RUOKA JA JUOMA

1. "ensin pyäritettihin taikinasta emooset ja pantihin
nousohon" (emosista syntyvät leivonnaiset).

2. "avonaisii piirait tehtii iha jokkaisen lauvvantain
ja enemmä niit syötii ko kukkopiirait, niit ko ol
nii mukava kastoa lihapotis" (avonaiset piiraat ja 
kukot).

3. "ja ko sarvella tehtiin leipään reikä ni jos se 
sarviainen sattu puttoomaan leiväm päälle niin sitte
tuli asialeipä, sai panna asian miälees sit jonkun et
toteutuuks se, ja jos se sarviainen otti uunisa kiini
leipään ni se oli merkki sit et se asia mennee totteen"
(asialeipä eli enneleipä, leipä=venäjän hleb).

4. "niist kaavikkehist tehtii lapsile se arinakaakku,
paistettii tuos arinal, siin iha ies" (arinalla 
paistaminen, kaakku=ruotsin kaka).

5. "lapsiist olliit arinakakkarat nii hyyvvii jot"
(lapsille paistaminen).

6. "se arinakakku voijeltiin hyväsestähäv voilla
ja syötiim maijon kansa" (arinakakut).

7. "saa ottii arinavehnäsii, arinal tehtii vaa niitä
mitä sai sukkelaa syyvvä" (arinavehnäsiä).

8. "amppaan nys suun täyveltä sitä marijapuurua"
(marjapuurot).

9. "nypittiin ne apilanuput vaaj ja tehtiin
apilapuuroo" (omat puurot=omista aineksista,
alkujaan kokonaan viljattomia).

10. "ko käivät nuotal ja saivat pienijä ahvenija ni
tehtii apposija, pantii suolasie vettie kiehumoa,
sit voa voita sekkoa ja ne ol mainojo hyvijä"
(keitetyt ahvenet, suolan käyttö myöhäistä
alkuperää, vrt. suolaheinät).

11. "syksyin keväin leivottiin suuret annokset"
(ruisleipää, säilyy pitkään).

12. "alustettaa nii kauvva ko taikina alkaa haastaa
vastaa" (haastaa eli puhua, elävä olento).

13. "alusta hyväks tahas, ettei jiä hiire pessii"
(tahas eli taikina, vrt. tahna).

14. "nii kavva pittää alustaa kunis taikin lähtee
käest pois, siis on hyvä leipä" (taikinan
alustaminen).

15. "jos huonost alustaa ni siit se laskijaa ja
tulloo sellasta matalaa rääppänää" (taikinan
tuntijat).

16. "tehtii ruisjauhokuor se alus ja keännettii
reunat ettei se mänt pitki arinoa" (piiraiden
reunojen tarkoituksesta).

17. "piiraihe alus tehtii meil ruisjauhoist,
eikä miu issäi muuta suvaintkaa" (ruisjauhot
vehnäisiä vanhempia, ruis=rye).

18. "se tehtii pyörie, avonaine, ei siin ole ko
aluskuor vaa" (avonaiset piiraat).

19. "jätettiin sitte kyllä sitä taikinaa sinnep
pohojaan että saatiin uutta alakua" (alkua
eli juurta).

20. "ensim paistettii etuleivät ja toiset leivät
nii sitte jäläkiuunileivät" (yhdellä uunin 
lämmityksellä).

21. "ämmä hoi joks pata on haahlas, mie sain
suure hauven" (haukikeitto).

22. "kylei parempua ruokua ei sua mistiä ko
o huahlapuun nenäs keitetty kalakeitti"
(kalakeiton ystävät).

23. "hajuheinist saap nii hyvvää saijjuu" (saijjuu
eli teetä, hajuheinä=simake, maarianheinä).

24. "vanha kansa ei ollenkam pannus sokeriakan
siähe" (puolukkapuuroon, marjat=oma sokeri).

25. "vähä munt kertta rävitti mammal haporuaho
ja hän keit niist puuro" (happoruohoista eli
suolaheinistä).

26. "se valeda pytty kivilöim pälle, siz ne nin kihud,
kived va purbattat" (veden keittäminen kuumilla 
kivillä).

27. "harkit oli lohelaki semmoset rasvaset, niist on
ennen keitettyr rasvaaki" (kalojen evistä ja 
kiduksista).

28. "leiväd alkat kiukas kärttyä" (kärttyä eli kypsyä,
vrt. kärttyisä, käristyä).

29. "sidä meil joti ku kovast köhimmä" (parantavaa
teetä, kylmänkukkaheinistä keitettyä).

30. "humuksel mamoi noizi yllä, siz leiboi taikina" 
(aamulla leipominen).

31. "mämmä nyt symä lippoima" (syömme
mämmiä, vrt. lipoa suuhun).

32. "mussigaist mö keidetti i panti pudeli" 
(keittämällä säilöminen).

33. "leivät paissetti ymbyrläist" (ympyräleivät).

34. "marjoita tullatti" (tuulattiin, puhdistettiin
tuulen avulla).

35. "pittä perada marjad" (marjojen
perkaaminen).

36. "velli oli vettelä, a pudro oli paksu"
(vellit ja puurot).

37. "sis sidä keväest palvatti päivyez ja tules"
(palvatti eli kuivattiin kalaa, päivässä ja
tuulessa).

38. "lihasapsot panti päivyesse palvahumma"
(sapsot eli suikaleet).

39. "sidä palvatti päivyez ja tules, siz ne tullit 
hyväd" (palvatti kaloja).

40. "panti koretta sekka" (koretta eli kermaa,
suolaheinäkeittoon).

41. "kulagal tehti viz uttua taigina, sis paremmast 
kohhoiz" (kulagal=nyrkillä, uttua=reikää).

42. "sis kogo talvia keidettigi karbalost kisseliä" 
(karpalokiisseliä).

43. "emändä vali leipiä" (vaali eli leipoi).

44. "kalloi panti kiukasse kuivama" (kiukaassa 
kuivaaminen, vrt. syksyllä).

45. "hy om mailman hyväm makkuist" (ruoholaukat
eli sipulit).

46. "voian yldä, voian alda, voian keskeldä kera"
(leivontalukuja).

47. "ain kougum päl ruskedetti kalad" (koukun
päällä, omat koukut=puisia).

48. "jälgipätsiz vienombad leivät pastuttih"
(jälkiuunileivät).

49. "lintu pitäy nyhtie, roajie i korventoa"
(linnun laittaminen, roajie=nylkeä).

50. "ei heitä kuivattu jotta ne syötih järkieh"
(pyydetyt linnut, syötiin heti).

51. "jägälie paissoimma" (poroilta opitut
ruuat).

52. "elä syö kaloa ruotineh, niin et juutu"
(juutu eli tukehdu). 

53. "juutuksiz olles pidäy selkäh pergoa"
(perata eli lyödä selkään).

54. "ku hiilavalleh laskietah vedeh, sit kivi
jurizou" (veden lämmittäminen kuumilla
kivillä, vanhemmat puuastiat).

55. "kala ettsii juomizen" (janottaa,
kalaruuan jälkeen).

56. "juomoidu kui kerätäh, keitetäh, 
tahtahan sydämeh pannah, marjukokkoi 
laitah" (keitetään juolukoita, marjakukon 
täytteeksi).

57. "juondanjaloh pideä juvva hoz marjuvetty"
(janoon marjavettä).

58. "kogonazen duvvan söimmö rokkoa
kahteikeski" (duvvan eli juuvan eli vadillisen, 
omat saviastiat).

59. "lihasyömini rubioo vettä juotattamah"
(liharuoka janottaa).

60. "juotatukseh hyvä i vezi on" (juomista 
vanhin).

61. "juotatukseh hoz marjoa puuttuz, ga sit hyvä oliz"
(juotatukseh eli janoon).

62. "no ei se ollun sen kummempi kun siitä tahtahasta
loajittih semmoista sankie, ni sillä kum pantih seämi
potakasta tahi mistä nin ne keännettih siitä laijat"
(sanki=hapantaikinasta tehty kakkara, seämi
=sydän, täyte).

63. "sehän oli jokapäiväni meilä se leipomini"
(leipomisen yleistymisestä).

64. "ennen vanhaz leivän jatkuo soadih jägäläs"
(jäkälät, omaa viljaa).

65. "heitetäh vualittu leiby liikkumah" (liikkumah
eli nousemaan).

66. "vuassu ku pannah jandumah, sit häi väittyy"
(vuassu=kalja, jandumah=käymään, väittyy
=voimistuu, väkevöittyy).

67. "idu on ijätetty ruiz, pätsiz umbipäis havvutettu"
(pätsissä haudutettu ruismallas).

68. "ruizjauhuo pannah lämmäh vedeh da
idujauhuo keskeh, pätsiz on ildas sai da syyvä
voiji" (mämmin ohje).

69. "hauvottih mämmi kiukoassa vejen kera, 
sehän imitty siinä" (kiukaassa haudutetut
ruuat).

70. "neveskä ei ollut nähnyd ijässäh kiisselin
keitänteä" (viljapohjaisten ruokien myöhäisestä
alkuperästä, neveskä=miniä).

71. "ihmane pannah suoluo" (ihmane eli ripaus,
muigei huttu-nimiseen ruokaan).

72. "ne on hyvin magiet syyvä idimet" (luiden
ytimet).

73. "jeäpogrebois pietäh kaloa da lihoa" (jää
eli maakuopissa).

74. "anna huttu höpsähteäteh, ei ole vie kyps"
(höpsöttää eli kiehuu, elävä olento).

75. "hyvä oled buoluhuttu" (puolukkapuuro).

76. "huttu kiehuu hötsöttäy" (kiehumisen
valvominen).

77. "huttu hötsähtih, ota eäre, kyps on" (ilmoittaa
olevansa kypsää).

78. "rokasta lähtöy höyry" (rokan keittäjät,
keittoa paksumpi liemi).

79. "hilloi höllöin loadie, vagoi perzien tagoo"
(hilla höllentää, vattu kovettaa).

80. "nämä katso patsoid om pehmiet kui höbelözed"
(patsoid eli paistikkaat).

81. "luzikal härpitäh, vai lihoa da kaloa näpil syvväh"
(rokka lusikalla, liha ja kala näpeillä).

82. "piiroaloi händysullal voitah" (voidellaan
metson häntäsulalla).

83. "kondienhyöhky" (karhunputken juuria,
syötiin keväisin, vrt. versoja).

84. "hyöhkyt on kontier ruuvat" (karhuilta opitut
ruuat).

85. "hyyhky" (putkikasvi josta tehtiin sosetta).

86. "kyllä mie söisin sitä kun ois hyvöä mujehta"
(muikkujen ystävät).

87. "pane nenet piiroan hurbilod riehtiläl, anna 
tsiidaluo roih" (riehtiläl=ritilälle, tsiidaluo
=herkkuja, roih=syntyy).

88. "hubela on vattsa hutun syödyö" (sekoittaa 
vatsan).

89. "huvä on huttu huulel, vain on vaigie vatsal" 
(liiasta viljan syömisestä).

90. "kala huoviz, liemi ni sid ei maksa" (oma ruoka,
maksaa vaivan).

91. "huondeksellized kalad panemmo tulel"
(aamulla saadut kalat).

92. "hilluo syyväh maijon kera, luaitah piiraida,
keitetäh varendua, kiisselie dai muuda"
(hillaruokia, varendua=hilloa).

93. "hillokokkoni" (hilloilla täytetty pyöreä
piiras).

94. "hillokurniekka" (hillakukko).

95. "panemmo muuroit päiväpaistoh, anna 
hillovuo" (kypsymään päivän paistoon,
muuraimesta hillaksi).

96. "himoloikse puutui marjoa syvvä"
(marjan himo).

97. "miula himottau, kun ois verestä kaloa
niin söisin" (kalan himo).

98. "tämäbä oli himoruogua" (himoruokaa,
vrt. lempi).

99. "mieli hikahtih luadimah piroadu"
(piiraan himo).

100. "tsaaju on hiilavu, voibi duvva" (tsaaju
=tee, hiilavu=lämmintä, vrt. hiili).

101. "pideä vuottoa hiilessyndeä, äski taigin 
voalie" (odottaa hyvää hiillosta).

102. "pidäis taigin voalie, pättsi on hiililleh"
(hiililleh, hyvä hiillos).

103. "hiilil kaloa pastetah" (hiilloksella).

104. "sanottih kahella nimellä, sanottih
hiiliköistä ta sanottih rehennysrieskoa" 
(hiilloksella paistettuja rieskoja,
omat leivät=hiivattomia).

105. "kiukoa kun alkau hiilipuolella olla
siitä ruvetah loatimah kalakukkuo"
(kiukaassa paistetut kukot).

106. "pidäy hiilluttoa vettä" (hiilluttoa
eli lämmittää).

107. "hiiluta rokku hiilavembaksi" (lämmitä
rokka, vrt. lämmin ruoka).

108. "kivet hiilutetah pätsis" (hiilutetaan,
veden lämmittämistä varten).

109. "suata hiilokseh tuli da keitä murginua"
(hiillokselle saattaminen).

110. "dogo piiruat hiiluttih" (kypsyivät,
paistuivat).

111. "hieno leipä loajittih ta vielä reikä kesellä"
(reikäleipä).

112. "heroittoa pidäy marjad, äski marju
hyvänny pyzyy" (heruttaa=mehustaa tai 
sekoittaa veteen).

113. "mädzöittelöy muarjoi" (survoo
marjoja).

114. "muarjat heroituttih" (mehustuivat,
marjojen säilömistä).

115. "vilu heädyi rungas tsoajun juoduu"
(vilu hävisi, teen jälkeen, lämpimien 
juomien tarkoituksesta).

116. "marjan heroa juommo, anna hoivendaa
ryviteksen" (heroa=mehua, ryvityksen
=yskän).

117. "mardan heras kiiselii keitetäh" (heras
eli mehusta).

118. "lämmäs herahtettiheze muarjad"
(heruivat lämpimässä).

119. "myö täs herkkuu laimmo" (herkkusuut).

120. "keittajjan vuotat, hengästyndaigoa ed
vuota, tulehizen syöd" (hengästymisen eli
jäähtymisen odottaminen, tulisena syöminen
vie maut).

121. "koasan keitti, ga anna hengästyy" (koasan
eli ryynipuuron).

122. "hengenahtistukseh pidäy marjuvetty ryndähii
avoamah" (marjojen parantavasta voimasta).

123. "heitelkeä vai roado, läkkeä syömäh" (syömään
kutsuminen).

124. "heinyleiby" (timoteista leivottu leipä).

125. "nagris pilkotah, pannah pätsih padah, 
katetah, pietäh ehtäs" (haudun eli naurispadan
ohje, ehtäs=ehtoo).

126. "tulkoa meilä hautakiukoalla" (syömään 
kiukaassa haudutettuja nauriita).

127. "haudanikam panin" (nauriit maahan
kuumien kivien päälle, vrt. lihojen 
hauduttaminen kuopassa).

128. "nakrehesta hauvottih hautoa, loajittih
mämmie" (naurisruokia).

129. "anna havvoh koassu, kuni tullah syömäh"
(puuron hautua).

130. "huomeneksella pannah kiukoah, suoloa
pikkuni pirahutetah ta pieksetäh vähäni"
(uunimaidon ohje).

131. "havvutammo vähäizen, anna liemi kohenou"
(liemen hauduttaminen).

132. "hyvä haugikurniekk on" (haukikukko).

133. "haugiuha" (uha eli keitto).

134. "on tässä nyt harttsuo monda luaduo"
(hartsua eli ruokaa).

135. "kalaliemen ker särvetäh" (keralla 
syödään, vrt. särvin).

136. "rugehizez mujjonnuos tahtahas,
hapaimaidos sevoitetus, täpytetäh pyöryzy
rieskaine, liikutellah da riehtiläl keitetäh"
(hapanpiiraan ohje).

137. "liika moahah liikkukkah, elkähät erät
vähekkö kalamiehen kattilasta, pyytäjältä
pyyvyksestä" (luettiin kalakeiton kiehuessa
yli).

138. "ezmäi syvän sekoitetah, sit kuori laitah"
(piirakkaa laadittaessa, sydän=täyte).

139. "elo aittah salvatah" (eloaitat).

140. "äjjäpäivyen enzimäne syömin oli nagris,
sid vasta jäittsiä" (jäittsiä eli kananmunia, 
vieras pääsiäinen=vieraat pääsiäisruuat).

141. "suomitetah suomut kalasta" (kalojen
suomustaminen).

142. "ota kattil pätsiz, koa viluh eäreh
loahkannah" (kaada ruuat kattilasta
puuastiaan, jäähtymään).

143. "ahvenkalaz, keitimpiiroaz, kiisseliz"
(kolme ruokalajia, joista yksi oma).

144. "lihad ollah ahavoz" (kevättuulessa
kuivumassa).

145. "laittih ahvenkurniekkua" (ahvenkukkoa).

146. "se jäi kahallah näin, pyörieksi se kuori"
(kalakukon kuori).

147. "kakkaroa paissetah kiukoassa, pannah
putruo seämekse ta voijetah" (kakkaroiden
ohje).

148. "kalampönkäni" (kuivattavien kalojen 
levittämiseen käytetty puutikku).

149. "kalarrasvalla voijettih" (kalapiiraat).

150. "kalampuhkavoz ollah" (puhkavoz eli
perkaamassa, vrt. sormin puhkominen).

151. "keitän kalanliendy" (kalan liemi).

152. "kalakukko loajitah näin soikiekse, 
seämeh verekset kalat, laijak keännetäh 
ta kiukoah pannah" (kalakukon ohje).

153. "tuo kalalaudu, kalat puhkoan" 
(kalalauta eli perkuulauta).

154. "kalat puhkaimma ta pesimä"
(kalojen laittaminen).

155. "siikakala kul lienöy, se tärkittih, 
hoavoja vejeltih, poikkeh kaloa se tulou
näin" (viillettiin nahkaan poikittaisia 
viiltoja).

156. "galganas tsoajuo keitimmö, lehtilöiz"
(lämmintä juomaa, hanhikin tai rätvänän 
lehdistä).

157. "tsoajuheinän juurda, galganoa, vatsan
kivissykseh keitetäh" (hanhikin tai rätvänän
juurista keitettyä juomaa).

158. "pannah piällä ozran suurimua i pannah
pättsih, paistuu, otetah pätsistä, voietah voilla,
tulou kalitta" (kalitan ohje).

159. "kalittoa paissettih kiukoam pohjalla"
(pyöreä piirakka).

160. "ana kamahlone marjoa" (kahmalollinen,
kädet=vanhimmat astiat).

161. "kabarokku" (kuivatusta kalasta tai lihasta
keitetty rokka).

162. "kala kapajau kun kuivaksi kuivau"
(kapakala).

163. "kuorehta kuivattih, haukie kuivattih,
sattu matikkoaki näin sykysyllä soatih enämpi
niin kuivattih niitäki kavakse, siitä keitettih
talvella, sitä kapoa" (kavaksi eli talviruuaksi
kuivaaminen, vrt. Kapanen).

164. "kuivattih kavaksi kaloa, kiukoassa
kuivattih ahvenie, toiset kuivattih haukie"
(kiukaassa kuivaaminen=syksy, ahavassa
kuivaaminen=kevät).

165. "se oli hyvä syyvä linnun kapa ihan 
keittämättäki" (kuivattu linnunliha).

166. "kabakala talvel ylen on hyvä syyvä"
(nälkä=mausteista paras).

167. "minul ei kannata doga päivää lihaa 
syvvä" (liiasta lihan syömisestä).

168. "kapustahiine syväin on keitimpiiroaz"
(kaalitäyte, monet nimet tarkoittaneet 
aiemmin jotain omasta luonnosta löytyvää,
vrt. nauris=männyn siemen). 

169. "mie söin garbaluo" (loppusyksyn 
herkkuja).

170. "kylmälleh om parembi syvvä garbalo"
(kylmälleh eli jäisenä).

171. "guarbalos keitetäh kiisselii"
(karpalokiisseli).

172. "liemi kargevui, sapin oletto pannuh"
(syötäväksi kelpaamattomat osat).

173. "karkie on kapani rokka, kesäsikse 
keitoksikse" (kapani=kapakalasta keitetty,
talviruokaa).

174. "se on kargei purdavu" (kargei eli 
karvas).

175. "kidzurokka on kargiehko" (kidzu
=kuivattu pikkukala tai nauris).

176. "rokam pippuri kargiendi, suum polttoa"
(kaupassa myytyjen mausteiden vieraasta 
alkuperästä, mistä lie varastettu etelän 
mailta).

177. "suun kastettu pidäy suaha" (kastetta
eli kostuketta).

178. "kazattu liha" (päivänvalossa kuivattu).

179. "talvel lihat kazahutetah räystähäz, puoli 
viessoa roih kuivahuu" (kuivataan lihoja 
räystäässä, talvi=kevättalvi, viesso=paino, 
mitta).

180. "loppusie karuhmaisie syömmä" (tähteitä).

181. "ezmäin on kannoihud, sit kazvaiviiboi, 
sid lembiviiboi" (viipaleiden nimiä,
vrt. kantapala).

182. "rokka oli katsmera, vähän kargie" (oikea 
maku).

183. "mimbo keittiem piittö, koz midä kaloa"
(pitää keittie, vrt. keittiö).

184. "keitelläh huttuu puaksuh" (hutun
keittäminen).

185. "keitimmarju, buoloa da idujauhuo keitetäh 
yhtez, vähäizel vilustutetah, sit sieglaz läbi
uutetah korvoih" (buoloa=puolukoita, sieglaz
=seulasta, korvoih=korvalliseen puuastiaan).

186. "keitinriepoi" (riepoi eli liemi).

187. "kuivas sah keitti" (pohjaan, hankaloittaa
pesemistä).

188. "ta rupesi keitto kuohumah" (kuohumah
eli kiehumaan).

189. "keitto kaloa on parahiks" (keittokalat).

190. "yhen keittozen sain kaloa" (keitollisen
verran).

191. "rokk on keittyn" (valmista, kypsää).

192. "myö kun tuola rannalla keittimä, nuotall
ollessa, ta rupesi keitto kuohumah, siitä keittäjä
sano, liika moaha liikkukah" (keiton kiehuessa
yli, elon pyhyydestä).

193. "kaloja kavattih kiukoassa" (kavattih eli
kuivattiin).

194. "lintuja kavattih, linnun kapoa loajittih" 
(kuivattua linnunlihaa, vrt. verekseltään
syöminen).

195. "siid rokkoa keitetäy, liharokka" (liha ja 
kalarokat).

196. "mezimarjojen kera piiroat" (mesimarjoilla
täytetty, vai koristeltu).

197. "kezäkala om parembi, kylläzembi talvikaloa"
(kylläzembi eli lihavampi).

198. "ken on tottun syömäh kesäkaloo, niin sill
on ikäväki, kun ei soa" (kesä=kalansyönnin 
aikaa).

199. "kala kebenöö kuivahuo" (kevenee
kuivuessaan).

200. "rokka kettuutuu" (kuorettuu,
vrt. kettu=iho, nahka).

201. "mie kalalta ketun kautsin" (kautsin
eli nyljin nahan).

202. "rokkoa kiehuttoa kypseks" (rokan 
kypsentäminen).

203. "vezi kiehuu, a rokka keittyy" (kaikki
hyvin).

204. "rieska kiehkieni" (kiehkeä eli pyöreä).

205. "kiehaskoitti vien, voibi panna kalad"
(kiehuvaan veteen paneminen).

206. "keitimpiiroam kuori ajeltih poalikalla
ta keännettih puolikuuksi" (keitinpiiras
=rasvassa paistettu piiras, poalikka
=palikka, kaulin).

207. "kiiskijä kuivattih" (talveksi).

208. "rokan keittimä kiizistä" (kiiskirokka).

209. "kiiskoi ylen hyveä liendä laskoo"
(kiiskiliemi).

210. "kiiskoidu kalah näh älä keitä, ga liem 
on hyvä" (keitetään liemen nähden).

211. "kiiskoikidzu" (kuivattu kiiski).

212. "kiiskoikurniekku" (kiiskikukko).

213. "pidäs hod garbalokiiselii keittiä" (syksy
=marjaruokien aikaa).

214. "kiiselii syvväh jälgimäziks" (jälkiruuaksi).

215. "jauho sevoitetah vedeh, se muiguov orrel 
libo patsazlavval, uutetas siitaz läbi, seizatetah,
viet koateh peälitsi eäre, sid uuttu vetty koatah,
anna muigei lähtöö eäre, sit sagiet kiizad otetah
stauttsah, koatah kiehujah vedeh, pieksetäh,
sid roih kiisseli ylen hyvä" (kiisselin ohje, 
siitta=sihti, stauttsa=kulho, roih=tulee).

216. "kilpakko maido" (hapan).

217. "sain vain pienen keittozen" (verran 
kalaa).

218. "ildazeks veres kala kippie" (veres=tuore,
kippie=keitä, vrt. kippo).

219. "vezi jo kippiy" (kippiy eli kiehuu,
vrt. kipata).

220. "vez on kipakk ylen, hiilavu" (kipakka
eli tulikuuma).

221. "kipatk on kypsi" (veen kypsentäminen).

222. "enzimäzen kivikerran lassin juomizeh"
(kuumilla kivillä keitetyt juomat).

223. "siitä se puikkosella pisseltih ta pantih 
kiukoah" (rieska).

224. "on liemi kitskerä, liian äijäm panit kaloa"
(liikaa kalaa, liemen ystävät).

225. "lonkota ovie vähäsen jotta kitskerä pois
mänöy" (kitskerä eli käry).

226. "pitää kitsko soaha, se or rasvani syötävä"
(kitsko eli metsälinnun pyrstö). 

227. "patsoin kitsku" (paistikkaan käry).

228. "havvan kitsku" (haudikkaan käry).

229. "ne kun kuivi siitä nin niitä sanottih
kitsukse" (kuivattuja nauriita).

230. "jorssie, ahvenista, särgizie kuivatah
kidzuksi" (kiukaassa kuivattuja kaloja,
jorssi=kiiski).

231. "ahvenen kidzuu kuivattih" (pieniä
ahvenia).

232. "puhkoamattah pestäh, valutetah
da pannah lämmäh pättsih, olgie oale"
(pienet kalat, kuivataan puhkoamatta
eli perkaamatta).

233. "kidzurokka häveldyu" (häveltyy
=väljähtyy, pilaantuu).

234. "syöttögö kidzuliendä, keitämmö
kidzuo" (kuivatuista kaloista keitettyä 
lientä).

235. "kidzuu pannah rokkaa syvvez"
(lisätään rokkaan kuivattua kalaa,
talviruokia).

236. "pahois kivis kivirauruu peäzöö" 
(irtoaa murskaa, kuumennettaessa, 
hyvät ja pahat kivet).

237. "juolukka rubiou piädä kivistämäh" 
(juovuttava marja, vrt. parantamiseen
käytetty).

238. "koasa do on kypsi" (ryynipuuro).

239. "notkie koassa" (notkea, vrt. laiha
=liian vetinen).

240. "koass on notkei, hutt on sagei" 
(notkeat ja sakeat puurot).

241. "kuvukas pada pidäy panna kuassupoakse" 
(puuropadaksi).

242. "mene tuo lihakuaru" (lihakulho).

243. "syvves kuakisteleh, ruodu tartui" (kakistelee,
tarttui kurkkuun).

244. "kohakasti om pastunuh piirai" (paistunut 
kuohkeaksi, vrt. kohota).

245. "jo kala kohvastui" (kohvastui eli alkoi 
vaahdota).

246. "kohvavuksendeli, ga lykin eäreh kohvat"
(liemi vaahtosi).

247. "kohvoa on kattilas kiehujez" (kohvoa eli 
vaahtoa).

248. "kohvakaz on liemi jorsiz" (jorsiz eli 
kiiskessä).

249. "leibomista vassen pidäy hyvästi kohottua
taiginua" (kohottaa taikinaa, työn vaiheita).

250. "kuohkie rieskani, pannah siih kuoretta
silmäkse" (kuoretta eli kermaa).

251. "linnun koksoazin tuuva tuomaziks"
(tuomisiksi, ruokalahjat).

252. "naizet paissetah kokkoloida" (kokkoloida
eli leivonnaisia).

253. "illal vedes sevoitetah rugehistu jauhuo, yöm
muiguou, huondeksel kagraizel jauhol sotkietah,
nouzou taigin, vualitah kokoikse, pätsis tsuassu 
pastetah, stolal heitetäh, sit komsah pystöilleh, 
pyhkimel katetah, syvväh kala libo liharokan kel"
(kaurakokkojen ohje, tsuassu=tuokio, stolal
=tuolille, komsah=koriin, pyhkimel=liinalla).

254. "kokoilabju om pitkembi, a leibylabju
leviembi" (kokoilla oma lapionsa).

255. "piiraita kokitetah" (käännetään ja 
poimutetaan reunoja, vrt. kokka).

256. "koivuvittsa se ei piloa lihoa" (kuivumaan
sidottaessa).

257. "koivunnäytteä kuavitah veitsel da syvväh"
(kaavitaan näytteä eli jälsiä, tuohen alta,
vrt. petun kaapiminen).

258. "koivunnäzreä veitsenhamaral veäldäd da
suuh panet keväjel" (tuohen alla olevaa pehmeää
puuta, vrt. luiset ja puiset kaapimet).

259. "pedäileib ei ole moine hyvä, koivuleib om
parembi" (petäjäleipä ja koivuleipä, omat leivät
=omista aineksista).

260. "tsuppoi keäritäh kolmekokkaizekse" 
(kolmikulmainen piirakka, suppo).

261. "nagrispattsoi pastettih komsallizet" 
(vakalliset paistikkaita).

262. "kobramuksen otti marjoa" (kourallisen).

263. "ompa niitä kaloja koko kopareh" (kopareh
eli läjä, vrt. kopallinen).

264. "lihoa koptitah" (savustetaan).

265. "lintu kun soatih, se nyhittih, ta tulella
tuossa korvennettih" (syötiin heti).

266. "mie ev voi syyvä lihoa kun siitä niin
rintoja korventau" (omien ruokien löytäminen,
jokainen hylkii jotakin).

267. "eigo ole midä kielen kostukehta syyves"
(kielen kostuketta, juominen=vähentää
tukehtumisvaaraa).

268. "taigintahtahas rugehizes, sormen järehys 
kuori, täpytetty, suurimoa da siendä sydämes" 
(kosoiksi kutsuttu sienipiiras).

269. "taigin kouhahtih nouzi" (nousi nopeasti).

270. "samana päivänä se piti syyvä, muiten se 
kovettu" (rieska).

271. "vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih
koukku, semmoni oksa otettih miss oli hoara, 
ta se hoara jeäy koukukse" (koivuvitsaan jolla
kuivattiin lihoja).

272. "niitä kripoja niitä keitettih sykysyllä" 
(tatteja).

273. "gribassa on alla semmoini pekalvo, 
mi otetah pois" (pekalvo eli pillistö).

274. "joablokka griban ken on hyvä" (joablokka
eli omena, etelän maista varastetut herkut).

275. "grivat talveks kuivatah da viihtekse pannah"
(kuivataan ja pujotetaan lankoihin riippumaan, 
vrt. ripa, riippa).

276. "gribah olem minä ylen rakas" (gribah eli 
sieneen).

277. "gribakuassa" (tattikeitto).

278. "gribakurniekku" (tattikukko).

279. "pyhäksi päiväksi paissamme krauttsuo" 
(maidosta ja hauenmädistä paistettu ruoka, 
vieraat pyhät=vieraat ruuat).

280. "pidää kuassua keittiä puolipäiväzeks" 
(keittoa tai puuroa).

281. "kuivuhaugi roih ahavoittuu libo pätsis 
kuivattuu" (ahavassa ja pätsissä kuivaaminen).

282. "syömmö kuivoakaloa" (talviruokaa).

283. "siitä kiukoasta kun otetah, viijäh jähtymäh
ta murkinalla syyväh" (yön yli kiukaassa pidetty
ruoka).

284. "kukoimpiidzoin helttoi kuivoammo da 
siid vai talvel keitämmö" (keitämme lämmintä
juomaa, metsäruusun heltoista eli terälehdistä).

285. "kukonpiidzoinkukas tsoaju lähtöö moine
imeläni, ryvitykseh on ylen hyvä" (juodaan 
ryvitykseen eli köhään).

286. "särki onki hyvä kun kuivau, siin ei ole 
ruotaista kun kuivau" (kuivattu särki).

287. "nilalla kun otetah nin se neät hänestä 
pois kuivau, puhas tulou" (neste kuivaa pois, 
lihojen kuivaamiseen käytetyistä koukuista).

288. "kuiva liha, ahavah kuivattu" (ahavah eli
kevättuuleen).

289. "kuivuliha suurespyhäs pannah, kezäks 
eäreh otetah" (lihat kuivumaan, pääsiäisen 
aikoihin).

290. "meilä kattoloila kuivattih, ta vielä siitä 
kiukoassa lisöä" (kuivattiin kaloja).

291. "kuoretta kuivattih, haukie kuivattih" 
(kuivattuja kaloja).

292. "kaloa pätsis kuivatah" (talviruuaksi).

293. "gribua kuivatah" (tatteja).

294. "linnullihoa kuivatettih kiukoassa" 
(syksyllä).

295. "toizeh kulkuh mäni syömiine, lökästyin" 
(toizeh eli väärään kurkkuun, vrt. läkähtyä).

296. "siitä loajittih kuohkieta rieskaista" 
(kuohkeat ja kovat leivät).

297. "sitä hyvin äijälti pieksettih siitä 
härkkimellä jotta se tuli kuohkie ta hyvä" 
(taikinasta, härjin=haarakkaasta oksasta
tehty vispilä).

298. "kuoriezen kidzuu keitettih" (kuivatuista 
kuoreista).

299. "kuoriskurniekkua sidä laid da söit" 
(kuorekukkoa).

300. "pidäy kuotella, ongo muajasta" (kuotella
eli koittaa, maukasta).

301. "paissettih kakkaroaki kuorehem mähnästä" 
(leivonnaisia, kuoreen mädistä).

302. "kuorehet kuivattih kavaksi" (kapakala).

303. "siitä keännettih ne seämehpäin ne kuorel 
laijat päistä näin" (kohahus-nimisen piiraan
laidat).

304. "hiiliköllä paissettih rehennysrieskoa, 
niitä kutsuttih kurkkoriesakse" (rieskojen 
nimiä, vrt. hiilloksella).

305. "se kurkoitui, pieksämätä ku jäi" (kurkoitui 
eli jäi kokkareiseksi).

306. "kurkoikas huttu" (kokkareinen).

307. "sienikurnikka" (ruistaikinasta leivottu 
sienikukko).

308. "kurniekaz on hapain libo riesku tahtaz, 
sydämeh pannah kaloa, razvoa, voidu" 
(kalakukon ohje, tahtaz=taikina).

309. "sit ku kalat kuuluu, sie lekutah,
onnel on, sit kurniekk on kypsi, syvväh"
(kukon kypsymistä kuulostellaan äänistä, 
lekutah=liikkuvat).

310. "kiehui äjjäl, vezi kudevui pohjah" 
(kiehui pohjaan).

311. "hyvä kuussu on täz liemez" (kuussu 
eli maku, vrt. kuassu=keitto).

312. "kuusennan loadi min hyvän" (kuusenja
=ruokalaji).

313. "rötk on ammune kuusennu" (ikivanha 
ruoka).

314. "kivet on aivan mussat, pidäis enemmän 
kuumuttua" (kivien kuumentamista).

315. "tulessa pidäu kivet kuhmata" (kuhmata
eli kuumentaa).

316. "ruskoi, kuumaudu kivi" (punaisena 
hehkuva kivi).

317. "hyväl syömizel kyllitteleh" (herkuttelee, 
hemmottelee, vrt. Kylli).

318. "yhten kyllyöd olemmo, kos söimmö" 
(yhtä kylläiset).

319. "kyllän olen, vasta söin" (nälkään syöminen).

320. "mie olen kylläne" (syömisestä kumpuava
hyvän olon tunne).

321. "söin itsen kylläizekse" (syödä kylläiseksi).

322. "enämbi en rubie syömäh, kylläni olen" 
(ylensyömisestä).

323. "kuoruskan kylelläh keännät, ka se kylkipiiroa"
(kyljelleen käännetty piiras).

324. "panemma kylennokan kattilah" (parhaina 
pidetyt kylkilihat).

325. "pidäy kynittyä lindu da korvendua" (kyniä 
ja korventaa).

326. "kyrzä, ozrazez jauhos kui blinoa, riehtiläl 
paissetah, puoli toine voijetah, sit kolmekokkazeks 
keäritäh" (kyrsän ohje).

327. "kyrzä on hoikemban oladjia, paksumbane 
kakkaria" (leivonnaisten nimet itäistä ja läntistä 
lainaa, omilta kuulostavia vähän).

328. "jo rokk on kypsi, tulgua syömäh" (rokalle 
kutsuminen).

329. "koasa on kypsi" (puuro).

330. "kala on kyps" (syömään).

331. "kybözenkylläl söin" (syödä kylläkseen).

332. "maido kypsehtyi, mutsker oli" 
(mutsker eli hapan).

333. "kypseksized on g ei ole vie juuri kypset, 
pie kodvani vie" (kypseksized eli melkein 
kypsät).

334. "kypseksized on nämät piiroad" 
(kypsymisen odottaminen).

335. "kypsendä hyvin kalad, pie hätkembi 
hiilil" (hiilillä kypsentäminen).

336. "kybi kylläl söim marjoa" (kypi kyllällä, 
vrt. yllin kyllin).

337. "kakkarehta loadie käkäldeä" 
(käkältää eli leipoo, kakkara=ohukainen 
tai pannukakku).

338. "piiroadu käkäldetäh" (leipoa-sanan 
vastineita).

339. "sit tahtas se nouzoo kävyy, sid leiväd 
voalitah" (tahtas eli taikina).

340. "jauhottih käsikivellä" (omat jauhot).

341. "käzikivyd on aiga kebjei" (jauhamiseen
käytetyt kivet).

342. "käzileiväd on vai kodaitas" (käzileiväd
=vasta leivotut leivät, kodaitas=talon edessä 
olevassa aitassa, vrt. keittokodat).

343. "konz on suurembi kärky sit keitim
piiruadu laitah, nizustu pastetah" (herkkuja
suurempiin pitoihin, vrt. Kärkölä).

344. "tsoajuheinän juuri on kökkyreä moista
järiedä" (tsoajuheinä=teeheinä, kuisma, 
laukku, hanhikki, rätvänä, kultapiisku, 
puna-apila).

345. sanalla valju tarkoitetaan suopursuista
keitettyä juomaa (saamen ulodz-tonas, olojn, 
hantin wäl, wat-ju, wal-ju, mansin wol-jiw, 
wal-juw, wal-jiw, vrt. valjua).

346. sanalla sun tarkoitetaan varjoliljaa 
(hantin loyol, joyol, mansin tankol, selkupin 
togil, kamassin tuyul, syötävä sipulimainen 
juuri, vrt. tujua).

347. sanalla rokka tarkoitetaan keitettyä 
rasvaa ja rasvasta laitettua sakeaa lientä
(viron rokk, hantin rox, mansin räk).

348. sanalla pisä tarkoitetaan rasvassa tai 
kepin päässä sulattamista ja paistamista
(saamen basse, hantin pal, mansin pit).

349. sanalla mäy tarkoitetaan hunajaa 
(marin muj, hantin mäy-woj, mansin mai, 
vrt. mesi, maito).

350. sanalla läs tarkoitetaan marjoista ja 
jauhoista laadittua muhennosta, mössöä 
tai puuroa (komin laz, hantin lus, 
vrt. lasta, lusikka).

351. sanalla liemi tarkoitetaan keittoa, 
mehua, kalalientä, rasvaa, verihyydykettä 
ja muhennosta (viron leem, saamen liebma, 
mordvan lem, udmurtin lim, mansin läm, 
unkarin le, vrt. lämmin).

352. sanalla kumi tarkoitetaan purjoa,
sipulimaista villiheinää ja valkosipulia 
(udmurtin kumiz, komin kumic, mansin 
kosom, unkarin hajma, vrt. kumina).

353. sanalla keittää tarkoitetaan marjojen 
hauduttamista, kypsentämistä, liottamista 
ja pehmittämistä (viron kee, saamen kihte, 
marin kuä, unkarin köved, nenetsin kubi).

354. sanalla jam tarkoitetaan kalasta tai 
lihasta, verestä, jauhoista ja vedestä 
laadittua keittoa, pataa, muhennosta tai 
velliä (mordvan jam, nenetsin jewaj, 
nganasanin jama, vrt. jemma).

355. sanalla äktä tarkoitetaan lihan 
hakkaamista ja leikkaamista ja talvista 
teurastuspaikkaa (viron avtatak, komin 
okti, hantin öyot, mansin jikt, unkarin ut).

356. nganasanien ruokiin kuuluu 
kuivatut poronlihasuikaleet (beridi), 
liharokka (boa), kalakeitto (bea), 
poronrasva (dir, vrt. tirskua), tuore ja 
paistettu kalanmäti (danda), savustettu
poronliha (saruduma) ja poron sääriluun 
ytimestä laitettu herkku (kojmuo dir).

357. obinugrilaiset jakavat alkuheimoja 
niihin jotka syövät raakaa lihaa (mos-hum) 
ja niihin jotka kypsentävät lihan tulessa 
(por-hum).

358. enetsit kutsuvat tupakkaa sanalla 
saru (vrt. sara, vrt. savu-ke).

359. enetsit syövät maan antimista hilloja 
ja villisipuleita.

360. nenetsit kutsuvat lihaa sanalla amsa.

361. nenetsit kutsuvat maitoa sanoilla malaka 
ja moloko (vrt. mahla).

362. selkuppien ruokiin kuuluu puolukoissa 
imelletty kala, keitetty liha, keitetty kala ja 
kiviuunissa paistettu kala.

363. selkupit kutsuvat yrttitupakkaa sanalla 
cope.

364. selkupit kutsuvat kuivattua kalaa sanalla 
pors (venäjän yukola).

365. selkupit säilövät kalaa ja lihaa maan alle 
(päälle karpaloita tai puolukoita).

366. selkupit säilövät kalaa marjoihin 
sekoitettuna (hilla, mustikka, karpalo).

367. selkupit maustavat kala ja liharuokia 
saranalla ja villisipulilla.

368. selkupit valmistavat taikajuomaa 
katajanmarjoista (toisen tiedon mukaan 
nautitaan kuivattujen kärpässienten 
kanssa).

369. selkupit kutsuvat kalanpääkeittoa 
sanalla uha.

370. selkupit syövät kalaa keitettynä, 
leivottuna, savustettuna ja jäisenä 
(vuollaan ohuiksi lastuiksi).

371. selkupit paistavat rieskat 
hiilloksen päällä kuumennetussa 
hiekassa (pettujauhoista, hiivan 
sijasta käytetään vesiheinien 
tuhkaa).

372. selkupit kutsuvat jauhettua 
kalaa sanalla porsu (jauhetaan 
talven varalle).

373. selkupit keittävät saranan 
valkoisista juurista paksua puuroa 
(siperian vanhimpina kansoina 
pidetyillä yukaghireillä sama tapa).

374. selkupit sekoittavat marjoja 
kuivattuun ja savustettuun lihaan. 

375. selkupit syövät juuria ja nilaa 
keväisin ja syksyisin (etenkin 
metsästyksen epäonnistuessa).

376. samojedit kuivaavat syötävät 
kasvit päivänvalossa.

377. nenetsit kutsuvat lihaa sanalla osa 
(vrt. osan antaminen).

378. hantit kuivaavat ja jäädyttävät 
poronlihaa talven varalle.

379. hantit pitävät savustettua poron
rasvaa suurena herkkuna.

380. hantit keittävät paloitellut kalat 
kalaöljyssä.

381. hantit pureskelevat lehtikuusen 
pihkaa (uskotaan ehkäisevän 
keripukkia).

382. hantit syövät poronlihaa raakana 
ja keitettynä (heimosta riippuen, 
veri juodaan heti teurastuksen 
jälkeen).

383. hantit kutsuvat kepissä 
loimutettua kalaa sanoilla tortym 
sort.

384. hantit kutsuvat savustettua 
kalaa sanalla chomykh.

385. hantit kutsuvat kuivattua kalaa 
sanalla xor.

386. hantit valmistavat rasvaa kalojen 
sisälmyksistä (kul woj, kala voi).

387. hantit kutsuvat syötävää kalan
rasvaa sanoilla okni woj.

388. moksalaiset syövät kalaa jäisenä, 
raakana, kuivattuna ja keitettynä 
(keittoon voidaan lisätä kalan 
maksaa, rasvaa ja mätiä).

389. moksalaiset kypsentävät lihaa 
hauduttamalla ja keittämällä.

390. moksalaiset säilövät lihaa 
jäädyttämällä ja kuivaamalla 
(kiukaalla ja päivänvalossa).

391. moksalaiset maustavat keittoja 
vesikrassilla, piparjuurella, villisipulilla, 
ukonputkella, kortteella, nokkosella ja 
villillä vuohenputkella (osa myöhäisiä 
eli viljeltyjä).

392. moksalaiset pitävät sieniruuista 
(pidetään ruokien tärkeimpinä 
aineksina).

393. moksalaiset valmistavat sieniä 
keittämällä, paistamalla, hapattamalla
ja kuivaamalla.

394. moksalaiset leipovat pannukakkuja 
(pachat) ruis, vehnä ja hirssijauhoista 
(tarjoillaan maidon ja hunajan kanssa).

395. moksalaiset syövät lihaa keitettynä, 
savustettuna ja leivonnaisissa (lihakeiton 
vaihtoehtona sienikeitto).

396. moksalaisiin juomiin kuuluu piimä,
kotikalja, koivunmahla, ruisjauhoista ja 
sokerijuurikkaasta valmistettu taikajuoma 
(poza) ja hunajasta valmistettu sima (pura).

397. marit kutsuvat kaljaa sanalla pura.

398. saamelaiset syövät poron, kalan ja 
hylkeen lihaa. 

399. saamelaiset pitävät arvossa ruuan 
puhtautta ja tuoreutta (pidetään eläinten 
ulottumattomissa).

400. saamelaiset eivät syö eri eläinten 
lihaa samalla kattauksella (eläinsukujen 
kunnioittaminen).

401. saamelaiset syövät pelkästään 
"kaviollisten eläinten lihaa" (tarkoittaa 
jotain heimoa, taustalla toteemeihin 
liittyviä rajoituksia).

402. saamelaiset keittävät lämmintä
juomaa muuraimista ja suopursuista 
(juodaan monta kertaa päivässä, 
vrt. valju).

403. saamelaiset syövät kalaa kuivattuna, 
keitettynä ja haudutettuna (keitinliemi 
juodaan kupista).

404. saamelaiset syövät hirven, poron 
ja vesilintujen lihaa.

405. saamelaiset keittävät poron lihasta, 
rasvasta ja verestä rokkaa (kumppus).

406. saamelaiset säilövät lihaa kuivaamalla
ja jäädyttämällä.

407. saamelaiset valmistavat marjoista 
keittoja ja mehuja.

408. saamelaiset lisäävät puuroihin ja 
rokkiin pettujauhoja (petäjä kuivataan, 
paahdetaan ja jauhetaan).

409. saamelaiset laittavat hilloja (luomi) 
liemiin, maitoruokiin ja puuroihin.

410. saamelaisiin ruokiin kuuluu 
survotuista hilloista, valkoisesta kalasta, 
kalanrasvasta ja liemestä valmistettu 
rokka.

411. saamelaiset lisäävät poronmaitoon 
juopmuja eli suolaheiniä (syödään myös 
tuoreena, sana tarkoittaa jämähtämistä, 
vrt. sakeuttamiseen käyttäminen).

412. saamelaiset lisäävät pettujauhoja 
kala ja lihakeittoihin (toisen tiedon 
mukaan kalanrasvasta laadittuun 
puuromaiseen ruokaan).

413. saamelaiset laittavat kalaliemeen 
ja voimaitoon variksenmarjoja (syödään 
myös tuoreena, säilötään talveksi lumeen 
hautaamalla).

414. saamelaiset lisäävät hilloja liemiin, 
maitoruokiin, puuroihin ja kalaruokiin 
(toisaalla valmistetaan soseeksi 
kalanrasvan kanssa).

415. saamelaiset säilövät hilloja omaan 
mehuunsa jäädyttämällä (toisen tiedon 
mukaan keitetään tai laitetaan jäiseen 
lähdeveteen).

416. saamelaiset kutsuvat syömistä sanalla 
porre (vrt. obinugrilaisten ruokauhria 
tarkoittava pori, vrt. purra, pureskella).

417. saamelaiset kutsuvat raakaa sanalla 
njucck (kypsä=loannte).

418. saamelaiset kutsuvat paistamista sanalla
kuerrte (toinen sana bassit).

419. saamelaiset kutsuvat leipomista sanalla 
šottke (sotkea).

420. saamelaiset kutsuvat munaa sanalla mann 
(keltuainen=ruxxk).

421. saamelaiset kutsuvat viinimarjaa sanalla 
murrmurrj (yhdyssanat myöhäisiä).

422. saamelaiset kutsuvat makeaa sanalla 
njalkes (hapan=kucc). 

423. saamelaiset kutsuvat luuydintä sanalla 
ada (vrt. idin).

424. saamelaiset kutsuvat siementä sanalla 
dakti.

425. saamelaiset kutsuvat rasvaa sanalla 
buoidi (b=v, vrt. voi).

426. saamelaiset kutsuvat kalanmaksaöljyä 
sanalla lieksi.

427. saamelaiset kutsuvat lihaa sanalla piärgu 
(piätu=villieläin, vrt. pietu).

428. saamelaiset kutsuvat ruokaa sanalla
purrâmâš (purâdid=pureskella, syödä).

429. saamelaisiin herkkuihin kuuluu poron
luuydin, poronmaitojuusto, poronkaviokeitto, 
poronkieli, poronmaksa, mätikeitto, keitetty 
ja paistettu kalanmaksa, kalanpääkeitto,
hilla ja mustikkapiiraat ja marjakeitot.

430. saamelaiset kuivaavat kalaa rannoille 
pystytetyillä telineillä (varastoidaan talveksi 
aittojen orsille, säkeissä tai vakoissa).

431. saamelaiset säilövät marjoja 
maakuoppiin (avataan kevättalvella).

432. saamelaiset syövät marjoja puuron 
ja viilin kanssa.

433. saamelaiset kuivaavat mustikoita 
talveksi (vatsan toimintaa varten).

434. saamelaiset lisäävät keittoihin jäisiä 
juolukoita (etenkin kevättalvella).

435. saamelaiset säilövät marjoja (hilla) 
puisissa astioissa.

436. saamelaiset keittävät ja survovat 
mustikoita talveksi.

437. saamelaiset säilövät puolukoita 
survomalla.

438. saamelaiset säilövät hilloja ja mustikoita 
maa ja suokuoppiin.

439. saamelaiset valmistavat pettujauhoja
kerätystä petäjästä (kuivataan, paahdetaan 
ja jauhetaan, syödään myös tuoreena). 

440. saamelaiset lisäävät pettua keittoihin,
marjaruokiin ja leivonnaisiin.

441. saamelaiset juovat koivun mahlaa 
keväisin (toisaalla valmistetaan makeaksi 
keitoksi).

442. saamelaiset kuivaavat ahvenia ja 
haukia (parhaat kalat syödään 
verekseltään).

443. saamelaiset käyttävät suopursuja 
teehen, parantamiseen ja loisten 
häätämiseen.

444. saamelaiset valmistavat jauhoja 
maitohorsman juurista (omat jauhot, 
vieras vilja).

445. saamelaiset keräävät siankärsämöjä 
teehen ja parantamiseen (keitetään rinta 
ja vatsavaivoihin).

446. saamelaiset kutsuvat väinönputkea 
puremaruohoksi (puurrâmrääsi).

447. saamelaiset keräävät väinönputken 
versoja alkukesästä (syödään tuoreena, 
lisätään ruokiin, juuria käytetään 
parantamiseen).

448. sanalla läse tarkoitetaan marjoista 
ja jauhoista laadittua keittoa (komin laz, 
hantin lus, hanteilla tuomenmarjoista, 
vrt. Lasse).

449. sanalla osa tarkoitetaan lihanpalaa 
ja lihojen jakamista (saamen oazze, marin 
uzas, unkarin oszl, vrt. Ossi).

450. sanalla pusn tarkoitetaan jauhoja 
(udmurtin piz, mansin posen, vrt. pussi).

451. sanalla saksa tarkoitetaan rasvaa, 
voita, kalanrasvaa, poronluista keitettyä 
rasvaa ja jähmettynyttä rasvaa (karjalan 
caksu, hantin saxso, nenetsin sancu, 
vrt. sakka, sankka).

452. sanalla silava tarkoitetaan ihraa, 
rasvaa, karhunrasvaa, karhun paksua 
rasvakerrosta ja sulatettua kalanrasvaa 
(mansin silt, nganasanin sela, selkupin 
siileng, kamassin sil, vrt. Sella).

453. sanalla voi tarkoitetaan rasvaa ja 
sulaa rasvaa (saamen vuoggja, udmurtin 
voj, hantin woj).

454. sanalla wol tarkoitetaan kanervista, 
suopursuista ja puiden lehdistä keitettyä 
juomaa (saamen olojn, hantin wal-jux, 
mansin wol-jiw, vrt. valju).

455. sanalla kack tarkoitetaan suolaheinää 
ja kitkerää makua (udmurtin kuzit turim, 
komin vel-kuj-turin, turim, turin=heinä). 

456. sanalla omra tarkoitetaan hapanta 
heinää ja suolaheinää (mordvan umrav, 
komin omra).

457. sanalla kaltiainen tarkoitetaan 
kohottamatonta leipää, kalalla, sipulilla 
ja tattarilla täytettyä piirasta ja pitoihin 
laadittua pientä ja pyöreää leivonnaista 
(udmurtin koldi, komin keld).

458. sanalla kyrsä tarkoitetaan leivän 
kantaa, kokonaista leipää, piirasta, 
pannukakkua ja ohukaista (viron kurs, 
komin keris, vrt. kersa, lapsille laaditut 
leivonnaiset).

459. sanalla pecä tarkoitetaan lihaa ja 
rasvaa (saamen baesse, marin pize,
vrt. pesä).

460. sanalla pytky tarkoitetaan viipaletta, 
viipaleen leikkaamista, hiusten ja parran 
leikkaamista ja kaiverrusta (saamen 
piehcke, mordvan pecke, marin pucka, 
nenetsin pida, kamassin pudo, kantauralin 
peckä, vrt. peski, ommeltu palasista).

461. sanalla sante tarkoitetaan kalan tai 
lihan paloittelemista keittämistä varten 
(saamen suodda, mordvan sande, 
vrt. syyttä suotta, vrt. Sante-ri).

462. sanalla suurus tarkoitetaan aamiaista, 
puuroa, velliä ja lihakeittoa (viron suur, 
mordvan suro, marin suras).

463. sanalla huttu tarkoitetaan keittoa, 
lientä ja kaalisoppaa (udmurtin sid, 
komin sod).

464. sanalla imelä tarkoitetaan äitelää, 
makeaa, maukasta ja herkullista (viron 
imar, saamen amiidi, udmurtin jumal, 
vrt. imarre, vrt. ima=emä). 

465. sanalla katkera tarkoitetaan karvasta, 
kitkerää, hapanta ja kitkerän heinän 
makuista (saamen guocca, marin kaco, 
mansin kasso).

466. sanalla karvas tarkoitetaan kitkerää, 
kirpeää ja karvaan heinän tai marjan 
makuista (udmurtin kurit, komin kurot, 
hantin koroy, vrt. karviainen).

467. sanalla kec tarkoitetaan kitkerää, 
hapanta, savun makuista ja kitkerän 
heinän makuista (mansin kassoml, 
unkarin keseru, vrt. kessu).

468. sanalla hapan tarkoitetaan 
hapanta, hapokasta ja taikinan 
makuista (marin sapo, mansin saw, 
unkarin savo).

469. sanalla suola tarkoitetaan suolaa, 
suolaista ja suolaheinän makuista 
(mordvan sal, udmurtin silal, komin 
sol, vrt. silava).

470. sanalla sow tarkoitetaan hapanta, 
happanevaa ja hapantunutta (marin 
sua, udmurtin sut, komin suz).

471. sanalla cekk tarkoitetaan suolaa, 
suolaista ja soodan makuista (mansin 
cik, unkarin szik).

472. "nyrkkirieska loajittih sakiesta 
tahtahasta ta paksumpi" (tahta=tahna
=taikina).

473. "meilä sanottih sitä nyrkkiriesaksi 
kun käsin, näin kulakoilla sotettih 
osrasesta jauhosta suorovaini, sakieni 
rieskataikina, veteh vain ta suoloa 
vähäni joukkoj" (nyrkkirieskan ohje, 
kulakoilla=nyrkeillä).

474. "näivöidy laitas silleh, kivet pätsis 
hiilutetah ruskieks, puttsih pannah pestyi 
nagristu, kivet keskeh, nagrehed ymbäri, 
vetty kauhu piäl, heinykomssu kattieks, 
päiväm muga istuu, illal puttsi avatah, 
leikotah nagrehed, palat pättsih, olgie ual, 
yön da päivän sinne kuivau" (näivön eli 
naurishaudikkaan ohje, yö ja päivä
=vuorokausi, kuumennettujen kivien 
käyttämistä).

475. "nägälii leibih pannah jauhole keskeh"
(jäkäliä jauhojen sekaan, vrt. juuri ja
pettujauhot).

476. "kun ed nälgevy kävellez, ota rieskani 
keral" (rieska evääksi).

477. "näm on keitetyt" (sienet).

478. "näpitetäh piiroan rannad" (rannad 
eli reunat).

479. "näppipiiroa, pitkulittsa, rugehini, 
rieska tahas, syväin kartohkas, näpil 
rupitetah laijat, pätsis paissetah" 
(näppipiiraan ohje, kartohka=peruna, 
lainasana).

480. "nätsistyi koassu, randah ni toizeh ei 
puuttunuh, sagieks ni notkiekse" (keittyi 
oikean paksuiseksi).

481. "tämä pudro on nodrei" (notkeaa, vetelää).

482. "nousijaz taiginaz rieskaizem pastoi 
pehmukkaizen" (nousijat eli myöhäiset 
taikinat, oma taikina=hiivatonta).

483. "nouziipiirai näpitetäh randoi myö, kesk avoi" 
(randoi=reunoja, keskeltä avoin).

484. "sagie on rokka, pidäu notkendua" 
(oikea koostumus).

485. "vettä panin da notennin rokan" (vedellä 
notkentaminen).

486. "huttu on sagie a linda notkie" (huttu=puuro, 
linda=velli).

487. "notkie pudro" (laiha, vetelä).

488. "nirahuta maidoa vähäine tsuaskah" (maitoa 
kuppiin, vrt. lirahuta).

489. "pidää sevoittaa nizuine taigin" (vehnätaikina, 
vrt. nisut).

490. "joga päiviä koume da nelli kerdua keitiimmö 
kalua" (kalaruuan tärkeydestä).

491. "loajittih kohahuspiiroata, nakriskukkuo ta 
marjaista" (kohahuspiiras=ohrataikinasta laadittu 
kukkomainen piiras).

492. "nagrispaissikas, nagrehet pannah kiugoam 
pohjalla" (naurispaistikas).

493. "nagrispatsoi, pesty nagris pannah pättsih, 
se pastuu sie ku uhku roih pehmei" (paistuu 
kunnes pehmenee).

494. "mökkö tuloo, kum petäjöö, maituu ta 
olkii paissetah sekalin" (mökön ohje).

495. "kalat pätsis kuivettih möyhistyttih, 
kibristyttih" (pätsissä kuivaaminen).

496. "pättsi vienostui, se möykissytti leivät" 
(vienostui=jäähtyi, möykissytti=paistoi 
kohokuorisiksi).

497. "meilä ei riesaksi niitä sanottu mitä 
taikinasta loajittih, se oli möykkyni" 
(omilla leivillä omat nimet).

498. "möykkyizet pastoi moamo" (rieskat).

499. "kalakukon kuori oli taikinast otettu, 
siitä möykyistaikinasta" (notkeampi ja 
vähemmän aikaa hapatettu taikina).

500. "möykkykurniekku om pyöryzy, 
randaizii myö rupitetah, kesk avoi"
(mädillä täytetty avonainen kukko).

501. "mustoida marjaveeks mädzennetäh" 
(survotaan marjavedeksi).

502. "mustoidu mädzöndetäh" (mustikoita,
vrt. mätkitään, mäiskitään).

503. "puhkuamah käimmö mägikunnan 
voimil" (kalojen puhkominen).

504. "sidä mälättäjyä vain uskokkua ga, 
keitättä robehella rokkua" (keitätte ropeella 
rokkaa, teette väärin).

505. "mämmi loajittih hoalieh veteh, siitä 
pantih kiukoan suuh" (hautumaan).

506. "elä syö äijyä mämmie, vattsa tulou 
kibieksi" (viljapohjaisten ruokien 
vaikutuksesta).

507. "magieda mämmie keitetäh" (magieda 
eli imelää).

508. "toizempäiväzet piiroat muurehtuu" 
(kovettuu, vrt. muuri, murentua).

509. "ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi 
niitä tä keitti" (hilloksi ja keitoksi).

510. "mussikasta varenjua keitetäh" (hilloa, 
kuulostaa lainasanalta, vrt. vatun nimet).

511. "mustoipiirua on hot kui hyvä" 
(mustikkapiiras).

512. "mustoipiirai on rieskaz rugehizes 
tahtahaz, pyözyrähkö, reunad rupitetud" 
(mustikkapiiraan ohje).

513. "mustoitsoaju laitah mustoinlehtiz 
mustoloin kel" (mustikan lehdistä ja 
marjoista keitetty juoma).

514. "mutskera taigina" (hapan, vrt. muikea).

515. "mindäh sinä mutskerdutad majjod, 
ed viluh vie" (hapannutat maidot).

516. "rokad mutskerdui, lämmäh jovvuttih" 
(happani, pilaantui).

517. "töntsöiks mudzoitetah marjoa" 
(töntsöiks=soseeksi, mudzoitetah
=survotaan, vrt. musertaa, mutsikka).

518. "kala on murakka" (mureaa,
valmista syötäväksi).

519. "ku lohkahtah, muroittuu" 
(murenee, kuumennettu kivi).

520. "rokka huomeneh soa muiguou" 
(muiguou eli hapantua, yön yli 
seisottaminen).

521. "illal taigim pieksetäh ylen äjjäl, 
siid yöm muiguou" (muikuoo yön, 
vrt. muikku).

522. "mujjotez on valmiz, sotkie pidäy" 
(muijotes eli hapantaikina).

523. "mämmit muijotettih" (muijotettih
eli hapatettiin).

524. "elä muijota maiduo" (helposti 
happaneva maito, tarkoitettu vasoille).

525. "mindähb äjjäl mujjotid, ajjombah 
pideli sotkie" (hapatit taikinaa liian 
kauan).

526. "muigevutt en voi syvvä" (hapanta 
ruokaa).

527. "minä katso muigieloi syömizii en 
suvaitse" (happamien ruokien myöhäisestä 
alkuperästä).

528. "muigiehk on, ga voibi tädä syvvä" 
(omat ja vieraat maut).

529. "ta mujehkala kun oli nin se loajittih 
pyöriekse" (muikkukukko).

530. "ompa se moajasta se rokka" (maukkaat 
rokat, vrt. moakala).

531. "luus piästim mozgud, magied on syvvä" 
(mozkud eli luuytimet, vrt. Mosku).

532. "niitä aina talvem mittah sieltä kannettih 
ta syötih" (sieniä talvivarastosta).

533. "miitus kala, moine liemi" (kalaliemet).

534. "rokka muah uidiu kiehuossa" (kiehuu 
maahan, tapojen vastaista).

535. "keitä da sid moah älä pane, se tijjä" 
(elon pyhyydestä).

536. "mielehisty syömisty oli ga vatsan söin 
tävven" (mieleiset syömiset).

537. "mettsymökil sienet sellitimmö"  
(selvitimme eli puhdistimme).

538. "siel oli semmoista, merajukse sanottih" 
(hylkeenrasvaa).

539. "rasvat renkilöih kiukoah pantih merumah" 
(sulamaan, puiseen sankoon).

540. "eihän sitä meruttu muull aikoa kun kevöällä 
kun säynöätä tuli ta haukie" (sulatettu kalanrasvaa, 
vrt. hylkeen).

541. "niitä meruttih kesällä kalarrasvoa, 
kiehutettih ta pantih suleikkah" (säilöttiin 
sulatettua kalanrasvaa pulloihin).

542. "razvua merutah" (sulatetaan).

543. "rasva meruutuu" (sulaa keitettäessä).

544. "ruvekkoa syömäh, kala kiehui mestoks" 
(kiehui mestoksi, puuroutui).

545. "illakse panemma metsom patah" 
(metsopata, vrt. pyhinä pidetyt koppelot 
eli unilinnut).

546. "syyvä matskai mustoihärppöidä" 
(mustikkahärppöä, vrt. hörpätä).

547. "matskera, muigie kielellä" (karvaan 
makuinen).

548. "tämä mavustau minul, särvän tämän 
juvvan" (juvvan eli vadillisen).

549. "syö midä suu mavustau" (ihmisen
syötävät asiat, tuntee mausta).

550. "mavuttomuz on nämis piirajiz, vienoks 
pastoid" (otit pois liian aikaisin, paistoajan 
vaikutuksesta makuun).

551. "piiroat pidäy mehestytteä, pehmiembäd 
syvvä" (mehestytteä eli kostuttaa, ennen 
syömistä).

552. "tuogoa tuohipalaizel tämän kevällisty"
(tämän kevällistä mahlaa, pyhänä pidetty 
elämänjuoma, uskotaan antavan terveyttä 
koko vuodeksi).

553. "mandzoihine varennu" (mansikkahillo).

554. "marjahuttuo syyväh" (marjapuuroa).

555. "marjat keittäh, siitaz läbi valutetah, 
kartohkujauhuo pannah, keittäh sagiekse,
majjon kel syvväh" (marjakiisselin ohje, 
siitaz=sihdistä, kartohku=peruna).

556. "marjakuassa" (marjakeitto).

557. "marjakukko" (marjoilla täytetty).

558. "marjamestu" (survotuista marjoista 
ja ruisjauhoista laadittu ruoka, vrt. kiehui 
mestoksi=puuroutui).

559. "sit panen vettä marjanherah, muit on 
vägevy" (laimennan marjamehua).

560. "muut sanotah kuda midä, minul ku 
marjanheraine" (kuin marjanheraine, 
rakas).

561. "muarjumehi" (mehi eli mehu, 
vrt. mesi).

562. "marjapiiruan jälgeh suu kui reppänä 
musta" (marja=mustikka).

563. "marjupiirai on listan suuruz, om 
mustoidu sydämenny libo piäl" (mustikoita
täytteenä tai päällä, lista=paistamiseen 
käytetty petäjänkuori, toisaalla päreistä 
kudottu kalojen kuivausalusta).

564. "matikanliemi om magie talvel" 
(talvella syödyt kalat, vrt. kudut).

565. "matikanrokk on veres hyvä" (kala ja 
liharokat).

566. "matikku verez om magei kala syvvä" 
(makeat kalat).

567. "häi tundi maguo myö, mi syömini tämä 
on" (makujen tuntijat).

568. "eo maguo ni midä rokassa" (maustaan 
rokka tunnetaan).

569. "kuin luukkuo sai vain uuhhah, niin se 
oli jo toizem maguni" (luukkuo=ruohosipulia, 
uuhhah=kalakeittoon).

570. "maguza syömini" (omat tavat kiittää).

571. "tämä liem om maguzu" (makoisat 
liemet).

572. "malinovoidu tsuajuu juodih ylen äijäl"
 (vatunlehdistä keitettyä teetä, toisaalla 
lehdistä ja marjoista).

573. "malla maiduo panna, a rokkoa panna 
purdilo" (malja=pahkainen tai puinen kuppi 
tai kulho, purtilo=reunallinen puu tai 
savilautanen).

574. "puuhizista malloista joimma suluo" 
(suluo eli makeaa mallasvierrettä).

575. "meile mallah pani rokkoa" (maljaan 
rokkaa, vrt. teki tapojen vastaisesti).

576. "mallallizen vettä join" (juomille varatut 
maljat).

577. "pedran maksasta verekselläh hyvän keiton 
soap" (pedran eli villiporon).

578. "maigoau kargiella" (karvaalle).

579. "maiguau muigiella" (happamalle, 
maut=vahvojen makujen nimiä).

580. "maimat kuivatah pätsiz, talvel keitetäh" 
(maimat eli pikkukalat).

581. "kezät maimua kuivaimmo" (kesä=talveen 
valmistautumista).

582. "hyväl tämä rokka maizai, tuo vie" 
(maizai eli tuoksuu, vrt. Maisa).

583. "maistele, miituz om magu" (maun 
maistaminen, vrt. haistaminen).

584. "pättsimaido" (rahkamaito).

585. "maidoleiby roih ku rugehistu jauhuo 
rieskahmaidos sevoitetah, vähäl mujjottuu, 
pastetah" (maitoleivän ohje).

586. "maidolämmitys" (keitettyyn maitoon 
sekoitettu rahka).

587. "ota maidopadaine pätsis" (padassa 
haudutetut ruuat, pata=savipata).

588. "maidopudro pannas sultsinan 
sydämekse" (sydämeksi eli täytteeksi).

589. "maidopudro on haudunnuh pätsiz" 
(maito eli uunipuuro).

590. "maidorobehez roih ylen hyveä 
kannatestu" (kannatestu eli kermaa,
tuohiropeessa, syntyy hapanmaidon 
päälle).

591. "nälgä syömizem maendoa" 
(maentaa eli tekee maukkaaksi, 
mausteista vanhin).

592. "om magahune rokka" (maukas).

593. "lätsytetäh buoloa töntsöikse" 
(lätsytetäh=survotaan, buoloa
=puolukoita).

594. "marjoa töndzöiks lädzöitteä 
(töndzöiks eli soseeksi).

595. "lädzöitä mustoit" (lädzöitä eli
survo, työn ääniä).

596. "kalahizeh on rakaz" (kalahizeh 
eli kalaruokaan).

597. "rokan lämmendi, nygöi on hyvä 
syvvä" (lämpimänä syödyt ruuat).

598. "tsuajuu lämmitä, juota vilus tulduu" 
(tsuajuu eli teetä, ulkoa tulleelle).

599. "vatsan lämmitti tsuajun juodui" 
(lämpimien juomien tarkoituksesta).

600. "tsuajun juoduu syväin lämbiey" 
(syväin eli vatsa, sisin).

601. "vagoivarvoiz aiga hyvä tsuaju lähtöy" 
(tee vatunvarvuista).

602. "luskat panitto, ga midäbö luzikoitsemmo" 
(lusikalla syödyt ruuat).

603. "luuz on liha magie" (parhaat lihat luiden 
ympärillä).

604. "luu lihan valittsijal" (sanonta).

605. "luukaz liha rokakse hyvä roih" (luisesta 
lihasta hyvää rokkaa).

606. "luulihap panek kiehumah tai keität 
rokakse" (liharokka).

607. "luuliuskuin on rokkujuvvam pohjal" 
(liuskuin=siru, juvvam=puusta tai savesta 
laaditun kulhon).

608. "kuin uuhha keitetäh, niin siidä kalad 
veitäh luuvilla" (uuhha=kalakeitto, luuvi
=luota=puinen tai savinen lautanen, 
kalat ja liemi syödään erikseen).

609. "valloi luiskau riehtiläl" (valloi eli
pannukakku, riehtilä=paistinpannu).

610. "liendy särbäy luiskuttau" (liemen 
ystävät).

611. "rokkoa luistau syöy" (luistaa=ahmii, 
hotkii, vrt. lusikka).

612. "kuohkie rieskani ei tule kovakuorini, 
kum pannah siih kuoretta silmäkse" 
(kuoretta eli kermaa).

613. "Suomes pastetah loukkoleibeä" 
(reikäleipää, "suomalaiset" leivät
ruotsalaista ja saksalaista perinnettä, 
"karjalaiset" leivät venäläistä perinnettä).

614. "härpöid laittih, ni mid ei ollus syvvä" 
(härppöä eli laihaa lientä).

615. "et hyvin keittänyh, hambahiz louskahtah 
tämä liha" (kypsäksi keittäminen).

616. "lohteenkaloa keittäy" (lohikalaa).

617. "rubiov vezi lompottamah, sid lodizou" 
(kiehumisen ääniä).

618. "siitä loajittih kuohkieta rieskaista" 
(kuohkeat ja kovat rieskat).

619. "loajitah kalakukkuo" (lempiruuat).

620. "ne oli hyvin hyvät ne loatkakalat" 
(loatka=kalan paistamiseen käytetty 
pyöreä savivati).

621. "kudamaabo sinä parembi syözit lohtu 
vai siigaa" (lohta vai siikaa, vieraille tarjotut 
ruuat).

622. "siitä kiukoah pissetäh hos listam peällä 
eli petäjälevym peällä" (lintu kuivumaan 
listan eli petäjänkuoren päälle).

623. "lista" (päreistä kudottu pienten kalojen 
kuivausalusta).

624. "syötettih ta juotettih, da lizäkse annettih 
vie palkoa" (omat ja vieraat palkat).

625. "lizäkkiä rokkua mallah" (rokkaa maljaan,
jokaisella ruualla astiansa).

626. "lizävytti vetty, rokku tuli lijjan lievy" 
(lievy eli laihaa, liian vetistä).

627. "siitä korvoh koattih, survottih, ihal litsotettih 
hyvin hienokse vielä" (litsotettih eli survottiin, 
marjoja puisessa sangossa).

628. "ongo livendysty, vai pidäy pallahilles syyvä" 
(lievennystä eli kostuketta).

629. "ei soa livennyksettä syvvä" (ilman juomaa 
tai lientä, tukehtumisen vaara).

630. "voidu kuassah pannah, livendetäh" (voita 
puuroon).

631. "vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy 
monet suutkat livottoa" (liottaa monta vuorokautta, 
vahveroita, vihaiset sienet).

632. "lindua syötetäh pikkuruzilla lapsilla" (lindua
eli maitoon keitettyä velliä, vrt. linda).

633. "lindurokku" (linnun lihasta keitetty).

634. "tämä vai lipsahtah kiisseli syvvez, aiga hyveä 
keitid" (keittäjän kehuminen).

635. "siidä leibie taputellah, alennellah, da dätetäh 
liikkumah" (leipomisen vaiheita).

636. "vualitud leiväd liikutah" (vualitud=leivotut, 
liikutah=kohoavat).

637. "leiväd liikui, pättsih pidäy panna" (liikui
eli kohosi, leipä=hiivaleipä).

638. "leibii pietäh lavval liikkujez" (laudalla 
kohoamassa).

639. "pyöröid on liikuksiz" (pyöröid=pyöreät 
piirakat).

640. "liikuttoa rokkoa" (liikuttoa eli hämmentää).

641. "lievä liemi" (laiha).

642. "liev on syömine, vett ei juotata" (lievä eli 
kevyt, lihaton).

643. "lieväni rokka" (laiha, vetinen).

644. "lai lievästy marjuvetty" (laihaa marjavettä, 
omat mehut).

645. "koivuvittsa se ei piloa lihoa, se on hyvä" 
(lihojen kuivaamiseen).

646. "kezäl lihoa ei otettu, a kaloa oli" (kesä ja
talviruuat).

647. "pani tsugunah keittymäh lihat" (tsugunah
eli rautapataan, kaikki metallinen lainaa).

648. "luuz on liha magei" (magei eli hyvää).

649. "lihahine syömine" (lihaisa).

650. "lihakarttu on koivuine, puuh vestetty, 
laudoa piäl, aitaz" (lihojen säilyttämiseen 
käytetty puinen karttu).

651. "lihakeitto on tänäpäi, rubiou liha 
juotattamah" (juotattavat ruuat, 
vrt. suolaiset, rasvaiset).

652. "tuou lihakurniekan" (lihalla täytetyn 
kukon).

653. "älä mene kalakäzin lihaputtsih" 
(kalan ja lihan sekoittamisesta,
puttsi=tiinu, pytty).

654. "siid rokkoa keitetäu, liharokka" 
(rokan ystävät).

655. "lihasuanah lihoa suolatah" (suanah
eli tiinuun, suolaaminen myöhäistä 
perinnettä).

656. "lihavuin nygöi, sain lihoa syyvä" 
(lihan syömisen tarkoituksesta).

657. "siekö se olet jo syyvä lihmon hutun 
kiukoasta" (syönyt kaiken puuron, 
ruuan jakamisesta).

658. "täz on nygöi liijaks magieda" 
(liikaa makeaa, sokerin lisäämisen 
vieraasta alkuperästä).

659. "ei pie syyvä liijemmäksi" (syödä
liikaa, johtaa vatsavaivoihin).

660. "siitä pantih liikahtamah lauvalla, 
ta se kul liikahti siitä kiukoassa paissettih 
ta kalarrasvalla voijettih" (kalanrasvalla 
voideltu piirakka).

661. "liemi on kalasta" (liian väkevää).

662. "kala liemivyö" (antaa makunsa liemeen).

663. "liemyöd on ylen hyväd juodazeh da pättsih 
lounoaks" (juodassa eli savikulhossa lämmitetty 
liemi).

664. "liennakka liemi" (liian laihaa).

665. "heitä kala liendymäh, liemi väittyy" (kalan 
laittaminen lientymään, väittyy=vahvistuu, 
väkevöityy).

666. "ostosärvind ei syödy, omua syödih" (ostoruokien 
myöhäisestä alkuperästä).

667. "valloi pastoi lepsutti" (valloi=pannukakkuja).

668. "kalakukon kuori oli taikinast otettu, siitä 
leipitaikinasta tahi möykyistaikinasta" (kuorelliset 
kukot).

669. "meilä kevöällä kesäkse leivottih kuivat leivät" 
(kuivat eli pitkään säilyvät).

670. "paisettu pehmie leibä" (pehmeät leivät,
vrt. heti syödyt).

671. "piiraijauh on hienombi leibyjauhoa" 
(piiras ja leipäjauhot).

672. "kel miitus pättsi, sidä myö om piduhuz 
leibylabjal" (leipälapio pätsin pituinen, pätsi
=venäläinen lainasana, uuni=ruotsalainen 
lainasana, kiuas=oma sana).

673. "leibylavval pietäh leibie liikkujez" 
(leipälaudalla, kohoavia leipiä).

674. "rehennysrieska vain leipätaikinasta otetah, 
ta taputetah hienoseksi" (rieskan taputtaminen, 
hienoseksi=ohueksi).

675. "ahven laskoo liemem paremman ku särgi" 
(kalaliemet).

676. "pyy hyvän rokan laskoo" (omat lihat).

677. "lehmän liha ei laske hyveä rokkoa" 
(vieraat lihat).

678. "mäne keryä lastuo rokkua keittyäissä" 
(kerää lastuja, rokan keittämiseen).

679. "leiväd latsundi täpytti" (taputti 
latteiksi).

680. "mäne tuo laukkaheinie liemeh" 
(laukkaheinie eli ruohosipuleita).

681. "pilko laukku, da pane liemeh" 
(mausteheinät, alkujaan omassa
luonnossa kasvaneita).

682. "sinul lain lantukurniekkazen" 
(lanttukukon).

683. "nagrispatsoi om parembi lantupattsoi" 
(nauris ja lanttupaistikas).

684. "lantupiiroa" (lanttupiiras, 
puolikuun muotoinen).

685. "sen tähev vain se laita keännettih 
jotta paremmil lapie mäniis alla kun 
kiukoam pohjalla paissettih" (kiukaan 
pohjalla paistetut piiraat).

686. "labiella piiraida pannah kiugiah" 
(puisella piiraslapiolla).

687. "ne kaikki voilla voijettih" (piirakat).

688. "laiha huttu" (huttu=karkeista jauhoista 
keitetty puuro).

689. "pilvoi om muzavu, luja, korbirannoiz, 
hyvä syvvä" (pilvoi eli hapero).

690. "pilvoi, siniine piälyz, valgei aluz, ei ylen 
suuri, syödäy, ei parahii" (syötävät sienet).

691. "bilbozie suolattih" (omat haperot, 
vieras suolaaminen).

692. "no siih vettä pikkuni pirahutettih siitä 
vaij jottei se kuivais" (kalapaistokseen).

693. "piraksehta pidäu paistuassa piiraida, 
stobi hyö piälittsi russottais, liettäis 
somemmat" (ruskistaa piiraita pilkkeillä, 
pienillä polttopuilla).

694. "piissu, liigu syömine" (herkkuruoka, 
vrt. piisaako).

695. "piisutettih gostjad, syötettih, juotettih" 
(kestitettiin vieraat, piisuttaa).

696. "piivoa keitetäh erähiz taloloiz" (piivoa
eli olutta, vrt. pilsneri).

697. "a pyyllä on kaikkeih paras liha, hos om 
pikkaraisin" (paras liha, vrt. py-hä).

698. "hauvin kum puhkoat, peset, siitä ruotoat" 
(hauen laittaminen).

699. "linnullihoa kuivatettih kiukoassa, nin se 
ei siitä pilautun" (hyvät lintusyksyt).

700. "pikkuruzie griboi ilmal löydää" (griboi
=sieniä, ilmal=ulkoa).

701. "pidäh lihat pilkuo paloiksi" (lihojen 
pilkkominen).

702. "pilkomized loppih" (poronlihojen 
pilkkomiset, aika pitää loppiaiset).

703. "pihkamaido annetah vazalla i itselläh 
lehmällä" (pihkamaito eli ensimmäinen 
maito).

704. "välttää nältäks, pihkauduu dai pien, 
rugauduu dai ruottsi ei syö" (välttää 
nältäksi, petäjän nälttä, pihkan makua 
vierastavat ruotsit).

705. "piiksoliha" (linnun rintaliha).

706. "piiksiluu" (linnun rintaluu).

707. "ropehissa maito hapatettih ta 
piimitettih" (tuohiropeissa, piimä
=hapatettua maitoa).

708. "luajittih ylen äijä piiraita"  
(paljon piiraita, vrt. pidot).

709. "piiroa laitah, ajellah, yhissetäh, 
paissetah, voijellah" (piiraiden eli 
piirakoiden laittamista).

710. "miän kohilla paissettih raznoida 
piiruada, paksuo i hienuo" (paksut ja
ohuet piiraat).

711. "pyhänpiänä luajitah piiruada" (omat 
ja vieraat pyhät, omat=perhe ja sukukohtaisia, 
vieraat=kalenteripyhät).

712. "oli piiruad luadinnuh dai kai hyvyöt 
azunnuh" (vieraita varten).

713. "piiroan kuori laitah rieskas tahtahaz, 
ajellah, yhtistetäh, näpitetäh" (tahtahaz
eli taikinasta).

714. "piiraadu pastetah" (paistopäivä).

715. "piiroan kuard ajellah, syväindy pannah 
kuorele, pastetah libo keitetäh, pastahuu 
vojjetah" (paistetut ja keitetyt piiraat).

716. "piiraijauho siitatah hienombakse" 
(siitatah eli sihditään).

717. "rugehista jauhuo mistä luajitah piirua
korkat" (korkat eli kuoret).

718. "yhistähyö kannellah piiroalauval da 
voijellah" (voidellaan yhistämisen jälkeen, 
leipomisen vaiheita).

719. "piirailavvale piiroad ojjendellah, 
konzu sydämet pannah" (sydämet eli 
täytteet).

720. "piiroansyväin sevoitetah huondeksel, 
maguu pannah, pieksetäh, sitkendetäh, 
kuoreh pannah, siid äsk yhtistetäh" 
(täytteen laatimista).

721. "piiraisuurim on hienombi kuassusuurimoa" 
(piiras ja puurosuurimot).

722. "piiraitahtaz on rugehizez jauhoz, siitatuz, 
ei hapatetuz" (piirastaikina, sihditystä 
ruisjauhosta).

723. "piizuau juomine, jo on kylläl" (kylläiseksi 
juominen).

724. "voi om piekseiz, jo on kurkoihuizil" (voin 
pieksäminen, kurkoutuminen).

725. "voi on katskera, kuore ollum pieksämättä" 
(voi ja kuore, vrt. lainasana kerma).

726. "pideli kannatekset pieksiä, eiga rikoh" 
(kannatekset=kermat, rikoh=pilaannu).

727. "taiginoa pieksäy sotkoo" (pieksäy eli 
sekoittaa).

728. "kiisselii pieksäy" (piestyt ruuat).

729. "sanottih jotta siitä pienenöy, kun ol 
leipäki pienennyn niim pienekse" (viimeisestä 
viipaleesta, vrt. linnuille antaminen).

730. "pieni pala kylläzenä pidäu" (pienet
annokset oikeaa ruokaa, antaa voimaa,
ei väsytä).

731. "pestih ta suolattih, asteih pantih, ta siitä 
semmoni tuohesta loajittih peällä ta pienosie 
kivie" (sieniä säilöttäessä, suolan käyttö
myöhäistä).

732. "pihalla kum piemmä muutomem päivän, 
siitä panemma kiukoah vielä vähäkse aikoa"
(kalat kuivumaan).

733. "vezi pihajoa, kiehuu" (kiehumisen 
ääniä).

734. "pihizöö jo, ota pois, kiehastuo" 
(kiehumisen tunteminen).

735. "hyvä petäjä kun oli, sem pihkan kera 
kuivattu, ni sehän anto siitä niin hyväm 
mavuj jotta" (paistettuun kalaan, kuivatut 
petäjänkuoret, omia paistinpannuja).

736. "ylen valgieda valloida peäzöö" (valkeita 
pannukakkuja).

737. "ne laijat kaikki nypytettih näppilöillä 
jotta se seämi ei mäne peälittsi kiukoam 
pohjalla" (piiraiden laidat, vrt. näpitettiin).

738. "huondeksil pastetah petsku, rugehizes 
tahtahas pastetah krugloi, latsu, sormen 
jämevyz leibäine" (pyöreä ruistaikinasta 
paistettu rieskaleipä).

739. "vielä kum pettomaitoh loajittih, 
se oli vielä parempi siitä" (pettomaitoh 
eli kirnupiimään laadittu ohrarieska).

740. "konza kolautetah voida, jiäy 
pettomaido voista" (voista kolautettu 
pettomaito, vrt. kirnuttu).

741. "pettu" (petäjän tai koivun nilasta, 
kangasjäkälistä, suolaheinistä tai kaislan
juurista laadittu leipä, omat jauhot,
paikallisia).

742. "röppyö ta petäjöä söimä" (röppö
=pettujauhoista maitoon, piimään tai 
veteen keittämättä sekoitettu velli).

743. "oli kaksi, kolme levyö pedäjöä, 
lizöä ei ollu poahettu" (paahdetut
petäjälevyt, pettujauhojen valmistusta).

744. "petäjäni riesa" (petäjärieska).

745. "meilä leivottih petäjäistä" (petäjäistä 
eli pettuleipää).

746. "kaikki poahettih kiukoassa, survottih 
petäjäjauhoksi" (paahdettiin ja survottiin
jauhoksi, petun valmistusta).

747. "pedäileib ei ole moine hyvä, koivuleib 
om parembi" (kaksi alkuheimoa, kaksi
leipäpuuta).

748. "pedäileiby tuloo pihkal" (maistuu 
pihkalta).

749. "kyllä mie söisin sitä kun ois hyvöä mujehta 
ta vielä petäjälevyö millä paistais" (petäjälevyllä 
paistetut muikut).

750. "pedeännältteä koavitah veitsel, syvväh" 
(veitsellä kaavittu nälttä eli nila, vrt. nälttää 
keväisin järsivät jänikset).

751. "annettih evähäksi puoli petäjärieskoa" 
(petäjärieskat).

752. "pitäy se petäjärieska soaha evähikse" 
(hyvää eväsruokaa).

753. "petäjärieskoa loajittih ta heinällä mäntih 
jokivarteh" (rieskojen keralla heinään).

754. "ylen on sinul luja piä, k et kattsonuh 
kattilua" (kattilan katsominen, luja piä
=hajamielinen).

755. "peäkopasta lähet nyhtimäh" (pyydettyä 
lintua).

756. "masloskalda pidäu piälakkane kuorittua" 
(kuoria voitatti, sienien nimet lainaa).

757. "piälembäne bokku pastui havvil" (bokku
eli kylki, hauelta).

758. "kalat puhkaimma ta pesimä" (kalojen 
laittamista).

759. "siitä korvoh koattih, petkelellä survottih" 
(survottiin marjoja, korvo=sanko, petkele
=nuija, survin).

760. "pedranheineä söimmö nälgävuozin" 
(poronjäkälää, poroilta opitut ruuat).

761. "pedranliha on valgei, pitkäd on säigehed" 
(lihansyöjät, lihan tuntijoita).

762. "pedrammaiduo lypsetäh toiziz mualoiz" 
(porojen lypsäminen, lantalaisten tapoja).

763. "söimmö peboista pedäjänkojoa" 
(petäjän ystävät, kojoa=kuorta).

764. "perat" (linnunsuolet, vrt. perkeet).

765. "pidäy kalat peigaloijja nämäd, ilmai 
jeähäh happanemah" (peugaloija eli perata 
peukalon avulla, veitsien myöhäisestä 
alkuperästä).

766. "siinä talossa syötih pelkköä petäjöä" 
(omasta kiinni pitäminen).

767. "pelvahine voi" (voi eli öljy).

768. "toittsi sienen ker, toittsi patsoin ker" 
(laittoi ruokaa).

769. "nagrehes pastetah pattsoi" (patsoi eli
uunissa haudutettu paistikas).

770. "pehkopuu on savuksessa hyvä" (pehkopuu 
eli lahopuu, savustuksessa).

771. "voijepuolet panemma vassakkah ta toas 
panemma sitä putruo siihi, jotta se pehmenöy 
sulttsina" (sultsinoiden ohje).

772. "ne tullah siitä oikeim pehmeitä tä hyvijä 
ta makeita" (sultsinoista).

773. "hiän om parembi tsuajuh pehmie vezi" 
(tsuajuh eli teehen).

774. "pehmieksin on jo haudu, voib ottoa" 
(hautu, haudutetut ruuat).

775. "rieskaizem pastoi emändy matkah lähtiez" 
(eväsrieskat, suojelevia).

776. "ennen keitim bartsoikuassua" (suolaheinällä 
maustettua puuroa).

777. "lapsed bartsuss oldih" (suolaheiniä 
keräämässä, b=v, vartsu).

778. "pualla rokkua keitetäh" (savipadalla).

779. "liend om puassa" (padassa keitetty liemi).

780. "keitin rokkoa poan suuren" (omat ja vieraat
padat, omat=pieniä).

781. "lihat pani padah kiehumah" (lihapata).

782. "pane puat pättsih" (pätsissä haudotut 
pataruuat).

783. "vala majjot padah" (maitopohjaiset 
pataruuat).

784. "pyhäs syvväh padahaudoa" (patahautaa 
eli naurispataa).

785. "minä sih olengi rakas, padakurniekkah 
da kiiskoikalah" (rakas patakukkoon, kiiskistä 
ruistaikinan alla haudutettu pataruoka).

786. "vain kiehuu siinä kyllä ta hyvä tulou 
tsäijy, jos ei ole parkkie tuohessa" (hyvä tee,  
tuohiropeessa, omat tuohiastiat).

787. "midä pannetto parzipiirualoih sydämekse" 
(parsipiiraiden täytteeksi, pitkä umpinainen 
piirakka).

788. "parzipiirai on rugehine keitimpiirai, 
umbinaine, talkkunoa sydämez" (yhdessä 
talossa tällainen).

789. "parzipiirai on rugehiine libo nizuine, 
pidulitsu, umbinaine, korgiembaine kurniekkoa, 
hot pienembäine" (toisessa tällainen).

790. "laitah parzipiiruazikse" (kolmannessa 
mustikoilla täytetty).

791. "pane tiähtele" (tähteelle eli talteen, 
vrt. tähteet).

792. "hyö vai syyväh da pajuo pannah" (syövät 
ja laulavat, vrt. saamelaisten ruuan jälkeen 
joikuminen).

793. "niitä loajittih niinkun evähiksi, eli mih 
reissuh lähettih" (rieskoja evääksi).

794. "kui imeleä laitah, ei panna ylen sagieks" 
(imelä=ruisjauhoista laadittu mämmi).

795. "kalakukko katso om paras ruoka" 
(parhaina pidetyt ruuat, jokaisella perheellä 
omansa).

796. "rynnäz on kaikkei paras" (rynnäs eli
rintapala, linnusta).

797. "paksukettu" (kiukaassa haudutettu 
maitoruoka).

798. "palanuol tuloo, koassa om poadunuh" 
(tuloo=tuoksuu, koassa=puuro, poadunuh
=paatunut, palanut pohjaan).

799. "palavua jiähyttiä pidäu" (jäähdyttää, 
kuumaa ruokaa).

800. "rokka om palava" (liian kuumaa).

801. "palavoa ei soa puhumata syvvä" 
(syödä puhaltamatta).

802. "vilu rokka pidäh palavoittua" 
(palavoittua eli lämmittää).

803. "pallahilles syön, ei ole särvindy" 
(paljaaltaan, ilman lientä).

804. "haugi pannah palkkih" (palkkih eli 
poikkipuuhun, kuivumaan).

805. "palkkiliha" (kuivattu liha).

806. "mi olloo vai paganlinduo, paganeläveä, 
midä ei vai syöne" (syödyt ja syötäväksi 
kelpaamattomat eläimet, vrt. pyhinä pidetyt 
suojeluseläimet).

807. "pastimpiirai pätsis pastetah, 
sydämes suurimoa libo brossoa, umbinaine" 
(pätsissä paistettu piirakka, brossoa=hirssiä, 
viljelty=lainasana).

808. "pastoksed on hyvät tämän emändän" 
(ruokien kehuminen).

809. "paistinehen koaru" (koaru eli käry).

810. "kakkaroa paissetah kiukoassa riehtilällä" 
(kakkara=ohra tai vehnäjauhoista veteen tai 
maitoon tehty ohukainen tai pannukakku, 
jolle voidaan levittää puuroa).

811. "ne paissettih kovaksi rahkaksi" (maidosta 
rahkaksi).

812. "paissettu kala on hyvä" (kalansyöjät).

813. "pastau kaloa hiilil" (hiilil eli hiilloksella).

814. "muhinam panem paistumah" (muhinan, 
vrt. muhia, muhennos).

815. "liha nenäh pahniu, ei sua syvvä" (haistaminen 
ennen maistamista).

816. "tahasmygelö painalletah kakkaraksi" 
(taikinasta kakkaraksi).

817. "paininda om buolasta, razvasta, rahkasta" 
(paininta, vrt. palan painiketta).

818. "sienilöih pidäh panna painot" (ryöpättyjen 
sienien päälle, vrt. rouskujen).

819. "suolet vaij ja kaikki ne pahap pois, vain 
kaikki muu keitetäh ta syyväh" (lintua keitettäessä, 
vrt. korvennettaessa).

820. "pahaduuhhuine on kala, hapannuh on" 
(pahatuoksuinen, haistamalla välttää monet 
vatsavaivat).

821. "kalad otti dai keitäldi" (keitetyt ja
paistetut kalat).

822. "heih on litsattu siendä" (litsattu eli 
laitettu painumaan, puuastioihin kivien 
alle).

823. "ostosärvind ei syödy, omua syödih" 
(omavaraisuus, oikeaa itsenäisyyttä,
vrt. itsenäisiä teeskentelevät).

824. "osraista rieskoa loajittih väki paksuo" 
(paksuja ohrarieskoja).

825. "osrasuurma keitettih veissä putrokse" 
(ohrasuurimoita).

826. "oppiu keittäjez" (oppii keittäessä, 
maistelee, oma oppiminen=tekemällä 
oppimista, läheisiltä oppimista).

827. "oravagriba, ruskie da kova, 
kangasmoaloil" (oravagriba=punikki tai 
herkkutatti, oravilta opitut ruuat).

828. "oroimoa on, ga terväh oroigriboa 
soazimmo kattilan" (saisimme nopeasti 
kattilallisen oravantatteja).

829. "oravangriba om peälitsi ruspakku, 
kova" (päältä punertava).

830. "oravangriba pilkotah hienoizekse, 
sienen ker zoaritas siemenvoiz, kuivatah 
talvekse" (pilkotaan ohuiksi paloiksi, 
paistetaan sienien keralla siemenvoissa, 
kuivataan talveksi, tatit ja sienet).

831. "orhoi on magei mardu" (orhoi eli 
mesimarja).

832. "orhoi tsoajuks pädöö ylen hyvin talvel" 
(pätee talviteeksi).

833. "orhoidu kuivatah, kuivalleh pannah 
tsaineikkah" (kuivataan teeksi, lehtiä ja 
marjoja).

834. "orhoivarennu laitah, kattilah pannah 
vetty vähäine, keitetäh vezi, sid orhoidu" 
(mesimarjoista keitetty hillo).

835. "sit ku kalat kuuluu, sie lekutah, onnel 
on, sit kurniekku kypsi" (kalakukko kypsää,
kalojen pitäessä ääntä).

836. "olann on rugehine blina" (olanja eli 
räiskäle).

837. "oladja paisetah kagrazesta jauhosta" 
(vieraat viljat=vieraat jauhot=vieraat 
leivonnaisten nimet).

838. "riihes pastettih olaskua riehtiläl" 
(vieraat riihet, vieraat ritilät, vieraat
r-alkuiset sanat).

839. "mie olen olesta loatin, ta i petäjästä 
olen sankie loatin" (sanki=happamattomasta 
taikinasta leivottu kakkara jonka päälle 
levitetään ryyni, peruna tai marjatäyte).

840. "mie syön oigiezelleh, engo kiiskalleh, 
engo nälgäh jeä" (oikein syöminen, kiiskalleh
=liikaa).

841. "rokkoa pirskahtih moah" (elon pyhyydestä).

842. "razvu tsärizöö hyvin, pirskuu" (paistamisen 
ääniä).

843. "se kur rieskani leivottih, semmoni pyörykäini, 
sit ei pissellä" (pistellä kuorta, jokaisella talolla 
omat tapansa).

844. "ta ne sielä paistu ta niitä kuoteltih jok on kypset" 
(kypsyyden koittaminen, vrt. tietäminen).

845. "keitom pissällän tulella" (tulelle pistäminen).

846. "juvvaz mi oli kaloa, kaiken söi pystäldi" 
(pisteli kaiken suuhunsa, ruuan jakamisesta).

847. "ne kalitat rupitettih sillä keinoij jotta se pisy 
seämessä se putro" (rypytettiin kalitat, pyöreä 
hapantaikinasta leivottu piirakka).

848. "lihua ahavassa piettih" (kevättuulessa
kuivumassa).

849. "suuri pala suun revittäu, a pieni kylläzenä 
pidäu" (pitää kylläisenä, vrt. lihanpala).

850. "siitä piti pitöä ettoneh, levähtöä siitä päivällä" 
(ettoneh eli ruokalepo).

851. "pidäh keittiä jäittsua" (jäittsua eli munia).

852. "vezilinnun jäittseä ei oteta, anna poigoa laitah" 
(vesilintujen munia).

853. "akku sie veruo loadiu" (vero-sanan alkuperää, 
haltijoiden keralla syöty ateria).

854. "akku riehtiläl happoi pastau" (riehtilä=varreton 
matalareunainen paistinpannu, happoi=pannukakkuja, 
vrt. valloi).

855. "blinoa pastetah ozraizez libo nizuizez jauhos" 
(blinejä eli lettuja, viljasta=lainasana).

856. "valloi on riehtilän suurutteh, a blinan luzikal 
nostau" (pannukakun ja letun erosta).

857. "kägöinheinäm pleskaizet syvväs suolaized" 
(käenheinän lehtiä, omat suolat=suolaheiniä).

858. "kui taigin muiguomah rubioo, sit plukettoa" 
(muiguomah eli happanemaan, vrt. muikku, 
hapatettu kala).

859. "ei pie pläjjytteä vezii putsiz, moah menöö" 
(läikyttää maahan, veden pyhyydestä).

860. "talvella siitä poahettih niitä" (paahdettiin 
petäjää, omat talviruuat).

861. "oli kaksi, kolme levyö pedäjöä, lizöä ei ollu 
poahettu" (paahdetaan levyinä).

862. "ne piti siitä kiukoassa hiilijem peällä poahtoa 
ne petäjät ta siitä ne huuhmaressa piti survuo" 
(petun valmistusta).

863. "ennem puadiella paissettih näidä piiraida" 
(paatiella eli kiukaan päällä).

864. "pudro pannah kessellä kiugian piajetta" 
(paajetta eli päällystä, vrt. avokiukaat).

865. "kattila puadu, kun pudruo keitin da suuri 
tuli oli alla" (puadu=paloi pohjaan, paatunut
=pohjaan palanut).

866. "keitto puaduu kattilam pohjah" (vieraat 
metallikattilat, kettle).

867. "piekse enembäl, poaduu pohjah" (pohjaan
palamista vältellään, hankalaa puhdistaa omin
keinoin).

868. "kaassu paadui" (puuro paatui, vrt. pata).

869. "kalaliemet puavuttih, sis säh kiehutettih 
kattiloa" (kiehutettiin pohjaan asti, paheksuen).

870. "poavul tuloo nenäh" (haisee palaneelta, 
vrt. Paavo).

871. "poavulla haizuu" (pohjaan polttaminen,
elon haaskaamista).

872. "poavuksiz on kattil, ligoh pidäy panna" 
(pohjaan palanut kattila).

873. "jälkeh puolempäivän syötih leipöä maituo, 
kaloa voita, kalakukkuo syötih" (vrt. oudolta
tuntuva aamulla syöminen).

874. "pudrom puavutiit kiuguassa" (helposti 
pohjaan palavat maitopuurot).

875. "kuasam puavutti" (kuassa=puuro tai 
ryynivelli).

876. "rokam pohjat keräili tulduu" (söi pohjat 
eli tähteet).

877. "tsihmistyi vuassu, pohjilleh meni" (tsihmistyi
=happani, vuassu=kalja).

878. "ompa se sienikorvo vajonnut jo pohjapuolih" 
(vajonnut eli tyhjentynyt, sieniä täynnä ollut
puusanko).

879. "pohjaveet pideä eär koadoa, tuuva verestä 
vettä" (kaataa pois).

880. "pohjuvez om murronkeräine, ei soa tsoajuks 
panna" (murronkeräine=roskaista, tsoajuks
=teeksi).

881. "olann om pyöryzy blina, riehtiläl pastetah" 
(leivonnaisten nimiä, lainasanoja).

882. "moah boriendui vezi kiehujez" (kiehui 
maahan, tapojen vastaista).

883. "kattilam porina" (kiehumisen ääniä).

884. "vezi porpettau kiehuu" (elävä olento).

885. "keitto kiehuu borbottaa" (kiehumisen 
valvominen).

886. "siitä kun sih pantih luukkuo ta kiukoassa 
vähäni lämmitettih" (sieniruokaan luukkaa,
sipulia tai ruohosipulia).

887. "syötih sientä ta kaloa ta semmoisie" 
(omat ruuat).

888. "loajittih kalakukon keralla potakka
sankie, taikinasta taputettih ta potakkoa peälä"
(potakkasankie eli perunapiirakoita).

889. "petkelellä survotah potakkavoiksi" 
(voiksi eli muhennokseksi, potakka=peruna, 
lainasana, amerikan intiaaneilta varastettu 
juures).

890. "kokko om möykyl podmoga" (kokko
=kauraleipä, möykky=ruisleipä, podmoga
=lisä).

891. "siibilöijäh maiduo kadajazesta läbi" 
(vieras maito, omat siivilät).

892. "kapustah povoadittihez, ennen ei olluh"
 (totuttelee syömään kapustaa eli kaalia, 
viljelty=vierasta, kerätty=omaa).

893. "pretkoi on kaidu da pitky suoluheiny, 
ezmäi pretkoi, sit suoluheiny, mollembii syvväh" 
(suolaheinän verso, syödyt heinät).

894. "syömizii briezguittsou, tsirts on" (nirsoilun 
vieraudesta).

895. "ainoz on emändykset teil, etto mettsäh lähte" 
(emännykset eli ruuanlaitot).

896. "razvoih ku vetty menöö, sit pritsettäy" 
(rasva ja vesi, hylkivät toisiaan).

897. "suluo pannah pruazniekaksi" (ruisjauhoista 
imellyttämällä valmistettu mämmi jonka pinnalle 
nousee käytettäessä makea mallasuute).

898. "prosaz laitah piiroadu, sultsinoa, koassoa" 
(prosa=hirssin itäisempi lainanimi, kaikki viljellyt 
lajikkeet lainaa).

899. "brossupudro, maido da brossu havvotetah 
pätsiz, syvväh kuasannu i sultsinaz" (hirssipuuron 
ohje).

900. "hartsu on brossu, leibä, liha" (hartsu eli ruoka).

901. "syöttiäne mettsäzeni, tänä vuodena enämbiä 
en tule, kumarduatsin da kodih läksin" (metsän 
kiittäminen syksyn sienistä).

902. "kaikem maijon koadoi, olet hyvä umbisilmä" 
(oma "kiroileminen", hauskojen lempinimien 
keksimistä).

903. "syöndaiga rauha aiga" (ruokarauha).

904. "varussetut piiruat panemma kiuguah paistumah" 
(varustetut, vrt. varustaa jotakin varten).

905. "piettih brutfoa, kapustoa, ugurtsoa, fokloa" 
(lanttua, kaalia, kurkkua, punajuurta, lainasanoja).

906. "istuttajazet pidäv istuttoa ogorodah" (ogorodah 
eli puutarhaan, vieraat kasvit=vieraat kasvimaat).

907. "liendä on vähäistä sagiembi, koassoa notkiembi" 
(sakeuden mukaan nimeäminen).

908. "liemeh puhaldi" (puhalsi).

909. "puhtahad linnut" (puhtahad eli syötävät, 
vrt. nyhdetyt).

910. "kaloja puhastima ta pesimä" (kalojen 
laittaminen).

911. "vuota puhassamma kalat" (vrt. puhkomme).

912. "siendä puhassetah soruloista" (soruloista 
eli roskista).

913. "puhassetah gribua" (gribua eli tatteja).

914. "puhastua jagoloida keviällä" (puhdistaa 
jäkäliä, poroilta opitut ruuat).

915. "mie do kogo korvon puhkain tänä piänä" 
(korvollisen kalaa, päivän työ).

916. "kaloi puhkoaa" (puhkoaa eli perkaa, 
alkujaan peukalon avulla).

917. "puhkua kalad da pane kurniekkah"  
(kurniekkah=kalakukkoon, ruistaikinasta
=lainasana).

918. "pidää kalat puhkata da keittää" 
(keittokalat).

919. "kerran ku rokkah suu palaa, kodvan 
maidoh puhut" (suun polttamisesta).

920. "puhu, hiilav on" (puhu=puhalla, 
hiilava=hiilen kuuma).

921. "siitä se puikkosella pisseltih ta pantih 
kiukoah" (rieskan pisteleminen).

922. "butvasta haudua hauvutah, i paissikasta 
paissetah" (butvasta eli lantusta, lainasana).

923. "vezi bulizoo kiehuo, ota eäreh" 
(kiehumisen tunteminen).

924. "jop on hauvin halkoauve, lohen 
pulskan puhkoauve" (puhkomislaulut, 
jokaisella työllä sanansa).

925. "otetah kuorien piälittsi bulumaijosta, 
a bulusta rahkia luajitah" (laaditaan rahkaa, 
kuoritusta piimästä).

926. "mustoimarjoa puohtimmo stautsaz, 
ymbäriihes selot selod, keskel kerrytäh 
toppaized" (mustoimarjoa=mustikoita, 
puohtimmo=puhdistimme, stautsaz
=kulhossa, selot=selvität, toppaized
=roskat).

927. "vavarnoinke i buolanke piirua" (vattu 
ja puolukkapiiraita).

928. "buolan kel huttu on ylen hyvä" (puolukan 
keralla huttu).

929. "buolahuttu brätsötteä" (kohta syödään).

930. "hyvä oled buoluhuttu, aivin hörtsistelettöz" 
(hutulle puhuminen, elävä olento).

931. "minun ukk oli rakaz buoluhörpöih" 
(puolukkahörppöön, puolukoista ja jauhoista 
keitetty velli, vrt. hörpätä).

932. "puolamarjat ne oli survottu sielä" 
(puolukoista laaditussa haudikkaassa).

933. "oli miula talveksi survottuo buolamarjoa" 
(survottuja puolukoita, talven varalle).

934. "buoluputsim peäl vetty pannah buolu
mehekse" (sekoitetaan vettä puolukoihin, 
puolukkamehua tehtäessä).

935. "buoluputtsii aitas pietäh kezäs säh" 
(kesään saakka, puolukoiden säilömiseen 
käytettyä puuastiaa).

936. "syömmä puolekkah tämäm piiruan" 
(puoliksi syöminen).

937. "anna häi dagaa puolekkai" (jakaa 
puoliksi).

938. "palazem panemmo puolekkai" (jaettu 
pala=jaettu ilo).

939. "siihi kum pantih niitä mujehie hos 
puolillah se astie" (muikkuruokaan).

940. "korvoi on täydeläne, puolendua pidäy" 
(korvoi=sanko, täydeläne=liian täynnä,
veden pyhyydestä).

941. "puolenda vähäine, muah menöy" 
(maahan päästämistä vältellään).

942. "annettih evähäksi puoli petäjärieskoa" 
(petäjärieskat, vrt. hiivattomat eli hyvin
säilyvät).

943. "ennem puolda päiveä ni mid ei mujateta" 
(mujateta eli syödä).

944. "ennem puoldu päiveä jo nälgy rodih" 
(tuli nälkä, vrt. iltasen syöminen).

945. "siidä mie hänen jauhossa pyörähytiin 
stobi hiän ei tartuis toine toizeh" (jauhossa 
pyöräyttäminen).

946. "ylen hädä vie ei ole, vai puolihädä on jo" 
(hätä eli puute ruuasta).

947. "keitimpiiroan kuori ajeltih poalikalla 
ta keännettih puolikuuksi" (poalikalla eli
kaulimella).

948. "pideä panna keittuo tulel, jo om 
murginoin aiga" (murgina eli aamupäivällä
syöty ateria, vrt. morgon).

949. "puolimurginoiz om päivä" (oma päivä,
vieras aamulla syöminen).

950. "puolinaini petäjärieska" (petäjärieskat).

951. "jälkeh puolempäivän tuli poavosna" 
(poavosna eli päivällinen, kolme kertaa 
päivässä syömisen vieraasta alkuperästä).

952. "puolipäiväzel ollah" (päivällistä syömässä).

953. "mereh menöö, sid on puolipäiväzen aigu" 
(päivän mennessä mereen, vrt. isoon järveen).

954. "nizustu palmikojjah i nelläl puostol" 
(nizu=vehnäpitko, puosto=haara).

955. "pupoi kyps, moam andau" (pupoi eli
lasten puro, vrt. puputtaa).

956. "burat tsiplie pidäy linnusta" (burat
=höyhenet, tsiplie=kyniä).

957. "vezipada purajau" (keittämisen ääniä).

958. "keitetäh puravutetah lihoa da koassoa" 
(lihaa ja puuroa, eri astioissa).

959. "elä pane kaloja kattilah, kuni vesi purhassa 
ei kiehu" (ennen veden kuohumista, oikea 
keittäminen).

960. "siitä se purissettih oikein kaikki se hera pois" 
(uunirahkasta).

961. "rahkasta loajitah semmoni siiroa, puserretah 
rahka" (rahkajuustoa tehtäessä).

962. "purra sydämed vilustumah" (sydämed
=piirakantäytteet, vilustumah=jäähtymään).

963. "purra koassu juvval, anna vilustuu" (koassu
=puuro, juvval=vadille).

964. "purdolosta särvetäh rokkuo" (purtilosta, 
vrt. maljasta).

965. "purdiloh pannah maiduo, pudruo i rokkaa 
valetah" (purtilo=syvä lautanen tai kuppi, 
puinen, savinen tai pahkainen).

966. "siemenvoida puzerrimmo liinansiemenes" 
(hampunsiemenistä).

967. "buten otin dernain i söin" (karhunputken, 
dernain=nyhdin).

968. "aijalla butkie syyväh" (ajallaan eli 
alkukesästä).

969. "butkiloi syyväh" (karhuilta opitut ruuat, 
suojeluseläimet=tärkeinä pidettyjen nerojen 
eli keksintöjen antajia).

970. "siitä keitämmä suurimasta maitoh 
semmosem putron" (putron eli maitopuuron).

971. "siitä sitä putruo pantih sen seämeh, ta se 
siitä keännettih kaksinkerroin" (sultsinoita 
tehtäessä).

972. "pudr om palava kiuguast otettu" (pudro, 
vrt. kiehumaääni pud).

973. "kiassa on sagie a pudro notkie, maidoh 
keitetty" (kaassan ja puuron erosta).

974. "jogo pudron nodrendit" (notrensit eli
laihensit, lisäsit maitoa).

975. "sit kannat pudron juvval, sid allat keärie 
sultsinoi libo tsuppoloi" (tsupoi=kaura tai 
ohrataikinasta leivottu kolmikulmainen 
piirakka jonka täytteeksi levitetään puuroa).

976. "maidoa da suurimoa havvotettu pätsiz" 
(pätsi eli uunipuuro).

977. "pudro syvväh kuasannu i sultsinaz" 
(kaasana ja sultsinoissa).

978. "kiehuu putsettoa koassa" (kiehumista 
kuvailevat sanat).

979. "putsettau muiguou" (taikina muiguou 
eli happanee).

980. "taigin putsettau kävyy" (kävyy eli käy).

981. "luukat oldih kuivamassa putskaziissa" 
(luukat=sipulit, putskaziissa=kimpuissa, 
vrt. laukka).

982. "taiginoa sotkoo butskuttoa vien ker" 
(veden keralla).

983. "petäjöä survoma putskuttima siinä 
huuhmaressa" (petäjöä eli pettua).

984. "putsoi on kyps, anna vilustuv vähäizen" 
(lapsille keitetty puuro).

985. "pudzoita marjat" (putsoita eli puserra).

986. "töntsöikse marjoa pudzoitad" (töntsöksi
eli soseeksi).

987. "imelä putspettoa kiehuu" (imelä eli mämmi).

988. "koassupada kiehuu putspettau" (puuropata, 
vrt. putsoi putsottaa).

989. "puttsihauda, pannah kivie pättsih, ne kui 
hiilduu ruskieks, nagrehet pessäh, pannah puttsih 
kiven ker, täys puttsi, vettä hiillutetah kattilah, 
vezi koatah nagrehiem peäl, heinäkomssa katetah 
peäl, siid avatah, otetah eäreh komssa kattienna, 
siid sanotah, hauvat" (kuumilla kivillä kypsennetyn 
naurishaudikkaan ohje, komssan eli korin 
käyttäminen kantena).

990. "sai maham syvvä kylläl" (kylläiseksi syöminen, 
elämän suuria iloja).

991. "pidäy kuttsuo buukkuniekat kokkoi da 
tsupukkua syömäh" (leivonnaisten nimiä,
buukkuniekat=pyykkääjät).

992. "en puutu pudroloih, engä tartu talkkunoih" 
(viljaruokien myöhäisestä alkuperästä).

993. "se oli nii hyvä pyhittöä ser rokan kera" 
(rokan keralla pyhittäminen).

994. "pyhän aigah voassu pannah, siendy syvväh" 
(voassu eli kalja).

995. "marjuvetty särväm pyhäzeh aigah" 
(omat ja vieraat pyhäjuomat).

996. "pyhäpyöröi laitah muigiez tahtahaz, 
sydämeks kartohku survotah" (pyhiksi leivottu 
pyöreä perunapiirakka).

997. "se kun vähäsen kohuou lauvalla, nin se 
äkiessä paissetah ta siemevvoilla voijetah" 
(kohahuksen ohje, ohrataikinasta leivottu
soikea piirakka).

998. "sullal voidu voitah tevoksih, syväin
kokkoloih da nouzijoih piiroaloih" (voidellaan 
sulalla, tevokset, sydän kokkolot ja nousijat
piiraat).

999. "pyderä, sagiembi notkieda" (sakeutta 
kuvailevat sanat).

1000. "sagiem pyderän oli koassa" (koassa 
eli puuro).

1001. "kiisseli pydristyö vilustuhuo" (pytristyy 
eli jäykistyy).

1002. "pydräkkä liemi" (pyträkkä, sakeaa 
notkeampi).

1003. "pydräkkö om maido, vähäm mujjonnuh" 
(mujjonnuh eli hapantunut).

1004. "hänell oli pyy kattilassa kiehumassa" 
(pyyn keittäminen, vrt. korventaminen).

1005. "a pyyllä on kaikkeih paras liha, hos om 
pikkaraisin" (tunnetaan hyvästä lihastaan, 
omat pyhät=omat lihat).

1006. "pyy hyvän rokan laskou" (rokassa 
syödyt lihat).

1007. "levitä pyhkin stolal, rubiamo syömäh" 
(pyhkin eli pöytäliina, vrt. matalalta pöydältä 
syöminen, vrt. vanhempi tulen ympärillä 
syöminen).

1008. "tämä on pyynrokku, moine hyvä" 
(pyyrokka, omat pyhäruuat).

1009. "voita pieksettih pyöhtimessä härkkimellä" 
(pyöhtimessä eli kirnussa, viittaa pyöreään 
muotoon).

1010. "munavoida murdamah, kyppökuorda 
kandamah, void voiks rodivumah" (luettiin 
voita kirnuttaessa).

1011. "pyöhtimel pyöhtettih padoih voidu" 
(kirnuttiin voita, pyöreä liike).

1012. "pyöhtinhärkkimel on 5-7 sorppoa" 
(härkimessä 5-7 piikkiä, pariton luku).

1013. "vie vazoil pyötimmajjot" (kirnutut 
maidot, vierailta tuntuvat maitotuoteet, 
varastettu vasoilta). 

1014. "pyöhtimpada on kappahine, suuri, 
pysty, pyöryzypohju" (pata jossa pyöhtetään 
kermaa voiksi, kappahine=puinen).

1015. "voi valmistuu, kun pyöhitessä lukou" 
(lukee eli loihtii).

1016. "voita pyöhtimessä pyöhittsöy" 
(pyöhtimessä eli kirnussa).

1017. "kannateksed om pyöhteis" (kermat 
kirnussa).

1018. "härkkimel voida pyöhämmö poaz" 
(pyöhämme padassa, voin valmistusta).

1019. "pyöhtä kannatekset härkimel" (härjin
=haarakkasta puun latvasta tai oksasta tehty 
vispilä).

1020. "voi pyöhtyi" (kermasta voiksi).

1021. "ta mujehkala kun oli nin se loajittih pyörieksi" 
(kalakukon kuori).

1022. "kuoret taputettih pyörieset, niijem peällä siitä 
se potakka" (potakka eli perunamuusi).

1023. "ottau kakarruksen i zen käzillä pyöritäldäu" 
(pyörittää käsissä).

1024. "kakkaraizen jo pyöryzöitin, vai täpytteä pyöröin 
loadiez" (täpyttää pyöreäksi, vrt. taputtaa).

1025. "se kur rieskani leivottih, semmoni pyörykäini" 
(pyöreät rieskat, vrt. päivä, kuu).

1026. "älä lähte, piiruat täh pyöräsköitämmö kanzal" 
(pyöräytämme piiraat, vieraille leipominen).

1027. "pyöröidä, rugehizes happames tahtahas, 
syväin kartohkas, pätsis paissetah" (pyöröitä 
eli pyöreitä perunapiirakoita).

1028. "pyöröi, mujjonnuoz ruistaiginas 
pärpättsyine täpytetäh, sid liikkuu, kartohku 
libo talkkunsyväim pannah, luzikal ojjendetah" 
(pyörösten ohje, kartohka=peruna).

1029. "samana peänä ne ei niin hyvät ole, 
a toisena peänä syötih" (nauriskukot, yön yli 
seisottaminen).

1030. "pihalla kum piemmä muutomem päivän" 
(haukia kuivumassa, kevättuulessa).

1031. "päivämbännä syömmö" (päivempänä 
eli aamutöiden jälkeen, aamutyöt tehdään 
unesta saadulla voimalla).

1032. "ne oliki ympäri räystähien alla, 
vielä päiväpuolella paremmin" (poronlihan 
kuivattamiseen käytetyt puukoukut).

1033. "vojja pärppöid, rubien syömäh" 
(pärpöt=ruistaikinasta paistetet pienet 
pyöreät leivät).

1034. "konz on hädä, ga siid pädöö i pahembi" 
(ruoka, hätä=nälänhätä).

1035. "guarbalo pädöy kiiselih" (karpalot
kiisseliin).

1036. "hapaimmaiduo pannah pättsih 
pättsivymäh kodvazeks, roih pättsimaido" 
(roih=syntyy, pättsimaido=rahka).

1037. "tahas pöhkeä muiguoo" (tahas=taikina, 
pöhkeä=pöhisee, muiguoo=hapatessaan).

1038. "kuriu pöhkyttäy" (tupakan eli tobacon 
nimiä, ostettu=viljelty=lainaa).

1039. "kattil kiehui, da i vetty moah pöhähytti" 
(maahan keittämistä paheksutaan).

1040. "pötistyi tämä, ei ole egläizem moine 
keitteä" (pötistyi eli meni pahaksi, keittäminen
=omaa säilömistä).

1041. "ylen hyväd oli pötsöisilakat" (keitetystä 
pötsin seinämästä laadittu syltty).

1042. "nodrei om pötäkembäine ku notkei" 
(pötäkämpää=sakeampaa, täyteläisempää,
koostumusta kuvailevat sanat).

1043. "se niin sakiekse muokattih pöyvällä" 
(nyrkkirieska).

1044. "elettihin meilä ennen, syötihin 
siri saroja, lepän lehet leivottihin" 
(omat eli kerätyt ruuat).

1045. "laulaa lappi syötyään, itkee 
ilman oltuaan" (syötyään laulaminen 
eli joikuminen, tunteen mukaan, 
vrt. kaavamaiset "ruokarukoukset", 
vastakohtia).

1046. "nouse kuuta katsomaa, päivee 
ihhailemmaa, kuu on nousna, päiv on 
nousna, sin oot vielä nousemata" 
(taikinaa alustettaessa).

1047. "ves on vanhin, maito on nuorin" 
(maidon juomisen myöhäisestä 
alkuperästä).

1048. "pyhät syötti pyyn lihoilla" (omat 
pyhät=hyvä saalis, vrt. turhilta tuntuvat
"kalenteripyhät").

1049. "puuss on minun puurojauhot, 
petäjässä pellon siemen, leipä männyssä 
mäellä" (omat jauhot, puut=omat pellot).

1050. "se on tottunnuk kalois" (syömään 
kalaa).

1051. "minä verin kalaa aivaj joka päivä" 
(kalaruuan ystävät).

1052. "heinänaikana, se oli viilipytty ja 
maito ja voi ja kala" (eväinä niityllä, 
vain kala omaa).

1053. "tehtii ahvenista kalahaovvetta" 
(kalahaudetta, kaloista ja silavasta 
taikinankuoren alla haudutettua 
pataruokaa).

1054. "kalahauvikkaat" (vähässä vedessä 
keitetyt kalat).

1055. "mulla on nin hyvä ruakahalu ettei yks 
lautasellinen kalahtelekka" (jokaisella oma
ruuan tarpeensa).

1056. "mullon nii iso pere, ettei nuiv vähä 
kallaokkaak keittopaassa" (perheen koon 
mukaan keittäminen).

1057. "mää olej kalaihmine" (kalansyöjät).

1058. "elä koskek kalaisilla käsilläs" 
(puhtaudesta huolehtiminen).

1059. "kalakaakku" (kaloilla täytetty 
limppu).

1060. "syöm mie toata kalakoassaa" 
(koassaa eli keittoa).

1061. "kalakakkoo tehtiil leivimpäivinä" 
(kalakakko=rukiiseen kuoreen täytetty 
leivonnainen, vrt. kukko).

1062. "kalakastet" (vrt. kastike, vrt. keitossa 
kastaminen).

1063. "sille keitettiin suosi, sellain kalakasti" 
(suosi eli kasti, soosi=lainasana).

1064. "sem makiampoa kalakeitost ei kohta 
soant ku nuottarannal" (nuottarannalla
keitetystä, vrt. ulkona paremmalta 
maistuva ruoka).

1065. "kalakeitto aikkoo annoo, lihakeitto 
tulta kiirehttää" (sanonta).

1066. "nyt syömään, kalakeitto vilustuu" 
(lämpimänä syöminen).

1067. "kalakortti" (kalojen paistovarras).

1068. "meil tehtiih hailista se kalakukko" 
(hailikukko, ruistaikinaan leivottu).

1069. "mujjeista tulloo paras kalakukko" 
(mujekukko).

1070. "eikä se laovvantaeilta tunnum 
miltääk jos ei ouk kylypemästä tulttuu 
kalakukko ja kokkelopiimä ja piiraset" 
(kylpemisen jälkeen syöminen).

1071. "kalakukkoo sitä sae läpi kesännii" 
(kukon ystävät).

1072. "kalakyrsä" (kaloilla täytetty 
leivonnainen).

1073. "kyl ny jo kelpa, saaran kalalaukaa" 
(kalalaukaa=maitoliemessä kypsennettyä 
kalaa, vrt. laukka).

1074. "kalaleipä" (kalatäytteinen matala 
leivonnainen).

1075. "verekselttäänniik keitettiin 
kalaliemikkoja" (kalalientä, aamulla 
pyydetyistä kaloista).

1076. "kalalimppu on hyvee" (kaloilla 
täytetty limppu).

1077. "minun tässä pitäs joutuva siivoomaa 
ne kalat ja keittee murkinaks kalalohko" 
(lohko eli keitto).

1078. "semmoist kalaluolaa kum meiläl likka 
sentän tekie" (luolaa eli laatikkoa).

1079. "usjast mie tein kalalootoa arken" 
(lootaa eli laatikkoa, loota=laatikkomainen 
astia).

1080. "kalalöökki" (kalaruuissa käytetty 
ruohosipuli, vrt. laukka).

1081. "se söe muikkuja het kymmenittäe" 
(muikkujen ystävät).

1082. "kalamojakka" (mojakka eli keitto, 
paljon nimiä=paljon tekijöitä).

1083. "kalamutti" (silakoista ja kermasta 
laitettu ruoka).

1084. "kalahännätkii pantii sopa sekkaa" 
(vrt. päät).

1085. "itekkullekkiis suusam mukkaesta, 
kalallientä ja pettäestä" (suunsa mukaista, 
vrt. lempiruokaa). 

1086. "tarkkoo teköö, kalallientä lämmittää" 
(tarkkaa puuhaa, vrt. pyhää, tehdään aina
samassa järjestyksessä).

1087. "myö viskataan kaik kalam maito, 
ei meillä sitä syyvä" (maito eli maiti).

1088. "kun syöpi kalammaksoa, niin nukuttaa" 
(maksa nukuttaa, itselleen sopivien syötävien 
löytäminen).

1089. "kalamiähnä" (vatkattu lohen mäti).

1090. "meil keitetä hauest kalanperuni" 
(peruni eli keitto).

1091. "kalampurstot ja peät on syötävä, 
ei niitä poes soah heitteä" (vrt. linnuille 
syöttäminen, hukkaan heittäminen
=vierasta, ruuan jakaminen=omaa).

1092. "onko keitto joutumassa, onko pyrstö 
kattilassa" (keiton joutuminen).

1093. "Pyhäjärveläist syleksiit kalaruotii 
suustuaa" (syleksii kalanruotoja, outoina 
pidettyjä tapoja).

1094. "miepäs tienki kalapaisti nyt ja pannul 
voi kans" (voissa paistettu kala).

1095. "pyyntiaikan tehtii leiväpaistopäivän 
kalapattuoa, uuni jälklämmös" (kalapataa, 
uunin jälkilämmössä).

1096. "niist kalost sit koton keitettin kalaperuni 
ja äite pan riaska liämeks" (peruni=keitto, 
riaska=maitoa).

1097. "em mää saa ennen vattaatainkan täys, 
kun saan kalapernoi" (pernoi eli keittoa).

1098. "kalaperuja ol, se ol semmosta kuivoa, 
puukolla pisteltii suuhun kupista" (keitettyjä 
perunanlohkoja ja kalanpaloja).

1099. "kalapiirakkaa norssiist sekä hailiist" 
(merikaloja, Koivisto).

1100. "kalapotti" (padassa haudutettu 
kalaruoka joka peitettiin ruistaikinalla).

1101. "kalapuikko tehhää ja hiilelä paistetaa" 
(puinen paistokeppi kaloille).

1102. "se ol sitte kalapuuroo meil vaa" 
(uunissa paistettu kalaruoka, taikinan
kuoreen peitetty).

1103. "kalapuuro" (hienoksi keitetyistä 
kaloista ja jauhoista laadittu puuro).

1104. "kalarove" (uunissa paistettu kaloilla 
täytetty tuohirove, päällystetään taikinalla).

1105. "eiks mummo teht ain kalaryöppää" 
(kalaryöppää, niukassa vedessä keitettyjä 
kaloja).

1106. "hailii ko toivat mere rannaast ni niist 
tehtii ensimäiseeks kalaserpaa" (serpaa eli 
keittoa). 

1107. "särjen mäit ja kuulat veessä ja suolassa 
keitethän ja ku se kiehuu sekasin ni se on ku 
terni, ja kalaterniksi se käskethän" (leivän 
kanssa syöty kalaterni, mätiruoka).

1108. "kappee on kalaton pöytä" (kalaruuan 
tärkeydestä).

1109. "keitettii oikei siivoline kalauuhka" 
(uuhka eli keitto).

1110. "lihauusi lihottaa, kalauusi tappaa" (uusi
=raaka, kypsentämätön kala).

1111. "no eihän se ossoak kunnon kalavarrastakkaan 
tehä" (puiset kalavartaat).

1112. "silahia met paistomma kalavartailla hiiltem 
päällä" (hiilten päällä paistetut silakat).

1113. "äijä toi kerra kalavartaa ja sano, a mie en 
syökkää paistettui hailii, syökää työ" (paistettua 
hailia, vieras kala vai valmistustapa).

1114. "se keitti silahistaki kalavelliä" (kalavelli,
suurustettu kalakeitto).

1115. "kuha vai silahkaa piisais, nii piisaa se 
kalavelliki" (merenrannalla asuvien ruokia).

1116. "kalavelli kasvattaa, lihavelli lihottaa, 
maitovelli mahan kasvattaa" (sanonta).

1117. "pittää tytyäk kalavelhin" (tyytyä kalavelliin, 
talvella).

1118. "kalavelli raukasee sano Vettähjärven ämmä, 
ja niin se vain onki" (raukasee eli väsyttää).

1119. "kiissel kynnyksel, kakkarat kalentkal" 
(viljaruokia, lainasanoja).

1120. "lihat ovat aitassa niin kalikkana, jotta en 
suanuk kum pienen siprun irtik" (liha-aitat,
talveksi jäädyttäminen).

1121. "tuon syötäväksi nuita puolukan kalikoeta" 
(jäätyneitä puolukoita).

1122. "hauin kalikat" (jäätyneet hauet).

1123. "elä kaikkia sitä velliä kalita" (kalita 
eli hotki, ruuan jakaminen).

1124. "kaljoo pantiij jouluks ja pittoen" 
(jouluksi ja pitoihin, vrt. ryystetään joka 
viikonloppu).

1125. "elä juo vieras vettä, huomena tehhää 
kaljoo" (kalja=omalta kuulostava väkijuoman
nimi, vrt. kaljajää).

1126. "sinun puhheistas eijjoo vettä eikä 
kaljoo" (sanonta).

1127. "menem metäst kaljakatavii 
ottamaan" (kaljan valmistukseen 
käytettyjä katajanoksia, omat kaljat
=omista aineksista).

1128. "kaljakuulat" (kaljaimellyksen 
kuumentamiseen käytetyt kivet, 
kivillä keittäminen=metallisia astioita 
vanhempaa).

1129. "ennen ku ol semmosek 
kaljakuurnat, niin kun tynnyr pantas 
halaki" (kuurnat, kaljan valmistuksessa 
käytettyjä puuastioita).

1130. "semmotteella kaljalavanneella 
sekotettiin se sako" (sahtia laadittaessa, 
lavanne=lapa, melan muotoinen lasta).

1131. "kalilavasimen kans ruvetti ajama" 
(kaljaa padasta saaviin).

1132. "malttai ja vet sekotettin kalimelal 
et ne tuliva makkiaks" (sekotettiin maltaita 
ja vettä, kaljamelalla).

1133. "kaljaleipeä tehtii kans ko tehtii sitä 
kaljaa" (kaljaleipää).

1134. "kaljalopo" (kaljan sekaan pilputtuja 
leivänpalasia).

1135. "tie ny kaljalämmityst, tekee niim 
mielein" (kaljalämmitys=kaljasta ja 
leivänpaloista laitettu keitto).

1136. "kaljamämmi tehtii sammaan tappaan 
ku piäsiismämmi" (jauhoista ja maltaista 
uunissa imelletty seos).

1137. "kaljamölly ol kesäruokaa" (kaljasta 
ja leivänpaloista laadittu ruoka).

1138. "pantii kalja imelokset uunii astijaa 
hautumaa" (imelos=maltaista ja jauhoista 
imelletty seos, vrt. imellys).

1139. "kaliankastos käytetään niin kuumaa 
vettä ku käsi sietää" (kaljankastossa eli
imellettävien kaljaksien kastelemisessa).

1140. "siäl ol semssi kaljankatavi, ko niit kaljas 
pidetti" (kaljassa pidetyt katajat).

1141. "nyp pannaa hiivaa mutta vanhaan aikaam 
pantiin kaljankerriitystä" (hiivan käytön myöhäisestä 
alkuperästä, monet leipää hylkivät hylkivät hiivaa).

1142. "kaljankuula" (kuuma kivi joka pantiin kaljan
vierteen sekaan, käymisen aloittamiseksi).

1143. "verret kuumenetti ja kuumil kivil, niit sanottin 
kaljankuulemiks" (vierrettä kaljankuulemiksi).

1144. "oti vähä sitä kaljakäytettä ja pisti hapataikinoa 
nin kyllä läks" (läksi käymään eli happanemaan).

1145. "kon on kaljansänky tehty, nij juaksutetaan 
kalja sitte" (kaljansänky=kuurnan pohjalle laitettu 
puuristikko jonka läpi kalja juoksutettiin, 
vrt. kaljapuut).

1146. "kum maltaat oli lionnu, petattiin kaljasänky 
kuntoon oljilla ja katajilla" (oljilla ja katajilla, 
vrt. sahdin valmistus).

1147. "kaljapalasii" (kotikaljan sekaan rouhittuja 
ruisleivän kantoja).

1148. "em mää tykännys siittä piimäruvvaasta 
ollenkam mutta kyl mää kaljaruakaa söin" 
(omat ja vieraat ruuat).

1149. "kyllä käsikivillä puuroh ja kaljahjauhoja 
soo ja semmosta" (jauhettua puuro ja kaljajauhot, 
käsin jauhaminen).

1150. "kaljatyrnyy syötii usjast iltaruokan" 
(tyrnyy eli keittoa, vrt. Tyrnävä).

1151. "kyl se kalkiaine ol ruisleippe, mut ei se 
ollu hapatettu ja ei se ollu nousnu" (kalkiaine 
eli kaltiainen, hapattamaton sekaleipä).

1152. "minä jäystäm petäestä" (petäestä eli 
pettua).

1153. "niitä sanottihin ennen kalliokaloiks" 
(kapakaloja, vrt. kallioilla kuivaaminen).

1154. "kyl nek kallimakkiaiste juure aika makkioi 
ovakkin ko niit imeskele" (kalliomakiaisten eli 
kallioimarteiden juuret).

1155. "kallionmakuainen" (kallioimarre, 
omat juurekset).

1156. "ku mee mukuli oli ni hakkittin kalliorotkost 
vuarentupakki ja imeskeltti niit" (vuarentupakki 
eli kallioimarteita).

1157. "kalliontupakkii sanottiin, juurta pureskeltiin 
s oli makeeta" (kallioimarteen juuria).

1158. "kallijovehkoi syötii" (kallijovehkoi eli 
poronjäkäliä).

1159. "ves o kaikkii kallista juomoa" (kalleinta 
juomaa, vrt. vanhinta).

1160. "kuv vanahoa ruokkoa uuvestaal 
lämmitettään, sanotaan sitä kallihtuksi" 
(uudestaan lämmitettyä ruokaa).

1161. "kalon tuosta luusta lihaa" (parasta 
luusta kaluttuna).

1162. "kalpassii ostettii linnaast" (kalpassii
=makkaroita, linnaast=kaupungista, 
vieraiden ruokien tulosuunnasta).

1163. "kalossikeitto" (poron sorkista laitettu
keitto).

1164. "sielt panniit karpalat mukkaa ja mitä 
ikinnä oli" (karpaloita mukaan, kauemmas
lähteville).

1165. "kuv vesi nois kiehumaa karpalat pantii 
sissee" (karpaloita keitettäessä).

1166. "ko kalpeempaa on ni säilyy" (ruoka säilyy 
paremmin, kalpealla eli viileällä ilmalla).

1167. "mukulak kalsoo puulusalla mämmin
kraappeita" (lusalla eli lastalla, makealle persot 
lapset).

1168. "leivoppa kaltijaesie" (kaltijaisia,
hapattamaton ja nostattamaton leipä).

1169. "hyveä se kaltijainenki ol vaikka sitä ei 
ollukkoan nostatettu ninku oikiita rieskoa" 
(oikea eli nostatettu rieska).

1170. "hapanu ja kaltiaiskyrsä ja kuminleip tehti 
ohuvaks" (leipien nimiä).

1171. "tehtiin kaltikkaista" (ohrajauhoista).

1172. "sit pistetti memmi vehe sen kaltiasem peel" 
(mämmiä, kaltiaisen päälle).

1173. "laki sie liemi, kyllä mie luita kalluilen" 
(latki liemi, kaluan luita).

1174. "millo laitettii puurova tahi mitä 
uunikamantuo ja syötii iltasel, et se ol lämmeä" 
(hiilillä haudutettua uunipuuroa).

1175. "kyl työ olitta aika huolimattomii ko annoitta 
liha pallaa kovaks kamaraks" (elon hukkaamista 
paheksutaan).

1176. "ne kuivattiin kammiolla taik keolla" 
(leipään käytetyt petäjänkuoret, kammio=kuiva 
aitta).

1177. "kamppatikku jolla kampattiil" (kampattiin 
eli koristeltiin leivät).

1178. "oli leipäkamppa jolla kakkoo kampattiin" 
(kakkoo eli hiivaleipää, vrt. kakku).

1179. "kammallahan ne ennen kirijattiin, siitä tuli 
sitten kirijaleepeä" (kirjailtiin leivät, koneilla 
tehdyn massatuotannon vastakohtaa).

1180. "kampurat" (ruis tai ohrataikinasta laaditut 
tankomaiset leivonnaiset jotka kypsennettiin 
vedessä keittämällä).

1181. "siint leiväst pittää tehhä maitlämmitöstä 
ko se on jo nii kamuraista" (maitolämmitystä,
kuivasta leivästä).

1182. "jäijej ja kanarvien kanssa pakattii" 
(pakattiin lohia, omat säilöntäaineet).

1183. "kanervavettä nuo ennen keitti, kuuma 
vesi kanervaim päälle" (lämmintä juomaa, 
kanervista eli suopursuista).

1184. "se liha ol kesän istunna suolassa niin 
siihen ol tullut sellainen kanaska ettei veitellä 
tahtonna suaha urakkoo vaikka ol iha sula" 
(kesällä säilömisen myöhäisestä alkuperästä, 
oma säilöminen=talveksi säilömistä).

1185. "popsippa tuosta niin eiköhän se kanehi" 
(popsi kalaa, vie pois nälän tunteen).

1186. "haapasiäni, tammikainen, karvikainen, 
voisiäni, ruvissiäni, leppäsiäni, kanervasiäni" 
(syötyjä sieniä).

1187. "kangasjäkälä tiukkan aikan leivä sekkua 
jauhoit" (leivän sekaan, kangasjäkälää eli 
harmaaporonjäkälää).

1188. "kangasmansikoita pruukas lapset syöjä" 
(kangas eli metsämansikoita).

1189. "kangassienii otetaa paistettavaks" (sienii 
eli rouskuja, vrt. tatteja).

1190. "kangassientä ei tarttek keittee" (tuoreena
syödyt sienet).

1191. "löyse pletti on kaikkem pare, ei simmonen 
kankkia ol mitte" (pletti eli ohukainen).

1192. "taikin on liika kova, tulloo kankee leipä" 
(taikinan koostumuksesta).

1193. "ei sitä kannata enemmä leipuakkoa, 
homehtuutha ne" (hiivaleivät, vrt. vanhemmat 
hiivattomat leivät).

1194. "niin kauvan ko rupes kannikkap puttoma" 
(pidettiin leipiä vartaissa, talveksi kuivatut 
ruisleivät).

1195. "ajattelin että s on kannen alla siä ettei 
laimistu" (sahti, kannen alla suljettuna).

1196. "kansilla paisteltin" (leipäjuustoa, 
pyöreän laudan päällä).

1197. "miul ol pyöriät isot kannet, niihi mahtu 
kolmekil leipeä ain nousemmoa" (puiset kannet, 
kohotusalustoina).

1198. "uunijuustoo tehtih kun maitoo pantih 
uunih" (maidosta haudutettua uunijuustoa).

1199. "haukiist saap tehä kavat" (kapa=kuivattu 
kala tai liha).

1200. "norssit kuivattii kavoiks tupie kattoloil 
tai muas korilois sisuksinnee päivinee" (katoilla 
ja koreissa kuivaaminen).

1201. "kapa se on ollu leivän siasta" (kapa leivän sijasta, 
viljaruokien myöhäisestä alkuperästä).

1202. "nakkaak kapa ahavenia sekkaan" (kapa ahvenia, 
vrt. kapallinen).

1203. "kalat kappaupi kuumassa uunissa" (uunissa 
kapaaminen).

1204. "kala kappaupi kahtena poutapäevänä aevaa hyväksi" 
(päivän paisteessa kapaaminen).

1205. "ne pantiin seinällek kappaomaan" (poronlihat, 
seinälle kuivumaan).

1206. "tää kapahaili oh hyyvvää evästä" (uunissa kuivattu 
haili eli silakka).

1207. "sitähän om monellaista kapakallaa, kapahaukia, 
kapakiiskiä, kapaharria, kapasärkiä" (kuivattuja 
kaloja).

1208. "uuvvisrieskan, ryyniteostej ja kotivoen kansa 
kapahaoki" (teos=leivonnainen).

1209. "talvel keitettii sit kapakoassoa" (kuivatuista 
kaloista ja ohraryyneistä keitettyä puuroa).

1210. "on se aivan herkkua tuo kapakala" (kapakalan 
ystävät).

1211. "ei niä liharuuvvat tuas enniä käy, keittäkiäpäs 
kapakalalohkuo" (käy eli sovi vatsalle, lohko=keitto 
johon lohkotaan perunaa).

1212. "kapakalapaesti kuulu enne ehottomastij jooluu" 
(oma kapakala, vieras joulu).

1213. "kapakeittii tehtii niin ko kalakeittii" (kapa ja 
kalakeitto).

1214. "kapakiiski" (kuivattu kiiski).

1215. "evvääks tehtiin kapakukko" (kuivatuista kaloista 
taikinankuoressa paistettu kukko).

1216. "kapakurvi" (kuivattu kuore, vrt. Kurvinen).

1217. "kapalohkoha se o tava omaista joulu uatto keittii" 
(kapalohko, mitäpä lohkottu ennen perunoita).

1218. "kapanorsia kuivattii uunisa" (norsia eli kuoreita).

1219. "kapapaestija tehtiin kaekellaesista kaloista ja 
hyveepä se ol" (kapapaistia).

1220. "oamulla pitää toas keitteä kaparokkoa" (rokan 
ystävät).

1221. "kapaserpa" (kuivatuista kuoreista ja kauraryyneistä 
laitettu keitto).

1222. "ne un taenneet heittääp poes sen seinillä kappauksen" 
(kappauksen eli kuivaamisen).

1223. "ku silakkaa paistaa jotta son sellaasta kaperota, 
kovaksi astip paistaa" (paistetut silakat).

1224. "lisääv vähä lämmintä vettä siihen taikinahaj ja 
sotke hyvästij jotta se nepsyy kus se on niin kovin 
kaperoosta" (nepsyy=kostuu, kaperoosta=kuivaa).

1225. "kuplokasta, kaplikasta, oman kullan paistamoo" 
(läheisille laitettu ruoka).

1226. "saesitta tehit tullap pikku ahvenie kapostelemaan" 
(pikku ahvenia, vrt. kuivattuja).

1227. "meejjänniij jookollek kum pittää keetteeh kappaesija 
huttuja" (joukolle eli perheelle).

1228. "tässä oesi voeta, leipää ja silahkaa, tulukaahan 
kapsehtimmaan" (syömään kutsuminen).

1229. "laetto kapulan jolla levyjä nylettiin" (nylettiin 
petäjälevyjä, leipäaineiksi).

1230. "kapulakala" (jäätynyt kala, talvella pyydetty).

1231. "minä kum muutamie hyvällaesie kapulasiikoja 
sille vein" (kapulasiikoja, talvi=oma jääkaappi).

1232. "kapurakiisket" (päreristikolla kuivatut 
kiisket).

1233. "siihem pihka karahttaa, se sittä kuavittaan" 
(pihka karahtaa, paahdettujen petäjälevyjen 
pintaan).

1234. "ei saak keittää ja kiahuttaa sitä vettä 
suattapäiten, sulhot karkaantuu" (keittämiseen 
liittyviä uskomuksia).

1235. "naeset ei ottanna karhullihhoo ne inihu 
sitä mutta miehet ne söe sitä ihah herkkunaa" 
(naiset inhosivat karhunlihaa, vrt. karhuheimosta 
lähtöisin olevat).

1236. "nyt minä saen kuvan karhurokan" (kuvan 
eli kunnon rokan, lihaisen).

1237. "meil ol oikee nälkä, kun myö pöytää istuttii 
nii vähän ajan päästä ei ollu ku karit jälellä" 
(karit eli tähteet).

1238. "karjalainen kaitanaama syöpi liemenki 
leivättä" (leivänsyönnin läntisestä alkuperästä, 
vieraat viljat=vieraat leivät).

1239. "siit ne karisteliit kun ne kuiviit ne siemenet 
ja jauhattiit" (jauhoivat, kuivattujen suolaheinien 
siemeniä).

1240. "sanota et karjalalaine syö norssa" (norssa 
eli kuoreita, vrt. Laatokan ympärillä elävät).

1241. "nua karjalalaiset ne onkin niitä kauheita 
hakemaa" (sieniä).

1242. "karjalaisis pitolois kyl ain ol laitet 
karjalapaistii kyllält" (karjalanpaistia, uunissa 
haudutettu liharuoka).

1243. "häis ol sitte karlapaistii pottilois" 
(savipottiloissa haudutettua karjalanpaistia, 
hääruuat=parhaita ruokia).

1244. "pikkukalojahan nuita alakasi ollakki, 
kuv vielä saatasiiv vähä karkiampaa keittokalaksi" 
(pikkukalat ja keittokalat).

1245. "kyl se karkkia syätävät ol" (suolattu liha, 
suolan käytön myöhäisestä alkuperästä).

1246. "se o iha puhasta myrkkyy se ves, ne on nii 
karkehii" (korvasienten keitinvesi).

1247. "karkiarieska" (ryyneistä ja piimästä 
paistettu leipä).

1248. "ei sitä voi syyvä, se on liian karmasta" 
(vrt. karvasta).

1249. "paiston tol lihan nii karnuhiiseks, ettei sit 
tailav voilas syälä" (karnuhiiseks eli karstaiseksi, 
paistamalla helpompi pilata ruokia).

1250. "pettuu söin karnutin" (petun ystävät).

1251. "sielt panniit karpalat mukkaa ja mitä 
ikinnä oli" (karpaloita mukaan, evääksi).

1252. "kuv vesi nois kiehumaa karpalat pantii 
sissee" (karpaloiden keittämistä).

1253. "karpalakiisseel" (marjakiisselit).

1254. "mitä nyt oli karpaletta vähän, ei meitir 
riittänys semmottia sopata" (riittänyt sopaksi 
asti).

1255. "karpalekräämi" (kräämi eli kiisseli, 
lainasanoja).

1256. "millo tek miel karpalokiisselii, 
ni keitettiihä sitä" (mielihalujen mukaan 
keittäminen).

1257. "karpalopirpatos" (ruisjauhoista 
ja karpaloista haudutettu uuniruoka, omilta 
kuulostavat nimet).

1258. "karpalopuuro pittää särkeek" (särkeä eli 
survoa).

1259. "karpalosoppa oli oikei hyvvää, ko raatsi 
keittää" (soppa eli keitto).

1260. "kyl nyt saap karpalosuppii keittää ko näi 
paljo saatii karpaloi" (marjojen arvostuksesta, 
keittämistä pidetään ylellisyytenä).

1261. "karpalovelli" (karpaloista ja jauhoista 
keitetty velli).

1262. "karpaloistkii tehtii juomaa, karpalovettä" 
(marjavedet).

1263. "niilä ne on kainulaiset nääkänheet karppia, 
semmosta ohraleipää" (nääkänheet=pistelleet, 
karppi=ohut ohra tai ruisleipä).

1264. "kyllä se kryynipuuro on paistunnu, ko son 
ihan karrella" (kryyni eli ryyni, viljapohjaisten 
ruokien vieraasta alkuperästä).

1265. "se tulloo karrellek keitto" (tulloo=maistuu, 
karrellek=palaneelta).

1266. "eevät taho alustaessa korvossa pysyvä" 
(ohrajauhot, korvo=korvallinen puuastia).

1267. "ne on sitä karsovampia mitä ohuvemmaks 
jaahattaa" (karsovampia eli riittävämpiä, 
jauhot).

1268. "kas kuon palanu semmonen karsta tuon 
puuron päälle" (vrt. palaa karrelle).

1269. "lieköön ollu liika kova alulämmin, 
ku karstottu nuo leivät melekeempä pilakaluksi" 
(oikealla lämmöllä paistaminen).

1270. "jos mehu ol liijan kartsakka ni sit vual 
lisättii vettä" (kartsakka eli väkevää).

1271. "ku sit toi ruppe kiahuma, niin täls se 
sinne joukko, mut liikut hyvi uskoste, ette se 
kart" (tällää maito joukkoon, liikuta ettei pala 
pohjaan).

1272. "kehtaskin tuolak kartuist lihaa pöytiäv 
vaikka aina muiter ruokia moittii" (kartuista 
eli palanutta lihaa).

1273. "kyl toi puuro muute hyvää ols, mut se 
maistuu niin kartuttunelt" (karttuneelta eli 
palaneelta).

1274. "helpon tulem piäl korvenettaa" 
(helpon eli pienen, lintu).

1275. "täötyhän stä syyväv vaen karvaam
makusta se uli" (pettu, sopii karvaasta 
pitäville).

1276. "ne tulliit ko, vähän ko karvakkoi, 
karvaset" (metsämansikoista, karvaita 
keitettäessä).

1277. "se karvamansikka se on niih hijasta 
siivotas, se tarttuu niil lujjaan kiinni" 
(karvamansikka eli mesimarja, tarttuu 
sormiin).

1278. "karvaputkee syyvvää, kevääl kävvää 
korjaamas ja syyvvää, kons ov viel nuor ja 
makkee" (syödyt putkikasvit).

1279. "karvarouskui syöläh" (syödyt rouskut).

1280. "myö ollaa enimmäksee otettukkii vaa 
karvaruustiloi" (ruustiloi eli rouskuja).

1281. "ei muuta sientä kun karvasientä" 
(syöty, karvasienten ystävät).

1282. "se pippur ol semmost ete se ruakka 
kuulun" (kuulu ruokaan, etelän mailta 
varastetetut kaupan mausteet).

1283. "karvaspippuri, väkevät että äilehtii 
suussa" (tulisuutta oudoksutaan, omat 
ja vieraat maut).

1284. "paukkukoal" (paukkukaali eli
nurmikohokin lehdistä keitetty ruoka, 
viljeltyjen vihannesten nimillä vanhempia 
merkityksiä).

1285. "karvattii ja nypittii" (lintua).

1286. "karviasii keitettii" (karvarouskuja).

1287. "karvothin ko lyöthim pathan" (karvottiin 
poron kintut, vrt. nyljettiin).

1288. "kyllä sitä tähäm pyttyyn soppii sientä 
väkijjäinen kasa" (puiset sienipytyt, 
vrt. myöhäinen suolaaminen).

1289. "sitte puukola kaserreltii" (kaiverrettiin, 
jäätynyttä puolukkasurvosta).

1290. "ku meekki mukuli oli ni syätti ain kaisilajuurt 
ja see ol vähä hyä" (kaislanjuuria).

1291. "tiijjät sie siit ko mie käi uuvvisleivä 
paistamas niist kaserukehist" (uudisleivän 
kaskirukiista).

1292. "ämmä kasnasi kesällä suolaheinii 
yliselle" (kasnasi eli varastoi suolaheiniä, 
ylisille kuivumaan, omat mausteet).

1293. "niitä ittek kasotethan niitä kessuja" 
(viljelty kessu=amerikan intiaaneilta 
varastettu mapacho-tupakka, tarkoittanut 
aiemmin omia poltettuja heiniä).

1294. "koturiks sanottii omakasvuist tupakkaa" 
(omakasvuist eli viljeltyä).

1295. "syätiin nuarii männyn kasvuisii" 
(vuosikasvaimia, vrt. kerkkiä).

1296. "minä söen oekein syömälläki ennen, 
ei niitä kassaam poemittu" (kassaan eli 
varastoon, juolukoita).

1297. "ei mustikoista mittään kassaruakia ollu" 
(säilöttyjä ruokia, vrt. puolukoista).

1297. "ei se ollus semmosta kassatavaraa" 
(koivunmahla, keväällä=eletään hetkessä, 
syksyllä=valmistaudutaan talveen).

1298. "s on se hera sem puuron kastenna" 
(kastenna eli kastikkeena).

1299. "panthin uunhin, ja tehthim kastetta" 
(kastiketta, poron kuusta eli rasvasta, 
kuun väristä).

1300. "tehhää putrolle silmä, pannaa kassetta 
sinne" (kastike=kaste-sanan johdoksia).

1301. "iha miu henkei hallaa ja mielei pallaa 
tätä kastekallaa" (kastekala=keitetty kala ja 
liemestä laadittu kastike).

1302. "pikkukalat puhkastiih huuhottiij ja 
uunissa kuivattii" (uunissa kuivatut 
pikkukalat).

1303. "einehellä syäthin kastepperunoota" 
(einehelllä eli aamiaisella).

1304. "kasteppuuro, ruvispuuro semmonen 
että ei kova ooj ja oekee maeto pannaam peälle"
(puuron ystävät).

1305. "tuo Jukku on sitte kauhia puokkoo, 
se haamuaa kaikki fläskimpalakki" (vieras 
fläski, vieraat siat).

1306. "puuro oli yhlessä valissa ja toisessa 
puuron kastia" (vadissa).

1307. "se ol semmonem pata sittem missä 
keitettiin sitä kastia mihin ne leipäsäk kasto" 
(kastissa kastaminen).

1308. "iliman kastitaj järsii petukkata" 
(petukkata eli pettuleipää).

1309. "kum minä tuota kasthuttua popsin 
niin kyllä se voemmoo anttaa" (syömisen 
tarkoituksesta).

1310. "siittä kastikkeesta tuli sis semmosta 
liävää ja sitä oli mukava syärä" (lievää 
eli vetelää, mieleisen koostumuksen 
löytäminen).

1311. "kastipuuroksi sitä sanottiin sentähen 
kun on vaen se maeto ollus siinä, ei sitä 
silimän kansa oos syöty" (maidon kanssa 
syötyä puuroa, vrt. voisilmä).

1312. "pittiä tehhä kuivist leivä kasuroist 
maitolämmitystä" (kasuroist eli kannikoista).

1313. "mie syö tää kasuka pois, jot ei jää 
kuivamaa" (hukkaan heittämistä vältellään).

1314. "hyvistä jauhoista kasvvaa, ne tulloo 
oikkeem pullakat vaikkei tarvihen niin kovaks 
alusttook" (pulla-sanan alkuperää, vrt. pullea).

1315. "mukulakkin niitä pureskeli männyn
kasvaimia" (vuosikasvaimia, vrt. kuusen).

1316. "männykasvajaisia syöp" (vrt. kerkkiä, 
omat karkit).

1317. "petäjäestä kakkuva, katajaesta möykkyvä" 
(petäjäkakku ja katajamöykky, viljaruokia 
vanhemmat puuruuat).

1318. "katavaist pruukatti enne vanhaam puuron 
kastinaki" (katavainen=katajanmarjoista laadittu 
juoma).

1319. "ämmät tekkiit katajaista" (katajaista eli 
katajajuomaa).

1320. "ne on katajahakojel läpi maijon siivilöinee" 
(siivilöineet maidon, havujen läpi).

1321. "älä kitajak katajakalia, huomenna vasta 
jästikip pannahan" (katajakaljaa, jästi=hiiva, 
lainasana).

1322. "naiset tekkiit katajakaljaa" (katajan
marjoista).

1323. "meil tehtii eile katajaliirii" (katajaliiriä,
katajanmarjoista laadittua juomaa, valmistettiin 
hauduttamalla tai keittämällä ja hapattamalla).

1324. "tekkiithä ne siel katajamarjaolttakii, 
muistaha mie ko mei mummo tek" (naisten
tekemät oluet).

1325. "viel mie katajaolutta tein viel tois syksyn 
täälkii ko sain katajammarjoi" (syksyisin tehty 
katajaolut).

1326. "ensiin katavasauhuu" (katajansavua, 
saunassa palvatuille lihoille).

1327. "katajasauvula se aivan makea tullee" (lihasta 
makeaa, savustetun lihan ystävät).

1328. "sahlij joukkooj ja kaljaal laitettiin katajavettä" 
(sahdit, kaljat ja oluet).

1329. "täytyy katajoila se sahtitynnyr ja saavi, 
ettei tut tunkammakua sahtii" (oikean maun
vaaliminen).

1330. "täyryi ensiin katajoita liha" (katajoida liha, 
palvaamaan alettaessa).

1331. "uot sie Mar katajoittant se liha astija mihi 
soap siit suolata ne lihat" (omat katajat, vieras 
suolaaminen).

1332. "hupa huttu, viepä velli, mämmi kaikista 
katalin" (vatsan sekoittavat viljaruuat).

1333. "meillä kun on tuo ukko niin niuha katjaas 
niin pitää aena osaellaj jotaah hipleempee" 
(hilpeempää ruokaa, niuhasti syövälle ukolle,
vrt. ruokia hylkivälle).

1334. "maitokii on näi suojal katerstunt" (maidon 
vieraasta alkuperästä, ei säily edes talvella).

1335. "mikään eij ollun niin katkeraa kuj jäkäläleipä" 
(luonnolliset maut, vahvoja).

1336. "kyllä siihej jää semmonen katkera maku" 
(kalaan, sapen puhjetessa).

1337. "se on sittä katkerroo syötävvee sehi" 
(heinän siemenistä leivottu rieska).

1338. "katkeraa oli syyväv vain ku ei muuta ollun 
nii sitäki söi" (pettua, jäniksilläkin hätäruoka).

1339. "ol aeka katku kul lintuja korvennettii" 
(vrt. ulkona korventaminen).

1340. "se katkus oikee hyvällen" (katkus eli
tuoksui, ruuan katku).

1341. "se tällättin tonnoi katorajal" (juusto 
kuivamaan).

1342. "vain tuolla katorriimassa ulukona kuivattii" 
(mateita, katon lipan alla).

1343. "kyllä se katottaa, että mitä sitä keittäs 
ku eijjook keittoaeneita" (ruoka=elämän ehto, 
puute vetää vakavaksi).

1344. "tietystin ne vähä kattiki sitä jollaki" 
(kattoivat nauriskuoppaa).

1345. "se sula veri otethan kattilhan" (poron veri, 
veriruuat).

1346. "se or ruuvvallaittajala hyvin katuluonto 
jos jiäp kuka syömättä" (nirsoilusta, loukkaa
ruuan laittajaa).

1347. "niitä samoja ruokia syyvää, niin kauvvan 
kun niitä piisas" (ruoka kerrallaan).

1348. "syömeä toas, ei ok kauvallie syöty" (liian 
usein syömistä oudoksutaan).

1349. "em min ook kaokoen tehnyk kum meijjä 
ukko ei tykkees siitä" (tykkää perunakukosta, 
perheen syöttämisen ongelmia).

1350. "taputtele sie nuo piirakakuoret, kaulaa 
ne pulikaal hienommaaks" (kaulaa pulikalla,
vrt. kaulin).

1351. "se äminöi koko taikinan ennenko 
se kaulas" (äminöi eli jakoi leipäreiksi, 
vrt. ämmä, ruuan jakaja).

1352. "kyllä niistä hyvijä tullee, kun ne 
kunnolla kaulittee" (rieskoista).

1353. "rieskajauhokki seulal läpi 
hörryytethin, että läksit net kaunap pois" 
(jauhojen seulominen).

1354. "sie olet sellai sen sorkkija, et otak 
kaunihiste" (ruuan ottamisesta).

1355. "uuvvispuuro tehttii ihan niistä 
kaonniista ruisjaohoesta" (uutispuuro).

1356. "ei niitä kauvvon o ollun noita 
pernoita" (perunoiden myöhäisestä 
alkuperästä, eurooppalaiset=pitävät 
kaikesta varastetusta).

1357. "kallaa keitettään niin kauvun 
tuorenna kun se tuota hyvvää oj" 
(keitetään tuoreena, vrt. aamukalassa
käyminen).

1358. "ei sita kannata pevaaraa, kallaa, 
ylen kauvuin" (pevaaraa eli säilyttää, 
lainasana).

1359. "kyllä se teköö puurokin kauppansak 
kun on näläkä" (puuroa vierastavat, 
vrt. vatsavaivat, löysä vatsa=tekee 
heikoksi).

1360. "laetettiihan kaurosta sellasta 
kokonaesia ryyniä" (lainasana kryyni, 
kaura=kuulostaa omalta=tarkoittanut 
aiemmin jotain omaa heinää).

1361. "meijäm mummo tek kauraryynist 
pieniä leipiä, sellasii kaurakakkuja" 
(mummon kakut).

1362. "hapanta kermua tae viilijä, suolua, 
kuoritettuja kaorajaohoja, kuajetaa 
tuokkosee paestumaa" (kaurakakkuja 
tehtäessä, tuokkosessa paistaminen).

1363. "kaorpuuro o siit luanikast et se saa 
nii äkkiste valmiks" (äkkiä valmistuvat 
puurot).

1364. "yölä ku se kaorapuuro jiähty ni 
uamula paestettii" (voissa paistettu 
puuro).

1365. "kaorarieska pehmeempätä tehhään 
kul leepä eekä niiv väköväks hapateta" 
(rieskat ja leivät).

1366. "kauraryynkaassa" (kaassa eli velli).

1367. "kauraryynpiirakkaa tekkiit 
hauvotuist kauroist" (kauraryyneillä 
täytettyä piirakkaa).

1368. "kauratahas on semmoista jotta se 
suapi ollak kuta pehmmeemppee" 
(tahas eli taikina).

1369. "koottiin sillon syöjän niitä kaoskuja" 
(kaoskuja=hirvenjäkäliä, torvijäkäliä).

1370. "kainuulainen kautunaama syö 
liemenki leivätä" (leivänsyönnin myöhäisestä 
alkuperästä, omien jauhojen käyttäminen 
keittojen sakeuttamiseen tuntuu leipomista 
vanhemmalta).

1371. "ennen kapattihin kaikki roskikalat, 
nyt kapaavat vain haukia, seipiä ja säynävää"
(kapattiin roskakalat, vrt. tuoreina syödyt 
pyyntikalat).

1372. "kavatuh hauvvim peäl läpi piti 
ensmäeset siemmenet vakkaal laskkee" 
(kavatun hauen pään läpi, kylvösiemenet, 
oma ja vieras elo).

1373. "poronlihoja kavattiin ennen aoringon 
paesteessa, ne pantiin seinällek kappaomaan"
(vrt. kuivaustelineet, seiniä vanhempia).

1374. "om päevä käönä maetoo" (käynyt 
maitoon, maito=tarkoitettu heti nautittavaksi,
vrt. äidinmaito).

1375. "jos liijav varina pannaan käymmään, 
se tulloo kimpellee" (varina eli kuumana, 
vieraat kimpiastiat=vieraat oluet).

1376. "se maistethin joko son käyny ja panthin 
jähtymhän" (kalja).

1377. "jos se käypi liiaksi jästi, se tullee muikea 
taikina eikä se jaksa ennää leipinä nosta sitte" 
(jästi eli hiiva).

1378. "kehruväki meni ehtoolisel" (ehtoolisel 
eli illalliselle, vrt. omia sanoja varastaneet 
"kristityt", manneilla=manneuskonto).

1379. "nyt se syöpi, kehejää tuas niin täyteen 
mahasak, jottei jaksa pöyvvän iärestä noustak"
(ylensyömisestä).

1380. "mikäs täs on kylläsen mahan kans keikelehtäis" 
(vrt. kylläiseksi syöminen).

1381. "osti koko keilin sokuria" (ostettu eli vieras 
ruoka, sokeri=sugar).

1382. "se pit sitä keinoo, että mitenkä se saahaan 
sieltä pettäästä kässiimme" (petäjän kovertaminen 
elävästä puusta, vrt. omituinen puiden kaataminen).

1383. "päevä on poahtanna tuon piimän" 
(oma päivä, vieras piimä).

1384. "lähti siitä kalankeite" (keite eli keitto).

1385. "kaikel kalel laittelvat keitikäisii ja paistikkaisii" 
(keitikäiset ja paistikkaiset, laittotavan mukaan 
nimeäminen).

1386. "haulikkaat kyl ol parempia kun keitikkiät" 
(haudikkaat ja keitikkäät).

1387. "tulkka ny ottama hiukan keitinkaloi" 
(keitettyjä kaloja).

1388. "kyllä se om maiva nii hyvä keitij ja 
paistinkala ja nätti perkata" (maiva eli 
muikku).

1389. "ei kaikki kalat ok keitokselles sopevia" 
(keitoksi sopivat kalat).

1390. "enne ei lihoa nii runsoast oltkoa 
syyvvä, muuta mitä keitokse mavuks 
pilppuisiit" (pilputtiin lihaa keitoksen 
mauksi, lihansyönnin luonteesta luonnon 
oloissa).

1391. "lounail ol sit keitos, kuka keitti lihal, 
kuka keitti maijol" (liha ja maitokeitot,
liha vanhempaa).

1392. "määh hakkook keitoksija että soan 
tulelle" (hakkaan keitoksia eli keittoon 
pantuja aineksia).

1393. "keitokset on loppunhet, pyythön pijättä 
lähteä että saahan keittämistä" (omat keitokset,
itse pyydettyjä).

1394. "saatti yks keitos kalo" (keitos kalaa,
keitos kerrallaan).

1395. "ja nyt oj jo mämmi keitteil" (mämmi 
keitteillä).

1396. "johan ne on keitteellä ollunna aekoja, 
eikö nuo liek kypsie" (kypsymisen odottaminen).

1397. "sais nyt verkoil ies keittikalat sais kalaserpaa" 
(serpaa eli keittoa).

1398. "kyllä sieltä vähäsen keitonjatkoa lähti, 
keiton lisseä" (keitonjatkoa eli pientä kalaa).

1399. "olenhan sitä ollunna monessa liemessä 
ja monessa keitossa keitettyj jo" (keittämisestä 
keksityt sanonnat).

1400. "ei sitä niin kaksin keitoin ollu" (kaksin 
keitoin, useampaa ruokalajia).

1401. "kuhan ne keiton jäläkeen ovat veessä" 
(sienet, keittämisen jälkeen).

1402. "nuin kommee keittohaoki tuli" 
(keittohauet).

1403. "keittohillu" (keitetty puolukkahillo).

1404. "soattiiv voa silakkakalloo, keittokaloja 
ei soatu" (silakkakalaa eli suolattavaa kalaa).

1405. "niityllet tehtiin semmosta keittokalijoa" 
(heinäntekoon keittokaljaa, vieraat työt
=vieraat juomat).

1406. "keittoluut survottii huuhmaressa ja 
jaohettii surveise sekkaa" (surveisen eli 
pettujauhojen sekaan, luiden hyödyntämistä).

1407. "yks keittoin noist ahvenist tulie mutt ei 
muuta" (keittoin eli pieni keitto, vrt. keittoinen).

1408. "tehkeäs äite keittopepua" (ruisjauhoihin 
sekoitettu luu tai lihakeitto, pepu).

1409. "mäppäs hakee kuopasta semmosia isompia 
keittopotuattia" (omat kuopat, vieraat potaatit).

1410. "ja sitten sitä palvilihaa syäräj ja talkkunavelliä 
sitten" (palvilihaa ja talkkunavelliä).

1411. "ehtooks minä aij jotain sit keittoruakaa 
laita" (ehtooksi keittoruokaa, vrt. iltanen, 
päivän laskiessa syöty ruoka).

1412. "ei se paljasta kuivaa olluk kun syätii, 
siin oli keittoruakaa kans" (kuivat ruuat ja 
keittoruuat).

1413. "puuro oli niinkun keittoruakana" 
(illalla).

1414. "keittotattii ev vielkää syö" (keitettyjä
tatteja, sienten syömisessä paikallisia eroja).

1415. "sillä ol keittotuohisessa kaloja" 
(kiehumassa, omat tuohiastiat).

1416. "tekkiit keitettyy ja paistettuu" (keitetyt 
ja paistetut ruuat).

1417. "olitpa keittänyt" (omia tapoja kiittää).

1418. "niinki vain kivittem päälä keittävä" 
(keittävät kivien päällä, lappalaiset, 
omasta kiinni pitäminen).

1419. "oikee hyvää oltta, nii, maltasiist koton 
keitettii" (maltaista keitetty olut).

1420. "kohta se rupejaa kiehumaan, jo vesi 
kirppuja keittää" (kiehumisen enteitä).

1421. "kylläpä keitti koko sopan eto asijasta" 
(keittämisestä keksityt sanonnat).

1422. "ei tiettykääm marjosta keitänttii" 
(keitetty marjoja talveksi, hyvät ja huonot 
marjavuodet).

1423. "laettoo se keitäntä tulelle, ja alakoo 
hämmentöö" (tulella hämmentäminen).

1424. "minä lähen ruuvan keitäntään"  
(hiljaa hyvä tulee).

1425. "siellä rannalla on vanaha keitäntäpaikka" 
(ulkona keittäminen).

1426. "keitätytti kahveeta ittellee" (vieraana
pidetty toisilla teettäminen, vrt. omituiset 
"kahvilat").

1427. "tee ny Hilima ropsu uunihi, ku nua 
kekkulakki syä sitä nii halusta" (ropsu
=pannukakku, kekkulakki=lapset).

1428. "pittää männäl leipomaan ku uun on nuin 
kekäleillää" (uuni kekäleillään, tulen mukaan 
leipominen).

1429. "sit viäl myä syätih kelkkii aina kevähäl" 
(syötiin kelkkiä, ketunleipiä ja suolaheiniä, 
vrt. kerkkiä).

1430. "niill aena uuvispuuro jaohot käötii 
jaohamassa kelekuttamassa" (käsikivillä, 
uutispuuron jauhot).

1431. "ne oekkein keltaseks paestu, isot lahnat 
tuossa" (seinällä kuivattaessa).

1432. "minä leivon nostannaesen, kellitä sinä 
vehnäset" (nostannaisen eli hiivaleipätaikinan).

1433. "em minä häntä kelloj jäläkkeen ook 
keittännääj" (keittänyt kellon jälkeen, oma 
tekeminen=kellotonta).

1434. "kohlittiin noita keltakukaj juuria ja 
paahrettiin niitä" (paahdettiin keltakukan 
eli voikukan juuria, kahvin korvikkeeksi, 
kahvia vanhempaa perinnettä).

1435. "kyl meil jottan karvalaukkui, keltasieni" 
(poimittiin, keltasieni=vahveroita).

1436. "jos lihoist kelvien nylkyö ni pahan
näköinehä se on" (kelveen eli kalvon, 
nyljetään kalvoa poistamatta).

1437. "kiissel kelvettyy, ko saap olla vähä aikaa 
jäähtymäs" (kelvettyy eli kuorettuu).

1438. "hyvih hianosti ja kelvästi se karppu 
pois" (karppu eli kaarna pois, petäjän jälttä 
otettaessa).

1439. "uamusen söin, ja läksin kemputtammaan" 
(matkan / työn edellä syöminen).

1440. "ehän sitä ny ois tarvinnu kenkkäröijä, 
oisiham minä nyp pöyvältäki saanu" (kenkkäröijä 
eli tarjoilla, itsensä palveluttamisen vieraudesta,
vrt. "ravintolat").

1441. "kul leipiä kuivi niin niistä keitettiin 
keperrystä, se oli sitä äkkipyöräöstä" 
(keperrystä eli leipäkeittoa).

1442. "kepurasuolet ja kuukkelikuu ja perna 
ei käy ruuaksi" (porosta, kepurasuolet
=ohutsuolet, kuukkelikuu=suolistossa 
oleva kellertävä rasvakerros).

1443. "jopas tämä rokan peijjakas kerkis 
mynnähtöö" (mynnähtää eli pilaantua).

1444. "pittiä suaha leivät pöyväl kerkiimiä 
uunii pantaviks" (kerkiimiä eli nousemaan).

1445. "siis lakattii vähäks aikaa kunis kiukaa 
lämpis, taikin jällee kerkis" (kiukaan 
lämpiämisen odottaminen).

1446. "keritteles hiuk stää puurpatta ete se 
palais pohjaha" (kerittele eli sekoita).

1447. "mee imeskeltiinkim männyn kerkkoja 
aikasin keväällä" (vrt. kesäkuussa, 
vrt. edellisen vuoden kerkät).

1448. "ja siit ko tul niitä kerkkii närehesse 
ja pökkölöi" (kuusen kerkkiä, kortteiden 
versoja ja suolaheiniä, kevät=kasvissyönnin 
aikaa).

1449. "kerkän syöpi hyvih hiplleestil" 
(maukkaasti, vrt. hilpeesti).

1450. "kyllä kelepas kerkättii aekaseen kevväellä" 
(kerkät eli vuosikasvaimet).

1451. "kivivajisa kermotettiin" (kermotettiin 
maitoa, kivi=poltettu savi).

1452. "rasva kuj jähtyy ni siihe hyytyy vahava 
kermus päälle" (kermus=kuori, kermi).

1453. "kun tappovat minkä elukan, ne pistöö 
sem palasiks kerrasta" (palottelivat ja keittivät
kerralla, vrt. kesäaikaan).

1454. "männynkuaria panthil leiphä" 
(vrt. petäjän jälttä).

1455. "ei sitä tok piek kertaverolla syödä" 
(syödä kerralla, suurta kuhaa).

1456. "ja viellä oon käynnä poalla 
kesseämässä ja oon syönnä melekee 
toise kupi" (padalla kesseämässä
eli santsaamassa).

1457. "kessäönyttä vielä syöpi vaee 
härskeynyj joutaa tunkijolle" (kesäytynyt 
ja härskiytynyt voi).

1458. "siitä saa semmosen höylem pois 
kesiä" (karvalaukusta, höylen eli nukan).

1459. "siel oli keitetty keskipäivät niile" 
(keskipäivän aikaan keitetty ateria, 
vrt. kolme lämmintä ruokaa päivässä, 
isojen talojen tavat=vieraita tapoja).

1460. "tuotii keskpöyväl" (keittoastia, 
keskelle pöytää, vrt. vanhempi tulen
ympärillä syöminen).

1461. "kaikenlaista keskuraa sitä joutuu 
keittämhän, sitkastaki, ettei hamphat 
pysty" (huonoa ja sitkeää lihaa).

1462. "elä nym mätä nuin palijo ruokaa 
kesseliis" (kesseliis eli tuohikonttiin).

1463. "eiko tämä ol jo liijjallista 
kestapitoo, että rupesit mulle kaffeeta 
keittämää ja sitte ko sulla ov vielä näi 
monen sorttiset nisusekki" (vierailta 
tuntuvat ylellisyydet).

1464. "paremmiin kestäväiseks" (teki 
kylmä sauhu, palvilihojen pinnan, 
esti rasvaa valumasta pois).

1465. "niin kuiva leipä, tiätäähän sen, 
kestäväähäj ja piisaavaa se on" (talveksi 
kuivattu leipä).

1466. "ei se veres liha kestä monta päivää 
ennenku se om pilassa" (veres eli tuore).

1467. "härki ko kestää pystys ni sillo o 
puuro parraaks sakkeista" (sakeat 
puurot, härki=härjin).

1468. "ko pari kertaa viikosa kirnuttiin 
ni se piimä kesti niin kauvvan ko taas 
kirnuttii" (aikaa ennen jääkaappeja).

1469. "kiissel ei kestä ko yli kynnyksen" 
(pidä nälkää loitolla, jälkiruokien 
myöhäisestä alkuperästä).

1470. "outtaavat lehmee poekivaks, 
että piäsivät kessää" (odottavat lehmää 
poikivaksi eli lypsykauden alkamista, 
maidonjuonnin luonnottomasta 
alkuperästä, tarkoitettu vasikoille).

1471. "eikä niistä sitte maituu tullukkoan 
kun kesäsellä ajalla" (luomulehmistä,
vrt. lehmäparkojen ympärivuotisesta 
kiduttamisesta rahaa keräävät "maitotilat" 
ja "meijerit").

1472. "s oli paremmin kesäaikaasta hommaa" 
(kaljanteko, vrt. syksyllä tehty katajakalja).

1473. "sitte vasta aukasee kesäasunoila" 
(ahkioon jäädytetyn lihavarastonsa, 
lappalainen kevätleirissä).

1474. "kesälahnosta sen soa kunnon keito, 
niiss on sitter rasvoa" (kunnon keiton, 
terveelliset kalanrasvat).

1475. "sitä leivottiin kevväälä kesäleivät ja 
syksyllä talavileivät" (hämeessä, vrt. orsilla
kuivatut reikäleivät).

1476. "kesälihoja se lahtaa syystalvela ku se 
on lihava, sitte pannee ahkihoon, sitte vasta 
aukasee kesäasunoila ja suolaa ja kuivattaa 
luovissa" (lappalainen jäädyttää syystalvella 
poronlihat ahkioon, luovissa=vastatuulessa).

1477. "se happanuo liijja kovast kesälämmäl" 
(mämmi happanee kesällä, vrt. kevättalvella 
syöminen).

1478. "taikinajjuur sekoitettih ruisjauhoist 
kesälämpöseh hoilijah hailijah veteh"
(kesälämpöseen veteen, vrt. haaleaan).

1479. "kesällä keitettiim makia juusto se 
keitettiin oikiasta kesämaiosta" (maidosta
keitetyt juustot).

1480. "kesäniesta" (kesäevästä, saatiin 
kevättalvella pyydettyjen villipeurojen 
kuivatuista lihoista).

1481. "pellom pyörtänöltä katteltihin 
sormev vahavuusia muikkuja" (muikkuja 
eli suolaheiniä, muikku-sanan alkuperää).

1482. "kesävellii syyvvää marja-aikana" 
(puolukkasurvos johon lisättiin kaura 
tai ruisjauhoja, jokaisella vuodenajalla 
ruokansa).

1483. "kesävelli" (keväällä kuivatusta
lihasta suurustettu liharuoka).

1484. "se pittää ollat taikinnaan kesäveil 
laista, ei kylymemppee" (kesäveden 
lämpöistä vettä, omat tekijät=omat 
mitat).

1485. "pitäs nuo särit ketteyttee" (kuivata 
auringossa, vrt. kesi).

1486. "ensip pijettiin tuola ulukona niitä 
auringossa että ne sielä jo vähä ketistyvät"
(mustikoita kuivattaessa).

1487. "petäjät kuivattiin kammiolla taek 
keolla, viikkojaek kesällä" (petäjät eli 
petäjälevyt, ullakolla tai kedolla,
vrt. tulella paahtaminen).

1488. "mitäs kun ketri piältä aina itelleen 
parraat palat, muu joukko sai nähä 
näläkee" (teki vastoin tapoja, ruuan 
jakaminen=pyhää luonnonkansoille).

1489. "on kuiva ketta piälä" (maidossa 
keitettäessä, vrt. kettu).

1490. "kuarittiin ketto pois" (sienistä, 
ennen keittämistä).

1491. "kettuun kiehuu velli, sillo ov velli 
kystä" (kystä eli kypsä).

1492. "kettu kaik tul punainem piäl" 
(maitoruokaa haudutettaessa).

1493. "kettu" (pihlajanmarjatertuista 
talveksi koottu keko, ripustettiin 
kylmillään olevan huoneen kattoon).

1494. "toist keittiit matika nahkonee, 
toist kettiit" (keittivät nahkoineen, 
toiset kettiit eli nylkivät).

1495. "ne otti ketunhäntie ja 
paukkulehtie ja tekvät rieskoa" 
(jauhoivat pelto ja metsäkortteita 
petun joukkoon, omat jauhot).

1496. "haporuoho ja ketunkakku" 
(pureskeltiin, suolaheiniä ja 
ketunleipiä).

1497. "ennen petulla elettii" (pettu
=omia talviruokia, säilyy hyvin).

1498. "täällä on niin köyhä puolukoista" 
(oma köyhyys, omien ruokien puutetta).

1499. "kaks vassuu on ketytetty" 
(ketytetty eli kuivattu auringossa, 
kaksi vasullista kaloja).

1500. "niim mitättömästin nylykkeek 
ketusti, jotta tärväs lihat ja nahkan" 
(nylki väärin, lihan tärväämistä 
paheksutaan).

1501. "tuolha tuo keuvotti keustantehella 
ruuvan päälle, niinko tapasa on" (makaa 
pientareella, ruokalevot).

1502. "siinä ensimmäisessä lämpösessä 
niitä hiilikoita käötettiin" (hiilikoita eli 
ensimmäisenä paistettuja ohuita leipiä).

1503. "sittes se käyteteen saavisa ettei 
sitä heti pannat tynnyriin" (käytetään 
saavissa, kalja).

1504. "tää on kylmin käytettyä, tää onki 
hyvää kaljaa" (viileässä käynyttä kaljaa).

1505. "hiivaalkii ku jo ol käytetty nii sit 
panniit humaloi sekkaa" (vieras hiiva,
vieraat humalat, vieraat oluet).

1506. "ei sitä käytetty niin kovasti" 
(sahtia, että olisi mennyt päähän, 
humalaan juomisen myöhäisestä 
alkuperästä).

1507. "se on hyveä syyväk kelles 
se käöttää va eihän se kaikillek 
käötäkkää" (ohrarieska, käy eli 
sovi kaikille).

1508. "maistoin karhul lihaa 
muttei se käyttäny" (käynyt vatsalle, 
vrt. herkkuina pidetyt poron 
ja hirven lihat).

1509. "käyttää hyvin niinkö 
särpimen asemasta" (mustikoita, 
vrt. keitettäessä liukeneva mehu).

1510. "syksyl nii et piisas kevässe" 
(leivottiin leipää, koko talveksi).

1511. "syksyl leivottii niim paljo 
että kesti koko talven keväisii asti" 
(hiivattomat eli hyvin säilyvät 
leivät).

1512. "kepythä se o kakkaraleipä 
kantaakkii, mut hupa se o syyväkkii" 
(hupa syödä, ei täytä vatsaa).

1513. "kaikek kevväimet sielä 
ämmätokka leipo kuivia leipiä" 
(riihessä, vrt. ulkouunit).

1514. "petäestä kolottii kuoret ja 
kuivattii kevätahavalla" (petäjän 
koloaminen ja kuivaaminen).

1515. "niinku keväahva tuli ni että 
kuivi" (kuivatti lihat, kuiva ja viileä 
kevättuuli, kuivaamiseen sopivat 
päivät).

1516. "toi on sellaist kevähheinää, 
laukkaheinäks sanotaa" (aikaisin 
nousevaa kevätheinää, vrt. samalla 
nimellä kutsuttu sipuli, viljeltyjen 
kasvien taustalla omia luonnon
heiniä).

1517. "ko oikeen kevälleipiä leivottiin 
kesäksi, koko kesäksi semmosia 
reikäleipiä" (reikäleipiä eli ruisleipiä).

1518. "silemät on kierona kevätsärkkiim 
peälle" (kevätsärkien päälle, himoittua 
ruokaa pitkän talven jälkeen).

1519. "kevättikala" (päivän paisteessa 
kuivattu kala).

1520. "s oli niin köykästä että tuulispää 
vei sen" (vei pettuleivän, vrt. kevyet
rieskat).

1521. "ja siit ko tul niitä kerkkii ja pökkölöi" 
(kuusen kerkkiä ja kortteen kevätversoja, 
alkukesän herkkuja).