KOTI PYHÄNÄ TILANA

1. perheen vanhimman (udmurtin töro) paikka 
sijaitsee kiuasta vastapäätä olevassa nurkassa.

2. sadetta ja ukkosta pidetään suotuisina aikoina 
sisällä pidettyihin menoihin (henget kuulolla).

3. ruokaa laittavan naisen ja tulen välistä ei 
kuljeta (pyhä tila).

4. hirsitalo jaetaan miehen ja naisen puoleen 
(kotaperinteen jatkumoa).

5. kynnyksen ja kynnysmaton alle laitetaan 
suojelevia esineitä (sisällä ja ulkona olevan 
välinen rajatila).

6. taloa ajatellaan olevaisuuden kolmen tason 
mukaan (vintti ja katto=ylinen, lattiataso
=keskinen, lattianalus=alinen).

7. ikkunoita, ovia ja räppänöitä pidetään 
väkevinä rajapaikkoina (sisällä ja ulkona 
olevan välissä).

8. kotipiiriin kuuluu koti, pihamaa, 
vedenottopaikka ja lähimetsässä 
sijaitsevat pyhäköt.

9. vieraiden käyttämä rakennus 
puhdistetaan nukkumalla paikalla 
kolme yötä, kaivamalla talon nurkan 
alle kolo, laittamalla koloon kolme 
rahaa, leivänpala ja keppi, lyömällä 
seinään kirves ja loihtimalla "pois 
entiset eläjät, uuvet tulkoot sijaan".

10. mordvalaiset pitävät pihan keskelle 
pystytettyä kotaa perheen hengellisen 
elämän keskuksena (perheen sisäiset 
menot vietetään kodassa, sukupäivät 
pyhässä lehdossa).

11. mordvalaiset pitävät perheen 
tuohivakkoja ja suojelushaltijoiden 
kuvia pihakodan peränurkassa 
sijaitsevalla hyllyllä (kotaan saavat 
tulla vain sukulaiset).

12. pihan keskellä olevaa tyhjää tilaa 
voidaan käyttää pyhäkkönä ("puhdas 
paikka").

13. hirsitalon kynnyshirren päälle 
ei astuta (tietää huonoa onnea).

14. pihakodassa laitetaan ruokaa, 
uhrataan haltijoille ja säilytetään 
perheen onnea suojelevaa pyhää 
vakkaa.

15. talon orsille nostetaan lehmuksinen 
lankku jolla pidetään pyhissä menoissa 
käytettyjä esineitä ja leipiä ("ylös 
kohotettaviksi").

16. talon naisten puoli (tsuppu) sijaitsee 
kiukaan puolella (tsupussa säilytetään 
naisen synnyinkodista tuomaa 
heimotunnusta tai haltijakuvaa). 

17. talon miesten puoli (perätsuppu) 
sijaitsee kiuasta vastapäätä 
(perätsupussa säilytetään miehen 
suvun haltijakuvia ja taikakaluja).

18. talon puolet erottaa toisistaan 
päätyseinään ulottuva pöytä (korkeat 
pöydät myöhäistä perinnettä).

19. talon sisäseinät koristellaan 
poronsarvilla ja lintuveistoksilla 
(hirsien päät muotoillaan linnuiksi, 
ulkopuolelle piirretään päivän ja 
kuun kuvia).

20. hirsitalon keskihirsi jakaa tilaa 
miehen ja naisen puoleen.

21. talon sisäänkäynti rakennetaan 
kiukaan puolelle.

22. talon karsinaa eli kellaria pidetään 
"maan henkien sijana".

23. talon ovien, räppänän ja savupiipun 
karmeihin ripustetaan hauenleukoja ja 
katajanoksia (suojelevia esineitä).

24. kodan pyhänä pidettyä peräosaa 
kutsutaan posioksi (tilassa säilytetään 
perheen arvokkaimpia tavaroita ja 
haltijoiden ja esivanhempien kuvia).

25. tulisijan reunoilla kulkevat puut 
(loitot) jakavat kotaa miehen ja naisen 
puoliin (isompaa kotaa kahden perheen 
puoliin).

26. vepsäläiset kutsuvat talon pyhää 
nurkkaa jumalkodaksi ("jumoukoda").

27. talon kynnyshirren uskotaan olevan 
yhteydessä lapsionneen (poikaa 
toivottaessa hirreksi lyhytoksainen puu, 
tyttöä toivottaessa pitkäoksainen).

28. vieraiden käyttämä talo puhdistetaan 
lyömällä kirves peräseinään sanoin "pois 
entiset eläjät, uuvet tulkoot sijaan" tai 
"pois entiset eläjät, vasta tullehet sijah, 
jotta me rauhan saisimme maata".

29. perheenjäsenen kuoltua vaihdetaan 
asuinpaikkaa tai asutaan jonkin aikaa 
muualla (jatkumoa tavalle vaihtaa 
leiripaikkaa ja jättää kotapuut pystyyn 
kuolinpaikalle).

30. perheen isä leikkaa kotoa lähtevälle 
nuorelle leivänkannikan jonka tämä 
hautaa uuden talon kynnyksen alle 
(samalla valitaan oma puumerkki).

31. talon kynnykselle tuodaan 
ruokalahjoja eli paloja (ozyndym-pal) 
vanhojen nimiä lausuen ja 
onnea ja suojelusta pyytäen.

32. yösijaa pyytäville vastataan 
"onhan talossa lämmintä".

33. udmurttien pyhä nurkka sijaitsee 
pihakodan (kwala) vasemmassa 
peränurkassa ("vanhojen nurkka").

34. udmurtit pitävät pyhän nurkan 
hyllyllä valkoista liinaa, tuoreita lehviä 
ja ruokalahjoja (hyllyn yläpuolella 
roikkuu vakka jossa puinen akka ja 
ukko, "perheonnen varmistajat").

35. udmurtit säilyttävät suvun
haltijoiden kuvia yhteisessä 
sukukodassa ("suuri kota", 
hoitajana suvun vanhin).

36. talon pyhässä nurkassa eli 
kolkassa olevaa hyllyä kutsutaan 
koloksi ("koloizoo kolkka").

37. talon pyhän nurkan hyllyllä 
säilytetään haltijoiden ja vanhojen 
kuvia, koivunlehviä, vitsoja, kuivattuja 
heiniä, lyhteitä, leipiä, kananmunia 
ja taikakaluja.

38. taloon saapuvat vieraat eivät 
astu luvatta kynnystä pidemmälle 
(mieleiset tulijat toivotetaan 
peremmälle).

39. vatjalaiset toivottavat vieraan 
peremmälle sanoin "tuo ylempää, 
tuo ylempäs issumaa, issu lavosoloo".

40. hirsitalon lakiorren uskotaan 
jakavan sisätilaa kahtia (häissä suvut 
pysyttelevät orren eri puolilla).

41. talon takaseinällä sijaitsevan 
seinäpenkin ympärystä pidetään 
miehen alueena (makuulavan 
ympärystä naisen alueena).

42. miehet ja naiset istuvat pöydän 
vastakkaisilla puolilla (vrt. tulen).

43. suvun vanhimman paikka sijaitsee 
pöydän päässä (pöydät myöhäistä 
perinnettä).

44. talon kattohirren välissä pidetään 
ukkoselta suojelevaa katajanoksaa.

45. kodan peräpuolta eli pohjoispuolta 
(boassu, posio) pidetään miehen puolena 
(lähtee posion kautta kalaan ja metsälle).

46. kodan peräpuolta hallitsee 
naispuolinen haltija Boasso-ahkka 
(vrt. miehen haltijakuvien pitäminen 
reessä ja metsäpyhäkössä,
mies=vieras naisen kodassa).

47. kodan etupuolta eli eteläpuolta 
pidetään naisen puolena (tulisijan ja 
oviaukon välinen tila, naispuolisten
ahkka-haltijoiden hallitsema).

48. kodan tulisijan ääressä sijaitsevia 
makuutiloja kutsutaan loaiduiksi eli 
loitoiksi (vrt. loikoilla, loimuta).

49. mordvalaiset säilyttävät kodan 
(kuda) perällä uhrimenoissa käytettyjä 
astioita.

50. mordvalaiset suuntaavat kodan 
oviaukon etelään (turkkilaisilla 
kansoilla itään).

51. mordvalaiset pitävät kodan perällä 
matalaa pöytää jonka päälle ripustetaan 
hopeakuusen oksia ja parantavia kasveja 
(puhtaana pidetty "henkien tila").

52. savupirtin ovi suunnataan etelää kohti 
(ovesta katsotaan ja tervehditään päivää).

53. savupirtin oven yläpuolelle veistetään 
aukko josta voi nähdä kuun ja päivän 
(kodan savuaukon tapaan).

54. savupirtin lattian alusta yhdistetään 
Maan emoon (vrt. lattian kutsuminen 
toiseksi maaksi).

55. marien pihoja asuttavat vanhat koivut 
joita "kovasti rakastetaan" (uskotaan 
tyynnyttävän huminallaan ja vartioivan 
allensa asettuneita).

56. marien kylät näkyvät avoimessa 
maastossa puusaarekkeina (koivuja 
ja kuusia).

57. marit kutsuvat pihamaata "pyhäksi 
maaksi" (pidetään siistinä, lakaistaan 
usein).

58. virolaiset kutsuvat talon (maja) nurkkia 
nimin lie esine nurk (oikea etunurkka sisään 
käytäessä), reieukse körvanurk (kiuasta 
vastapäätä), taka nurk (oikeaa etunurkkaa 
vastapäätä), ahikörvanurk (samalla puolella 
kuin taka nurk, kiukaan takana) ja ahinurk 
(vasen etunurkka, lähinnä kiuasta).

59. virolaisen majan keskellä sijaitsee suuri 
paasi eli pörmkivi (vrt. kodan tulisija).

60. "se ovi tarkotettih nyt itää vastah, päin 
auringonnousuu" (vrt. etelään).

61. "se oavoa autioks huonetta" 
(muurahaisten eli maan väen 
häviäminen).

62. "eloaetan ovem peället tehtiin 
kaeken taloväen karsikot" (karsikot 
eli puumerkit).

63. oven ympärille ripustetaan hauen
leukoja ja katajan tai pihlajanoksia.

64. oven pieleen lyödään kirves tai 
veitsi (suojelevia menoja).

65. marit pitävät pyhässä nurkassa 
olevalla hyllyllä puiden lehviä, 
kynttilöitä, leipää ja kananmunia 
(ruuat haltijoille uhrattuja).

66. udmurtit pitävät pyhän nurkan 
hyllyllä sukuhaltijan (vorsud) koria, 
uhriastioita ja haltijoiden lahjoja 
(hylly peitetään rukousten ajaksi 
valkoisella liinalla).

67. marit eristävät pihakodan (kudo) 
pyhänä pidetyn takaosan väliseinällä 
(izi kudo).

68. marien mukaan pihakodassa elää 
"kotionnen vartija" (jokaisella perheellä 
oma kotansa eli haltijansa).

69. udmurttien pihakotia jaetaan 
perhekotiin (kua) ja suurempiin 
sukukotiin (baddzym kua, 
suuri kota).

70. marit käyttävät pihakotaa ruuan
laittamiseen ja uskonnollisiin 
menoihin (pidetään elämisen 
keskuksena, vrt. alkuperäisenä
asuntona).

71. marien pihoissa kasvaa koivuja, 
lehmuksia, tuomia ja pihlajia 
(muodostavat pieniä lehtoja 
joiden suojassa eletään).

72. udmurttien pihakotaan (kuala) 
kuuluu tulisija, pöytä, honkainen 
penkki, kaksi ortta, pata (roikkuu 
orsista), kaksilautainen hylly eli dzadzi 
(peräseinällä, pään korkeudella, 
ulottuu nurkasta nurkkaan, toisaalla 
kulmahylly), kaksi pientä tuohiastiaa 
(hyllyllä, orsien molemmin puolin, 
sisältävät uhrijuomia), vihreitä lehviä 
(tuohiastioiden vieressä), valkea 
liina (lehvien päällä), haltijoille 
annettuja lahjoja (liinan päällä), 
tuohivakka (pyhäkön sivuseinällä) 
ja maan tasalla pidetty niinenkuorivakka 
(sisältää uhrattujen eli syötyjen lintujen 
höyheniä).

73. udmurtit eivät tuo pyhissä
menoissa käytettyjä esineitä pois 
pihakodasta (puhki kuluneet 
poltetaan, "osa kotaa").

74. udmurtit korjaavat kuluneet 
vorsud-vakat (korjaajina toimivat 
suvun vanhimmat, korjattaessa 
lauletaan loitsuja ja rukouksia).

75. udmurtit pitävät uuden vorsud
-vakan valmistamista pyhänä 
toimituksena (sud vordis=onnen 
suojelija, laaditaan omilleen 
muuttaville nuorille).

76. udmurtit pitävät vorsud-vakoissa 
ihmishahmoisia haltijoita (puisia, savisia 
ja hopeisia), eläinhahmoisia haltijoita 
(hanhi), kolikoita, lintujen luita, höyheniä 
ja muita taikakaluja (vakat pyöreitä, 
soikeita tai neliskulmaisia, halkaisija 
110cm, korkeus 30cm).

77. udmurtit pitävät vorsud-vakan 
alla vihreitä lehviä (talvella kuusen 
tai hopeakuusen, kesällä koivunlehviä 
tai tuoksuvia suoheiniä, vaihtajana
toimii pyhäkön hoitaja).

78. udmurtit ottavat pihakodan
lehvät aina samasta puusta (puuta 
ja pihakodan hyllyä kutsutaan 
yhteisellä nimellä, mudor).

79. udmurtit pesevät lattiat kerran 
kuussa ja pyhiin valmistautuessaan 
(pesemiseen käytetään puhdistavista 
heinistä laadittua vettä ja pihtakuusen, 
katajan ja seljan oksia).

80. talon peräseinän räystäälle 
laitetaan oksa jonka liikkeistä 
ennustetaan perheen onnea ja 
vanhojen tahtoa (etelään 
kallistuminen=myötäistä,
pohjoiseen kallistuminen
=vastaista, oksa haetaan 
"talosta pohjoiseen").

81. talon peräseinän oven päälle 
kiinnitetään lauta jolla pidetään 
metson siipeä (kutsutaan 
"lykkylaudaksi").

82. saamelaiset pitävät vanhoja 
kodanpaikkoja pyhinä (paikkojen
lähellä ei kerätä marjoja, kaadeta 
puita tai rakenneta).

83. hirsitalon pyhä nurkka sijaitsee 
vasemmassa peränurkassa 
(etuovelta katsottuna).

84. hirsitalon katon keskellä olevaa 
paksua hirttä kutsutaan haltijahirreksi, 
kurkihirreksi, syömärihirreksi ja 
selkähirreksi.

85. marit suuntaavat talon etuoven itään 
(ovesta tervehditään ja rukoillaan 
nousevaa päivää).

86. nenetsikota jaetaan miehen puoleen 
(si, kaukana oviaukosta) ja naisen puoleen 
(nio, lähellä oviaukkoa).

87. nenetsit pitävät kodan naisen puolella 
naisen rekeä (siabu, reessä naisen saappaat, 
naisen jalkoja pidetään pyhinä).

88. nenetsit pitävät kodan miehen puolella 
miehen rekeä (haehae han, reessä jousi ja 
miehen suojelushaltijoiden (haehae) kuvat).

89. nenetsit valuttavat maahan verta leiripaikkaa 
vaihtaessaan (verta (haem) pidetään tulen (tu) 
sukulaisena).

90. nenetsit pitävät oven suussa elävää naista 
"vahingollisten voimien karkottajana".

91. nenetsit kutsuvat kodan savuaukosta 
nousevia kipinöitä "taivaantuleksi" ja ohitse 
virtaavaa yötaivasta "tähtiajaksi" (aukosta 
näyttäytyvä otava tarkoittaa aamun tuloa).

92. nenetsit siirtävät kodan syntymän ja 
kuoleman jälkeen (paikassa ei asuta vuosiin).

93. nenetsit pitävät tulisijan ympärystä naisen 
tilana (tilaan yhdistetään sanoja "lämmin" ja 
"täällä", miehen tilaan sanoja "kylmä" ja 
"tuolla").

94. "maata pyyvän maatakseni ja lemmettä 
levätäkseni" (vieraassa paikassa yövyttäessä).

95. "vanhat ulos, uuet sisälle, en min ole ikkää, 
kun aikani" (metsämajassa yövyttäessä).

96. "muut kulkevat kotihin, matkaavat isän 
majoihin, alas laskevat levolle, vaipat villaiset 
vetävät, peitteheksi pehmiähät, ehtosen emon 
kutomat, oman äitin ompelemat" (isän maja, 
emon peitteet).

97. obinugrilaiset kutsuvat kotakylää nimellä 
"tyttöinen kylä, poikainen kylä".

98. "ulos meiät uks viepi, pois porstua vettää, 
otsa ei orteen kolaja, käy ei piä tuvan lakkeen, 
jalka ei sillan liitokseen" (ovesta käymisen 
taianomaisesta luonteesta).

99. marit pitävät pirttiä (pört) elävänä 
olentona (hyvin kohdeltuna uskotaan 
tuovan asujille menestystä).

100. marien mukaan jokaisella pirtillä on 
sielu (pört-ört) jonka pelätään poistuvan 
jos talossa kiistellään tai sotketaan 
(poistuessaan pirtistä tulee "surullinen" 
ja elämä muuttuu vaikeaksi, autiotalot 
örttien hylkäämiä).

101. marit pitävät pirtin ääniä pört-örtin 
liikkeinä (ei pidetä ihmismäisenä 
olentona, "pirtin ilo").

102. marit pyytävät pört-örtin mukaan 
kesäkotaan muuttaessaan (ei ole sidottu 
rakennuksiin).

103. marit muistavat pört-örttiä arkena ja 
vuotuisjuhlissa (arkena annetut lahjat 
lasketaan tuleen).

104. marit kutsuvat pört-örttiä kodan-sieluksi 
(kud-ört) ja kodan-hengeksi (kudo-jumo, 
nimi muuttuu rakennuksen mukaan).

105. "terve tupa tultuvoni, pere kaikki 
kasvunensa" (tervehdyssanoja).

106. "oviseinä on osmonluini, periseinä 
petran luini, sivuseinä sirkun luini, 
tsuppuseinä tsurkan luini" (seinien 
nimiä).

107. "kun läksit ison elolta, eli emosi koista" 
(isän elo ja emon koti, elo=elämä, omaisuus, 
porotokka, viron elu=asuinpaikka, talon henki, 
liivin jel=rakennus, talo, saamen aello
=porotokka, peuralauma).

108. "terve, piha täysinese, ulkoni urohinese, 
lastupiha lapsinese" (pihamaan tärkeydestä, 
leikki ja työtila).

109. "ukko on kontio tsupussa, akka karhu 
kiukoalla" (miehen ja naisen puolet, 
kumpikin hallitsee omaansa=kiistojen 
vältteleminen).

110. hantien mukaan kodan tuohikatteet 
suojaavat säältä ja metsänhaltijan katseelta 
(haltijalle jätetään lihaa jokaisen luun päähän, 
korvaus asumisen aiheuttamasta häiriöstä).

111. "kun hyvänä vierahan tulit, niin parempana 
mäne" (hyvästelysanoja).

112. "tuttuhan meistäkin tuleepi, kuin on 
jouvuin syöminkihe, yksihin on yön sijoihe" 
(yhdessä syöminen, yhistää).

113. talon pitämyspuuksi valitaan puu 
jonka kohdalla maanhaltija ilmestyy unessa 
(haltijan lahjat puun juurelle).

114. vieraiden asuttamaa taloa puhdistetaan 
hakemalla vettä lähteestä, kiertämällä talo 
kolmasti veden kanssa, kaivamalla talon 
alle kuoppa ja kaatamalla vesi kuoppaan 
sanoin "vesi vanhin valvokoon, tuli nuorin 
nukkukoon".

115. vieraiden asuttamaa taloa puhdistetaan 
hakemalla pakkula elävästä koivusta, pälkäre 
veteen kaatuneen puun alta, kuivaamalla 
tarveaineet tulessa, laittamalla pakkulaan 
tuli pälkäreellä, polttamalla tulessa katajan
oksia, pyytämällä "entisiä" poistumaan savun 
mukana, kiertämällä talo tulen kanssa 
ja pitämällä tulta kiukaassa kolme päivää.

116. "toisin toisessa talossa, muiten muissa 
vierahis, ei niinkuin emoisin kois" (emon koti, 
emon tavat).

117. "seizattihi oven suuhu, oven suuhu, orren 
alla, kahen kattilan välihi, kolmen koukun 
kiändimillä" (orsi, kattila ja koukut).

118. "mustah seinäh seisomah, kolmen koukun 
koskovalla, kattilan pitotiloilla" (keittotilan 
kuvauksia).

119. "tuokaha sia tsupulle, vierahalle tullehelle" 
(sijan tuominen vieraalle).

120. "se mäni missä puolessa oli kiukoa, 
tsupukse sanottih sitä" (tsuppu eli kiukaan 
puoleinen etunurkka, vrt. perätsuppu).

121. "no se oli perätsuppu, soppitsuppu, 
ovensuutsuppu, sivutsuppu" (tsuppujen 
eli nurkkien nimet).

122. "ka nouze sie kälyseni tänne 
tsuppuh, elägö issu ovensuussa" 
(tsuppuun kutsuminen).

123. "izon koissa istuossa, emon 
koissa astuossa" (ison ja emon 
koti).

124. "kuhun myö hänen istutamme, 
suureen tsuppuun, päivän kohtaan" 
(vieraan istuttaminen).

125. "kun minä menen tupahan, 
oven suuhun seisatame, ei tultu 
likistämähän, käyty ei kättä 
antamahan" (likistäminen ja 
käden antaminen).

126. "pimiä isoton pirtti, vaikk on 
täynnä ikkunoita, löylytön emoton 
sauna, vaikka löyly lyötäneh" 
(vanhempien tärkeydestä).

127. sanalla kenttä tarkoitetaan 
tasaista joen tai järven rantaa ja 
kodan ympärillä olevaa tasaista 
aluetta (saamen giedde).

128. sanalla kiekerö tarkoitetaan 
porojen tallomaa lunta, tasaiseksi 
tallautunutta lunta, kodan ympärillä 
olevaa maata, pihaa ja talvitietä 
(saamen ciegar).

129. sanan kota muotoja ovat kodane 
(karjala), koda (lyydi, vepsä, viro), 
keta (vatja), kuoda (liivi), goatte 
(saami), kud (mordva), kudo (mari), 
kuala, kwala, kowa, korka (udmurtti), 
kola, ke, kev, ko, ka, ku (komi), 
kat, xot, xat (hanti) ja haz (unkari).

130. sanalla kota tarkoitetaan emää, 
kohtua ja sikiökalvoa (kodan elämää
suojelevasta luonteesta, vrt. kohdun 
kutsuminen lapsikodaksi).

131. sanalla kynnys tarkoitetaan kynttä, 
sormea, hammasta ja jalkaa (asumusten 
pitäminen elävinä olentoina).

132. sanalla loude tarkoitetaan kotapuiden 
päällä pidettyjä katteita (saamen loawda).

133. sanalla manner tarkoitetaan 
pihakodan pyhää nurkkaa (udmurtin 
mudor), kodan haltijaa, kodan pohjaa 
(komin mudör), kodan seinien alaosaa, 
maata jolla kodan seinät tuetaan talvella 
ja maassa asustavia sukulaisten henkiä 
(saamen maddar-aggja=kantaisä, 
maddar-akko=kantaemo).

134. sanalla permanto tarkoitetaan 
maata, tomua, kodan maalattiaa ja 
kodan lattiapölkkyjä (viron perm, 
saamen baerbmek, vrt. permalaiset, 
maassa asuvat, maata pyhänä pitävät).

135. sanalla räppänä tarkoitetaan 
kodan, saunan ja metsämajan 
savuaukkoa (viron räpna-auk, 
udmurtin dzopi, komin reped).

136. sanalla sini tarkoitetaan majan 
takaosaa (samojedin si, sin), etuosaa 
(samojedin se, san, syn), etunurkkaa 
(samojedin sit), peräseinää (samojedin 
sin), oviaukon poikkipuuta (saamen 
cagna), sivuseinien ylintä hirttä ja 
räystäs eli siihirttä (suomen sii).

137. sanalla soppi tarkoitetaan kiukaan 
nurkkaa, kiukaan ja seinän välistä tilaa, 
kiukaan puoleista peränurkkaa ja kodan 
sisänurkkaa (mordvan sopo=paikka 
missä säilytetään arvokkaita ja pyhiä 
esineitä).

138. sanalla ulku tarkoitetaan kodan 
riukuja ja poikkipuita (saamen olga, 
kantauralin ule).

139. sanalla uudin tarkoitetaan kätkyen 
ja makuutilojen suojaamiseen käytettyjä 
kankaita ja nahkoja (inkerin uin, karjalan 
uuvin).

140. sanalla vuoli tarkoitetaan kodan 
kannatinpylvästä, tuohikaton ruodepuita 
ja hirsitalon vuoliaishirttä (karjalan 
vuoliainen, saamen vuli).

141. sanalla elämä tarkoitetaan asumusta, 
asuinpaikkaa ja rakennusta (elämän 
keskipiste, saamen aellem).

142. sanalla laavu tarkoitetaan puolikasta 
kotaa, havuista kyhättyä makuupaikkaa 
ja kotaa jonka riu´ut ovat pystysuorassa 
(saamen lavvo).

143. sanalla ponka tarkoitetaan kuusen
kuorilla tai havuilla katettua maasta 
kohotettua majaa (saamen puogge,
vrt. ponkaista).

144. mansit yhdistävät Kaltas-ekwaa 
(syntymän jumalatar, heimototeemi)
kotirauhaan ja elämään seinien 
sisäpuolella (majoissa haltijalle 
pyhitettyjä helmiä, liinoja ja paikkoja).

145. mansien mukaan Kaltas-ekwa 
lähettää enteitä perhe-elämään 
liittyvissä asioissa (sisään lentänyt 
perhonen).

146. mansit pitävät tulisijan ja peräseinän 
välisessä kolossa Samsaj-ojkan (näkymätön
-vanha-mies) kuvaa (haltijan uskotaan 
vartioivan ovea ja suojelevan perhettä 
vahingoilta ja taudeilta, lahjat kaivetaan 
lattian alle).

147. mansiperheiden suojelushaltijoihin 
kuuluu majan ylisiin yhdistetty Maailmaa
-katsova-mies (haltijan lahjat lasketaan 
pyhänä pidetyn eteläseinän (mul) ääreen).

148. mansit pitävät Maailmaa-katsovaa
-miestä perheen vakauden ja terveyden 
antajana (ruumiillistuu kauniisti 
kirjailtuihin pyhiin liinoihin, 
jalpin ulam).

149. mansit säilyttävät majoissa kuolleiden 
perheenjäsenten hengille laadittuja kuvia 
(ittorma, uskotaan siirtyvän kuvasta 
seuraavaan sukulaislapseen).

150. mansinaiset eivät mene majan pyhänä 
pidetyn eteläseinän (mul) lähelle (seinällä 
sijaitsee miesten käyttämä uloskäynti ja 
hylly (muli pal) jolla pidetään saaliseläinten 
käpäliä ja päitä, seinän ulkopuolella 
uhriseiväs, ankwal).

151. mansien vieraspaikkana toimii majan
peräseinälle rakennettu lankkupeti (emännän 
ja isännän kulmalankkupedin (lox pal) 
vieressä, muiden makuupaikat kulmapedin 
ja etuseinän välissä).

152. mansit pitävät kotipyhäköissä 
valkoisia kurjenkuvia (wojkon tariy) 
joiden uskotaan vaikuttavan kodin 
onneen (kodin onnen (kol sot)
katoaminen vie mieheltä pyyntionnen, 
onnen palauttaa sisään lentävä 
perhonen).

153. mansien talvimajan peräseinää 
(mul) pidetään pyhänä sisä ja ulko-
puolelta (ulkopuolelle ripustetaan 
kirjailtuja uhriliinoja).

154. mansiperheen suojelushenkien 
(pupi) hylly sijaitsee majan peräseinällä 
(ulottuu seinän läpi, hyllyllä pidetään 
pupien vakkaa).

155. mansit ripustavat peräseinälle 
haltijoille uhrattuja vaatteita.

156. mansit istuttavat mieleiset vieraat 
peräseinän viereiselle pedille tai penkille 
(karhupäivillä penkillä kunniavieras 
karhun pää ja talja).

157. taloja nimetään sijainnin (kivelä, 
pehkola, salmela) ja ensimmäisten 
asukkaiden mukaan (juhola, pirkkola, 
seppola).

158. talojen karsikoita eli puumerkkejä 
kaiverretaan oviin, astioihin, työkaluihin 
ja pyydyksiin (yksilöiden, perheiden 
ja sukujen karsikot).

159. "on maata muualla, ei taaton 
tanterilla" (taaton tantereet).

160. "ompa maata muuallaki, ilmoa 
etempänäki, ei emon elin tilalla" 
(emon elintilat).

161. "kovin haukkuu koira konnun" 
(haukunta konnun eli pihapiirin 
mittana).

162. "ite vanha Väinämöinen, soittoa 
somasti alko, kuulu kuuteen kylään, 
pitäjään seihtemään" (kuusi kylää, 
seitsemän pitäjää).

163. sanalla pitäjä tarkoitetaan yhteiset 
pitämykset eli tavat omaavia, yhteisissä 
pidoissa käyviä, yhteisillä pidättymis 
eli leiripaikoilla pysähtyviä, yhteisiä 
poroja pitäviä eli paimentavia, yhteisillä 
vasomispaikoilla eläviä (saamen battet), 
yhteisiä vastuksia pidätteleviä eli torjuvia, 
yhteisiin hankkeisiin alkavia (mansin pat) 
ja yhteisen joen varrella asuvia (hantin pit, 
vrt. pitää yhtä, vrt. Pattijoki).

164. "ennen kuin turun tuvassa, savon 
sammal huoneessa" (hirsitalon nimiä, 
inkerin hone=rakennus, talo, vepsän 
honuz=iso talo, viron hoone=rakennus, 
karjalan huonus=pieni talo).

165. "onkos teillä, niinkuin meillä, 
porokellot portin päällä, kulkuset 
kujan katolla, ilo-pillit ikkunoilla" 
(kotoisana pidetyt porokellot).

166. "Marjatta, koria neito, viikon 
viipy, kauan kasvo, istuvi ison majalla, 
peripenkin notkumalla" (ison maja).

167. sanalla maja tarkoitetaan 
majapaikkaa (liivin moi), havumajaa, 
suojaa, yömajaa (liivin ie-moi) ja 
asuinmajaa (vrt. tervehdys moi).

168. "suki peädä lähtiessäh, sito suvan 
naulah seinällä" (suvan eli kamman,
seinillä pidetyt tavarat).

169. "tuol om miun ison tilani tuola 
suurella tsupulla, naulat on 
kirjakintahilla" (ison tila, kintaat 
seinällä).

170. "uotan veikon vieraiksi, siskoni 
käviämeksi" (omien oottajat).

171. "virkki lieto Lemminkäinen, 
kurja kutsuhun tulevi, hyvä ilman 
hyppeleksen" (kutsumisesta, 
kurjat ja hyvät, vrt. vieraat 
ja omat).

172. "virkki lieto Lemminkäinen, 
olisko tulo tsupulla, tulevalle 
vierahalle, saavalle käkeävälle" 
(sisäänpääsyä pyytävä
Lemminkäinen).

173. "kenen oot tyttö tyyretyinen, 
mi merkki sinun kotona, risti riihen 
ikkunalla, lähe läävän ikkunalla, 
petäjikkö päällä pertin" (risti, lähe 
ja petäjikkö, karsikoita).

174. "anna maata maan luvalla, 
puun luvalla, pois entiset eläjät, 
vasta-olevat sijaan" (mehtimajaan 
saavuttaessa).

175. koti-ikävää voidaan lieventää 
painamalla pientä kiveä "paljasta 
syänalaa vasten" ja lukemalla 
"nuoin kylmä olkoon mie".

176. hirsitalon seinäsammalia hosutaan 
ennen talven tuloa sanoin "vilu ulos, 
lämmin sisään".

177. "oikialle tuvan nurkassa oli uuni josta 
lähtein oli pitkä lauta seinään asti, lähinnä 
uunia seiso sanotulla lautalla korkia tuohesta 
kutottu suppusuinen kopsa joka oli aivan täys 
paljaita taikakaluja, kopsan kohtalla seinän 
rakoon oli lyöty kaksi pitkää puunaulaa, 
nauloja likinnä oli kuudesta tuohilevystä 
tehty nelikulmainen astia eli vakka joka 
tuokin sisälsi taikakaluja" (karjalaisen 
kotipyhäkön kuvaus).

178. karjalaiset pitävät pyhissä vakoissa 
"veen jättämiä", "tuulen tuomia",  
erikoisia kiviä, ukontalttoja, karhun
hampaita, lintujen siipiä, kotkankynsiä 
ja sukulaisilta jääneitä tuluksia 
(jokaisella vaikutus kodin onneen).

179. "huonehesen honkasehen, 
petäjäisehen pesähän" (kotia 
tarkoittavia sanoja, pesä=pesä, 
omaisuus, syntyperä, pesäkkö=pieni 
kuoppa, pesue=poikue, perhe, saamen 
baesse=linnunpesä, udmurtin pus-kar
=linnunpesä, hantin pel=saukon tai 
linnun pesä).

180. "älä mää kyllää, älä mää kyllää, 
kylä antaa kylmä mielen" (vieraiden 
hallitsemat verokylät (nyk. kaupungit) 
ja omat harvaan asutut sukukylät, 
vastakohtia kaikessa).

181. "lensin moaalle vierahalle, tulin 
tuntemattomalle, miss ei muut minuva 
tunne, mie voaa muita tunnustelen" 
(vieraalla maalla elämisestä).

182. "äsken sitt lienet miun vävvyi, äsken 
lempi-vierahai" (vieraat ja lempi-vieraat).

183. "ajon saaren niemen päähän, saaren 
neiot sotkemassa, kysyin saaren neitosilta, 
onko saaressa tiloa, mihin vetävi venettä, 
neiot vasten vastaelit, kyll on saaressa tiloa, 
mihin vetävi venettä" (asuttuun saareen 
saapuminen).

184. "jos mie tuvan tekisin uuven, saunan 
uuven sammaltaisin" (tuvan eli saunan
eli sammalhuoneen).

185. "ei mun kuulu kullastani, ei kuulu kujassa käyvän, 
alla ikkunan ajavan, pilkkovan pinolla puita, koan eessä 
kolkehtivan" (koan eessä, vrt. takana).

186. "olin piennä paimenessa, kuulin kotona kolke, 
mie koaaloin katsomaa, veikko vesti lastun maalla" 
(lastumaalla eli veistomaalla).

187. "muil mie kiitän maita muita, omijain itsellein" 
(oman ja vieraan kiittäminen, vrt. omaa haukkuvat 
ja vierasta kiittävät).

188. mansit laativat jokaiselle elämänvaiheelle pyhän 
kankaan (ensimmäinen häiden jälkeen (man jalpin, 
pieni pyhä), toinen elämän keskivaiheilla ja kolmas 
lastenlasten syntyessä (janiy jalpin sat lomt, 
seitsenosainen iso pyhä), lastenlasten syntyminen 
häitä suurempi eli tärkeämpi tapahtuma).

189. mansien mukaan pyhät kankaat (jalpin ulam) 
tuovat perheelle "turvaa, vakautta ja terveyttä" 
(kankaiden kulmat koristellaan kirjailuin, 
kulkusin ja hännin).

190. hantien sukulointiin kuuluu vilkas lahjanvaihto 
(naiset naisten kanssa, miehet miesten, lapset lasten, 
lahjasta ei saa kieltäytyä, lahjaan vastataan lahjalla).

191. hantit ottavat vaihdetut lahjat käyttöön heti 
(ruuat syödään, vaatteet puetaan päälle). 

192. hantien lahjat ovat itse valmistettuja 
(uskotaan sisältävän tekijänsä piirteitä 
ja tunteita).

193. karjalaiset tervehtivät neniä hieromalla 
("nokkoa annettih").

194. "kävitkö tiesi tervehenä, matkasi ani hyvänä" 
(kysyttiin matkalta palaavalta).

195. "ei syyttä syville mennä, asietta aivan kauas" 
(pitkistä matkoista).

196. "kumma kutsuttu vieras, kummempi 
on kutsumatoin" (kummeksutut vieraat).

197. "komia on kutsuvieras, komiampi 
kutsumatoin" (vrt. omat).

198. "mipä lienet miehiähe, ja kupa urohiaha" 
(kysyttiin kotia lähestyvältä).

199. obinugrilaiset pistäytyvät tervehtimään 
kodan ohi kulkiessaan (tervehtimättä jättämisen 
uskotaan tuovan huonoa onnea).

200. udmurtit eivät lukitse talojen ovia 
(varastaminen tuntematonta vielä 200 
vuotta sitten).

201. karjalaiset tervehtivät sanoin "tjerveenägö 
elättä" johon vastataan "ka tjerveenä, tjerveenä" 
(naiset suutelevat, miehet kättelevät, myöhäisiä 
tapoja).

202. saamelaiset tervehtivät laittamalla oikean 
käden toisen vasemmalle olkapäälle ja hieromalla 
yhteen poskia ja nenänpäitä (vanhempia tapoja).

203. saamelaiset juoksevat mieluisia vieraita 
vastaan (ensimmäisenä ehtinyt saa oikeuden
kestittää tulijaa).

204. saamelaiset laittavat kodan vieraspaikalle 
tavaroita tai rutussa olevan taljan epätoivotun 
tulijan merkiksi.

205. karjalaiset tervehtivät sanoin "terveh" 
tai "terve teille" (vastataan "tule terveh").

206. karjalaiset käyvät taloon sanoin 
"terve taloh" johon vastataan "paina puuta" 
(lähdettäessä tokaistaan "jäämme terveeks" 
tai "käypä haastamassa").

207. karjalaiset kiittävät ruuasta sanoin 
"kulda emändy, päiväh paistelua" (toisaalla 
kehumalla ruokaa, kiitos-sanan myöhäisestä 
alkuperästä).

208. karjalaismiehet tervehtivät hartioista 
tarttumalla, naiset likistelevät eli halaavat 
(vieraita kätellään, ihmisiä sinutellaan ensi 
näkemältä).

209. talon lattiaa tervehditään sanoin 
"terve moaa, terve manoine, terve maihen 
tervehtijä" ("moaaha se on sekkii, yhtä 
moaatahan se on").

210. sukuloimaan tullaan tulolaulua laulaen 
jonka vastineeksi lauletaan tervetulijaislaulu 
(lähdettäessä kiitos ja hyvästelylaulut, 
vrt. häälaulut).

211. vieraita hyvästellään taitetuilla puunlehdillä 
viheltäen (vrt. eläinten jäljitteleminen).

212. "kolkkoo tätä kotaa, kuka tään koan sisässä" 
(tulosta ilmoittaminen).

213. selkupit pitävät tärkeänä "syöttää kaikki jotka 
saapuvat luoksesi" (ihmiset ja eläimet).

214. selkupit asettavat majan oviaukolle yöksi kirveen 
(uskotaan estävän pääsyn vahingollisilta hengiltä).

215. selkupit pitävät majan itäpuolella suojelevaa 
kotkansulkaa (tu).

216. selkupit asettavat majan ympärille 
haavanlehviä (vahingollisia henkiä 
karkottamaan).

217. selkupit sitovat kotikoivuihin valkoisia 
kankaita (uskotaan suojelevan allensa 
asettuneita).

218. selkuppien pitoihin kuuluu lattian 
peittäminen koivuntuohella, tulen laatiminen 
ja ruokien esiin tuominen (yksinkertaiset
eli omat tavat).

219. selkupit syövät tarkassa järjestyksessä 
(vanhimmat ensin, "haltijoilla sama tapa", 
vrt. haltijat=sukulaisten henkiä).

220. selkuppien miehen tila (sitqi) 
sijaitsee majan peräosassa (etuovea 
vastapäätä, selkupin sici=sydän, 
vrt. sisin, sini, sii).

221. selkupit säilyttävät majan 
peräseinällä miehen vaatteita, 
taikakaluja ja kotia suojelevien 
haltijoiden vakkaa (naiset 
eivät liiku peräseinän lähellä).

222. selkupit säilyttävät ruokia 
majan itäpuolella (aamun puoli).

223. selkuppien naisen tilaa 
(tulisijan ympärys) ja muuta majaa 
erottaa "tulen ominaisuudet omaava 
tolppa" (tinti).

224. hantit ripustavat leiripaikkaa 
lähimpänä olevaan puuhun hirvenkallon 
(vrt. karhun, hirven ja karhun heimot).

225. hantit kutsuvat pyhin kuvioin 
kirjailtuja esineitä "onnellisiksi pesiksi" 
(korit, käsineet, päähineet, vyöt, 
vrt. suojelushenkien sijoiksi laaditut
esineet).

226. kodin puhdistamiseen käytetään 
katajanhavuja, haavanlehviä ja katajan
savua (henkistä puhdistamista, huonon 
onnen ja vahingollisten henkien 
karkottamista).

227. marit säilyttävät sukukodassa (kua) 
uhrimenoissa käytettyjä astioita ja kauhoja 
(eläinhahmoisia (hanhi, kala), pohjassa 
suvun puumerkki, pus).

228. "maahiainen maanalainen, maata pyyän 
maatakseni, ajakseni, en ijäkseni" (makuulle 
eli maan tasalle käytäessä).

229. hantit tuovat kesäkotaan sääskiä 
karkottavia heiniä (heinäkuu, liian kuuma 
polttaa tulta).

230. "alhaaltakos sie olet poissa" (alhaalta
=alajuoksulta, poissa=kotoisin).

231. "mie oti oikei asijaksein ja läksi teitä 
katsomaa" (katsomassa käyminen).

232. "tein tikusta asian ettämä pääsin suakin 
kurkistaan" (asiatta käyminen).

233. "tulin teittii kattomaan oikein asjan erest" 
(asian edestä käyminen).

234. "istutaan nyt ja haastellaan" (yhessä 
istuminen).

235. "johan sitä passaa assiituva syömään 
iltasta ja siittä muata" (iltasen jälkeen 
maata).

236. "sit ko ol kaik askarat tehty sit vast 
syätti" (iltasen ajankohdasta).

237. "ei enne ollu lukkoja, ol vain salapa" 
(salpoja ennen oviaukkoa suojelevat 
kaiverrukset ja taikakalut).

238. "tässähän tuota oon pihasalla 
askaroinna, mitäpähän millonnii oon 
käpsehtinnä, rekiä ja ajuvehkeitä 
korjaillunna" (pihalla askaroiminen).

239. "kukas siält niir raskahast astelee" 
(askelista tunnistaminen).

240. "pajuh halkasvat, sellasen astija
vantehem paksusej ja pavvat ovem 
päällek" (kotia suojelevia taikoja).

241. "sitä kuusta kuuleminej jonka 
juurella asumma" (puiden juurella 
asuminen, pidetään ihmisiä 
vanhempina eli viisaampina).

242. "suapha sitä omassa asunnossaa 
ollam mite hyvvää" (oma asunto, 
omat tavat).

243. "jos mul ei ole asuntoa mie olen 
taivhaan alla" (asunnoista vanhin).

244. "se oavoa autioks huonetta" 
(aavaa eli tietää, muurahaisten 
häviäminen).

245. "noip pikkuavvaimet n oli kaikki 
emännäv vyätärän alla täsä" 
(vieraat lukot, vieraat avaimet).

246. "emäntä seun talossa avvaenten 
isäntä" (vrt. avainten haltija).

247. "eloaetan ovem peället tehtiin 
kaeken taloväen karsikot" (oven päälle, 
karsikot eli puumerkit).

248. "lunta pani niin paljon että pieniimät 
huonhet jouvuit kerrashan lumen alle" 
(lumen ehdoilla eläminen, vrt. omituiset
"lumityöt").

249. "emännätön talo on ko veräjätön pelto"
(vieraat talot, vieraat pellot).

250. "isännän talo ja emännän tavat" 
(vrt. naisen kota ja miehen pyyntimaat,
eri kansoja).

251. "sitte ko saathiin kalut rekheen lähethiin 
kotio kohti" (kotia kohti kulkeminen,
koti=kota).

252. "kyl se niin oli et ei saanu ihmisii käskee 
syömää, vaan ruval tai suurustal, päivälisel 
tai ehtolisel" (ruoka-aikojen nimiä).

253. "min on eleltäjäi olleht ihlam paljasjalkasii 
ku näillet tanhuville ovat tulleht" (paljasjalkasiii, 
vrt. kesällä paljain jaloin paikalle saapuneita).

254. "s on ollu avoonna jokahittelle, niim mullen 
kun akallenki" (talon rahavakka, oma tasa-arvo, 
vieras rahankäyttö).

255. "ensimmäisen aterjam mairot mää annoiv 
vasikoil" (vrt. haltijoille).

256. "siellä söevät kaks arriata, uamijaesej ja 
päevällise" (vrt. iltasen).

257. "see on simmone asetus et lak otetam pois 
pääst ku syämä ruveta" (ruuan pyhyydestä, 
lakit=myöhäistä perinnettä).

258. "miähet tekiväs sit taas tosa ovesuus puutyät, 
rekki tehti ja anturoitti" (kodin lähellä 
työskenteleminen).

259. "juhula alasviikolla oli kiirus kur rustattihim, 
paistettihij ja pestihi" (vieraat juhlat, vieraat viikot,
vieras kiire, oma ahkeruus, oma innokkuus,
oma hetkessä eläminen).

260. "jos et syö iltasta ni siit tulloo surma peän ala" 
(iltasen tärkeydestä).

261. "ei ajattomal ajal sovi kyllää men" 
(vrt. yöllä, levon aikaa).

262. "minä tän aamuna aivastin kaks 
kertaa, taitaa tyttäreni tullam mua kattoo" 
(omien oottajat).

263. "ennen aekaan oli semmonem erotus 
pirttilöessä että miestem puoli ja naestem 
puoli" (vrt. kodan jakaminen naisen ja
miehen puoleen).

264. "ja se ol nii hyvä haju sielä tuvassa" 
(tuvassa jossa oli laitettu katajanhavuja 
lattialle).

265. "istuttii ja nautittii jokahine hoasto mitä 
mukavata ties" (omaa illanviettoa).

266. "istuivat ympär tuvan ja hoastoiva" 
(yhdessä haasteleminen).

267. "haikii ol mielestä ku pit lähtii pois kottuu" 
(oman kodin tärkeydestä).

268. "ikää meitill ei ovia hajas piretty" 
(ei vieraita=ei varkaita).

269. "mie koitteli peukalo hankaa" 
(kättelin, painamalla yhteen peukalon 
ja etusormen välit).

270. "myö pistettii hankaa" (kädet).

271. "niin kauvan huane laskee ko harjahirsi 
maahaan tullee" (itsekseen laskevat eli 
maatuvat hirsihuoneet).

272. "harijahirrem päället tuli vielä varespuu 
kaikkeim päällimmäiseksi, vareksee 
istumapuuksi" (variksen istumapuuksi,
luomutalo=osa ympäristöä).

273. "mein tupa on niin hatara, se pelkäjää 
tuulta" (elävä olento).

274. "heldiä sanal ottiad vasta meidä" 
(ottivat vastaan, hellin sanoin).

275. "hä ni kovast suri ku joudui koist poiz" 
(oikeus elää ja kuolla omassa kodissa,
puuttuu monelta).

276. "peremez istui kannen otsaz, emännain 
kannen nurkaz" (peremies ja emänainen, 
omilta kuulostavat kodit, kansi=lattia).

277. "miä odin kaglast kin" (kaulasta 
tervehtiminen).

278. "harvoim mö hanoid yhez, kodityttäret 
kooz" (hanhet eli kodin tyttäret).

279. "kust tö otta kodoizin" (kotoisin,
vrt. kotaisin).

280. "andoi kättä kaigille sugulaizille, a viras 
tuli siz ei annettu kättä" (vieraiden kättelemisen
vieraudesta).

281. "ämmä istu toisessa pole lavvan otsassa" 
(ämmän eli ämmön paikka, perheen vanhin 
nainen).

282. "siz jo tijetti ed nämä olla Laukalaisija ko olla 
patapämyssy pässä" (jokaisella pitäjällä omat 
vaatteensa, vrt. suvulla, heimolla).

283. "eihä venehiä meil pietty lugus" 
(lukitsemisen myöhäisestä alkuperästä).

284. "ken näkkö enzimäizeks marjakönkörän, 
sit pittä tsuratta, tsur tämä miun" (hyvän
marjapaikan nähdessä).

285. "maugaz ruga" (kehumalla kiittäminen).

286. "om makkuiza kala" (vrt. muodolliselta 
tuntuva kiitos).

287. "nihe lebän oksa tehti taloim merkki" 
(taikomiseen käytettyihin lepänoksiin).

288. "pittä mildä kotti" (pitää mieltä kotiin).

289. "meill oli ni monellaista laitettu adrialla" 
(pidoissa, monellaista ruokaa).

290. "tystä ku tullo ni murginoijja" 
(murkinan ajankohdasta, aamutöistä 
tulon jälkeen syöty ateria).

291. "se on emänain kuga pittä talloja mydyz" 
(mydyz eli järjestyksessä, vrt. emäntä).

292. "napurin naizen kera omma yht perrä rijjoiz" 
(naapureiden vieraudesta, sanakin lainaa,
sukukylissä naapurit=sukulaisia).

293. "koloinnurga, peränurga, kiukannurga, 
ovensunurga" (nurkkien nimiä).

294. "tere tuttuhe tuppaha, kolmet kolgad, 
neljät nurgad" (tuvan tervehtiminen).

295. "on hyvä kommia kodi päld nähej ja 
sizest on kaik hyväs kunnoz" (komea ja 
hyvin hoidettu koti).

296. "piti nitä otella parve sömä" 
(parvessa syöminen).

297. "miä un koissa, omassa saunassa" 
(kodissa eli saunassa, vrt. savunassa).

298. "miä pyhidin itsellen istumapaigan" 
(istumisen pyhyydestä).

299. "ain röyhkelöittä hyvän jäleld" 
(röyhtäyttää, ruuan jälkeen).

300. "ku tullo vene ranta, nir rudetti 
männä vasta" (vieraita vastaan 
meneminen).

301. "täz om miun sijjan, miz miä issuin" 
(sija eli istumapaikka, jokaisella
oma paikkansa).

302. "muisseda händ jälest sto hä pittäiz 
ain mildä kotti" (pitäisi mieltä kotiin).

303. "siz andoi kättä kaigille sugulaizille" 
(sukulaisten kätteleminen).

304. "kel oli sukkua net tullit sugulaizille" 
(sukuloimassa käyminen).

305. "sökki on kannel, istuska sömä" 
(kannella syöminen, vrt. lattialla).

306. "virad vijjä tagapertti, sil om paremb 
olla" (vieraspaikan sijainnista).

307. "kaigil olti pinet koid" (pienet eli omat
kodit).

308. "kolmet kolgat, neljäd nurgad" (kolkat ja 
nurkat).

309. "hän teretti ko tuli pertti" (tervehti pirttiin 
tullessaan).

310. "pehmiäl tilal oh hyvä mada" (pehmeät
makuutilat, vrt. makuutilojen käyttäminen 
istumiseen).

311. "ko tullo ken veraissa top tomasi" (vieras, 
tuo tuomisia).

312. "joz ei tunnettu änest, meil ei avattu ovvia" 
(vieraiden vieraudesta, vrt. vieraiden keskelle
pakotetut kaupunkilaiset).

313. "vanhad ämmäd etsid kivviä" (kotona tehtyjä 
taikoja varten).

314. "miä tulih hänelle vasta" (vastaan
tuleminen).

315. "ädin koiz joivad ja söiväd ja oltti ydä" 
(juoda, syödä ja olla yhtä).

316. "ei meil virahia pyvvetty, va se sugu" 
(vieraiden vieraudesta).

317. "mämmä väljä" (väljä eli ulos).

318. "vierahil jäi kodi, ittseh jällillist 
ei jeännyh" (jällillist eli jälkeläistä).

319. "olgah jälgi kerda siul täh taloih 
käyvä" (toisten koteihin tuppautuvat 
juopot, nykyään kerrostalojen 
ongelma).

320. "pidää muuttua toizeh perttih, 
täs pertis on tsihvu" (tsihvu eli häkä).

321. "juo pohjoa myö, elä jätä kandoa" 
(oikein juominen).

322. "sie oli syömiä juomua kylläl" 
(pidoissa).

323. "juomiin on valmiz, tulgoa juomah" 
(juomaan kutsuminen, vrt. juoma=teen 
kotoperäisiä nimiä).

324. "vejen juontah istuhuttih" (juomaan 
istuminen).

325. "juuva pidäis, juotattau" (janoon 
juominen).

326. "jogo i juhkahit muate" (maaten, 
makuulle, maata vasten).

327. "tule meän joukkoh, tul eäre" 
(joukkoon kutsuminen).

328. "edgo kodvaizekse jovvahtazih minul 
käymäh" (joutaisi minulla käymään,
yksin eläjät).

329. "jouvuksissa ollah" (jouvuksissa eli
lähtövalmiina, vrt. joutua).

330. "jogo kyläss omat kegrid oldih" 
(kegrid eli pyhät, vrt. joka suvulla).

331. "sano hänel tervehytty" (terveyttä
eli terveisiä).

332. "päivän jällez petoihuoz magoammo" 
(petoihuoz=petäjähuoneessa, paikka 
jossa maataan päivän jälkeen).

333. "jiäkiä tervehekse" (jääkää terveeksi).

334. "hyvästi deägeä" (jäädä hyvästi,
hyvästely=hyvän toivottamista).

335. "pusta jallad, älä lumen ker perttih 
mene" (puistele jalat, puhas tila).

336. "unem magoan tävven, perttih k on 
siivoz, lapset tolkuz" (emon mielenrauha).

337. "ikkunat itkietäh vihmasta" (itkevät 
sateella, koti=elävä olento).

338. "tuloo itse otsan ker tänne" (tulee 
otsan keralla, henkilökohtaisesti).

339. "lemb on omaz itsez, omaz eländäz, 
omiz virroiz, omaz itsempiendäz, omaz 
kielez" (oman elämän aineksia, 
virta=tapa).

340. "emändä issutti syömäh" (istutti, 
vrt. pyysi istumaan).

341. "istoutukkua, jaksautukkua vierahat"
(vrt. jaksaa=riisua).

342. "istu ku illenned, ole ku olla voinet" 
(istumaan pyytäminen).

343. "teil kävyy äjjy istujua" (äjjy istujaa, 
vieras-sanan vastineita).

344. "hämyy istutah" (hämyn istuminen).

345. "hämyö isketäh" (hämyn iskeminen).

346. "syö istuolleh, a elä seizualleh" 
(oikein syöminen).

347. "issutko isännän hyvyttä, 
vain emännän rakkahutta" 
(kenen vuoksi istut).

348. "uksen jätid irvalleh" 
(irvistävä ovi).

349. "Suojärvekse pagizou" 
(Suojärven murteella, jokaisella 
pitäjällä oma kielensä, vrt. suvulla, 
heimolla).

350. "häi söi kogo kalan yksinäh" 
(ruuan jakamisesta, pyhää vähästä 
toimeen tulleille pyyntikansoille).

351. "ilomielel lähti" (ilolla 
lähteminen).

352. "otti ilomielelleh vastah" 
(ilolla vastaan ottaminen).

353. "issumma ta iluomma" 
(ilolla istuminen).

354. "on nyt iloni hänel eliä" 
(toisen ilosta iloitseminen).

355. "iloza tyttö on, e ole hänel pahoa 
mieldä" (vrt. luonnenimi llona).

356. "iloza on venehel souvella" 
(omien ilojen löytäminen).

357. "ilozasti eletäh" (ilosa elämä).

358. "nuorel aigoa on iloza eleä" 
(vrt. vapaalla ajalla, vrt. skouluihin 
vangitut).

359. "iloksini eloz on miul, kun on 
tervehys hyvä" (terveydestä 
iloitseminen).

360. "hyvä on ainoz ilomielini" 
(vrt. tyytyväinen, liika ilo
=johtaa suruun).

361. "mäntih iltoa istumah" 
(iltaa istumaan).

362. "issutah ildoja myö, i paissah 
midä vedih" (istutaan iltoja myöten,
puhutaan mitä vesiä).

363. "kutsuttih ildazel, heitämmö 
roadien"(työtä seuraava iltanen).

364. "iltasetta elä muate rupie" 
(iltasen ajankohdasta, vrt. päivän 
laskeminen talvella).

365. "ildan on muudu syönaiguo 
kallehembi" (syömäajoista kallein, 
vrt. vanhin).

366. "ildukodvaizen istuin susiedaz" 
(susiedaz eli naapurissa, omat
naapurit=susia).

367. "ildupimiez tuli kodih" 
(iltapimeässä eli myöhässä, 
päivän laskettua).

368. "ildauneh uinuimmo" 
(uneen uinuminen).

369. "ilduni om parembi ku huondezuni" 
(huondez eli aamu).

370. "min olen ildunine, huondeksiz 
en voi muata" (ilta ja aamu-uniset).

371. "ildavui päivy, eäre pidäy lähtie" 
(päivän äärestä tulen ääreen).

372. "illazaigu on, läkkeä kodih ildaizel 
eäreh" (iltasen ääreen).

373. "pidäis illaistoa, peäzizimmö moate"
 (iltaselta maaten, makuulle).

374. "elä issu ikkunkorvas, ilmanhengi 
kävyö peäh" (ilmanhenki eli veto).

375. "avua ikkun, ann ilmanhengi kävyy 
läbi" (puhistava voima).

376. "igenikkäh paissah, parda pardah" 
(puhutaan ikenikkäin, lähekkäin).

377. "pyhällänjyryn aigah ikkunattomah 
kohtah pidäv istuokseh" (pyhän jyryn 
eli ukkosen aikaan).

378. "kodii igävyi" (koti-ikävä).

379. "omua joukkuo on igävä" (joukkoa
eli perhettä).

380. "vattsani ilehtyö, poigani kodih tuloo" 
(vanhempien luona käyminen).

381. "anna höyräsköitteä kodvaine" 
(ruuan höyrytä eli jäähtyä, vrt. höyryn
pitäminen haltijoiden osana).

382. "vuota, tsidzoi, ihoalemmos" 
(ihailemalla eli halaamalla hyvästeleminen, 
vrt. iho).

383. "sinä minul mielen ihaskoitsit gu tulit 
käymäh" (ilahdutit mieleni).

384. "mie sanon ijänigizet hyvyöt" 
(sanon hyvyöt, kiitän).

385. "uks on höngälleh" (ovi höngällään, 
vrt. ilman henki).

386. "kehtoatto nagroa härhätteä 
magavoaigah, ei ole ni magavuzrauhoa" 
(makuuajan pyhittäminen).

387. "hädä on, näithäi, loppuu mi vai sid hädä, 
k on eloo da i kaikkee kylläl, sid ei ole hädeä" 
(hätä=elon eli ruuan loppuminen, 
vrt. nälänhätä).

388. "elä hädyäile, ei siula ni kem pahua tässä 
talossa luaji" (vieraan tyynnyttelemistä).

389. "hämyy iskemäh mendih" (hämyä
iskemään).

390. "hämykodvu pidäv istuo, levätä pätsin 
lämmittyy" (istua hämykotva, aamulla
vai illalla).

391. "päivän hämärie läksi" (hämärällä
lähteminen).

392. "hämärillä tulin kodih" (hämärällä
saapuminen).

393. "hämärin aigua tule käymäh" 
(vrt. päivän laskettua).

394. "händiezet" (häntäjäiset, pitojen 
loppuvaiheet).

395. "syö händiezet" (tähteet, pidot
=loppuvat ruuan loppuessa).

396. "mene rokku viluh" (rokan 
jäähdytyssanat).

397. "elä huolita, tulemmo hyvin aigoih" 
(hyvissä ajoin).

398. "sinä minul mielen hyvitit, gu tulit 
tijjustamah" (tiijustamah eli kysymään 
vointia).

399. "se oli nii hyvä pyhittöä ser rokan kera" 
(rokalla pyhittäminen).

400. "hypyllä läksi mänömäh hyvällä mielin" 
(vrt. mennä hyphyn).

401. "mändih yhteh hyryhyh" (yhteen hyryyn,
yhtä matkaa).

402. "huozokaz emändä, kyllä häi huolem pideä 
taloil" (huolehtii talosta, vrt. isäntä elosta).

403. "mikse olled nenga huolimatoi, sovad lykit 
kunne puuttuu" (sovad eli vaatteet, jokaisella 
esineellä paikkansa).

404. "tulet perttih, ed jalgoi huomoa pyhkie" 
(puhas tila).

405. "loadi miul hyvän huondeksen" (laati hyvän 
huomenen, oudoksuen, vrt. aamun itsensä
tervehtiminen, ihmiskeskeiset tavat=vierasta
vaikutusta).

406. "huomneksella pezietsetäh da sit kumarrellah 
jumalua" (kumarrellaan jumalaa, vrt. nousevaa 
päivää, omat ja vieraat tavat).

407. "elä huomi huomenista päiveä, elä vai kädehizeh" 
(elä kätehiseen, päivä kerrallaan).

408. "jätähäi huomeneks, huomenizem päivän varus" 
(elää kaksi päivää kerrallaan).

409. "huogavuz om parembi syöndeä da juondoa 
assunnan jälel" (astunnan jälkeinen huokavus 
eli lepo).

410. "jo mie huikkoalin, toivoin, kunne yöksyit, 
ku ei kuulunuh sinuodas" (huikkailin eli huusin).

411. "ettego kuulluh huikkoandoa, vai mindäh etto 
tulluh" (kotiin huikkaaminen).

412. "tundui tsihval, ga jo rubei peädä huimoalemah" 
(tsihvan eli hään tunteminen).

413. "huiskoa tsupuz da tsuppuh, tolkkuo ni mih e ole" 
(mökkihöperöksi tulleella).

414. "en lähe hot mi ois" (kotoa pois).

415. "huhutah kodiu meidy" (kotiin huhuaminen).

416. "tultih siitä siih huhuuksiih" (huhuuksiin
eli vesistön ylityspaikkaan).

417. "meän kohalla missä myö elimä, siltä lahelta 
oli huhuus" (oma huhuus, vieraat sillat).

418. "huikkoa syömäh" (syömään huikkaaminen).

419. "kulguzet holahtih, kembo se tuli" 
(kulkusista tunnistaminen, vrt. askelista).

420. "konzu lähtenet, holahtai eäni meile" 
(lähdöstä ilmoittaminen).

421. "sinuu huikattih, kuulidgo" (yhteyden 
pitäminen läheisiin).

422. "hampahih holahutettih päre" (yöllä ulos 
mentäessä).

423. "siit taloiz ollah ainos hopussah, hoppuo pietäh" 
(pidetään hoppua eli riidellään).

424. "hoi, tulgoa syömäh" (syömään 
kutsuminen).

425. "anna hengel hoivu, huogavun kodvaizen" 
(huokavun, hoivaan henkeä).

426. "kodih hojotetah kirrutah" (hojotetah 
eli huudetaan).

427. "särvät hlobaitzed, ed jätä ni midä toizil" 
(ruuan jakamisesta, vrt. loppasuu).

428. "se miun kotah vei ta valo sielä kovassa 
milma veillä" (pihakodan käyttöä, taikojen 
tekemisen paikka).

429. "hoi Unoine udrupeä, kui minä sinuu 
lyylitännen" (unenhaltijan kutsumista).

430. "Haikoine suudu hoaroitteloo, Unoine silmii 
ummisteloo" (unenhaltijat Haikoi ja Unoi).

431. "syvvez ei pie hirnuo" (hirnua eli aivastaa).

432. "pideä toizeks lähtie hänelleh" (toiseksi eli 
kaveriksi).

433. "nälgä on, hiukaizoo" (hiukasee, aika syödä).

434. "hiukajaini on seänalassa" (hiukajaini
=nälkä, seänalassa=vatsassa).

435. "mieli hikkeröittäz lähtie kodihpäi" 
(kotiinpäin lähteminen, vrt. väärältä tuntuva 
poispäin kulkeminen).

436. "higletähhäi huonehizgi" (lemmitään 
sisälläkin, alkujaan ulkona, kesä=lemmen 
aikaa).

437. "nämä on herkkupäivät, ruvekkoa nyt 
herkuttelemahes" (pitojen nimityksiä).

438. "vielä hamehen heitolla kerkiöö" 
(hameen heitolle, nukkumaan).

439. "tule ildaizel" (iltaselle kutsuminen).

440. "heimukundu pideä lounoalizil kuttsua" 
(heimokunta lounaalle).

441. "terveh heimo" (vrt. suku, vrt. naisen
suku).

442. "terveh heimolani" (heimolaisten 
tervehtiminen).

443. "heimoloil luo lähten käymäh" 
(heimoloil eli sukulaisten luo).

444. "häi suvaittsoo heimuolla" (heimoilla 
eli sukuloida).

445. "rakaz on heimoilemahaze" (sukuloi 
mielellään).

446. "havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin 
uuvestah moata" (havahduin eli heräsin,
liian aikaisin).

447. "magoamaz havaitsuin, en uinota voinnuh 
enämbi" (unen katoaminen, vrt. Unoin).

448. "havuz läbi tullah" (havun läpi, 
metsän takaa).

449. "kodoilas hyvin gostitetah" (kotoilassa
=vanhempien kodissa, gostitetah=kestitetään).

450. "ei pidäiz eloloi hanskata" (haaskata 
ruokaa).

451. "joka haapa hammastaavi, joka sammakko 
sanovi" (vieraalla maalla oltaessa).

452. "peigalohanga" (kätellä peukalon ja 
etusormen hankaan).

453. "haikoittaa, maada pidää ruveta" 
(haukottaa, oma kello).

454. "Haikko lendää suusta suuh" (haukotus 
tarttuu, toinen unenhaltijoista).

455. "murkinalta peästyö rupiemma ettonehella"
(ettonehelle eli ruokalevolle).

456. "lautsalla oli hyvä ettonehta köllötteä" 
(lepopaikat, jokaisella omansa).

457. "syömästä kuim peästäh, niin käyväh 
ettanehella" (syömistä seuraava lepo,
lepoa seuraava liike).

458. "sid lähtimmö kodih eäreh" (ääreen
lähteminen, vrt. tulen ääreen).

459. "hyvä on emändöittsii meän emändy, 
eluo on kylläl" (eloa eli ruokaa).

460. "ong äijä eläjiä, suurigo pereh" 
(perheen koon tiedusteleminen,
äijä=paljon).

461. "varussettu miul on einehtä talveksi" 
(talvivarastojen tekeminen).

462. "min tänäpäi syöt, se vai sua" 
(päivä kerrallaan eläminen,
helpompaa kesällä).

463. "pahoi eläv emändeä vaste" 
(elää emäntää vastaan, vieraana
pidettyä käytöstä).

464. "miel eläy kodih" (elää eli kaipaa).

465. "ehtymalitun lugehuu" (lainasana
=lainatapa, oma iltarukous voidaan 
suorittaa katsomalla kuuta ja tähtiä, 
teot vs. tyhjät sanat).

466. "pidää ehtiä kodih enne vihmaa"
(ilmojen mukaan eläminen).

467. "ei ole pitältä, hyväsistä pitäis ehtyö 
kotih" (kotiin ehtiminen).

468. "kaikk on kaunoset kotona, ihalat 
isosen koissa, ehtoset emon takana" 
(koko perhe koossa).

469. "ehtunen ku magoan, g ei ole uni" 
(tule uni, jos nukun illalla).

470. "assu istumah" (istumaan
kutsuminen).

471. "assu perttih" (pirttiin 
kutsuminen).

472. "azumilleh on, eläv omas koiz" 
(oman kodin ilo).

473. "kun kondu deäp audivoksi, tulou 
siidä raiskivo" (raiskio eli autiotalo).

474. "peäzin lämmäh" (lämmäh eli 
lämpimään, kodin tarkoitus
=pitää lämpimänä).

475. "yhtez avavuksez menemmö" 
(yhdellä oven avauksella).

476. "azettelei kodvazekse paginal" 
(paginal eli jutustelemaan).

477. "tsomad om pertid" (pirtin 
kehuminen).

478. "aseuvumma moate lepöämäh, 
pankoa ovi umpeh" (maaten 
asettuminen).

479. "ongo sinn äjjy askeldu" (omat 
matkat, tehdään jaloin).

480. "omoa kodii armahemboa ni midä 
ei ole" (oma koti, tulisi olla perusoikeus,
vrt. toisten asumisesta rahaa keräävät
"vuokranantajat").

481. "harvembah käynned, armahem oled" 
(vieraiden kohtelusta).

482. "armahaizesti eletäh" (armas elämä).

483. "kätt annetah, tervehyz laitah" 
(tervehys, vrt. terveys).

484. "andoa nokkoa" (antaa nokkaa,
hieroo neniä).

485. "peräloimu" (yksiltä periltä olevat, 
vrt. perhe).

486. "appelu nägyy, terväh menemmö" 
(appelassa käyminen).

487. "illal alevutah, heitetäh kävelendy, 
moata ruvetah" (aleudutaan, 
käydään maan tasalle).

488. "miula tuli kiireh vierahie vastah ottamah" 
(vieraista pitävät).

489. "älä ahavoz seizo, tule eäreh" (ääreen eli 
sisään).

490. "illalla kodih keräytää" (ulkona 
olon ja sisällä olon aika).

491. "tule kaimu, istojje kodvaizekse" 
(kaimu eli vieras).

492. "miä lähen kaimaamah siuda" 
(kaimaamah eli saattamaan).

493. "kaimoamaz olin vierahie" 
(vieraiden kaimaaminen).

494. "mäne hyvil vierahil jällest 
kaimoamah" (jälestä kaimaaminen).

495. "hyö lähettih matkah,  ei otettu 
ketänä kaimoajoa" (kaimaajaa eli 
saattajaa, k-ai-ma, sisältää henkeä
tarkoittavan sanan, kaimata=saattaa
toisen henkeä).

496. "myö magoamma kaglakkah" 
(makaamme kaulakkain).

497. "hos kagraine, ga tuomaine" 
(kauraiset eli leivotut tuomiset).

498. "lähil oli pertti sizären kanzoin" 
(sisaren kansan pirtti, omien lähellä
asuminen).

499. "ongo teän kanzu kois" 
(kansa eli perhe).

500. "pijä lusikkas luvussa, astijaises 
arvelussa, jottei koirat kanneltais, 
pikkupennut peiteltäis" (sanottiin 
nuorelle emännälle).

501. "seizalleh kapsahtih vierahan 
tulduu, tervehyön loadi" (laati 
tervehdyksen, oudoksuen).

502. "kapottua pietäh kallehina 
pruaznikkoina" (pyhäpukuna, 
naisten vanhanmallista takkia).

503. "jo ollah jallas" (jalassa eli jalkeilla).

504. "jos olet terhakka, ei se moni kohta 
sotkeuvu" (elämä ei sotkeudu).

505. "kattieta magoau lämmäs pertis" 
(katteetta eli peitteettä).

506. "kodii kaunistetah" (kodin 
kaunistaminen).

507. "seä on kaunistun, lähemmä ulos" 
(ilmojen mukaan eläminen).

508. "issun impivön hyvyttä, kanavarren 
kaunehutta" (kenen vuoksi istut).

509. "kunn i viedäneh, ga kodie kats en 
unohta" (kotia en unohda).

510. "meän kattilkundu, tulgoa syömäh" 
(kattilakunta, kunta=yhdessä jotain
tekevät).

511. "kattilalauttsa oli ennev vanhah 
ovipielestä toiseh lauttsah" (oven
pielestä lähtenyt lautapenkki jonka 
päässä pidettiin kattiloita).

512. "kysyjät issuttih kattilalautsalla" 
(kysyjät, vieraat joita ei kutsuttu 
peremmälle).

513. "kekkuollahaz, ei tulla kuttsuh" 
(kekkuillaan, ei tulla pitoihin).

514. "kiitoksii keitoksil, kattila oman olgi" 
(keitoksien kiittäminen, vrt. keittäjän).

515. "kaiken keitoksen söi yksin" 
(ruuan jakamisesta).

516. "midäbö keitäd ildazeks" (iltaseksi,
iltojen iloksi).

517. "ildaista keitteä" (keitetty ruoka).

518. "e ole kyläs kyzymisty midä kois 
keitetäh" (kodin asiat, eivät kuulu 
kylälle).

519. "keitoz on kypsi, tulgoa syömäh" 
(keitolle kutsuminen).

520. "kyps on rokku, tulgoa syömäh" 
(rokalle kutsuminen).

521. "ta i lihan keitäntä kiellettih, jottei pitäis 
lihoa keittöä sinä peänä" (paastoamisen 
vieraasta alkuperästä, omat "paastot" 
pyyntionnen eli nälän sanelemia).

522. "ei kehtauttais lähtie pihalla kun on paha 
siä" (sään mukaan eläminen).

523. "kebiet kerdoa, tervehyzet" 
(kevyet kertoa).

524. "sano tervehyöd minus kodirahvahal" 
(sano terveisiä kotiin).

525. "embä tunne ken tuloo" (vieraiden 
vieraudesta).

526. "midä sie sinne lähed, ei ole vettä 
viedäveä, tulda tuodavoa" (vie-miset ja 
tuo-miset, vesi ja tuli).

527. "pyhimpäivim marjoa kereälläh" 
(marjapyhät).

528. "hyö keskimatasta myössyttii" 
(myössyttii, kääntyivät takaisin).

529. "mi on tuldu, se om mendäveä" 
(puolimatka).

530. "kesken undu havaitsui" 
(täyen unen nukkuminen).

531. "ei ni kenen ketyttä olluh" 
(kotona).

532. "suksed on kezätiloilleh" 
(kesätiloilla, vrt. siinä mihin 
jäivät keväällä).

533. "reid ollah kezätiloil"
(reet kesätiloilla).

534. "käjetäh tulla käymäh" 
(käjetäh eli luvataan, vrt. tuleviin 
asioihin yhistetty käki).

535. "mie keännyn emännäm puoleh" 
(tuntee talon asiat).

536. "kembo sie kellozis kilajoa tuloo" 
(kellosissa eli kulkusissa).

537. "kipsuttoa kebiezekkäli, stob ei 
uni häkkyiz magoajal" (kipsuttoa=hiipii,
häkkyiz=häiriintyisi).

538. "miks sie riehkined rengasta, 
uni pöllästyy da kipsahattos" 
(uni pelästyy ja kipsii karkuun, 
elävä olento).

539. "luzikka käes kirbuoloo, gostoa tuloo" 
(tietää vieraita).

540. "kirgoamistu vuotettih" (syömään 
kirkumista).

541. "mäne kirru händä murginalla" 
(kirru eli huuda).

542. "lähizii omii da susiedoi lähizii" 
(lähizii=lähellä asuvia, omii=sukulaisia, 
susiedoi=naapureita).

543. "kitskahtis sih istumah, 
kuttsumattomal tilal" (kävi istumaan
kutsumatta, tapojen vastaista).

544. "on valgie kivi pertin otsassa" 
(kotia suojelevat taikakivet).

545. "miä en siuda tunne, olet 
kiukkamane" (kiukkamane=vieras, 
tuntematon).

546. "ken lienöy ollu kiukkamaini, 
emmä tunden" (harvoin nähdyt 
vieraat).

547. "tässä mieross on äijä kiukkanaisie 
inehmisie" (kylässä paljon vieraita
ihmisiä, vrt. olla mieron tiellä).

548. "ei tiijä kiukkanaini mistä ovesta 
i männä" (vieras, tunne talon tapoja).

549. "syödyy ei pie kitskoittoakseh, 
eiga vägi ei suitu" (hötkyillä syömisen 
jälkeen, tai ruuasta saatu väki menee 
hukkaan).

550. "midä kloketanneh yöl" (metelöitte, 
yö=levon aikaa).

551. "kävelöö klakkahuo magavaigah" 
(häiritsee toisten unta).

552. "puhun suulla puhtahalla, kielellä 
kivuttomalla, suulla suuruksettomalla" 
(suuruksettomalla eli viljattomalla, 
omasta kiinni pitäneet).

553. "unen hourehuksis kuapsahteloo" 
(kävelee unissaan).

554. "koala peritsupulla istumah" (koala
=kahlaa, peritsupulla=peränurkkaan,
vieraspaikka).

555. "kotie kohin" (kotia kohti kulkeminen).

556. "makua selin seinäh, kohin miuhu" 
(kohikkain makaaminen).

557. "koimpido on hyvä hänelleh" 
(kodinpito, vrt. kodan).

558. "huonukset oli hyvät ta ruokoa hyvin" 
(hyvin pidetty koti).

559. "istuu tsupun kohassa" (tsupun 
eli etunurkan, vrt. peritsuppu).

560. "myö olemm yhty kohtoa" (yhtä kohtaa, 
samasta kotipaikasta).

561. "tädä kohtoa olen eläjjy" (elää kohtaa).

562. "vieras ole hyvä, istuotse kokkah" 
(veneen kokkaan).

563. "kotih koijuin" (koitua kotiin).

564. "kotih koitukkah" (loitsusanoja).

565. "kolo olet heimolaini, et ni konsa 
tule etkä käy" (kolo eli tyly).

566. "vattsu kolkottau, viks om pahoa 
syönnyh" (vatsan mukaan eläminen).

567. "jo oli korpit kollahettu, ilmal linnut 
illaissettu" (tähteiden vieminen linnuille).

568. "ei piä kolista, anna toizet maatah" 
(makuuaika).

569. "tule, velli, istumah, juot tsoaskazen 
lämmeä vettä" (kupillisen lämmintä).

570. "älä kobri syömizii" 
(kouri syömisiä).

571. "kobrittajen jakoi loput kalad" 
(saaliin jakaminen, vrt. omituinen 
"myyminen").

572. "mua kobizou, ken tulij ollou" 
(askelten kuuluminen, hiljainen
=oma koti).

573. "koppajaguo piettih" (jaettiin 
kaloja kopasta).

574. "konzu tuled käymäh" (käymään
pyytäminen).

575. "korvatseil ollah, korvan kuuluvil" 
(korvan kuuluvilla).

576. "kum peäsisimä korvih soate, 
siitä olis tuttava matka" (korva=rämeelle 
koottu upottavasta paikasta varoittava 
kasa).

577. "minä pijän korvalla, jotta ken sielä 
matkoau" (korvalla pitäminen).

578. "no mitä se tuo Huurei korsiutuu, 
yhtä hyvänä vierahana häntä om pietty 
kunn i muita" (tasapuolisuus).

579. "täm om miän kodi" (meiän koti).

580. "igäv on kodii" (kotiin ikävöiminen).

581. "olettako i huomena kotalassa" 
(vrt. kotoilassa, koti=kota).

582. "tulkoa kostih meäl luoksi ta tuokoa 
omahiseh ta sukulaiseh" (omaiset ja sukulaiset, 
vrt. naisen ja miehen suku).

583. "talovväki vielä ois tsoajuo keittät" 
(keittänyt teetä, vieraille).

584. "tiedäy tulla, da i lähtie tiedäy" 
(tietää tien poistua, koti=pyhä tila,
häiriöitä ei suvaita).

585. "kodoilah mäni" (vanhempien 
kotiin).

586. "kodoilaz olin" (vrt. kotalassa).

587. "kusta siä olet kodozin" 
(vrt. kotaisin).

588. "kodiperehel tervehyttä sano" 
(terveyden sanominen).

589. "kodipereä on igävä" (kotiperä).

590. "kodipuol on armaz jogahizel" 
(kotipuoli).

591. "kuibo sie kodirannal eletänneh" 
(kotiranta).

592. "kodisijal eleä" (kotisija).

593. "koditanderil on" (kotitanner).

594. "kodivezi on hyvä" (kotivesi).

595. "kodihimo siul pakkuu" (himo 
eli ikävä).

596. "onhan se kodi igävä da monda 
muuda igävöä" (yksi ikävistä,
vrt. metsä ikävä).

597. "kodiliikoil ollah, ei olla kävelyksez" 
(liikumme kodin lähellä, kävelys=lähteä 
pidemmälle).

598. "kodilohkol eläksendelöö" (kotilohko).

599. "kodimatkah lähemmö" (kotimatka).

600. "Pesa teäl on tämän taloin kodimies" 
(kotimies).

601. "kodimiez kodii roadau" (tekee
kotitöitä, vrt. miehelle kuuluvia).

602. "mie lähen kotimoata kattsomah" 
(kotimaata eli kotipaikkaa, 
vrt. omituinen "isänmaa").

603. "mängeä da elgeä tulgoa enämbi ni 
iässä kodimailla" (kotia ympäröivät maat,
kuuluvat kotiin).

604. "kodimoaloil on, ei ole loitton" 
(kotimailla eli lähellä).

605. "hos pikkaraine kodine olloo, oma ku 
roih, ga kai om parembi" (pienikin koti hyvä, 
kunhan on oma, oikean suomen kantavia
ajatuksia). 

606. "gröhnötteä istuu, ei oigieh" 
(oikein istuminen).

607. "paremb on lähtie istoilleh kui seizailleh" 
(istualta lähteminen, matkaonneen liittyviä 
tapoja).

608. "heitä kuhjeh, viere muata" (vieri maaten, 
vrt. tulla viereen).

609. "kutsu izäkuldoa syömäh" (läheisten 
puhuttelemisesta).

610. "oma kodi on kuldaine" (rakas).

611. "oikie jalka pitäy ensin kulettoa kynnyksestä 
peällittsi" (kynnys=rajatila).

612. "huolova inehmine se on, kummane varustaa 
ielleh" (huolehtivainen, varustautuu talveen).

613. "piettävä kuluu, syödävä vähenöö" 
(piettävät ja syötävät).

614. "kunnivoittsoo hyvil syömizil" 
(vrt. lainasana kestittää).

615. "kunnivokaz on emändy, se kaikil 
hyvim pagizoo" (puhuu kaikille hyvin 
eli samanarvoisena, omat ja vieraat 
emännät).

616. "lindu kubuzen täyttäy da muata 
lähtöy" (lintujen iltanen, syövät päivän 
noustessa ja laskiessa).

617. "kuzettoa, pideä lähtie pihal käymäh" 
(vrt. käymälä).

618. "ei ole nouzendaigu, ei vie kuzetannuh" 
(kusen mukaan nouseminen).

619. "kurtsistui mies, kesken undu nostatettih" 
(kesken unta nostamisesta, vrt. kammottavat 
"herätyskellot").

620. "olen korvan kuulevil, silmän nägevil" 
(lähellä kotia).

621. "mäne kutsu murginalla" (aamupäivällä 
syöty ateria, vrt. morgon).

622. "pidäy händäh kutsuo meile käymäh" 
(käymään kutsuminen).

623. "ongo midä kuulumizie" (kuulumisten 
kysyminen).

624. "midä hyveä kuuluu" (hyvästä kertominen, 
vrt. pahasta kertovat "uutiset").

625. "midä kuuluu sinne - ei ni midä liigoa" 
(ei liikoja, kaikki hyvin).

626. "suu kuvahteloo, ukko kodih tuloo" 
(kutinasta ennustaminen).

627. "oigei jallampohju kuvahteleh, ken mielehine 
tullov" (mieleisiä tulijoita).

628. "hapenet kuvatah, vierasta käkiey" (hapenet
=hiukset, käkiey=tietää, lupaa).

629. "kun kulmat kubajaa, siit kumarreldavii tulou" 
(kumarreltavia eli haltijoita).

630. "kuuvittau miula silmie jo, moate himottau" 
(silmät painuu kiinni, kuu-vittaa, 
yö=kuun aikaa).

631. "kylläldi meilä ainos on ollut lihua dai 
muuda särvindä" (liha, omaa vaurautta).

632. "oli kaikkie syyä da duua kylläldi" 
(kyllälti eli tarpeeksi).

633. "elämisty on, syömisty i juomistu 
kylläl" (tärkeimmät).

634. "kyllänkeraine eloz, ni mis hädeä ei ole" 
(ei hätää, vrt. hätä=nälänhätä).

635. "kylgeläin on, ei omoa kyleä ole" 
(kylkeläinen, sivukylistä tuleva).

636. "omat minä tunnen, kylkiläzii en tunne" 
(omat ja kylkeläiset).

637. "kylgimualoil en ole kävellyh, täs kui lähisel 
vai" (lähellä käveleminen).

638. "harppai kynnyksestä peälittsi" (kynnys
=talon kynsi).

639. "niin kynnyksellä ei pität tallata ennein" 
(ei pitänyt tallata, uskottu olevan yhteydessä 
talon onneen).

640. "vatsu kydöy kodih" (kytee kotiin,
koti-ikävä).

641. "huondeksel pidäv ottoa hot kägöimpalaine 
suuh" (käenpala eli aamupala).

642. "syvvä pidäy kägöimpalaine metsäh lähtijez, 
ehk ei kägöintäi tartu" (metsään lähtöön liittyviä 
uskomuksia).

643. "käppäi minuo olgupeäl" (käppäi eli taputti).

644. "kättä käppäimmö da lähtiettih eäreh" 
(omalta kuulostavaa kättelemistä).

645. "kätty käppäi" (käppää kättä, vrt. käpälä).

646. "unen käppyräz on, kävelöö silmät tupelleh" 
(unen käppyrässä, vrt. pöpperössä).

647. "älä vilus käbristele, tule perttih" 
(lämpimään kutsuminen).

648. "kämäslivöi on eliä kahen perehen yhessä 
pirtissä" (kämäslivöi eli hankalaa).

649. "käymätyz on, häim meil ei kävy" 
(ihminen joka ei tule käymään).

650. "käyndälleh olis kodih, tijjustoa kui eletäh" 
(pitäisi käydä kotona).

651. "käypäläini" (kutsumaton vieras).

652. "käyköä seämeh" (seämeh eli pirtin
sydämeen).

653. "mänen sussiedah käymäh" (naapuriin).

654. "käzihanga" (peukalon ja etusormen väli).

655. "terveh velli, viego käzihangoa tsokkoammo" 
(tervehdimme käsihankaan).

656. "halkoja illalla vähäni pantih ta moata 
köllöteltih" (lämpimässä köllöttäminen).

657. "kugali tuliit - mie tuliin" (tulijoiden 
tiijustaminen).

658. ersalaiset kutsuvat talon pyhää nurkkaa 
sanoilla paaza-uugol.

659. sanalla suoja tarkoitetaan säältä suojaavaa 
paikkaa (suomen suoju), lämmintä paikkaa 
(viron soe), sateen tai tuulen suojaa (saamen 
suodje), vahingollista henkiolentoa (saamen 
suoggje), takana olevaa (marin sajok), takana 
seuraavaa (marin sojlan), varjoa (udmurtin saj), 
turvapaikkaa (udmurtin saj), perähuonetta 
(komin saj), perällä olevaa (komin sajon), 
verhoa (hantin säj) ja verholla erotettua tilaa 
(hantin säj).

660. sanalla tere tarkoitetaan sisään 
saapumista ja oman paikan tai makuupaikan 
löytämistä (udmurtin teri, komin tor, unkarin 
ter, vrt. tere tulemas).

661. sanalla oda tarkoitetaan nukkumista, 
makaamista, nukahtamista ja tulen 
sammuttamista (saamen oadde, mordvan 
udo, hantin on, unkarin alusz, vrt. oddoaza
=peite).

662. sanalla alma tarkoitetaan nukkumista, 
uneksimista ja unien näkemistä (mordvan 
udomo, marin omo, udmurtin um, komin un, 
hantin ulom, mansin wulom, unkarin alom).

663. sanalla kupsa (saamen gokse, nenetsin 
xado) tarkoitetaan toisen osan ottamista tai 
syömistä (pidetään vakavana rikkeenä, 
vrt. kuolla ja kupsahtaa).

664. sanalla amos tarkoitetaan istumista, 
istuutumista, johonkin päin istumista ja 
istumaan pyytämistä (hantin amos, 
mansin onl, nenetsin namta, enetsin addu, 
nganasanin nomtua, selkupin aamda, 
kamassin amna).

665. nganasanit kutsuvat kodan naisen 
tilaa sanalla batu (oviaukon lähellä, 
"missä naiset ja tytöt istuvat").

666. nganasanit kutsuvat vaimoa 
ovensuulla-istuvaksi-naiseksi 
(batu nije).

667. nganasanit kutsuvat kodan miehen 
tilaa sanalla ninderde (sijaitsee kodan 
keskiosassa, tulen toisella puolella).

668. nganasanit pitävät kodan vierastilaa 
noidan paikkana (istuu paikalle istuntoa 
pitäessään, sijaitsee tulen ja takaseinän 
välissä, oviaukkoa vastapäätä).

669. nganasanit jakavat isompaa kotaa 
iän mukaan (vanhusten tila oviaukon 
vasemmalla puolella, mies ja nainen 
lapsineen oikealla puolella).

670. nenetsit jakavat kodan ympärystä 
miesten ja naisten puoliin (naiset 
työskentelevät kodan etupuolella, 
miehet takapuolella).

671. nenetsikodan miehen tila sijaitsee 
tulen ja takaseinän välissä (matalan 
pöydän takana).

672. nenetsikodan naisen tila sijaitsee 
oviaukon ja tulen välissä (naimattomat 
naiset nukkuvat naisten puolella).

673. nenetsien kotaelämään liittyy 
sukupuolten toimintaa rajoittavia 
sääntöjä (naiset eivät saa astua nuorien 
tai porojen ajamiseen käytettyjen sauvojen 
yli, miehet eivät saa koskettaa pyhinä 
pidettyjä lattialankkuja tai kotasalkoja).

674. nenetsinaiset eivät saa astua miehen 
työkalujen yli tai koskettaa kodan takana 
pidettyä haltijarekeä (etenkään kuuhisten 
aikaan, syamei-sääntöjen rikkomisen 
uskotaan vievän miehen pyyntionnen).

675. nenetsit kutsuvat tulisijan takana 
olevaa tilaa "puhtaaksi tilaksi".

676. nenetsimiehet istuvat kodassa jalat 
ristissä (miehillä ja naisilla oma asento).

677. nenetsinaiset eivät kävele kodan 
ympäri (takana miesten tila).

678. nenetsit ottavat vieraan vastaan 
lämmintä lientä keittämällä ja istumaan 
pyytämällä.

679. nenetsit jakavat kotaa kahteen 
pyhään tilaan (si, sinikui=oviaukkoa 
vastapäätä oleva miehen tila, va´av
=makuutila jossa pidetään naisen 
suojelushenkien kuvia, pytarma).

680. nenetsinaiset elävät kodan va´av-
puolella (eivät saa astua si-puolelle eli 
haltijareen puolelle, reessä miehen 
suojelushenkien kuvat).

681. nenetsit jakavat kotaa lankuilla 
tulisijan oikeaan ja vasempaan puoleen 
(molemmilla puolilla 3-4 lattialankkua 
joihin miehet eivät saa koskea, 
matkattaessa pidetään siabu-nimisessä 
reessä johon miehet eivät saa koskea).

682. nenetsien kotaa jakaa oviaukon, 
tulisijan ja takaosan läpi kulkeva 
sangiksi kutsuttu näkymätön linja 
(ulottuu kodan etu ja takapuolelle, 
häviää kauempana). 

683. nenetsit kutsuvat sangi-linjan 
noudattamista sanalla mesy 
(vrt. komien kodan etupuolesta 
käyttämä nimitys mesta, 
vrt. olla mestoilla).

684. nenetsit kutsuvat kodan takaosaa 
("puhdas tila") rajaavia pyhiä salkoja 
sanalla siamzy (salkojen ja takaseinän 
välissä suojelushenkien (siadai) tila, 
vrt. pirtin takaosan kutsuminen 
sisimmäksi eli sydämeksi, 
"käyköä seämeh").

685. nenetsinaiset eivät mene kodan 
takaosaan synnytysiässä ollessaan 
(vrt. suojelushenkien kuvista huolta 
pitävät isoäidit ja tytöt).

686. nenetsit kutsuvat oviaukon 
molemmin puolin sijaitsevia naisen 
tiloja sanalla nyo (varattu naisen 
tavaroille ja vaatteille).

687. nenetsit kutsuvat takaseinällä 
olevan "puhtaan tilan" (haltijatila)
molemmin puolin sijaitsevia miehen 
tiloja sanalla si (varattu miehen 
tavaroille ja miesvieraille). 

688. nenetsit kutsuvat parin makuutilaa 
sanalla erv (sijaitsee kodan keskiosassa, 
miehen ja naisen tilojen välissä).

689. nenetsit kutsuvat muita makuutiloja 
sanalla va´av (parin makuutilan ja miehen 
tilan välissä).

690. nenetsinaiset eivät anna toisten naisten 
istua erv-tilan päälle (miehen ja naisen 
välisen ykseyden tunnus).

691. selkupit eivät käytä toisille kuuluvia 
esineitä (uskotaan olevan yhteydessä 
laatijaansa, vrt. vierasta alkuperää
oleva lainaaminen).

692. selkupit pitävät varastelua henkisenä 
sairautena (voidaan parantaa noitien 
toimesta).

693. selkupit tervehtivät sanalla torova 
(vrt. tere, terve).

694. hantit tervehtivät sanalla wus´a.

695. hantit hyvästelevät sanoin pa jam wol´h 
(paljon elettävää elämää).

696. hantit jakavat majaa olevaisuuden kolmen 
tason mukaan (punainen nurkka=ylinen, tuli
=keskinen, sisäänkäynti=alinen).

697. hantit jakavat ihmisten asuinpaikkoja 
olevaisuuden tasojen mukaan (uhripaikka
=ylinen, kylä=keskinen, kalmisto=alinen).

698. hantit kutsuvat kolmen suvun yhteistä
kokoontumispaikkaa sanoilla sorni khar 
(kultainen kohta). 

699. hantit kutsuvat yhteisiä kokoontumistiloja 
jokikuntien mukaan (jokaisella jokikunnalla 
(voshing iokh, musiang iokh) omansa).

700. hantinaiset eivät mene majan ylisille tai 
ylisille johtaville tikkaille (pidetään "miesten 
haltijoiden suuntana").

701. komit yhdistävät istutettuja puita 
istuttajiinsa (kaiken puulle tapahtuvan 
uskotaan heijastuvan istuttajaan).

702. komit eivät istuta puita talojen lähelle 
(puun kohtalon uskotaan vaikuttavan 
talossa asuviin).

703. komit eivät kajoa ihmisten istuttamiin 
puihin (yhteydessä istuttajaan).

704. komit pukevat ja riisuvat vaatteet 
tarkassa järjestyksessä (laitetaan yöksi 
omalle paikalleen).

705. komit eivät riisu vaatteita kesken päivän.

706. komit pitävät hyvää huolta vaatteistaan 
(kaiken vaatteille tapahtuvan uskotaan 
heijastuvan kantajaansa).

707. nenetsit sitovat kotiin ja rekiin koivunoksia 
suojaksi ukonilmaa vastaan (ks. kodista otetut 
kesäkuvat).

708. marit kutsuvat nukkumista sanalla 
malem.

709. marit kutsuvat kotoa päin tulemista 
sanalla tereganem (vrt. tere).

710. marit kutsuvat kotiin päin menemistä 
sanalla terkem (ter=reki).

711. marit kutsuvat takaisin ja kotiin päin 
menemistä sanalla moges (mo=kota, 
vrt. moi).

712. saamelaiset kutsuvat kodan takanurkkaa 
boassuksi eli posioksi (terin saamen varr-lypps, 
verinen-ovi).

713. saamelaismiehet lähtevät posion kautta 
pyyntimatkoille, saivojärville tehdyille pyhille 
matkoille ja miesten järjestämiin uhrimenoihin.

714. saamelaiset säilyttävät posiossa kannusta 
ja pyyntivälineitä.

715. saamelaiset pitävät etuoven ja tulisijan 
välistä tilaa naispuolisten ahkka-haltijoiden 
asuttamana (vrt. nenetsien Yamunya pukhutsya, 
vanha-maanalainen-nainen).

716. saamelaiset kutsuvat ateriaa sanalla biebmu 
(beaivebiebmu=päivällinen).

717. saamelaiset kutsuvat ateriaa sanalla pierrk 
(piejjv-pierrk=päivällinen, jekes-pierrk=illallinen). 

718. saamelaiset kutsuvat saapumista sanalla 
juvvte (vrt. jutaa, joutua).

719. saamelaiset kutsuvat sisään käymistä 
sanalla suanne.

720. saamelaiset kutsuvat kotiin palaamista 
sanalla puedte.

721. saamelaiset kutsuvat pitkälleen käymistä 
sanalla luvve (vrt. luoteet).

722. saamelaiset kutsuvat tavaroiden peittämistä 
sanalla kahte (vrt. kate, kateet).

723. saamelaiset kutsuvat hyvää onnea sanalla 
vuess (huono onni=nal xuvve).

724. saamelaiset hyvästelevät sanoin bahcci 
dearvan (sanat muuttuvat hyvästeltävien 
määrän mukaan).

725. saamelaiset kutsuvat vierasta sanalla amas 
(vrt. hantin amos=istumaan pyydetty).

726. saamelaiset toivottavat tervetulleeksi 
sanoilla buresboahtin (hyvä pahta).

727. saamelaiset sanovat ruuan laittamisesta 
"niälgum olmooš ij aaneet mälistid" (nälkäisen 
ei tulisi laittaa ruokaa). 

728. saamelaisten mukaan kodan palaminen 
johtuu maahisen vihoista (pystytetty maahisen 
sijoille tai väärään paikkaan).

729. saamelaiset varovat kaatamasta maahan 
kuumaa vettä (uskotaan loukkaavan maahisia, 
maan pyhyydestä).

730. saamelaiset pitävät ruuan kattilasta 
ottamista pyhänä aikana (tuolloin kukaan 
ei saa poistua kodasta).

731. hantin sanalla wal tarkoitetaan asemaa 
ja nukkumajärjestystä (vrt. valta).

732. saamelaiset pitävät peurannahkojen 
likaamista ja likaisten nahkojen kodassa 
säilyttämistä tapojen vastaisena (loukkaa 
alkuhenki Meandashia eli peuramiestä, 
likaiset nahat pestään virtaavassa vedessä).

733. saamelaisten taruissa miehet tervehtivät 
laittamalla kätensä toistensa olkapäille 
(vrt. nenien hierominen naisten ja lasten
tapana, alkujaan jokaisella heimolla omat 
tapansa).

734. sanalla laps tarkoitetaan kodan takaosaa, 
takaovea, tulisijan takana olevaa paikkaa ja 
kodan takaosassa pidettyä astiaa, lipasta tai 
vakkaa (saamen lips, nenetsin laptaj, enetsin 
lote, vrt. kätkyttä tarkoittava lapsi-sana).

735. sanalla perä tarkoitetaan viimeistä, 
takimmaista, päätä, huippua, alaosaa, pohjaa, 
selkäpuolta, takana olevaa ja taaksepäin 
suuntautuvaa (viron pära, mordvan pira, 
hantin pertäy, mansin pärow, vrt. peräseinä, 
puukonperä).

736. sanalla peri tarkoitetaan sisään tulemista 
(udmurtin pir, unkarin fer, vrt. käydä 
peremmälle).

737. sanalla per tarkoitetaan sisään tulemista, 
sisään astumista ja perille saapumista 
(marin pore, udmurtin piri, komin pir).

738. sanalla sälä tarkoitetaan sisään astumista, 
rekeen istuutumista ja veneeseen astumista 
(komin sel, hantin jel, nenetsin ti, nganasanin 
tiaji, kamassin si).

739. sanalla sone tarkoitetaan metsältä 
palaamista, kotaan palaamista, takaovesta 
hiipimistä ja tulijan puhdistamista taikasanoja 
lukien ja puhdistavaa vettä roiskien 
(saamen suogne, mordvan sovva, hantin 
lana, mansin to, nenetsin tu, nganasanin 
tidi, kamassin su, vrt. saamelaisten 
leppävedellä roiskiminen).

740. sanalla täysi tarkoitetaan perhettä ja 
täyttä kotaa (hantin xot-tet, xot=kota, 
tet=täysi).

741. sanalla ter tarkoitetaan sisään astumista 
ja paikan löytämistä (udmurtin teri, komin 
tor, unkarin ter, vrt. tere, torova).

742. sanalla kansa tarkoitetaan joukkoa, 
perhekuntaa, omanlaista, seuralaista, ystävää 
ja pariskuntaa (viron kaasa, saamen gazze, 
komin gozja, vrt. kaaso).

743. sanalla ulko tarkoitetaan kaukaista, 
laajaa ja kodan ulkopuolella olevaa (saamen 
olka, komin ile, vrt. ilkene).

744. sanalla ju tarkoitetaan sisäpuolta ja 
kodan sisällä olevaa (hantin joy, mansin juw, 
unkarin juh, vrt. juha, juho).

745. sanalla kim tarkoitetaan ulkona, 
ulkoilmassa ja ulkopuolella olevaa (hantin 
kim, mansin kon, unkarin ki, vrt. kimi).

746. sanalla läp tarkoitetaan sisään käymistä, 
paikan etsimistä ja alas istumista (hantin tep, 
mansin lap, unkarin lep, vrt. läpi, lepo).

747. sanalla set tarkoitetaan liitosta, reunaa ja 
tulisijan lähellä olevaa tilaa (hantin sil, mansin 
sel, unkarin szel, vrt. setu-kaiset).

748. "peäl nytkähytti, tervehyön loadi" 
(vrt. puhumista välttelevät
vierassukuiset).

749. "piäl nytkähytti, terveh teile" 
(oudoksutut eli vieraina pidetyt
tervehdykset).

750. "ikkunan nägyvil ollah, ei olla loitton" 
(näkyvillä pysytteleminen).

751. "midä nällembi, sidä parembi syömini" 
(mausteista vanhin).

752. "leiväz on tämä nälgävuozi, marjaz ei ole" 
(vieraat ja omat nälkävuodet).

753. "mitä sie näplytät sillä tapoa, syö 
hyväsistä" (hyvästi syöminen).

754. "luzikal härpitäh, vai lihoa da kaloa 
näpil syvväh" (näpeillä syöminen, 
vanhinta perinnettä).

755. "älä näyki leibie ennen ildastu" 
(iltasen odottaminen, nälän 
kasvattaminen).

756. "da ni keittäjez ei piä näykkiä" 
(näykkiä ruokaa, keittäminen
=pyhä toimitus).

757. "ruvekkammo syömäh, rokad vilustuu" 
(rokan aika).

758. "nukkoa syömäh" (tulkaa syömään, 
vrt. "nukkoa moate", "nukkoa laulamah").

759. "sepöälläh ta nokkuo annetah" 
(halataan ja hierotaan neniä).

760. "nokkoa antoa" (vrt. nokkaa 
antavat inuiitit, pohjoisten kansojen 
tapoja, vrt. suuta antavat etelänkansat).

761. "niittäjii pidäy kirrata lounoale" 
(kirrata eli kirkua).

762. "niivottaa, ei luaji hyviä päiviä" 
(murjottaa, ei tervehdi).

763. "nenäh hyväl tuloo" (ruuan 
haistaminen).

764. "ei muil jättänyh, kaikem pani omineh 
nahkoih" (söi kaiken itse, tapojen vastaista).

765. "naizeläjäd ollah, ei ole muzikkoa ni 
kynnem moista" (naisten asuttama talo, 
vrt. Akkala).

766. "ken ei syödyö syrjälleh, sidä ei nagrata 
naiduo" (sanonta).

767. "mie mögiziin händä tänne" 
(mökisin eli huusin).

768. "mäne kodihiz mölizijä" 
(vrt. häirikköjen piinaamat "lähiöt", 
kerrostalot=oman asumisen
vastakohtaa).

769. "midä sielä mölössättä, ettägö voi 
olla hillembäh" (mölisemisen vieraudesta,
omat mölisijät=karhuja).

770. "tule myödymatkah yhtez" (yhdessä
liikkuminen).

771. "astuu mäiskytteä, pahah loaduh" 
(oikein astuminen).

772. "talven linnaz menetti, kezäkse tuli kodih" 
(kaupungissa vietetty aika=menetettyä aikaa, 
orjan aikaa).

773. "menevytteli, ga jäi kodih" (oli aikeissa 
lähteä, oman elämän hitaasta luonteesta).

774. "myöhäne aigu on, läkkiä muate" 
(lähtekää maaten).

775. "kun et kotih osat ni siitä rättsinä 
muurnin keännettih" (muurnin eli
nurin, metsänpeitosta päästäviä 
taikoja).

776. "mudai koht on vie käymättä" 
(kävelyetäisyydellä oleva kohta, 
oma maa=kävelty maa).

777. "midäbä händä keittänemmä 
murginaksi" (keitetty ateria).

778. "tule murginalla" (murkinalle 
kutsuminen).

779. "murginata ei soa olla, a lounoan 
täh voib olla, vai vattsu täyzi murginal 
puuttunoo" (murkinan syömisestä,
pidetty lounasta tärkeämpänä eli
vanhempana ruokana).

780. "päiv on murginoiz, murginal 
kutsuttih" (päivän liikkeen mukaan 
syöminen).

781. "do on murginaigu, voibi ruveta 
murginoimah" (murginan aika, 
kuulostaa lainasanalta).

782. "pieni murginani kaloa puutui" 
(murkinainen kalaa, aamukalan
jälkeen syöty ateria).

783. "kuttsumatta murdavui tulla, 
emmö kuttsunuh" (vrt. kutsumatta 
tulevat sukulaiset ja ystävät).

784. "on jo murduo kerdynnyh lattial" 
(murtoa eli roskia, aika pyyhkiä).

785. "älä lai murdoo lattial" (puhas tila).

786. "murukohtah pidäy mennä, 
syöndytilah perttih" (murukohtaan 
eli syömätilaan).

787. "ildazen syvves ku muru kirbuou, 
se kuuluu taivahah" (uskomus).

788. "murul männäh" (murulle eli syömään).

789. "isakkah ildazele" (istukaa iltaselle).

790. "mujjal päi om mennyh, ei tägäli tulluh" 
(mujjal ja tägäli, muukalaiset ja täkäläiset).

791. "terveheks jiägeä" (hyvästelyjä).

792. "toisin toisessa talossa, muiten muissa 
vanhemmissa" (jokaisella talolla tapansa, 
oikea suomalaisuus=erilaisuutta).

793. "voizithai tuvva mujamikse" 
(mujamikse eli maistiaisiksi).

794. "no siitä kun oli kaloa monelloavuista 
asteissa" (pyhäruokana).

795. "om meil monelloadustu, ottoa voibo" 
(montaa laatua, arjen ja pyhän ero).

796. "mejjäm moine da sinum moine, 
ei parembi" (toisiin vertaamisen 
vieraudesta, vrt. "venäläinen vertajaa").

797. "mäne moittija enziksi koitas katso, 
da siidä vasta tule tänne moittimah" 
(katso ensin omaa kotiasi, toisten
moittimisen vieraudesta).

798. "omah muasijah menen, kuz elänyh 
olen" (maasijaan, vrt. puoliksi maan alle 
kaivetut turvemajat).

799. "moata ruvetah" (maaten eli
maata vasten, maan tasalle).

800. "jogo makaid vatsan tävven, nouz eäre" 
(täyven vatsan makaaminen).

801. "mi miehie oled" (kysyttiin vieraalta).

802. "miezeläjäd ollah, emändeä ei ole" 
(miesten asuttama talo, vrt. Ukkola).

803. "migäli voinemmo, ga sigäli autammo" 
(omilleen muuttavien auttaminen).

804. "mielekkähäst eletäh" (mielekkäästi 
eli järkevästi).

805. "noussah hyvällä mielin" (vrt. pahoilla 
mielin toisten töihin nousijat).

806. "mieli iski kodih" (koti-ikävä).

807. "mieli palau kodoilah" (kotoilaan 
eli synnyinkotiin).

808. "sevättävy tulou" (sevättävy,
vieras jota tervehditään halaten, 
vrt. setä).

809. "baltirofkoa ei piä, yksiz duumin 
ollah" (vieraita valtarakenteita yllä 
pitävän "äänestämisen" alkuperästä, 
oma valta=perheen nukkumajärjestyksen 
säätämistä).

810. "yhteh meäräs syömmö" (ruuan 
jakamisesta).

811. "sinä nygöi menet määräs päälitsi, 
et tijjä kulleh elää" (syöt liikaa, elät tapojen 
vastaisesti).

812. "mid oletto miehii" (kysyttiin vierailta).

813. "hyvä emändä kodih päin pyyhkiy, 
paha emändä koista pois" (sanonta).

814. "mäne matkahas" (vrt. taloissa
kiertäneet kaupustelijat ja kerjäläiset,
kylien ongelmia, omat kodit
=metsässä).

815. "kyläh tullutt oravoa, ei pie 
liikuttoa sidä" (kodin lähelle 
tulevien eläinten pyhyydestä, 
pidetään haltijoiden hahmoina 
tai lähettäminä).

816. "matkusovissah olen, en ole 
jaksanuhez" (matkavaatteissa, 
jaksanuhez=riisuutunut, matkasta 
palautuminen, vrt. matkaan
valmistautuminen, matka
=pyhä toimitus).

817. "talo eläy tavallah, vieras matkoau 
aijallah" (toisten asioihin puuttumisen 
myöhäisestä alkuperästä, tavat 
omaavat eivät "lakeja" kaipaa).

818. "matakkoa tervehenä ta toittsi tulkoa" 
(mieleisten kävijöiden hyvästeleminen).

819. "meitöi oli, emmo nähnyh" (meitön 
asia, poissa ollessamme tapahtunut).

820. "maguajua ei pie syömäh nostattua, 
pidää vain pielusta korjata" (uni ruokaa 
pyhempi).

821. "ei ole meilä semmoini mahti ollut, 
jotta ovija lukussa pitäsimmä" (lukkojen 
myöhäisestä alkuperästä, ei vieraita
=ei varkaita).

822. "puhtahad puuhuod, mailozad moahuod, 
vesseläd vezirandaized" (sanottiin kotoa 
lähdettäessä).

823. "kun tuota lienöy äijän antal lehmä 
maituo, nin peitettih jottei kajehtis, ei näytetty 
sitä maituo" (elon suojaaminen taikauksilta, 
vrt. kalansaaliin peittäminen).

824. "älä pane maidohizii astieloi kaloin rinnal" 
(jokaisella ruualla astiansa).

825. "paltsalla pietäh maidopadazie da orrella 
tooze" (paltsa=hyllylauta, jokaisella esineellä 
paikkansa).

826. "ildazen syöttäv i yön magaittav" 
(iltaselta makuulle).

827. "magavolleh on, ga en tiijä, magoaago, 
vai jallaz on" (magavolleh eli käymässä 
makuulle, hiljaa hyvä tulee).

828. "magavaig oliz, moate pidäis panna" 
(maaten paneminen).

829. "miksebo istud löngälleh" (löngälleh 
eli kyyryssä).

830. "istuu löndzälleh, ei kohaldi" (kohaldi
eli suorassa).

831. "lönttäilettö siid, lundu tuotto perttih" 
(lumeton tila).

832. "pessyön lattien löntysti käveli ligajalloil" 
(puhtauden vaaliminen).

833. "pitkälleh lötkähtih" (vrt. lötköttää).

834. "huikku kuuluu" (yhteyden pitäminen 
huikkaamalla, vrt. eläinten tavat).

835. "läzvuottein olgoa, lähtemm yhtez" 
(odottakaa lähellä).

836. "yhtez lähtemmö" (yhdessä lähteminen).

837. "lökähtih istumah ilmai käskemättä" 
(istuutui ilman lupaa).

838. "lämmeä tuomastu" (lämpimiä tuomisia).

839. "ukon lämmiz hyvä on eleä" (ukon
=miehen, lämmiz=vieressä).

840. "piäz omih lämmih, gu oman koin azui" 
(oma lämmin, oma koti, omat tavat).

841. "hyvä pagin vatsan lämmitti" (hyvä 
pakina eli keskustelu).

842. "meäm pertiz on hyvä lämmyz" 
(lämpiävä huone).

843. "kuin peäzöy sen metsän läbi, niin tulou 
därvi vastah" (kotia ympäröivien maiden 
tunteminen).

844. "moate lyöttelieteh" (lyödä maaten).

845. "lyötämmöz muate, älgeä hyppikkeä 
lapsed" (lyömme maaten).

846. "hiän on lähehine" (läheinen, 
vrt. lähellä elävä).

847. "lähehközet susiedad olemmo" 
(susiedad eli naapurit, vrt. ihmisten 
lähellä eläneet sudet).

848. "lähekkäh magoammo" (lähekkäin
makaaminen).

849. "lähekkäh issutah" (lähekkäin 
istuminen).

850. "lähekkäh eletäh sizäreksed" 
(lähekkäin eläminen).

851. "lähekkäizel ollah minun tyttäred" 
(vanhempien lähellä eläminen).

852. "on meillä kyly lähykkäzellä, vezi lähillä" 
(saunan ja veen läheisyys).

853. "meil on gribazikko lähil" (sienipaikan 
läheisyys).

854. "ole koin lähil, älä kunne mene 
tajembakse" (sanottiin lapselle).

855. "lähtietäh kodoilah, mutsoin kodih" 
(vaimon vanhempien luokse).

856. "tänäpäi lähendämmökses sinne päi, 
mutsoin kodoilah" (vanhempien luona 
käyminen, vrt. lähellä asuminen).

857. "tulen vie ennen lähtendää käymäh" 
(läheisten hyvästeleminen).

858. "viego lähtendytila juohtuu mieleh" 
(lähtendytila eli synnyinkoti).

859. "lähettsäzed olemmo, susiedat" 
(vrt. lainasana naapuri).

860. "taloin lähettäväl on järvi" 
(järven läheisyys).

861. "koti lähenöy kun souvamma" 
(kotia kohti soutaminen).

862. "lähimäne oma" (oma
eli sukulainen, vrt. emon suku).

863. "ketä on niitä lähisie sukulaisie" 
(läheisiä sukulaisia, vrt. miehen
sukulaisia).

864. "häi meni tuah lähizel käymäh" 
(lähellä käyminen).

865. "matka on lykykkähämpi kun 
istuoltah lähemmä" (istualta 
lähteminen).

866. "olgah poigan hyvä lykky matassas" 
(matkaonnen toivottaminen).

867. "eig ole tulda tuodavoa, vettä viedäveä" 
(tuomiset ja viemiset).

868. "tuli tsikkoh luokse" (omien luona 
käyminen).

869. "seittsemen hengie on pereh, 
omiedah on vähembi" (perhe ja omat, 
vrt. yhdessä per-tissä asuvat).

870. "ei ole meän ovet lukussa eikä 
tsäpissä" (vrt. pitää säpissä).

871. "en lukkuo veräjie" (lukottomat 
kodit).

872. "meän kyläz on lukuttomuz, kai ollah 
avoi" (lukoton kylä=oma kylä).

873. "puissa lumet ittsiestäs, lumikas olet" 
(lumien puisteleminen).

874. "lumjalloil tatsutti lattien" (lumeton
tila).

875. "lounoal olemmo" (lounasta
syömässä).

876. "ildupäiväl lounat syvväh" (lounaan 
ajankohdasta, päivä lounaassa).

877. "lounoale kutsuttih" (vrt. murkinalle,
iltaselle).

878. "lounadaig on, lähtemmö syömäh" 
(lounasaika).

879. "älä longuta jalgoa, istu kuvalleh" 
(istua kuvalleen).

880. "peäzimmö lounal kotih" 
(lounaalla, päivän ollessa lounaassa, 
ennen pimeän tuloa).

881. "söi lossi kiisselie, ei jättänyh ni lapsil" 
(ruuan jakamisesta).

882. "saroal lohosta nenet perähallod, 
älä pertiz rubie mätskyttämäh" (sisällä 
ja ulkona tehdyt työt, saroal=pirtin
takana).

883. "magavaijan kaiken loimutti kävellä, 
ei soanuh uinota" (häiritsi makuuaikaa).

884. "tuli nägyy ikkunoiz loskottau" 
(kotitulen näkyminen).

885. "loitohkol moal ollah, ei huikku kuulu" 
(huikku=kodista huudettu huuto).

886. "sinä gu lähtet loittozel matkal, roih minul 
igävy" (läheisten ikävöiminen).

887. "häi elää kaikiz loittomazinnu" 
(sukulaisista).

888. "onko se kylä loittona" 
(oman eli kävellyn maailman
ulkopuolella oleva alue).

889. "luadelmuz oli meil mennä 
pruazniekkah, ga jäin kodih" 
(kyläjuhlien vieraasta alkuperästä, 
vrt. "festarit").

890. "laittelemmokseh yhteh matkah 
lähtemäh" (yhtä matkaa lähteminen).

891. "omani on loajittu kodi" 
(oman kodin laatiminen, 
luonnollista tekemistä itsenäisyyttä 
kaipaaville nuorille, vrt. järkyttävä 
skouluihin / toisten työhön
pakottaminen).

892. "kum mänet taloh ta tervehyön 
loajit" (tervehdit talon väkeä).

893. "yhteh loaduh paissah" 
(puhua yhteen laatuun).

894. "häi pagizoo hyväh laaduh, 
ei pahaa neuvo" (hyvään 
neuvominen).

895. "kui liennetto työ mejjän rannale 
tänne libunnuh" (meiän rannalle,
asuttaminen=omaa omistamista).

896. "kättä littsai jogahizel" 
(kättelee vieraita, oudoksuen).

897. "e ole koiz, linnaz on" 
(kodit ja linnat eli kaupungit, 
oma ja vieras).

898. "libevytti kielem paginal, 
ku syötimmö" (syötimme 
väsyneen matkaajan).

899. "oma pereh täz, akku da 
poigu" (omien perheiden 
koosta).

900. "ei piä lijata huonehie" 
(puhas tila).

901. "ei piä paidaa liata" 
(itse ommellut paidat, 
arvokkaita).

902. "pyyhi jalgas, elägö tuo 
perttih ligua" (likaa vältellään, 
tiedetään olevan yhteydessä 
tauteihin).

903. "elä kävele lijassa" 
(lijassa eli kurassa).

904. "ligaa kannoit perttih" 
(paheksuen).

905. "mäne peze silmät, katso 
oled ligane" (aika peseytyä).

906. "ligajallat sukkih pani" 
(vaatteiden pyhyydestä).

907. "ligajallois käveled, 
lattien ligah tätsytäd" 
(lasten opettaminen 
siisteyteen).

908. "ligajallois tulid" 
(miesten opettaminen 
siisteyteen).

909. "keittäkkyä liharokkua 
tänäpiänä tulomaksi" 
(tulomaksi, vrt. ulkoa sisään
tuleminen, töistä tuleminen).

910. "siul puutui liiga, a mie en 
soanuh ku vähäzen" (ruuan 
jakamisesta).

911. "midä kuuluu - ei midä liigoa" 
(oudoilta tuntuvat utelut, 
vrt. "pieni puhe").

912. "pidäh liikahtua tänäpiänä koista" 
(koti=liikkeen keskipiste).

913. "koiz liikuin hyväl ozal, toatoin 
da moamoin kois" (liikuin hyvällä 
osalla, vanhempien kodissa, 
vrt. osa=onni, suojelushenki).

914. "heitä lieksanda ukses" (ovesta 
juokseminen).

915. "liezmetäh uksez ielleh järilleh, 
viluo laskietah" (juostaan ovesta 
edes takaisin, lasketaan vilua 
sisään, lasten elämää).

916. "levendelieteh meän stolam peäz, 
a itse emmö käy hänel luo" (tulee 
kutsumatta, leventelee tuolin päässä, 
etelän kansojen piirteitä).

917. "kiitän, gu piäzin levon alle, tuutsaz iäre" 
(tuiskusta katon alle, suojasta kiittäminen).

918. "lebätä pidäy murginan dälgeh" 
(ruuan jälkeen lepääminen).

919. "anna matkan jällel lebeäy" (matkan 
jälkeen lepääminen).

920. "pidäy kodvazeks vierrä tilal lebiämäh" 
(vieriä tilalle lepäämään).

921. "gu olis siived ga linnunnu kodih lendäzin" 
(kotiin ikävöiminen).

922. "murginan jälgeh lebiätsetäh" 
(työ, ruoka, lepo).

923. "leppiesti pagizoo, ei rytkä eigo killu" 
(oikea puhe).

924. "häi leppiesti pagizou" (leppeä puhe).

925. "emändä latetta myö lepsahtelieteh, 
mielehized gostad ollah" (liihottaa iloisena, 
mieleisiä vieraita).

926. "lebävyksel azetuttih, elä eännä" 
(lepävykselle eli ruokalevolle).

927. "murginan dällel pidää pikkaraine 
lebävys pidää" (lepävyksen kestosta).

928. "lebävyksel ollah" (ruokalevoilla).

929. "elä tule lebavoaigah" (lepoajan 
pyhittäminen).

930. "vieras istusih lautsalla" (leveällä 
seinänvieruspenkillä).

931. "istuote lauttsah" (istumaan 
kutsuminen).

932. "kyzy kynnyksen taguada, 
lagiaizen piästä laski" (kysyi 
kynnyksen takaa, pyhän tilan 
rajoja).

933. "pyhkimii poimitah lastazel" 
(pyhkimii=pöytäliinoja, lastazel
=puisella lastalla, vrt. pyhät liinat).

934. "kysytteli, lausutteli, oisko 
soarella sijoa veteä venehtä moalla" 
(asuttuun saareen saapuminen).

935. "kun kynnyksellä vieras 
talloau, se lemmel laskou tyttäreltä" 
(kynnyksen taikavoimista, uskottu 
olevan yhteydessä perheenjäsenten 
onneen).

936. "pidäz lähtie kodih, pimenöy" 
(päivän mukaan eläminen).

937. "ildaine tuli, pertim pimitti" 
(ilta eli pimeän aika, vrt. iltanen).

938. "pertti pimityi, pideä roaje heitteä" 
(työstä lepoon).

939. "täks ildoa meil jouduo pirahtih, 
lähemmö kävelemäh" (lähdemme
kävelemään, omat illanvietot).

940. "pahois virroiz pidelieteh" 
(käyttäytyy huonosti, virta=tapa, 
totemistisiin sukuihin liittyvää 
sanastoa).

941. "pietteliete mius, siid ed yöksy" 
(yhessä liikkuminen).

942. "assun, assun, pietyn da katson" 
(oman liikkumisen luonteesta, 
pysähdytään, katsotaan, jatketaan).

943. "vuota kodvaine, rubiemmo syömäh" 
(ajan kanssa syöminen, vrt. omituinen 
"pikaruoka").

944. "piiloksen lövvin" (piiloksen eli kätkön).

945. "piilokseh panin" (omat kätköt).

946. "ordeh ogal pidäy piirdeä, gu gostu tämä 
tuli" (ogala eli lovi, harvinaisen vieraan 
merkiksi).

947. "piiru on uksez, tulee tsakkoa" 
(piiru=rako, uksez=ovessa, tsakkoa
=sääskiä).

948. "jätä uksi piirulleh" (ilman 
vaihtuminen).

949. "katsoin heid uksem piiruzez" 
(oven piirusta, vieraita).

950. "illas puhetta piizuau" 
(teon ajasta puheen aikaan).

951. "linduizet pihal piisketäh, 
nouzendaig on" (lintujen mukaan 
nouseminen, kesän iloja).

952. "pierduu möngytetäh" 
(paheksuen, pieni vaiva mennä 
ulos).

953. "laske piha ilmoa pertih" 
(tuulettamisen tärkeydestä,
vrt. järkyttävä teiden varsille
rakentaminen, tuuletusilma
=pölyä ja pakokaasua).

954. "piha ilm on vessel kezäizel 
aigoa" (vesselä pihailma).

955. "laske pihaviimu perttih, anna 
pertti viimad vedäy" (pirtti vetää 
viimat, elävä olento).

956. "pihamoaz ollah roadiez, ei olla 
loitton" (pihamaalla työskenteleminen, 
oma työ=lähityötä).

957. "pihamoaloil ollah niitud, 
korvankuulujal kohtal" (korvankuuluvilla 
pysytteleminen).

958. "pihapuud lihavemmad on mettsä
puuloi" (lihavemmad eli paksummat, 
saavat kasvaa harvemmassa).

959. "tuulen viimam peästi perttih" 
(viimaa inhoavat).

960. "älä sinä peättele mejjän dieloloi, 
itse i tiddämmö" (älä puutu meidän 
asioihin, itse tiedämme).

961. "piätysti muatah" (päät vastakkain).

962. "lähin teidä tiijustamah" (tiijustamah
eli katsomaan).

963. "ta ilta kun tuli nin ovem peällä pantih 
se kesröämäh" (taikakaluja).

964. "syö teäl, elä lähe kyläh" (pelätyt kylät, 
nykyiset kaupungit, vrt. omat sukukylät).

965. "lebiäy ruavom piäle" (työn päälle 
lepääminen, oman työnteon leppoisasta 
luonteesta).

966. "päiväm peäl syvväh" (päivän 
päälle syöminen).

967. "midä häi toizem piäle pagizou" 
(toisten päälle puhumisesta, 
oma puhe=kiireetöntä).

968. "susiedan ker hoppuvuttih 
ajjoiteksem peäl" (hoppuvuttih 
eli riitauduttiin aidasta, vieraat
naapurit, vieraat aidat, vieraat 
riidat, vieras suomi).

969. "piettih koko i vielä peäkalluo 
ta hampahie" (karhun päätä ja 
hampaita, taikakaluina seipään
päässä, vrt. puuhun nostaminen).

970. "perävytti sanan" (perui sanansa).

971. "perävyi omis sanois" (vieraana
pidettyä käytöstä, sana=lupaus).

972. "tänäpäi ei ole pezemisty, jovvam 
minä käymäs sinul luo" (kotityöt tehty,
hyvillä mielin joutoon).

973. "myö istuma därven rannalla 
peskussa pallahin jaloin" (peskussa 
eli hiekassa, kesän iloja).

974. "lattiem peskuvutat, peskujallois 
käveled" (tuot jaloissa hiekkaa sisään).

975. "keät pestih aina" (käsien peseminen).

976. "kuzbo pezeä pideä" (kussa 
pitää pesää, asuu).

977. "yhty pezeä ollah" (yhtä pesää, 
yksistä vanhemmista).

978. "mi linduo, se pezästy, 
mi perehty, se kodie" (lintuihin 
vertaaminen).

979. "pidäy pezävyö muate" 
(pesäytyä maaten, vuode
=ihmisen pesä).

980. "sih elämäh pezävyi" 
(pesäytyä elämään).

981. "tule pettoih eäre, kylmät sie" 
(sisään kutsuminen, pettoi
=petäjähuone).

982. "nouzi nuori muttso, pyhki 
petoihuom pienen" (pieni koti
=pienet työt, vrt. omituiset
"kodinhoitajat").

983. "päivän jälles petoihuoz 
magoammo" (petoihuoz eli 
petäjähuoneessa).

984. "pidäs olla oma pezä, 
hot päim mentävä, perzein 
lähettävä" (oma pesä, 
oikeassa suomessa jokaisen 
oikeus, tyhjän toimittajia ja 
narkkareita luovien skoulujen 
tilalla vapaaehtoinen oman 
kodin rakentaminen).

985. "huomeneksella pantih 
pertti lämmitä" (ensin lämpö, 
sitten ruoka).

986. "meijän koiz on kaks perttii" 
(koti ja pirtit, koti=henkinen tila).

987. "nagroimmo kogo perttikunda" 
(yhessä nauraminen).

988. "kogo perttikund itki" (yhessä 
itkeminen).

989. "peräpuolel jaksoakseh pidäy" 
(jaksoakseh=riisuutua, jokaisella 
toimella paikkansa).

990. "siitä peräpuoleh mäni miesvieras" 
(miesten puolelle).

991. "pyzy vai peräz meile, älä jeä jällel" 
(yhessä liikkuminen).

992. "tullah päivän peräs kodih" 
(päivän perässä, oma kello).

993. "perätsupp on akkoin tsuppu lapsien 
ker" (kiukaan puoleinen peränurkka, 
lämmin puoli=naisten ja lasten puoli).

994. "perätuulel om pertti lämmembi, 
ottsatuulel on vilumbi" (pirtin mukaan 
nimettyjä tuulia).

995. "perätuuld ei varoa pertid mejjän" 
(varo perätuulta, pirtin pitäminen 
elävänä olentona).

996. "perättömii pagized, en voi korvis 
kuulla" (kuulla valheita omassa 
kodissani, koti=pyhä tila).

997. "ongo perehtä kedä" (ketä 
kuuluu perheeseen).

998. "meid on seittsei hengie perehes" 
(seitsemän henkeä perheessä, 
vrt. yhen katon alla).

999. "piäsköim perehel eletäh" 
(pääskyn perheellä, sovussa kuin 
pääskyt, pyhiltä eläimiltä 
omaksutut virrat eli tavat).

1000. "pereheks pagizin, a sie jo 
kyläh sanoit" (sanoit kylään,
perheen ja kylän asiat).

1001. "ruatah perehelläh" 
(perheelle vai perheittäin,
omaa molemmat).

1002. "perehekse pagizen, älä sano 
muil" (perheeksi puhuminen, 
oman perheen korville).

1003. "tämä om perehellin azie" 
(perheen sisäinen asia).

1004. "kai perehkunda täz ollah meän" 
(kaikki perhekunta, kunta=yhdessä
tekevä joukko).

1005. "tobie perehys" (tobie eli suuri,
oudoksutut suurperheet).

1006. "meil on suuri perehys" 
(vrt. yhen katon alla elävä
joukko).

1007. "minä juan konnum muat 
kahtekse da koin annan kudamalgi, 
kahtel perehyksel" (jaan konnun 
maat lasteni perheille).

1008. "nellä hengie on perehyttä" 
(perheiden koosta).

1009. "pieni perehyd om meidä" 
(pienperheet=liikkuvaa pyyntikansaa, 
suurperheet=paikallaan asuvaa 
karjanhoito / maanviljelyskansaa).

1010. "poiga pereidi tällä puolella" 
(perusti perheen joen tälle 
puolelle).

1011. "pereidii joves poikki" 
(poikki eli toiselle puolelle, 
joki elämän keskuksena).

1012. "mene perembä, uksen lähäl 
älä seizo" (uksen eli oven lähellä).

1013. "koala peremmäks, hoassa suul, 
vällennä vyödä" (peremmäksi 
kutsuminen, koala=kahlaa).

1014. "konnun jället perin" 
(jälkien periminen, vanhempien 
jäljet eli aikaan saannokset).

1015. "perimpohjassah tijjän hänen, 
juured da jälled" (juuret ja jäljet, 
mistä tulee, mitä on tehnyt).

1016. "kutsu perimäzet seizojat 
lähembäkse" (lähemmäksi 
kutsuminen, vrt. ovensuussa 
seisottaminen).

1017. "perimäzenny istuu" 
(istumajärjestyksestä, 
vrt. vanhimmat perimmäisenä, 
lähimpänä kodinhaltijoiden 
eli viimeisenä kuolleiden kuvia).

1018. "perimäistä karvoa elä sano" 
(perimmäistä karvaa, perimätietoa, 
perheiden ja sukujen sisällä 
periytyvää tietoa).

1019. "älä pane pergelehty" 
(vieraiden jumalten kutsumisesta, 
perkele=balttien ukkosenjumala 
perkunas).

1020. "on äjjy mejjän kois peittuo" 
(peittuo eli piilopaikkoja).

1021. "se om peittopagin, ei sua 
sauna teile" (peittopakina=perheen 
sisäinen tieto, ei paljasteta vieraille 
kuten kansanperinteen kerääjille).

1022. "lehm ainoz veräipielez 
patsittelih, igävöittsih Voattsoilah, 
kuz oli otettu, jälgimäi töllöi" 
(lehmä ikävöitsi kotiinsa, 
lopulta kuoli, "karjatalous").

1023. "moin on hyvä eliä, 
kai olen itsessäni parannuh" 
(oman kodin parantaminen,
hyvän elämän lähteitä, 
vrt. välinpitämättömyyttä 
luova "vuokralla asuminen").

1024. "parahittajen on road 
omal perehel" (omalle perheelle 
työskenteleminen, vrt. toisten
työhön ohjaavat skoulut,
"ammatinvalinta").

1025. "miehet syötih peräpuolella" 
(miesten puoli ja naisten puoli, 
vrt. naisen ja miehen 
suojelushenkien puoli).

1026. "pane moata" (panna maaten, 
maata vasten).

1027. "moate panevui aijombah" 
(maaten paneminen).

1028. "parahiks tulit syömäh kodih" 
(yhessä syöminen).

1029. "mieli palau ainos kodihpäi" 
(koti=paikka jonne mieli palaa 
poissa ollessa).

1030. "baltirofkoa ei pie, yksiz 
duumin ollah" (äänestämisen 
vieraudesta, omat asiat=omien 
kesken päätettyjä, äänestäminen
=yllä pitää vieraiden valtaa).

1031. "syö tarkemba, älä pamauta 
muruu" (tarkasti syöminen).

1032. "mene vezil käy, pane vetty 
poveh" (vesillä käyminen).

1033. "vieras pitäy pakauttoa" 
(puhuttaa vierasta).

1034. "vieras kun tuli taloh nin ei sitä 
muiten alotettu pakinoa kun sanomat 
kysyttih talom puolesta" (sanomien 
kysyminen).

1035. "paginal ollah" (olla pakinalla).

1036. "ta siitä ruvettih pakajamah, 
oikein kuulumisija kyselömäh" 
(kuulumisten kysyminen).

1037. "mie sanon hyvät sanomat, 
pagizen hyvät pakinat" (hyvästä 
kertominen).

1038. "pagimburu kuuluu, kedä sie 
olloo" (puheesta tunnistaminen).

1039. "kerähmöz on naizil da 
muskoil paginvaldu" (puheoikeus
naisilla ja miehillä, vrt. omaan 
heimoon kuuluvilla).

1040. "pidiä händy pagizuttua, 
midä häi sanou täh azieh" 
(pakisuttaa, kysyä mielipidettä).

1041. "heän meiän tabah pagajau" 
(meän kieli).

1042. "kaks kahtel pajistah, omii 
tolkkuloi toimitetah" (puhutaan 
kahden kesken, tolkkuloi=ajatuksia).

1043. "neuvo hyveänne päi toista, 
elä pahoanne päi" (hyvään päin 
neuvominen).

1044. "meäm paikass om paremb 
eliä" (meän paikka, olla jostain
=olla jotain).

1045. "hänell on hyvä paikka" 
(hyvän paikan löytäminen).

1046. "joga paikkah tungevut" 
(tungettelun vieraudesta).

1047. "ken ei palastu paina, 
se ailastu painau" (paina palaa
eli lepää ruuan jälkeen, 
vrt. pistäminen).

1048. "paina puuda, puhu suuda" 
(paina puuta, istumaan 
kutsuminen).

1049. "embä tunne ken tulou" 
(tulijoiden tunteminen
=turvallista, vieraiden keskellä 
eläminen=turvatonta).

1050. "mitäpä teälä tämmöistä 
metelie pietäh" (oudoksutut 
metelin pitäjät, omat asuinpaikat
=hiljaisia).

1051. "pahaks on yölöil kävelyksed" 
(ihminen=päiväeläin).

1052. "käzil da kämmenil otin" 
(vastaan tulijan, sydämellisesti).

1053. "ota vardeh, älä unohta minun 
nevvoteksii" (läheisiltä oppiminen,
omaa oppimista).

1054. "oppinuh emändy, ei pie nevvuo" 
(oppinut eli kokenut, vain lapsia 
neuvotaan).

1055. "kyläh neruo ottamah elä lähe" 
(vieraat kylät, vieraat opit).

1056. "kyläh älä mene, koiz lövvä neruo" 
(omat kodit, omat opit).

1057. "koivut kazvau pertin otsaz" 
(kotikoivut, heimojen syntypuita).

1058. "vieras kun tuli ta jäi seisomah 
ovensuuh, sanottih jotta, istuuvu" 
(ovensuussa odottaminen, 
istumaan kutsuminen).

1059. "ka nouze sie tänne tsuppuh, 
elägö issu ovensuussa" (tsuppuh 
eli sisänurkkaan kutsuminen, 
toivottu naispuolinen tulija).

1060. "otti ildastu" (iltasta, 
päivä illassa).

1061. "otti lounattu" (lounasta,
päivä lounaassa).

1062. "istuma ta osualima" 
(osualima eli laskimme 
leikkiä, vrt. sanoa osuvasti).

1063. "miehie istu pirtissä suuri 
joukko ta osualtih yksi yhtä toini 
toista" (omat eli viinattomat
illanvietot). 

1064. "monta kertoa toko syyväh 
ta siitä nakretah ta osoallah siitä 
yhtä ta toista ta kaikkie" (syödään,
nauretaan ja lasketaan leikkiä, 
omia ilon lähteitä).

1065. "viego kedä omii näid" (omii 
eli sukulaisia, vrt. nomia, noma
=jäniksen vanhempia nimiä).

1066. "omistin da tervehyön lain" 
(omistin eli tunnistin omaksi, 
vrt. oudolta tuntuva vieraiden 
tervehtiminen).

1067. "jo on kylläl olduu, 
menemmö kodih" (vieraana 
olosta, hauskaa hetken).

1068. "on täz olduu kylläl, 
kodih himoittau lähtie" 
(lähtösanat).

1069. "oli linnah menii, ga jäi 
kodih" (linnassa eli kaupungissa 
käymisestä, vastenmielistä).

1070. "niinkun omassa olossana 
elimä" (omissa oloissa eläminen, 
vrt. vieraiden keskellä, 
jatkuvassa häiriötilassa).

1071. "omaz itsez minä vastoan" 
(omasta itsestä vastaaminen, 
elää niin ettei tarvitse hävetä 
tekemisiään).

1072. "omani on loajittu kodi" 
(oma eli itse laadittu, vrt. ostettu 
eli toisen tekemä).

1073. "omoa duumoa myö eläy" 
(omaa tuumaa myöten 
eläminen).

1074. "ei ole tässä kylässä 
meien omie" (vieraiden 
asuttamat kylät).

1075. "luajitah talgohon, 
kutsutah omat" (omien ja
vieraiden talkoiden erosta).

1076. "omill kätt annetah, 
a vierahembil kumardetahez" 
(vrt. miehille).

1077. "toizen omoa älä ota, 
omal elä" (omalla eläminen, 
varastamisen vieraudesta).

1078. "kai on täz omalisto, 
ei ole ni kedä vierasta" 
(omalisto ja vieraat).

1079. "omastam minä händy, 
omanrannalline k on" 
(omastan häntä, vrt. pidän 
omana, sukulaisuutta
=monenlaista).

1080. "Inna om miul 
omarandalani, hod on 12 
virstoa välie" (omarantalaiset, 
voivat asua kaukana).

1081. "kuspäi heimo tuloo, 
mispäi olett omaksed" 
(olla jostain, olla jotain).

1082. "ylen omastaj on se miez, 
tunnustah omih" (omastaja, 
sukurakas).

1083. "mitein sielä omassettih 
ta kuin kostitettih ta piettihkö 
teitä sielä hyvänä tä" 
(omien omastaminen).

1084. "omastau, ei vierassa" 
(omia omastetaan, vieraita 
vierastetaan).

1085. "myö omastammo 
keskenäh" (omastamme, 
käymme sukuloimassa).

1086. "terväh omasti, syömäh, 
juomah pani" (tarjosi heti 
syötävää ja juotavaa).

1087. "omembain on vierastu 
tsomembaine" (sanonta).

1088. "mutsoi taloin olevuttau, 
hyvä mutsoi" (hyvä vaimo, 
elävyttää talon).

1089. "olijaizet piimmö, 
olimmo kylläl" (olijaiset, 
ruuan jälkeen oleskeltu 
yhteinen aika).

1090. "kuni suuri susteleh, 
sini pieni pysteleh" 
(vrt. pistäytyä, vrt. susi
=naapuri, sustella).

1091. "pystävyi kodoilah" 
(pistäytyi kotoilaan eli 
vanhempien kotiin, 
vrt. kotalaan).

1092. "kuni vai savu lähtenöö, 
ainos tulgoa tijjustamah meidy 
vanhoi" (vanhojen tiijustaminen, 
luona käyminen).

1093. "pistäyhy meilä toittsi" 
(mieluisa kävijä).

1094. "se mies väez pidäy konnun, 
ei laske pahal jällel" (väessä eli 
järjestyksessä, miehen kontu 
eli ulkotilat).

1095. "koiz akku vallam pidäy" 
(naisen koti eli sisätilat).

1096. "emändyksen hyvim pidäy" 
(pitää emännyksen, emännöi, 
huolehtii talon asioista).

1097. "em pie minä vierahii puolii, 
minä ittseni puoldu pien" 
(vrt. pakottamiseen perustuva 
vieraiden käskystä tappaminen, 
"asevelvollisuus").

1098. "syötetäh, juotetah heitä, 
hyvästä pietäh" (vieraiden 
syöttäminen ja juottaminen).

1099. "kerähmoh pidäv olla talois 
hengi" (henki joka talosta,
kerähmöh eli kokoukseen).

1100. "sidä ei anneta hävitteä omoa 
kieldä" (oman kielen eli murteen 
suojeleminen).

1101. "pitäy ruveta pitäkseh" 
(pitäkseen, vrt. maaten).

1102. "pötkähä pitkälleh, heitä lekunda" 
(pitkälleen pötkähtäminen).

1103. "pitkäkynzini se on kylä" 
(varkaiden asuttamat kylät, 
omaan asumiseen sopimattomat).

1104. "linduizet piusketah metsäz, 
huondez rodih" (huondez eli aamu, 
lintujen mukaan nouseminen).

1105. "jalga blakkoa, helma vinguo, 
mielehini vieras ku tuloo" (vieraiden 
tuloon valmistautuminen).

1106. "plötskyttäv pagizoo, ei tijjä 
huigiedu ni häbiedy" (tiedä huikeaa,
osaa hävetä puheitaan).

1107. "eibo ni tulluh, hos kägei tulevan" 
(käkesi eli lupasi tulla).

1108. "kedäb oli vierahinnu" 
(uteliaisuus).

1109. "kuzbopäi tuled" (tulla jostain).

1110. "midäbo tijjät" (kuulumisten 
tiijustaminen).

1111. "metsonhännästä ommellah tuoheh 
kiini poapora" (paapora eli viiri, 
vrt. heimotunnukset).

1112. "pagize azie pohjoa myö, 
elä peälistämizeh" (pohjaa myöten 
puhuminen).

1113. "polviten kyzyi, ei kohtalleh" 
(polviten eli kierrellen).

1114. "heitä polvittelus, sano kohassah" 
(kohassah eli suoraan, oikea puhe).

1115. "siitä illalla tultih sieltä poikes" 
(illaksi palaaminen).

1116. "heän tuletta läks pois" (vrt. ilman 
tulilla istumista).

1117. "nouze pois nukkunuh, jo on kägi 
kukkunuh" (käen mukaan nouseminen, 
toukokuun aamut).

1118. "terväh i lahinoilleh polattih 
ukkozet" (terväh polattih=tulivat 
nopeasti, lahinoilleh=vastavierailulle).

1119. "ta kynnyksellä toas, ei pität 
enneim polkie" (rajatila).

1120. "ei pie myvvä eigo tules polttua 
tuatan laittuloi huonuksii" (myydä 
tai polttaa isän laittamia huoneita, 
yhteydessä laatijaansa).

1121. "polves eletäh" (polvessa eli
sukupolvittain).

1122. "monda polvesta on eläjeä" 
(montako polvesta, sukupolvea).

1123. "kolmatta polvesta on" (eläjiä,
polvittain eläminen).

1124. "en tijjä, mi polviluguloi on täz 
elänyh" (montako polvea elänyt, 
polviluvun tietäminen).

1125. "meitä ei ole nyt vanhoa 
polvikuntoa ei ketä" (vanhaa
polvikuntaa, vrt. joen polvet eli 
mutkat).

1126. "toini polvikunta" (serkut, 
vrt. toisella polvella elävät,
yhteen polveen kuuluvat).

1127. "polvikund om pienembi 
kolinkundoa" (polvikunta
=perhekunta, kolinkunta
=sukukunta, vrt. kuolinkunta).

1128. "porottelemmos hos 
kodvaizeks pihal" (poistumme, 
pistäydymme).

1129. "älä potki kissua" 
(kotieläinten kohtelusta, 
perheenjäseniä).

1130. "älä potki jallal tostu, 
pie mieli" (lasten opastaminen 
omille tavoille, mielen 
pitäminen).

1131. "ikkunoin välis pietäh 
erähät kiizindy da potsimbuoluo" 
(jäkälää ja sianpuolukan varpuja, 
suojelevia).

1132. "se on hyvä miez, ei yksin syö" 
(hyvyys seuraa antaa).

1133. "sanoi poukahtih" (jyrkästi 
sanomisesta).

1134. "braigai sanoi, ga mengeä 
ettsikkeä kunne meni" (puhui 
sopimattomia, etsikää se mies, 
oma "oikeuslaitos", perustuu 
lähimmäisten tuntemiseen 
ja vastuun ottamiseen omasta 
lähipiiristä, ei toimi vieraita 
kuhisevissa "kaupungeissa").

1135. "midä sanotto, tervehenn 
elättö, ongo moal rauhuz" 
(kuulumisten kysyminen).

1136. "vanhembien aiguzed virrat" 
(virrat eli tavat, jokaisen polven
elämässä jotain hyvää, vrt. liian
nopeat muutokset).

1137. "magoau puolehpäiväs säh" 
(paheksuen, vrt. päivän mukaan 
nouseminen).

1138. "älä priitsoitu meän dieloloih, 
tijjä vai omii" (puutu meidän asioihin 
lainasana=lainatapa).

1139. "ei pijä kiron kera eikä vihassa 
matkah lähtie" (matkaan 
lähtemisestä).

1140. "tulima sulah soate toimeh" 
(sulah soate eli talven yli,
sula=kevätkala=täysi vatsa).

1141. "siinä eletäh, kostih käyväh" 
(lainasana kostih=kylään, 
vieraisiin, vrt. omastamaan, 
tiijustamaan).

1142. "tämä on azie huigietoi, 
puhaz azie" (puhtaat eli omat 
asiat, eivät aiheuta häpeää).

1143. "istu laavulleh, älä dalgoi 
bringuta" (istua laavulleh eli 
laadulleen, vrt. laavu).

1144. "siiritsi minus proidii, ei ni 
tervehytt azunnuh" (kulki ohitseni 
tervehtimättä, vrt. omien 
tervehtiminen).

1145. "et pie huozuo, tuhaitad eloloi" 
(huozuo eli järjestystä, tuhlaat ruokia, 
elät tapoja vastaan).

1146. "jogahistu kaimailed da vastailed" 
(kaimailet eli saatat, vrt. omien 
kaimaaminen).

1147. "huozokaz emändä kyllä häi huozom 
pideä taloil" (pitää huoson eli huolen, 
järjestyksen).

1148. "se om brujatoi taloi, si ei hoavata 
loadie ni miittumoa, aivin kyläz etsitäh" 
(ei laadita mitään itse, etsitään kylästä,
uusavuttoman ajan alkua).

1149. "kohti sanoi präigäi" (sanoi kohti, 
liian suoraan).

1150. "sanuo präigäy, paginal peäd ei tijjä" 
(ei lopeta puhumista, vieraana pidettyä 
käyttäytymistä).

1151. "kirguu sie, kodih kuttsuu" (kotiin 
kirkuminen).

1152. "magoat siit prötkytäd, nouz eäre" 
(päivällä makaamisesta, päivä=liikkeen 
aikaa).

1153. "brötkötteä pitkälleh" (oudoksutut
rötköttäjät, sanakin lainaa).

1154. "puhas on pirtti, nyt ollah puhtahat" 
(puhtauden vaaliminen).

1155. "hyö ylem puhtahasti eletäh" 
(puhas elämä).

1156. "puhaz on täz azies, elä händä 
veäritä" (puhaz=syytön, veäritä
=syytä).

1157. "puhtahast eletäh, ei ole midä 
liigastu" (puhas eli oma elämä).

1158. "vierahil jäi kodi, ittseh jällillist 
ei jeännyh" (jällillist eli jälkeläistä).

1159. "iham puhtahaks jaksavui" 
(jaksavui=riisuutui, puhtahaks
=alastomaksi, vrt. omituinen 
alastomuuden likaisena 
pitäminen).

1160. "puhtastetahez da pestähes 
päiväm peäl" (päivän päälle 
peseytyminen).

1161. "azie om puheis" (puheissa, 
hiljaa hyvä tulee).

1162. "azie lähti puheil" (lähti puheille, 
vrt. ottaa puheeksi).

1163. "hyvim pehmie puhe oli ollut 
sielä" (tverin-karjalassa, vrt. kovalla
kielellä puhuvat "suomalaiset").

1164. "puhteida pidämäh ollah 
meän rahvaz rakkahat" (puhteita 
eli hämärää pitämään).

1165. "puhtied on ylem pimiet" 
(puhteet pimeät, puhde-sanan 
alkuperää, vrt. puhdetyöt, 
hämärän aikaan tehdyt työt).

1166. "siinä talossa ollah rahvas 
hyvim puheliekkahat" (jokainen 
talo erilainen).

1167. "ei oigieh pagize, buhtoa andau" 
(antaa puhtaa, puhuu kierrellen,
vrt. pudas).

1168. "vävy tuli, puhu tuli" (tulen 
puhuminen eli puhaltaminen).

1169. "issu min jouvat, sano min tiijät" 
(istumaan pyytäminen).

1170. "paina puudu, puhu suudu" 
(paina puuta, omat istuimet,
metsästä löydettyjä puun runkoja 
ja pölkkyjä).

1171. "lähti pertis puihkahtih, 
ei sanonnuh ni kelle ni midä" 
(lähti oudosti, mitään 
sanomatta).

1172. "puihkahuksem pidi, 
ei käennyh" (kätellyt, oikein 
lähteminen ja saapuminen).

1173. "suutuksiz lähti puiskahtih" 
(paheksuen, tapojen vastaista).

1174. "sanoi, mäne hos pitkiem 
puuloin ladvoa myö kävele" 
(kävele pitkien puiden latvoja 
myöten, vrt. häivy).

1175. "pidäy puistellakseh perttih 
mennez" (lumet pois).

1176. "mene pihal puistelemah, 
pertis pölyy nouzoo" (pihalla 
puisteleminen).

1177. "oma tuloo oman ker, vieras 
tuloo vierahan ker" (pitoihin, 
omat ja vieraat).

1178. "sil soaa sanuo, ei pukaha 
ni kel" (sille saa sanoa, oikea 
perimätieto=salatietoa).

1179. "ei ole azied loavulleh, 
ei pukaha pagizemah" (hyvä ja 
huono hiljaisuus, vrt. puhua 
pukahtaa).

1180. "pukahutti sanuo moizem 
pahan sanan" (kirosanojen 
myöhäisestä alkuperästä,
lainasanoja).

1181. "kehatah suuloi pulizuttoa, 
ei anneta moata" (kehdataan 
pulista, toisten maatessa).

1182. "ilmoa vihjai, miittuine 
päiv on" (vilkaisee ovesta, 
millainen päivä, vrt. omituiset 
lämpömittarit).

1183. "punaldih järilleh kodih, 
kindahat unoht ottamattah" 
(kääntyi takaisin, kiireellä 
lähtemisestä).

1184. "puneleh, ei tiddä lähtie 
eigo tiddä silleh olla" (vieras
päättämättömyys, oma suotuisten 
enteiden odottaminen).

1185. "mie keännyn emännän puoleh" 
(emäntä=tuntee talon asiat, 
isäntä=käy nukkumassa yöt).

1186. "pagizoo meijäm puoleh" 
(meiän kieli).

1187. "ei mene ni kenem puoleh, 
omoa totto myö eläy" (elää omaa 
totuutta myöten, yksilöllisyys
=pohjoisen kansojen piirteitä).

1188. "pagizoo mium puoles" 
(puhuu puolestani).

1189. "pagizou hänem puolez" 
(puheella puolustaminen).

1190. "tuola Kivijärvem puolessa 
sanottih kuv vieras tuli perttih, 
sano velli tietos" (vieraiden 
kutsuminen veljiksi, veli ja 
sisar=myöhäisiä lainasanoja, 
omat sanat tarkempia, 
vrt. samojedin ava=vanhempi 
sisar, ina=vanhempi veli). 

1191. "lapin puolesta olen" 
(olla jostain, olla jotain).

1192. "kodipuoleh lähti" 
(kotipuoli, vrt. joen
puoli).

1193. "pie omoa puoldu, 
omas puolez älä heity" 
(omien puolustaminen).

1194. "minum puoldu pidäy" 
(muistetaan).

1195. "omam moam puolikko" 
(maan puolikko).

1196. "omam rannam puolikko" 
(puolikko, vrt. puolesta).

1197. "Tulomajärvem puolilani" 
(puolelainen, vrt. Tulomajärven 
puolesta).

1198. "mejjäm puolilaine" 
(meijän puolelainen, 
vrt. joen ja järven puolet).

1199. "puolistamizeh pane, 
elä pane panemizeh" (puhu 
puolustaen, älä panetellen,
vrt. puoliso).

1200. "hot suuda murdoa, 
ga omoa puolissa" (omien 
puolustaminen).

1201. "suudu veäristäy, omoa 
puolistau" (voi johtaa 
kiihkoiluun).

1202. "ei puolistannuhez nin yhty, 
ni rovun roduu" (puolustanut 
sukulaisiaan, paheksuen).

1203. "ainos purhastad, et hyvin 
sano" (purhastat eli tiuskit, 
vieraana pidettyä puhetta).

1204. "sanoo puruhendelehez, 
voishai sanuo hyväh loaduh" 
(oikeasta puheesta, koti=pyhä
tila jossa puhutaan hyvään 
laatuun).

1205. "mie kuuntelen kum pihalla 
hillakkaiseh paissa purpetetah" 
(kuuntelen kun pihalla puhutaan, 
uteliaisuus).

1206. "burpettaa, ei azien alguo ole" 
(purpettaa eli hölöttää).

1207. "älä doudavii burbeta" 
(puhu joutavia).

1208. "sanoi, kai peäm pudahutti" 
(nyökkäsi sanojen vahvistukseksi, 
vrt. pudistaa päätä).

1209. "istovu puul" (istuudu 
puulle, vrt. paina puuta).

1210. "istu puul, puhu suul" 
(istu puulle, omat istuimet).

1211. "istoi puul, hoasta suul, 
keritä kusakko" (keritä kusakko, 
avaa vyö).

1212. "kun ei mies puuta soane, 
polta pirtistä orret ta muut mitä 
irti soanet" (laiskojen miesten 
vieraudesta, vrt. polttopuiden
keruu naisten työnä).

1213. "heitä buuristelendu, 
ei ole hädää olla suutuksis" 
(lopeta murjotus, hätä=ruuan 
puute, lämmön puute).

1214. "heitä buurotus tyhjy, 
elä vesselembäh" (vieras murjotus, 
oma vesselyys).

1215. "puutuin kyläh" (puutuin 
eli tulin).

1216. "miän pyhäzin piettih" 
(pidettiin pyhäisin, tuohisia
jalkineita, vrt. virsujen jalkaan 
laittaminen hiidassa eli 
metsäpyhäkössä käytäessä).

1217. "laske pyhä ilmoa perttih" 
(pyhä ilmaa pirttiin, 
ilma=yksi jumalaisista).

1218. "siih taloh pyrin yöksi" 
(pyrkiä yöksi).

1219. "sit häi pyrrih da yötilan 
kysyy" (kysyy yötilaa).

1220. "ei rohkie männä yöksi 
pyrgiettsemäh" (oudolta tuntuva
vieraiden luokse pyrkiminen,
vrt. "hotellit").

1221. "jallat pyhki, älä lijan ker 
perttih mene" (ei lian keralla 
pirttiin).

1222. "ta siitä pyyhittih ovensuusta 
perätsuppuh" (siivoaminen
=pyhä toimitus, tehdään samassa 
järjestyksessä).

1223. "pyhkäldä lattii, a ku kedä 
rahvastu tulou" (vieraita varten 
siivoaminen).

1224. "pyörähä meillä" (pyörähä, 
vrt. piipahda).

1225. "pidäy lähtie pyörähtiäkseh 
hänel lyö kävvä" (pyörähtämään 
hänen luonaan).

1226. "läkkä kodihpäi" (kotia päin 
kulkeminen).

1227. "kus päi eläy" (elinpaikan 
tiijustaminen, kertoo ihmisestä).

1228. "pagizou päntiey hyväz mieles 
kodih tulduu" (kertoo kuulumisia
hyvillä mielin).

1229. "koko taloveh ollah semmoisie 
pärpättsyjä" (pärpätsyjä eli kovia
puhumaan).

1230. "pakittsijoil pastettih ennem 
pärpättsyine" (pakittsijoil=vieraille,
pärpättsyine=leivonnainen).

1231. "voizithai olla vie päiväizen" 
(mieluisat kävijät).

1232. "kylä loaskavan suvaittsoo, 
kodi pöllästyy" (koti pelästyy laiskaa,
kylä suvaitsee).

1233. "peän seinäh pönkähytti, 
ei nähnyh pimiez" (yöllä 
liikkumisesta).

1234. "heittäkkää börbötändy, 
anna toizet maatah" (heittäkää
eli lopettakaa).

1235. "keänny päin, elä perzein ole" 
(päin makaaminen).

1236. "souti päivän suovesiä, 
toisen päivän maavesiä, 
kolmannen kotivesiä" 
(suo, maa, koti).

1237. "onkos teile, nin kuin meile, 
karhun nahka portin pälä" 
(vrt. poron sarvet, vrt. pyhinä 
pidetyt suojeluseläimet).

1238. "vaka vanha Väinämöinen, 
soiti kauan kandeletta, koti väien 
nukkuaxi, valkia samuavaxi, 
sai väiän nukuttanexi, valkia 
samuttanexi" (läheisille 
soittaminen, tulen mukaan 
soittaminen, soittamalla 
nukuttaminen).

1239. "jos mun tuttuni tulisi, 
armahani asteleisi, tuntisin mä 
tuon tulosta, arvajaisin astumasta, 
utuna ulos menisin, savuna 
pihalle saisin" (askelista 
tunnistaminen, utuna vastaan 
meneminen).