TULIJAISET

1. vanhasta kodista tuodaan uuteen kekäleitä 
ja tuhkaa.

2. uuden kodin pihalle rakennetaan lumimaja 
(kohtalosta ennustetaan talon ja perheen 
onnea).

3. ensimmäistä uuteen kotiin noudettua vettä 
pidetään pyhänä (haettaessa kiitetään joen, 
kaivon, lähteen tai järven haltijaa ja jätetään 
haltijalle lahja).

4. tupaantulijaisiin tuodaan ruisleipä, suolaa 
ja koivuhalko (tärkein halko).

5. tulijaisiin tuodut lahjat ojennetaan sanoin 
"onnea uuteen tupaan, hyvä vuosi vierahiksi, 
koivuhalko poltettavaksi, ruisleipä syötäväksi".

6. tulijaistapoihin kuuluu talon ympäri 
juokseminen ja perheen onnen ennustaminen 
vahasta, äänistä tai talon yli heitetyistä 
esineistä.

7. uuteen kotiin astuttaessa kumarretaan 
maan neljälle äärelle (toisaalla päivän 
kolmelle suunnalle).

8. tulijaisia vietetään täysikuun aikaan 
(ensimmäinen talon valmistumisen 
jälkeinen täysikuu). 

9. tulijaistapoihin kuuluu kynnyksen 
taakse asettuminen, kukon tai kissan 
nostaminen taloon (kiekuminen / 
naukuminen hyvä enne) ja taloon 
astuminen lahjojen ja vanhasta kodista 
tuotujen koivuhalkojen kanssa 
(emännän ja isännän johdolla).

10. tulijaistapoihin kuuluu talon 
koristeleminen koivunoksin, kiukaan
lämmittäminen ensimmäistä kertaa, 
ensimmäisen leivän leipominen, 
leivän kääriminen valkoiseen 
kankaaseen ja käärön kantaminen 
talon nurkkaan (kodinhaltijalle).

11. tulijaisiin tuodaan samana päivänä 
veistettyjä lastuja ("onni tulee lastussa").

12. tupaantulijaisia vietetään öiseen 
aikaan (toisen tiedon mukaan 
aamulla). 

13. tulijaistapoihin kuuluu kynttilän 
sytyttäminen vanhan talon pyhään nurkkaan, 
esivanhempien hyväksynnän pyytäminen, 
puisen haltijakuvan vieminen vanhan talon 
karsinaan eli maakuoppaan (vanhan emännän 
toimesta), kuvan painaminen rintaa vasten, 
maanhaltijan kutsuminen kuvaan, kuvan 
ojentaminen muuttavalle lapselle, uuteen 
taloon matkaaminen (mukana musta kukko, 
hanhi tai kissa, nuoren emännän leipoma leipä, 
astioita ja pöytäliinoja), eläimen nostaminen 
uuden talon kynnyksen yli, eläimen äänen 
odottaminen, taloon käyminen äännähdyksen 
jälkeen, haltijan kuvan asettaminen talon 
pyhään nurkkaan, karsinan luukun avaaminen, 
haltijan maanitteleminen uuteen kuoppaansa, 
uunin luukkujen avaaminen, liinan ja leivän 
asettaminen talon pöydälle, perheen suojelus-
haltijoiden rukoileminen ja ensimmäisen tulen 
sytyttäminen (nuoren emännän toimesta).

14. vepsäläiset järjestävät tulijaiset täyden
kuun aikaan (taloon muutetaan seuraavana 
aamuna).

15. vepsäläiset uskovat ensimmäisenä taloon 
astuvan häiritsevän maanhaltijan rauhaa 
(haltijan tahtoa tiedustellaan laittamalla 
taloon kissa).

16. vepsäläiset matkaavat uudelle talolle 
leivän, koivuhalkojen, esivanhempien 
kuvan ja kukon kanssa (kukko laitetaan 
sisään kynnykseltä, kiekuminen onnea).

17. tulijaisiin kuuluu kuumien hiilien 
tuominen vanhasta talosta virsussa 
tai ruukussa.

18. vepsäläiset pyytävät uuteen taloon 
astuessaan maanhaltijoiden (Maizand, 
Maemag) hyväksyntää ("isäntä, emäntä, 
tytöt, pojat, päästäkää yöpymään, 
auttakaa elämään vauraasti, helpottakaa 
elämää, antakaa onnea, terveyttä ja 
kaikkea hyvää").

19. uuteen taloon muutetaan uuden kuun 
ilmestyessä (vanhan talon haltija käydään 
kutsumassa muuttoa edeltävänä iltana). 

20. uuteen taloon tuodaan kekäleitä ja 
tuhkaa vanhan talon tulisijasta. 

21. tulijaisiin valmistetut ruuat lasketaan 
vanhan talon lattialle, nostetaan ylös, 
kuljetetaan uuteen taloon, asetetaan 
kiukaan ääreen ja pyydetään kodinhaltijaa 
ottamaan osansa ("käymään kylläisenä 
uuteen kotiinsa").

22. uuden talon lattialle lasketaan sulkia 
ja höyheniä ("haltijan sijaksi").

23. kodinhaltija saatetaan uuteen taloon 
isännän paitaan käärittynä (puinen 
käsivarren mittainen ukko, kasvot hiilletty 
mustaksi).

24. "voi sie tupa, voi sie talo, voi sie hirsine 
huone, voi sie vakaine varustus, seinät 
salvettu salo puista, orret otettu koivupuista, 
pihlajaiset peräpenkit, lavitsat laveat 
lautapuusta, akkunat aka hongista" 
(ensimmäistä kertaa uuteen tupaan 
astuttaessa).

25. uuteen kotiin tuodaan hyppysellinen 
"onnellista maata" vanhan talon alta 
(onnea antavaa, kannetaan myös 
pidemmillä matkoilla).

26. vanhemmat ja sukulaiset antavat 
omilleen muuttaville astioita ja 
vaatetarpeita.

27. "onni uutehe tuppaa, lapse lykky 
lattial, ikä pitkä salvames" (tulijaisiin 
saavuttaessa).

28. "onni uuteen tupaan, hyvä vuosi 
vierahaksi, isännälle itramaha, 
emännälle leviä perä" (tulijaissanoja).

29. "onni uutehe tuppaa, hyvä vuosi 
vieraaksi, rukeinen leipä, koivunen halko, 
toukonen leipä, haapanen halko" 
(onnen toivottaminen).

30. uuden talon haltijaa tervehditään 
asettumalla maahan vatsalleen, halaamalla 
maata, hautaamalla maahan lahja ja 
lausumalla "terve maalle, terve maan 
haltijalle".

31. maanhaltijaa tervehditään polvistumalla 
veräjän kohdalla, laittamalla lakki maahan ja 
pyytämällä haltijalta lupaa asumiseen.

32. uuden talon haltijaa lepytellään jättämällä 
talo hetkeksi tyhjilleen, palaamalla taloon vähän 
ajan päästä, kättelemällä uuninkoukkua ja 
tervehtimällä haltijaa sanoin "terve maa, terve 
tanner, terve manteren eläjä".

33. uuden talon pihamaahan pudotetaan 
neula sanoin "olkoon mun niin hyvä kun 
sunkin".

34. uutta taloa pyhitetään lämmittelemällä 
käsiä hiilloksella sanoin "olkoon tämä talo 
niin lämmin kuin tämä hiilus".

35. uuden talon tulta tervehditään 
kohentamalla hiillosta, katsomalla tuleen 
ja istumalla kevyesti kiukaan päälle.

36. tulijaistapoihin kuuluu "kyynelehtivän 
kynttilän" sytyttäminen koloon (sijaitsee
pyhässä nurkassa).

37. vanhasta talosta otetaan mukaan 
kourallinen multaa (mullassa perheen 
onni eli osa).

38. tulijaisiin tultaessa lausutaan "onnea 
uuteen tupaan, ruisleipä syömisiksi, 
koivuhalko lämpimiksi".

38. ensimmäisen talossa nukutun yön 
unista ennustetaan (naispuolisen 
maanhaltijan ilmestyminen=onnea, 
miespuolisen=levottomia unia, 
unettomuus=parempi vaihtaa paikkaa).

39. uutta taloa tervehditään koivuhalon 
tai pihalta otetun oksan kanssa.

40. uuteen taloon astuttaessa lausutaan 
"onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi, 
tuulen kuivata ta vein vanhantoa, ruisleipä 
syötäväksi, koivuni halko poltettavaksi", 
"terveh tänne, onni uuteh tupah, hyvä vuosi 
vierahikse" tai "halko ta onnie".

41. mari-isä rakentaa kotoa muuttavalle 
pojalleen talon ja aitan (rakentamaan 
opettaminen).

42. marit rukoilevat kodinhaltijaa lasten 
muuttaessa omilleen (menot järjestetään 
pihakodassa).

43. komit rakentavat uudet talot vanhoille 
asuinpaikoille ("vanhojen hyvinä pitämille 
paikoille").

44. komit muistelevat vanhassa paikassa 
asuneita ja vanhan kotipaikan haltijoita 
uuteen paikkaan siirtyessään.

45. udmurtit ottavat uuden talon pihakodan 
(kuala) käyttöön kesällä (tilaisuuteen kutsutaan 
lähimmät sukulaiset ja kanteleen eli guslin 
soittaja).

46. udmurttien kualamenoihin kuuluu suvun 
vanhimman eli sukupyhäkön hoitajan luokse 
matkaaminen ruokalahjojen kanssa (omilleen 
muuttava pari), perillä ruokaileminen ja hääsävelien 
(mudor-suan) laulaminen (parin haltijoiden 
häiden merkiksi), puuron keittäminen, sukukualassa 
vieraileminen, tuhkan ottaminen kualan tulisijasta, 
tuhkan kääriminen valkoiseen liinaan ("pienemmän 
otan, suuremman jätän"), käärön nostaminen 
kualan pyhälle hyllylle (mudor), suvun vanhimman 
taloon palaaminen, yhdessä syöminen, tuhkakäärön 
hakeminen kualasta, uuteen taloon matkaaminen 
laulun ja guslin säestyksellä, nuoren emännän 
suorittama tanssi matkan varrella (hampaissa 
vaskiraha), käärön asettaminen uuden talon 
kualan hyllylle ("minä sinun isäntäsi toin sinut 
tänne kunniakkailla menoilla, älä siis vihastu, 
ja kun me sinua joko ymmärtäen tai ymmärtämättä 
rukoilemme, ota vastaan rukouksemme") ja 
myöhään yöhön asti jatkuva iloitseminen ja 
laulaminen.

47. udmurtit lähtevät vanhasta kodista 
sanoin "oste vorsud, lähde kerallamme 
uuteen paikkaan, älkää vihastuko vanhukset" 
(vorsud=onni, suojelushaltija).

48. udmurttien kualamenoihin kuuluu lastun 
veistäminen vanhan kodin pihakualan katosta, 
kolmen kiven ja tuhkan ottaminen kualan 
tulisijasta ja näiden kuljettaminen uuden 
kodin kualaan (kuljettajan jalat eivät saa 
koskettaa maata).

49. udmurtit kutsuvat uuteen kotiin 
muuttamista sanoilla korka-suan (koti-häät 
eli kodinhaltijoiden häät).

50. tulijaistapoihin kuuluu mullan ja tulen 
kantaminen vanhasta kodista (multa otetaan
vanhempien talon alta).

51. komit kuljettavat uuteen kotiin multaa 
vanhan talon pihalta.

52. udmurtit antavat kotoa muuttavalle 
nuorelle osan perheen uhrivakan sisällöstä 
(toisen tiedon mukaan yhden vakassa 
pidetyistä haltijakuvista).

53. udmurtit valmistavat uuden kodin 
uhrivakan vanhan talon pihakodassa 
(vakkaa säilytetään sukukualassa 
muuttoon asti).

54. udmurtit kutsuvat tulijaisia korka-murtin 
eli kodin-ihmisen päiväksi (kodinhaltijan eli 
perheen suojelushaltijan siirtäminen). 

55. udmurttien tulijaisiin kuuluu puuron 
keittäminen (toisaalla mustan lampaan 
uhraaminen kuusenoksien päällä), lähimpien 
sukulaisten ja ystävien saapuminen (lahjoja 
kantaen), pienen kuusen tai pihtakuusen 
istuttaminen (uuden talon pihaan) ja oksa 
kädessä rukoileminen (pyydetään hyvää 
asumista). 

56. udmurtit muuttavat uuteen taloon 
kiukaan valmistumisen päivänä.

57. uuteen taloon käytäessä "kumarretaan 
kiukaan nurkkaa ja tervehditään maanalaisia".

58. tulijaistapoihin kuuluu kiven ottaminen 
vanhan kodin kiukaan suusta ja asettaminen 
samalle paikalle uuden kodin kiukaaseen.

59. uuden kodin kynnyksen alle tuodaan 
tuhkaa vanhasta kodista. 

60. uuden kodin tulisijaan tuodaan hehkuvia 
kekäleitä vanhasta kodista (eivät saa sammua 
matkalla, kekäleistä sytytetään ensimmäinen 
tuli).

61. udmurtit pitävät muuttaessaan mukana 
veistä (suojeleva esine).

62. nenetsien leirin pystytykseen kuuluu 
tulisijan kiven tai raudan (ensimmäisen 
esineen) laskeminen kodanpaikalle perheen 
naisen (ne) toimesta.

63. savolaiset kutsuvat kodinhaltijan uuteen 
taloon sanoin "jot olkee hyvä ja tulkee uutee 
paikkaa" (jos ei kutsuta "jää itkemään ja 
huono onni seuraa").

64. tulijaistapoihin kuuluu tuhkan ja hirren
pätkän tuominen vanhasta kodista perheen 
vanhimman toimesta (kodinhaltijan uskotaan 
seuraavan kolmen yön päästä, tai "kun on 
tehty tuli kolmasti").

65. uuden kodin tulta poltetaan "kolme päivää 
ja yötä" (varotaan polttamasta puita loppuun, 
huono enne).

66. uuden kodin ensimmäisen tulen laatii 
"lempeä ja hyväluontoinen vaimoihminen" 
(tällöin haltijastakin tulee hyväluontoinen, 
asiaa voidaan varmistella nukuttamalla 
talossa sopuisia ja hyväluontoisia ihmisiä).

67. "onni uutehen tupahan, hyvä vuosi 
vierahiksi, anna tuulen kuivata, vejen 
vanhantua", "terveh mualla, manterella, 
terveh tervehyttäjällä, tämän ihmisen iholla, 
emon tuoman ruumihilla, elämäh asettamah, 
elä vihua kuuna piänä, eläkä sinä ikänä", 
"onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiks, 
rukihini syötäväks, koivuini poltettavaks", 
"terveh pirtti täysines, lautakatto kansones, 
terveh tervehyttäjällä, terveh mua, terveh 
manner, terveh manteren emäntä, terveh 
tervehyttäjällä" (tulijaissanoja).

68. hantit siirtävät vanhasta majasta 
tulen (kekäleet) uuteen majaan 
(vanhaa tulta aletaan kutsua 
"vieraaksi tuleksi", paxat tut).

69. "terveh mail, manderill, endisill 
eläjill, uusill tulokkahill, siks ilmoiks 
igeä, rauhoa rakentamaa, kuuks 
kuldaseks päivyä, rauhua, tervehyttä" 
(maiden tervehtiminen).

70. "onnea uuteen tupah, uusi vuosi 
vieraaks" (uuteen tupaan käytäessä).

71. "onni uudeh tubah, koivunj halgo 
poltettavanna, rugehinj leibä syödävännä, 
hyvä juoma juodavanna, rauhaa tervehytt 
eläjill" (tulijaissanoja).

72. mansit laskevat uuteen leiripaikkaan 
tai uudelle joelle saapuessaan veteen 
ruokalahjan (ennen ensimmäisen veden 
ottamista).

73. mansit uhraavat tulenhaltijalle 
(Lowja-xum) liinaan käärittyjä kolikoita 
uutta asumusta pystyttäessään (uskotaan 
houkuttelevan haltijan paikalle).

74. "peräss om perisopessa, virkki seppä 
mäntyysäk, terveh, terveh tähän tupahan, 
ukon uutehen tupaha" (vieras tervehtii 
taloa).

75. "tuolla pyysin kunniata, tulen vienillä 
kotaan" (miniä, kuljettamalla tulen 
pihakotaan).

76. vanhan kodin tuli kannetaan kynnyksen 
yli takaperin astuen (nostetaan tulisijaan 
leipälapiolla).

77. vanhasta kodista tuotu tuli sytytetään 
sanoin "toin tulen tullessani, valkean 
lämmitelläkseni" tai "tupa tullaksesi, 
huone asuaksesi".

78. "voi sie tupa, voi sie talo, voi sie 
hirsine huone, voi sie vakaine varustus, 
seinät salvettu salo puista, orret on otettu 
koivupuista, pihlajaiset on peräpenkit, 
lavitsat laveat lauta-puusta, akkunat 
aka hongista" (luettiin uuden talon 
valmistuttua, "sekä myöskin ken ensi 
kertaa tupahan tuli").

79. vanhan kodin vedenhaltijaa 
maanitellaan uuteen paikkaan 
viimeisen lähteestä otetun veden 
mukana (vastaavasti toimitaan 
lähteen ehtyessä).

80. mansit laskevat uuden kodin 
tuleen punaisia kankaanpaloja 
(ensimmäisen tulen laatiminen).

81. marit käyvät tervehtimässä 
vettä uuteen paikkaan siirtyessään 
(ilmoitetaan uusista tulokkaista, 
jos asuttu paikka käydään veden 
tunteman ihmisen kanssa).

82. "nouse neitinen norosta, hieno 
helma hettehestä, puhasmuotonen 
purosta, somerosta kaita sormi, 
lähe majan muutantahan, sijojen 
siirräntähän, isommille istumille, 
avarammille aloille" (vanhan kodin 
vedenhaltijaa kutsuttaessa).

83. vanhan kodin vedenhaltija 
nostetaan pahkaisella kauhalla ja 
kuljetetaan uuteen veteen puhtaisiin 
vaatteisiin pukeutuneena (lasketaan 
varoen hetteeseen tai puroon).

84. nenetsit kuljettavat mukanaan 
kuolleen sukulaisen pääkalloa (seuraa 
leiripaikasta toiseen, vrt. suvun perustaja, 
ensimmäinen asuja).

85. "kun oli kolomena yönä perätystem 
pietty samassa paekassa tulta niin siihen 
asettu jo haltie" (tulijaistapoja).

86. "uuzi kodi erähäl on hyövyndäkse, 
a toizel on kuoliekse" (unessa nähty 
uusi koti).

87. "tulkah koti niin hyvä" (luettiin
uutta kotia pyhitettäessä).

88. "eloisija minul on, uuz on eländy
kohtaine" (uusi kohta).

89. "siit alettih elöä elostoa" (elää 
elostaa, uudessa kodissa).

90. "mie uudeh kohtah elevyin" 
(elävyin, opettelin elämään).

91. "kevöällä oltih hirret, a sykysyllä 
elimä uutta pirttie" (elää uutta 
pirttiä).

92. "Marppa-täti kun tuli käymäh, 
se toi halkuo tullessah" (tulijaisiksi).

93. nganasanit syöttävät kodan 
neljää pääsalkoa talvimajasta 
kesäkotaan siirtyessään (pidetään 
elävinä olentoina). 

94. hantit laittavat uuden majan 
alle astioita ja kolikoita maanemo 
Myg ankille (uskotaan ehkäisevän 
maan alta tulevia tauteja).

95. udmurtit muistavat 
kodinhaltija Korka-murtia 
uuteen taloon muuttaessaan 
(tilaisuutta kutsutaan kodin 
häiksi, korka-suan). 

96. mordvalaiset laskevat uuden 
talon kellariin mustan kanan 
(kodinhaltija Kud-avalle).

97. "kum mäni uuteh kotih nin 
ne kun tuli käymäh ensi kerran, 
nin ne toi halon tullessah" (ne toi, 
kantaväestöllä eri tavat kuin 
etelästä tulleilla ruisleivän 
syöjillä).

98. "nouziaized" (tulijaiset).

99. "eländykohtoa hätken noudau, 
igävöitseh" (kotieläin, ikävöi 
vanhaan kohtaan).

100. "se tuli niinkun ossetuksi se 
paikka, siltä moanhaltielta tahi 
Moan emuolta" (tulijaistapojen 
taustalla haltijoiden hyvitteleminen, 
vanhojen ja uusien).

101. "magauta rauhas, miuda täs 
Moaemä syöttäi" (Maan emän 
suojeluksessa oleva kohta).

102. "Muaemä kallis kandajoini, 
ota omakse armahakse täh kohtah" 
(Maan emän suojeluksen 
pyytäminen).

103. "moahardii loadiu pahuom, 
ked ei suvaitse" (hardii eli haltija, 
jokaisella maalla haltijansa).

104. "sid undu ku pahoa nähtäh, 
sanotah, Muaizänd ei laske" 
(laske elämään, jos aletaan nähdä 
pahoja unia).

105. "moasija ei suvaitse, ku mutsoi 
tuoduu pahenou" (suvaitse asumista, 
jos miniä alkaa voida pahoin).

106. "vielä vietih koivuni halko 
männessäh, tsuppuh pantih lotskattih" 
(uuden kodin tsuppuun eli soppeen
eli sisänurkkaan).

107. "onni uuteh tupah, hyvä vuosi 
vierahiksi, tuulen kuivata ta vein 
vanhantoa" (tulijaislukuja).

108. "olijaizil tulimmo, työ elämäh 
rubietto da olemah" (olijaisille, 
vrt. tulijaisille, tulla ja olla).

109. "pidäi hyvin uvves koiz" 
(uusi koti, uusi alku).

110. "mikä tuop vettä mikä valakeeta" 
(veen ja valkean tuominen, vanhimmat 
eli pyhimmät).

111. "i ruvetah hyö elämäh hyvin siid" 
(elämään rupeaminen).

112. "rukehini leipä syötäviksi, unet 
hyvät moattaviksi" (toivotettiin 
emännälle).

113. "nizuine leibäine syödäväkse, 
rieskumaidoine juodavakse, zolotoi 
dengu piettäväkse uudeh kodih 
mennez, sanoo ken tuloo nouzeljaizil" 
(nouseljaisille eli tulijaisiin).



"onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahikse" 
(vuosi kerrallaan).

"semmoni oli tarkotus sillä jotta se kum moanhaltie neät 
on ni se pitäy panna sille lahjakse jotta se elämä mänestyy 
hyvin siitä" (lahja maanhaltijalle).

"lämmeä tuomastu työndi" (tuomastu 
eli tuliaisia, vrt. leivonnaisia).

"Marppa-täti kun tuli meilä kyläh käymäh, se toi kaikittsi halkuo
tullessah ta sano, täss on kahvinkeittohalko ta onnie"
(halko ja onnea).

"uudiziks minul tsuasut toi izä" (tsuasut eli kupit, 
nuorten alkuun auttaminen).

"kum mäntih uuteh pirttih elämäh nin se unissa näyttäyty se moanhaltie"
(näyttäytyi unissa).

"uudeh kodih muututah uvvelkuul elämäh"
(uudella kuulla muuttaminen, uusi alku).

"vanhin velles läks tulda tuomah"
(tulta tuomaan, vrt. uuteen paikkaan
kuljetettu tuli).

"onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi, tuulen kuivata
ta vein vanhantoa" (tuulen kuivata, veen vanhantaa).

"kuda midägi andoi yskällizen, odva kannoimmo kodih"
(yskällisen eli sylillisen, vrt. vieraalta
tuntuva halon antaminen).

komien mukaan kodinhaltija ei 

saavu uuteen kotiin ennen 

tulisijan valmistumista.

marit muistavat kodinhaltijoita

(Port-kuguza, Port-kuva) uuteen 

paikkaan muuttaessaan (lahjoiksi 

leipää ja pannukakkuja).

marit pyytävät kodinhaltijoita

tuomaan uuteen kotiin onnea, 

lapsia ja vaurautta.

kodinhaltijan uskotaan elävän

talon kurkihirressä (muuttaa 

uuteen kotiin vanhasta kodista 

tuodussa hirressä, vrt. tuhkassa).

kodinhaltijan muuttoa voidaan

helpottaa tuomalla uuteen 

kotiin tuhkaa vanhasta 

tulisijasta (jolloin uskottu 

olevan vähemmän yksinäinen).

marit kutsuvat tulijaisten 

pitämistä sanoilla ilemym 

kutlash (antaa tulijaiset, 

vrt. toisten järjestämät).