SAUNA

1. pyhiä edeltävän kylvyn valmisteluihin 
kuuluu kiukaan lämmittäminen harvinaisilla 
puilla, ukkosen särkemillä puilla tai kylpijöille 
kuuluvilla vaatteilla ja esineillä, vihtojen 
sitominen ja hauduttaminen ja veden 
hakeminen lähteestä (laitetaan lämpiämään 
ennen päivännousua ja pidetään lämpimänä 
koko päivän).

2. sauna lämmitetään perheelle ja perheen 
suojelushengille (henkien uskotaan 
kylpevän ensimmäisenä tai viimeisenä).

3. parhaat löylyt uskotaan saatavan 
"valkoisesta hyvästä kivestä" (kuukivi, 
ukonkivi).

4. käytetyt vihdat kuivataan ja poltetaan 
(toisaalla käytetään luutina).

5. löylyä lyötäessä luetaan "vesi voitehiks, 
löyly hautehiks" (muuten ollaan hiljaa).

6. "terve löyly, terve lämmin, puun löyly, 
vetosen lämmin, vuorest on vetosen 
synty, tulen synty taivosesta, ei oo löylyn 
löytämistä, lämpimän lähettämistä" 
(löylyn tervehtiminen).

7. "minkä vettä viskelen, noille kuumille 
kiville, se on meeksi muuttukohon, 
simaksi sirahtakohon, juoskohon joki 
metinen, simalampi laikkukohon, läpi 
kiukuan kivisin, läpi saunan sammalisen" 
(löylyä lyötäessä).

8. taikomista varten laitettuun kylpyyn 
kuuluu kiukaan lämmittäminen tuulen 
kaatamista puista, veden hakeminen 
lähteestä tai pohjoiseen päin virtaavasta 
purosta, löylyn lyöminen kynnyksen toiselta 
puolelta, vihtojen sitominen kolmesta 
puusta (yhdeksän varpaa kustakin) ja 
kylvetettävän vihtominen vasta ja 
myötäpäivään kiertäen (valmistelut 
tehdään salaa).

9. vepsäläiskylään kuuluu yhteinen sauna 
(kylbet) jonka kukin perhe lämmittää 
vuorollaan kutsuen muut kylpemään 
(omat kylät=lähekkäin sijaitsevia 
sukulaistaloja, vieraat kylät=vieraiden 
asuttamia).

10. karjalainen kiuas ladotaan maakivistä 
oven oikealle tai vasemmalle puolelle 
(alusiksi isompia kiviä, päälle pienempiä, 
tulipesä kasan alle).

11. kiukaan kivien värin ja löytöpaikan 
uskotaan vaikuttavan löylyihin 
(asentoakin pidetään tärkeänä, 
lappeellaan, pystyssä).

12. saunan pesuvedet laaditaan 
kuumennetuilla kivillä (nostetaan 
lastoilla puiseen ammeeseen eli 
karttuun).

13. sauna laitetaan lämpiämään aamu 
tai iltapäivällä (vuodenajan mukaan, 
kylpemästä tullaan päivän laskiessa).

14. koivua ja leppää pidetään parhaina 
löylypuina.

15. saunan annetaan siityä ennen 
kylpemistä (lakeista tai räppänää 
auki pitämällä).

16. löylyä lyödään "kappa mieheen" 
(vrt. sarjoina laulettujen laulujen 
välissä, vrt. vanhempien 
kylpytapojen unohtuminen).

17. pienissä perheissä kylvetään 
sekasaunassa (suurperheissä emäntä 
lasten kanssa, sitten miehet, muut 
naiset ja viimeisenä haltijat, toisaalla 
ensin emäntä ja isäntä, sitten muut).

18. saunan jälkeen jäähytellään 
(lapset käyvät uimassa tai hangessa, 
jäähyttelyn jälkeen syödään ja 
käydään maaten).

19. "terve löyly, terve lämmin, ei löylyn 
löytämistä, lämpöisen lähenemistä, 
löyly kiukoe kivihin, lämmin saunan 
sammalihin" (löylyä lyötäessä).

20. "löylynen lämpöinen, elää mää 
kippeesee, mäne kiukoe kivvee, savu 
saunan sammalee, siel o hyvä ollakseis, 
paha sieltä tullakseis" (luetaan ja
vedetään löylyä henkeen, haavan tai 
vamman kanssa kylvettäessä).

21. "löylyseni lämpöiseni, tule mesi 
miellelliseks, simoseksi seämelliseks" 
(löylyn hyvittelyä).

22. parantava kylpy lämmitetään 
"tuuliaisen ja ukkosen särkemillä 
puilla".

23. vepsäläiset pyytävät kylpemiseen 
luvan kylvynhaltijoilta (Kulbet-izand 
ja Kulbet-emag, kylvyn jälkeen kiitetään 
löylyistä).

24. vepsäläiset kylpevät kolmen hengen 
seurueissa tai kolmena seurueena 
("neljäs paikka haltijoille", luku 3
=luvun 4 pyhyyttä).

25. marit kylpevät päivänä jolloin 
"kuun sijainti otollisin" (kylpypäivänä 
kenenkään ei uskota vanhenevan).

26. marit kutsuvat kylpemään 
sukulaisia ja ystäviä (yhteisöllinen 
tapahtuma).

27. marit puhdistavat saunan 
huolellisesti ennen kylpemistä 
(kylpemisen jälkeen vaihdetaan 
puhtaat vaatteet, seuraava päivä 
pyhitetään levolle).

28. marit kylpevät kuun päivinä, 
pyhiä vasten, kuolleiden muistopäivinä 
ja sadonkorjuun, hautajaisten ja häiden 
jälkeen (kylpemisen uskotaan saattavan 
"kehon ja mielen sopusointuun").

29. marit pystyttävät saunan veden 
ääreen "paikkaan johon eläimet 
pysähtyvät lepäämään" (sauna=monta, 
montsa, vrt. monttu).

30. marien saunat ovat savusaunoja
(maa ja lankkulattiaisia, savu poistetaan 
ovesta tai räppänästä).

31. marit latovat kiukaan ovelta katsottuna 
kauimpaiseen nurkkaan.

32. marien lauteina toimii pitkä penkki tai
kaksi penkkiä (penkit myöhäistä perinnettä, 
vrt. puunrungot, kivet, tuohet, havut, matot, 
vrt. maassa istuminen).

33. marit lämmittävät pesuveden hehkuvilla 
kivillä (löylyveteen lisätään parantavia heiniä, 
"tuoksua antamaan").

34. marit vilvoittelevat saunan jälkeen 
veteen pulahtamalla tai lumessa pyörimällä 
(vuodenajan mukaan, vrt. avannossa 
käyminen).

35. saunan puurakenteiden uskotaan 
vaikuttavan kylpijöihin (lehmus=auttaa 
sydänvaivoihin, haapa=poistaa huonot 
tuntemukset).

36. kiukaassa poltettujen puiden uskotaan 
vaikuttavan kylpijöihin (mänty ja koivu
=laajentaa verisuonia, lehmus=alentaa 
verenpainetta, haapa=puhdistaa kehoa).

37. vihdoiksi sidottujen lehvien uskotaan 
vaikuttavan kylpijöihin (koivu=palauttaa
voimat, tammi=rauhoittaa hermot, lehmus
=päänsärkyyn ja vilustumiseen, leppä=nivel
ja lihassärkyihin, kataja=lantiokipuihin, 
puiden lisäksi vihtoja sidottu kukista, 
nokkosista ja viinimarjan oksista).

38. parantavaan kylpyyn kuuluu 
niittykasteella kostutetulla pyyhkeellä 
hierominen, kukilla siveleminen ja 
"hyvien sanojen" lukeminen.

39. marien mukaan saunassa elää 
Montsa-niminen synnyttäjiä suojeleva 
henki (mo-ntsa, vrt. synnytykseen 
yhdistetyt maanhaltijat).

40. parantavaan kylpyyn käytetään 
ensimmäistä vettä, jääkylmää vettä tai 
kiukaan läpi laskettua vettä.

41. komit pyytävät kylpemiseen lupaa 
saunanhaltijalta (Pilsan ajka).

42. saunanhaltijalle heitetään kapallinen 
vettä (toinen tai kolmas kappa, "haltijan 
löylyjen" aikana ei saa peseytyä).

43. saunanhaltijalle viedään vettä ja ruokaa 
(annetaan ennen peseytymistä).

44. saunassa parannetaan "hiljaisuudessa 
ennen päivännousua".

45. parantavaan kylpyyn kuuluu veden 
tuominen "toisilleen näkymättömistä 
puroista", puiden polttaminen "yhdeksän 
halkoa kerrallaan", vihdan sitominen 
koivun ja katajan oksista (yhdeksän varpaa 
kustakin), kiukaan läpi käyneen veden 
juominen, löylyn lyöminen ("oikealla 
tavalla", tulee käydä ensin käsiin, 
viimeisenä varpaisiin), "hyvällä kankaalla" 
kuivaaminen ja parantavien sanojen 
lukeminen (vaivaa pyydetään palaamaan 
sinne mistä tulikin).

46. lasten vihta sidotaan suolla kasvavan 
kierin oksista (kieri=vaivaiskoivu,  
pienet lehdet).

47. vatjalaiseen kylään kuuluu yhteinen 
sauna jossa perheet kylpevät vuorollaan.

48. vanhemmat saunat ovat maapohjaisia, 
harvaseinäisiä ja sammaleella eristettyjä 
(hengittäviä ja maan tuoksuisia).

49. kiukaan kiviksi valitaan harmaita 
maakiviä.

50. sauna laitetaan lämpiämään 
aamupäivällä (kylpemiselle pyhitetty 
päivä).

51. kylpemistä edeltäviin toimiin kuuluu 
pään kasteleminen haalealla vedellä ja 
vastojen hauduttaminen (kiukaalla tai 
lämpimässä vedessä).

52. kylpykertojen välissä käydään 
ulkona jäähyttelemässä.

53. kylpemisen jälkeen pukeudutaan 
puhtaisiin vaatteisiin (kylpemisen 
vanhemmasta merkityksestä, syntyä 
liasta puhtauteen, kivuista terveyteen, 
vanhuudesta nuoruuteen).

54. saunanhaltijalle viedään lahja 
(halko) ensimmäistä kertaa uuteen 
tai vieraaseen saunaan mentäessä 
(vrt. tulijaistavat).

55. saunan rauhaa kunnioitetaan 
hiljaa puhumalla.

56. saunaan tultaessa kumarretaan.

57. "kiitos kylyn isäntäisille, kylyn 
vanhempaisille ja nuorempaisille, 
kiitos löylynen löylyttämisestä, 
kiitos vetonen pesemisestä, kiitos 
kaikelle kansalle, ihmiset lähtevät, 
toiset sijaan" (luettiin saunasta 
lähdettäessä, löylyä ja kylynhaltijoita 
puhutellaan erikseen).

58. talven vihdat sidotaan lehtien 
kasvettua täysiksi (varvut valitaan 
kielellä, liukas lehti=hyvä, karkea
=huono).

59. kylpyvesi lämmitetään haapaisissa 
astioissa (kuumia kiviä laskettaessa 
luetaan "olkaa hyväisesti, astiaa älkää 
rikkoko").

60. kylpyvesi kannetaan katajasta tai 
pajusta taivutetulla sauvalla eli korennolla 
(hartioilla kannetut korennot).

61. mordvalaiset saunat kaivetaan 
rinteisiin puoliksi maan alle (kiuas 
perälle ovea vastapäätä, kiukaan 
suu ovelle päin, vrt. monttu).

62. mordvalaiset lauteet (lauta) 
laaditaan peräseinälle (kiukaan 
viereen) tai saunan keskelle 
(kiukaan ja oviaukon väliin).

63. parantavaan kylpyyn kuuluu 
veden valaminen, vastominen, 
vastanlehtien laittaminen kipeään 
kohtaan, ihoon tarttuneiden lehtien 
syöminen ja parantavien sanojen 
lukeminen.

64. "tere sauna, saunan löyly, 
terveeks tervehtäjä, vetoi siun 
velloisees, löyly siun siaruees, 
löyly yles noisomaa, vesi maaha 
vierömää" (vesi veljesi,
löyly sisaresi).

65. "terve löyly, terve lämmi, 
ei oo löylyn löytämistä, ei vetosen 
velkomista, löyly hauteeks, ves 
voiteeks" (kylvetyslukuja).

66. tverinkarjalaiset lämmittävät 
saunan leppäpuilla ("ylen on magie 
löyly").

67. tverinkarjalaiset tervehtivät 
vierasta saunaa halon kanssa 
(haltijoiden hyvittelemistä).

68. tverinkarjalaiset varoittavat 
kylyn haltijoita hiljaa yskäisemällä 
("ryvähettih sto izändäzet da 
emändäzet tiijussettais sto rahvas 
tuldih kylyh").

69. "kiitoz kylyn izändäzillä, kylyn 
vanhembazilla i nuorembazilla, kiitoz 
kylyne kylvettämiä, kiitoz löylyne 
löylyttämiä, kiitoz vedyzeni pezömiä, 
kiitoz kanzalla kaikella lämmittämiä, 
yks lähteih, toizet sijah" (kylystä 
kiittäminen).

70. "mill on sauna lämmitetty, 
puillako pettäisillä, leppä lemmeksen 
tekemä, koivu kolmen luonnottaren" 
(petäjä, leppä ja koivu).

71. leppää pidetään parhaana 
löylypuuna (viimeinen pesällinen).

72. "terve löyly, terve lämmin, terve 
kiehuva kivonen, puun löyly, häkärän 
lämmin, kiven kiukku hengellisen"
(löylyn lukuja).

73. "terve löyly, terve lämmin, terve 
tervehyttäjälle, löyly orteh, löyly 
parteh, löyly seinän sammalih, 
löyly patsahan nenih, löyly kiukahan 
kivih" (löylyn tervehtiminen).

74. selkäkipuja karkotetaan 
nokkosvastalla (ei polta märkää 
ihoa).

75. marit kylpevät kuunpäivinä, 
raskaiden töiden jälkeen ja pyhiä 
vasten (kylpemisen jälkeen puetaan 
puhtaat vaatteet).

76. saunassa ei kiroilla, metelöidä 
tai lemmiskellä (haltijoiden tila).

77. udmurtit kylpevät päivittäin 
(ensin miehet, sitten naiset ja 
lapset).

78. udmurtit sitovat vastoja 
koivusta, pihtakuusesta ja tammesta 
(parantaviin lisätään kukkia).

79. udmurtit käyttävät pesusienenä 
niinenkuorta.

80. savolaiset rakentavat lauteet 
u-muotoon, pohjalaiset korkeiksi 
suoralauteiksi (laudepuuksi haapaa 
ja kuusta).

81. kylpemistä ennen poltetaan 
leppää, kuusta tai petäjää (viimeinen 
pesällinen).

82. koivuhalot kuoritaan ennen 
polttamista (tuohen talteen
ottaminen).

83. haapaa ja pajua pidetään 
huonoina löylypuina (paju=kitkerät 
löylyt, haapa=vähälämpöiset).

84. poltetun puun iän uskotaan 
vaikuttavan löylyihin (vanhasta
paremmat löylyt).

85. löylyvetenä käytetään lähdevettä, 
sadevettä ja suovettä (maan tuoksu).

86. udmurtit kutsuvat miespuolista
saunanhaltijaa nimillä Muntso-murt 
(sauna-mies), Muntso-kuzo (sauna
-isäntä) ja Tedi-murt (valkoinen-mies).

87. udmurttien mukaan Muntso-murt 
asuu saunan pimeässä loukossa ja 
pukeutuu valkoiseen paitaan ja 
tuohivirsuihin (pidetään muita 
haltijoita ilkikurisempana miksi 
saunaan ei mennä yksin).

88. udmurtit vaalivat saunan rauhaa 
hiljaa puhumalla.

89. udmurtit rakentavat saunoihin 
kahdet lauteet.

90. udmurtit kylpevät 2-3 kertaa 
viikossa (miehet ja naiset erikseen).

91. marien saunat sijaitsevat jokien, 
järvien ja lähteiden rannoilla.

92. marit kylpevät perhesaunassa 
(toisaalla miehet ja naiset erikseen).

93. marit pyytävät kylpemiseen lupaa
saunanhaltijoilta (Montsa kuva
=saunan emäntä, Montsa kugyza
=saunan isäntä).

94. marit kylpevät ennen jokaista 
vuotuisjuhlaa ja sukulaisten 
muistopäivää (osa pyhiin 
valmistautumista).

95. mordvalaiset sitovat vastoja 
koivusta, tammesta ja pihtakuusesta.

96. marit laittavat vastoihin nokkosia 
ja koiruohoja (udmurtit minttuja).

97. mordvalaiset kylvettävät poikaa 
tammivastalla ja tyttöä koivuvastalla 
(vrt. tammien alla lepäävät miehet, 
koivujen alla lepäävät naiset).

98. pihlajasta sidotun vastan 
uskotaan karkottavan vahingollisia 
henkiä.

99. udmurtit sitovat talven vastat 
heinä-elokuussa (jokaiselle 
kymmenen).

100. "terve sauna, terve löyly, ei uo 
löylyn löytämiist, eikä veen vertämiist, 
vesi kiukaan kivvii, löyly saunan 
sammalii, kivvii kivistäkköö, paasii 
pakottakkoo, anna miule terveyys" 
(terveyden pyytäminen).

101. "terve löyly, terve lämmin, 
ei oo löylyn löytämist, ei vetoisen 
velkomist, löyly kiukaan kiville, 
löyly saunan sammaliin, vetoi 
voitehiks, löyly hautehiks, 
meillen terveheksi" (voitehiksi 
ja hautehiksi).

102. "vetoi viruttakoon, löylyn 
tamoittakoon, vetoi on vanhin 
velloloist, nuoriin on nuoriist 
pojist" (vesi vanhin).

103. "terve löyly, terve lämmin, 
mie terve saunahe tulin, sen 
terveemmäks tervehin" (tulin
terveenä saunaan).

104. saunassa parannetaan 
loitsuja lukemalla ja vettä kipeään 
kohtaan valamalla (sanalla 
vahvistettu teko).

105. "maan matikoillen, ilman 
itikoillen, tulen tuiskajallen" 
(luettiin ensimmäisiä löylyjä 
lyötäessä, käsin lyöminen
vanhin tapa).

106. marit asettavat uuden saunan 
lauteille ruokauhrin sanoin "Motsa 
kuguza, ota voi" (Motsa kuguza
=saunan ukko).

107. marit kylpevät päiväsaikaan 
(yö henkien aikaa).

108. "terve löyly, terve lämmin, 
ei oo löylyn löytämistä, ei vetosen 
velkomista, ves kiukaan kiville, 
löyly sauna sammalille, ves voiteeks, 
löyly rasvaks, tervehiks tervehtiäll, 
päällen kuulun kurk hirs, pitempiin 
korkuus, lähe rasvanen raaosta, 
itranen immeisestä, tervasiks 
taivasiin, savusiks sammaliin" 
(kylvetyslukuja).

109. "ulos, savvu, saunasta, sijaan 
mettoin löyly" (savuiset saunat).

110. "terve, löyly, terve, lämmin, 
terve, löylyyn tulija, ei oo löylyn 
löytämistä, ei vetoisen velkomista, 
löylyt kiukuvan kiville, veet saunan 
sammalille" (luettiin saunaan 
käytäessä ja laitettiin tuleen 
lehtiä ja sammalia).

111. "ilta saunan saapuessa, veet 
vetele, vastat katso, hauvo vastat 
valmiiksi" (valmisteluja).

112. "jo on sauna joatununna, veet 
vejetty, vastat saatu, kaikki lautaset 
laaistu" (sauna saapuu, joutuu).

113. "puun löyly, kivosen lämmin, 
hiki vanhan Väinämöisen, läpi 
kiukoan kivistä, läpi saunan 
sammalista, puhki puista tervaksista, 
puhki lautojen lijoista, ei ole löylyn 
löytämistä, lämpösen lähenemistä" 
(löylyä pidetään Väinämöisen 
hikenä).

114. "puu löyly, kivosen lämmin, 
hiki vanhan Väinämöisen, läpi 
kuumista kivistä, läpi saunan 
sammalista, läpi reppänän rehuisen, 
läpi taivosen yheksän, läpi kuuen 
kirjakannen" (vedestä osa maahan, 
osa höyrynä taivaisiin, yhdistää 
kylpijää maahan ja taivaaseen).

115. "mistäs olet vastasi 
varustanun, pajustako vaim 
pihlajasta" (vastoja kaikista 
lehtipuista).

116. parantavaan vastaan 
otetaan tuoreita lehviä kodin 
lähellä kasvavista puista 
(pesuveteen ukkosen lyömiä 
tai myrskyn kaatamia puita).

117. "puun löyly, kipusen lämmin, 
monista hyvistä tehty, tehty puist 
on tervahista, honkista havuseoista" 
(hyvistä tehty löyly).

118. "puun löyly, kivosen lämmin, 
piukkahista pihlajoista, paukkajista 
pajuista, hongista havusaoista" 
(hongista, pihlajista ja pajuista).

119. "löylöni, lämpöni, kipeillä 
voitieksi, vaivoilla valivesiksi, voija 
alta, voija piältä, voija keskeltä 
kipuja, alta tuntumattomaksi, 
piältä nuurumattomaksi, keskeltä 
kivuttomaksi, kivun tuntomattomaksi" 
(parantavia lukuja).

120. "puun löyly, kivosen lämmin, 
hiki vanhan Väinämöisen, monest 
on hyvästä tehty, sekä puusta, jotta 
veestä, jotta kiukoan kivistä" (löylyn 
synty eli alkuperä).

121. "vassan lehet vartalolla, 
löyly liat lattialla" (puhdistavia
lukuja).

122. "katkoan vassan toatollani, 
toisen katkoan moamollani, 
kolmannen vellollani, nellännen 
tsikollani" (vastojen katkominen 
omille).

123. "miepä kylyn lämmittäisin, 
halkosilla hoapasilla, tikkusilla 
pikkusilla" (halot ja tikut).

124. "lämmitä, muamoi, kylytkö, 
huabasile halgosile, koivusile
lastusile, leppäsile kaluisile" 
(halot, lastut ja kalut).

125. "käskin kaunoni lämmittää, 
metosen kylyn, miepä lämmitin 
ägisen kylyn" (metosen=kostean 
ja vienon, ägisen=kuivan ja 
kuuman).

126. "kobuo kossesta kivet, puita 
muurehettomia, kiviä kivuttomia, 
saussuta simainen sauna, lämmitä 
medinen kyly, medisillä halgosilla, 
taitas on medi vasta, medisestä 
metsäsestä, kanna vettä läigöttele, 
lähisestä lähtiestä, puhtahalla 
puisiolla, luo löyly, lähetä lämmin, 
kivisellä kiukuvalla" (vanhempaa
saunaperinnettä eli hikimajan 
valmistusta, kivetkin kerätään 
erikseen).

127. "juoksoo medine jogi, läbi 
kiukuon kivistä, läbi saunan 
sammalista" (jokivedellä
lämmittäminen).

128. "löylyseni, lämböseni, higi 
vanhan Väinämöisen, mäne meeksi 
mieleheni, simaksi seämeheni" 
(löylystä mielen mettä ja sydämen 
simaa).

129. "tuolla näkky miun kotin, isän 
ikkunat näkky, kujan katto kyhmottä, 
emoi sauna lämpijä" (emon sauna, 
vrt. naisen kota).

130. löylyä lyödään tuohisella lipillä 
(toisaalla pahkasta koverretulla 
kauhalla).

131. sanalla löyly tarkoitetaan henkeä 
(viron leil, liivin läul), höyryä (saamen 
liwla, levli), elävää (hantin lält, läl), 
elämää (komin lol, lov, vov), henkäystä 
(udmurtin lul), hengitystä (hantin lil, 
lili) ja henkisielua (mansin lil, tit).

132. sanaa löyly yhdistetään 
suusta kylmällä ilmalla nousevaan 
huuruun, viimeiseen henkäykseen 
ja henkisieluihin.

133. "lämmitän metosen kylyn, 
metosilla halkosilla, tuon metoista 
vettä, Veen emännän valmissettua" 
(kylpyvesi Veen emännältä).

134. "kylyn lämmitämmö, leiko puida 
leppäsiä, pilko puida pilmuloikse, 
murendele muruloikse, kylvettelen, 
leyhkyttelen, nivelile voidijoiksi, 
suonile on tervehyökse, pakoile 
parandehikse" (nivelten, suonien
ja pakkojen kylvettäminen).

135. "kylvettelen, löylyttelen, 
kultasilla kämmenillä, hopioilla 
sormiloilla, lehen kultasen kuvoan, 
varvat vaskiset valitshen, käsin 
piälle käytänöhö, suu suin puhelmoin, 
hengein huokaelmoin" (käsin
ja varvuin kylvettäminen).

136. "terve löyly, terve lämmin, 
tervehyttä tekemään, rauhutta 
rakentamaan, puu löyly, kivonen 
löyly, löylysessä on lämpömiä, 
saunassa on sanoja sulia, terhehyttä 
tekemään, rauhutta rakentamaan" 
(kylvetyslukuja).

137."tules, löylyne jumala, iso ilman 
lämpömäine, terveyttä tekemään, 
rauhoa rakentamaan, puun löyly, 
kivosen lämmin, hiki vanhan 
Väinämöisen" (löylynen jumala,
kutsuvia sanoja).

138. "kylyseni, moamoseni, elik on 
sisarueni, ei oo sinun tsomuutta, 
eik oo sinun armahutta, ota oma hyvä, 
anna oma paha, puhu puhtahaksi, 
kessel on kivuttomaks, päällä, alla 
terveheksi" (kylyn puhuttelemista,
vrt. noitien apuhenget).

139. "kyly, toatto, löyly, moamo, 
tuo mettä meitolasta, simaista 
tapiolasta, kibeille voitehiks, pahoille 
parantehiks" (kutsutaan apuun
parannettaessa).

140. "lyön löylyn, lähene lämmä, 
näillä kuumilla kivillä, palavoilla 
puaderoilla" (löylyä lyötäessä, 
teko sanoja vanhempaa).

141. "terveh, löyly, terveh, lämmin, 
terveh, seinämät siniset, terveh, 
kaikki saunakansa, tähä saunah 
suapujessa, tätä löylyö lyötäjessä" 
(saunan pyhittäminen).

142. saamen kielen suowdnje 
(sauna) tarkoittaa lumeen kaivettua 
kuoppaa (saatettu käyttää 
lämmittelyyn, vrt. iglut).

143. "Annikki sisäryehen, lämmitti 
metisen saunan, metisellä mättähällä, 
puilla tuulen tuittamilla, uon ilman 
särkemillä, veen tuomilla haoilla, 
kivet koskesta kokosi, kanto vettä 
lähtehestä, käski veikon kylpemähän" 
(maan mättähät, tuulen tuittamat 
oksat, ukon särkemät puut, veen 
tuomat haot, koskesta kootut kivet, 
lähteestä kannettu vesi, kaikki 
jumalaiset paikalla).

144. "täss on pitkät pirtin seinät, 
sekä laajat saunan lauat" (lauat
eli lauteet).

145. "oma kotoni näkyypi, savon 
saunat lämpiääpi" (kotoni eli 
saunat, vrt. savupirtit).

146. "noin sanopi saunallinen, 
tuvallinen tuumoapi" (elävä 
olento).

147. "saunassa savun seassa, 
kylän kylpihuonehessa" 
(huonehessa eli hirsimökissä, 
vrt. vanhemmat montut ja 
pajumajat).

148. "ei ole sitä sisarta jolle mie 
sanan sanosin, haastan mieli 
hautani, lausun saunan lautasille, 
nuot ej kerro kellenkään" (huolien 
kertominen saunalle, vrt. puille).

149. "valvo, vesi, nuku, tuli" 
(luettiin viimeisenä poistuttaessa 
ja laskettiin kiukaalle lipillinen 
vettä).

150. "löylyseni, lämpöseni, tule, meri, 
mielelliseks, simoseks, seämelliseks" 
(vieraaseen saunaan mentäessä).

151. "luote pois on, liiga löyly, painat 
on, paha ägiä, hyv on tänne tullaksesi, 
pah on teällä ollaksesi" (saunaa 
tuuletettaessa, vrt. savusaunat).

152. "joka löylyjä hyvii, kipeillev 
voiteiks, vammoillep parannukseks, 
joka löylyjä pahoja, ne suakaan 
saunan sammaliin" (voiteiksi 
hyvät löylyt).

153. "tuoppa vasta varjossasi, 
helmassasi hieno lehti, hautele 
halusin vastoin, simavastoin 
siivoele" (vastan luonteesta,
taikakalu).

154. "löyly muahan löyhähtyy, 
lämmin muahan läyhähtyy, 
kivut kivien rakoon, häkä saunan
sammaleen" (kylvetyslukuja).

155. saunaa pidetään savu-sanan 
johdoksena (savuna=savune huone, 
savu=inkerin savvu, viron sau, 
liivin sou, saamen souvva, mordvan 
suvtams).

156. taikavasta sidotaan rajapaikalla 
kasvavasta koivusta, kolmesta eri 
lehtipuusta tai koivusta ja katajasta 
(käsin, ei apuvälineitä).

157. marien parantavaan kylpyyn 
kuuluu aineksien kerääminen 
pimenevän kuun aikaan, pihtakuusen 
oksista ja nokkosista sidotulla vastalla 
kylvettäminen, parantavista heinistä 
laaditulla vedellä valeleminen ja 
hiusten peseminen hiilivedellä.

158. vepsäläiset kutsuvat saunan
haltijaa nimellä Kilbetin emäga 
(kylyn emäntä).

159. "vesj vanha valvomoa, tuloine 
makkoamoa" (saunasta poistuttaessa).

160. "mi anna vettä, si anna mettä" 
(ensimmäistä kertaa löylyä 
lyötäessä).

161. "vihta männöö akankäille" 
(vasenkätiseksi).

162. "akanköynnös o vasenkätiseksi 
viännetty vihta" (vihtojen 
kätisyydestä).

163. "löylykivet nyrkinkokoosia, 
suurempaa alaj ja piänempää päälle" 
(kivien koosta).

164. "sinä ei viititellä eikä ujostella 
sekasim miehet ja naeset, apposen 
alasti" (tarkoittaa läheisten kanssa 
kylpemistä, vrt. vieraiden yllä 
pitämät "yleiset saunat").

165. "alastonna meillä ruukataan 
saunasta juostap pirttiin kesäsät 
talvesa" (luonnollinen asia, 
kunnes tulee vilu).

166. "silmäkivet sitte oheni alespäin" 
(kiukaassa).

167. "alkukuu vihta ja loppukuu 
kerpu ova hyvii" (vihtojen sitomisen 
ajankohdasta).

168. "kun arveltiin että lehti on täys 
ettei oo enää pihkanen ni tehtiiv vihta"
(kesän ensimmäinen).

169. "kivi nimes, moa moamos, 
taivas toattos, vesi vanhin vellesi" 
(kiviä kuumennettaessa, veden 
lämmittäminen kivien avulla).

170. "no askartupa, siäl se pyykki 
pestii, ei sit saunas, ei saunas koskaa 
mitää tommost tehty" (pyhä paikka).

171. "ei löyly toisellep päivälle auta, 
sen saa ottaas siältä kaikki mitä tullee" 
(löyly kerrallaan).

172. "niis oli avokiuvvas, hirmunen 
kasa semmosia pyäreitä kiviä" 
(avokiukaat, vrt. muuratut).

173. "olis ny huammen nii elettävä 
ilma että panis saunan lämpiäh" 
(kylpemisen ajankohdasta,
vrt. päivä, kuu, omat pyhät).

174. "saona ol se missä enimmästääl 
lapset suatii" (lasten saamisen
paikka, vrt. synnytyskodat).

175. "ensi löyly pittää ottaak kova" 
(ensi löylyt).

176. "puualtaat tuota pitkät ja leviät" 
(peseytymistä varten).

177. "istu tänne alalavolle, täälä ei 
oo varsin niin kuuma" (lavolle eli
lauteille).

178. "ensimältä se on liika kirpakkata" 
(löylyä kuvailevat sanat).

179. "yhesä akat ja ukot kylypi" 
(yhessä kylpeminen).

180. "miehet käivät eistäi, siit vast 
naiset männiit lapsii kans" (erikseen
kylpeminen).

181. "ensinnä lapse käivät" (kolme tapaa 
kylpeä).

182. "joka päevä pit lämmitteäs sitä saunoa" 
(kylpemisen ystävät, kotoperäisiä tapoja 
rukoilla eli olla ykseydessä ympäristönsä 
kanssa).

183. "kiukaassa tuli sitte sitä lämmintä 
vettä" (omat vesijohdot).

184. "hoapapuiset lavihtat on parraat, 
ne ei tulen nii järi kuumakskaa" 
(haapaiset lavihtat eli lauteet).

185. "ne tytöt sielt saunast naimaonnea 
hajeksel" (sauna=kaiken hyvän lähde).

186. "min ole täs vähä hahamotellu 
että minkämoisen saunan rakentasin" 
(maan alaisen vai päällisen).

187. "ei männä ensimmäisek saonaa, 
siel käöp haikuu" (haikuu eli häkää).

188. "se o kaek muakivistä teht, 
siinä ei ou yhtää halaspuoleista kivvee" 
(kiuas pyöreistä maakivistä, 
ei haljenneita kiviä).

189. "haudottii vihdat ja sitte ne pantii 
semmottee ämpärii jos oli halonev vesi" 
(halonen eli haalea).

190. "ku alethiin sitä harjaa tekheen 
ni sittem menthiim pyöreväksi" 
(kiuasta ladottaessa).

191. "harmoista kivistä" (ladottu kiuas).

192. "hauvoskeli vihtat vielä siinä 
kiukaam päällä" (kiukaan päällä
haudotut vihdat).

193. "se hettiistä kylypyvettä nouti 
ja havuvastalla kylyvetti" (tavalliset 
ja parantavat kylyt).

194. "sihe pantti vähäv verrän kadaja 
sisse ja janinkukkia ja tervakukkia ja 
kaikkia" (katajaa, metsämaitikkaa 
ja muita kukkia, taikavihtaan).

195. "ken kylpiz ni jokaisella oli 
oma vihta" (vihdan tärkeydestä,
taikakalu).

196. "mö illal kylpizimma saunaz" 
(kesällä, kylpeminen yhteydessä 
päivään ja kuuhun).

197. "löylyä vizatti, vettä kivilöim päle 
ja sittä kylpisti" (kylpisti eli vastottiin).

198. "siz otti vassan, vassal läbi vettä 
kylvetti" (kaatoi vettä parantaessaan, 
kylpeä-sanan alkuperää).

199. "lavalla käyti kylpimässä, ei meillä 
lavalla pessisty" (lavalla eli lauteilla).

200. "olipa tänäpä makkia sauna, 
nin hyvä löyly" (löylyistä kiittäminen).

201. "vasta panti seläm pälle migä 
paikka oli nurjahtud" (saunassa 
parannettaessa).

202. "miä män taittelen koivust yhev 
vassan" (vasta kerrallaan).

203. "olim miä pitkiv vai poigin omassa 
saunassa" (oman saunan ilo).

204. "vinga mäni pähä, miä pörryin" 
(vinga eli häkä, vrt. savusaunat).

205. "kus talloja käi yhes saunaz" 
(oudolta tuntuvat yhteissaunat, 
vrt. kylät). 

206. "vihtoita tehti sata parria vovveks" 
(vuodeksi eli talveksi, talvikeskeinen 
aikakäsitys).

207. "tulka kylbömä, sauna ov valmiz" 
(kylpemään kutsuminen).

208. "vihaga viheldakse" (vihta vihisee, 
vihkuu, vrt. vast-äänen selkään lyötäessä 
päästävä vasta).

209. "vassad on därittämättä" (tyvet 
tasaamatta, järittää).

210. "jällembäine kylv om parem" 
(jälkikylpy).

211. "jälgilöyly on paraz, eig ole tsihvoa 
eigo midäi" (tsihvoa eli häkää).

212. "jälgilöyly on vienoine" (vienot 
jälkilöylyt).

213. "kylyz oli tsihvaa gu nenga duovutti" 
(juovutti eli pyörrytti).

214. "sivoin vassad" (vastojen 
sitominen).

215. "kylyssä pitäy jaksautuo ihan alattsi" 
(kylpeminen=luojahenkien kanssa 
yhtymistä, suoritetaan luojan luomassa 
asussa).

216. "emmego lämmitellyh koivuizil 
halgoizil, k ei rodei ilmoinkolomih 
mendyi kolenan-keraized elaigaized" 
(koivuhalot).

217. "emmego lämmitännyh leppäizil 
halgoizil, k ei rodei ilmoinleppimih 
mendyi leppimättömäd elaigaized" 
(leppähalot).

218. "emmogo lämmitellyh pedäjizil 
halgoizil, k ei rodei ilmoimpezomih 
mendyi petsoalankeraized elaigaized" 
(häitä edeltävän kylvyn itkuja, 
poltetun puun uskotaan vaikuttavan 
kohtaloon).

219. "kiukoa lämmitä hölhöttäy" 
(kiukaan ääniä).

220. "kai laski kylyn hägärähizeks, 
ei ole löylyö" (häkäräiseksi eli 
höyryiseksi, antoi tulen sammua).

221. "siitä mänimä kylyh kun 
kitsku hälveni" (kitsku eli katku, 
vrt. savusaunat).

222. "hyvämaguni kyly" (mausta
kyly tunnetaan).

223. "vassattii hyözesti, piettii 
hyözesti" (pidettiin hyvin, 
kylpemään tullutta, kylpemään 
kutsuminen=omaa perinnettä, 
yhteissaunat=vierasta perinnettä).

224. "vedeh hypätäh kezoin kylbies" 
(kesällä kylpiessä).

225. "hubezakse mennäh koivun
lehted enn iivanampäivii ottahez" 
(vieras iivananpäivä eli juhannus, 
oma täyen lehen aika).

226. "kylyssä on huuruo" (huuruo 
eli höyryä).

227. "kyly on huigietoi huonuz, 
siid i brihad i akad yhtez, ei neidized" 
(häpeätön huone, miehet ja naiset 
yhdessä, ei neidit).

228. "hoi, tule kylyh" (kylpyyn 
kutsuminen).

229. "vassalla hoivin kylyssä" 
(vastalla hoitaminen).

230. "hibju kubajau, kylyh pidäy 
lähtie" (hipiä kutisee, aika kylpeä).

231. "kylyssä hiki nousou" 
(kyly eli hikimaja).

232. "higikivi om puuttunuh pättsih, 
tsihvakka kyly rodih" (hikinen eli 
kostea rantakivi).

233. "higikivi andoa tsihvan kylyh" 
(häkäisen kylyn, jos ei räjähdä).

234. "päivä kun roattih ta hikouvuttih, 
siitä kylvettih" (työpäivän jälkeen 
kylpeminen).

235. "tuledgo huomei kylyh minuu 
hieromah" (kylyssä hierominen).

236. "hiezlöyly on, uks pidäy jätteä 
piilulleh" (piilulleh eli raolleen,
kylmillään ollutta saunaa 
lämmitettäessä).

237. "kylys hiilavoitti hibien" 
(poltti hipiänsä, liiasta löylyn
lyömisestä).

238. "vassal hiilavoitt itsen, löylyö 
röpötti, kylbi" (hiilavoitti eli lämmitti 
itsensä vastalla).

239. "hierondakyly" (hierontaa varten 
lämmitetty).

240. "lämmitä kyly ta hauvo vasta" 
(kylpemistä edeltäviä toimia).

241. "havvella pidäz rungua, panizitto kylyn 
lämmäh" (haudella runkoa).

242. "kylys kivi hablistuu, tsuurukse menöy" 
(haurastuu, murenee soraksi).

243. "läkkä kylyh" (kylyyn kutsuminen).

244. "mäne halgua puuda kylyh kuih 
himottanou kylbie" (kylyn himo).

245. "lämmitä kyly medoni, medozil mielyzil, 
halgozil haldeikkahil" (halteikkailla haloilla, 
taikoihin lämmitetyt kylyt).

246. "kylyn oven sakarasta vejetäh henkeh 
löylyö, siitä männäh kylyh" (löylyn henkeen 
vetäminen).

247. "kyly loajitah eris talosta" (erilleen 
talosta, vrt. tulipalot).

248. "kyly oli miul katso eländeä" (eläntää,
tärkeä osa elämää).

249. "ehtyhämäriz olimmo kylyz" (ehtoo
hämärissä, vrt. kuun ilmestyessä).

250. "ehtäizel menemmö röpöttämäh" 
(vrt. vastomaan).

251. "kylyazumu" (saunan nimiä).

252. "muuta paidu kylyl dällel" (muuta 
eli vaihda paita, vrt. sukulaiskansojen 
vastaavat tavat).

253. "se itse ammuldi vein, ken kylbi" 
(ammensi itse veden, kylpemisen
henkilökohtaisesta luonteesta).

254. "häi tuli kylys alasti" (luojahenkien 
edestä).

255. "alattsautu ta mäni uimah" 
(alatsautu eli riisuutui).

256. "pitäy kyly lämmittöä proasniekkoa 
vasse" (omat ja vieraat pyhät, omat
=enteiden, tärkeiden tapahtumien ja 
ilmojen mukaan vietettyjä, vieraat
=kalenteripyhät).

257. "kylyz ei ole ni kalloa vetty piäh 
panna" (kalloa eli kaljaa, pahkainen 
kuppi jolla ammennetaan vettä, 
vrt. malja).

258. "kaksi vastoa yhteh sivotah, riukuh 
luuvah" (talveksi kuivumaan).

259. "kivistyksen karkotti se kyly" 
(kylyn voimasta).

260. "kargie kyly" (häkäinen, savuinen, 
vrt. makea eli savuton).

261. "kargie löyly on kylys, uuvem pätsin 
kui laimmo" (uuden pätsin ongelmia,
vrt. kiukaan).

262. "kyly pitäy rauneuttoa jotta karkie 
pois mänöy" (rauneuttaa eli lämmittää 
useita kertoja tyhjillään).

263. "kargiemaguni löyly" (löylyn 
maku).

264. "käzillä katotah" (vastat käsin, 
pyhillä asioilla pyhät eli alkuperäiset
valmistustavat).

265. "karvazem piän" (vastan tyveen 
jätetty lehdekäs pää, pidetään onnea 
tuovana).

266. "alimazii oksii on otettu ruavahis 
koivulois" (vastoiksi, vanhojen koivujen 
alaoksia, puut elävät yläoksillaan).

267. "uuvem pätsin laimmo kylyh, 
löyly katskeroitui" (katskeroitui eli 
alkoi savuttaa).

268. "katskuo on kylyssä" (katkua, 
vrt. katkera).

269. "kiukoata kutuossa ei pitäis panna 
hyvin äijeä savie, siitä kiukoasta katskuo 
tulou" (savetut kiukaat, vrt. pätsit).

270. "vassasta katatah poikki kolmihoarani 
varpa, ta pannah se kipiehisellä suuh" 
(saunassa parannettaessa).

271. "kyly ol lämpiemässä, mäne kattsomah" 
(katsomassa käyminen).

272. "kattila on kiugoah loajittuna kylyssä" 
(myöhäinen veden lämmitin, vrt. kivien 
kuumentaminen).

273. "perehineh mänöy kerras, muzikad i akat" 
(perhe kylpee yhdessä, muzikad=miehet).

274. "läkkä kezoil" (kezoil eli uimaan,
vrt. kesäkuu).

275. "kezoida kylvimmö" (kesoida, 
vrt. kesää).

276. "lähten kezoile kylbemäh" (kesoille 
eli veteen kylpemään).

277. "tänäpäi kezoitsen" (kylven järvessä,
uimapäivät).

278. "mie mänin kezoila" (veteen
kylpemään, kesän iloja).

279. "kezozie kylvemmö lämmäl" 
(lämmällä, vrt. heinäkuussa).

280. "kezoinkoivu" (vaivaiskoivu, 
käytetty kylpemiseen).

281. "kessekkäh ollah muskad da akat 
kylys" (miehet ja naiset).

282. "piässä on keyhniä, pidäis pessä" 
(keyhniä eli hilsettä, aika peseytyä).

283. "löylyö kihahtau" (löylyn äänestä, 
vrt. kihaus).

284. "higi kihahti" (nousi pintaan).

285. "kylyn kivet kihahtau" (löylyä 
lyötäessä).

286. "kipper löyly" (kuuma).

287. "kipani löyly" (kipakka).

288. "kiukoan kuvonnassa pideä ollah 
kinsakived" (kiilamaisia kiviä).

289. "päivil pahoil, elämil vaigeil, 
anna tervehys" (hoettiin kirouksesta 
eli vaikeasta elämästä päästettäessä 
ja kylvetettiin "kirovusheiniä" eli 
noidanlukkoja sisältävällä vastalla).

290. "kylylöiz on kivipätsid" (kivistä 
kudotut kiukaat).

291. "kivikiukoa oli, se ei ollut savesta" 
(alkuperäiset kivikiukaat).

292. "kivilouheikk on randa, ei soa 
kezoida kylbie" (saa kylpeä kesällä, 
vrt. uida).

293. "musta mulleroine, vien juoja, 
tulen syöjä" (kiukaasta keksittyjä 
arvoituksia).

294. "kiukoa suveh suin" (suveh eli 
etelää kohti, luojahenki Päivä).

295. "kivilöistä kuvotut kiukoat oltih" 
(kudotut kiukaat).

296. "lämmitteä kitskuttoa, viego tänäpäi 
valmistunoo" (lämmittämisen pyhyydestä,
vrt. kylpypäivä).

297. "kylys kuatsk on, tsihvan kuatsku" 
(tsihvan eli hään katku).

298. "muuhista vastoa ei ole, ainoz on 
koivuzet" (koivuset vastat, elämän
puu, alkuheimojen syntypuita).

299. "koivunlehted on jo tävved, voib ottoa 
vastoa" (ensimmäisen vastan ottaminen).

300. "koivunlehez ollah, vassaksie tuomas" 
(vastaksia tuomassa).

301. "vasta luajitah koivusta, lepästä ta 
katajasta" (taikavasta).

302. "korbened palad, älä mene moizeh 
räkkeh kylyh" (räkkeh eli liian kuumaksi
lämmitettyyn).

303. "kylyn koda" (kylyn lähellä oleva 
kota).

304. "kukkavasta" (kukista ja koivun
lehvistä sidottu taikavasta).

305. "kubizuz on rungaz, pidäy kyly 
lämmitteä" (kutittaa, aika kylpeä).

306. "vuotahan niin kuuntelemma" 
(kuuntelemme kiukaan ääniä, 
pidetään enteinä).

307. "läkkä kykyzeh" (kykyzeh eli 
kylyyn).

308. "kykyizeh lähteimmö, tul iäreh" 
(kykyizeh, vrt. kybenät).

309. "tule, kykyin on lämminnyh" 
(kykyin, vrt. kyykistyä).

310. "on vastoin kuvavaigu" (kuva 
eli tekoaika).

311. "jogo kuvavui vastu sinullez" 
(kuvavui eli hahmottui).

312. "kylympätsi kuvavui" (kuvavui, 
alkoi saada oikeaa muotoa).

313. "kuvauskivi" (kiukaan suuri 
reunuskivi).

314. "vastat kuvai, virzaimil 
sidomattah" (vastojen kuvaaminen 
ja sitominen, kuvata=hahmotella, 
järjestää oikeaan muotoon).

315. "ylen on kezoin kylvettsy" 
(kova uimaan).

316. "eihäi nygözel aigua ole niidy 
kylvettäjii" (kylvettäen ja taikoen 
parantavia).

317. "kylpie hoivim pihlajaisella 
vassalla" (hoitavat eli parantavat 
vastat).

318. "läkkämäi kylyh kylpömäh" 
(lähtekäämme).

319. "illalla kylvettih yötä vassen" 
(vassen eli ennen, kesäiset 
iltasaunat).

320. "assu kylbemäh, ägie on" 
(ägie eli kuuma).

321. "kylyssä vassalla kylbietäh" 
(vastalla kylpeminen).

322. "kyly pyhkitäh, sit kylyv 
valmistahuu kylbietäh" (kylyn 
valmistajan kylvettäminen).

323. "kylys on vie äjjy löylyy, voibi 
hyvin kylbiä" (kylpemisen kestosta,
vrt. kylpypäivä).

324. "käymmä järvie kylpömäh" 
(järvessä kylpeminen).

325. "ei pie männä liikoa järvie 
kylpömäh jotta, vielä i Vetehini 
jalkah tarttuu" (saa uida liian 
pitkälle, oma uiminen=rannassa
pulikoimista).

326. "rannas on lämmin vezi, voibi 
kylbiä" (lämpimän veden aika).

327. "kylyssä kylbietsetäh i pezietsetäh" 
(vrt. vastotaan).

328. "vieg ollou kylbijeä kylyz" (joko 
kaikki kylpivät).

329. "järvie kylpiessä kylpijällä sanottih 
jotta jumal apu jouttsenilla, siitä vassattih, 
jouttsenie, jouttsenie" (järvessä kylpeviä 
verrataan joutseniin, vesilinnuilta opitut 
tavat).

330. "se oli hyvä kylby, nahka oli ruskie 
lauvoilda lähettyö" (ruskie eli punainen).

331. "mie katso pezevynnän täh en tulluh 
kylyh, mie tulin kylvennän täh" (kylpemisen
pyhyydestä, omaa uskonnollisuutta).

332. "ruattui on kylvendy hyvä" (työn jälkeen
kylpeminen).

333. "kylvettelöö lapsie, vastal pergoa" (lasten 
kylvettäminen).

334. "lapsilla kylvettöässä luvettih, lämmittäisin 
kylysen, kylvettäisin kylkilihat, pehmittäisin 
perälihat" (lapsille hauskoja lukuja).

335. "kyly lämmitettih ta vassalla kylvetettih, 
se ken oli tietäjänä, se kylvetti vassalla ta siitä 
luki" (tietäminen tarkoittaa taikomista eli 
lukujen tuntemista, tietäjänä voi toimia kuka 
tahansa).

336. "lemmennostokylyö kylvetetäh" (lempeä 
nostavat kylyt).

337. "lastu kylvettäy kylyz" (lasten kylyt).

338. "pidää lapsi kylvettää räkes löylys, 
toinah sit paranoo" (räkes eli kuumassa 
löylyssä, vrt. höyryn hengittäminen).

339. "kylypuut on kylyn kyllel" (kyllel eli 
seinää vasten, elävä olento).

340. "musta mulleroini, koko korvon vettä 
juo" (mikä se on.. kiuas).

341. "mettsipirtti, semmoni ninkun kyly, 
niinkun Suomessa on ne saunat" (pirtti 
eli hirsimökki, myöhäiset ja vanhemmat
saunat).

342. "tua om mejjän kyly" (meijän kyly,
jokaisella perheellä omansa).

343. "mejjän kylyz on ylen hyvä löyly" 
(oman kylyn löylyt).

344. "kylym pätsiz ollah kived" (pätsi
=lainasana, vrt. savetut kiukaat).

345. "kyly kuv valmissettih ta tultih kylyö 
valmistamasta" (kylyn valmistaminen).

346. "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly 
vahvottamah" (kylvetyslukuja).

347. "ta nii hyvä joki siinä missä aina käytih 
kylystä peästyö" (joessa käyminen).

348. "kylys ägie löyly otettih" (ägie eli 
äkäisen kuuma).

349. "hiilava kyly" (hiilava eli kuuma, 
vrt. hiili).

350. "hyvän kylyn kylvin, oli siid löylyö 
da vettä" (tärkeimmät).

351. "puaksuh kylyh kävvez vahnanet 
terväh" (puaksuh=tiheään, terväh
=nopeasti, liiasta kylpemisestä).

352. "riähk on kävvä pyhiäpäiveä vaste 
kylyh" (venäjän räähkä=ruotsin synti, 
vieraat kiellot, vieraat kalenteripyhät, 
oma kylpeminen).

353. "moni korvuo sobiu vettä kylyaldahah" 
(korvoa eli sangollista, saunan puiseen 
altaaseen).

354. "kylyhalgo" (lyhyempi halko, 
kiuasten koosta).

355. "kylyhine on virujaz" (kylystä saatu 
tauti, syy miksi alkuperäiset saunat 
pystytettiin joka kerta eri kohtaan).

356. "ylen on hyvä kylyni meil" (oman 
kylyn onni).

357. "enz alguh täh laimmo pikkarazen 
kylyzen, a sid elavuhuu onhäi aigaa laadia 
suurembaa" (omien saunojen koosta).

358. "kylykappane" (yksikorvainen 
puuastia, kiulu).

359. "kylykartaz ol yhtes tsuraz lämmeä, 
toizez viluo vetty" (yhdestä puusta 
koverretut kartut, tsura=puoli).

360. "kylykattiloa on korvoin, puolen 
korvoin vedäjeä" (korvoin eli korvallisen 
puusangon).

361. "kylykauhalla lykätäh löylyä kiugoalla" 
(puisella vai pahkaisella).

362. "kylykippani" (kylyssä käytetty pieni 
kippo, yksikorvainen puuastia).

363. "kylykullu" (pahkainen kulho jolla 
kaadettu vettä pään päälle, voitu käyttää 
myös juomiseen).

364. "kylylabjaine" (puinen lapio jolla 
nosteltu kuumennettuja kiviä).

365. "kylyleskaz vezii pietäh" (leskassa,
korvaton matala saavi).

366. "kylyliuhu" (puinen kauha tai 
kippo).

367. "pahkasta kaverretah kauhoa, 
kylymalloa da äijä muuda" (pahkasta
koverretut kauhat ja maljat).

368. "ongo kylymuahini tarttut" 
(saunasta saatu ihottuma, syy miksi 
alkuperäiset saunat lauteettomia).

369. "Kylyn emändy" (kylynhaltija).

370. "Kylyn izändä" (kylynhaltija).

371. "kylynizändäd, kylynemändäd, 
kylyn valgied vahnembad" (kylyn
haltijoiden puhuttelemista).

372. "kylynkoda" (kotamainen 
eteinen).

373. "kylyllate pidäy luadie vähäzen 
kallellah, jotta vezi vois valuo 
paremmin" (kaltevaksi laaditut 
puulattiat).

374. "kylynlate on kallallah, anna 
vezi menöy muah" (jotta vesi menisi 
maahan).

375. "kylyllauttsa" (lautapenkki jonka 
jaloiksi laitettu pyöreät pölkyt).

376. "vähäistä korgiemmaksi olis 
pidänyt kylynlauvat luadie" (lauvat 
eli lauteet).

377. "kylynlavvoil istutah kylbijäd 
löylyz da ittsie kylvetetäh vastal" 
(lauvoilla eli lauteilla).

378. "kylympättsi pidäy kuduo 
järvikivistä, ni kestäy enemmän dai 
kivet ei niim murene" (järvikivistä 
kudottu kiuas, vrt. koski).

379. "avua kylyrreppänä kuin panet 
kylym lämmitä" (avaa räppänä,
ilman vaihtuminen).

380. "kylynsillal jaksoimmoz" (silta
=lattia, jaksaa=riisuutua).

381. "kylypada on tsugunnoi bokas 
pättsii lattiel, sih näh hiilutetah 
kivie da laskietah padah" (hiilutetah
eli kuumennetaan kiviä pataan, 
pesuvedeksi).

382. "kylypliittsa" (liuha eli kauha).

383. "kylyputtsi" (saavi).

384. "kylyrengi" (sanko).

385. "kylysaikku" (kiulu, saunassa 
käytettyjä puuastioita).

386. "lapsie kylyttelöy joga päiveä" 
(emon rakkaus).

387. "pideä lapsie kylytteä" (lasten
kylvettäminen, vrt. vastominen,
veden valaminen, puuastioissa
istuminen).

388. "kylyvastad buiskas pietäh" 
(kuivatut vastat, ylisillä).

389. "kylyvihkoine" (niinestä sidottu 
pesutuppo).

390. "kiukoa kytäjäy" (palaa kytien).

391. "hiki vanhav Väinämöisen, kyynäl 
nuorej Joukahaisen" (veden, löylyn ja 
luojahenkien yhteydestä).

392. sanalla pil tarkoitetaan kylpemistä, 
saunomista ja uimista (komin pulsi, 
hantin pewol, mansin puwl, unkarin furd, 
vrt. pulikoida, puola, pudas).

393. sanalla löyly tarkoitetaan hengitystä, 
henkeä, henkisielua, höyryä, savua, usvaa, 
huurua, haamua, tuoksua, elävää ja elollista 
olentoa (viron leil, saamen liewla, udmurtin 
lul, komin lol, hantin lil, mansin lili, unkarin 
lilek, vrt. leila, lilli).

394. udmurtit kutsuvat saunaa nimellä 
min´cho (min=mon=mun, vrt. mu=maa).

395. komit kutsuvat saunanhaltijaa 
nimillä Pyvsian aika, Pyvsi ansa ja 
Guran´ka.

396. udmurtit kutsuvat saunanhaltijaa 
nimellä Muncho-murt (sauna-mies,
vrt. murto).

397. karjalaiset eivät kylve yöaikaan 
(haltijoiden saunavuoro).

398. komit kutsuvat saunanhaltijaa 
nimellä Pyvsyan´sa (kuvaillaan pieneksi 
punalakkiseksi tulisilmäiseksi mieheksi, 
vrt. tulenhaltijat).

399. komit kutsuvat saunaa nimellä 
pyvsan (y=i, v=u tai p, vrt. pipsa).

400. udmurttien saunanhaltijan 
Muntso-kuzon kerrotaan elävän 
"saunan pimeimmässä nurkassa".

401. mordvalaiset kutsuvat 
saunanhaltijaa nimillä Ban´ava 
ja Bani-ava (sauna-emo, b=w, 
vrt. vana, vanha).

402. mordvalaiset pitävät 
Ban´avaa synnyttävien naisten, 
perheiden ja terveyden haltijana.

403. mordvalaiset kuvailevat 
Ban´avaa kiukaalla tai lauteilla 
istuvaksi hiuksiaan sukivaksi 
naiseksi (elää saunassa lastensa 
ja miehensä Ban´atan kanssa).

404. mordvalaiset muistavat 
Ban´avaa etenkin synnytyksen 
ja häitä edeltävän saunan 
yhteydessä (morsiamen 
uskotaan jättävän neitoutensa 
haltijalle).

405. mordvalaiset pitävät 
Ban´avaa parantajana, terveyden 
antajana, parantajien pyhäkön 
suojelijana ja ihmiselämän 
suojelijana (yhdistetään myös 
kohtaloon).

406. marit kutsuvat saunan
lauteita sanalla laka (vrt. lakka).

407. marit kutsuvat saunaa sanalla 
moga (mocas purem=höyryssä 
kylpeä, jos moca=höyry, maamaja 
onkin höyrymaja eli mokka, 
vrt. mökki).

408. marit kutsuvat kylpemistä 
ja peseytymistä sanalla muskam 
(vrt. muska, musa, vrt. kivillä 
lämmitetty vesi).

409. udmurtit kutsuvat 
saunanhaltijaa nimillä Muntso 
ku (vrt. xu, urosporojen nimet), 
Muntso murt (sauna mies) 
ja Tö murt (valkoinen mies).

410. udmurtit kuvailevat 
Muntso murttia pieneksi ja 
vanhaksi, pitkähiuksiseksi, 
valkoiseen pukeutuvaksi 
mieheksi (uskotaan laulavan 
ja tanssivan saunassa öisin).

411. virolaiset kutsuvat 
vastomista vihtomiseksi 
("neid on Virus vihtlemassa").

412. saamelaiset kutsuvat 
peseytymistä sanalla vujnedte 
(vrt. vuitti, onni).

413. saamelaiset kutsuvat 
iskemistä ja lyömistä sanalla 
vasste (vrt. vastoa).

414. sanalla pos tarkoitetaan 
lämpöä, hehkua, kuumuutta, 
hikeä ja hikistä paikkaa (mordvan 
pisi, marin puz, udmurtin pos, 
komin pes, vrt. pesä, peseytyä, 
posio, piisi, p-alkuiset kiuas ja
sauna-sanat).

415. "nytt on ukko kyly valmis, lähemmä 
kylbemäh" (yhteinen asia).

416. "hyö sielä pertim peällä kuivetah
nämä vassat" (vastat talveksi, pertti
=pirtti).

417. "nuuzaza nahka on, kylyh himoittoa" 
(iho hilseilee, aika kylpeä).

418. "nahka nuuzavui, kylyh ku en käy 
ammui" (ammoin, pitkään aikaan).

419. "kylyz olin, kai nuoristutti" (kaiken 
nuoristutti).

420. "kyly nuordutti" (nuorrutti, 
kylyn voimista, vrt. notristua).

421. "nodristih kylyh käydyy" (vetristyi, 
virkistyi).

422. "läksimä kylyh, nouzima lauoilla" 
(lauoilla eli lauteille, laudoista 
rakentaminen myöhäistä perinnettä).

423. "niviel vastoi sivotah" (niviel eli 
niteillä, siteillä).

424. "tuomahaizii kerätäh mättähii myö, 
virzaimikse vastah" (tuomisia mättäiltä,
virsain=pajun tai tuomen vitsasta laadittu 
side).

425. "mändih naispuolizet kylyh" (naisten 
kyly).

426. "siin ei ruohittu lapsetkana kylpie 
hos oli naitikka" (ruohittu=rohjettu, 
naitikka=kivinen ranta).

427. "miän kylässä oli doga talossa kyly" 
(omilta kuulostavat kylät, vrt. lähekkäin
elävät sukulaisperheet).

428. "meilä oldih därver rannalla kylyt" 
(vrt. joen rannalla).

429. "ei ois pitän kylpie myöhä kylyssä" 
(myöhään kylpemisestä, yö=henkien
aikaa).

430. "nyt on jo myöhähkö lähtie kylyh" 
(kylpemisen ja luojahenki Päivän 
yhteydestä).

431. "myönnytän kylyy, anna kargei 
proidiu" (odotan karkean häviämistä, 
savusaunat).

432. "kyly ku myöndyy, sit löylyy vähä 
roih" (myöndyy=jäähtyy, roih=syntyy).

433. "jogo lienou kyly myöndynnyh" 
(myöntynyt eli jäähtynyt).

434. "siidä loadima pätsin kylyh, kivie oli 
monemmoista, oli latsakkoa da i ymbäri 
pyöttsyräistä" (kivistä kudotut pätsit,
vrt. päsi, pesä).

435. "motsualalla kylyssä pezietsetäh" 
(niinisellä viholla).

436. "kiugua om muahine" (maahinen, 
vrt. savesta, turpeesta, maanalainen).

437. "kylympätsiz muakivi pidäv olla, 
järvikivi andau tsihvan" (häkää antavat 
järvikivet).

438. "kylyz on vie savu da hiili, pättsi 
lämmäs" (lämpimänä pitäminen, 
vrt. kylpypäivä).

439. "mieskundu ollah kylyz, myö akad 
menemmö jällel" (suurperheet).

440. "akad vastoi kuvoammo koiz" 
(kuvoammo eli sidomme).

441. "meättsykivie laskietah kylyz 
loahkannah, lujemb on" (pyöreitä 
kiviä puiseen soikkoon, lujempi
=eivät lohkeile, pesuveden 
lämmittämistä).

442. "miehistö mendih kylyh" 
(miesten kyly).

443. "kovoan om melkko, ei voi 
tässä kylpie" (melkko eli matala 
ranta, vedessä kylpeminen).

444. "ku mäned mettsäh ka katsot 
kudain on silie puu, hyvä puu, 
lehti on libie, sidä otetau vassaksi" 
(vastapuut).

445. "mie luajin matkakylyn" 
(matkaa edeltävä kyly).

446. "semmoni kyly kun om mehini 
löyly i sulkkuzat vassat" (mehini
=kostea, sulkkuzat=pehmeät).

447. "mallusku pietäh kylykattilaz, 
sil ammuldetah pienembäh" 
(pahkainen kauha tai malja jolla 
ammennetaan vettä).

448. "nouse lauvoilla, mie luon 
löylyö" (lauvoilla eli lauteille, 
laudat metallisahoja vanhempaa 
perinnettä, kiilaamalla halkaistuja 
puunrunkoja).

449. "puul löyly, kivosel lämmin" 
(löylyn sanoja).

450. "kylyssä soahah löylyö" (löylyn 
saamisen paikka).

451. "siidä panima löylyö pätsillä 
peällä, haudoma vassat, rubeimma 
kylbemäh" (vastojen hautominen).

452. "kylys ägie löyly otettih" (ägie
eli kuuma, vrt. äkäiset).

453. "äij oli löylyö, ei soanuh korvie 
nostoa" (vrt. lauteettomat maasaunat, 
alkuperäinen tarkoitus tuskin ollut 
polttaa itseään katonrajassa).

454. "lykkiä löylyö" (lykkää, vrt. lyö).

455. "kivet pavvahtah, ku lykkeäd 
löylyö" (kiukaan ääniä).

456. "magei löyly" (magei eli savuton).

457. "kargei löyly" (kargei=savuinen, 
häkäinen).

458. "terveh löylyzeni, terveh lämmäzeni" 
(löylyn tervehtiminen, pidetään elävänä 
olentona).

459. "löylyine puutui hyvä" (jokainen 
löyly erilainen).

460. "ylen oli kyly löylykäs" (löylykäs,
hyvin lämmitetty).

461. "löulyttiä" (löylyttää eli hautoo 
vastaa kiukaalla).

462. "yhteh puoleh loaimma lämmindä 
vettä a toizessa viluo" (puisiin ammeisiin 
laaditut pesuvedet).

463. "siitä oven sakarasta veitäh kolme 
kertoa sitä kylyl lämmintä henkeh" 
(kylpytaikoja).

464. "myö lämmittimä kylyn i kylbimä" 
(oma kylpyperinne=hetkeä elävää, 
enteitä ja ilmoja odottavaa, vieras 
kylpyperinne=vieraisiin viikonpäiviin 
sidottua).

465. "panov kylyn lämmitä" (kun 
siltä tuntuu).

466. "kyly pidäy panna lämmitä" 
(panna lämpiämään).

467. "kyly jo lämbii" (lämpiämisen
odottaminen).

468. "kiugua lämbieu" (kiugua,
vrt. kivi, kiivas, kiukustua).

469. "kun kivet karttah lassettih, 
siidä vezi lämbizi" (karttuun lasketut 
kivet, pesuveden lämmittämistä).

470. "terveh löylyzeni, terveh lämmäzeni" 
(löylyn sanoja).

471. "kyly on lämmäz" (lämpiämässä).

472. "panem kylyn lämmäh" (kylyn
lämpiämään).

473. "doga taloil ol lähte" (lähte eli
oma avanto).

474. "lähteil mängeä vastoi kastamah" 
(vastoja kastamaan).

475. "avoa lähte, menemmo veile"  
(vettä hakemaan).

476. "ezmäi luajit suuren lähtiän" 
(lähtiän eli avannon).

477. "deäh om purastettu lähte" 
(lyöty puralla eli tuuralla, milläpä 
ennen metallisia työkaluja, 
vrt. lumen sulattaminen).

478. "lähimätsi rannaz uidau" 
(lähimmässä rannassa).

479. "kylyz juovui, polvuilleh lyksähtih" 
(juopui eli pyörtyi, tsihvaiset
savusaunat).

480. "lykkeä löylyy" (löylyn himo).

481. "lyö löyly, lähetä lämmin" 
(löylyn lukuja).

482. "verekselleh on hyvä, kuivau 
hyvin vai sen, sid on kova lussivastu" 
(hieskoivusta sidottu vasta).

483. "vastah luda pideä" (laatia luta 
eli side, halkaistusta varvusta).

484. "vastan luda on paivuz libo pihlaz" 
(pajusta tai pihlajasta).

485. "vastoi luvittoa" (luvittaa eli 
sitoo).

486. "myö kylyh luvatta emmä mäne, 
luvasta mänemmä" (lämmittäjän 
luvalla, yhteydessä lämmittäjään).

487. "kylyh käydyö lujah magoat" 
(nukut sikeästi).

488. "kudoaz lehted lobizou, ned 
vastat kestäy hätkembän" (lobizou
=kahisee, hätkembän=pidempään).

489. "kylyn uks pane longaizelleh, 
anna vedäy tsihvoi" (ovi raolleen, 
vetää tsihvan eli hään).

490. "lonkota vähäni ovie, jotta karkie 
pois mänöy" (karkea ilma).

491. "myö nuoril kädyizil lohkailimmo 
puuhuod, myö kannattelimmo 
kaunehiem pajoizien kel" (kannoimme 
puut laulaen, paju=laulu).

492. "saunakenkänä piettih erähät 
loapottie" (nauhatonta tuohijalkinetta, 
vrt. pyhäköihin meneminen virsuissa).

493. "lyzeäldi kylyh halguo, anna roih 
löylyö" (lyzeäldi=lisäsi, roih=syntyy).

494. "anna tänne liuhu, viskaan löylyy" 
(puinen löylykauha).

495. "liuha, pohja lattsu, yhtä randoa ei 
ole, om perä da kaks laidoa, loukko om 
peräs kästilanna" (liuhan kuvaus, 
randoa=reunaa, loukko=reikä).

496. "lipillä tserpaijah vettä kiugoalle" 
(tuohisella lipillä).

497. "lipittsy, nellitsuppuizes tuohez yks 
tsuppu ottahuu keänäldetäh, a sid jälles 
pyöristytetäh, varvan nokku hallatah 
da pannah tuoheh, keätäh randah"
(lipin kuvaus, nelikulmaisesta tuohesta 
ja halkaistusta varvusta).

498. "liettieh mänemmä järvie kylpömäh" 
(liettieh eli rantahiekkaan).

499. "liettiez on hyvä kezoidu kylbie" 
(kylpeä uiden).

500. "lieterannal on hyvä kylbie" (hyvät
rannat).

501. "lievä löyly" (lievä eli kevyt, 
löylyä kuvailevat sanat).

502. "neärävöt ol lihauvuttu, pitäy 
lähtie järvie kylpömäh" (nivukset 
hiertyneet, aika kylpeä).

503. "moized leviäized vastat kuvai" 
(vääränlaiset vastat, jokaisella 
perheellä omat tapansa).

504. "lembivasta laitah 
iivanampäiveä vas tiesoaroiz, 
yheksäs koivus, kylbehyö vedeh 
lykätäh libo kylyn katoksel" 
(juhannusta vasten laitettu 
taikavasta).

505. "lembivastu laitah koivus, 
kudai on kudzoimättähäz, 
sil kylbietäh, sit sanotah, 
pedrumpiänny poltetah" 
(taikavastojen luonteesta, 
vaikutus kestää tietyn ajan).

506. "lemäkkä piähäm mänöy" 
(lemäkkä eli hään sekainen 
löyly).

507. "kylyssä suoni leppeydyu" 
(suoni leppeytyy, jänteet 
notristuu).

508. "kylyn lauvat" (laudat
eli lauteet).

509. "nouse lauvoilla, mie luon 
löylyö" (luon löylyä, vrt. lyön).

510. "kylyz lavvoil on" (lauvoilla
eli lauteilla).

511. "kylyh laudazet pidäs panna" 
(pitäisi panna, lauteiden 
myöhäisestä alkuperästä).

512. "nouze laudazil da kylve" 
(lauteille nouseminen).

513. "laudani katto om miän kylym 
piällä" (myöhäiset lautakatot).

514. "kylyn lauttsa" (lauttsa eli
seinänvieruspenkki, halkaistusta
petäjästä, kuulostaa kohotettuja
lauteita vanhemmalta).

515. "löylyö tänne sah lekahutti" 
(löylyn elävästä luonteesta, 
käy kylpijästä kylpijään).

516. "vastoih lehtekset saimmo" 
(lehtekset, vrt. lehvät).

517. "lähen lehekseh vastoih varoin" 
(leheksiä hakemaan).

518. "lehtekäz vastu" (lehtekäs 
eli tuuhea).

519. "lehteksez ollah" (leheksiä 
hakemassa).

520. "no se latjatah semmoiseksi 
lehtöväksi, pyörieksi, ei hyvim 
pitäksi roivanaksi ta latvat tasaseksi" 
(latjataan vasta, vrt. ladotaan).

521. "vastoa loadie on täs koivus 
hyvä, tämä on lehtevä puu" 
(lehtevät vastapuut).

522. "siid otetau lehtie vassoiksi" 
(lehtevästä koivusta).

523. "siidä kui on lehti kazvanut 
täyveksi" (otetaan vastoja, kasvun 
aikaa pidetään pyhänä).

524. "akat lehtie suamah mennäh" 
(lehtiä eli lehviä, vastoihin).

525. "lehes tullah" (leheksiä 
hakemasta).

526. "lehtez ollah, vastoi laitah" 
(olla lehdessä, vrt. Lehinen, 
Lehtinen).

527. "lehteh mendih" (leheksiä 
hakemaan).

528. "tuo lehtitakku, laimmo vastoa" 
(lehtitakku, vrt. taakka).

529. "lehtivarboa vastaks etsitäh" 
(lehdekkäitä varpuja).

530. "lehtivastu ei ole kadajizen 
vastan hyvytteh" (katajavastan 
ystävät, vrt. heimojen syntypuut, 
"kataja puista vanhin").

531. "lehvakka vasta" (lehdekäs).

532. "turpie vasta" (paksu ja pehmeä).

533. "lehvojaini" (emo eli lehvillä 
kylvettäjä).

534. "lehvomaized" (lapset eli 
lehvillä kylvetetyt).

535. "kyly om meil ladvuksehini, 
ladvuksiz laittu, ladvuspuulois" 
(latvapuista laitettu, omat
saunat, erilaisia, paikallisia).

536. "lauhtuttele vähäizel vastoa 
lämmäl veil, äl anna kuivalleh" 
(lauhuttele vastaa).

537. "lauhuta vasta" (kastele 
lämpimässä vedessä).

538. "kivet laskieh kylyssä" 
(laskee kivet, lämmittää 
pesuvettä).

539. "koivumpakkuli otetah 
hapannuizis koivuloiz, kyvetetäh 
pätsiz, laitah poruo kiehujaz viez, 
sil peädy pestäh kylyz" (pestään 
päätä koivun käävästä keitetyllä 
vedellä, vrt. obinugrilaisten 
"musta vesi").

540. "käznäzessä puussa i pakkulie 
löydyy" (hiusten pesemiseen 
käytettyjä mustia pakurikääpiä, 
ks. huojuvaiset: koivu).

541. "ku hiilavalleh laskietah 
vedeh, sit kivi jurizou" (hiilavalleh
eli kuumana).

542. "kuumalla kivellä palavoitetah 
vettä" (oma lämmin vesi, maksaa 
vaivan).

543. "vezi kuumennetah kuumilla 
kivillä aldahassa" (puisessa 
altaassa).

544. "kyly peäzi, mengeä työ" 
(pääsi eli lämpisi).

545. "pätsim peäl hauvotau" 
(vastat).

546. "kylbehyö pezeydymä, pölkyllä 
peällä istuma" (istumme pölkyllä,
kylpemisen jälkeen).

547. "älä do lämmittele nämmii 
kylyzii ni pedäjizil halgozil, 
pedäjähizet halgozet ollah ylen 
suurien petsaaloin pidäjät" 
(häitä edeltävän kylyn puista, 
valittu tarkkaan).

548. "huuhtuotsellat, tielan pezellät" 
(huuhtelet, peset vartalon).

549. "terväh kylys pezeldyi" (terväh
=nopeasti, oudoksuenko).

550. "pezevyy jovez, lämmin on vezi" 
(peseytyy joessa, puhtaiden vesien 
aikaa).

551. "pitäy peseytyö, räkät syötih" 
(räkät eli sääsket).

552. "kui pezeydymä siidä 
valauduma" (valamme vettä 
vai valumme kuivaksi, pyyhkeet
=myöhäistä perinnettä).

553. "kylyssä mie pezeyvyn" 
(mieluisa asia).

554. "lähemmä kylyh, niim 
pezietsemmä" (kylyyn 
lähteminen).

555. "lyö peräkivil löylyy, 
ne ollah hiilavembat" 
(kuumemmat, vrt. hiili).

556. "lämmittäisin kylysen, 
kylvettäisin kylkilihat, 
pehmittäisim perälihat" 
(kylvetyslukuja).

557. "perehineh mänöy kerras, 
muzikad i akat" (miehet ja
naiset, yhdessä kylpevät 
perheet).

558. "kylböö pergau vastal, 
röpseh vai menöö" (vastan 
röpse).

559. "kivet kai pavvahtah ku 
lykkeäd löylyö, hyvin on 
lämmitännyh kylyn" (kivien
paukahtaminen).

560. "kylys pehmerzyd, ku hierelettöz 
da haudelettoz" (hierot ja haudot,
jäykistyneitä paikkoja).

561. "a rauvuskoivul lehti oj jäykempi, 
se kyllä pehmenöy kun talvella 
vassan hauvot" (hautominen, 
pehmittää vastan).

562. "haudelus pehmistäy niveled" 
(hautelus, vrt. hauteet).

563. "kylyz nivelet pehmenöö" 
(parantumisen paikka).

564. "on i kylyz baddoi viluloi vezii 
pidiä" (vesipadat, omat padat
=savisia).

565. "vastoa viiskymmem parie 
talveks laimmo" (talven vastat).

566. "ne vassat ollah siitä yhessä 
kiini, parittoain" (orrella). 

567. "tuohem parrastukset otetah 
kylyh viriteksekse" (tuohitöistä 
jääneet palat, viritteiksi eli 
sytykkeiksi).

568. "kylym parduttu pidäy lähtie 
kangahal leikkoamah" (parsia 
eli hirsiä, saunaa varten).

569. "siidä läksim pojan keralla 
mettsäh, leikkaimma parret 
kylyksi" (vapaiden miesten 
maasta "omistajien maaksi").

570. "pandih löylyy" (kiukaalle).

571. "siidä panima löylyö pätsillä 
peällä" (kiukaat ja pätsit).

572. "siidä panima lattien kylyh" 
(kylyyn lattian, seinien ja katon 
jälkeen).

573. "palahtis selgy kylys, löyly 
poltti"  (selkä paloi, liiasta 
löylyn lyömisestä).

574. "kylläizel ei pidäs kylbie 
räkez" (kylläisenä kuumassa 
saunassa, ensin sauna, sitten 
ruoka).

575. "virzaimpaivu, vassan luvaks" 
(pajua, vastan siteeksi).

576. "ei pijä männä päiväl lasettuo 
järvie kylpömäh" (yöllä uimisesta, 
ihminen=päiväeläin).

577. "kolme tietä männäkses, 
yks ovesta, toini ikkunasta, 
kolmas saunan sammalista" 
(loitsusanoja).

578. "kaks vastoa pannah rinnakkaa, 
riputetau orrel" (talveksi kuivatut 
vastat).

579. "onnoako huomei pidäy kyly 
lämmitteä matkas tulduu" (matkalta 
tultaessa kylpeminen, vrt. matkalle 
lähdettäessä).

580. "pistän kylyn lämmäh" 
(kylypäivä).

581. "pivo paljasta, kyynärä 
karvasta" (vastasta keksityt 
arvoitukset, pivo=kouran 
pituus).

582. "siitä vassantyvestä leikatah 
se liika pivus pois, tasatah se tyvi" 
(tasataan tyvi, milläpä tasattu 
ennen puukkoja, vanhemmat 
ja myöhäiset tavat).

583. "kiuguan huomneksella 
lämmitetäh a illalla kylbietäh, 
ollet panet puadiella, otat tazah 
vettä i vassan" (puadiella=kiukaan 
päälle, tazah=vaskiseen pesuvatiin, 
pirtissä kylpemistä, tverin-karjala).

584. "ongo puaruu kylys" (puaruu
=höyryä, löylyä, vrt. Paarunen).

585. "mäne läpi kuumista kivistä, 
palavista poateroista, läpi saunan 
sammalista" (loitsusanoja).

586. "kipietä kylyh kuv viijäh, 
vassasta katatah poikki kolmihoarani 
varpa" (parantamisen paikka,
vrt. lämpö, hyvät tuoksut).

587. "bokkukived on suurembat 
kivet kylym pätsiz" (reunakivet 
suuremmat, bokku=kylki).

588. "lapsena myö kylystä läksimä 
da uimma poreissa" (poreissa eli 
jään päälle nousseessa uhkuvedessä, 
omat "uima-altaat").

589. "porolla piädä pessäh" (porolla 
eli tuhkasta keitetyllä vedellä, 
omat "shamppoot").

590. "porolla kylyssä pezietsetäh i 
vuattei pessäh" (käytetty hiusten ja 
vaatteiden pesemiseen).

591. "kylyssä tukat pessäh porovejellä" 
(porovesi=jumalaisten (Puun, Tulen 
ja Veen emojen) antamaa hoitoainetta).

592. "hiilavoa vettä priskai peäl kylys" 
(roiskii kuumaa vettä, oudoksuen).

593. "vetty kauhal mätettih vastam piäl 
da priskuteltih" (vastaa haudottaessa).

594. "kylyh mennäh da hiestytäh" 
(vilustumista ehkäistäessä, vrt. höyryn 
hengittäminen).

595. "uinnam bröyzytez mänöö, kedä siel 
kezoil olloo" (kesoilla eli uimassa).

596. "andakkua puhas paida ved lähen 
kylyh" (kylyn jälkeen puettu puhas 
paita).

597. "kylys puhtastuu" (henkinen 
ja ruumiillinen puhistuminen).

598. "kylyh käydyy puhtastui" 
(puhistui, uusi alku).

599. "pesem puhassan, puuhuom 
puhtahuokse, päivyöv valkevuokse" 
(kylvetyslukuja).

600. "puuhuon puhtahuoksi, meren 
vuahen valkevuoksi" (puu, päivä 
ja meren vaahto, puhtauden 
vertauskuvia).

601. "vassat sivotah siitä kohasta 
mistä se lehtövä puoli alkau" 
(vastojen sitomisesta).

602. "otam puudu pudehettomoa, 
halgoizii haliettomii, lämmitäm puil 
pudehettomil" (lämmityslukuja).

603. "otim puuhuttu pudohottomoa, 
halguo haliettomoa" (puiden 
valitsemista, uskotaan vaikuttavan 
kylpijään).

603. "kivii laskoo budzavuttoa kylyvien 
lämmittäjez" (lämmittää kylpyvettä 
kuumilla kivillä).

604. "puul löyly kivosel lämmin, väki 
vanhav Väinämöisen" (vrt. hiki).

605. "vesi ov vanhiv velleksistä, puul 
löyly puhelijista" (löylyn alkuperää, 
vaatii syntyäkseen vettä, puuta, 
kiveä ja tulta).

606. "pesem puhassan, puuhuom 
puhtahuokse" (kylvetyslukuja).

607. "kylys tulduu pidäy pyhkiekseh 
vuarupaikkah" (paikka=liina, 
vrt. pyyhe).

608. "pesem puhassan, puuhuom 
puhtahuokse, päivyöv valkevuokse"
 (kylvetyslukuja).

609. "kylym pätsiz ollah kived" 
(kiviset pätsit).

610. "kylbehyö peziydymä, pölkyllä 
peällä istuma" (istumme pölkyn
päällä, jokaisella perheellä omat 
tapansa).

611. "läkkä pöpöh, mamma vastal 
röpyttää" (pöpöh eli saunaan, 
vrt. pöpi eli pupi eli pyhänä 
pidetty, pyhällä paikalla pyhä nimi, 
eli nimettömyys).

612. "siellä mun näkyy kotini, 
isän ikkunat näkyy, emon sauna 
lämpiää" (isän koti, emon sauna, 
vrt. vanhemmat maasaunat
ja pajumajat).

613. "siellä hieno hiekkamua, 
saunalattia savine" (saviset
maalattiat).

614. "terve, löyly, terve, lämmä, 
terve olkoon löyly tervehtijälle, 
näillään uusilla vastoilla" (uusien 
vastojen sanat).

615. "kuin on lyöty saunan löyly, 
läpi luista kulkemaan, läpi luun, 
läpi jäsenen, läpi lämpymin lihoini, 
läpi saunan sammaliin, läpi saunan 
sommanan" (löylyn luonteesta, 
uskotaan kulkevan luiden ja 
jäsenten läpi).

616. "löylyseni, lämpöseni, tee 
yltä terveeksi, päältä imanteeksi" 
(löylyä puhutteleva kylvettäjä,
vrt. parantaja, noita).

617. "lyö löylyä, lähätä lämmintä, 
läpi kiukoon kivistä, läpi seinän 
sammalista" (lähetä lämmintä,
vrt. läähätä).

618. "lyö löyly, lähätä lämmin, 
läpi kiukuun kiviien, sivun saunan 
sammaliin, puhu löyly, kivoisen 
lämmin, hiki vanhan Väinämöisen" 
(Väinämöinen=veteen ja aliseen 
yhdistetty alkuhenki, joissain 
tiedoissa naispuolinen).

619. "juoskoon joki mettinen, 
läpi kiukaan kivisen, läpi saunan 
sammalitten" (kiukaan läpi
juokseva joki).

620. "vihdan lehti virvoittakoon, 
koivun lehti kostuttakoon" 
(uudella vihdalla kylvettäessä).

621. "ei ole löylyn löytämistä, 
eikä lämpymän läpee, alla kiukaan 
kivien, päällä maan asuvaisten" 
(löylyn, kiukaan ja maan henkien 
yhteydestä).

622. "ei oo löylyn löytämistä, 
eikä lämpimän läpiä, kivut kiukahan 
kivihin, savut saunan sammalihin" 
(kipujen karkottamista).

623. "ol niit kalikkarappuikih jollah 
köyhämpäiväsel" (kalikkarappuja eli 
tikapuita, lauteille johtamassa).

624. "tuashan se sauna oli ennen tuas 
kallionkiälel" (kiälel eli kielekkeellä, 
saunan paikkoja).

625. "kalliomaista kivee sitä kuttutaan 
silmäkiveksi" (kiukaassa käytettyä 
kiveä).

626. "teijjän uusi saunahan ov 
valamiiksi kaltto" (kaltto eli vino, 
oman rakentamisen luonteesta).

627. "vanhat vihrat tullee nin kalpaks" 
(kalpaks eli kovaksi, vrt. luutina ja 
sytykkeinä käyttäminen).

628. "muutamasta koivusta tullee 
nin kalppamainev vihta" (liian kova, 
vrt. käydä kalpaten).

629. "ne rupee jo näin syksysuvest 
oleen kalsistuneita" (vihdakset).

630. "meinaaks sinä mun kaltata 
tähän löylyyn" (kaltata eli polttaa, 
liiasta löylyn lyömisestä).

631. "älä lyä enää löylyä, minä 
kalttaannun tännel lavallen" 
(lavalle eli lauteille).

632. "vastat pittää olla pilvekkees 
ettei ne kalvetu" (pilvekkees
=varjossa, kalvetu=haalistu).

633. "tölömäsin ottani saunan oven 
kamanthon" (kamanthon eli oven 
yläpuolella olevaan hirteen).

634. "em minä tiäräk kuinka minä 
arvaan kylpööm mennäk kun kylmän
kameeta o" (kylmässä kylpemistä 
oudoksutaan).

635. "niiku meilkii Simolas 
sataviiskyment vastaa ja kaik pantii 
kammitsaa ja riukuu luhtii" (isojen 
talojen tapoja).

636. "heä tek sata kamitsoa vastoi 
talveks" (kamitsaa=roikkumaan 
laitettua vastaparia, lainasana).

637. "tekkiithä ne kaheksankymment 
kammitsaa päivääs, kuka teki 
huimaast" (vrt. yhden vastan, 
omat ja vieraat tavat).

638. "hutiloi vihrankaa ympär minkä 
nahka siis" (siis eli sieti, kovasta 
vihtomisesta pitävät).

639. "annapas mennä, että päästään 
kotiov vihtoon" (vihtomisen ilo).

640. "semmosia kankkaroita, ettei 
näistä saas sieviä vastoja" (vasta
=taikakalu, tekemiseen nähdään 
vaivaa).

641. "minä lyön tämän kangoks teillen" 
(haltijoille olutlöylyä lyötäessä).

642. "jokka oli semmosek kantikkahat" 
(kiukaan sivukivet, kantikkahat eli 
neliskulmaiset).

643. "laitakivet tehthin kantikhaja" 
(kantikkaita, kiukaan laitakivet).

644. "kolmen neljä syltä kanttihins" 
(saunat kooltaan, hämeessä,
syli=levitettyjen käsien väli).

645. "saunaa mäntii, a siel ol puin 
kappa, puisest kapast pessiistii" 
(puinen kappa, pesuastiana).

646. "siellä ol siellä saonassa kippoa 
ja kappoa jossa itekkukim pes aena"
(kipot ja kapot).

647. "löyly karkoo" (saunan ovesta).

648. "talvella pantii vaa huapikkaat 
jalkaa ja karkattii tuppaa" (saunasta 
tultaessa).

649. "antaa karim marista" (karin eli 
kiukaan kivien, löylyä lyötäessä).

650. "kari panhaan kiukhaam päälle, 
net julmat ei säry milhään" (kari eli 
pikkukiviä, vrt. karikko).

651. "ne karkaisiit ittijeä kylmäl viel" 
(karkaisivat, saunan jälkeen).

652. "karaskaa kirop pois kiukahasta" 
(heittämällä löylyä oven ja luukkujen 
ollessa auki).

653. "jos vähän sekahan telläs ettei 
nyt ihlan karkejaa ollu" (tälläsi vähän 
lämmintä, pesuveden sekaan).

654. "miehet käivät eistäi kylvettämmää 
karkeet pois ja siit vast naist ja lapset"
(kylpemässä karkeat löylyt pois).

655. "kivet kiukaata vart valiittii 
ruskeita rapakivvii, harmaat kivet 
laskiit karkijaa tihkuu ko luotii löylyy" 
(ruskeita eli punertavia rapakiviä).

656. "siniset kivet ko oltii siis oli 
karkee löyly" (kivien tuntijat).

657. "vastat on talavella nii karsia, 
ei ne kelepoo mihkää ilimal liottamata" 
(karsia eli kuivia).

658. "ne karsiutuu poes nuo lehet jos 
rupejaa kahistelemaan hyvim pahasti" 
(vastojen kohtelusta).

659. "sanohan ne ennee saunan 
karsinaksi" (kiukaan edessä olevaa 
kohtaa).

660. "karsinaksi" (sanottiin kiukaan 
edustaa).

661. "karsinalavo" (kiukaan puoleinen 
laude).

662. "joha ne vastat yhes vuuves 
kerkesiit karsinoituu, ei niil enneä 
sit kylvetty" (karsinoituu eli kuivua,
vuosi=talvi).

663. "mei sauna on hyvi karstakas" 
(nokinen, vrt. savusaunat).

664. "jok teil karstakirkko lämpiää" 
(saunan kiertonimiä, vieraalta 
maistuvalla kirkko-sanalla (ruotsin 
kyrka) myös kotoperäisiä juuria).

665. "karstettuuha sekkiim muam 
piäller rakennettu saona" (vrt. maan 
alle, montut).

666. "laepijo karstottuu niij jotta 
siihen oekkeen semmoset 
nokihepelleet karttuu" (saunan 
laipio eli sisäkatto).

667. "saona ol vähä matkoo 
kartanosta" (kartanosta eli 
pihamaalta).

668. "karvaist löylyä, että 
ihlan tahtuo silmihiim männä" 
(karvasta, vrt. savuista, 
häkäistä).

669. "jos tekköö hörrikä suap 
karvapäese suluhase" (hörrikä 
eli tuuhean, vastojen luonteesta,
yhteydessä tekijäänsä).

670. "täyty heitte löyly et karvas 
mene pois" (karvas ilma).

671. "kun oli ens esilöyly heitetty 
et meni kaikki jo sauhut ja karvaat 
ulos" (esilöylyn heittäminen).

672. "siäl on karvast löylyy 
että kirvelee silmii ja kulkkuu" 
(vrt. savusaunat, savupiiput
=myöhäinen keksintö).

673. "älä tiä karvatyvii" 
(vastoihin, lehdekkäitä tyviä).

674. "pantiin ensiks sauna 
lämpyymääj ja sittem maltaap 
parvel kasaaj ja kauhia lämmin 
kiukaaseen" (vierailta tuntuvat
mallassaunat).

675. "sittem mentiim maltaita 
löylytteej ja niille heitettiinkis 
semmonel löyly ettei siä ollu 
alhaallakak kasonen olla" 
(maltaiden löylyttäminen).

676. "vihrat ruukataan vierä 
luhtiin vartaalle, ettei ne 
kassaannu" (luhtiaitan 
vartaalle, kassaannu=kuivu).

677. "naisilles se kuuluu 
vihtanteko, eipä niistä lapsista 
palijo apua vaa ovappahan siinä" 
(naisille vihdanteko, vrt. sille
joka vihtaa tarvitsee).

678. "ehä niitä kassavastoja 
tarvii ottoo enneko syksylä" 
(kassavastoja, talven varalle 
kuivattuja).

679. "vaan nyt jos tehhään tuolta 
metästä vastahi se on semmonen 
kassukka kylypeej ja siitä ihav 
vihreet lehet lentelee jo poes tuota" 
(elokuussa tehdystä vastasta).

680. "ne paativihrat tehtiin aina 
pihkalehristä taikk ainakin samav 
vuaren kasvannaisista" (paati eli 
kylpyvihdat).

681. "ei teillek kukkaan saunaan 
tuuk ko katavaisella vihralla 
pruukataav vihtoo" (katajaisella
vihdalla, puhdistavat puut).

682. "mie olen katajavihlalkih 
kylpönny" (pistelevät vihdat, 
vrt. pehmeiksi hautominen).

683. "sentähren et siält menee 
simmone huano katko pois 
saunast" (heitetään häkälöylyt, 
vrt. esilöylyt).

684. "mään katsoma syttyk sauna" 
(katsomassa käyminen).

685. "täytyy kattoos semmosen 
koivun ettei oo urpuja" (vihtoja 
tehtäessä).

686. "tuo om minuh hakkooma 
ja kattama" (hakkaama ja kattama 
sauna, vrt. ostettu eli toisten 
hakkaama).

687. "suures kattalas suojennetaa 
saunavesi" (suojennetaa eli 
lämmitetään, vrt. suoja).

688. "saunan kattovuolihin oli 
pantu rinkat, joijev varassa rippu 
lihavarras" (ihmetelty saunassa
kuivaaminen, vrt. palvaaminen,
savustaminen).

689. "saa ne kalveppaikkaan 
kuivumaan" (varjopaikkaan, 
talveksi laaditut vihdat).

690. "kauhala tai kipola heitethil 
löylyä" (kauhat ja kipot).

691. "ol nin kauhea kylpeä, nin hyveä 
löylyä" (kauhea kylpeä, hyvää löylyä,
vrt. kuuma).

692. "niin kauniistas mää lämmitin 
saunan uunin" (oman tekemisen
luonteesta).

693. "eihän siel nyt keikkumaankan 
käynyr rupiamiin" (keikkumaan
saunassa, pyhä tila).

694. "sauna riittyy kese aikojaa" 
(riittyy eli hiipuu, vrt. siityy).

695. "kun kylypöö ahaneestin niin 
ei pysy iho kehenäsenä" (kehnäsenä 
eli hilseilevänä).

696. "kun kylpööv vaan saa" 
(kylpemisen ilo, puuttuu 
monelta vieraiden rakentamassa
mannesuomessa).

697. "keträkivi" (kiuaskivi).

698. "kiuas oli laitettum maakivist, 
semmonen neliskanttinen kehys" 
(maakivistä, vrt. järvi).

699. "oli toisissa sidepuut" (side eli 
kehäpuut, pitämässä kiuasta koossa).

700. "kuiviit ko alasti käveliit 
tuppaa kelkuttiit" (kuivui saunasta 
palatessaan, pyyhkeiden myöhäisestä 
alkuperästä).

701. "siel ol mukavas sit kelliskelles 
siel lauvol" (lauteilla).

702. "kylläsiin kylykiin piälle on hyvä 
kellistellä" (piällä=jälkeen, kellistellä
=olla alasti).

703. "minnoo täsä kellistelly apposten 
alasti" (alastomuus=luonnollista 
kesällä, luonnotonta talvella).

704. "juoksin saanaan itkee 
kellittämmään" (lohdun ja henkisen 
voiman lähde, vrt. oma puu).

705. "tulij juuri saunasta ja olen 
täsä paljailla kelteilläni, ennenkuma 
saav vaatteep päälle" (alastomuus
=luonnollista saunan jälkeen, 
talvellakin).

706. "talavella oli jokkuk kengällipposet 
jalasa" (saunasta tultaessa).

707. "tytöt sielä saonan eessä kenkovelvat 
alasti" (taikoja tehdessään).

708. "kokkoos siittä mäjestä kepaleita 
saunam pessää" (kepaleita eli pudonneita 
oksia, elävien puiden kaatamisen 
myöhäisestä alkuperästä).

709. "kerikselt löyly saatii" (kerikselt 
eli kiukaasta, vrt. keri=kehys, 
ke=pyöreä).

710. "tukka on saunan jälkeen 
nin kerkeellänsä" (pöyheänä, 
kuohkeana).

711. "vastat tehhää heinäkuu alusta 
ennen kus se pitkä kerkka kasvaa 
koevuu" (kerkka eli norkko).

712. "rautakiveä ne ei kernaasti 
tahtonna siehen" (kiukaaseen, 
punertavat rautakivet).

713. "kaks henkee kylöp kerrastaa" 
(saunojen koosta).

714. "nyt sauna alkaa jeähä 
kertaviikkoseks" (kertaan viikossa, 
vrt. tarpeeseen kylpeminen).

715. "sauna riittyy kese aikojaa" 
(riittyy eli hiipuu, jos ei käydä 
lisäämässä puita).

716. "siiher riisuthij ja kesithi" 
(riisuttiin ulos, saunaan 
mentäessä).

717. "ei saunhan saas silloom 
mennän, neek keskeentyy" 
(kuukautisten keskeytymistä 
pelätään, lasten saamisen 
pyhyydestä).

718. "kyllä tästä jo muuten 
joutas, mutta ko on tuo saunan 
salvos vielä niin pahasti keskisä" 
(salvatut hirsisaunat).

719. "häätyy jähtyä, että hyvin 
käen kestää" (pesuveden jäähtyä 
käden kestäväksi, omat mitat
=oikeista asioista).

720. "jos ol aekanen kesätulo 
nii otettii siinä juhannukse
eiluspäevinä" (vastakset, 
vieras juhannus, oma täyven 
lehen aika).

721. "kerraj ja kaks om meijän 
kesäpuolee lämmitetty saunoa" 
(kesällä ja talvella saunominen, 
kumpi vanhempaa).

722. "kyl siält juaksi välil uloos 
alkuuv varsinki ku, siält, niist 
puista tuppas tulemaa, simmost 
ketkoo, sauhuu" (ketkoo eli 
katkua, savusaunat).

723. "yllääl sait keturoija 
pitkälläiskii" (ylälauteilla).

724. "kyllä ne niitä vihtoja 
keväppuolella käytti kiukaalla" 
(kuivuneita vihtoja, ennen 
kylpemistä).

725. "o nin keviäs ja köykäne 
olo ku sai taas ittes saunas 
puhtaks" (saunan puhtaaksi).

726. "vastat pannoa ain riipuksii 
johokii ylleä, jot ne ei kellety" 
(kellety eli kellastu).

727. "ompa se nyt kelteillääm 
pakkaisessa" (saunan jälkeen, 
talven iloja).

728. "ympril sitä vihtaa pantii 
jaanikukkii" (jaanikukkii eli 
maitikoita, taikavihtaan).

729. "saunas sais olla ussiimpii 
jakkuloita" (jakkuloita eli 
jakkaroita).

730. "jalakalauteet" (kiukaan 
päällystän tasalla olevat).

731. "jalakalauvve ja ylälauvve" 
(lauteiden nimiä).

732. "jalakalavo ja istullavo" 
(jaloille ja istumiseen).

733. "ota sielt jalkalauvoilt niit 
vastoi luuvaks" (luudaksi, 
kuivia vastoja).

734. "jalakalöyly viimmeseksi" 
(saunassa).

735. "niit tarvitti ollan neljä sellaist 
pölväst, jalkapölvähiks viel sanovat" 
(lauteiden pylväitä).

736. "niity jaloksist ol hyvä tehhä 
vastoi ja poimii marjoi" (niityn 
jaloksista eli alapäästä).

737. "kylmävesisaavi piletään 
tavallisestis saunaj jalkolaattialla" 
(jalkalattialla, vrt. ala).

738. "pese ensin ne istunpenkit 
hyväks ja sittä vielä jalakolauteet" 
(vrt. pesen, oma työ=itse tehtyä).

739. "jalakolavo" (alempi laude).

740. "ne vastat jaohaotuu yheks 
jaohoks, kun on niin kuivat lehet" 
(kuivuneet vastat).

741. "siintä jäi nii hyvät hiilet jo 
vähästä että lämpen sauna" 
(koivusta, lämpeni nopeasti).

742. "jos oli vähä kitkaaki sitä 
kylyvettiiv vaa" (kitkaa, 
vrt. katkua).

743. "em mie ossaa männä 
saunaakaa jossei oo vastaa" 
(vastan merkityksestä).

744. "jokikivi on kaikkiim paras 
saunan kiukahise" (kiuaskivet, 
tarkoin valittuja).

745. "se oli kylypyvihtoja aatelluj 
jonku tehäs siellä" (mieluista 
puuhaa).

746. "talavella oli jokkuk kengäl
lipposet jalasa" (saunasta 
tultaessa, vrt. tuohikengät).

747. "tuas ko tul oikii kuuma 
ni hypättii jorpakkoo jiähyle" 
(jäähyttelemään).

748. "tulis kesä, että sais juossa 
jorpakhon" (saunasta, 
vrt. jokeen).

749. "lählen saunaa ettih jos oj 
jottoinkih ilma, ettei järir raju 
ja pakkai" (talvella saunomisesta, 
ilmojen mukaan).

750. "sitä jouvvutettii lukemaa 
että onko minu vastassan parittae 
varvut" (vastalla taiottaessa).

751. "ku jouvvutaiksii kylöpemää 
ettei os siitynä vielä" (siitymisen 
odottaminen).

752. "sillon oltiin kaikki joukosa 
mutta nym mennääv vaan yks sillon 
toinen tällön" (vrt. lasten kanssa 
ja vanhempana).

753. "lööly ee sua ollam mittääj 
jootavoo lösyä" (löylyn ystävät).

754. "saunah mentih kun sauna 
oli kerraj joutunnu ja häkä pois" 
(joutunnu eli siitynyt).

755. "siellä käytiil lyömässä 
häkälöylyt, ja sej jäläkeen se 
ruppee joutumaan se sauna" 
(savusaunoja).

756. "ei se teillä sauna jouvu, 
mie hääyn lähteäp pois" 
(täytyy lähteä pois, oudolta 
tuntuva toisten ehdoilla 
kylpeminen).

757. "saona kerkiski joutusee, 
ku ol kuivat puut" (kerkis eli 
lämpeni).

758. "em minä sitä niim palijo 
olluj juavana mutt ajatteliv vähä 
vetääk kun saunas rupes niin 
kuivaamaha" (vetää kylmää 
vettä, kuivamaan suuta).

759. "juoksastiin ni, sisällej ja 
istuttiin, vähän aikaa että kuivasi" 
(saunan jälkeen, pyyhkeiden 
myöhäisestä alkuperästä).

760. "Saonaharjun nim juontuu 
saonasta" (vrt. maasaunat eli
montut).

761. "lähtekäästä saunhan, 
kyllä se jo oj juossu" (juossu 
eli lämminnyt).

762. "koviv vähän aikaa tämä 
juoksi, on niin kauhian tuimaa 
tämä löyly" (tuimaa löyly, 
vrt. siitymisen odottaminen).

763. "saunam päällej juattaa 
kyllä" (juotattaa).

764. "jot ei olt mustii juovui" 
(juovia, kiukaaseen otetuissa 
kivissä).

765. "ne ku varistuut, ne laskoot 
tihkuu ne mustajuovukkaat 
kivet, niit ei otettu saunankiviks" 
(varistuut eli kuumenee).

766. "minnuu alako jo saunassa 
juovuttook" (juovuttaa eli 
pyörryttää, vrt. häkä).

767. "hyvi hiljoa ne käi jurni 
siit" (käydä jurni, saunasta 
tullessaan, kylpeminen
=omaa uskonnollisuutta).

768. "me tulla jurppasimma 
peräkannaa saunasta pois" 
(jokaisella omat tapansa).

769. "sit ku juskat ol pantu kiis 
sai pannas sauna siitymää"
(siitymää=selviämään savusta, 
juska=savupiipun tukkiva kansi 
tai levy).

770. "juskat kii jot sihku ei piäse ulos" 
(sihku eli häkä).

771. "leppävihtaakiv voip käyttääs sillon 
ku sil justih kylpöö" (voi käyttää sillon,
lepän aika).

772. "ku lyöp jutkii ne kivet" (tiiviisti 
lomiin, kestää kiuas kauemmin).

773. "ei se kiuah niin kuuma om mutta 
juumottamalla tulee ku heittee" (tulee 
löylyä, sammuneesta kiukaasta).

774. "juurikkalaoteet" (lauteet joissa on
juurakkopuusta laaditut sivupuut).

775. "meil on käytet saunpuin koko talv 
juurkoi" (saunapuina juurakkoja).

776. "se oh hyvij jyhkkeistä kivistä" 
(kiuas).

777. "jyrkipuu" (saunan lattiassa oleva 
hirsi joka erotti etulattian ja lauteiden 
alustan).

778. "se siityy se sauna, jot ei ole jyrkkää 
varrii, ei millaist kekälee haisuukaa" 
(varrii eli lämpöä).

779. "jäine ves, ämpär voa saunallauteil 
nii et jeät holiis" (ämpärillinen jäistä 
vettä, vietiin ennen lauteille).

780. "kaikki pehmeempiä tuli sillo
oits juhannuksej jälkeisellä viikolla"
(pehmeimpiä vihtoja).

781. "mnää olin siäl jälkilöylys, 
ei siäl juur ennää mittääl löylyy tullu 
mut saim mnää pestyyk kumminki" 
(hyväksi kääntäminen).

782. "otetaam me ne jälkilöylyt"
(vienot jälkilöylyt).

783. "nii kauvaks ne uottoat kun ne 
tuluot oikei kovaks jälsiäks" (koivun 
lehdet, vastoja tekemään alettaessa).

784. "nyt alusta heinäkuuta ennenkul 
lehti ehti järin kovettumaan" 
(tehtiin vihdat).

785. "olkoa ilman olkoa jo, järij jo 
mina sinne eneä jälkeen illallisem 
mää järij jo" (saunaan illallisen 
jälkeen, vrt. päivän laskettua).

786. "eistääj järkiää tietyyst visattii 
löylyy ja avattii ovi auk, sanottii 
karkee ulos ja makkee sijjaa" 
(loitsulukuja).

787. "järvitaloisa se ruukas tavallisesti 
olla järver rannasa" (sauna).

788. "tulukkaa moskulat kylypemää 
ennenkö kylypy jättää" (moskulat 
eli lapset).

789. "jo se sauna jättää" (jättää eli 
jäähtyy löylyttömäksi).

790. "meikii pojat karkoat kesäl järvie 
jeähyttelemeä" (saunasta järveen).

791. "voisi mie kakskii kertaa käyvä 
kylpemäs, jäähytellä ja siit taas männä" 
(jäähyttely ja järveen meneminen,
kumpi vanhempaa).

792. "mää meen ulos jähäjyttelehen" 
(saunasta).

793. "lähemä jähyttelemhään ja 
otethaan toiset löylyt sen pääle" 
(toiset löylyt).

794. "istuustii ja jäähyteltii siis taas 
kylpiistii" (kahdesti kylpeminen,
vrt. kolmesti).

795. "viäj jähärytesvesi saunahan" 
(kylmä vesi jota sekoitettiin 
kuumaan veteen).

796. "männeä vähä välil jeähytteleimeä" 
(saunasta, jokaisella omat tapansa).

797. "mänöö jeähytteleitemää" 
(kuumasta saunasta).

798. "siin käytii viel jäähyttelliimääs" 
(saunan edessä).

799. "ei suinkoon ne enee uimah käy, 
sateet jählytti velen" (uimakauden 
päätös).

800. "otettiin oikeek kova löyly, 
sitte käytii järvessä vähä 
jäähyttämässä ja mentiil 
löylyyn uuvestaan" (järvessä 
jäähytteleminen).

801. "miehet männiit saunast 
rappusil jiähyttämmää" 
(vrt. pölkyille).

802. "siin ol eähytöstä ku kylmeä 
vettä loppais peällie" (jäähytystä 
saunan jälkeen, vrt. veteen 
meneminen, ihminen=maaeläin).

803. "otettihin toisesta jähytystä 
kuumahav vetehej jolla pestihi" 
(toisesta saavista, kylmää vettä,
saunassa pestäessä).

804. "menkkä ny koht sauna 
ete kiuvas kerk jähtymä" 
(kylpemisen ajankohdasta).

805. "ei sitte muuta ko vain 
jähtymhäm panthin" (sauna,
kylpemisen jälkeen).

806. "kyl mää si tulen, ko ens 
vähä jähryn kylvyn" (jäähdyn,
kylvyn jälkeen).

807. "menestäs koottah, onk siäl 
saunas nii palju jäämälämmint, 
että ilkiää riisoo ittiäns" (ilkiää
eli tarkenee riisua).

808. "jäänkulun aikana kevväilä" 
(jäiden mukana, tuli sopivia 
kiuaskiviä, jokelaiset).

809. "ka lähetään kylypemään" 
(ilomantsin kylpijät).

810. "ehäm myö nyt kahtee henkee 
eneä tarvita" (paljon vihtoja, 
lasten lähdettyä kotoa).

811. "tuli jo niin karvasta löylyä, 
siä on kaij jo kuulemakivep palanuv 
vallan soroks" (kuulemakivet eli 
kiukaan sisuskivet, palaneet 
soraksi, kovassa käytössä).

812. "kaim mar sitä lähretään 
saunaa" (iloinen asia).

813. "kun se vettä alako koajellap 
peällen" (lausui rukouksen, äiti 
saunassa, vrt. suojelevan loitsun,
rukous=lainasana).

814. "mie ko käi illal saunas ni 
nyt o hivukset nii kaaheillaa" 
(kaaheillaa eli hajallaan).

815. "saunasta tullessa, sielä 
pimiäm päässä kahlottihin" 
(vrt. pimeät syysillat,
talvipäivät).

816. "ei se ves siellä saunapaassa 
o vasta ku vähä kajiita" (kajiita 
eli haaleaa).

817. "meinaaks sinä mun kaltata 
tähän löylyyn" (kaltata eli polttaa,
vrt. itse lyöminen).

818. "kun ol kierretty kaavittii 
veitten kans valkiaks" (vihdan 
side, omat ja vieraat tavat).

819. "rupijat täst reilest kutoh niit 
kaarkivii, että tulee pyöröväks" 
(reidestä eli pesän sivuseinästä, 
kiukaan kutomista).

820. "ei siä olluk kun tikua ja kaasua" 
(saunassa, tikua=häkää, kaasua
=höyryä).

821. "talavinen sauna oo häkänej ja 
kaasunen" (vrt. harvoin lämmitetty).

822. "eipä olekhaan lämmin sauna 
ku nuin kaasuaa" (tulen tuntijat).

823. "pitäskö siun olla jo päiväpaistos 
siel saunas" (päivällä ja pimeällä
kylpijät, vrt. päivän ja kuun palvojat,
päivän ja kuun heimot).

824. "mite häne silmissää lie kaavailt, 
jot heijä saunakovas seisookii piru" 
(saunakodassa, samojedin pi=yö,
vrt. pi-meä, piru=yöllä liikkuva 
henki).

825. "kupukivilhä se piteä koattoa 
ensi peälak umpie, siit vast löylykivet" 
(kiuasta kudottaessa, kupukivet ja 
löylykivet).

826. "tulennos ensistee ja lissuuta 
kahistee" (poltettiin kiukaassa, 
tulennos=pesällinen puita, 
lissuuta=lisäpuuta).

827. "onpas sul kaheva viht" 
(kaheva eli tuuhea).

828. "saunasta tullessa, sielä 
pimiäm päässä kahlottihin" 
(saunomisen ajankohtia, 
vrt. päivällä sisään, pimeällä 
ulos).

829. "alarääty piti olla kahmalon 
suurukkaisist kivist" (kiukaan
alapuoli, kämmenien suuruisista
kivistä).

830. "hei kylypöön kum meettä 
heti jouvvutta parraaseen kahuun"  
(parhaaseen kahuun).

831. "ei se kaikki kivi kelvannu" 
(kiukaaseen).

832. "ne ei kaihe mittää kun ilkii tulla 
alasti saanasta tuppaan" (oudoksuttu 
vieraiden alastomuus, vrt. omien).

833. "oiskoha siel saunas viel sihkuu 
seko nii kaivertua silmii" (sihkuu eli 
häkää, vrt. tsihvaa).

834. "ompa tiällä nyt kajetta" (kajetta 
eli kuumuutta, vrt. kahua).

835. "ei se ves siellä saunapaassa 
o vasta ku vähä kajiita" (kajiita eli 
haalean lämmintä).

836. "se ol vaa kajeekas sauna" 
(kajeekas eli haalea).

837. "ei saant sitä viisii viijjä kaksittaa 
vastaa tul kaksosii lapsii" (viedä 
saunaan yhteen sidottuja vastoja, 
taikakalu).

838. "kylyssä käydih kaks kerdoa 
nedälissä" (nedälissä eli viikossa, 
lainasanoja molemmat, vrt. tunteen 
mukaan).

839. "älä äijäl lämmitä kylyy, syttyy 
palamah" (äijäl eli liian kuumaksi).

840. "en lähe, ei syyhytä" (lähde 
saunaan, kastumista inhoavat).

841. "syhytys projji, vai kylyh kävyin" 
(kylpeminen paransi syyhyn eli 
kutinan).

842. "kylvetäd jalgoi tsakan syödylöi" 
(tsakan eli sääsken syömiä).

843. "robehella valoma vettä ynnä 
hibiellä, valauduhuo suoriuduma" 
(suoriuduma eli pukeudumme, 
kylpymenoja).

844. "suovattana tulemma kodih, 
lämmittäkkyä kyly tulomaksi"
(vieraat suovatat eli lauantait,
oma matkalta palatessa 
kylpeminen).

845. "lohkota ovie, jotta sumpie 
pois höyrähtäy" (sumpie eli sumu, 
vrt. höyry, savu).

846. "tuli suihkau pätsiz, lämbiöy 
kyly" (kyly lämpiää).

847. "suigai löyly, kai lavvoil lähtid 
eäreh" (kaikki lähtivät lauteilta, 
liiasta löylyn lyömisestä).

848. "löyly suiguau minuu ylen äjjäl" 
(suikuaa minua, elävä olento).

849. "siidä azettima kylym pohjan 
därvirannalla, viiziseinäzen" 
(viisiseinäisen saunan, vrt. kodan 
muodon jäljitteleminen).

850. "kylyn zuaruzez lämbeilen" 
(lämmittelen, saarusessa eli
lämmössä).

851. "vastat sualdetah da kodih 
kedä jiäy, ne kuvatahgi" (sualdetah
=valmistetaan, kuvatah=sidotaan).

852. "ompa kylyssä suaruo" (suaruo 
eli lämmintä).

853. "kylys on vie äjjy zaaruu" (vielä 
lämmintä, voi mennä).

854. "soa huoletta männä kylpömäh, 
ei tartu äkie" (loitsun luettuaan).

855. "oli musta kyly" (savu sauna).

856. "sivoin do vassat" (vastojen 
sitominen, kylyn valmisteluja).

857. "metsässä katkuat i tuot kodih 
i sivot hiät vassaksi" (sidot hänet
vastaksi, elävä olento).

858. "puul löyly, kivosel lämmin, 
monest on hyvästä tehty" (monesta 
hyvästä tehty).

859. "katsot lehti on libie, sidä otetau 
vassaksi" (lipeitä lehtiä).

860. "siitä silmukasta siitä pissälletäh 
toisev vassan sije, ta seki veännetäh 
kieräksi ta siihki tulou silmukka" 
(vastojen sitomista).

861. "siit pätsin piäl, kiäneldii" 
(käänneltiin vastaa).

862. "siitä kerätäh vielä noita pienie 
vittsahaisie vassan siteiksi" (pieniä
vitsoja, vastan siteiksi).

863. "siit kerätäu kobraa, vasta, 
loajitau side" (kouraan kerätty 
vasta, taikakalu).

864. "se sijevittsa pissetäh sev 
vassan tyvel läpi, pyörähytetäh 
ympäri" (vastan siteistä).

865. "oli seämehlämpiejä kuin 
kyly" (seämeh eli sisään lämpiävä, 
vrt. savusauna).

866. "kylym bokaz avoa 
savuloukko" (bokaz=kyljessä, 
loukko=aukko).

867. "kylyz on savuloukos 
siireltävy laudaine" (siirreltävä 
lauta, vrt. räppänä).

868. "kylyn sroima viiziseinäzen" 
(raataa ja rakentaa sanojen 
alkuperää, lähes kaikki r-alkuiset 
sanat lainaa).

869. "sauna juoksoo" (räppänän 
ollessa auki, vrt. savu juoksee).

870. "pane sauna savuomah" 
(sauna savuamaan, sav-na, 
sab-na, sana, vrt. saana,
saanatunturi).

871. "ukkoni ryötäkköni, kivikesseli 
selässä, saan korvuo vettä juou" 
(mikä se on.. kiuas).

872. "salvoksel on kyly" (salvoksel 
eli rakenteilla).

873. "puul löyly, kivosel lämmin, 
hiki vanhav Väinämöisen, kyynäl 
nuorej Joukahaisen, kylyn kiukoan 
kivistä, lahon saunan sammalista" 
(löylyn lukuja).

874. "vein lykättyy vai sahahtah 
kylympättsi" (vrt. sihahtaa).

875. "saikka oli kylyssä pezietsiessä" 
(saikka=kiulu, kippo, peseytymistä 
varten).

876. "hiiled räydyi, voiji männä" 
(räydyi eli hiipui, voi mennä 
kylpemään).

877. "kyly räydyi, voibi mennä 
kylbemäh" (vrt. joutui, siityi).

878. "röppy lämbiäy" (röppy eli 
sauna).

879. "röppyh lähtemmö röpyttämäh"
(röpyttämäh eli vastomaan).

880. "röppyine lämbiöy" (saunan 
nimiä).

881. "kylböö pergau vastal, röpseh 
vai menöö" (vastomisen ääniä).

882. "otat tazah vettä i vassan, 
röpsytät röpsytät sielä kuni hyvim 
pezietset" (tazah=vaskiseen vatiin,
omat ja vieraat astiat).

883. "läkkä pöpöh" (pöpöh eli 
saunaan).

884. "röpözil lähemmö" (röpözil 
eli vastomaan).

885. "röpötin kylbie kylläl ehki" 
(kyllikseen kylpeminen).

886. "vassal kaiken hiilavoitt itsen, 
löylyö röbötti kylbi" (hiilavoitti
eli lämmitti itsensä, jokaisella
omat tapansa).

887. "ehtäizel menemmö röpöttämäh" 
(ehtoolla, vrt. päivän laskiessa).

888. "räkkevytt ei sua olla laudazil" 
(lauteilla, kuumuuden vuoksi).

889. "kyly oli räkki" (liian kuuma).

890. "kylböy räpsyttäv vastal" (vastalla 
räpsyttäminen).

891. "kylböö ryöpsytteä" (vastomisen
ääniä).

892. "rabakivie kylym pättsih elä 
pane, se terväh murenoo" (terväh eli
nopeasti).

893. "vezi räskeä kylyn seineä vas" 
(löylyä heitettäessä).

894. "räkehk on kyly vie, ei sua mennä"
(räkehkö eli liian kuuma).

895. "vastan ropsu kuuluu" (ropsu,
omat r-alkuiset sanat).

896. "kylpie ropsuttau" (kylpee 
ropsuttaa).

897. "kylböö ropsuttoa" (kylpemisen 
ääniä).

898. "kylböy ropsuttau, vastal perzett 
andau" (vastalla kylpeminen).

899. "ylen on tämä roaga vasta kylbie, 
kai kibien andoa" (raaka eli paljas, 
liian vähän lehtiä).

900. "löylyö roikkai lykätä" (lykätä,
vrt. lyödä, lykky).

901. "löylyy roikkai" (roikkaa eli lyö).

902. "no se latjatah semmoiseksi 
lehtöväksi, pyörieksi, ei hyvim 
pitäksi roivanaksi ta latvat tasaseksi, 
jottei se siitä kylpieissä roika ympäri 
ihuo" (latjatah, vrt. ladotaan).

903. "siitä ne pannah riuvulla 
kuivamah niistä siteistä" (vastat).

904. "metsässä katkuat i tuot kodih 
i sivot hiät vassaksi" (sidot hänet 
vastaksi).

905. "kiukua riutuu" (riutuu=hiipuu, 
siityy).

906. "elgeä mängeä kylyh, anna hiiled 
riuduo" (hiilien riutua).

907. "kiuguassa riuduu hiilet" (hiilien 
riutuminen).

908. "lämmitä kyly utuni, pian pirtti 
riuottele" (utuinen kyly).

909. "ripsuo löylyö" (ripsuu, vrt. lyö 
vähän kerrallaan).

910. "kylpie ripsou" (ripsoo vastalla).

911. "pideä kyly lämmitteä, revut pessä"
(revut eli liat).

912. "olen reduhiine, pidää kylyh kävvä"
(redun karkoitus, vrt. Retu).

913. "kyly pitäy rauneuttoa, jotta karkie 
pois mänöy" (rauneuttoa=antaa selvitä, 
vrt. Raune, Rauni)

914. "kyly rauneutuu, ovi ol lonkallah, 
reppänä kahallah" (vrt. savusaunat).

915. "kyly rauneutuu, hiilet mänöy 
mussaksi" (hiilien mustumisen 
odottaminen).

916. "onko kiukua rauneutun, 
jotta voipi kylyn valmistua" 
(kylyn valmistaminen).

917. "ana rauneuduu, viel emmä 
lähe kylyh" (oikean ajankohdan 
odottaminen, kylpeminen
=pyhä toimitus).

918. "kylym pätsi raurevui, pidäs 
puhtastoa" (raurevui eli rapeutui).

919. "rannembaine kyly mejjän on" 
(omat kylyt, vrt. omituiset 
"yleiset saunat").

920. "raineuduu kyly" (raineutuu 
eli siityy, selviää häästä ja savusta).

921. "dogo raineudu, eig ou tsihvoa"
(tsihvoa eli häkää).

922. "ana hiiled raineu´utah" 
(tulen mukaan eläminen).

923. "jo kyly raindu, mängeä vain 
kylbemäh" (raindu eli siityi).

924. "raitis löyly" (vrt. raikas).

925. "kyly raitistuu" (hälvenee, 
savusaunat).

926. nenetsit kutsuvat pesemistä / 
peseytymistä sanalla xalta (x=k 
tai h, vrt. kohdella kaltoin).

927. nenetsit kutsuvat kylpemistä 
sanalla xaltangos (vrt. kata eli
isoäiti).

928. nenetsit kutsuvat pesemistä / 
peseytymistä sanalla matas.

929. selkupit kutsuvat hikoilemista 
sanalla nelcikiko (c=s).

930. selkupit kutsuvat kylpemistä / 
pesemistä sanalla musiltiko 
(vrt. muska, musa, vrt. veden 
lämmittäminen musilla).

931. selkupit kutsuvat saippuaa 
sanalla moytak (yhdyssana,
vrt. moy=maa).

932. nenetsit kutsuvat pyyhettä 
sanalla taetsa.



"savuo tsourahutti kylym pätsiz" 
(vrt. kiukaasta).

"kyly lämmin i sellitetty i pesty somaldi i valgieldi"
(pesty valkeaksi, kutsuu kylpemään).

"tukat ollah tsirhalleh, kun kylystä tullah" 
(pörhöllään).

"akku vei karun kylyh, sie häi viskai löylyy 
da sanoi karul, ota netse kiini, kudai 
tsihahtih" (kylyyn viety karu, 
vrt. haltijakuva).

"jo kyly raindu, mängeä vain kylbemäh, 
ei ole tsihvoa" (tsihvoa eli häkää).

"on tsihva, juovuttoa" (juovuttaa
eli pyörryttää).

"tsihvua puutui, piädy kivistäy"
(tsihvan oireita).

"meilä piettih vakka keässä vai" (vakka 
kädessä, kylvettäessä).

"kylbehyö peziydymä, pölkyllä peällä 
istuma, peäldäh käillä ottima vettä 
kartasta silmillä da i peäh" (kylpemistä 
seuraava peseytyminen, kartasta
=koverretusta puuastiasta).

"tasavalla paikalla loajitah kyly" 
(kyly eli hirsisauna, vrt.
rinteisiin kaivetut montut).

"se latjatah semmoiseksi lehtöväksi ta latvat 
tasaseksi, jottei se siitä kylpieissä roika 
ympäri ihuo" (vasta).

"korvosev vettä vetäy, yskäsen halkuo purou" 
(mikä se on.. kiuas).

"meilä kiugua luajittih talgohoh" 
(vrt. omin voimin, vrt. omat
ja vieraat ainekset).

"tsuurukas kivi, se reämöilöy kai, hiiluttahuu ku 
vedeh paned" (räämöilee eli rapautuu).

"tsuuruvuttih kived hiiluttahuu" 
(meni soraksi, hiiluttahuu eli 
kuumennettaessa).

"kylyn kiuguasta lieu tsuurukivi, ylen om pehmie 
harmua kivi" (pehmeä kivi, suuruksi eli
soraksi mennyt).

"vähä tsäi tulou" (tsäi=häkä, 
katku).

"hyvä tsäiver on kylys täz"
(vrt. hyvältä tuoksuva).

"palahtis selgy kylyz vägi tukul, löyly poltti"
(vrt. liian kuumaksi lämmitetty).

"suovattana tulemma kodih, lämmittäkkyä kyly tulomaksi"
(tulomakyly, vrt. lähtemä).

"yöl oli tulipalo, toizen taloin kyly paloi"
(kyly paloi, vrt. maasaunat).

"kebjiembäl tunduu, kylyh kävyin"
(kylyn voimista).

"tuohikäbryllä kiuguada viritetäh"
(oudoksuen, tuohi=arvokasta).

"metsässä katkuat i tuot kodih i sivot hiät vassaksi"
(sidot vastaksi hänet).

"no siih sitieh kuj jeäy sitä tyvipeätä nin se veännetäh 
kieräksi, jotta se noim mutkalla pyörähtäy, tulou semmoini 
silmukka siih" (vastan päähän).

"hyvä vasta on ku töppähyni"
(tupsukas, pehmeä).

"lapsena myö kylystä läksimä da uimma poreissa"
(poreissa eli sulakohdissa).

"urohot ollah kylyssä" (urohot
eli aikuiset miehet).

"ei pie ottoa urvakkahie lehtilöi vastoikse, roih paha kylbie"
(urvaisia lehtilöitä, vrt. varpuja).

"koko kyly mäni usvah"
(vrt. kiukaan jäähtyminen).

"uusi vasta piti olla, millä kylvetetäh"
(taikakalu).

"uvven vastan ku kastat, sit pehmenöy"
(vastan pehmittäminen).

"valaiduu sai löylyy panna hos ken"
(valaiduu, vrt. valamisen jälkeen).

"kyly oli valmis, lämmitetty"
(toisille lämmittäminen).

"on kyly valmis, lähemmä kylbemäh"
(valmis).

"hyö valettih veit" (vedet,
saunassa).

"robehella valoma vettä ynnä hibiellä"
(saunassa, tuohiropeella).

"kylys ei olluh lämmää vetty, kylmäl pidi valaakseh"
(valaa kylmällä vedellä).

"kylys pezetööh i valatooh"
(peseytyy ja valautuu).

"kylyh käydyö lapsed vallottih" 
(valkenivat, puhdistuivat).

"lai vasta varvois" (vasta
varvoista).

"pidiäu katata varboa vastoih"
(varpaa vastoihin).

"vastoa loajitah lehtekkähiz varvoiz"
(lehdekkäistä varvuista).

"yhty varte ei ruveta kylyy lämmittämäh"
(kylyn luonteesta, yhteinen
tapahtuma).

"varusta puhtahat sovat, kodvazen peräs lähten kylyh"
(sovat eli vaatteet).

"vastanlehti on jo täyzi" (täyven
lehen aika).

"vastanlehted om pehmied"
(vastojen ystävät).

"vassanlehez ollah" (lehez eli
leheksiä hakemassa).

"vastanlehteh mendih" (mieluisaa
puuhaa).

"se sorkkautuu siih vassantyven ympärillä"
(vastan kädensija).

"illalla kylvettih yötä vassen" (illalla
kylpijät, vrt. tuli ja päivä).

"yödy vaste ei ruveta kylyy lämmittämäh"
(päivällä kylpijät).

"vasta loajitah rauvuskoivusta"
(vrt. huonompana pidetty hies).

"sivoin vassat" (vastat, monikko).

"kezäl, siid otetau lehtie vassoiksi"
(lehtiä, vrt. lehdeksiä).

"haudoma vassat, rubiemma kylbemäh"
(vastojen hautominen).

"lapsi pandih dalgoin piällä, siidä ripsuteldih vassalla"
(lasten kylvettämistä, koivu=elämän puu).

"parita miulda selgiä vassalla"
(parita selkää).

"perze pagaroih andoi vassal"
(kuka mitäkin kylvettää).

"ongo vastua sie kylyz, mil kylbie"
(vastalla kylpeminen).

"sit kylys kylvemmö vastal talvel"
(talvella kylpeminen).

"kadajizel vastal kylvimmö, lehtivast ei ole sen hyvytte"
(katajavastat, jokaisella perheellä omat tapansa).

"ensiksi kylpisimä ta siitä vasta söisimä"
(kylpy ja syöminen, sitten maaten).

"kylyn kui kylvethäi, kui hengen vattsah panoo"
(panee hengen vatsaan, kylyn voimasta).

"kylyn kylvethäi kai niveled vedretäh"
(nivelet vetrenevät).

"verham pani kylymoahizel, täs siul verhat"
(verhan eli uhrilahjan, saunanhaltijalle,
maahiset).

"verhoitti kylymoahizen" (verhoitti,
lepytti uhrilahjoin).

"leikkaimma vezikartan hongasta, kaksipuolizen, yhteh puoleh
loaimma lämmindä vettä a toizessa viluo" (saunan kartuksi).

"vezikartaine on lapsiem pestävy"
(lapsien pesemiseen).

"vezikivie kylym pättsih ei pie panna, tsihvu roih"
(tsihvu eli häkä).

"vezikivi om mustu ku tervaine"
(mustat vesikivet, rantakivet).

"veitäh sitä kylyl lämmintä henkeh" 
(paranettaessa).

"dätti ovel longazellah, vedäis tsihvan kylystä"
(tsihvan eli hään).

"vedrakoitti nivelet kylys käydyy"
(kylyn voimasta).

"vedrendi nivelet, ku kylyh kävyin"
(vrt. vetreä).

"kylyn kui kylvethäi, kui hengen vattsah panoo, kai niveled vedretäh"
(panee hengen vatsaan).

"vienossa löylyssä kylven"
(vienon löylyn ystävät,
vrt. äkiän).

"vieno kiugua" (haalea).

"vieno löylen" (löyly).

"vienosti oli kiugua lämmitetty"
(omaan makuun lämmittäminen).

"kylyz on jälgilöyly vienoine"
(jälkilöylyt).

"kiugua vienouduu" (viilenee, 
haalenee).

"vienostun on kiukoa"
(haalentunut, sammunut).

"kyly viendovuu" (jäähtyy).

"kylyvihkoine" (saunassa
käytetty vihko).

"yhteh puoleh loaimma lämmindä vettä a toizessa viluo"
(pesuvedeksi).

"vilu kyly oli kylbie" 
(sammunut).

"kylyn vilustutti" (päästi
sammumaan).

"tuohem parrastukset otetah kylyh viriteksekse"
(tuohitöistä jääneet, sytykkeiksi,
kaiken otetun käyttäminen).

"kui pezeydymä siidä valauduma, valauduossa oli roveh viskaimena"
(tuohirove, peseytyminen ja valautuminen).

"koivumpahkaz viskaindu kylyh"
(laadittiin, vrt. tuohesta).

"löylyö viskatah" (vrt. lyödään,
heitetään).

"sivo sie se vasta vitsalla, nin onhan se parempi kun rihmalla"
(vitsat, omat rihmat).

"siitä kerätäh vielä noita pienie vittsahaisie 
vassan siteiksi" (vitsahaisilla sidotut vastat).

"eihän ni ken vuattiessa kylyh mäne"
(luojahenkien eteen).

"joko or riittyn, voitko jo havuta"
(havuta kiukaan).

"onko kiukoa rauneutun, jotta voipi kylyn valmistua"
(rauneutunut, r=l, vrt. laune).

"mejjän kartaz on väli, yhtes puolez on lämmiä vetty, toizez viluu"
(kartassa eli puisessa ammeessa).

"mäne sie yksin kylyh ni siskot otetah"
(siskot, henkiolennot).

"ylen om palava leyly" (löyly).

"vastoa ylähäzen iessä leyhytettih"
(ylähäzen eli lakeisen).

"siida loadima pätsin kylyh, kivie oli monemmoista, 
oli latsakkoa da i ymbäripyöttsyräistä" (kylyn pätsi, 
vrt. kiuas).

"ähkäd räkez lavvoil ollez"
(räkez eli kuumassa, lauteilla).

"kylyz ähkäy räkez löylyz"
(vrt. liian kuumassa).

"löylyö ähkäi ylen äijäl, kai paloin"
(löi liikaa).

"löylyy gu panimmo laudazile, ga kai ähähtih, mieleh oli"
(löylyn ystävät).

"vastal ku annoim bokkoa, ga kai ähähtih, moin om mieli hyvä"
(bokkoa eli kylkeen).

"äkii ov vielä kiukoo, anna riittyy"
(äkii eli kuuma).

"ägie kyly" (vrt. äkäinen).

"ägei löyly" (elävä olento).

"ägie on kiuguassa siämessä, otat tazah vettä i vassan, 
röpsytät sielä kuni hyvim pezietset, viijit kiuguasta" 
(röpsytät ja peset vastalla, viijit=

"kiugua lämbieu huomneksella, konesno lämmität ägiembäzeh, 
ois lämbimembi kylbie" (aamulla / päivällä kylpijät).

udmurtit kutsuvat saunanhaltijaa

nimin Muntso-murt ja Muntso-kuzo

(uskottu elävän saunan pimeässä 

nurkassa, ilkikurinen, voi sitoa 

yhteen alusvaatteita ja paitoja).

udmurtit muistavat Muntso-murttia 

puhumalla hiljaa ja olemalla 

riitelemättä.

komit kutsuvat saunanhaltijaa

nimin Pyvsan-aika ja Pyvsan olysak

(saunan-alla-eläjä).

marit sivelevät ensimmäistä

kertaa lämmitetyn saunan penkkiin 

voita sanoin Motsa-oza, syö voi

("jotta antaisi hyvät löylyt").

mordvalaiset kutsuvat saunaa 

sanoilla bana ja slamo kudo

(b=v, vrt. vana, vrt. salama

kota, salakota).

mordvalaiset kutsuvat kylpemistä

ja uimista sanalla ekselams 

(ekse=viileä).

mordvalaiset kutsuvat veteen

kastautumista sanalla navams

(vrt. napa).

mordvalaiset kutsuvat uimista

sanalla ujems (copavtems

=sukeltaa).

udmurtit kutsuvat saunanhaltijaa

nimin Muncho murt, Muncho uzho, 

Munchuknik ja Kuz yyrsi.

udmurtit kutsuvat saunanhenkeä 

nimin Todi murt ja Tody murt 

(tody=valkoinen, saunan nurkassa 

elävä valkoinen mies).

marit kutsuvat lämpöä sanalla shoksho 

(shokshym kudaltash=kaataa vettä 

kiukaan kiville).

udmurtit kutsuvat savusaunaa sanoilla

söd muntso.

marit kutsuvat savusaunaa

sanoilla shem montsa ja shempört

(shem=musta, osh montsa

=valkoinen eli savupiipullinen

sauna).

marit kutsuvat lauteita sanoilla

löka ja lökambal (hikoilupalli,

lopka löka=leveä laude, lökash 

kyzash=kiivetä lauteille,

vrt. lököillä).

marit kutsuvat saunaa sanalla

montsa (montsash oltash=lämmittää 

sauna, montsash purash=peseytyä 

saunassa, montsase par=saunan 

höyry).

marit kutsuvat saunapäivää

sanoilla montsa ketse

(ketse=päivä).

marit kutsuvat saunakiveä sanalla 

montsagy (kiukaan nenä). 

marit kutsuvat vastomista

sanoilla tsap-tsap.

udmurtit kutsuvat vastaa sanalla

venik (marin vynyk, ersan tenst).

udmurtit kutsuvat saunaa sanalla

muntso (muntso esmyny=lämmittää 

sauna, muntso puryny=käydä 

saunassa).

unkarilaiset kutsuvat saunaa

sanalla szauna.

ersalaiset kutsuvat saunaa sanoilla

banja ja panikudo (kylpykota).

moksalaiset kutsuvat saunaa sanoilla

banä ja shtama kud (kud=kota).

moksalaiset kutsuvat kiuasta sanoilla

kivdernä, kamontsä ja ushtaz.

mordvalaiset pitävät saunan emo

Ban avaa synnyttäjien, perheen

ja terveyden suojelijana

(ihmishahmonsa saunassa pitkiä 

hiuksiaan sukiva nainen).

mordvalaisten mukaan Ban ava

elää lauteilla tai kiukaassa

(b=v, vrt. vanna, vanaja).

mordvalaiset osoittavat

häitä edeltävän kylvetyksen 

itkut Ban avalle (neito jättää 

lapsuutensa tavat saunaan jonka 

jälkeen valmis syntymään 

uuteen elämäänsä).

mordvalaisten Ban avaa 

yhistetään parantamiseen, 

kohtaloon ja ennustamiseen 

(läsnä kaikissa elämän 

tärkeissä tapahtumissa).

marit pitävät saunaa perheen 

pyhäkkönä.

marit kylpevät ennen kaikkia 

tärkeitä tapahtumia (pidot, 

uhrit, rukoukset).

marien mukaan kylpemisestä

saa onnea ja voimaa.

saamelaisten kylpy / saunasanastoon

kuuluu lievla (höyry, löyly,

vrt. sielujen nimet), euaskuttallad 

(vilvoitella, vrt. esku, vesku), 

savned, saavnam (puistella, vrt. sauna), 

lavgud, laavgum (kylvettää, kylpeä,

vrt. laku, laukku), savnud, saavnum 

(saunoa, vrt. savu), piastud, piastuum, 

piestud, piestuum (hiostua), pivastud 

(hiestyä), sävni, säävni (sauna, ä=a),

lavgu, laavgu (kylpy), liebnedh, labdneet, 

lieptniet, liebnet, laewdnet, lemnid, 

leämnned, liemned, lemne (valaa vettä,

vrt. liemi, lemi), levle, liewla, lievla 

(höyry, löyly, vrt. liila, leila), 

bissedh, bassat, passat, poossad, pessed, 

pese (pestä, vrt. passata), biktedh, 

bikteet, piktiet, piktet, biktet, pihted, 

pehtted, pikte (lämmitä, lämmittää,

vrt. bi=päivä, vrt. petäjän nimet),

suövmie, suovvie, suowdnje, syevnis, 

sovne (soune, lumikuoppa, suomen sauna,

vrt. suomia, suoja, suopa), tojtiet, toitet,

doidet, tojded, toiddad, tojded, tojdad, 

tojte (huuhtoa, vrt. totta, titta), vuöstie, 

vuesstee, vuostie, vuoste, voste (vasta),

veädaz (vasta), zaar piijjad (lyödä löylyä),

laaug (kylpy, vrt. laa-ug, laukkanen), 

laaugkaarat, lauggamkaarat (kylpyamme), 

lauggi (kylvettäjä, vrt. lakki, lukki),

lauggmos (kylvettäminen, vrt. mos-heimo),

säunnlaaudas (saunalaude, vrt. sana, sanna),

zaar (löyly, vrt. saari, saara), zaarnäpp 

(löylykauha, vrt. näpit, napata), västtad, 

väästoottad (vastoa), bäinnoottad (saunoa,

vrt. väinö), sääunoottad (saunoa), 

poozzoottad (peseytyä), poossad (pestä), 

laaugoottad (kylpeä), lauggad (kylvettää,

vrt. lakka, lukka, lakata), tuomeed 

(höyrytä), leäskkad (heittää löylyä), 

västtai, väästootti (vastoja), västt (vasta), 

suovvsäunn (savusauna), poossmos (peseminen), 

poossi (pesijä, vrt. posio), posadattad 

(peseytyä), poossad, poosam, pasa (pestä), 

toided, tooidam (huuhtoa, vrt. toiste,

toitottaa), bissedh, bassat, passat, poossad, 

pessed, pese (pestä, vrt. pasanen), tojtiet, 

toitet, doidet, tojded, toiddad, tojdad, 

tojte (huuhtoa, vrt. totta, toteen, totii), 

tusjkalit, duskalit, tuskod, tuskkad, tusked, 

tuske (kaataa vettä, loiskauttaa, vrt. tukka,

tukala), poossamkuann (pesuaine, vrt. kuona), 

mueil, muail (saippua), säunn (sauna, vrt. 

sa-unna, haltijanimet), västt (vasta, vrt. västi)

ja västtad, väästoottad (vastoa, huitoa, 

vrt. paasto).