KULKUNEUVOJEN NIMIÄ

1. sanalla ahkio tarkoitetaan 
ihmisten tai porojen vetämää pulkkaa, 
verkkojen kuljettamiseen käytettyä 
pulkkaa, kuormarekeä ja kotatarpeiden 
kuljettamiseen käytettyä rekeä (viron 
ahke, hantin oxot, nenetsin nutus, 
kantauralin ask, vrt. ahtaa, ahkera, 
asko).

2. sanalla cin tarkoitetaan porojen 
valjaita ja poron pään ympärille 
sidottuja suitsia ja ohjaksia (saamen 
cadna, hantin sanow, nenetsin sanni, 
vrt. sanna, sinnitellä). 

3. sanalla kanc tarkoitetaan rekeä, 
pientä rekeä ja koirien vetämää rekeä 
(marin kunzö, nenetsin xan, enetsin 
koddo, nganasanin kanta, selkupin 
qanti, vrt. kansa, kantti, kanttailla).

4. sanalla kulju tarkoitetaan ahkion 
tai reen peitettä, kuormapeittoa ja 
matkan ajaksi laitettua suojaa 
(saamen guljo, enetsin kure, 
kantauralin kudj, vrt. kuljunen,
kulua, kude, kutittaa).

5. sanalla kuiri tarkoitetaan yhdestä 
puusta koverrettua venettä, kapeaa 
ja pitkää venettä ja kaukalomaista 
puuastiaa (suomen kuiru, udmurtin 
gir, hantin kuri, mansin xura, 
kantaugrin kujr, vrt. kuirinen, 
kuru, kiriä, vrt. kuri=veneessä 
noudatettu varovaisuus).

6. sanalla lampa tarkoitetaan leveitä 
suksia, lumikenkiä ja sileäpohjaisia 
suksia (saamen lopie, hantin lump, 
nenetsin rampa, vrt. lampata, rampata, 
tampata, vrt. loppi).

7. sanalla pot tarkoitetaan porojen 
valjaita, kantamuksien sitomiseen 
käytettyjä siteitä ja säärystimien 
sitomiseen käytettyjä nauhoja 
(nenetsin poder, enetsin fore, 
nganasanin fudar, selkupin pater). 

8. sanalla parvi tarkoitetaan laudoista 
tai puista sidottua lauttaa, kalastamiseen
käytettyä lauttaa ja puista sidottua 
vajaa, suojaa tai telinettä (saamen boarre, 
hantin paro, nenetsin pari, kantauralin 
pora, selkupeilla (puöre) ja kamasseilla 
(pari-kinzigej) tarkoittaa myös ison 
karhun tähdistöä, vrt. puri-las).

9. sanalla pus tarkoitetaan venettä, 
koivuntuohesta valmistettua venettä 
ja tuohesta valmistettua astiaa (marin 
pos, komin piz, selkupin paca, 
vrt. pusa, pusata).

10. sanalla saj tarkoitetaan lumikenkiä, 
leveitä suksia, suksien pohjiin liimattuja
nahkoja ja nahkapohjaisia suksia (saamen 
cuoiga, mansin taj, nenetsin taje, selkupin
tanes, kamassin tejme, vrt. soika, saija, 
taika, taija, tane, teme).

11. sanalla suksi tarkoitetaan leveitä 
suksia, lumikenkiä, reen jalaksia ja 
nahkapohjaisia suksia (viron suks, 
mordvan soks, hantin joy, mansin 
tot, nenetsin turo, nganasanin tutä, 
selkupin tat, kantauralin sukse, 
vrt. uksi eli oksa, vrt. turo eli 
pajunoksa).

12. sanalla saima tarkoitetaan isoa 
puoliksi avonaista puista venettä, 
isoa kuormavenettä, yksimastoista 
ja kuomuista venettä, rannikolla 
käytettyä venettä, pientä venettä, 
yhdestä puusta veistettyä venettä 
ja kulhomaista astiaa (suomen seimi, 
viron söim, mordvan suma, hantin 
soma, selkupin somma, kantauralin 
sajma, vrt. saimaa, saimi, seimisaari).

13. sanalla sal tarkoitetaan porojen 
valjaita, vatsan ympäri vedettyjä 
valjaita, valjaiden vahvikkeeksi 
ommeltua tuohiosaa ja porojen 
valjastamista (hantin salo, nenetsin 
sara, enetsin seda, nganasanin sarua, 
selkupin saara, kamassin sar, 
vrt. sarka, setä).

14. sanalla sona tarkoitetaan 
rekeä, veneen muotoista rekeä 
ja korkealaitaista rekeä (saamen 
tsune, mansin son, vrt. sonnanen, 
sunnanen).

15. sanalla tukt tarkoitetaan 
venettä vahvistavaa keskipuuta, 
poikittaispuuta ja keskipenkkiä 
(saamen totko, komin tik, hantin 
toxot, nenetsin tade, selkupin tate, 
kantauralin tukta, vrt. tuki, tukki, 
tukala, tokko).

16. sanalla wote tarkoitetaan porojen 
valjaita, porojen sitomiseen käytettyjä 
köysiä, suksien siteitä ja ihmisten 
käyttämiä vetovaljaita (saamen vuotta, 
hantin wat, mansin vätes, selkupin 
kuudago, vrt. votet eli vatjalaiset).

17. sanalla kowt tarkoitetaan leveitä 
suksia, lumikenkiä, kovasta puusta, 
tervaspuusta tai petäjän lylypuusta 
veistettyjä suksia, nahkapohjaisia 
suksia, reen jalaksia ja sileäpohjaisia 
suksia (saamen guoude, udmurtin 
kwas, komin kies, vrt. koutenen, 
koutanen).

18. sanalla mela tarkoitetaan melaa, 
peräsintä ja jokiveneissä käytettyä 
melaa (viron mola, saamen mielle, 
mordvan mile, vrt. milla, molla, 
molskahtaa).

19. sanalla norta tarkoitetaan rekeä, 
pitkää rekeä ja kuormarekeä 
(udmurtin nurt, komin nort, 
vrt. nurttanen, vrt. urt, ort,
vrt. norja, nurja).

20. sanalla sompa tarkoitetaan 
suksisauvaa, lumessa tarpomiseen 
käytettyä sauvaa, veneen työntämiseen 
käytettyä sauvaa ja hämmentämiseen 
käytettyä sauvaa (saamen soabbe, 
marin somba, komin zib, vrt. samppa, 
simppa).

21. sanalla haaksi tarkoitetaan venettä, 
purjevenettä ja keittopataa (viron haksi, 
mordvan saks, kantapermin sakce, 
vrt. haaksi-rikko).

22. sanalla vene tarkoitetaan kanoottia 
ja venettä (saamen vanas, mordvan 
venes, vrt. vana-vedessä, vanaja).

23. sanalla närk tarkoitetaan satulaa 
(hantin nöyor, mansin näwrä, unkarin 
nyereg, vrt. nöyrä, nöyrtyä, närkästyä, 
ugrien eli hevosmiesten sanastoa).

24. sanalla päkk tarkoitetaan ohjaksia 
ja suitsia (hantin päk, mansin behch, 
unkarin fek, vrt. päitset).

25. sanalla säkr tarkoitetaan rekeä, 
kärryä ja tavaran kuljettamiseen 
käytettyä ajoneuvoa (hantin jikor, 
unkarin szeker, hevosmiesten 
r-päätteiset sanat, vrt. särkyä).

26. sanalla joc tarkoitetaan suksia, 
lumikenkiä ja reen jalaksia (marin 
jece, mansin josa, vrt. jose, jesse,
juosta).

27. sanalla lapa tarkoitetaan melaa, 
peräsintä, kättä, lapaluuta, kämmenen 
leveyttä ja leveää ja litteää esinettä 
(melan vanhempi nimi, esikuvana 
kämmen, viron laba, saamen lippo, 
mansin lop, nenetsin labe, enetsin 
loba, nganasanin laban, selkupin 
lappo, vrt. lappaa, lape, lappeellaan, 
lappeenranta).

28. sanalla lapio tarkoitetaan melaa, 
peräsintä ja lapiota (lapa-sanan 
johdoksia, viron labidas, samojedin 
lap).

29. sanalla ajsa tarkoitetaan aisaa 
ja akselia (mordvan azija, udmurtin 
vajiz, komin voz, vankkurikansan 
sanastoa).

30. sanalla kor tarkoitetaan porojen 
vetohihnan karvapäällystä, veneen
katetta, turkispeitettä ja reen peitettä 
(saamen goaran, hantin koro, mansin 
xuri, vrt. koronen, kurri). 

31. sanalla lappa tarkoitetaan levyä, 
solkea ja porojen suitsien (nenetsin 
jamtu) reikäpäätä (suomen lappa, 
nenetsin labak, vrt. lappalainen).

32. sanalla sow tarkoitetaan porojen 
siteitä, hihnoja ja valjaita (komin sa, 
nenetsin xa, enetsin so, nganasanin 
suan).

PYYNTIVÄLINEIDEN NIMIÄ

1. sanalla cäcä tarkoitetaan metsälintujen 
ja pienten eläinten pyytämiseen käytettyä 
ansalankaa tai silmukkaa ja taivutettuun 
puunoksaan tai haaraan kiinnitettyä ansaa
(saamen siesse, marin cucas, hantin sesoy, 
vrt. susa, sisso). 

2. sanalla suotsa tarkoitetaan verkon naruja, 
narujen silmukkaa ja narua jolla verkot 
yhdistetään (saamen tsuotse, hantin concoy, 
kantaugrin conce, vrt. suosanen).

3. sanalla kalin tarkoitetaan pitkiä verkkoja, 
nuottaa, nuotan toista osaa, kaaren tai
pussin muodostavia verkkoja, 10-15 syltä 
pitkiä verkkoja kohoineen ja painoineen, 
verkkojen silmukoita ja verkkojen 
kutomiseen käytettyä lankaa (viron kale, 
komin kulem, hantin kalow, mansin kulop, 
unkarin halo, enetsin kuorese, kantauralin 
kalaw, vrt. kale, kalvaa, kuosi).

4. sanalla kana tarkoitetaan mertaa, rysää 
ja kaaren tai pussin muodostavia verkkoja 
(samojedin qar, qanar, qayar).

5. sanalla käc tarkoitetaan rihmoista tai 
verkoista laadittua maaeläinten pyyntiin
käytettyä ansaa (udmurtin kaz, hantin 
kotop).

6. sanalla kokka tarkoitetaan puista 
koukkua, kuusen oksista ja juurista 
laadittua onkea, veneen nokkaa, 
kuokkaa ja kätkyen kuomua (saamen 
goakke, komin koka, hantin kayow, 
vrt. kake).

7. sanoilla kulta ja kuulta tarkoitetaan 
pitkiä yhteen liitettyjä verkkoja, joessa
käytettyjä lohiverkkoja, kutuaikaan 
käytettyjä verkkoja, vetoverkkoja, 
veden pinnalla kelluvaa mertaa ja 
verkoilla kalastamista (karjalan 
kuullattaa, saamen golde, hantin 
xutto, mansin khult, kamassin 
qoltei, vrt. kuulas, kuultaa, kultanen, 
kultonen).

8. sanalla lämsä tarkoitetaan 
suopungin ja ohjasten nuoraa 
tai silmukkaa, porojen suitsia, 
heittosilmukkaa ja ansasilmukkaa 
(saamen lawze, komin lec, hantin
lis, mansin les, vrt. lasse, lisse, 
lisää).

9. sanalla maca tarkoitetaan rysää, 
verkkoja ja vedettäviä verkkoja 
(marin maca, selkupin masa, 
vrt. masa, masanen).

10. sanalla näl tarkoitetaan riekon 
kokoisille linnuille ja pienille eläimille 
laadittua ansaa (udmurtin nalik, 
komin nalk, mansin nal, vrt. jäädä 
nalkkiin, vrt. nälkä).

11. sanalla näce tarkoitetaan 
koukkua, onkikoukkua ja väkästä 
(saamen nieotsie, komin nezi, 
hantin nisi, mansin näs, vrt. näre, 
näsijärvi, näsinen).

12. sanalla pato tarkoitetaan kivistä 
laadittua kalapatoa (johon kalat 
piiritetään käsiverkoilla), lohipatoa, 
turpeista ladottua kalapatoa, sulkua 
ja seinämää (saamen buoddo, hantin 
pal, unkarin fal, kantaugrin pad, 
vrt. puto, poto, palo).

13. sanalla polku tarkoitetaan 
kalastukseen käytettyä maapatoa, 
siltaa ja joen yli kaatunutta tai 
kaadettua puuta (hantin poyol, 
mansin me-puwl, nenetsin pul, 
enetsin fudu, nganasanin fuli, 
selkupin pilo, kamassin pulu, 
vrt. pulikoida, pulahtaa).

14. sanalla rac tarkoitetaan 
aitamaista, ritilämäistä tai 
ristikkomaista kalapyydystä
(komin raz, unkarin racs, 
vrt. rasi, raksi, rassata).

15. sanalla tulk tarkoitetaan 
verkkoja ja vetoverkkoja (komin 
til, hantin toxot, mansin toloj, 
vrt. tulo, tolo).

16. sanalla virka tarkoitetaan 
silmukkaa, metsälintujen pyyntiin 
käytettyä silmukkaa, suopungin 
silmukkaa ja ansasilmukkaa 
(saamen virke, virru, nenetsin 
jarka, warka, vrt. virkata, virua, 
aamu-virkku).

17. sanalla otava tarkoitetaan 
kalastamiseen käytettyä aitausta, 
lohiverkkoja, ison ja pienen 
karhun tähdistöä, orionin vyötä, 
kotkan tähdistössä näkyvää kirkasta 
tähteä, keihästä, varrasta, poroaitausta, 
koivupuista tai verkoista laadittua 
aitausta (johon kalat ajetaan verkoilla), 
jokeen laadittua paaluaitaa, isoa 
haavimaista kalapyydystä, mertaa, 
rysää, aidattua aluetta, joen suistoa
ja kalastuskylää (viron oda, saamen 
oacce, komin voz, hantin wocom, 
mansin usmä, nenetsin wa, enetsin 
bo, nganasanin ba, selkupin qette, 
kantauralin woca, vrt. osa, osma,
oiva).

18. sanalla kältä tarkoitetaan pieniä 
vetoverkkoja, pellavasta kudottuja 
verkkoja, verkoilla kalastamista ja 
kalalientä (marin kelde, udmurtin 
kalti, komin kelt, vrt. keltainen).

19. sanoilla kola ja kolu tarkoitetaan 
oksista tai paaluista laadittua sylin 
pituista kalapyydystä (komin kolas, 
hantin kulo, vrt. kolanen, kolunen, 
kulonen).

20. sanalla onki tarkoitetaan onkea, 
onkimista, koukkua ja silmukkaa 
(viron ong, saamen vuogga, marin 
onyo, vrt. oka, ojossa, oja).

21. sanalla rita tarkoitetaan isojen 
eläinten pyytämiseen käytettyä ansaa, 
pienten eläinten pyytämiseen käytettyä 
ansaa ja ansasilmukkaa (saamen raitte, 
marin rudö, komin ri, nenetsin ladorna, 
selkupin lata, vrt. riitta, ritasuo, rytö, 
ryteikkö, vrt. laittaa).

22. sanalla mäkt tarkoitetaan nuottaa,
vetoverkkoja, nuotan vetämistä ja 
verkkojen nielun päällä olevaa puuta 
(hantin möyot, mansin mäxt, unkarin 
met-halo, vrt. mättää).

23. sanalla tän tarkoitetaan hihnassa 
roikkuvaa nuoliviiniä (hantin tuyot, 
tiwot, mansin täwot, tawt, unkarin 
tegez, nenetsin tience, tienete, 
vrt. täpö, täyttää, tiputtaa, tienata). 

24. sanalla jänne tarkoitetaan 
jännettä, jousen jännettä ja 
verkon liekaa (hantin jöntoy, 
mansin janton, nenetsin jen, 
enetsin jeddi, nganasanin jenti, 
selkupin cinte, kamassin neno, 
kantauralin jänti, vrt. janne,
jenni, jannu, vrt. jantu=vahva, 
vrt. side).

25. sanalla jousi tarkoitetaan 
metsästysjousta (saamen juoksa, 
mordvan jons, marin jonuz, 
hantin joyol, mansin jäwt, unkarin 
ij, nenetsin nin, enetsin iddo, 
nganasanin dinta, selkupin indo, 
kamassin ino, kantauralin jinsi, 
saamelaisilla tarkoittaa myös
ison karhun tähdistöä, vrt. inno,
into, vrt. oksa, jännitetty oksa).

26. sanalla mukki tarkoitetaan 
puista nuolta, tylppäkärkistä 
nuolta, vasaran tylppää päätä, 
nuolen selkäpuolta, nuolen tylppää 
tai paksumpaa päätä ja kirveen 
selkäpuolta (hantin manx, mansin 
manoko, nenetsin munk, enetsin 
muggeo, nganasanin munka,
selkupin makka, kamassin me, 
vrt. muki, maka, vrt. kävi hyvä 
munkki, vrt. mukin makin).

27. sanalla nuoli tarkoitetaan 
puista nuolta, koivuista nuolta, 
metsästysnuolta ja lintuansoissa 
käytettyä nuolta (viron nool, 
saamen njuolla, mordvan nal, 
marin nölö, udmurtin nil, 
komin nul, hantin not, mansin 
nel, unkarin nyil, nenetsin ni, 
selkupin ni, kamassin nie, 
kantauralin nele, vrt. nuolla,
nila). 

28. sanalla pekse tarkoitetaan 
metsästysnuolta, paksukärkistä 
nuolta ja tylppäkärkistä nuolta 
(marin piks, udmurtin pukis, 
hantin pöy). 

TYÖKALUJEN NIMIÄ

1. sanalla äimä tarkoitetaan luista 
ja puista neulaa, kolmikulmaista 
nahkojen ompelemiseen käytettyä 
neulaa ja neulomiseen käytettyä 
okaa tai piikkiä (saamen aibme, 
marin ime, komin jem, nenetsin 
nipe, enetsin ne, nganasanin njäime, 
kamassin nimi, kantauralin äjmä, 
vrt. ämmä, emä).

2. sanalla cork tarkoitetaan kirvestä, 
lyhytteräistä puukkoa ja reikien 
tekemiseen käytettyä puukkoa 
(saamen corhko, komin cukri, 
hantin toxor, mansin soxri, 
vrt. sorkka, sorkkia).

3. sanalla huosi tarkoitetaan 
luutaa, harjaa, lakaisemista, 
hankaamista, raaputtamista ja 
hampusta tai nokkosesta laadittua 
hankainta (udmurtin cuz, hantin 
cac, mansin sas, selkupin cutc, 
vrt. hosua, huiskia, suti).

4. sanalla cuc tarkoitetaan 
kalojen ja verkkojen kuivaamiseen 
käytettyä telinettä ja telineen 
keskimmäistä puolaa (saamen soso, 
mordvan cocko, selkupin cuodse, 
vrt. sokojärvi).

5. sanalla jäpse tarkoitetaan 
paistamiseen käytettyä teroitettua 
keppiä ja varrasta (saamen niptsas, 
marin jops, udmurtin jucis, komin 
jos, hantin jiwos, nenetsin japca,
selkupin tapsau, kamassin tapsu, 
vrt. tapsa, nipsa, näpsä).

6. sanalla kaj tarkoitetaan kauhaa 
ja lusikkaa (liivin koi, udmurtin kuj, 
komin koj, nenetsin xu, enetsin kuri, 
nganasanin kui, selkupin kujak, 
kamassin kuigu, vrt. kuiri).

7. sanalla kaari tarkoitetaan kaaren 
muotoisia asioita, jousen kaarta, 
joen lahtea, selän kaarta, käden 
kaarta ja veneen kaarta (viron kaar, 
saamen kuonar, hantin xonkar,
vrt. kaara, kara).

8. sanalla köysi tarkoitetaan 
punottua nuoraa, liekaa, nauhaa, 
verkkojen nuoraa ja kahvaksi 
sidottua nuoraa (saamen kiudt, 
marin kol, komin kel, hantin keto, 
mansin koaliy, kantaugrin käwdi,
vrt. kietoa, kutoa).

9. sanalla käci tarkoitetaan veistä 
(marin kozo, hantin keco, mansin 
käsi, unkarin kes, vrt. käsiase, 
käsitellä, kättä pidempää).

10. sanalla kerä tarkoitetaan kerälle 
kerittyjä asioita ja kimpuiksi tai 
nyyteiksi käärittyjä asioita (viron 
kera, mordvan kire, hantin kero, 
mansin koarek, vrt. kireä, vrt.
ke=pyöreä, pyhä).

11. sanalla keri tarkoitetaan 
sormusta, pyörää, sarvirengasta, 
vitsoista taivutettua vannetta, 
lasten leikkivannetta ja vaskista
rengasta (kaikkia kehän muotoisia 
esineitä, saamen kieras, udmurtin 
kuri, komin kor, unkarin köre,
vrt. kersa).

12. sanalla kai tarkoitetaan puista 
kauhaa, lapiota ja lusikkaa, lumen 
luomiseen käytettyä lapiota, veden 
ammentamiseen käytettyä kauhaa 
ja syvässä vedessä käytettyä melaa 
(suomen kaivin, liivin koi, saamen 
goaivo, mordvan kojme, marin
kue, nenetsin siwa, enetsin sea, 
nganasanin kaibu, selkupin ko, 
kantauralin kojwa, vrt. sivaltaa,
koipi, koipiluu).

13. sanalla kuras tarkoitetaan 
veistä, miekkaa, nuijaa, pientä 
ja tylsää veistä, vuolemiseen 
käytettyä veistä, tikaria ja höylää 
(suomen kurikka, viron kurask,
saamen korr, nenetsin xar, 
enetsin koru, kamassin korlo, 
kantauralin kura, vrt. hura
=vasen).

14. sanalla lauta tarkoitetaan 
leveää ja ohutta puuta, kantta, 
verkkojen tai pyydysten kohoa, 
sauvaa, matalaa pöytää, lattiaa, 
eteistä ja majaan johtavaa käytävää 
(viron laud, saamen luowde, 
nenetsin lata, nganasanin loitu, 
vrt. laude, luode, loitupuut).

15. sanoilla nysi ja nyttö 
tarkoitetaan kahvaa, puukon 
kahvaa, vartta, perää, kädensijaa 
ja kirveenvartta (suomen lysi, 
viron lusi, saamen nadda, 
mordvan ned, hantin nöl, 
mansin näl, unkarin nyel, 
nenetsin nir, selkupin ner, 
kamassin nirze, kantauralin 
nydi, vrt. nysvätä, lyly, nirso).

16. sanalla oct tarkoitetaan 
varpua, vapaa, vitsaa, piiskaa 
ja ruoskaa (marin wastor, 
mansin astor, unkarin ostor, 
hevosmiesten sanoja).

17. sanalla ora tarkoitetaan 
naskalia, poraa ja piikkiä 
(saamen oarre, mordvan uro,
unkarin ar, vrt. ura, uurre,
aarre).

18. sanalla patvi tarkoitetaan 
sytykettä, taulaa ja kovaa ja 
tiheäsyistä koivupuuta (karjalan 
padvi, saamen badva, nenetsin 
peme, enetsin fee, nganasanin 
fuu, kamassin peme, kantauralin 
padwe, visakoivun vanhempi 
nimi).

19. sanalla pal tarkoitetaan 
paistamiseen käytettyä varrasta, 
koivusta halkaistua keppiä ja 
kuormaeläinten länkiin käytettyä 
puuta (mansin pal, nenetsin pali, 
enetsin falli, vrt. palli, palvi, palko).

20. sanalla onta tarkoitetaan 
keihästä, varrasta, terää, terävää 
esinettä ja hyttysen pistintä 
(työkalujen esikuvat luonnosta, 
marin unto, hantin ontow,
mansin awta, nenetsin nant, 
enetsin eddo, nganasanin naita, 
selkupin anti, kamassin on, 
vrt. ontto, antte, antti).

21. sanalla panka tarkoitetaan 
kahvaa, kädensijaa, vartta, 
juurista punottua nauhaa, 
ohjaksia, päitsiä, kirveenvartta, 
puukonkahvaa, padan kädensijaa 
ja saappaiden nauhoja (viron pang, 
saamen bagge, mordvan pango, 
marin pox, nenetsin pank, enetsin 
foggo, nganasanin fonka, selkupin 
paq, kamassin ponna, vrt. panna,
poka).

22. sanalla pän tarkoitetaan 
hiomista ja hiomakiveä 
(udmurtin penon, mansin 
pönl, unkarin fen, vrt. pe
=kivi).

23. sanalla pen tarkoitetaan 
lusikkaa (mordvan penc, marin 
pane, udmurtin puni, komin 
pan, hantin pen). 

24. sanalla pii tarkoitetaan 
tulen iskemiseen käytettyä kiveä 
(viron pii, nenetsin päe, enetsin 
fu, nganasanin fala, selkupin pu, 
kamassin pi, kantauralin pije, 
vrt. kotimainen tulikivi eli 
katinkulta).

25. sanalla piksi tarkoitetaan 
köyttä, narua, nuoraa ja 
kantamiseen käytettyä hihnaa 
(mordvan piks, hantin piyot, 
unkarin fiu, vrt. pivo, piukka).

26. sanalla puras tarkoitetaan 
tuuraa, kairaa, poraa ja naskalia 
(viron pura, saamen borre, 
udmurtin pir, komin piriz, 
hantin par, mansin pore, 
unkarin fur, selkupin pur,
kamassin poran, kantauralin 
pura, vrt. purra, vrt. luiset ja 
kiviset porat).

27. sanalla pejc tarkoitetaan 
kirvestä (mansin päct, unkarin 
fesci, selkupin pitje, vrt. pessi,
pitää).

28. sanalla sapsi tarkoitetaan 
verkkojen kutomiseen käytettyä 
neulaa, kelaa ja puolaa (saamen 
cuopsem, marin sapsa, hantin 
sawos, mansin tas). 

29. sanalla sänki tarkoitetaan 
puista naulaa, kiilaa, tappia, 
sälettä ja piikkiä (saamen sagge, 
marin sänge, hantin lönk, 
unkarin ek, kantaugrin sank,
vrt. sakke, eki).

30. sanalla sen tarkoitetaan 
kampaa, kampaamista, 
harjaamista ja rapsuttamista 
(mordvan sämä, udmurtin sin, 
komin sinan, nenetsin ti, enetsin 
tida, nganasanin tidie, selkupin tifi, 
kamassin tile, vrt. senni, sinna, 
tiina, tiita, tiiti, tipi).

31. sanalla salko tarkoitetaan 
pitkää keppiä, sauvaa, seivästä, 
työntämiseen käytettyä keppiä, 
sauvaa jolla verkot pujotetaan 
jään alle, puista naulaa, rimaa, 
listaa, lastua, sälettä ja teroitettua 
keppiä (saamen cuolgo, mordvan 
salgo, komin zal, hantin sayol,
mansin sejla, unkarin szalfa, 
kantaugrin silka, vrt. salkonen, 
silkanen).

32. sanalla sauva tarkoitetaan 
pitkää keppiä, vapaa, salkoa, 
riukua, seivästä, turvemajan
kattopuita, porojen ajamiseen 
käytettyä sauvaa ja hiihtosauvaa 
(viron sau, saamen cavbme, 
hantin sew, mansin suw, 
kantaugrin sawna, vrt. sauna).

33. sanalla solce tarkoitetaan 
paalua, seivästä, tolppaa, 
tylppää puuta, veneen peräsintä,
oven pieltä ja juuresta veistettyä 
sauvaa (saamen tsuontse, 
nenetsin sal, enetsin soddei,
nganasanin salta, selkupin salds, 
kamassin sole, vrt. soile).

34. sanalla terä tarkoitetaan 
terää, kärkeä, huippua, kirveen 
tai puukon terää, terän terävää 
puolta, tikaria, miekkaa ja naskalia 
(viron tera, saamen daerre, marin 
ter, udmurtin tir, unkarin tör, 
vrt. tirranen, törrönen).

35. sanalla wac tarkoitetaan 
oksaa, keppiä, vapaa, kalojen 
kuivatustelineen vaakapuuta,
verkkokalastuksessa käytettyä 
keppiä ja kietomiseen tai 
punomiseen käytettyä keppiä
(saamen vazos, marin waze, 
hantin wasa, mansin waso, 
unkarin vesszö, vrt. vasama,
vasemmalla kädellä pidettyjä 
asioita).

36. sanalla vaula tarkoitetaan 
juurista tai vitsoista punottuja 
nauhoja ja siteitä, rekeä vahvistavia 
siteitä, koivunjuurista väännettyjä 
silmukoita, reen jarruja, jalkineiden 
ympärille sidottuja pajunvitsoja, 
koivusta punottuja kantositeitä ja
porojen kaulapantoja (saamen 
vawlo, mansin waylap, kantaugrin 
wakla, vrt. vaulanen, vaulonen.
vrt. vaklata, katsoa silmukan läpi).

37. sanalla wank tarkoitetaan 
iskemistä, vasaroimista, korjaamista, 
vasaraa ja nuijaa (udmurtin vand, 
komin vundi, hantin way, mansin 
wonxap, unkarin vag, vrt. vankka,
vakaa).

38. sanalla veitsi tarkoitetaan 
veistä, leikkaamista ja lohkomista 
(viron veits, komin vez, hantin wänt, 
unkarin ves, kantaugrin wänc, 
vrt. vänttinen, vrt. rantavedessä 
työskenteleminen).

39. sanalla canka tarkoitetaan 
hankoa, haarukkaa ja käyräkärkistä 
koukkua (viron tsank, mordvan 
sango, vrt. sanka, hanka).

40. sanalla harkki tarkoitetaan 
haarukkaa, koukkua, hankoa ja 
talikkoa (viron hark, liivin ärk, 
mordvan carkode). 

41. sanalla kehrä tarkoitetaan 
kehräämistä, rullaa, pyörää ja 
värttinää (viron kedr, saamen 
kierse, mordvan scere, marin 
sudor, vrt. kehräpuu).

42. sanalla lippi tarkoitetaan 
tuohista astiaa, kauhaa, lautasta, 
vatia, levyä, vatkainta, melaa, 
lapiota, lautaa ja iskusuojaa 
(viron lipp, mordvan lipis, 
vrt. lippinen, lipponen).

43. sanalla nente tarkoitetaan 
kahvaa, kädensijaa ja perää 
(saamen nauta, udmurtin
nid, komin nud, vrt. nautanen).

44. sanalla nuija tarkoitetaan 
paksua puista sauvaa, kuokkaa, 
keppiä, ryhmysauvaa ja pyykin
pesussa käytettyä keppiä (viron 
nui, marin nösle, udmurtin nuci, 
komin nes).

45. sanalla petkele tarkoitetaan 
huhmarta, puista nuijaa ja 
petkelettä (viron pekli, mordvan 
petkel, vrt. pätkiä). 

46. sanalla pihti tarkoitetaan 
hohtimia, puristinta, kiinnikettä 
ja liikkumista estävää työkalua 
(viron piht, saamen basta, 
mordvan pes, vrt. pihtipudas).

47. sanalla pohta tarkoitetaan 
seulaa, siivilää ja siivilöimistä 
(viron puhe, mordvan ponzavto, 
udmurtin puz, komin poz, 
vrt. puhde, puhdas).

48. sanalla race tarkoitetaan 
nahkojen venyttämistä ja 
venyttämiseen käytettyjä
keppejä (saamen racca, 
mordvan racakado, vrt. lasse, 
rassata, r=l).

49. sanalla pucki tarkoitetaan 
piikkiä, jääpiikkiä, lävistämiseen 
käytettyä piikkiä ja hyönteisen 
pistintä (suomen piikki, viron 
puhki, marin poska, udmurtin 
bick, komin bicki, vrt. puhkaista, 
puskea, pukata).

50. sanalla räismä tarkoitetaan 
juurista tai hampusta punottua 
köyttä ja verkkojen yläpaulan 
nuoraa (saamen raesme, mordvan 
risme, r=l).

51. sanalla ser tarkoitetaan harjaa, 
kampaa, harjaamista ja kampaamista 
(mordvan surcem, marin serye, 
komin sors, vrt. sorsa, sorja).

52. sanalla set tarkoitetaan 
akselia, kahvaa ja vartta 
(esim. värttinän, mordvan sad, 
marin sudor, udmurtin zu,
vrt. sato, setu).

53. sanalla sow tarkoitetaan 
paalua, pylvästä, seivästä, 
nostamiseen käytettyä keppiä 
ja seivästä johon on veistetty 
kapeneva pää (marin sowon, 
komin sevin). 

54. sanalla suka tarkoitetaan 
kampaa, hiusten ja pellavan 
harjaamiseen käytettyä harjaa 
ja viljantähkää (viron suga, 
saamen cokko, mordvan 
suva, marin su, udmurtin zu, 
vrt. suvas, sukia). 

55. sanalla sups tarkoitetaan 
tikapuita, oksikasta puuta ja 
puuta jonka oksat on lyhennetty 
tikkaiksi (marin sopsar, komin 
sirsa).

56. sanalla hamara tarkoitetaan 
kirveen tai veitsen selkäpuolta 
(viron hamar, saamen simer, 
mordvan cov, vrt. hammer, 
vierailta maistuvat r-päätteiset 
sanat).

57. sanalla hara tarkoitetaan 
haravaa, karhea, äestä ja 
oksikkaasta puusta veistettyä
työkalua (viron haro, marin sor,
vrt. haara).

58. sanalla hiera tarkoitetaan 
hiomista ja hiomakiveä (viron 
hooru, udmurtin seri, vrt. hieroa,
hierin, hera).

59. sanalla huitti tarkoitetaan 
kärkeä, piikkiä, keihästä, 
verkkojen kutomiseen käytettyä 
puista neulaa ja kutomiseen 
käytettyä kelaa tai käämiä 
(viron hui, liivin voi, saamen 
suojja, udmurtin si, vrt. huti,
huittinen). 

60. sanalla huhmar tarkoitetaan 
paksusta oksasta tai pölkystä 
koverrettua huhmaria (viron 
uhmer, mordvan covar, marin 
suer).

61. sanalla tahko tarkoitetaan 
kirveen tai puukon selkäpuolta, 
sileää puolta ja hiomiseen 
käytettyä sileää kiveä (viron 
tahk, tahu-kivi).

62. sanalla tola tarkoitetaan 
puista kiilaa, tappia, naulaa ja 
piikkiä (mordvan tulo, udmurtin 
tul, vrt. olla tolallaan, poissa 
tolaltaan).

63. sanalla vasara tarkoitetaan 
vasaraa, nuijaa ja kirvestä 
(viron vasar, saamen vaeccer, 
mordvan uzer). 

64. sanalla el tarkoitetaan kärkeä 
ja terää (mansin elmi, unkarin el).

65. sanalla sek tarkoitetaan kiilaa, 
vartta, naulaa ja piikkiä (mansin 
säk, unkarin szeg).

66. sanalla jor tarkoitetaan höylää, 
höyläämistä ja vuolemista (mansin 
jaro, jark, unkarin gyalo, vrt. jari, 
jarkko, jalo, joro, jori, vrt. jalokivi,
omat höylät).

67. sanalla kes tarkoitetaan hiomista 
ja hiomakiveä (mansin kesin ku, 
unkarin közrörul).

68. sanalla pukk tarkoitetaan kirveen 
tai veitsen tylsää puolta, neulan silmää,
kirveen silmää, peräpäätä ja paksumpaa 
päätä (hantin poy, mansin pop, unkarin
fok, vrt. pukata silmään). 

69. sanalla solk tarkoitetaan kirvestä 
jonka varsi pujotetaan onttoon terään 
tai sidotaan käyrään varteen (hantin 
suyol, mansin sowli, unkarin szalu, 
vrt. solki).

ASTIOIDEN NIMIÄ

1. sanalla kec tarkoitetaan silmukkaa, 
sormusta, vannetta, tynnyrin vannetta,
tuohisen astian vannetta ja sateenkaarta 
(karjalan kecoi, viron kets, hantin
köso, mansin kuson, unkarin kegyelet, 
vrt. samojedin ke=pyöreä, pyhä).

2. sanalla sammio tarkoitetaan puusta 
tai tuohesta laadittua astiaa, kauhaa,
saavia, vatia, sankoa, soikkoa ja pientä 
ja pyöreää vesiastiaa (suomen sampio,
vepsän cumbune, udmurtin cib, komin 
cumpel, hantin tompal, mansin sumpol,
unkarin csobolyo, kantaugrin cump, 
vrt. tomppa, samppa).

3. sanalla cupp tarkoitetaan tuohista 
vesiastiaa, rasiaa, purkkia, koria, 
kannua, tuoppia ja selässä kannettua 
tuohiastiaa (komin cipis, unkarin 
csupor, vrt. suppea, suppilo).

4. sanalla dän tarkoitetaan puusta 
tai tuohesta laadittua vesiastiaa, 
maitoastiaa, ämpäriä, koria, askia, 
rasiaa, kattilaa ja selässä kannettua 
konttia (marin lenes, udmurtin lanez, 
hantin jenol, nenetsin jide, nganasanin 
neta, selkupin tsid).

5. sanalla jaarikka tarkoitetaan 
puun solmukohdasta laadittua kauhaa 
(nenetsin jaroku, selkupin tärronko, 
kantauralin jar, vrt. jarkko, jaro).

6. sanalla kaha tarkoitetaan puusta 
tai tuohesta laadittua astiaa, koria, 
purnukkaa, pussia, rasiaa, lusikan 
tai sangon levenevää osaa ja puun
koloa (udmurtin koz, komin kis, 
hantin xoce, mansin xusap, selkupin 
kodsa, kantauralin kucsi, vrt. kotsa, 
kuksa, vrt. ko, ki=koivu).

7. sanalla kuc tarkoitetaan pientä 
ja pyöreää tuohista askia tai rasiaa, 
suurempaa tuohivakkaa, kauhaa, 
vatia, kuppia, pataa ja koria (mordvan 
kece, hantin kocom, mansin kusom, 
unkarin köcsög, nenetsin xide, enetsin 
kide, nganasanin kita, selkupin kietä, 
kantauralin kucän, vrt. kesseli, kita,
kietoa).

8. sanalla koca tarkoitetaan tuohista 
lusikkaa, sankoa ja vesiastiaa (mordvan 
kocu, hantin kotalki, vrt. kosanen, 
kossu, kosahtaa, kotkata).

9. sanalla kosio tarkoitetaan tuohista 
koria, kalakoria, kantokoria, askia, 
rasiaa, kauhaa ja kahvallista koria 
(karjalan kozja, saamen guösse, 
hantin kotok, mansin xos, kantaugrin 
koca, vrt. kosia, koska, kosja).

10. sanalla kontti tarkoitetaan 
tuohesta laadittua konttia, koria, 
kantokoria ja selässä pidettyä 
tuohikonttia (viron kont, udmurtin 
kudo, komin kuda, hantin kint,
mansin kont, kantaugrin konte, 
vrt. konttinen, kunttinen, kinttinen).

11. sanalla kuc tarkoitetaan pientä 
tuohesta laadittua askia, rasiaa, 
koria ja kauhaa (saamen kotsek, 
hantin kotok). 

12. sanalla kur tarkoitetaan tuohesta 
laadittua koria, laukkua, pussia, 
askia, purnukkaa, tynnyriä ja rasvan 
säilyttämiseen käytettyä astiaa 
(marin koros, udmurtin kor, hantin 
kiroy, mansin korow, nenetsin xor, 
enetsin ku, nganasanin kur, selkupin 
koromdsä, kamassin kori, vrt. kori, 
korso, kuroa).

13. sanalla kewl tarkoitetaan veden 
ammentamiseen käytettyä koria, 
kourua, vatia ja kauhaa (mordvan 
kovol, hantin kewol, vrt. kelo, kevo,
keula).

14. sanalla lopp tarkoitetaan tuohesta 
tai niinestä laadittua pussia, konttia, 
juomaleiliä ja kahvallista vesiastiaa 
(marin lupo, mansin lap, vrt. lappaa, 
luppo, loppasuu).

15. sanalla napp tarkoitetaan selässä 
kannettua taakkaa, selkäreppua ja 
kantoreppua (udmurtin nipi, komin 
nop, mansin nep, vrt. napata selkään,
nopea).

16. sanalla pata tarkoitetaan pataa 
ja kattilaa (viron pada, saamen 
batte, marin pat, hantin put, 
mansin pot, vrt. pate, putte,
potta).

17. sanalla päj tarkoitetaan 
tuohista pussia, kassia, säkkiä 
ja koria (udmurtin puji, komin 
pajva, mansin päjp, vrt. pujottaa).

18. sanalla puda tarkoitetaan 
nahkaista kassia, pussia ja säkkiä 
(saamen budda, nenetsin pada, 
nganasanin foadai, kamassin bora, 
vrt. pattanen, puttanen, puttonen).

19. sanalla sul tarkoitetaan puista 
vatia, kulhoa, pitkulaista vatia, 
pyöreää vatia, lusikkaa ja sankoa 
(viron sulu, udmurtin sulis, enetsin 
sudoka, nganasanin silaka, selkupin 
solak, vrt. solakka, silakka, sulka).

20. sanalla tos tarkoitetaan pientä 
koria, pussia, rasiaa ja astiaa jonka 
yläpuoli on punottu pajusta (udmurtin 
duz, komin doz, hantin ton, nenetsin 
tuce).

21. sanalla cawa tarkoitetaan säkkiä, 
kangaspussia, maljaa, kulhoa ja vatia 
(karjalan hoavo, vepsän havad, mordvan 
sava, vrt. avata).

22. sanalla kaukalo tarkoitetaan puista 
kaukaloa ja sammiota (mordvan kovil).

23. sanalla kehkerä tarkoitetaan niinestä 
laadittua pyöreää astiaa tai lieriötä (vepsän
kehker, mordvan kickere, marin kiskar,
vrt. kehrä, kiskoa).

24. sanalla kynä tarkoitetaan pyöreää 
puuastiaa, vatia, vesi tai maitoastiaa, 
kahvallista sankoa ja astiaa jolla 
kannetaan vettä talvisin (viron 
kuna, komin kejnes, hantin kenas,
vrt. kennanen, kunnanen, keinanen,
kynnänen, vrt. keinotella).

25. sanalla kansi tarkoitetaan kantta, 
suojaa ja silmäluomea (viron kaas, 
saamen goawde, mordvan kunda, 
marin komdos, komin kud, sin-kud
=silmän kansi). 

26. sanalla purnukka tarkoitetaan 
tuohesta tai niinestä laadittua askia 
tai rasiaa ja suurempaa haapapuusta 
laadittua pyöreää astiaa (saamen 
puorna, udmurtin berno, marin purna, 
komin burna, kantapermin porne, 
vrt. pernoo, pornainen, purnata).

27. sanalla portta tarkoitetaan 
tuohesta laadittua askia, rasiaa, 
koria, pyöreää rasiaa ja kannellista 
rasiaa (saamen boarte, udmurtin 
purti, komin pert, vrt. pertti, portti,
purtilo).

28. sanalla sopp tarkoitetaan 
nahkaista pussia, säkkiä ja leiliä 
(marin suwos, udmurtin sepos, 
komin sepis, vrt. seppo, soppi, 
suppu, suu suppuun).

29. sanalla vakka tarkoitetaan 
juurista, tuohesta tai puusta 
laadittua koria, rasiaa, laatikkoa, 
kulhoa ja uhriastiaa (viron vakk, 
mordvan vakan).

30. sanalla vanka tarkoitetaan 
astian kahvaa, vaatteiden 
ripustinta ja oven kahvaa (viron 
vang, udmurtin vug, kantapermin 
venka, vrt. vankka, vakaa, veka).

31. sanalla wock tarkoitetaan 
kaukaloa, vatia, saavia ja pientä 
ammetta (mordvan ocko, marin 
wacko, udmurtin vicki, vrt. vasko,
vrt. vakkonen, vikkonen, vokkonen). 

32. sanalla tal tarkoitetaan puista 
kulhoa, levyä, vatia, maljaa ja 
syömiseen käytettyä nelikulmaista 
kulhoa (mansin tulp, unkarin tal, 
vrt. talo, tupa, tulppa).

VAATTEIDEN JA KORUJEN NIMIÄ

1. sanalla jäje tarkoitetaan leveää 
hihnaa ja vyötä (udmurtin je, 
komin ji, nenetsin ni, enetsin 
niojo, nganasanin nieja, selkupin 
kyy, kamassin zi, vrt. nide, side).

2. sanalla kic tarkoitetaan rengasta
ja korvakorua (komin kic, selkupin 
koc).

3. sanalla kice tarkoitetaan vyötä, 
nappia, solmua, hameen vyötä ja 
nappien sijasta käytettyä nauhaa 
(udmurtin gizi, komin kiz, nenetsin 
sis, selkupin sizi, vrt. kisse, sissi). 

4. sanalla pes tarkoitetaan kankaisia 
ja nahkaisia käsineitä (marin piz, 
udmurtin pezi, komin pis, hantin 
pas, mansin peska, kantaugrin piisi, 
vrt. pasi, peski, pestä). 

5. sanalla poka tarkoitetaan vyötä, 
ketjua, lapinpuvun vyötäröä ja vyön 
alle jäävää osaa (saamen boagan, 
nenetsin puj, nganasanin fuita, 
vrt. pokka, pakka, pakata). 

6. sanalla ruk tarkoitetaan kaulusta, 
kaula-aukkoa, helmistä laadittua 
kaulakorua  ja päällystakin kaulusta 
(saamen lukka, hantin rok, mansin 
reko, nenetsin luxu, vrt. lukkanen, 
rukkanen, r=l).

7. sanalla sopa tarkoitetaan vaatetta, 
peitettä, saalia, paitaa ja lyhyttä paitaa
(viron soba, mansin sop, hantin sup, 
vrt. sopia, sopanen).

8. sanalla suma tarkoitetaan huivia, 
saalia, myssyä, lakkia ja naisen huivin 
alempaa osaa (marin somaks, hantin 
samintay, nenetsin sawa, enetsin soe, 
nganasanin samu, vrt. sami, samu, 
soma).

9. sanalla vyö tarkoitetaan vyötä, 
nahkaista hihnaa, kengännauhoja, 
punottua nuoraa, porojen valjaita 
ja suopunkia (viron vöö, saamen 
avve, marin ustö, komin ven, unkarin
öv, nenetsin jine, enetsin bine, 
nganasanin bene, selkupin une, 
kamassin mune, kantauralin winä,
vrt. venyä).

10. sanalla hiha tarkoitetaan hihaa, 
paidan hihaa ja päällystakin hihaa 
(viron iha, saamen sasse, mordvan 
oza).

11. sanalla kämä tarkoitetaan 
kenkiä, saappaita, talvikenkiä, 
nahkaisia pohkeisiin asti ulottuvia 
kenkiä, niini ja tuohikenkiä ja 
nahkapaloista ommeltuja 
kenkiä (saamen gama, mordvan 
keme, marin kem, komin kom, 
vrt. kamanen, kämänen).

12. sanalla kädys tarkoitetaan hihaa, 
käsineitä, rannerenkaita ja hihaan 
kiinnitettyjä käsineitä (viron käis, 
liivin käduks, mordvan ketks).

13. sanalla ups tarkoitetaan 
lakkia ja turkislakkia (marin 
upso, udmurtin izi, komin uz, 
vrt. tupsu, upsala).

14. sanalla orma tarkoitetaan 
kenkiin ja vaatteisiin valmistuksen 
aikana tehtyjä viiltoja, reikiä ja 
saumoja (viron orm, mordvan 
urmac, vrt. urmas).

15. sanalla powa tarkoitetaan 
helmiä ja nappeja (viron pov, 
mordvan puv, vrt. povi).

16. sanalla puc tarkoitetaan 
saappaiden tai nahkakenkien 
ylempää reunaa ja saumaa 
(marin pusom, komin picin, 
hantin peson, mansin päson, 
vrt. pesonen, pisinen, pusonen).

17. sanalla solki tarkoitetaan 
solkea, rintasolkea, nahkaisten 
käsineiden tai jalkineiden sivuihin 
ommeltua osaa ja reen pohjaa tai 
jalaksia (viron solg, saamen culgum, 
mordvan sulgamo, marin solkama, 
udmurtin sul, komin dul, vrt. sulka, 
sulku, sulkea, omat soljet=omista
aineksista).

18. sanalla hihna tarkoitetaan 
leveää vyötä, parkitusta poronnahasta 
laadittua vyötä, liekaa ja säämiskää 
(viron ihn, liivin nin, mordvan sna, 
marin sosto, vrt. ina, nina).

19. sanalla tokr tarkoitetaan 
kangasta ja kangaspaitaa (marin 
toyor, udmurtin dera, komin 
dora).

20. sanalla verha tarkoitetaan 
vaatetta, verhoa, varjostinta, 
sormusta, seppelettä ja vitsoista 
punottua nauhaa (viron voru, 
mordvan orca). 

21. sanalla est tarkoitetaan 
tuohijalkineiden pehmikkeiksi 
laitettuja kankaita ja jalkineiden 
siteitä (marin ostor, udmurtin istir, 
vrt. eesti, esto, isto).

22. sanalla alama tarkoitetaan 
jalkineisiin laitettuja kuivia heiniä 
(hantin inom, unkarin alom,
vrt. alma).