu ukse, uksa, 
ucce, ucc, uzz, uccuksa, uksa, uhss, 
uxs, uks (ovi), lasa (ovenpieli, 
vrt. lasanen), iälma (kynnys, vrt. 
ilma, alma), uskidda, kiida (ovenseutu 
loitossa, vrt. usk-iida), portta (portti), 
uske (ovenseutu, ovitila, vrt. uks-akka, 
vrt. usko), uksanjälmi (ovensuu, ä=a), 
tupenjälmi (ovensuu), uksakoozas (kynnys, 
vrt. kuusi, kosahtaa), verejas, verejaa 
(veräjä, vrt. ver-äijä), koozas, kozzas 
(kynnys), pajekoozas (kamana, oven tai 
ikkunan karmi), kärdd (eteinen, vrt. kärttää),
viesker (eteinen), kuettuhss (kodan ovi), 
kooddas, uhsskooddas (kynnys, vrt. kontata),
lokkeed (lukita), sälbbeed (salvata),
uhssloss (oven kamana), uhsskooddas 
(ovenkynnys), piolas (ovenpieli, vrt. 
pola, puoli), koukk (ovenrako), uhsskogg 
(ovenripa, vrt. kokka), uskk (oven puoli, 
oven seutu, vrt. usko-ahkka), uustok 
(ovenvieri), uhss, uksa, uuvsa (ovi, oviaukko, 
vrt. juksata), tupeuksa (tuvan ovi), 
äittiuksa (aitan ovi), sälbi, säälbi (salpa), 
uskiikeeji (ovenseutu, oven pää, vrt. keiju), 
piälla, piällas (pieli, vieri), lasapeles 
(ikkunanpieli) ja uksapeles (ovenpieli).

saamelaisten kotisanastoon (makuutilat) 
kuuluu kuadda, kuada (tyyny, vrt. kuta, 
kata), senga, seenga (sänky), viällud 
(makuullaan, vrt. vällyt), vannad, vannaam 
(loikoa, vrt. vanna), njangad, njangaam 
(loikoilla, vrt. ja=maa, vrt. nga), 
vuoijadattad (levätä, vrt. vuota), 
lääeeid, laajam (sijata vuode), pulttasid 
(nousta makuulta, vrt. ottaa pulttia), 
lennjiistid, lennjist (mennä makuulle, 
panna maata), komolistid (käydä 
pitkälleen), vanettid, vaaneet (maata,
vrt. vainaja), makkud, makkuum (viihtyä), 
saje (kohta, paikka, sija, vuode), ijjasaje 
(yösija, yöpymispaikka), uaddimsaje 
(makuupaikka), uaddaduvah (makaukset, 
vuodevaatteet), pääcis, pacca (patsas, 
pylväs, makuulavan kannatin, vrt. pasa, 
pasi, paasi), uaiviras (makuusijan pääpuoli),
laadjedh, laahtjeet, laahtjiet, lahtjet, 
laccet, lääccid, laaij, lazlaz, lace 
(sijata vuode, vrt. lassi, lasse),
loojduo, luaidoo, loojtuo, luoito, loaido, 
loajdu, loidd, lojd, loajda, lojto (loito,
kodan makuupohja, vrt. laito, laita), 
loovdedh, luebdeet, luobtiet, luobtet, 
luowdet, lyebdid, luobddad, lumded, lomte 
(levätä, vrt. luode, kodan suunta), 
soggesna, sokkie, sogge, sogg, song, sonke 
(makuusijan takanurkka, vrt. sokkeli), 
keärggad (pitkällään, vrt. karata),
vueddes, vuädd (juuri, vrt. vuota, vuode), 
liassmos (lepo), vuannmos (lepo), 
vuannamsaajj (leposija), kuärjjsaajj 
(makuusija, makuukolo, vrt. karja), 
vueddemsaajj (makuupaikka), assi 
(vuodevaatteet), sietted (sijata), 
seattoottad (sijata vuode), vuäddjed 
(käydä vuoteelle), leevvad (panna maata,
vrt. levähtää), liassloottad (panna maata), 
vuäddjed (panna maata), liennjeed (käydä 
loikomaan), loovda, lovduu (peite, vrt.
louta, loutu), liennjsted (loikoa, olla 
makuulla), livveed (olla makuulla,
vrt. liiva), liassad (levätä, loikoa, 
vrt. lasa, liisa), vuannad (levätä), 
rovv (vällyt), siangg (sija, vuode, 
vrt. si-anki), seengjummus (pöyhiminen), 
uvjj (untuva), uvjjoddjal (untuvapeitto), 
uvjjpooddask (untuvatyyny), vueivvrosmuorr 
(päänaluspuu), kätlmos (peite), taakkas, 
njonnaztaakkas (peite, vrt. taakka), 
oddjal (peite), räänn (peite), 
kaattcummus (kattaminen, peitteleminen), 
tuvddummus (peitteleminen, vrt. tuutu), 
uaivvyeles (päänalunen, tyyny), laaudas 
(laveri, lavitsa), loovec (lavitsa), 
tuvdded (peitellä), kuadd (patja, pielus) 
ja peeren (tyyny, pielus).

saamelaisten kotisanastoon (sisustus, 
tavarat) kuuluu lohta, loohta (hylly), 
kosostid, kossoost (ripustaa), onnud, 
onnuum, annoo (olla tarpeen, kelvata, 
tulla käytetyksi, vrt. anoa), ildee (hylly,
vrt. il-sielu, ilta, haltijakuvat), 
omadah (omaisuus), pevdi, peevdi (pöytä,
vrt. peuti, pe-udi), tuavni (pehmike, 
pehmuste, vrt. tauni, tani), raagas, raggas 
(rankinen, hyttyssuoja), peerjas, perjas 
(tuulensuoja, ihmisten tekemä), raidlas 
(tikapuut), hilgottas (hylkytavara), 
vyeles, vuallas (alunen, y=u), paajaas, 
paajaa, pääjas (päällys, päällinen), 
tuavvas, tuavvaa (omaisuus, 
varat, vrt. tavastia), taarbas, tarbas 
(tarve, tarvike, tavara), javalas, javalii 
(vauras), kalvu, kaalvu (tavara), puramuskalvu 
(ruokatavara), varju, vaarju (laavuloude, 
nahka, kangas), renkku, reenku (penkki), 
kiijlu (lamppu, vrt. kiilua), gättsudh, 
gihtsoot, kahtsuot, kahtsot (ripustaa, 
vrt. katsoa, vrt. kaddz-henget), gozastit, 
koccood, kooccad, kezzed, kozazed, keco 
(ripustaa, vrt. kuusi), obmee, oopmie, opme, 
abme, oami, viemme, ome (oma, tavara,
vrt. omia, omistaa), suönjere, suegnjera, 
suonngier, suoner, suonjer, suonjar, 
suenarv, soner (säilytysteline, suonn-jera, 
vrt. suonet eli jänteet), sestid, siästam 
(säästää), luoihattid, luoihat (lainata), 
säävesk, zäävesk (verho), kozsted, kooccad 
(ripustaa), ene, atnet, udnedh (pitää, käyttää, 
vrt. pitää päällä), luoikkad, luoiham (lainata, 
vrt. loikata), rapseh, rapsa, raksa, ropsa, 
ropss, reps, repse (verho, suomen ripsi), 
kärldokilddi (astiahylly), ilddi (hylly),
pordd (pöytä, vrt. portaat), iänasid, 
iänas (paljoksua, väheksymisen vastakohta, 
tavaran keräämisen myöhäisestä alkuperästä, 
vrt. anastaa), riggodah (rikkaus, vrt. rikkoa),
vanudah (niukkuus, vrt. vainuta), kevhi, keevhi 
(köyhä, vrt. kehua, kehua köyhyydellään), 
jeällsosvuott (vauraus, jeäll=elo, porot),
tinga, tiinga (esine, vrt. tingata, tinkiä),
vaaitos, vaajtos (vaihto, vaihtotavara) ja
tuakki, tuahi (parvi, vrt. tuki).

saamelaisten kotisanastoon (rakentaminen, 
teon sanat) kuuluu rijvjum (tilkitty), 
tilkkuum (tilkitty), rijvad, rijvaam 
(tilkitä, vrt. riipiä), tuvded, tuuvdam 
(tukea, työntää, vrt. tuupata), 
tikkadid (tikoittaa, tehdä tikapuita), 
vuadudid, vuaddud (perustaa, vrt. vatupassi), 
piedgid, piedgiim (hajottaa, purkaa,
vrt. petkele), ceggid, ceggiim (pystyttää,
vrt. sekin, kodan salot), njaijid, njaijiim 
(saveta, vrt. naittaa), huksid, huksiim, 
huksee (rakentaa, vrt. uksi), rähtid, 
raahtam (laatia, rakentaa, vrt. raahata), 
rähtistid, räähtist (rakentaa, tehdä, 
vrt. rahti), aidustid, aaidust (aidata, 
vrt. ai-sielu, pyhäköt, haudat), cegattid, 
ceeggat (pystyttää, nostaa pystyyn,
vrt. sekaisin, kotasanastoa), luttid, 
luttiim, lottee (kiilata), sälvid, saalvam 
(salvata eli kiinnittää hirsiä, vrt. salva),
lavvid, lavviim (pystyttää laavu), raeeod, 
raeom (hajottaa, purkaa), saldod, saldom 
(tehdä siltaa, vrt. lattiaa), aidud, aaidum 
(aidata), siähud, siähum, seehum (pystyttää 
havuja tai risuja, suojaksi), piälkkud, 
piälhum, pelkkum (palhoa hirttä, pälkkiä), 
ciäkkud, ciähum, cekkum (salvata hirsiä, 
hakata koloja, vrt. saku), rähtee (rakentaja, 
tekijä), tseäggudh, tseäggoot, tsiekkuot, 
tsäggot, cenko (pystyttää, vrt. sakko, salko), 
assat, aassad, assed (asua, rakentaa), caeggot, 
ceäggud, ceäggad, ceanged, ceanga (pystyttää), 
cakket, cäähid, cääkked, cagged, cakked (työntää, 
asettaa, vrt. sakke), olles, olleet, olliet, 
ollet, olleed, vuallad, voalled, oallad, ole 
(ulottua, vrt. olli, ollinsaari), dappedh, 
dahpat, tahpat, tahppat, dappat, toppad, toppad, 
tepped, texped, teppe (topata, tukkia, typpiä,
vrt. teppo), duvdege, duvdeet, tuvtiet, tuutet, 
duwdet, tuvded, tuvdded, tivded, tuvte (tukea,
vrt. tuutia), poozztummus (kiinnittäminen, 
vrt. posio), sälbbmos, sälbbummus (salpaaminen, 
kiinnittäminen), kiddtummus, kiddjummus 
(kiinnittäminen), teevvai (kunnostaja), 
coggad (tukea, pönkitä, vrt. sokka, soikea), 
naaneed (tukea), tuerjjeed (tukea), notkkad 
(tukkia, tilkitä), toppad (topata, tukkia), 
lätteed (tiivistää, vrt. lattia), vuäneed 
(tiivistää, vrt. vene), caaveed (tiivistää, 
vrt. savi), errtastted (kiilata, kiinnittää), 
lävvad, läävved (saumata, vrt. läpi, lauta), 
savveed (saveta), kärddad (rakentaa, vrt. karttu), 
raajjad (rakentaa, vrt. raita, raija), ceäggad, 
ciaggted (pystyttää, vrt. siekailla), kätted 
(kattaa, vrt. kate), peittad (peittää), taksted 
(peittää), ciokkad (peittää), kaattced (kattaa, 
peitellä), muvrjed (muurata), kaamted (luhistua, 
vrt. kaamea), koccad (luhistua, vrt. kosahtaa),
luädted (luhistua, vrt. lato), cäävted (luhistua, 
vrt. saavi), louddad (laudoittaa), nuärvveed 
(laittaa poikkipuita, vrt. narva), juollatted 
(laajentaa), veeideed (laajentaa), teevvad
(kunnostaa, korjata), korjjeed (korjata), laaddad 
(korjata), ciohttad (korjata), poozzted (kiinnittää), 
kiddteed (kiinnittää), vuänummus (tiivistäminen, 
vrt. vanu), caavummus (tiivistäminen), peelmos 
(sahaaminen, vrt. pilata), saavjummus (sahaaminen, 
vrt. saavi) ja muvrjummus (muuraaminen).

saamelaisten kotisanastoon (rakentaminen, 
katto, orret) kuuluu karba, kaarba (seiväs, 
riuku, vrt. karpaasi), orda, oorda (orsi), 
laaha (laki), lopta, lupta, luupta (ullakko, 
yläkerta, hylly), cokklem (katonharja, 
vrt. sokkelo, sokkeli), laakk, lääkk (laki), 
cokk (laki, vrt. sokka), ruoda, ruottuu 
(ruode, kattolauta, katon tuki), selgiruoda 
(laavupuolen haarujen tuki), ropemuora 
(harjapuu, riuku, vrt. roope), olgoropemuora 
(harjapuu, hirsi), härjimuora (harjapuu, 
riuku), lasapelesmuora (vuoripuu, lauta), 
tuarismuora (poikkipuu kotakorvien välissä,
vrt. taari), vualumuora (emäpuu, vrt. valu, 
vallu, valua), hirsa, hiirsa (hirsi), cagge, 
cage (tuki, vrt. sakke, sakki), uulgah (ulut, 
orret), porthaah (portaat), salvastah (salvos), 
urtastah (irto-orsi), valdattah (haaru, 
laavupuolen pääruode), railaseh, raidlas 
(tikkaat), riijvih (tilkki, tilke, vrt. riiviä), 
lyevdi (lauta), korralyevdi (kourulauta), 
äidi, ääidi (aita, aitaus), lyevdiäidi 
(lauta-aita), viermiäidi (verkkoaita),
kattujyelgi (katoksenjalka, männynkanto),
orrajyelgi (kanipuu, ulku-orren tukipuu), 
kuatipelji (kotakorva), kuaduipelji (juurakon 
korva, haara), kattupelji (katon korva, 
kannatin), kuavkki, kuavhi (rako, ikkunan 
tai oven, vrt. kauhea), tuarjuvuoli (vuoli, 
salvoskatoksessa, vrt. tarja), nävli, näävli 
(puinen naula), seini, seeini (seinä, 
vrt. senni), lyevdiseini (lautaseinä), 
ränni, rääni (ränni), nuarvi (piena, puinen 
tuki tai vahvike), teddam (painopuu, kodan 
turpeiden päällä), kietkam (katoksen kattokaari, 
aitan peruspuu, vrt. kitka), saallam (varho, 
uurre hirressä), vualudas (perustus,
vrt. valu), ruodas, ruottas (ruode, vuoli), 
rakanas (rakennelma, vekotin, laite), 
niskes, niska (niskaparru), toovkos, tovkkos 
(tiiviste, vrt. touko), restahas (räystäs), 
seibhas, seibhaa (seiväs), kuhessalvu (pitkänurkka), 
irrat (suude, puunaulan kiila, vrt. irrota), 
ulguus, ulguu (päällinen, kannatinpuu, kantava 
orsi), vuadu (perusta, pohja, vrt. vatu),
raptu, raaptu (laakakivi, laatta, vrt. rautu), 
kattu, kaatu (katos, katto, laipio), pakkakattu 
(laipio, sisäkatto), cenke, tsäggie, tsaggee, 
tsakkie, tsagge (tuki, pönkkä), colkoj, tjuolge, 
tjuolkuoh, tjuolko (pölkky, salko), colte, 
tjuolde, tjuallda, tjuolta (kanto, pylväs), 
ire, iritahka (puunaula tai kiila, vrt. irene), 
cagge, cagg, cang, ceng̜e (tuki, pönkkä), cuolda, 
cuoldd, culd, cild (kanto, pylväs, vrt. silta),
hirritak, irrat, errat (puunaula tai kiila),
goorvaah, gorvee, korvel, goarve, koarvi, 
kuärvv, kuerv, kierve, korve (korvakko, pielipuu,
vrt. kirves), lyöydee, luovtie, luoute, luowde, 
lyevdi, luvdd, luvd, livde, lovte (lauta, 
vrt. lyödä), alge, olga, olka, holko, holga, 
ulga, olgg, olg, olke (poikkipuu, riuku, suomen 
ulku), bilde, pilta, bilda, piltas, pilte 
(pölkky, paalu, vrt. pilttuu), pielas, bielas, 
pioll, pill, pele (pieles, tukipuu, vrt. pelle,
pelleillä), pole (palikka, pala, vrt. polkea),
siejtnit, seine, saeidne, sejni, seinn, sejnas, 
sejns, sejne (seinä, vrt. sa-eidne, se-eini,
haltijanimet), correei, corros (eriste), 
saansaldd (istuinsilta, lava), cuall (aita,
vrt. salla), äidd (aita, aitaus), koddazvualaz 
(aluspuu), kuärnnam-muorr (askelma-puu,
vrt. kaarna), häärcik (haarapuu, vrt. harsia),
suerrmuorr (haarapuu), kuärvv (haarapäinen 
tukipuu, vrt. karva), cioljmuorr (harjahirsi, 
kurkiainen), määtec (harjahirsi, kurkiainen,
ä=a), riadd (hirsikerta), kerdd (kerta,
hirsikerta), cippsägg (hirsivaarna), käämm 
(kamana, karmi, vrt. käämi, kämmätä), 
loss (kamana, karmi), kuernec, kuornac (kamari), 
käämar (kamari), kätlmos (kate, vrt. katala), 
norros (kate), laakk (katto, vrt. laakkonen), 
laakklunkk (kattoluukku, vrt. lunx-henget),
keädggurr (kivimuuri, vrt. kurri), luvdd, 
perccluvdd, vuollumluvdd (lauta, perselauta),
juätkk, juott (juotos, liitos, vrt. juottaa), 
lohtt, loout (liitos), naappalm, näppummus 
(liitos, vrt. naputtaa), vuell-laakk (välikatto), 
loht, lohtt (ullakko, vintti), vaggmuorr 
(vakapuu, vinkkaorsi), vaujj (vaaja), poikk 
(vaarna, vrt. poika, poikki), sägg (vaarna), 
poodval (multahirret), cagg (tukipuu), 
counnjmuorr (tukipuu), cooggalm (tukipuu), 
kuärvv (tukipuu), tuärjjalmuorr (tukipuu), 
äggev (tukipuu), cipp (tukipuu, vrt. sippi), 
tokk (tilke), kiirbac (tiili), sälgg (salko), 
kobb (räystäs, vrt. kouru), päälkas (riuku,
vrt. palko), riuggi (riuku), kooli (pönkkä, 
tukipuu, vrt. koolata), ceäkksaz, ciekkes 
(pykälä, vrt. sakara), pett (pykälä), pääzzelm 
(pylväs, vrt. pääss-elm, vrt. paaso, posio), 
cuoldd (pylväs, vrt. suoltaa), ceäggmuorr 
(pystypuu), loott (puukiila), vaujj, väujj 
(puukiila, vrt. vaaja), tuäresmuorr (poikkipuu, 
orsi, vrt. tuore), nuärvv (piena, poikkipuu,
tukipuu), nuärvvummus (poikkipuiden 
laittaminen), caazelmuorr (pitkittäispuu), 
tärjj (pitkittäisseiväs, vrt. tarja), 
ciakkum-urr (patsas, vrt. ur-sielu), olgg 
(orsi, vrt. olki, olka), suardd, suordd (orsi, 
vrt. suora, suoro), kuärvv (nyde, vinotuki), 
salddvualaz (niskapuu), demm, lijmm (liima),
lijmmlohtt (liimaliitos), lijmmsäunnj (liimasauma)
ja kyeddid, kuadam (kantaa, kannattaa).

saamelaisten nimeämiin rakennuksiin 
kuuluu njolla, njoola (niliaitta, vrt. nolla
=tyhjä), huksim (rakennus), suaija (suoja, 
vrt. saija), puvrr, puvre, puuvre 
(koju, turvemaja), kyelipuvre (kalapuura),
syeinipuvre (heinäpuura), jäävvilpuvre
(jäkäläpuura), tupe, tuve (tupa, huone), 
hirsatupe (hirsitupa), ävdintupe (autiotupa),
viste (asumus, huone, päcisviste=pylväikkö), 
lavupeeli (puolilaavu, laavupuoli), kuati, 
kuadi (kota, suoja, vrt. kadi, kati),
aarakuati (kota jossa poltetaan avotulta),
hirsakuati (hirsikota), lostakuati 
(lehtikota), lavjekuati (turvekota), 
perttumkuati (ampumakota, vrt. perttu), 
liemaskuati (keittokota), talvaskuati 
(talvikota), äitti, ääiti (aitta, varasto,
vrt. äiti), kyeliäitti (kala-aitta), 
viermiäitti (verkkoaitta, vrt. vermi), 
pivtasäitti (vaateaitta), purramasäitti 
(ruoka-aitta), lyevi, lyeve (lava, suova,
vrt. levi, levittää), kuadadas (kotus, 
suoja), kaadus, kattus, kaattus (aitta, 
katos, väliaikainen), kovos, kovvoos 
(umpilaavu), ardukaadus (katos, 
kaarevakattoinen, vrt. arto=verkkojen
kuivausteline), kamppaa (pikku kämppä),
tuuvaa (tupa, mökki), laavu (keilakota, 
laavu), viäsu (rakennus, talo, vrt. vasu, 
väsy), laatu, laadu (lato), ajtte, aajtie, 
aihtee, aihte (aitta), aite, äjtti, äitt, 
ajt, ajte (aitta), goodie, goohtee, koohtie, 
kohte, goatte, koati, kuett, kuedd, kiette, 
kote (kota, vrt. kohti, kohta), lavvo, laayvu, 
lääv, lavv, lavo (laavu, peittää kuusenoksilla,
vrt. lava, latoa), luevvee, luovvie, luovve, 
lyevvi, luevv, luvv, livve, love (lava, 
säilytyslava, vrt. levi, lovi, vrt. livetä),
barta, parhta, portta, portt, pert, pertte 
(pirtti, vrt. portti, pertti), suöjies, suejjee, 
suojjie, suodje, suoggje, syeiji, sueij, sujj, 
siejja, soje (suoja, vrt. seija), luevv (luova,
lava), jeeel-luevv (jäkäläluova), kuäccevkuett 
(havukota, vrt. kases), sueinnsäärr (heinälato,
vrt. seinä, heinistä tehdyt seinät), sueinnäitt 
(heinälato), kuernec, kuornac (huone), lonnj 
(huone), siorrportt, siorramportt (huvipirtti),
poolasportt (jalaspirtti), juelggäitt (jalka-aitta), 
leednek (jääkellari), kuelläitt (kala-aitta), 
launnkuädaz (kammi, turvekota, vrt. lunni, launi, 
laune), korss (korsu), vuosskäädas (kortekatos),
valddtok-kuett (korvakkokota), seinnkuett 
(seinäkota, salvoskota), soorneckuett (sornekota), 
cokk-kuett (harjakota), keampp (kämppä), 
koovas (laavu, kota), saansaldd (lava), liakk 
(liemu, räkkäsuoja poroille), muorräitt (puuaitta), 
meäcckeampp (metsäkämppä), meäccportt (metsäpirtti),
obbkovvsaz, obbkoovas (umpilaavu), launnkuett, 
launnkuädaz (turvekota), teäll (talas, katos, 
nuottakota), suejdos, suejj, suaidos, suajj, 
syeji, syeje (suoja, vrt. seito, saito), 
piegasyeji (tuulensuoja), leakk, leäkk, liakk 
(porolato, vrt. lakka, lieka), koovaspiell 
(puolikota), cokk-koovas (pistekota), njoll, 
njolläitt (niliaitta), peesi (pesä, vrt. pessi), 
jälstemlonnj (asuinhuone), jälstemportt 
(asuinpirtti), aassamportt (asumapirtti), 
säälves (loude, kangassuoja), värjj (loude, 
kangassuoja, vrt. varjo) ja taalu (talo, tila,
vrt. tallukka, staalut).

Lähettänyt klo
Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)